Etiopia Kenia Tansania Vietnam. Suomen kehitysyhteistyö pitkäaikaisissa kumppanimaissa ULKOASIAINMINISTERIÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etiopia Kenia Tansania Vietnam. Suomen kehitysyhteistyö pitkäaikaisissa kumppanimaissa ULKOASIAINMINISTERIÖ"

Transkriptio

1 Etiopia Kenia Mosambik Nepal Sambia Tansania Vietnam Suomen kehitysyhteistyö pitkäaikaisissa kumppanimaissa ULKOASIAINMINISTERIÖ

2 sivu Etiopia 4 Kenia 6 Mosambik 8 Nepal 10 Sambia 12 Tansania 14 Vietnam 16 Kartta pääkumppanimaista 18 Kansi: Tansanian pääkaupungin kaupunkikuva paljastaa, kuinka eri tavoin kehitys tavoittaa erilaiset ihmisryhmät. Kuva: Elvi Rista Ulkoasu ja taitto: Innocorp Oy, 2013

3 Hyvä lukija, tämä esite on tiivistelmä ulkoministeriössä laadituista tavoitteellisista maaohjelmista. Ne on laadittu kaikista seitsemästä Suomen pitkäaikaisesta kumppanimaasta, joista viisi on Afrikassa ja kaksi Aasiassa. Suomi kohdistaa näihin maihin vuonna 2013 noin 15 prosenttia (130 MEUR) varsinaisesta kehitysyhteistyöstämme eli noin puolet maa- ja aluekohtaisesta kehitysyhteistyöstämme. Maaohjelmissa asetetaan Suomen toiminnalle aiempaa selkeämmät tavoitteet ja mittarit. Ohjelmia laadittaessa on tarkennettu näkemyksiä kumppanimaiden kehitysmahdollisuuksista ja -haasteista sekä toimintaympäristöön liittyvistä riskeistä. Maaohjelmien suuntaviivoista on keskusteltu kumppanimaiden viranomaisten ja maissa toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa. Jatkossa toiminnan tuloksia seurataan entistä tarkemmin, ja saatuja kokemuksia hyödynnetään työssä entistä systemaattisemmin. Maaohjelmia tarkistetaan säännöllisin väliajoin. Uskon, että maaohjelmien käyttöönotto tulee merkittävästi parantamaan yhteistyömme laatua ja vaikuttavuutta. Näin voimme varmistaa, että köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseen käytetyt varat todella menevät oikeaan tarkoitukseen ja parantavat kehitysmaiden ihmisten elämää. Maaohjelmien myötä pystymme entistä paremmin kertomaan myös suomalaisille veronmaksajille kehitysyhteistyöllä aikaan saatavista tuloksista. Heidi Hautala kehitysministeri 3

4 ETIopia Suomi ja Etiopia ovat tehneet kehitysyhteistyötä vuodesta 1967 lähtien. Etiopia on tärkeä alueellinen toimija, joka tuo vakautta muuten levottomaan Afrikan sarveen. Vuonna 2013 Suomen kahdenvälinen tuki Etiopialle on noin 15,7 miljoonaa euroa. Etiopia on maailman köyhimpiä maita mutta myös yksi nopeimmin kasvavista talouksista: maan talous on kasvanut keskimäärin 10,6 prosenttia vuosina Etiopian talous perustuu pitkälti maatalouteen. Maan 87-miljoonaisesta väestöstä yli 80 prosenttia asuu maaseudulla. Etiopia on sitoutunut vahvasti köyhyyden poistamiseen. Köyhyys on vähentynyt yhdeksän prosenttiyksikköä viimeisen viiden vuoden aikana nostaen 2,5 miljoonaa ihmistä pois köyhyydestä. Köyhyys on kuitenkin edelleen merkittävä ongelma, ja Etiopia tulee tulevina vuosina pysymään yhtenä maailman suurimmista kehitysavun vastaanottajamaista. Suomen ja Etiopian välinen kehitysyhteistyö pohjautuu Etiopian kasvu- ja kehityssuunnitelmaan. Etiopian tavoitteena on nousta keskituloisten maiden joukkoon ja hiilineutraaliksi taloudeksi vuoteen 2025 mennessä. Etiopia on yli kolminkertaistanut koulutuksen osuuden valtion budjetista viimeisten 20 vuoden aikana. Suomi on mukana monen rahoittajan yhteisessä GEQIP-ohjelmassa, joka tähtää opetuksen laadun parantamiseen. Kuva: Milma Kettunen. 4

