Lausunto. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (LSSAVIn) lausunto työsuojeluvalvonnan resurssiselvityksestä

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriö PL VALTIONEUVOSTO Viite: lausuntopyyntö STM/3334/2011 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (LSSAVIn) lausunto työsuojeluvalvonnan resurssiselvityksestä Lausunnon viitekehys LSSAVI pahoittelee ensinnäkin lausunnon myöhästymistä ja toivoo, että viraston näkemykset huomioidaan tästä huolimatta työsuojelunvalvonnan jatkokehitystyössä. LSSAVI on tutustunut perusteellisesti työsuojeluvalvonnan resurssiselvitykseen ja sen sisätämiin ehdotuksiin ja toteaa lausunnossaan seuraavaa: Virasto on tarkastellut työsuojeluvalvonnan resurssiselvityksen ehdotuksia viitekehyksenään aluehallintovirastojen strategia-asiakirja ja siinä määritellyt aluehallintovirastojen lakisääteiset tehtävät ml työsuojelua koskeva osio ja aluehallintovirastojen ydinprosessit sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan työsuojelustrategia vuodelta 1998 (täsmennetty työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksilla 2020). Työsuojelun synergioita aluehallintovirastoon on tarkasteltu seuraavassa aluehallintovirastojen ydinprosesseittain, jotka ovat hyvinvointi-, ja turvallisuus- ja oikeusturvaprosessit. Hyvinvointiprosessi - Työsuojelutyö tähtää yksilön hyvinvoinnin edistämiseen - Aluehallintoviraston perustehtävä on hyvinvoinnin kansalaislähtöinen edistäminen PL/PB 200, n toimipaikka

2 LSSAVI: HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN INFRA, TURVALLINEN JA VIIHTYISÄ YMPÄRISTÖ Elinkeinoelämä Osaava työvoima TUOTTAVA YMPÄRISTÖ C OHJAUS JA INFORMOINTI VALVONTA KEHITTÄMINEN PALVELUT JULKISET JA YKSITYISET YHTEISTOIMINTA LUPAHALLINTO Kuva 1. LSSAVIn rooli hyvinvoinnin edistämisessä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun tavoite on työhyvinvoinnin edistäminen työpaikoilla. Sosiaali- ja terveysministeriön linjausten mukaisesti työhyvinvoinnin edistäminen perustuu laaja-alaiseen yhteistyöhön. Työhyvinvointi koostuu työntekijän terveydestä, jaksamisesta, turvallisuudesta, hyvästä työn hallinnasta, työilmapiiristä ja johtamisesta. Työhyvinvointia edistetään työpaikoilla mm. työsuojelun yhteistoiminnalla, tyky-toiminnalla, työterveyshuollon toimilla, työsuojelulla sekä työtä, työoloja ja osaamista kehittämällä. Työhyvinvoinnin edistäminen on aluehallintovirastoissa työsuojelun ohella myös monen muun vastuualueen tehtävänä ja niiden toimet kohdistuvat laajasti eri toimialoille/sektoreille: o Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen yksiköt ja niiden valvontakohteet ovat seuraavat: Rakennusalan toimintayksikkö - rakennusala Teollisuuden toimintayksikkö - alkutuotanto, teollisuuden toimialat Julkishallinnon toimintayksikkö - koulutus, sosiaali- ja terveysala, muut julkishallinnon toimialat Palvelualan toimintayksikkö - kauppa, majoitus- ja ravitsemisala, siivous ym. palvelualat Työsuhdevalvonnan ja - rikosasioiden toimintayksikkö - mm. työsuhdeasioiden neuvonta o Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualueen osalta työhyvinvointi on hyvinvointiyksikön (sosiaali- ja terveys sekä sivistys) tehtävä. Esimerkkinä voidaan käyttää vanhusten huoltoa, jossa työsuojelun roolina on PL/PB 200, n toimipaikka

