Kuntoutussäätiön strategia
|
|
- Eija Aho
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuntoutussäätiön strategia
2 Kuntoutuss
3 äätiö 1 Kuntoutussäätiö on yleishyödyllinen kuntoutuksen asiantuntija ja kehittäjä, joka saa toimintaansa avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Säätiön kumppaneina ja asiakkaina on suuri joukko erilaisia järjestöjä ja organisaatioita. Vuonna 1978 perustetun Kuntoutussäätiön historian voi katsoa alkaneen vuonna 1945, jolloin Helsingin yleisen sairaalan ammattitautiosasto perustettiin. Säätiön alkutaival nivoutuu monien toimijoiden muun muassa Ammattilääketieteen tutkimussäätiön, Työterveyssäätiön, Työterveyslaitoksen, työvoimahallinnon ja sosiaalihuollon vaiheisiin. Yhtä lailla säädetyt lait, esimerkiksi invalidihuollosta, sairausvakuutuksesta, tapaturma- ja liikennevakuutuksesta sekä työterveyshuollosta ja eläkkeistä, rakensivat kuntoutusta ja Kuntoutussäätiötä perustalle, jonka varassa voitiin tarttua haasteisiin, ennakoida tulevia tarpeita ja kehittää niihin ratkaisuja. Kuntoutussäätiön tavoitteet ovat aina liittyneet työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistämiseen ja vajaakuntoisten työelämään osallistumisen parantamiseen. Tavoitteisiin on alusta asti pyritty kuntoutuspalvelu-, tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoiminnalla sekä tarjoamalla kuntoutuskoulutusta. Vuonna 2010 säätiön tuottamat kuntoutuspalvelut siirrettiin Terveysrahasto Oy:n ja Kuntoutussäätiön omistamaan Avire-Kuntoutus osakeyhtiöön ja säätiö keskittyi vahvistamaan työtään kuntoutuksen riippumattomana asiantuntijana. Nykyinen Kuntoutussäätiö on siirtänyt työskentelynsä painopistettä alkuperäisiin, mutta monilta osin yhä ajankohtaisiin teemoihin: kuntoutusjärjestelmän ja sosiaalisten ohjelmien arviointiin, osallisuuden ja syrjäytymisen kysymyksiin sekä työssä jatkamisen tukemiseen. Julkaisemme tutkimustuloksia ja hyviksi arvioituja kehittämisideoita ja tarjoamme koulutusta ja seminaareja mm. kuntoutuksen alalla toimiville järjestöille. Kokoamme ja jaamme ajankohtaista tietoa kuntoutuksesta ja työskentelemme kuntoutusasiakkaan aseman vahvistamiseksi viestinnän keinoin. Kuntoutus on maailman muutoksissa kasvanut monivivahteiseksi toimintojen kirjoksi, jossa Kuntoutussäätiö kokeneena asiantuntijana ja osaavana yhteistyökumppanina on vahvasti mukana.
4 Toimintaympärist 2 Väestön ikääntyminen lisää palvelujen myös kuntoutuksen tarvetta Lähivuosina Suomessa työikäisen väestön määrän väheneminen ja vanhusväestön kasvu nostavat merkittävästi väestöllistä vanhushuoltosuhdetta. Jo nyt työikäisiä poistuu vuosittain enemmän kuin sinne nuorista ikäluokista tulee. Vaikka työperäinen maahanmuutto voi jossain määrin korvata työikäisten määrän vähenemistä, julkisen talouden kestävyys ja sosiaaliturvan rahoitus edellyttävät toimenpiteitä, joilla vaikutetaan kotimaisen työllisyysasteen nostamiseen. Elatussuhteen säilyttäminen nykytasolla edellyttäisi pitkällä aikavälillä työvoimaosuuden nostamista. On kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka voidaan aikaistaa työmarkkinoille tuloa, vähentää sairaudesta johtuvia poissaoloja sekä pidentää työuria. Erityisen tärkeää on osatyökykyisten työllistymisen edistäminen. Terveyserojen kaventaminen on suomalaisen terveyspolitiikan pysyvä painopiste, joka onnistuneesti toteutettuna lisää eri väestöryh- mien työhön osallistumista. Sosioekonomisten terveys- ja toimintakykyerojen kaventaminen on kuntoutuksen keskeinen toiminta-alue. Jos työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus työntekijäammateissa vähenisi asiantuntija-ammattien tasolle, työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus pienenisi 38 prosenttia. Mielenterveyden ongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat keskiössä vähennettäessä uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää. Sairaudesta ja työkyvyttömyydestä aiheutuvien työstä poissaolojen vähentämiseksi sekä työhön paluun nopeuttamiseksi tarvitaan oikeaaikaisia, kustannustehokkaita ja vaikuttavia kuntoutustoimenpiteitä. Nuorten työelämään kiinnittymisen vaikeuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa. Kuntoutuksen on tuettava työelämään ja yhteiskuntaan osallistumista sekä arjessa selviytymistä. On varauduttava työelämän muutokseen olemalla selvillä sen suunnasta.