5 Suomen kehitysyhteistyön tavoitteena Etiopiassa on: vähentää erityisesti pienviljelijöiden köyhyyttä parantamalla esimerkiksi markkinoille pääsyä, prosessointia ja varastotiloja, tukea maaseudun asukkaiden taloudellista hyvinvointia luonnonvarojen kestävällä käytöllä ja paremmilla maanhallintaoikeuksilla, parantaa yleissivistävän koulutuksen ja opettajien koulutuksen laatua sekä tukea erityisopetusta tarvitsevien lasten koulunkäyntiä ja parantaa maaseudun vesihuollon ja sanitaatiopalveluiden kattavuutta ja hygieniatietämystä. Ohjelma painottaa kaikkien toimijoiden laajaa osallistumista sekä jokaisen pääsyä palveluiden piiriin. Etiopian kehitystä kuvaavat myös parantuneet tulokset hyvinvointia mittaavan YK:n kehitysohjelman inhimillisen kehityksen indeksillä. Hallitus on panostanut koulutukseen ja terveyteen, ja Etiopia on hyvää vauhtia saavuttamassa suurimman osan YK:n vuosituhattavoitteista vuoteen 2015 mennessä. Etiopian perustuslaki tunnustaa kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet sekä vapaudet, ja maa on ratifioinut suurimman osan tärkeimmistä kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista. Ihmisoikeusvelvoitteiden toimeenpanossa on kuitenkin edelleen ongelmia. Suomi tuki Etiopiaa vuonna 2012 suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta noin 2,9 miljoonalla eurolla. Kansalaisjärjestöt tukevat ruohonjuuritasolla Etiopian kehitystä muun muassa koulutuksen, terveyden ja maaseudun kehittämisellä. Paikallisen yhteistyön määrärahan kautta Suomi tukee paikallisten kansalaisjärjestöjen ruohonjuuritason työtä ja Etiopian kansalaisyhteiskunnan kehitystä. Määrärahalla on tuettu ihmisoikeus-, demokratia- ja ympäristösektoria, tasa-arvoa, koulutusta ja erityisryhmiä kuten vammaisia ja paimentolaisia. Lisäksi merkittävä osa Suomen kehitysavusta Etiopiassa ohjataan maahan EU:n, Maailmanpankin, Afrikan kehityspankin ja YK:n kautta. Suomen ja Etiopian kehitysyhteistyön toteutumiselle luovat riskejä muun muassa Etiopian hallinnon rakenteelliset muutokset ja henkilöstön vaihtuminen, jotka voivat vähentää sitoutumista yhteistyöhön. Riskejä pienennetään esimerkiksi jatkuvalla vuoropuhelulla, poliittisella keskustelulla ja paikallishallinnon vahvistamisella. Myös kansalaisten osallistumista kehitysprosesseihin edistetään. Lisäksi inflaatio, ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit voivat hankaloittaa tavoitteiden saavuttamista. Suomi lisää tietoisuutta niistä ja tukee toimia vaikutusten vähentämiseksi. 5

6 KENIA Nainen katselee työpaikkailmoituksia nairobilaisen ostoskeskuksen ilmoitustaululta. Kuva: Milma Kettunen. Kenia on yksi Suomen pitkäaikaisimmista kehitysyhteistyökumppaneista. Maat ovat tehneet yhteistyötä yli 30 vuoden ajan. Kenia on Suomen afrikkalaisista pääkumppanimaista ainoa, joka ei kuulu vähiten kehittyneiden maiden joukkoon. Köyhyys on silti polttava ongelma: alle dollarilla päivässä elää edelleen lähes puolet maan väestöstä. Kenialla on suuria haasteita myös oikeusvaltioperiaatteen toteutumisessa. Vuosien vaaliväkivaltaisuuksien aikana tehtyjen rikosten selvittäminen on yhä kesken. Kolme kenialaista on Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa syytteessä rikoksista ihmisyyttä vastaan vaaliväkivaltaan liittyen. Keniassa vallitsee rankaisemattomuuden kulttuuri: vakaviin rikoksiin kuten ihmisoikeusloukkauksiin ja korruptioon syyllistyneet eivät usein joudu vastuuseen. Korruptio on Keniassa valtava ongelma: Transparency internationalin korruptioindeksissä maa sijoittui 139:nneksi 176 maan joukossa. Suomi haluaa olla mukana tukemassa Kenian oikeusvaltiokehitystä. Kenian uuden perustuslain hyväksyminen kansanäänestyksessä vuonna 2010 on tämän kehityksen virstanpylväs. Perustuslain toimeenpano on Kenian keskeinen yhteiskunnallinen haaste lähivuosina. Tähän sisältyy hallinnon hajauttaminen 47 uuteen maakuntaan. Kenialla on ollut vakauttajan rooli itäisen Afrikan alueella, jossa sijaitsevat muun muassa 6

