Kunnan onnistunut investointihanke: rahoitusvaihtoehtoja ja toteutusmalleja

Transkriptio

1 Kunnan onnistunut investointihanke: rahoitusvaihtoehtoja ja toteutusmalleja Kuntien innovatiiviset hankinnat ja talous Oulu Kimmo Lehto

2 Esityksen rakenne Investointien rahoitusvaihtoehdot Rahoitusvaihtoehtojen valintaperusteet Vaihtoehtoiset toteutusmallit Yhteenveto

3 INVESTOINTIEN RAHOITUSVAIHTOEHDOT

4 Rahoitusvaihtoehdot Julkisen sektorin rahoitus perustuu verotuloista kerättävään tulorahoitukseen Investointeja voidaan toteuttaa joko kerätyllä tulorahoituksella tai ulkopuolisella rahoituksella, jonka takaisinmaksu perustuu tulorahoitukseen Ulkopuolisen rahoituksen lähteet Oman pääoman ehtoinen rahoitus (pääsääntöisesti yhdistettynä vieraan pääoman ehtoiseen rahoitukseen) Sijoittajarahoitus Projektirahoitus (infra hankkeet) Kiinteistösijoitus (kiinteistö omaisuus/hankkeet) Vieraan pääoman ehtoinen rahoitus (julkinen sektori voi rahoittaa investointejaan 100 %:sti vieraalla pääomalla) Arvopaperipohjainen Pankkirahoitus Lyhytaikainen Pitkäaikainen Eritysrahoitus (leasing) Projektikohtainen Rahoitusmarkkinoiden kehitys Pankkirahoitus ja regulaatio Sijoittajaregulaatio Katekelpoisuudet henki- ja eläkeyhtiöt Suorasijoitus ja epäsuorasijoitus (rahastot) Rahoitusmarkkinoiden kehitys vaikuttaa rahoituksen saatavuuteen ja hintaan sekä rahoitusvaihtoehtojen keskinäiseen kilpailuun

5 Rahoitusvaihtoehdot Käytännön kokemuksia toimitilainvestointihankkeista Kaikki toimitilatyypit Soveltuu erityisesti: - Liiketilat - Toimistot - Sosiaali- ja terveys - Varastot, paloasema Soveltuu erityisesti: - Koulut ja päiväkodit - Kirjasto - Sosiaali- ja terveys Soveltuu erityisesti: - Liiketilat - Toimistot - Sosiaali- ja terveys - Varastot, paloasema Erityisesti rakennukset joiden käyttötarkoitus on yleinen eli soveltuu useampaan eri käyttötarkoitukseen Sijainnin oltava keskeinen Soveltuu erityisesti ei kaupallisille tiloille, jotka tulevat olemaan julkisen sektorin käytössä pitkäaikaisesti ja joille ei ole odotettavissa kysyntää markkinoilta Soveltuu erityisesti luonteeltaan tiloille, joille voidaan arvioida olevan kysyntää myös julkisen sektorin ulkopuolelta, jolloin leasingrahoitussospimukseen sisältyvällä optiolla on arvoa Mikäli jäännösarvotakaus saatavissa kolmannelta osapuolelta, soveltuu myös julkisen sektorin ydintoiminnan käytössä oleviin kohteisiin, jolloin jäännösarvoriskiä voidaan siirtää kolmannelle osapuolelle. Voidaan käyttää myös budjetin ulkopuolisena rahoituskeinona Voidaan yhdistää elinkaarihankkeeseen rahoituskeinona Soveltuu erityisesti luonteeltaan tiloille, jotka: 1) tulevat olemaan pitkäaikaisesti julkisen sektorin ydintoiminnan käytössä 2) ovat suuria pintaalaltaan (suositeltava minimi investointikokoluokka + 15m, voidaan yhdistellä useampia kohteita yhdeksi kokonaisuudeksi) 3) joiden käytön volyymi on suhteellisen tasaista ja ennustettavaa Erityisesti koulu- ja päiväkotihankkeista on kokemusta ja osaamista Suomessa Soveltuu myös muille toimitila tyypeille Soveltuu erityisesti luonteeltaan tiloille, joille voidaan arvioida olevan kysyntää myös julkisen sektorin ulkopuolelta Mikäli julkinen sektori valmis solmimaan pitkän vuokrasopimuksen, voi soveltua myös ydintoiminnan kohteisiin, mikäli markkinoilta on saatavissa matalaan alkuvuokratuottoon ja pitkään sopimusaikaan perustuvia vuokrasopimuksia Soveltuu erityisesti luonteeltaan tiloille, joille voidaan arvioida olevan kehitettynä kysyntää joko julkiselta tai markkinoilta Hyvällä sijainnilla olevat kohteet

