Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lausunto kokonaisturvallisuuden ja varautumisen sanastoluonnoksesta

Transkriptio

1 Lausunto LSSAVI/2784/ /2014 Länsi- ja Sisä- Suomi Sanastokeskus Riina Kosunen Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Lausuntopyyntönne Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lausunto kokonaisturvallisuuden ja varautumisen sanastoluonnoksesta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tutustunut sanastoluonnokseen ja esittää seuraavassa näkemyksensä: Yleistä Kokonaisturvallisuuden ja varautumisen käsitteistön läpikäynti ja sanaston luominen on lähtökohtaisesti hyvin positiivista ja kannatettavaa. Kokonaisturvallisuuden ja varautumisen toimijakenttä on laaja ja työskentely tapahtuu keskushallinnon, aluehallinnon ja paikallishallinnon tasoilla. Näiden tasojen avaus puuttuu vielä kaavioluonnoksesta ja olisi ehkä hyvä alkuun kuvata. Kokonaisturvallisuus käsitteenä on verrattain uusi. Tärkeintä on ymmärtää mitä kokonaisturvallisuus käytännössä tarkoittaa ja mitkä ovat sen eri osaalueet. Käsitekaavioin ja sanaston avulla on tätä pyritty tässä luonnoksessa avaamaan, mutta esimerkiksi aluehallinnon ja paikallishallinnon (aluehallintovirastot, ely-keskukset, kunnat) näkemys on valmistelussa jäänyt liki huomioimatta. Ko. asiakirjan tärkein tehtävä on selkeyttää nykyistä tilannetta. Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto onkin omassa lausunnossaan lähtenyt liikkeelle juuri tästä näkökulmasta; onko kokonaisuus kuvattu selkeästi, yksinkertaisesti, ymmärrettävästi ja miten esitystä voisi mahdollisesti parantaa. Sanastoluonnoksen rakennetta tulisi kehittää loogisemmaksi, kokonaisuudesta selkeämmin yksityiskohtiin eteneväksi ja kaavioiden sisältöä tulisi muokata. Varautumisen osalta tulee lisätä uusi kaavio, joka kuvaa varautumisen yhteensovittamista keskus- ja aluehallintotasolla. Esitystapaa tulisi kerta kaikkiaan yksinkertaistaa. LÄNSI- JA SISÄ SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 PL 200, Vaasa Jyväskylän toimipaikka Cygnaeuksenkatu 1 PL 41, Jyväskylä Tampereen toimipaikka Uimalankatu 1 PL 272, Tampere

2 Lausunto LSSAVI/2784/ /2014 Länsi- ja Sisä- Suomi Käsitteiden määrittely Muutosesitykset Sanastoluonnoksessa ei ole kuvausta siitä, miten käsitteiden sisällöt on muodostettu tai mistä ne on otettu. Verrattaessa käsitesisältöjä esimerkiksi Valtioneuvoston periaatepäätökseen kokonaisturvallisuudesta on on havaittavissa eroavaisuuksia/vajavaisuuksia. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan on tässä sanastossa käytettävä samoja käsitesisältöjä kuin ko. periaatepäätöksessä. Lisäksi on hyvä viitata luonnoksessa niihin lähteisiin, joista käsitesisällöt on tähän sanastoluonnokseen nostettu. Lähdeluettelo puuttuu tämän hetkisestä sanastoluonnoksesta tyystin. Käsitteiden sisällöllisessä määrittelyssä olisi vältettävä itsestäänselvyyksiä. Seuraavassa ovat viraston tarkemmat muutosesitykset: s.13 Kokonaisturvallisuus - kaaviokuvan muutosesitykset Tehtävä Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Taustaperiaate Laaja turvallisuuskäsitys Konsepti Koostumus Kokonaisturvallisuus HUOM! VNP määritelmä kokonaisturvallisuudesta/sanastoluonno ksessa puutteellinen versio Poistettu: Turvallisuus Muu turvallisuus Kokonaismaanpuolustus Varautuminen ja valmiussuunnittelu Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelu ml sisäinen turvallisuus Yllä olevassa muutosesityksessä on kuvaustyyliä yksinkertaistettu. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa on kehitetty kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaa vuodesta 2010 ja toimittu LÄNSI- JA SISÄ SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa Jyväskylän toimipaikka Cygnaeuksenkatu 1 PL 41, Jyväskylä Tampereen toimipaikka Uimalankatu 1 PL 272, Tampere