7 Somalia ja Etelä-Sudan. Kenia on myös alueen suurin ja monipuolisin talous, joka on jo vuosikymmenen ajan kasvanut yli viisi prosenttia vuodessa. Suomen tuki Kenialle vuonna 2013 on 15,9 miljoonaa euroa. Suomi keskittyy kehitysyhteistyössä kolmeen päätavoitteeseen, jotka perustuvat Kenian omaan kehitysohjelmaan: Kenian kehittäminen demokraattiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnaksi, joka edistää ihmisoikeuksien toteutumista, köyhyyden vähentäminen ympäristön kannalta kestävän ja osallistavan maataloustuotannon kasvun avulla ja metsä- ja vesivarojen hallinnon ja käytön parantaminen. Suomi edistää paikallisyhteisöjen, kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin aktiivista osallistumista kaikkeen toimintaan. Kenian kanssa käytävässä poliittisessa vuoropuhelussa Suomi korostaa ihmisoikeuksien edistämisen ohella Suomen kehityspoliittisen ohjelman kolmea läpileikkaavaa tavoitetta: sukupuolten välistä tasa-arvoa, eriarvoisuuden vähentämistä sekä ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Suomi myös kiinnittää yhä enemmän huomiota Kenialle annettavan kehitysavun tuloksellisuuteen. Edistääkseen tavoitteitaan Suomi käy aktiivista vuoropuhelua Kenian hallituksen kanssa. Suomi on tukenut kevään 2013 vaalien järjestämisestä vastaavaa vaalikomissiota ja kansalaisyhteiskuntaverkoston kansalaiskasvatusohjelmaa. Suomi tukee myös Kenian valvontavirastoja, jotka edistävät kenialaisten tietoisuutta perustuslain suomista oikeuksistaan. Naisten aseman vahvistamista Suomi tukee UN Womenin kautta. Suomen Nairobin-edustuston hallinnoimaa paikallisen yhteistyön määrärahaa myönnetään kansalaisjärjestöille, jotka toimivat hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Vuosien aikana demokraattisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan tukemiseen on suunniteltu käytettävän yhteensä 11,6 miljoonaa euroa. Vuosien aikana maatalouden kehittämiseen on suunniteltu käytettävän yhteensä 24,8 miljoonaa euroa. Sillä Suomi edistää Kenian maatalouden uudistamista muun muassa maaseutukehitysohjelma Palwecon avulla. Ohjelma tukee Busian maakuntaa sen pyrkimyksissä vähentää köyhyyttä ja aliravitsemusta sekä parantaa etenkin naisten ja muiden haavoittuvien ryhmien toimeentuloa. Palwecossa kehitetään maataloutta muun muassa parantamalla maataloustuotteiden pääsyä markkinoille. Suomen rahoittama metsätalousohjelma tukee Kenian metsäsektorin uudistusta. Sen tavoitteena on parantaa köyhien toimeentuloa ja elämänlaatua, ennallistaa luontoympäristöä ja osaltaan kasvattaa maan taloutta. Suomi tukee myös vesirahastoa, jonka tarkoitus on saada puhdas vesi ja sanitaatio yhä useamman köyhän ulottuville ja ohjata vesivarojen hallintaa kestävämpään suuntaan. Vuosien aikana metsä- ja vesivarojen hallinnan ja käytön parantamiseen on suunniteltu käytettävän yhteensä 21,4 miljoonaa euroa. Keniassa Suomi on osa suurta avunantajien yhteisöä ja tekee yhteistyötä muun muassa monien kansainvälisten järjestöjen, muiden Pohjoismaiden ja EU:n kanssa. Kenian kehitystä ja Suomen kehitysyhteistyötä uhkaavat riskit liittyvät ensisijaisesti Kenian hauraaseen poliittiseen tilanteeseen ja korruptioon. Suomi minimoi riskejä tukemalla hyvän hallinnon kehittämistä ja hankkeiden avoimuutta sekä tehostamalla valvontaa. Toinen riski liittyy alueelliseen turvallisuustilanteeseen. Suomi osallistuu alueellisen vakauden edistämiseen muun muassa osallistumalla Afrikan unionin alaisen Itä-Afrikan kriisinhallintajoukon koulutukseen. 7

8 MOSAMBIK Mosambik on maailman köyhimpiä maita, jonka budjetista noin kolmasosa katetaan ulkopuolisella avulla. Suomi ja Mosambik ovat tehneet kehitysyhteistyötä 1970-luvun lopulta lähtien. Vuonna 2013 Suomen tuki Mosambikille on 21,7 miljoonaa euroa. Merkittävien luonnonvarojensa hyödyntämisestä kerättävien verojen, ulkomaisten investointien ja yleisesti parantuneen kotimaan verotuksen ansiosta Mosambikilla on nyt historiallinen mahdollisuus vähentää riippuvuuttaan ulkopuolisesta avusta ja tarjota paremmat elinolot asukkailleen. Mosambikin hallitus arvioi, ettei maa enää vuonna 2025 tarvitsisi ulkopuolista apua budjettinsa tasapainottamiseen. Tässä tilanteessa on ensisijaisen tärkeää varmistaa, että kasvava hyvinvointi parantaa tasapuolisesti kaikkien mosambikilaisten elämää. Uusi maaohjelma painottaa kaikkia hyödyttävää talouskasvua, demokratian vakiinnuttamista, valtion tilivelvollisuutta kansalaisilleen ja kaikkien toimijoiden laajaa osallistumista. Inhimillisen pääoman vahvistaminen on osa Mosambikin omaa köyhyydenvähentämisohjelmaa. Suomi tekee yhteistyötä päämäärän saavuttamiseksi tukemalla mosambikilaisten koulutusta. Kuva: Liisa Takala. 8