3 tarkkailla laitoksen toimintaa henkilöstön työhyvinvoinnin ja POL-vastuualueen hyvinvointiyksikön asiakkaan näkökulmasta. uusi kilpailulaki tähtää hyvinvoinnin edistämiseen toimivien markkinoiden turvaamisen näkökulmasta (toimivat markkinat= ei kilpailurajoittavia tekijöitä eikä esimerkiksi kilpailua vääristäviä tekijöitä, kuten kartelleja ja harmaata taloutta). ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon osalta on selkeä yhteys työsuojelun tehtäviin. o Hallintopalvelujen osalta yhdistävä tekijä on työterveys: jos työterveydessä aiheutuu ongelmia, asia saattaa koskea useampien vastuualueiden toimintaa. o Työssä koettu turvattomuus ja sen ehkäiseminen on alue, jossa on myös löydettävissä yhteisiä nimittäjiä o Ympäristölupavastuualueen osalta on yhteisiä nimittäjiä työsuojelun kanssa (vrt. case Talvivaara) Turvallisuusprosessi Kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu on parhaillaan käynnissä (valtioneuvoston päätös SM062:00/2011). Ohjelmaa koskevat keskeiset linjaukset sisältyvät pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Asettamispäätöksen mukaisesti sisäisen turvallisuuden alueelliset toimeenpanosuunnitelmat laaditaan ja edelleen sisäisen turvallisuuden yhteensovittaminen tapahtuu aluehallintovirastojen johdolla laajassa yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Alueellisten toimeenpanosuunnitelmien määräaika on valtioneuvoston tekemän päätöksen mukaisesti Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa tulee määritellä keskeiset turvallisuushaasteet ja kehittämiskohteet sekä laatia ehdotukset arjen turvallisuuden kannalta keskeisimpien turvallisuusongelmien ennalta ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. LSSAVIssa valmistelu tapahtuu osana kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaa. Työsuojelustrategiassa vuodelta 1998 todetaan, että työsuojelutyö osa yrityksen turvallisuustyötä, joka edellyttää uutta turvallisuusajattelua, turvallisuusjohtamista, asennetta turvallisuustyöhön. Lainaus strategiasta vuodelta 1998: Työsuojeluhallinto edistää turvallisuuskulttuuria ja turvallisuusjohtamista. Turvallisuusjohtaminen on tärkeä ennakoivan työsuojelun keino. Turvallisuuskulttuuria edistetään myös yleisen turvallisuuskoulutuksen ja asennekasvatuksen sekä turvallisuustiedotuksen avulla. Sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelun osana laaditaan parhaillaan yritysturvallisuusstrategiaa, jossa keskeisenä osana on työsuojelun kytkeminen osaksi yritysten laajaa turvallisuussuunnittelua ja- strategiaa. Kansallinen yritysturvallisuuden yhteistyöryhmä seuraa ja edistää sisäisen turvallisuuden ohjelmaan sisältyvien, elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyöhön liittyvien toimenpiteiden toimeenpanoa. Seuraavassa on otteita kolmannen sisäisen turvallisuuden kansallisen ohjelman luonnoksesta yritys- ja työturvallisuuden osalta: PL/PB 200, n toimipaikka

4 Yritysturvallisuus Yritystoiminnan turvallisuus on keskeinen tekijä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn säilymisessä ja sen lisäämisessä. Suomalaisten yritysten tärkein pääoma on tieto. Torjuttaessa laitonta taloudellista tiedustelua ja tietopääomariskejä on kyse pitkäaikaisesta, strategisesta uhasta Suomelle. Tietopääoma on nähtävänä myös huoltovarmuuskriittisenä asiana. Kilpailua vääristävistä yritysturvallisuusriskeistä tällä hetkellä merkittävin on harmaa talous. Harmaa talous vääristää kilpailua mahdollistamalla siihen syyllistyvälle yritykselle korkeamman kannattavuuden esimerkiksi tämän välttyessä lailliseen liiketoimintaan kuuluvilta oheiskuluilta, tämän kyetessä tarjoamaan korkeampaa ansiota työntekijälle tai tämän kyetessä tarjoamaan tuotteita ja palveluita laillisesti toimivia kilpailijoitaan halvemmalla. Epäonnistuneen harmaan talouden