6 RAHOITUSVAIHTOEHTOJEN VALINTAPERUSTEET

7 Rahoitusvaihtoehtojen valintaperusteita Omavaraisuus Kunta/kaupunki haluaa kohdentaa velkaa tuotannolliselle investoinnille Esim. kunnan investointikatto Tuottavuuden, tehokkuuden parantaminen Hinnoittelun läpinäkyvyys Joustavuus kuten varautuminen omistusjärjestelyyn Yhteistyö Investoinnin toteutus edellyttää useampia osapuolia Esim. laajakaistainvestoinnit haja-asutusalueille, jätteenpolttolaitokset (Pirkanmaa, Varkauden jätteenpolttolaitos) Kilpailuympäristö Investointi kohdistuu kilpaillulle toimialalle Esim. energiatoimialan investoinnit (tuulipuistohankkeet, LNG terminaalit) Kohdekohtaiset ominaisuudet Vakaa kohde ja tuottopotentiaali (pieni riski, hyvä sijainti, hyvät vuokralaiset, pitkät sopimukset, ei työtä/kustannuksia edellyttäviä toimenpiteitä lähitulevaisuudessa) Kehityskohde ja epävarma tuottopotentiaali (ei optimaalinen sijainti, heikko vuokralaiskanta, epäoptimit vuokra-ajat, paljon työtä/ kustannuksia edellyttäviä toimenpiteitä lähitulevaisuudessa, tarvitaan uusi liikeidea)

8 Rahoitusmarkkinoiden muutoksen vaikutus valintaan Pankkirahoitus Pankkilainat Liikepankkien lainojen maturiteetit lyhentyneet johtuen mm. tulevan pankkiregulaation vuoksi Käytännössä esittävät koron tarkistusta 3-7 vuoden välein (laina-aika voi tällöin olla pidempikin) Lainanottaja ottaa tällöin riskiä pankin ja pankkirahoituksen jälleenrahoituksesta Erityisluottolaitokset pystyvät rahoittamaan pidemmilläkin marginaalin uudelleenhinnoitteluehdoilla, käytännössä 10 vuoteen Kuntarahoitus, Pohjoismaiden Investointipankki ja Euroopan Investointipankki Leasing-rahoitus Laina-aika ja lunastusoptio ja -velvollisuus Hinnoittelu Kuntariski ja hankeriski hinnoitellaan yleensä lainanottajittain Marginaalit vaihtelevat 0.5-1,5 %:n välillä Joukkovelkakirjalaina Yleistyvä rahoitusmuoto jota erityisesti liikepankit tarjoavat, koska pankkiregulaatio ei ulotu joukkovelkakirjamarkkinoille Lainat yleensä kerralla nostettavia ja kertalyhenteisiä Lainanottajan järjestettävä rakennusaikainen rahoitus ja myös varauduttava joukkovelkakirjan takaisinmaksuun koska laina-ajat yleensä 3-10 vuotta Sijoittajina pankit, sijoitusrahastot, ja mm henki- ja eläkesijoittajat Edellyttää jonkinlaista luottotutkimusta (sijoitusmuistio) Valmisteluprosessi vie enemmän aikaa Hinnoittelu vaihtelee huomattavasti markkinatilanteen mukaan, alimmillaan marginaalit olleet 0,30 %:n tasolla. Huomioitava kuitenkin järjestely- ja muut palkkiot

9 VAIHTOEHTOISET TOTEUTUSMALLIT

10 Vaihtoehtoiset toteutusmallit Allianssimalli Allianssimallissa kaupunki/kunta valitsee kumppanin/kumppaneita (Allianssi) urakan suunnitteluun ja toteutukseen, joka toimivat yhdessä kaupungin kanssa suunnittelun toteutuksessa Suunnittelun valmistuessa kumppanit päättävät hankkeen toteutuksesta tavoite- ja kattohinnan Lähtökohtaisesti Allianssi toteuttaa suurimman osan hankkeesta, mutta osa töistä joudutaan mahdollisesti kilpailuttamaan erillisillä hankintaprosesseilla kaupungin/kunnan toimesta hankintalain vaatimusten täyttämiseksi Elinkaarisopimus (DBM Design, Build, Maintain) Elinkaarisopimus mallissa urakoitsija vastaa kokonaisuutena suunnittelusta, toteutuksesta ja ylläpidosta (tarvittaessa myös operoinnista) pitkällä, esim. 20 vuoden sopimusjaksolla Tavoitteena on pääosin investointikustannuksen ja esim. 20 vuoden elinkaariedullisuuden varmistaminen PPP-sopimus (DBFM Desing, Build, Finance, Maintain) PPP -sopimus mallissa (infra elinkaarimalli) urakoitsija vastaa kokonaisuutena suunnittelusta, toteutuksesta, hankkeen rahoituksesta ja ylläpidosta (tarvittaessa myös operoinnista) pitkällä, esim. 20 vuoden sopimusjaksolla Tavoitteena on pääosin investointikustannuksen ja esim. 20 vuoden elinkaariedullisuuden varmistaminen ja malli vastaa elinkaarisopimusta muuten kuin pitkäaikaisen rahoituksen osalta Vaihtoehtoiset mallit poikkeavat perinteisestä toteuttamisesta seuraavilla tavoilla Projektinhallintaan, suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä hallinnollisia vastuita siirretään allianssille, elinkaarisopimuksen toteuttajalle, mikä pienentää kaupungin omien resurssien kuormitusta Kaupunki/kunta hankkii projektin perustuen toiminnallisiin vaatimuksiin yksityiskohtaisten suunnitelmien sijaan Toteuttaja suunnittelee ja rakentaa sekä ylläpitää hankkeen perustuen asetettuihin toiminnallisiin vaatimuksiin (elinkaari- ja PPP-mallit) Mallit mahdollistavat integroidun suunnittelun- ja toteutuksen (integroinnin aste vaihtelee malleittain ollen matalin allianssimallissa) mahdollistaen Investointikustannuksen ohjaamisen ja mahdollisen pienentämisen Rajapintariskien huomioimisen suunnittelussa ja toteutuksessa Rakennusvaiheen riskien pienenemisen ja tehokkaamman toteutumisen Mahdollistavat lisävarmuutta investointikustannuksen pitävyydestä investoinnista päätettäessä