9 Mosambikin köyhyys oli laskussa vuosituhannen vaihteessa, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana lasku on pysähtynyt. Suurin osa mosambikilaisista elää edelleen köyhyydessä. Noin puolet alle viisivuotiaista lapsista kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta. Vaikka pääsy koulutukseen on parantunut, koulutuksen huono taso hidastaa Mosambikin kehitystä. YK:n kehitysohjelman inhimillisen kehityksen indeksissä Mosambik on 187 maan joukossa sijalla 184. Myös äärimmäiset sääilmiöt ovat iso este maan kestävälle kehitykselle. Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Mosambikissa ovat: vähentää maaseudun köyhyyttä tukemalla maatalouden kasvua, vahvistaa mosambikilaisten osaamista ja ammattitaitoa vastaamaan maan taloudellisen muutosvaiheen tarpeita sekä vahvistaa demokraattista hallintoa, avointa tiedonsaantia ja kansalaisten osallistumista. Maataloudessa Suomi tukee maaseudun pienyritystoimintaa ja viljelijäperheiden ruokaturvan parantamista. Myös tuotantoa ja markkinoille pääsyä parannetaan. Koulutuksessa Suomi osallistuu perusopetuksen laadun ja kattavuuden parantamiseen ja tukee Mosambikin tiede-, teknologia- ja innovaatiostrategian toteutusta. Suomen Mosambikille antaman yleisen budjettituen tarkoituksena on tukea Mosambikin köyhyydenvähen tämisohjelman toteutusta. Samalla se antaa mahdollisuuden keskustella hyvän hallinnon ja tili velvollisuuden kysymyksistä. Suomi tukee opetusalan sektoriohjelmaa. Kahdenvälisistä hankkeista tuetaan muun muassa maaseutukehityksen ohjelmaa Zambézian läänissä. Suomi lisää tukeaan kansalaisyhteiskunnalle esimerkiksi kahdenvälisten hankkeiden ja kumppani-instituutioiden kautta. Merkittävä osa Suomen kehitysavusta Mosambikille ohjataan Maailmanpankin, Afrikan kehityspankin, EU:n ja YK:n kautta. Lisäksi tuetaan suomalaisten yritysten aktivoitumista Mosambikin kasvavilla markkinoilla. Mosambikin hallitus ja avunantajat käyvät säännöllistä poliittista vuoropuhelua, johon myös Suomi aktiivisesti osallistuu. Ohjelman toteutuksen suurimmat riskit liittyvät laajalle levinneeseen korruptioon ja hallinnon rajalliseen kykyyn hallita julkisia varoja. Lisäksi riskinä on luonnonvaroista saatavien tulojen jakamiseen liittyvät ongelmat. Suomi pyrkii minimoimaan riskejä kouluttamalla taloushallinnon työntekijöitä ja tilintarkastajia sekä vahvistamalla julkisten varojen seurantajärjestelmiä. Lisäksi yhteistyössä tuetaan kansalaisyhteiskunnan ja median parempia mahdollisuuksia osallistua julkisten varojen käytön seurantaan. 9

10 NEPAL Suomi on Nepalin suurin avunantaja maaseudun vesihuollossa. Puhdasta juomavettä on jo yli 80 prosentilla nepalilaisista. Kuva: Milma Kettunen. Nepal on hauras valtio, joka kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin. Se on yksi Aasian köyhimmistä maista. Nepalissa asuu 26,6 miljoonaa ihmistä yli 120 eri etnisestä ryhmästä. Noin 83 prosenttia väestöstä asuu maaseudulla. Parin viime vuosikymmenen aikana Nepal on matkannut yksinvaltaisesta monarkiasta kohti demokraattista liittovaltiota. Kuusi vuotta rauhansopimuksen jälkeen maan tilanne on kuitenkin epävakaa, eikä uutta perustuslakia ole saatu voimaan. Tämä johtuu siitä, että maassa ei ole toimivaa parlamenttia tai perustuslakia säätävää kansankokousta. Nepalin demokratian tila on huono. Paikallisvaaleja ei ole pidetty yli kymmeneen vuoteen. Ennen paikallisvaaleja on päästävä yhteisymmärrykseen uusien parlamenttivaalien järjestämisestä ja perustuslaista. Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä Nepalin kanssa vuodesta 1983 lähtien. Vuonna 2013 Suomi avustaa Nepalia noin 20 miljoonalla eurolla. Vuoteen 2016 mennessä on mahdollista, että rahoitus kasvaa 24 miljoonaan euroon vuodessa. Suomi seuraa tarkasti Nepalin poliittisen tilanteen kehittymistä yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa ja korostaa Nepalin valtion 10