3 3/8 organisoidusti vuoden 2012 alusta lähtien. Alla on LSSAVIn kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli. KOKONAISTURVALLISUUDEN YHTEISTOIMINTARYHMÄ PJ LSSAVI Suunnitelmien ja toiminnan yhteensovittaminen Valmiussuunnittelu ja varautuminen LSSAVI-alueen valmiustoimikunta, pj LSSAVI Varautuminen ja valmiussuunnittelu/lssavi Julkissektorin(valtio, kunnat) varautuminen ja valmiussuunnittelu Yritysten ml alkutuotanto varautuminen ja valmiussuunnittelu Muu varautuminen ml. omavarautuminen ja valmiussuunnittelu Valmiusharjoitukset Varautumiskoulutus Alueelliset maanpuolustuskurssit Maakunnalliset valmiustoimikunnat 3.sektorin rooli valmiussuunnittelussa ja varautumisessa Kokonaismaanpuolustustyö/Puolustusvoimat Aatteellinen Koulutuksellinen Muiden viranomaisten tukeminen Erilaisten häiriötilanteiden tilannekuva Kokonaiskoordinointi ja sihteeristö, pj LSSAVI Yksilön hyvinvointi Kokonaisturvallisuussuunnittelun lähtökohta Siviiliyhteiskunnan tilannekuva Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelu Turvallinen koulu Julkishallinnon hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelu ml. Sisäinen turvallisuus Turvallinen lapsuus ja nuoruus Turvallinen koulu Turvallinen Ikääntyminen Turvallinen työpaikka, ml. yritysturvallisuus 3.sektorin rooli hyvinvointi- ja turvallisuustyössä POIKKIHALLINNOLLISET Arjen turvallisuus, erityisteemat Päihdehaittojen ehkäisy ja terveyden edistäminen Väkivallan ja rikosten ehkäisy Laaja-alaisen turvallisuussuunnittelun ml. sisäisen turvallisuuden tilannekuva Turvallinen asuin-, työ- ja elinympäristö- ennakoiva ja informaatio-ohjaava yhdyskuntasuunnittelu Kuntien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelua ja varautumista tukeva toiminnanohjausjärjestelmä Turvallisuusviestintä Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Turvallisuusosaamisen ja turvallisuusjohtamisen kehittäminen; Uudet kansalaisosallistamisen muodot Yksilön turvallisuustunteesta ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen Viranomaisyhteistoiminnan sekä viranomaisten/ kolmannen sektorin/elinkeinoelämän yhteistyö; ennakoiva kokonaisturvallisuussuunnittelu, informaatio-ohjaus ja yhteistoiminta Esitys uudeksi kuvaksi: Kokonaisturvallisuuden yhteensovittaminen keskushallinnon, aluehallinnon ja paikallistasolla. Alla oleva kuva auttaa uuden kuvan suunnittelussa. Uhkakuvaperusteinen, teemakohtainen, kokonaisturvallisuussuunnittelu yhteisen rakenteen mukaan Tulosohjaus KANSALLINEN VALTIONEUVOSTO TURVALLISUUSKOMITEA Valtakunnallinen yhteiskunnan tilannekuva /kehittämiskohteet SM Yhteiskunnan tilannekuva avialueittain/kehittämiskohteet Yhteistoiminta PM:n kanssa Varautuminen ja valmiussuunnittelu ALUEELLINEN Koordinointi: AVI Viranomaiset PAIKALLINEN HYVINVOINTI- JA TURVALLISUUSSUUNNITTELU Kunta/Kuntayhtymä Varautuminen ja valmiussuunnittelu Kuntalainen/ kansalainen Sisäinen turvallisuus Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelu -Viranomaisten keskinäinen ja viranomaisten, elinkenoelämän ja kolmannen sektorin yhteistyö - Tukena hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnanohjausjärjestelmä, paikkatietopohjainen - Tilannekuvatoiminnan kehittäminen Kokonaiskuva avi-alueittain paikallisesta suunnittelusta /kehittämiskohteet -edellyttää tilannekuvan luomista ja mallien selkeyttämistä Tukena hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnanohjausjärjestelmä, paikkatietopohjainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto/vest