torjunnan seurauksena yhä useampi yritys joutuu kovassa kilpailutilanteessa turvautumaan harmaan talouden toimintamalleihin, minkä puolestaan on todettu liittyvän yhä laajenevassa määrin järjestäytyneeseen rikollisuuteen, rahanpesuun ja työnantajavastuiden laiminlyönteihin. Harmaan talouden kielteiset ja kilpailua vääristävät vaikutukset vaikuttavat erityisesti rakennus- ja kuljetusalalla sekä talonrakennus-, majoitus- ja ravitsemusalalla. Häiriötön toiminta on yritysten toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeää. Se on myös yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeistä, sillä yritysten vastuulla on laajasti yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeisiä toimintoja. Normaaliolojen häiriötilanteet, kuten sään ääriilmiöiden aiheuttamat sähkökatkokset tai tietoverkkoyhteyksien katkeaminen saattavat merkittävästi vaikeuttaa yrityksen toimintaa tai jopa lopettaa sen. Huoltovarmuustoiminnan piirissä on noin 2000 yritystä, ja näiden yritysten kriisivalmiutta edistetään osana yhteiskunnan huoltovarmuuden ylläpitämistä. Kaikkiaan Suomessa toimii yli yritystä. Yritystoiminta on yhä verkottuneempaa ja alihankintaketjut ovat usein pitkiä. Tämän seurauksena pienen yrityksen toiminta voi osoittautua jokin yhteiskunnan keskeisen toiminnan kannalta tärkeäksi. Yritysten häiriöttömän toiminnan edistäminen ja kriisivalmiuden lisääminen on siten yhteiskunnan etu laajasti. Työpaikkojen turvallisuus Työtapaturmien osuus kaikista tapaturmista oli vuonna %. Vuonna 2009 työtapaturmissa kuoli 25 palkansaajaa ja vuonna palkansaajaa. Eniten työtapaturmia tapahtuu rakennusalalla. Työssä tapahtuvan väkivallan tilastointi on puutteellista, sillä työntekijä ei aina tee ilmoitusta häneen kohdistuneesta väkivallasta erityisesti silloin, kun se on ollut lievää. Yrityskohtaisia tietoja kerätään, mutta luvut eivät aina ole julkisia. Poliisi ei tilastoi erikseen työssä tapahtunutta väkivaltaa. Vuonna 2011 voimaan tulleen lainsäädäntömuutoksen seurauksena lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi silloin, kun ne kohdistuvat henkilöön, joka suorittaa työtehtäviä. Uhritutkimusten mukaan työssä kohdattu väkivalta tai sen uhka on lisääntynyt merkittävästi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Varsinkin naiset vaikuttaisivat 2000-luvulla kokeneen yhä enemmän väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikoillaan, ja työssä kohdattu väkivalta on uhritutkimusten mukaan naisiin kohdistuva yleisin väkivallan muoto. Työssä kohdatun väkivallan kasvu näyttäisi hidastuneen viime vuosina. Uusimman kansallisen uhritutkimuksen mukaan runsaat viisi prosenttia aikuisesta naisväestöstä oli joutunut työpaikkaväkivallan uhriksi vuoden 2008 aikana (2005 noin 4 %). Miesten väkivaltariski oli huomattavasti alhaisempi (2 %) eikä se ole juurikaan muuttunut viime vuosikymmenenä. Pääosa väkivallasta oli uhkailua ja uhkaavia tilanteita. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi työssään oli vuoden 2008 aikana joutunut runsaat kaksi prosenttia aikuisista naisista ja vajaa prosentti miehistä. Suurin riski joutua työpaikkaväkivallan uhriksi oli terveyden- ja sairaanhoidon ammateissa. Myös kokonaisriskin kasvu johtui lähes kokonaan tästä toimialasta. Työssä kohdattu väkivalta on vain harvoin törkeää. PL/PB 200, n toimipaikka