11 velvollisuutta puuttua vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, laajamittaiseen korruptioon ja rankaisemattomuuteen. Poliittinen sitoutuminen ja kehitystahto ovat edellytyksiä rauhansopimuksen loppuunsaattamiselle ja yhteiskunnan vakauden säilyttämiselle. Suomen kehitysyhteistyön päätavoitteina Nepalissa on: edistää tasa-arvoista mahdollisuutta koulutukseen, parantaa köyhimpien ihmisten terveyttä lisäämällä puhtaan veden saatavuutta ja sanitaatiota etenkin maaseudulla, edistää hyvää hallintoa, parantaa metsien ja muiden luonnonvarojen hallintaa ja hoitoa sekä kehittää naisten ja syrjäytyneiden taloudellista toimeentuloa. Nepal on edistynyt hyvin vuosituhattavoitteissa, mutta maaseudun ja kaupunkien välillä erot ovat edelleen jyrkät. Nepalissa epätasa-arvo on juurtunut syvemmälle kuin muualla Etelä-Aasiassa. Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa on perusta Suomen yhteistyölle Nepalissa. Yhteistyöllä pyritään edistämään kehityksen ja köyhyyden vähentämisen kannalta tärkeitä peruspilareita kuten koulutusta ja terveyttä. Tyttöjen koulutus on edelleen tehokkain tapa vähentää köyhyyttä. Tulevana ohjelmakautena yhteistyössä kiinnitetään entistä enemmän huomiota opetuksen tason parantamiseen. Suomi myös tarjoaa Nepalille tukea ammattikoulutuksen kehittämiseen ja tarjonnan laajentamiseen, jotta miljoonat huonopalkkaisissa töissä olevat nuoret saisivat tulevaisuudessa kunnon töitä. Suomi on Nepalin suurin avunantaja maaseudun vesihuollossa. Nepalin hallituksen tavoite on saavuttaa puhtaan juomaveden ja sanitaation täysi kattavuus vuoteen 2017 mennessä. Tavoite on haasteellinen, muttei mahdoton. Edistämällä puhtaan veden saatavuutta ja sanitaatiota Suomi edistää köyhimpien ihmisten perusoikeuksien toteutumista ja terveyttä. Nepalin metsäsektoria Suomi on tukenut pitkään. Kaudella Suomi muun muassa tukee maan uuden metsästrategian tekemistä ja metsästä saatavien toimeentulomahdollisuuksien kehittämistä parantamalla yhteisömetsien käyttöä ja yksityismetsätalouden toimintaedellytyksiä. Rankaisemattomuus on Nepalissa yleinen ongelma. Totuus- ja sovintokomission muodostaminen on poliittisesti ratkaisematta, eikä valtion oikeuslaitos ole toimiva. Hauraassa valtiossa avunantajien yhteistyön merkitys korostuu. Suomi tekee maatasolla läheistä yhteistyötä YK-järjestöjen kanssa. Samalla kun Suomi tukee osattomiksi ja ilman oikeutta jääviä kansanryhmiä kahdenvälisillä hankkeilla, se myös ylläpitää poliittista dialogia ja vahvistaa rauhan säilymisen edellytyksiä yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Suurimmat riskit maaohjelman toteutuksessa liittyvät poliittisen tilanteen epävakauteen, heikkoon hallintoon ja korruptioon. Suomi minimoi riskejä järjestelmällisellä seurannalla ja säännönmukaisilla tarkastuksilla. Yhteistyö muiden avunantajien kanssa on oleellinen osa seurantaa. Riskitekijöitä ovat myös kansallisten budjettien viivästyminen ja paikallisen henkilöstön toistuvat vaihdokset. Suomi minimoi riskejä sopimalla etukäteen Nepalin valtiovarainministeriön kanssa hankkeista, joihin odotetaan Nepalin omaa budjettirahoitusta. Kiinnittämällä erityistä huomiota paikallisen osaamisen vahvistamiseen ja koulutettavien määrän lisäämiseen Suomi pyrkii varmistamaan hankkeiden jatkumisen Suomen rahoituksen päätyttyä. 11

12 SAMBIA Talouskasvustaan huolimatta Sambia kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin. Köyhyyttä on paljon, ja YK:n kehitysohjelman inhimillisen kehityksen indeksissä Sambia on 187 maan joukossa sijalla 164. Suomi ja Sambia ovat tehneet kehitysyhteistyötä 40 vuotta. Suomen kahdenvälinen tuki Sambialle on 16,7 miljoonaa euroa vuonna Sambian sisäiset tuloerot ovat valtavia. Koulutettujen kaupunkilaisten tulot kasvavat, mutta maaseudulla 80 prosenttia ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella. Kasvava epätasa-arvo vaikuttaa palvelujen, koulutuksen ja terveydenhuollon saantiin. Sambian tavoitteena on siirtyä keskituloisten maiden joukkoon vuoteen 2030 mennessä. Maan nopeaa talouskasvua siivittävät kaivosteollisuus ja korkea kuparin hinta. Sambian kansallinen kehityssuunnitelma painottaa talouskasvun lisäksi köyhyyden vähentämistä. Hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen lisätä tasa-arvoa, luoda työpaikkoja ja edetä korruption vastaisessa taistelussa. Suomi tukee Sambian omia kehitystavoitteita ja pyrkimystä nousta kehitysavun vastaanottajamaasta monipuoliseksi taloudeksi. Tasa-arvoisempaa kasvua edistetään tukemalla maataloutta ja kehittämällä yksityissektoria sekä ympäristön ja luonnonvarojen hallintaa. Suomen kehitysyhteistyön tavoitteina Sambiassa on: edistää avoimuutta ja hyvää hallintoa sekä tukea Sambian hallituksen kykyä toteuttaa kansallista kehitysohjelmaa. Suomi jatkaa entistä vahvemmin EU:n ihmisoikeusstrategian toteuttamista Sambiassa ja painottaa ihmisoikeusnäkökulmaa meneillään olevissa ja uusissa ohjelmissa. Myös budjettitukikeskusteluissa käsitellään ihmisoikeusasioita. Suomi antaa Sambian oman kehitysohjelman toteutukseen vuosittain 6 miljoonaa euroa yleistä budjettitukea. Tukimuodon käyttö mahdollistaa muiden avunantajien kanssa yhdessä käytävän poliittisen dialogin Sambian hallituksen kanssa. Kahdenvälisillä hankkeilla tuetaan muun muassa maaseutukehitystä, pienten kastelujärjestelmien kehittämistä, ja Sambian kansallista viljelijäliittoa. Lisäksi tuetaan monenkeskisiä järjestöjä kuten Maailmanpankkia ja Afrikan kehityspankkia, sekä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita ja Suomen suurlähetystön hallinnoimia pienhankkeita. Suurimmat kehitysyhteistyöohjelman toteutuksen riskit Sambiassa liittyvät osaamiseen ja hallintoon. Riskejä pyritään hallitsemaan huolellisella valmistelulla ennen hankkeiden aloittamista, meneillään olevan toiminnan aktiivisella seurannalla ja jo päättyneistä hankkeista saatujen opetusten huomioon ottamisella. parantaa maataloustuotantoa, tukea kilpailukykyistä teollisuustuotantoa, kansallisen tiede-, teknologia- ja innovaatiojärjestelmän rakentumista sekä pienten ja keskisuurten yritysten kasvua, kilpailukykyä ja työllistämistä, vähentää metsäkadon määrää, suojella villieläimiä ja arvokkaita luontokohteita sekä 12