4 4/8 Esitys uudeksi kuvaksi: Varautumisen yhteensovittaminen Valtioneuvosto Ministeriöt Turvallisuuskomitea Varautumisen yhteensovittaminen valtakunnan tasolla Aluehallintovirasto Aluehallintoviraston tehtävänä on varautumisen yhteensovittaminen aluetasolla Yhteistyössä viranomaisten, vapaaehtoissektorin ja elinkeinoelämän kanssa Kunnat Vastaa varautumisesta kuntatasolla Yhteistyössä viranomaisten, vapaaehtoissektorin ja elinkeinoelämän kanssa Eri tasojen tehtävät varautumisen yhteensovittamisessa tulee lisäksi kuvatta sisältökuvauksissa. Tehtävät löytyvät lainsäädännöstä; Esimerkiksi: Laki aluehallintovirastoista 896/2009 Aluehallintoviraston tehtävänä on mm. edistää asukkaiden hyvinvoinnin lisääntymistä sekä toimenpiteitä, joilla asuin-, työ- ja elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus paranee varautumisen yhteensovittaminen alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen, valmiussuunnittelun yhteensovittaminen, alueellisten

5 5/8 maanpuolustuskurssien järjestäminen, kuntien valmiussuunnittelun tukeminen, valmiusharjoitusten järjestäminen, alue- ja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun edistäminen sekä viranomaisten johtaessa turvallisuuteen liittyviä tilanteita alueella tukea toimivaltaisia viranomaisia ja tarvittaessa sovittaa yhteen toimintaa niiden kesken. Aluehallintoviraston tehtävät kokonaisturvallisuuden näkökulmasta Kuntien valmiussuunnittelu ja varautuminen: Velvollisuus säädetty valmiuslaissa Aluehallintovirasto valvoo, että kunnat noudattavat lainsäädäntöä ja yhteensovittaa kuntien, valtion ja muiden viranomaisten varautumisen ja valmiussuunnittelun toimialueellaan. Turvallisuussuunnittelusta ml. sisäinen turvallisuus on määrätty valtioneuvoston päätöksellä. Sisäisen turvallisuuden alueelliset toimeenpanosuunnitelmat laaditaan ja niiden toteutumista koordinoidaan aluehallintovirastojen johdolla. Aluehallintoviraston ylijohtaja johtaa avien ydinprosesseja: hyvinvointi, turvallisuus ja oikeusturva Aluehallintovirastonylijohtaja vastaa alueellisen varautumisen yhteisten asioiden yhteensovittamisesta ja siihen liittyvistä tehtävistä. Pelastuslaki 42 1 mom. Yhteistoiminta pelastustoimen tehtävissä Pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön. Laki aluehallintovirastoista 17 a /Laki poliisihallinnosta 1 a Aluehallintovirastojen ja poliisin yhteistyö Aluehallintovirastojen ja niiden toimialueella olevien poliisilaitosten on toimittava yhteistyössä asioissa, jotka koskevat: -alueellisen varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittamista; -alue- ja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun edistämistä; - alueen toimivaltaisten viranomaisten tukemista turvallisuustilanteiden johtamisessa ja näiden viranomaisten toiminnan yhteensovittamista; - muuta alueellista viranomaisyhteistyötä poliisitoimen asioissa. Aluehallintovirastojen ja Poliisihallituksen on toimittava yhteistyössä poliisin palvelujen alueellisen saatavuuden arviointia koskevissa asioissa. Yhteistyön järjestämisen organisoinnista ja menettelytavoista voidaan säätää valtiovarainministeriön asetuksella