5 Työturvallisuuskeskuksen mukaan Suomessa joutuu vuosittain työssään uhkailun tai väkivallan kohteeksi noin henkilöä. Työtapaturmarekistereihin kirjataan vuosittain noin 2000 väkivallasta aiheutunutta työtapaturmaa, joka on vain noin kymmenes vamman aiheuttaneista työpaikkaväkivaltatilanteista. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusten mukaan poliisin tietoon on viime vuosina tullut vuosittain asiakaspalvelutilanteissa tapahtunutta pahoinpitelyrikosta ja törkeiksi niistä on kirjattu Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan väkivallan kohteena oli ollut seitsemän prosenttia palkansaajista vuonna Työntekijöihin ja yritysten vastuuhenkilöihin kohdistuvien laittomien uhkailujen arvioidaan lisääntyneen. Rikosturvallisuusselvitysten mukaan yritysten vastuuhenkilöiden uhkailu on lisääntynyt erityisesti suurissa, yli 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Työssä kohdatun väkivallan lisääntymisen taustalla olevia syitä ovat yksintyöskentelyn lisääntyminen, pidentyneet aukioloajat sekä siirtyminen yhä enemmän 24/7 yhteiskuntaan. Myös lisääntynyt alkoholin- ja muiden päihteiden käyttö sekä mielenterveysongelmat ovat keskeinen syy väkivaltaisesti käyttäytyvien asiakkaiden taustalla. Työpaikkojen ja työturvallisuuden kannalta suuri haaste on harmaan työvoiman määrän lisääntyminen. Harmaata taloutta on erityisesti rakennus-, ravintola-, logistiikka- ja siivousalalla. Harmaan talouden palveluksessa olevan työvoiman asema on hyvin heikko monella tavalla. He eivät ole työterveydenhuollon piirissä, työsuojeluun liittyvät asiat on usein laiminlyöty eikä työpaikan turvallisuusasioista huolehdita. Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin HEUNIn julkaiseman raportin mukaan ulkomaalaisia työntekijöitä käytetään yhä useammin hyväksi Suomessa. Pahimmillaan hyväksikäyttö on työperäistä ihmiskauppaa. Kokonaisturvallisuus ja työsuojelu LSSAVIssa LSSAVIssa työsuojelu vastuualue osallistuu työhön niin kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmän ja sen sihteeristön sekä erityisesti yritysturvallisuus-teemaryhmän työhön. Asiantuntijaryhmistä myös Arjen ja asumisen turvallisuus _teemaryhmän työ linkittyy erityisen tiiviisti työsuojeluun. Työsuojelun osalta työtä on tehty hyvin paljon työsuojelun omana viranomaistyönä. Edellä esitetyn työsuojelustrategian mukaisesti työsuojelu haluaa olla mukana laajemmassa turvallisuus-suunnittelussa. Työsuojelun johto on toisaalta linjannut kokouksessaan , että ts-avit toteuttavat omalta osaltaan sisäisen turvallisuuden hankkeessa olevia asioita ja että hankkeessa esitetyt asiat tukevat ts-avien toimintaa. Lisäksi todettiin, että ohjelma saattaa tulla esille hallitusneuvotteluissa, mihin varaudutaan ja ollaan omalla toiminnalla mukana, mutta ei olla varsinaisesti suunnittelemassa toimintaa. Toisin sanoen työsuojelu ei ole halunnut aktiivisesti osallistua viranomaisten poikkihallinnolliseen turvallisuustyöhön. Sekä ministeriö, aluehallintovirastot, yritykset ja kunnat (ks. esimerkiksi sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu/yritysturvallisuusstrategia ja Helsingin kaupungin turvallisuussuunnitelma ) pitävät peruslähtökohtana ja edellyttävät, että niin kansallisen, alueellisen että paikallisen ts. yritysten kuin kuntien turvallisuussuunnitelmat tehdään laaja-alaisiksi koko turvallisuuskenttää kattaviksi (ml. työsuojelu). PL/PB 200, n toimipaikka

6 KOKONAISTURVALLISUUDEN YHTEISTOIMINTARYHMÄ Pj LSSAVI Suunnitelmien ja toiminnan yhteensovittaminen Sihteeristö Pj LSSAVI Kokonaismaanpuolustustyö Aatteellinen Koulutuksellinen Virka-avun anto Maakunnalliset valmiustoimikunnat Kuntien valmiussuunnittelu Yritysten valmiussuunnittelu Alueellliset maanpuolustuskurssit Kuntien/julkishallinnon turvallisuussuunnittelu Yritysten turvallisuussuunnittelu Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen Päihdetyö Väkivallan ja rikosten ehkäisy Väkivaltaisen ekstremismin torjunta Arjen ja asumisen turvallisuuden parantaminen ml rakennetun ympäristön suunnittelu Turvallisuustilannekuvan ylläpito Turvallisuusviestintä Turvallisuusosaamisen kehittäminen Yksilön turvallisuustunteesta ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen 7 Monikulttuurisuus, maahanmuutto, Väkivaltaisen ekstremismin torjunta Yksilön hyvinvointi Kokonaisturvallisuussuunnittelun lähtökohta Kuva 2: LSSAVIN turvallisuusasioiden yhteensovittamisen organisointimalli Län sija Sis ä- Su om en alu eha Oikeusturvaprosessi o Oikeusturva aluehallintovirastoissa käsittää mm. seuraavia teemoja: o Valvonnan ennaltaehkäisy ja informaatio-ohjaus o Yhdenmukaisemmat ja vaikuttavammat ratkaisut o Nopea ja laadukas ja tehokas lupien käsittely o Toimiva valvonta käyttöönotossa esimerkiksi yhteistyö teknisten apuvälineiden kehittämisessä ja o Terveet ja toimivat markkinat, ks. edellä Kysymys kuuluu voisiko innovatiivisen hallinnon kehittämisen hengessä yhdessä toimien kehittää uusia toimintamuotoja kaikkien teemojen osalta. Samalla voitaisiin levittää hyviä käytäntöjä ja kokemuksia tavoitteena hallinnon läpinäkyvyyden lisääminen, hallinnon keventäminen, ja kokonaistuottavuuden nostaminen. PL/PB 200, n toimipaikka

7 Lopuksi Viraston näkemys OECD on Suomen julkishallinnon arvioinneissaan päätynyt siihen, että siilomaisesta toiminnasta on siirryttävä entistä enemmän poikkihallinnolliseen, kokonaisvaltaiseen toimintatapaan /tarkasteluun. Innovatiivisen hallinnon ajatteluun (ks. VM julkaisuja 4/2011: Entä jos.. Näkökulmia ja ideoita innovatiivisen hallinnon rakentamiseen) kuuluu se, että kaikki osapuolet etsivät aktiivisesti uusia toimintamalleja ja mahdollisuuksia. Tätä edellytetään kaikilta. Nyt esillä olevassa asiassa on löydettävissä suuri määrä yhteistoimintaalueita, jos halua etsimiseen on. Työsuojelu ei nyt ole etenemässä tätä polkua (viitaten työsuojeluvalvonnan resurssiselvityksen esityksiin sekä valvontakokouspöytäkirjaan ). Innovatiivisella hallinnon kehittämisellä pyritään työn tuottavuuden nostamiseen. Samaan päämäärään eli kokonaistuottavuuden nostamiseen pyritään myös työsuojelun omien strategioiden ja tavoitteiden mukaan. Tästä huolimatta resurssiselvityksen esitysten mukaisesti työsuojelu on vetäytymässä enenevässä määrin pois yhteistyökuvioista omaan siiloonsa. Virasto ei kannata työsuojeluvalvonnan resurssiselvityksen ehdotuksia siilomaisen toiminnan vahvistamiseksi vaan edellä olevien perusteluiden valossa esittää päinvastoin työsuojelun kytkemistä tiiviimmin osaksi aluehallintovirastoja ja yhteistyön syventämistä. Työsuojelun osalta tätä puoltaa erityisesti se, että niin yritykset kun kunnatkin /julkinen hallinto ovat siirtymässä turvallisuuskysymysten osalta ns. kokonaisturvallisuusajatteluun. Tämä tarkoittaa sitä, että ne tekevät omalta osaltaan turvallisuussuunnitelman, joka kattaa kaikki yrityksen turvallisuuteen liittyvät osa-alueet. Työsuojelu nähdään yhtenä keskeisenä turvallisuuden osaalueena, mutta myös muut osa-alueet ovat nousemassa yhä keskeisempään rooliin. Samalla yrityksissä/kunnissa nähdään edm. osa-alueiden linkittyvän tiiviisti toisiinsa, joka edellyttää myös viranomaisyhteistyöltä entistä poikkihallinnollisempaa tarkastelua ja yhteistoimintaa. Aluehallintovirastoissa on valmis alusta tälle yhteistyölle. Ylijohtaja Jorma Pitkämäki Johtaja Markku Nurminen PL/PB 200, n toimipaikka