13 Maaseutukehitys on yksi Suomen kolmesta tärkeimmästä yhteistyömuodosta Sambiassa yksityisen sektorin ja luonnonvarojen ohella. Kuva: Juho Paavola. 13

14 TANSANIA Tuolla on meidän korttelimme, hihkuvat osallistujat. Googlen karttasovellusta kokeiltiin TANZICT-hankkeen innovaatiotilassa helmikuussa Kuva: Jukka Siltanen. Tansanialla on seuraavien vuosikymmenien aikana ennen näkemätön mahdollisuus vähentää köyhyyttä ja tulla riippumattomaksi ulkopuolisesta avusta. Tämän tekevät mahdolliseksi tuoreet luonnonvaralöydökset, etenkin merialueilta löydetyt suuret kaasuesiintymät. Tansanian visiona on nousta keskituloiseksi maaksi vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä se on yksi maailman vähiten kehittyneistä maista, ja tansanialaisista noin 30 prosenttia elää äärimmäisessä köyhyydessä. Tansanian uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntäminen käynnistyy todenteolla vasta noin kymmenen vuoden kuluttua. Maan hallituksen ja ulkomaisen avunantajayhteisön haasteena on saada maan julkinen hallinto, liiketoimintaympäristö, infrastruktuuri ja peruspalvelut kuntoon, jotta luonnonvaroista saatavat tulot vähentävät tasapuolisesti köyhyyttä. Raaka-aineiden korkeat maailmanmarkkinahinnat ovat jo tehneet Tansaniasta yhden maailman nopeimmin kasvavista talouksista, ja ulkomaisen avun osuus maan budjetista onkin laskenut noin 20 prosenttiin. Talouskasvu on vähentänyt vain vähän tuloköyhyyttä ja äitiyskuolemia, mutta esimerkiksi pe- 14

15 ruskoulutuksen saatavuus on parantunut ja lapsikuolleisuus vähentynyt merkittävästi. Tansanian kehityshaasteisiin kuuluvat voimakas väestönkasvu ja ilmastonmuutos, joka vaikeuttaa erityisesti omavaraisviljelijöiden elämää. Heitä on noin 75 prosenttia tansanialaista. Suomen kahdenvälinen tuki Tansanialle vuonna 2013 on 27 miljoonaa euroa. Tansania on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyön kumppanimaa ja suurin kehitysyhteistyövarojen vastaanottaja. Tansanian näkökulmasta Suomi on kuitenkin nykyisin pieni avunantaja. Tansanian kanssa tehtävässä kehitysyhteistyössä Suomella on vuosina kolme päätavoitetta: hyvä hallinto ja tasavertaiset julkiset palvelut, kestävä luonnonvarojen hallinta ja osallistava, kestävä ja työllistävä kasvu. Tavoitteet perustuvat Tansanian omiin kehitystavoitteisiin sekä muiden avunantajien kanssa sovittuun työnjakoon. Hyvä hallinto ja avoimuus ovat tärkeitä etenkin luonnonvarojen hallinnassa, jotta tulot päätyvät kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseen. Avoimuutta ja hyvää hallintoa edistetään etenkin budjettitukiyhteistyössä, jossa Suomi johtaa tällä hetkellä hallintokysymyksiä koskevaa avunantajaryhmää. Palveluiden saatavuutta ja laatua pyritään parantamaan muun muassa tukemalla sellaisen valtionosuusjärjestelmän luomista Tansaniaan, jolla valtion tulot jakaantuisivat tasapuolisemmin eri maakuntien välillä. Tuottavuuden parantamisen kautta syntyvien työpaikkojen lisäämisestä Suomella on jo hyviä kokemuksia maa- ja metsätaloussektoreilla Tansaniasta. Lisäksi työpaikkoja pyritään luomaan Tansanian ICT-toimintaympäristöä parantamalla ja paikallista innovaatiotoimintaa kehittämällä sekä edistämällä yhteistyötä suomalaisten ja tansanialaisten toimijoiden välillä. Yhteistyön keskeisenä tavoitteena kaikissa ohjelmissa on edistää erityisesti naisten, nuorten ja vähemmistöjen ihmisoikeuksia sekä näiden ihmisryhmien voimaannuttamista yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi. Ilmastonmuutoskysymykset ovat myös keskeisesti esillä. Suomen ja Tansanian yhteistyöhön liittyy monia riskejä. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus on vaarassa kasvaa ja köyhyys lisääntyä. Näin käy varsinkin, jos luonnonvarojen hyödyntäminen ei tapahdu vastuullisesti eikä läpinäkyvästi, eivätkä talouskasvun hedelmät ohjaudu köyhyyden vähentämiseen ja peruspalvelujen tasapuoliseen jakamiseen. Kehitysyhteistyön toteutukseen liittyvät riskit johtuvat usein paikallisten yhteistyökumppanien kapasiteettiongelmista, heikosta taloushallinnosta ja korruptiosta. Riskienhallinta eri ohjelmissa ja hankkeissa vaatii huolellista suunnittelua, seurantaa, jatkuvaa oppimista ja nopeaa reagointia. Suomi tukee myös Tansanian kansalaisyhteiskunnan ja parlamentin roolia hallituksen toimien ja julkisten varojen käytön valvonnassa. Tansaniassa keskeinen ongelma on metsien häviäminen ja kestämätön käyttö. Sen estämisessä keskeistä on oikeanlaisten säädösten ja toimintapolitiikkojen luominen, metsämaan hallintaoikeuksien toteuttaminen sekä metsänkäyttösuunnitelmien tekeminen. 15