5 3 ö Kehitämme ja koulutamme, tutkimme ja tiedotamme Olemme asiantuntijoita kuntoutusjärjestelmien toimivuuteen, kuntoutustarpeeseen, toimintakykyyn, työhyvinvointiin ja syrjäytymiseen liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteenamme on: f f kehittää ja arvioida kuntoutuksen uusia toimintamalleja erityisesti heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien väestöryhmien tarpeisiin f f tutkia ja arvioida nykyisten kuntoutuskäytäntöjen kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta f f tutkia ja arvioida koko kuntoutusjärjestelmän toimivuutta f f kehittää sairausryhmäkohtaista kuntoutusta f f kehittää ja arvioida työssä jatkamista tukevia toimintamalleja f f välittää ajankohtaista kuntoutusalan tietoa asiantuntijoille, järjestöille ja kansalaisille. Toimintamme onnistuminen edellyttää yhteistyötä tiedeyhteisön, työelämän kehittäjien, terveys- ja sosiaalitoimen kehittäjien sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittajien kanssa. Raha-automaattiyhdistyksen lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneitamme ovat Kansaneläkelaitos, kuntoutusasiain neuvottelukunta, sosiaali- ja terveysalan järjestöt, ministeriöt sekä yliopistot ja muut tutkimuslaitokset. Toiminta-ajatus
6 4 Arvot ja visi Vastuullisuus Työn laatu, toiminnan luotettavuus ja eettiset periaatteet ovat meille ehdottoman tärkeitä tutkimus-, arviointi- ja kehittämishankkeiden valinnassa, toteuttamisessa ja raportoinnissa. Vastuullisuus on tärkeää työyhteisössä, suhteessa kumppaneihin ja asiakkaisiin sekä yhteiskuntaan: pyrimme vaikuttamaan toimintamme kautta yhteiskunnallisesti tärkeisiin kysymyksiin ja lisäämään oikeudenmukaisuutta. Arvostus Toimintaamme ohjaa ihmisten tasa-arvoisuuden, erilaisuuden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Arvostamme asiakkaitamme, kumppaneitamme, työtovereitamme ja toistemme työtä. Dynaamisuus Vastaamme yhteiskunnan sekä asiakkaidemme ja kumppaneidemme muuttuviin tarpeisiin. Dynaamisuus toteutuu, kun henkilöstö on osaavaa ja hyvinvoivaa ja yhteistyösuhteet ovat toimivia. Avoimuus Luovuus Olemme avoimia uudelle, haemme yhdessä uusia ratkaisuja, arvostamme oppimista, kehittymistä ja luovaa ajattelua.