11 Keskeiset erot toteutusmalleissa Perinteinen urakka Urakka (Allianssi) Elinkaarisopimus (DBM) PPP-sopimus (DBFM) Investointikustannukseen varmuus Ei kustannusvarmuutta Tavoitteena luoda kustannusvarmuutta investointikustannuksesta Selvästi kohonnut kustannusvarmuus investointikustannuksessa Selvästi kohonnut kustannusvarmuus investointikustannuksessa Kaupungin/kunnan vaikutusmahdollisuus suunnittelussa Kaupunki/kunta toteuttaa suunnitelman itse Kaupungilla/kunnalla merkittävä rooli suunnittelussa Kaupungilla/kunnalla mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun Kaupungilla/kunnalla mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun Kustannusoptimoinnin määräytyminen Perustuen investointikustannukseen Perustuen investointikustannuksen ja riskien optimointiin Perustuen elinkaarikustannuksen ja elinkaaririskien optimointiin Perustuen elinkaarikustannuksen ja elinkaaririskien optimointiin Kaupungin/kunnan osallistumisaste Erittäin suuri suunnitteluja toteutusvaiheessa Allianssikumppanit pienentävät kaupungin/kunnan osallistumisastetta Toteuttajan vastuu pienentää kaupungin/kunnan toteuttajavastuuta Toteuttajan vastuu pienentää kaupungin/kunnan toteuttajavastuuta Projektinjohtajan rooli Kaupunki/kunta Allianssi vastaa projektinjohdosta Toteuttaja vastaa projektinjohdosta Toteuttaja vastaa projektinjohdosta Rajapintariskit investointivaiheessa Kaupunki/kunta pyrkii hallitsemaan Allianssi pyrkii hallitsemaan Toteuttaja vastaa rajapintariskeistä elinkaaren aikana Toteuttaja vastaa rajapintariskeistä elinkaaren aikana Järjestelmän pitkäaikainen vastuu ja käytettävyysvastuu Takuuaika 5v Takuuaika 2v. Pitkäaikainen toteuttajan antama vakuus (15-30 vuotta) Rahoittaja vastaa pitkän aikavälin takuusta ja toimivuudesta maksumekanismin kautta

12 YHTEENVETO

13 Yhteenveto Vastuunjako eri rahoitus- ja toteutusvaihtoehtoissa VASTUU TOTEUTUSMALLI RAHOITUSMALLI Hankesuunnitteluvastuu Toteutussuunnitteluvastuu Toteuttamisvastuu Investoinnin maksaminen ja omistaminen Investoinnin rahoituksen lähde Hoito-, ylläpito- ja palvelun tuottamisvastuu 1. Oma tase Perinteinen toteutusmalli 2. Oma yhtiö 3. Leasing-rahoitus 4. Oma tase Elinkaarimalli 5. Oma yhtiö 6. Leasing-rahoitus Sijoittajavaihtoehto 7. Palvelumaksu Tilaaja Leasing-rahoittaja Kokonaispalveluntuottaja Tilaajan omistama yhtiö Pankki Sijoittaja

14 Yhteenveto Kunnat toteuttavat tulevaisuudessa yhä enemmän investointihankkeitaan oman taseen ulkopuolelle johtuen mm. Investointikatot ja muu velanoton välttäminen Kustannusten ja tuottojen läpinäkyvyyden tavoittelu Kustannusten ja tuottojen kohdentaminen Kuntien ja valtion elinkaarihankkeiden määrän odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa Kunnat ja valtio haluavat kehittää uusia toimintamalleja investointihankkeiden toteuttamiseksi Elinkaarihankkeiden määrä on lisääntynyt merkittävästi viimevuosina Trendin odotetaan jatkuvan hyvien kokemusten ja kehittyvien toimintamallien kautta Sääntely vaikuttaa siihen miten kuntien ja valtion investointihankkeet tullaan rahoittamaan tulevaisuudessa Perinteisen pankkirahoituksen sääntely ja kuntien velanoton rajoitukset lisäävät muiden rahoitustapojen kilpailukykyä