16 VIETNAM Vietnamin talouskasvu on ollut huomattavaa viimeisten 25 vuoden aikana. Vuonna 2010 Vietnam nousi tulotasoltaan alemman keskitulon maaksi. Se on myös saavuttamassa suurimman osan YK:n vuosituhattavoitteista. Vaurastumisesta huolimatta Vietnamilla on edelleen monia haasteita esimerkiksi eriarvoistumiseen, korruptioon ja ihmisoikeuksiin liittyen. Vietnam on onnistunut köyhyyden vähentämisessä, mutta huomattava osa väestöstä elää edelleen köyhyyden rajamailla. Köyhyys on muuttunut yhä rakenteellisemmaksi, eikä pelkkä talouskasvu enää riitä poistamaan sitä. Köyhyys on lokeroitumassa erityisesti syrjäseuduilla elävien etnisten vähemmistöjen ongelmaksi. Vietnam kaupungistuu nopeasti. Nykytahdilla Vietnam muuttuu maatalousyhteiskunnas- Innovaatio-ohjelmassa mukana oleva maaliyritys Hai Phong Paint kehittää ympäristöystävällisiä lyijyttömiä maaleja. Kuva: Marja-Leena Kultanen. 16

17 ta kaupungistuneeksi vuosikymmenessä, mikä luo paineita kaupunkien infrastruktuurin ja palvelujen kehittämiseen. Talouskasvu ilmenee Vietnamissa paitsi ihmisten parantuneena elämänlaatuna myös saastumisena, metsien hakkuuna ja muina ympäristöongelmina. Maa on tiheään asutettu, ja taloudellisen kasvun jatkumisen kannalta on elintärkeää saada maan luonnonvarat kestävään hallintaan. Suomi on tehnyt yhteistyötä Vietnamin kanssa yli 30 vuotta. Suomi on tukenut eturintamassa esimerkiksi pienten kaupunkien vesihuoltoa ja sanitaatiota sekä innovaatiosektorin kehitystä. Suomi on myös yksi Vietnamin merkittävimmistä avunantajista metsäsektorilla. Vuonna 2013 Suomi tukee Vietnamin kehitystä yhteensä 9,7 miljoonalla eurolla. Vuoteen 2016 mennessä tuki laskee asteittain 4,4 miljoonaan euroon. Pitkään jatkunut yhteistyö on asteittain muuttumassa hankkein toteutettavasta kehitysyhteistyöstä kattavampaan yhteistyöhön, joka sopii paremmin keskituloisen Vietnamin tarpeisiin. Tavoitteena on esimerkiksi synnyttää julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuutta niin, että ne ajan myötä voisivat toimia myös ilman kehitysyhteistyörahoitusta. Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet perustuvat Vietnamin omiin kehitysstrategioihin. Suomen kehitysyhteistyön tavoitteena Vietnamissa on: parantaa tiedon avoimuutta, edistää työllistävää vihreää taloutta, edistää kestävää metsävarojen käyttöä ja hallintaa ja parantaa vesi- ja sanitaatiopalveluiden kattavuutta. Vesi- ja sanitaatio-, metsätalous- ja innovaatiosektoreilla toteutettavissa kehitysyhteistyöhankkeissa alkaa tänä vuonna viimeinen vaihe. Tulevana neljänä vuotena yhteistyön päätarkoitus on varmistaa aiempina yhteistyövuosina saavutettujen tulosten kestävyys. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vesiyhtiöiden hallinnosta vastaavien henkilöiden koulutusta. Suomi parantaa luonnonvarojen käyttöä muun muassa tukemalla metsävarojen tietojärjestelmien kehitystyötä. Tavoitteena on parantaa metsätietojärjestelmien avoimuutta tuomalla päivitetyt metsätiedot kaikkien saataville. Metsätalous on Vietnamissa tärkeä elinkeino. Innovaatio-ohjelmalla mahdollistetaan uudenlaisia kumppanuuksia yksityisen sektorin ja yliopistokentän sekä suomalaisten ja vietnamilaisten toimijoiden välille. Samalla parannetaan tiedon saatavuutta ja läpinäkyvyyttä. Innovaatiokoneiston vahvistaminen auttaa myös luomaan ympäristöystävällisiä työpaikkoja. Suomi painottaa kaikissa hankkeissaan hyvää hallintoa ja toimii aktiivisesti muiden avunantajatahojen kanssa muun muassa hallinnon vastuullisuuden parantamiseksi. Ihmisoikeuksia tuetaan poliittisella vuoropuhelulla ja vahvistamalla Suomen kehitysyhteistyöhankkeiden ihmisoikeusperustaisuutta. Tavoitteiden saavuttamista uhkaavia riskejä ovat muun muassa korruptio ja kansallisten päätöksenteko- ja suunnittelumekanismien muutoksen hitaus. Riskejä hallitaan poliittisen vaikuttamisen lisäksi hankkeiden valvonnalla ja monitoroinnilla. Kehityshankkeiden eteneminen saattaa hidastua myös jos Vietnamin taloudellinen kasvu hiipuu. 17