6 6/8 s.21 Sisäinen turvallisuus kaaviokuvan muutosesitykset Sisäisen turvallisuuden kaaviosta puuttuu kokonaan yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden kannalta merkittävimpään uhkakuvaan eli syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvä näkökulma. Kaavioon tulisi lisätä kansalaisten hyvinvointi ja turvallisuus -otsikko, joka itse asiassa on yläkäsite sisäiselle turvallisuudelle. Sisäisen turvallisuuden toimin turvataan ja vahvistetaan kansalaisten hyvinvointia. Kansalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistamisessa avainasemassa ovat kunnat, yhteistyössä viranomaisten ja vapaaehtoissektorin kanssa. Ennaltaehkäisevä hyvinvointi ja turvallisuussuunnittelu vahvistaa sisäistä turvallisuutta. Samaan kaavioon voisi lisätä myös Henkinen kriisinkestävyys ( toimijoina, ev.lut.kirkko, muut uskontokunnat, järjestöt esim. spr). Maahanmuuton hallinta kaipaa käsitteenä aukaisemista. Onko kyseessä maahantulo, kotouttaminen vaiko molemmat. s. 25 kpl Kappale on kokonaisuudessaan hyvin sekava ja epäsuhtainen. Väestön toimeentuloturva ja toiminta kuuluu Hyvinvointi- ja turvallisuus-kokonaisuuden alle. Henkinen kriisinkestävyys, ks. edellä. Henkinen huolto: HeHu-käsitteen osalta viitataan kirkon toimintaan. HeHu on käsitteenä myös järjestöjen käytössä. s. 30 Jatkuvuuden hallinta Määritelmää tulisi täydentää. s.35 Varautuminen, suunnittelu ja valmius kaaviokuvan muutosesitykset Varautumisvelvollisuus - määritelmään tulee lisätä sana.häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, viimeinen rivi. - Varautumisen alle valmiussuunnittelun rinnalle samanarvoisena tulee lisätä jatkuvuussuunnittelu - suhteessa oman toiminnan suunnitteluun. - Valmiussuunnittelu -lisäys tekstiin:.vaikutukset organisaation tehtäviin ja toimintaan suhteessa toimintaympäristöön, - Valmiustarkastus-termi ehdotetaan poistettavaksi kokonaan (vanha termi, pyritään eroon) - Valmiusharjoitus-teksti: ehdotetaan poistettavaksi sana mahdollisissa ja lisätään loppuun.. laajassa yhteistoiminnassa (viranomaiset, elinkeinoelämä, vapaaehtoissektori)

7 7/8 s. 48 Suunnitelmat kommentit kaavioesitykseen Jos eri tason suunnitelmista tehdään kaavioesitystä, tulee esitystavan olla suunnittelujärjestelmän ymmärrystä helpottava, ei monimutkaistava. Luonnoksessa olevan kaaviokuvan tavoite ja tarkoitus tulee pohtia uudelleen. Tässä yhteydessä puhutaan turvallisuussuunnitelmista ja paikallisista turvallisuussuunnitelmista. Kuntatasolla ollaan yhteen sovittamassa hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelua - tähän liittyen on jo uudistettu suunnitelmia useassa kunnassa, esimerkkinä vaikkapa Nokia ja Vaasa. Taustalla on terveydenhuoltolaki, joka velvoittaa kunnat hyvinvointikertomuksen tekoon. Suuri osa kunnista tekee tämän jo sähköisenä. Tähän sähköiseen hyvinvointikertomukseen sisällytetään jatkossa myös turvallisuusindikaattorit. Sähköinen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus toimii kunnan hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun perustana. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää siirtyä käyttämään paikallisen tason suunnitelmista nimitystä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelu. Suomen kieli on erityisen haastava turvallisuus-sanan suhteen. Ruotsinkielessä turvallisuus käsittää sekä hyvinvoinnin että turvallisuuden; säkerhet och trygghet. Englannin kielessä vastaavat termit ovat security and safety. Suomen kielellä on selkeintä puhua hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Tähän liittyen esitämme uudistettavaksi käsitteistön ja esim. s. 53 määritelmät, mikäli ko. suunnitelmasivu kehittyneempänä versiona sanastossa on jatkossa mukana. s. 49 Jatkuvuussuunnitelman yhteydessä puhutaan vakavasta häiriötilanteesta. Mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan vakavalla häiriötilanteella suhteessa häiriötilanteeseen? s. 54 Verkostoyhteistyö, verkoston osalta todetaan sen olevan epävirallista ja keskittyvän tiedon jakamiseen ilman sitoumuksia. Tämä on hyvin kapea tulkinta verkostoista. Verkostot ovat usein virallisia, tavoitteellisia, verkoston toimijat päämäärätietoisia ja sitoutuneita. Määritelmää esitetään siis muutettavaksi vastaamaan nykyaikaisen verkostotoiminnan sisältöä. Annamme mielellämme lisätietoja ja valaisemme näkökulmiamme tarkemmin. Yhteistyöterveisin ylijohtaja Kehitys- ja strategiapäällikkö Johtaja Jorma Pitkämäki Marja-Riitta Vest Tarja Wiikinkoski

8 8/8