7 o 5 Visio 2016 Kuntoutussäätiö on tunnustettu, riippumaton, valtakunnallinen kuntoutuksen ja sen lähialojen asiantuntija, kehittäjä ja arvioija. Tutkimus- ja kehittämistoiminta, palvelut, koulutus, arviointi ja viestintä ovat vaikuttavia ja uudistuvia. Yhteistyömme kolmannen sektorin kanssa on vahvaa. Olemme arvostettu asiantuntija eri väestöryhmien työ- ja toimintakyvyn sekä elämänhallinnan kannalta keskeisissä kuntoutuskysymyksissä. Tutkimushankkeidemme ja arviointitoimintamme tuloksia hyödynnetään päätöksenteossa ja kuntoutuksen kehittämisessä. Kehittämishankkeemme muokkaantuvat käytäntöön soveltuviksi toimintamalleiksi. Kaikki kuntoutuksen alalla olevat tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat säätiön ylläpitämässä yhteisessä tietokannassa. Kansainvälinen yhteistyömme on aktiivista. Tarjoamme koulutusta ja tiedotamme kuntoutuksen uusista toimintamalleista ja innovaatioista.
8 Tutkimus ja kehi 6 Kuntoutuksen kohdentuminen ja vaikuttavuus Tavoitteenamme on tuottaa toimivien, oikeudenmukaisten ja oikea-aikaisten kuntoutuskäytäntöjen kehittämisessä hyödynnettävää tietoa ja toimintatapoja. Näin pyritään edistämään väestön terveyttä, hyvinvointia sekä toiminta- ja työkykyä ja kaventamaan eri väestöryhmien välisiä terveys- ja toimintakykyeroja. Tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää kartoittaa monipuolisesti eri väestöryhmien kuntoutustarvetta ja arvioida eri näkökulmista kuntoutuksen toteutumista, riittävyyttä ja oikea-aikaisuutta. Yhteiskunnallisesti tärkeä tehtävämme on kuntoutusjärjestelmän katveeseen jäävien ryhmien tunnistaminen sekä tarkoituksenmukaisen kuntoutuksen oikean ajoituksen arvioiminen. Niin ikään on keskeistä selvittää kuntoutuksen vaikuttavuutta niin yksilön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kuin kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta. Toiminta- ja työkykyä ylläpitävän ja sairausryhmäkohtaisen kuntoutuksen kehittäminen Tarvitsemme uusia toimintamalleja, joiden avulla voidaan edistää väestön toimintakyvyn säilymistä sekä tuottaa ja koota tieteellisesti luotettavaa, kuntoutukseen sovellettavaa tietoa sairausryhmittäisen kuntoutuksen käytännöistä ja menetelmistä. Kehitämme yhteistyökumppaniemme kanssa uusia toimintamalleja sairausryhmäkohtaiseen kuntoutukseen sekä selvitämme, ovatko kuntoutuspalvelut kustannustehokkaita ja vaikuttavia. Tavoitteena on myös selvittää, tukevatko palvelut työelämään ja yhteiskuntaan osallistumista sekä arjessa selviytymistä. Kehitämme varhaiskuntoutusmalleja sekä terveyspalvelujärjestelmän ja kuntoutuksen toimijoiden yhteistyötä työikäisen väestön työssä jatkamisen tukemiseksi. Kehittämistyössämme ja tutkimuksessamme etsimme malleja, joiden avulla osatyökykyiset voivat palata ja osallistua työelämään työyhteisön täysivaltaisina jäseninä. Erityisesti pyrimme kehittämään kolmannen sektorin lääkinnällistä kuntoutusta yhteistyössä eri potilasjärjestöjen kanssa. Erikoisosaamisalueitamme ovat verenkiertoelinten sairaudet sekä kognition ja mielenterveyden ongelmat. Yhteiskunnassa kehittämistyömme on osa työurien pidentämiseen, työelämään osallistuvien osuuden kasvattamiseen ja ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen vähentämiseen liittyvää työtä.
9 7 ttäminen Työkyvyn edistäminen ja työssä jatkamisen tukeminen Osallisuus työelämään on yksi hyvinvoinnin tärkeä osa-alue. Tuemme erilaisten ihmisten mahdollisuutta osallistua työelämään. Kehittämistyössämme ja tutkimuksessamme etsimme malleja, joiden avulla osatyökykyiset voivat palata ja osallistua työelämään työyhteisön täysivaltaisina jäseninä ja varhaiskuntoutusmalleja, jotka tukevat työssä jatkamista. Tavoitteenamme on terveyspalvelujärjestelmän ja kuntoutuksen toimijoiden yhteistyön kehittäminen työikäisen väestön työssä jatkamisen tukemiseksi. Työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen toimijoiden entistä tiiviimpi yhteistyö ja aiempaa sujuvammat prosessit mahdollistavat varhaisen puuttumisen työkykyongelmiin. Tavoitteenamme on kehittää malleja, jotka perustuvat yhteistyöhön ja eri tahojen osaamisen yhdistämiseen, niin että palveluja voidaan tuottaa myös pienemmissä yksiköissä. Yhteiskunnassa kehittämistyömme on osa työurien pidentämiseen, työelämään osallistuvien osuuden kasvattamiseen ja ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen vähentämiseen liittyvää työtä. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja työstä syrjäytymisen ehkäisy Kuntoutus on yksi niistä toimintamuodoista, joilla voidaan konkreettisesti vähentää sosioekonomisia eroja ja ehkäistä syrjäytymistä. Kuntoutussäätiön tavoitteena on kehittää kuntoutuspalveluja erityisesti sosioekonomisesti heikossa asemassa olevien väestöryhmien tarpeisiin. Kehitämme uusia toimintamalleja työvalmentajapalveluihin ja muuhun sosiaalista osallisuutta edistävään toimintaan, joka kohdentuu edellä mainittuihin ryhmiin. Toteutamme tutkimus- ja kehittämishankkeita, joiden painopiste on työikäisten ammatillisessa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa. Tähän tarvitaan uutta tutkimustietoa eri sektoreiden ja järjestelmien välisen yhteistyön toimivuudesta; erityisenä huomionkohteena on kolmannen sektorin ja kuntien välinen yhteistyö.
10 Viestint 8 Arviointi ja koulut Arvioinnilla ja koulutuksella vaikuttavuutta Kuntoutussäätiön yhtenä perustehtävänä on arvioida kuntoutuksen ja siihen läheisesti liittyvien sosiaali- ja terveysalojen palvelu- ja kehittämistoimintaa. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveys-, työllisyys- sekä koulutuspolitiikan toimijoiden päätöksenteon tueksi. Keskitymme arviointi- ja konsultaatiopalveluihin, jotka ovat tavoitteiltaan tutkivia, kehittäviä ja työyhteisöä tai hanketta tukevia. Olemme myös kuntoutusalan aktiivinen täydennyskouluttaja. Tuotamme kysyntälähtöistä ja uusimpaan tietoon pohjautuvaa koulutusta mm. kuntoutuksen toimintamalleista sekä lainsäädäntöön liittyvistä kysymyksistä. Järjestämme myös vuosittain Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät. Toimintaa ohjaavia periaatteita ovat käyttäjä- ja käytännönläheisyys, kehittämiskumppanuus, monipuolisten tutkimusmenetelmien ja lähestymistapojen hyödyntäminen, tulevaisuusorientaatio sekä eettisyys.
11 9 us ä ja tietopalvelu Tietoa kuntoutuksesta Kuntoutustoiminnan ennakoinnin, suunnittelun ja päätöksenteon tulee pohjautua kaikkien käytössä olevaan, puolueettomaan ja todennettuun tietoon, riippumatta siitä onko tiedon käyttäjä kuntoutusasiakas, kansalaisjärjestö, julkinen hallinto, yritys tai media. Kuntoutusta koskevan tiedon avoin jakaminen hyödyttää kaikkia kuntoutuksen toimijoita. Myös kuntoutuksen vaikuttavuuden näkökulmasta on olennaista, että koko kuntoutuskenttä tekee työtä ajanmukaisen tiedon varassa. Tiedotamme aktiivisesti uusista alan tutkimustuloksista sekä kuntoutusasiakkaan oikeuksiin liittyvistä asioista. Neljästi vuodessa ilmestyvä tieteellis-ammatillinen Kuntoutus-lehti julkaisee artikkeleita kuntoutusalan tutkimuksesta ja kehittämisestä sekä seuraa alan keskustelua ja muutoksia. Kuntoutusportti.fi -verkkopalvelu sisältää tietoa kuntoutuksesta, alan toimijoista, tiedonlähteistä ja ajankohtaisista asioista. Kuntoutusalan tutkimukset ja muut alaa käsittelevät aineistot löytyvät tutkimus- ja hanketietokannasta.
12 10 Henkilöstö Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Ammattitaidon jatkuvan kehittämisen ja ylläpitämisen edellytyksenä ovat henkilöstön jäsenten omat kehittymissuunnitelmat, joista sovitaan esimiesten ja alaisten välisissä säännöllisissä kehityskeskusteluissa. Kouluttautumista tuetaan myös työaikajärjestelyillä. Säätiön sisäisissä kehittämishankkeissa keskitytään henkilöstön osaamisen ja työkyvyn kehittämiseen. Henkilökunnan koulutukseen ja rekrytoinnin suunnitelmallisuuteen panostamisella huolehditaan siitä, että henkilöstössä on monipuolista osaamista eri tieteenaloilta. Systemaattisella perehdyttämisellä uudet työntekijät tutustuvat säätiön organisaatioon ja toimintaan siten, että jokaisella on tarvittavat perustiedot kuntoutuksesta ja säätiön toiminnasta. Henkilöstön työkyvyn ylläpidon perustana ovat lakisääteiset sekä Kuntoutussäätiössä laaditut toimintaohjeet. Työyhteisön rakenteita sekä johtamis- ja palkitsemisjärjestelmää kehitetään kannustavaksi. Kans
13 11 ainvälinen toiminta Kuntoutussäätiö on Rehabilitation Internationalin (RI) suomalaisen järjestön RIFI ry:n jäsen ja mukana International Council on Social Welfare (ICSW) -järjestön Suomen toimikunnassa. Lisäksi säätiö tekee yhteistyötä eri maiden kuntoutusorganisaatioiden kanssa, esimerkkinä kumppanuusseminaarit saksalaisen Deutsche Vereinigung für Rehabilitationin (DVfR) kanssa. Vuosittain järjestettävillä Valtakunnallisilla Kuntoutuspäivillä esitellään mm. uusimpia kansainvälisiä tutkimustuloksia sekä tutustaan eri maiden kuntoutusjärjestelmiin ja asiakkaan asemaan.
14 12 Kuntoutussäätiön strategia vuosille on kokonaisuudessaan hyväksytty Kuntoutussäätiön hallituksessa Tässä lyhennelmässä esitellään strategian keskeisimpiä osia.
15 III
16 Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4 5, PL 39, Helsinki Puh. (09) etunimi.sukunimi@kuntoutussaatio.fi
Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö
Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat
LisätiedotKuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet
Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön
LisätiedotTutkimus ja kehittäminen
Kuntoutussäätiö Tutkii ja kehittää Arvioi ja kouluttaa Välittää tietoa Tuottaa kuntoutuspalveluja Kuntoutussäätiö on kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja, tiedottaja ja palveluntuottaja.
LisätiedotKuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan
Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen
LisätiedotKuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet
Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön
LisätiedotAvokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen
Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan
LisätiedotKestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö
Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA
ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen
LisätiedotTYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM
TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO 10.10.2018 loppuseminaari Ritva Partinen, STM Yleistä rakennerahastoista Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO, 2011-2015 Yhteistyöalue: Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen (NUORET)
LisätiedotKestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö
Kestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä
Lisätiedot38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät
38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotTERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös
LisätiedotJokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014
Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta
LisätiedotTIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA
TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen
LisätiedotAllianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle
Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotOppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh
TYÖVALMENNUSÄÄTIÖ AVITUS EKOCENTER Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla Tutkinnon perusteet: YHTEISET TUTKINNON OSAT Paikka: EkoCenter Metsurintie 2 42300 JÄMSÄNKOSKI
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotMillaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?
Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille
LisätiedotTEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/
TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotTyökyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen
ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä
LisätiedotTyöhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari
Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari 3.-4.10.2018 25.10.2018 1 Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotKoheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa
Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa Kuormitus hallintaan-seminaari 5.6.2017 Kristiina Niemelä Kaunialan sairaala, kuntoutuksen johtaja FT, TtM, ft 5.6.2017
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
LisätiedotUudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa
Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen
LisätiedotTyöhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta
Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy
LisätiedotKuntoutuksen edunvalvontaverkostot KUVE Kuntoutusverkosto
Kuntoutuksen edunvalvontaverkostot KUVE Kuntoutusverkosto 4.5.2016 Marjukka Aaltonen Kuntoutusjohtaja, Kiipulasäätiö Kiipulasäätiö Visio: Edelläkävijä työelämävalmiuksien tukemisessa Toimialat: Koulutus
LisätiedotHENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65
HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotLähivuosien keskeinen haaste
Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti
LisätiedotTerveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotSTRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle
STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.
LisätiedotMiten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät
Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),
LisätiedotKaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012
Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia
LisätiedotMiten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien
LisätiedotTyöttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin koulutus. Kajaani
Työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin koulutus Kajaani 9.2.2017 Paltamon malli työllistämisen tukitoimissa Arto Laurikainen Kokeilun käynnistäminen Tavoite työllistää kaikki työttömät Syrjäytymisen
LisätiedotTerveyden edistämisen. TULE parlamentti
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja
LisätiedotKuntoutuksen edunvalvontaverkostot KUVE Kuntoutusverkosto
Kuntoutuksen edunvalvontaverkostot KUVE Kuntoutusverkosto 4.5.2016 Marjukka Aaltonen Kuntoutusjohtaja, Kiipulasäätiö Kiipulasäätiö Visio: Edelläkävijä työelämävalmiuksien tukemisessa Toimialat: Koulutus
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotTerveyden edistämisen ohjelma 2013-2015
Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa
LisätiedotHyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus Heli Hätönen, TtT, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö 1 11.02.2019 Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotSOTE- ja maakuntauudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus
LisätiedotVaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää
AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt
LisätiedotTerveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala
Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden
LisätiedotAMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
LisätiedotOsallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti
Osallisuuden edistäminen valtakunnallisesti 19.11.2014 1 Osallisuuden edistäminen Kaste-ohjelmassa Kaste-ohjelman ja sen toimeenpanon läpileikkaavina periaatteina ovat osallisuus ja asiakaslähtoisyys,
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotSosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.
Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ
LisätiedotWin Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia
Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka
LisätiedotKASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA
KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 Kaupunkistrategiatyöryhmä elo-syyskuu 2018 Kaupunginhallitukselle esittely 25.9.2018 Asukas- ja yrittäjätilaisuus 28.1.2019 Kaupunginhallitus 5.3.2019
LisätiedotHarkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela
Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä
LisätiedotTeknologiatellisuuden työkaarimalli
Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotKrits. Kriminaalihuollon tukisäätiö Strategia
Krits Kriminaalihuollon tukisäätiö Strategia 2019 2021 Tehtävä Visio Kriminaalihuollon tukisäätiön perustehtävä Kriminaalihuollon tukisäätiö tukee rikostaustaisia ja heidän läheisiään, edistää heidän hyvinvointiaan
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotTyösuojelutoiminta Eviran arjessa
Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotMelan strategia 2009 2013
Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän
LisätiedotTyökykyjohtamisen tila
Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.
LisätiedotPohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotHYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja
LisätiedotHyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen
Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000
LisätiedotPA LV E L U T J A VA S T U U T U U D I S T U VAT - Y K S I O P P I L A I TO S VA H V I S T U U
1 PA LV E L U T J A VA S T U U T U U D I S T U VAT - Y K S I O P P I L A I TO S VA H V I S T U U 22.11.2018 2 LÄHTÖKOHDAT Espoo on maailman kestävin kaupunki 2025 Espoo sai kutsun viiden yliopistokaupungin
LisätiedotTAKUULLA RAKENTEISIIN!
TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
Lisätiedot