18 18

19 Etiopia Kenia Mosambik Nepal Sambia Tansania Vietnam

20 Kehitysviestinnän yksikkö PL 456, VALTIONEUVOSTO Internet: formin.finland.fi/kehityspolitiikka global.finland.fi Sähköposti:

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto

Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018

Lisätiedot

R U K A. ratkaisijana

R U K A. ratkaisijana R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2017/2036(INI) 26.4.2017 TARKISTUKSET 1-22 Frank Engel (PE602.777v01-00) Neuvoston päätös poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan Euroopan unionin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen?

Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen? Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen? Suomen lähtökohtana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen. Tavoitteena on että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo

Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo KPT:n arvio: kiitokset ja kritiikki Pääviestit seuraavalla hallituskaudelle 1. Kehitysrahoitus ja sen kohdentuminen kuntoon 2. Suomen

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Budjettituki. köyhyyden vähentäjänä ULKOASIAINMINISTERIÖ

Budjettituki. köyhyyden vähentäjänä ULKOASIAINMINISTERIÖ Budjettituki köyhyyden vähentäjänä ULKOASIAINMINISTERIÖ Sisältö: Budjettituki köyhyyden vähentäjänä 3 Tansania: Budjettituki käytetty köyhyyden vähentämiseen 4 Kustannustehokasta kehitysapua 5 Hyviä tuloksia

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

Suomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö

Suomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö Suomen kehitysyhteistyö 1 ulkoasiainministeriö Kehityspolitiikka Kehityspolitiikka tarkoittaa niitä periaatteita ja linjauksia, joiden mukaan Suomi toimii parantaakseen kehitysmaiden ja niiden asukkaiden

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö LÄHETE HEL Kehityspoliittinen osasto KEO-20 Kuosmanen Taru

Ulkoasiainministeriö LÄHETE HEL Kehityspoliittinen osasto KEO-20 Kuosmanen Taru Ulkoasiainministeriö LÄHETE HEL738- Kehityspoliittinen osasto KEO- Kuosmanen Taru 7.11.8 Viite UTP 8/8 vp Asia UTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN/Kehityspoliittisen ohjelman toteuttaminen pääyhteistyökumppanimaissa

Lisätiedot

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS 16.2.2012

TOIMENPIDEOHJELMA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS 16.2.2012 Suomen kehityspoliittinen TOIMENPIDEOHJELMA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS 16.2.2012 ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehityspoliittisen toimenpideohjelman valmistelun yhteydessä Kehitysyhteistyöjärjestöjen EUyhdistys

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Korkotukiluotot Suomen kehitysyhteistyössä; ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Ulkoasiainministeriö Sisältö: Johdanto 3 Suomen kehityspoliittiset tavoitteet korkotukiyhteistyön lähtökohtana

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Suomen kehitysyhteistyö

Suomen kehitysyhteistyö Suomen kehitysyhteistyö 2010 ULKOASIAINMINISTERIÖ Köyhyys on vähentynyt SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN JA -YHTEISTYÖN PÄÄTAVOITE ON VÄHENTÄÄ KÖYHYYTTÄ KEHITYSMAISSA. Mikä vähentää köyhyyttä? Talouskasvu, parantunut

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 30.5.2012 2011/0299(COD) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖ

ULKOASIAINMINISTERIÖ Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon vahvistaminen paikallisesti ja alueellisesti

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon vahvistaminen paikallisesti ja alueellisesti Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon vahvistaminen paikallisesti ja alueellisesti Saara Lilja-Rothsten/ MMM HSY:n ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari 6.6.2019 llmastonmuutokseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA. Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA LUENNON AIHEITA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA. Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA LUENNON AIHEITA Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA Kehitysyhteistyöstä (avusta) laajempaan kehityspolitiikkaan (sekä kehitysmaissa

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita 6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, jonka tavoitteina ovat kansainvälisen

Lisätiedot

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Vastuullisuussuunnitelma 2018 Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2014

Talousarvioesitys 2014 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Maatalouden ja ruokaturvan kehityspoliittinen linjaus

Maatalouden ja ruokaturvan kehityspoliittinen linjaus Maatalouden ja ruokaturvan kehityspoliittinen linjaus Sisältö Esipuhe 3 Johdanto 4 2 Maatalouden ja ruokaturvan kehityshaasteet 5 2.1 Maatalouden globaalit haasteet 5 2.2 Ruokaturva useiden politiikkalohkojen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2013

Talousarvioesitys 2013 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä. Ulkoasiainministeriö Suomi

Kehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä. Ulkoasiainministeriö Suomi Kehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä Kehityspoliittinen ohjelma 2004: Lisää vaikuttavuutta, tuloksia ja tehoa kehitysyhteistyön laatua parantamalla Tavoitteena

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Miten jalostaja vastaa kysyntään ja hallituksen asettamiin tavoitteisiin? Timo Marttinen Kruunu Herkku Esityksen sisältö Kruunu Herkku Kysyntään vastaaminen Hallituksen

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot