Ekoverkko-hankkeen loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekoverkko-hankkeen loppuraportti"

Transkriptio

1 Esipuhe Ekoverkko-hanke oli pienten ja keskisuurten yritysten ympäristöasioita tukeva hanke, jonka idea syntyi Hämeenlinnan paikallisagendatyön yhteydessä. Ympäristöviranomaiset ovat perinteisesti lähestyneet yrityksiä erilaisten lupamenettelyjen yhteydessä. Pienet ja keskisuuret yritykset eivät kuitenkaan usein edes tarvitse ympäristönsuojeluun liittyviä lupia, joten ympäristöasioiden hoito jää pitkälti yritysten oman aktiivisuuden varaan. Ekoverkko-hankkeessa yrityksiä pyrittiinkin lähestymään viranomaistoiminnan ulkopuolelta painottaen tiedotusta, neuvontaa ja koulutusta. Hankkeen painopistealueiksi valittiin pieniä ja keskisuuria yrityksiä useimmiten koskettavat teemat: jätehuolto ja kemikaalien käyttö sekä energian kulutus ja ympäristötyön mittaaminen. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto hallinnoi Euroopan aluekehitysrahaston tukemaa hanketta ajalla Hanke kohdistettiin kuntayhtymän kuntien (Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Renko) lisäksi Janakkalan kunnan alueen pienille ja keskisuurille yrityksille sekä elinkeinokehittäjille. Ympäristöosastolla pohjatyötä hankkeelle oli tehty jo vuodesta 1998 alkaen ja Ekoverkko-nimeä hankkeesta alettiin käyttää vuodesta Ekoverkko-hanketta koordinoi ennen EU-rahoitusta projektisuunnittelija Terhi Laine. EU-rahoituksen aikana hanketta veti projektipäällikkö Sirpa Viholainen. Hankkeen vastuuhenkilönä toimi terveysvalvonnan johtaja Sara Syyrakki. Hankkeessa työskenteli useita Hämeen ammattikorkeakoulun harjoittelijoita sekä korkeakouluharjoittelijoita, jotka olivat aktiivisia ja innokkaita toimimaan yritysten parissa ja erilaisissa selvitystehtävissä. Hämeen ammattikorkeakoulun lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat Riihimäen kaupungin hallinnoima Yky-hanke (Yritysten ja kuntien ympäristöyhteistyön kehittämishanke) sekä Kiertokapula Oy:n hallinnoima Pk-yritysten jäteneuvontahanke. Hankkeen ohjausryhmässä oli myös yritysten asioihin perehtyneitä elinkeinokehittäjiä, joiden tietämys hankkeen etenemisessä oli olennaista. Ympäristöosasto haluaa kiittää eri yhteistyötahoja ja erityisesti hankkeen yrityksiä ja toivoo yhteistyön jatkumista myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hämeenlinnassa, Sara Syyrakki Terveysvalvonnan johtaja Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto Ympäristöosaston julkaisuja 30 1

2 Sisällysluettelo Esipuhe... 1 Sisällysluettelo Johdanto Ekoverkko-hankkeen tausta Ekoverkko-hankkeen toiminta ennen EU-rahoitusta Ekoverkko-hankkeen käynnistämisen syyt Ekoverkko-hankkeen yhteys kehittämisohjelmiin Ekoverkko-hankkeen tavoitteet ja painopistealueet Ekoverkko-hankkeen tavoitteet Ekoverkko-hankkeen painopistealueet Ekoverkko- ja Yky-hankkeiden yhteistyöosan tavoitteet Yky-hanke Ekoverkko- ja Yky-hankkeiden yhteistyöosa Ekoverkko-hankkeen organisaatio Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto Ekoverkko-hankkeen työntekijät Ekoverkko-hankkeen yhteistyötahot Ekoverkko-hankkeen ohjausryhmä ja sen toiminta Kohdeyritykset Ekoverkko-hankkeen toiminta ja tavoitteiden toteutuminen Pk-yritysten jätehuollon kehittäminen Jätehuoltosuunnitelmien laatiminen Ekoverkko-yrityksille Kauppakeskus Linnan jätehuollon kehittäminen Yhteistyö Pk-yritysten jäteneuvontahankkeen kanssa Jätehuollon kehittämiseen liittyvä tiedottaminen ja koulutus Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat Pk-yritysten kemikaalien käytön hallinta Pk-yritysten kemikaalien käytön hallinta Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaalikartoitus Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat Pk-yritysten energiansäästö Selvitys Ekoverkko-yritysten energiatehokkuudesta Pk-yritysten energiansäästöön liittyvä tiedottaminen ja koulutus Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat Yritysten ympäristötyön mittaaminen Hämeenlinnan seudun yritysten ympäristöasioiden hallinnan kehittyminen vuosina Yrityksiä koskevat kestävän kehityksen mittarit Todistus yrityksen ympäristöasioiden hoidosta Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat Yhteistyön lisääntyminen ympäristöasioissa Toiminta yhteistyötahojen kanssa Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat Pk-yritysten ympäristötietoisuuden lisääminen ja valmiuksien parantaminen ympäristöasioiden hallinnassa Tiedottaminen Koulutuksen järjestäminen Koulutustarvekysely Ympäristöjärjestelmien laatimisen tukeminen Ympäristöosaston julkaisuja 30 2

3 5.6.5 Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat Ekoverkko- ja YKY-hankkeiden yhteistyö Osallistuminen esiselvitykseen Hämeen energiatehokkuuden lisäämistoimista ja uusiutuvien energialähteiden käytöstä Koulutus ja osaamisen vaihto Asukaskysely rautatieliikenteen ympäristövaikutuksista Riihimäki-Hämeenlinna ratavälillä Yhteiset yhteistyökumppanit Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat Palautekyselyt Ekoverkko-hankkeen tavoitteiden toteutumisesta Ohjausryhmälle tehty palautekysely Palautekysely Ekoverkko-hankkeen yrityksille Ekoverkko-hankkeen talous Budjetoidut ja toteutuneet kustannukset Budjetoidut ja toteutuneet maksuosuudet rahoittajittain Tilintarkastajien lausunto Ekoverkko-hankkeen kirjanpidosta ja taloudesta Ekoverkko-hankkeen tulosten hyödyntäminen Ekoverkko-hankkeen toiminta projektivaiheen jälkeen HAMK-Ympäristöpalvelut -osuuskunnan toimintaedellytysten selvitys Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus (HYVÄT) projekti Yritysten ympäristöasioiden hallinnan mittaaminen ja erilaiset selvitykset Vastuuorganisaatiot projektivaiheen jälkeen Toimenpide-ehdotuksia pk-yritysten ympäristöasioiden kehittämisessä Projektin tuloksista tiedottaminen Yhteenveto Projektissa tuotettu aineisto Liite 1. Ekoverkko-hankkeen tiedotussuunnitelma Ympäristöosaston julkaisuja 30 3

4 1. Johdanto Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston hallinnoima Ekoverkko-hanke (projektinumero CC320559) toimi Euroopan aluekehitysrahaston avustuksella ajalla Hanketta toteutettiin rahoittajakuntien Hattulan, Hauhon, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kalvolan ja Rengon kuntien alueella. Ekoverkko-hankkeen päätavoitteena oli pienten ja keskisuurten yritysten jätehuollon ja kemikaalien käytön parempi hallinta sekä yhteistyön lisääntyminen ympäristöasioissa. Loppuraportissa on tarkasteltu hankkeen taustoja, tavoitteita, toimintaa ja tavoitteiden toteutumista, taloutta sekä pk-yritysten ympäristöasioiden kehittämistä hankkeen jälkeen. Raportissa tarkastellaan tehtyjä toimenpiteitä ja tavoitteiden toteutumista toimintakokonaisuuksittain. Tarkasteltavia toimintakokonaisuuksia ovat: pk-yritysten jätehuollon kehittäminen, pk-yritysten kemikaalien käytön hallinta, pk-yritysten energiansäästö, yritysten ympäristötyön mittaaminen, yhteistyön lisääntyminen ympäristöasioissa sekä pk-yritysten ympäristötietoisuuden lisääminen ja valmiuksien parantaminen ympäristöasioiden hallinnassa. Koulutus ja tiedottaminen sisältyvät lähes jokaiseen kokonaisuuteen aiheiden mukaan ja lisäksi erikseen ympäristötietoisuutta käsittelevässä osassa. Loppuraportissa on esitelty myös Ekoverkko-hankkeen ja Riihimäen kaupungin hallinnoiman Yky-hankkeen (Yritysten ja kuntien yhteistyöhanke) yhteistyötä ja yhteisten tavoitteiden toteutumista. 2. Ekoverkko-hankkeen tausta 2.1 Ekoverkko-hankkeen toiminta ennen EU-rahoitusta Hämeen ympäristökeskus teki Ekoverkko-hanketta koskevat päätökset avustuksen myöntämisestä EU:n tavoite 2-ohjelman hankkeelle ja Ensimmäinen päätös koski vuosia ja toinen päätös vuotta 2002, jolloin haettiin myös hankkeelle lisärahoitusta. Myöhemmin hankkeelle haettiin jatkoaikaa. Hankkeen EU-rahoitteinen (EAKR) toteutusaika oli siten Ekoverkko-hanke oli toiminut jo ennen EU-rahoitusta. Ekoverkko-hankkeen idea syntyi Hämeenlinnan kestävän kehityksen toimintaohjelmaa (paikallisagenda 21) tehtäessä. Ympäristöosasto viritteli yhteistyötä elinkeinoasioista vastaavien ja yrittäjäyhdistysten kanssa kesäkuussa Kesällä 1998 Hämeenlinnan seudulla tehtiin myös yrityskysely, jossa kartoitettiin yli 20 henkilöä työllistävien yritysten ympäristöasioiden hoidon tilaa, neuvonta- ja koulutustarpeita sekä ympäristöjärjestelmiä (Kokko, M. 1999: Ympäristöasiat Hämeenlinnan seudun yrityksissä.-ympäristöosaston monisteita 22. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä. 45 s. + liitteet). Ekoverkon nimellä hanketta toteutettiin jo vuonna Tiedottajan erikoistumisopintoja suorittava Terhi Laine toimi hankkeen projektisuunnittelijana Hankkeen päätavoitteeksi muotoiltiin tuolloin pienyritysten jätehuollon, kemikaalien käytön ja energiankulutuksen parempi hallinta sekä yhteistyön lisääntyminen ympäristöasioissa. Vuoden 1999 kolmena välitavoitteena oli saada yrityksiä mukaan hankkeeseen, saada hankkeelle rahoitusta ja lisätä yritysten tietoja ympäristöasioista ja yhteistyökumppaneista. Hankkeeseen saatiin tuolloin mukaan 19 yritystä Hattulasta, Hauholta, Hämeenlinnasta, Janakkalasta, Rengosta ja Kalvolasta. Hankkeen yrityksissä tehtiin yrityskäynnit ja kartoitettiin kyselylomakkeen avulla niiden ympäristöhallinnan tilaa. Hankkeen yrityksille laadittiin myös kansio, jossa oli tietoa ympäristöjohtamisesta, lainsäädännöstä ja rahoituslähteistä. Materiaalipaketin pääpaino oli ympäristöjohtamisessa, joka perustuu ISO ympäristöjärjestelmästandardiin. Projektisuunnittelija laati standardista pk-yrityksille soveltuvan mallin, joka toimitettiin hankkeen yrityksille jaetun kansion mukana. Hankkeelle tehtiin tiedotussuunnitelma. Tiedottamisessa tavoitteena oli tiedottaa yrityksille hankkeen olemassaolosta ja ympäristöasioiden järjestelmällisestä hoitamisesta sekä välittää tietoja hankkeen eri yhteistyökumppaneiden välillä. Hankkeelle tehtiin esite ja kotisivut. Ekoverkko-hanke järjesti syksyllä 1999 tutustumismatkan Orimattilaan Virke Oy:hyn ja Lahden Neopoliin. Molemmissa kohteissa tutustuttiin Lahden ympäristöfoorumiin ja sen toteuttamiseen. Syksyllä 1999 Hämeen ympäristökeskus myönsi elinkeinotoimistolle rahoitusta Ekoverkko-hankkeen kustannuksiin. Ympäristöosaston julkaisuja 30 4

5 2.2 Ekoverkko-hankkeen käynnistämisen syyt Yritykset ja kunnat ovat tehneet pitkään yhteistyötä, joka on perustunut lähinnä lakisääteisten lupien käsittelyyn ja valvontaan. Viime vuosina ennaltaehkäisevään kehitystyöhön on alettu kiinnittää enemmän huomiota yritysten ja kuntien välisessä kanssakäymisessä. Kunnan tärkeänä tehtävänä on tukea ja kehittää alueensa elinkeinoelämää ja toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita. Ympäristönsuojelusta on tullut yrityksille tärkeä kilpailutekijä hinnan ja laadun rinnalle ja erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat tukea ympäristöasioiden hoidossa. Ekoverkko-hankkeessa yrityksille pyrittiin välittämään tietoa ympäristömyönteisestä yritystoiminnasta ja siitä koituvista konkreettisista hyödyistä. Pk-yrityksillä on vähän omia resursseja käytettävissään ympäristöasioidensa kehittämisessä ja hyödyntämisessä markkinoinnissa tai yrityskuvan luomisessa. Yhä useammin pieniltäkin yrityksiltä odotetaan vastauksia erilaisiin ympäristöasioita koskeviin kyselyihin. Ekoverkko-hankkeen ideana oli vastata näihin kysymyksiin. 2.3 Ekoverkko-hankkeen yhteys kehittämisohjelmiin Hämeen aluekehittämisohjelmassa ympäristönsuojeluun ja -teknologiaan liittyvän koulutuksen, tietotaidon ja elinkeinotoiminnan kehittäminen on pidetty yhtenä tärkeimmistä kehittämismahdollisuuksista. Aluekehittämisohjelman mukaan taloudellisen kestävyyden periaatteena on palvelujen ja tavaroiden tuottaminen ja tarjoaminen ympäristöä nykyistä vähemmän kuormittaen ja luonnonvarjoja ja energiaa säästäen. Ekoverkko-hankkeessa yrityksiä tuettiin ja niiden toimintaympäristöä pyrittiin parantamaan ympäristökysymyksissä. Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelman toimenpidekokonaisuuden 3.2 (Ympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen) yhtenä tavoitteena on ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja ympäristön kuormituksen vähentäminen. Jätehuoltojärjestelmien kehittäminen ja yritysten osallistuminen jätteiden hyötykäytön tehostamiseen ja kierrätykseen vähentää jätteistä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Ekoverkko-hankkeen yksi painopistealue oli yritysten jätehuollon kehittäminen. Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelmassa tuottavia toimintoja ovat elinkeinotoiminnan ja yhdyskuntien vesi- ja jätehuoltoa turvaavat ja tehostavat sekä jätteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä tehostavat toimet. Ekoverkko-hankkeessa yritykset saivat neuvontaa ja koulutusta jätehuollossa ja energiankulutuksessa. Ekoverkko-hanke tuki myös yleistä kehittämistavoitetta: turvallinen, terveellinen ja viihtyisä Häme. 3. Ekoverkko-hankkeen tavoitteet ja painopistealueet 3.1 Ekoverkko-hankkeen tavoitteet Ekoverkko-hankkeen projektisuunnitelmassa hankkeen päämääräksi määriteltiin pienyritysten jätehuollon, kemikaalien käytön ja energiankulutuksen parempi hallinta sekä yhteistyön lisääntyminen ympäristöasioissa. Projektisuunnitelmassa hankkeen tavoitteena vuosien aikana oli antaa yrityskohtaista neuvontaa ja konsultointia ympäristöasioissa. Tarkoituksena on madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä viranomaisiin (ilman pelkoa pakkotoimista) lisätä ympäristöosaston mahdollisuuksia vastata paremmin yritysten odotuksiin tutkia mahdollisuuksia ottaa käyttöön maksua vastaan annettava todistus yrityksen ympäristöasioista Ekoverkko-hankkeen tavoitteiksi hankkeen aikana määriteltiin myös seuraavat tavoitteet, jotka pohjautuivat jo vuonna 1999 määriteltyihin tavoitteisiin: Pienten ja keskisuurten yritysten jätehuollon, kemikaalien käytön ja energiankulutuksen parempi hallinta sekä yhteistyön lisääntyminen ympäristöasioissa Yritysten ympäristötietoisuuden lisääminen Yritysten valmiuksien parantaminen oman toimintansa ympäristövaikutuksien arvioimisessa Yritysten tukeminen ympäristöjärjestelmien rakentamisessa. Ympäristöosaston julkaisuja 30 5

6 3.2 Ekoverkko-hankkeen painopistealueet Projektisuunnitelmassa esitettyjen painopistealueiden (teemojen) aikatauluja muutettiin ohjausryhmän kokouksessa seuraavasti: Jätehuolto ja kemikaalien käyttö vuonna 2001 Energian kulutus ja ympäristötyön mittaaminen vuonna Ekoverkko- ja Yky-hankkeiden yhteistyöosan tavoitteet Yky-hanke Yky-hanke (Yritysten ja kuntien ympäristöyhteistyön kehittämishanke) on Riihimäen kaupungin hallinnoima EAKR-rahoitteinen hanke, joka toimii Riihimäen kaupungin sekä Hausjärven ja Lopen kuntien alueella. Hankkeen toteutusaika on vuosina Hankkeen tavoitteena on Ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääminen yrityksissä Ympäristöasiantuntijaverkoston toiminnan vakiinnuttaminen Yritysten ympäristöpalvelupisteen toiminnan suunnittelu ja käynnistys Ekoverkko- ja Yky-hankkeiden yhteistyöosa Projektisuunnitelmaan on erikseen liitetty Ekoverkko- ja Yky-hankkeiden yhteistyöosa, jossa on esitetty molemmille hankkeille yhteisiä taustoja ja tavoitteita sekä konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden toteuttamiseksi. Näitä ovat: Energiansäästö ja energiatoimiston perustaminen Molemmissa hankkeissa on energiansäästö ollut esillä eikä kummassakaan kaupungissa ole energiatoimistoa. Energiansäästön yhteydessä selvitetään energiatoimiston perustamisen edellytyksiä. Jos energiatoimisto päätetään perustaa, siihen haetaan rahoitusta Save II:n kautta ja palvelupisteet voidaan perustaa kumpaankin kaupunkiin. energiansäästöyhteistyö ja energiatoimiston perustamisedellytysten selvittäminen Koulutus ja osaamisen vaihto Molemmissa hankkeissa syntyy uusia toimintamalleja ja kokemuksia, joiden tuloksia voidaan levittää laajemmalle. Hämeen ammattikorkeakoulu toimii molemmissa kaupungeissa ja Hyvinkään - Riihimäen ammatillisella aikuiskoulutuskeskuksella (nykyisin Suomen ympäristöopisto, Sykli) on toimipisteet sekä Riihimäellä että Hämeenlinnassa. Koulutus ja osaamisen vaihto voi tapahtua kolmella tasolla: Uusia toimintamalleja kannattaa esitellä valtakunnallisesti sekä kunnille että yrityksille. Yrityksille järjestetään itse hankkeisiin ja niiden painopistealueisiin liittyvää koulutusta. Hankkeisiin osallistuvien tahojen väliset seminaarit toimivat osaamisen vaihdon foorumeina. yksi iso valtakunnallinen seminaari aiheesta hankkeisiin liittyvää koulutusta yrityksille (esim. Hämeen ammattikorkeakoulu), 2-3 koulutuskertaa yhteisiä seminaareja esim. yritysten ympäristöjärjestelmistä sekä molempien hankkeiden tuloksista hankkeisiin osallistuville tahoille Kemikaalit Kummassakin hankkeessa ollaan tekemisissä kemikaaleja käyttävien pk-yritysten kanssa, joten kemikaalien käsittely ja toisaalta myös rautateitse tapahtuvat kemikaalikuljetukset on yhteistä molemmille hankkeille. Kemikaalikuljetukset ja toiminta ratapihoilla vaatii yhteissuunnittelua. Selvitykset teetetään opinnäytetöinä. kemikaalikuljetukset rautateitse, Riihimäen ja Hämeenlinnan ratapihat, riskit ja ympäristönsuojelun suunnittelu Ympäristöosaston julkaisuja 30 6

7 Yhteiset yhteistyökumppanit Kummassakin hankkeessa on omat yhteistyökumppaninsa, joista osa on molemmille hankkeille yhteisiä. Kiertokapula Oy on käynnistänyt alueellaan jätteiden synnyn ehkäisy -hankkeen (myöhemmin pk-yritysten jäteneuvontahanke), jossa paneudutaan tähän jätelain ensimmäiseen tavoitteeseen ja ollaan myös yhteydessä yrityksiin. Jätteiden osalta tehdään yhteistyötä tämän hankkeen kanssa. Hämeen ammattikorkeakoulu voi tarjota räätälöityä ja kohdennettua koulutusta sekä työpanosta opinnäytetöiden, määräaikaisten projektitöiden ja konsultoinnin muodossa. 4. Ekoverkko-hankkeen organisaatio 4.1 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto Ekoverkko-hanketta hallinnoi Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. Ympäristöosasto hoitaa kunnalle osoitetut lakisääteiset ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon tehtävät Hämeenlinnan kaupungissa sekä Hattulan, Hauhon, Kalvolan ja Rengon kuntien alueella. Vuoden 2002 lopussa ympäristöosastolla työskenteli 31 henkilöä, joista 15 oli vakituista henkilökuntaa. Ympäristönsuojelussa vakituisia virkoja on kolme. Ympäristöosaston hallinnoimat EU-projektit ovat määräaikaisesti työllistäneet useita henkilöitä. Vuonna 2002 ympäristöosasto hallinnoi viittä EU-projektia, joissa oli palkattu projektin vetäjät sekä osan vuotta myös muuta henkilökuntaa. Ekoverkko-hankkeen toimipiste sijaitsi Hattulan kunnassa Pappilanniemen sairaalan toimitiloissa. 4.2 Ekoverkko-hankkeen työntekijät Ekoverkko-hankkeessa työskenteli vuosina kahdeksan henkilöä yhteensä 3,7 henkilötyövuotta (naisia 3,2 henkilötyövuotta ja miehiä 0,5 henkilötyövuotta). Hankkeessa työskenteli seuraavia henkilöitä: Projektipäällikkö Sirpa Viholainen, Ympäristöinsinööriharjoittelija Pia Salminen, Hämeen ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutusohjelma, Ympäristöinsinööriharjoittelija Leena Valjakka, Hämeen ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutusohjelma, Korkeakouluharjoittelija Janne Sysi-Aho, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Ympäristöinsinööriharjoittelija Toni Kettunen, Hämeen ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutusohjelma, Ympäristöinsinööriharjoittelija Päivi Kopra, Hämeen ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutusohjelma, Korkeakouluharjoittelija Johanna Alanen, Tampereen yliopiston aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos, Projektityöntekijä Riina Paunonen, Hämeen ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutusohjelma, Ennen EU-rahoitusta hanketta koordinoi projektisuunnittelija Terhi Laine, Hankkeen vastuuhenkilö oli terveysvalvonnan johtaja Sara Syyrakki. Ympäristöosaston julkaisuja 30 7

8 4.3 Ekoverkko-hankkeen yhteistyötahot Ekoverkko-hankkeen projektisuunnitelmassa esitetyt yhteistyötahot olivat: Hämeen ammattikorkeakoulu Hämeen Kauppakamari Hämeen liitto Kehittämiskeskus Oy Häme Hämeen ympäristökeskus Hämeen Yrittäjät ry Kunnat Kuntien yrittäjäyhdistykset ja elinkeinotoimi Pk-yritysten jäteneuvontahanke (Kiertokapula Oy) Yky-hanke (Yritysten ja kuntien yhteistyö Riihimäen seudulla) 4.4 Ekoverkko-hankkeen ohjausryhmä ja sen toiminta Ohjausryhmän kokouskutsut ja muistiot lähetettiin seuraaville henkilöille ja tahoille: Toimitusjohtaja Jouni Haajanen, Kehittämiskeskus Oy Häme Talousjohtaja Timo Karsio, (vs. talousjohtaja Jyrki Vatanen) Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Toimitusjohtaja Matti Lahtinen, Kiertokapula Oy Toimitusjohtaja Kyösti Lintunen, Hämeen Kauppakamari/TT Erikoissuunnittelija Mirja Lumiaho-Suomi, Hämeen ympäristökeskus Projektipäällikkö Harri Mattila, Hämeen ammattikorkeakoulu Myymäläpäällikkö Sirkku Meriläinen, KappAhl Oy Aluekehityspäällikkö Jukka Ojanen, Hämeen liitto Maakuntainsinööri Heikki Pusa, Hämeen liitto Terveysvalvonnan johtaja Sara Syyrakki, Hämeenlinnan seudun ktt:n ky:n ympäristöosasto Ylitarkastaja Sanna Seppälä, Hämeen ympäristökeskus Ympäristöpäällikkö Heikki Tamminen, Janakkalan kunta Suunnittelija Leena Thure-Halonen, Hämeenlinnan kaupunki Toimitusjohtaja Kyösti Vehmas, Hämeen Yrittäjät ry. Puheenjohtaja Jarmo Mäki-Uuro, Hämeenlinnan Yrittäjät ry. Kursivoidulla tekstillä esitetyt henkilöt olivat läsnä vähintään yhdessä ohjausryhmän kokouksessa. Kokouksissa oli myös sijaisina läsnä EU-päällikkö Pekka Komulainen Kehittämiskeskus Oy Hämeestä ja suunnittelija Kati Forsström Kiertokapula Oy:stä. Lisäksi joissakin kokouksissa oli rahoittajan edustajana ympäristöinsinööri Matti Koponen Hämeen ympäristökeskuksesta. Ohjausryhmä kokoontui kymmenen kertaa: , , , , , , , , ja Kohdeyritykset Ekoverkko-hankkeen kohdeyrityksinä oli 16 pk-yritystä EU-rahoituksen aikana. Kohdeyritykset on esitetty taulukossa 1. Käytännössä yrityksiä oli mukana enemmän, jos otetaan huomioon koulutustarjonta ja koulutukseen osallistuneet yritykset, Kauppakeskus Linnan jätehuoltokartoituksessa mukana olleet yritykset (32 kpl), Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaalikartoitukseen osallistuneet yritykset (23 kpl) sekä yritysten ympäristöasioiden hallinnan tilaa koskevaan yleiseen selvitykseen osallistuneet yritykset. Ympäristöosaston julkaisuja 30 8

9 Taulukko 1: Ekoverkko-hankkeen kohdeyritykset. Kunta Yritys Toimiala Hämeenlinna Hämeen Sanomat Oy Kankaisten Öljykasvit Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Tekninen virasto/hämeenlinnan Jäähalli Oy Kalustetalo Sotka KappAhl Oy Lehtipaino Kylmäpuristetun rypsiöljyn valmistus Maitotaloustuotteiden valmistus Jäähalli Huonekaluliike Vaateliike Hattula Nanso Oy Veljekset Mikkola Oy Neulosten valmistus Kalastusvälineiden valmistus metallista ja muovista Kalvola Shell Iittala Liikenneasema, huoltamo Hauho Iloranta täysihoitola Maatilamatkailu Renko Heimon Kala Oy Kalanjalostus ja kalakauppa Janakkala Samet Oy Janakkalan-Rengon Sanomat (entinen Kotokulma) Tervakosken Puuhamaa Oyj Dafecor Oy Belik Oy Metallituotteiden valmistus Toimitus Huvipuisto Teollisuustekstiilien valmistus jätetekstiilistä Tekstiilien painaminen ja brodeeraus Ympäristöosaston julkaisuja 30 9

10 5. Ekoverkko-hankkeen toiminta ja tavoitteiden toteutuminen 5.1 Pk-yritysten jätehuollon kehittäminen Jätehuoltosuunnitelmien laatiminen Ekoverkko-yrityksille Jätehuolto oli yksi vuoden 2001 painopistealue. Tavoitteena oli yritysten jätteiden määrän vähentäminen ja uusien hyötykäyttömahdollisuuksien lisääminen. Ekoverkko-hanke tarjoutui tekemään hankkeen yrityksille jätehuoltosuunnitelmia. Jätehuoltosuunnitelmat koostuivat pääasiassa kahdesta osasta: jätehuollon nykytilanteen kartoituksesta ja jätehuollon parantamisehdotuksista. Joidenkin yritysten työntekijöitä haastateltiin kyselylomakkeen avulla. Tarkoituksena oli saada tietoa eri työpisteiden jätehuollosta työntekijän näkökulmasta katsottuna. Jätehuollossa tehtiin tiivistä yhteistyötä Kiertokapula Oy:n pk-yritysten jäteneuvontahankkeen kanssa, jonka tavoitteena oli kehittää noin 30:n elintarvike-, matkailu- ja rakennusalan yrityksen jätehuoltoa Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduilla. Kysymyksessä oli ESR-rahoitteinen hanke. Ekoverkko-hankkeella ja pk-yritysten jäteneuvontahankkeella oli yhteisiä kohteita ja yhteisiä tavoitteita yritysten jätehuollon kehittämisessä. Ekoverkko-hankkeen ohjausryhmä hyväksyi hankkeiden välisen yhteistyön ja yhteiset kohteet kokouksessaan Jätehuoltosuunnitelmia tai muita jätehuollon kehittämistoimia tehtiin Ekoverkko-hankkeen yrityksille seuraavasti. Jätehuoltoon liittyvien toimenpiteiden yhteydessä kartoitettiin myös kemikaaleja. Belik Oy on janakkalalainen yritys, joka painaa silkkipainomenetelmällä tekstiileihin mainoslogoja sekä valmistaa brodeeraamalla eli tikkaamalla mainoslogoja tekstiileihin ja hattuihin. Yritykselle tehtiin jätehuoltosuunnitelma ja yrityksen kemikaalit kartoitettiin. Dafecor Oy on janakkalalainen yritys, joka valmistaa teollisuustekstiilejä jätetekstiileistä. Yritys edisti jätemateriaalin hyötykäyttäjänä yritysten jätehuollon kehittämistä. Dafecor Oy oli myös tiedotuksen kohteena Ekoverkko-hankkeessa. Hämeenlinnan Jäähalli Oy oli Hämeenlinnan teknisen viraston kohde. Jäähalli Oy:llä on kolme jäähallia. Hämeenlinnan Jäähalli Oy:lle laadittiin jätehuoltosuunnitelma ja tehtiin jätehuolto-ohjeet (4 kpl) jäähallien käyttäjille, HPK-juniorijääkiekkoilijoille sekä HPK-juniorijääkiekkoilijoiden ja taitoluistelijoiden bussimatkoille. Syksyllä 2002 Kiertokapula Oy:n jäteneuvoja koulutti joukkueitten johtajia, valmentajia ja huoltajia opastamaan jäähallin käyttäjiä jätehuollossa. Jäteneuvontatilaisuuksia oli kuusi ja niihin osallistui yhteensä 102 henkilöä. Myös jätehuolto-ohjeet uusittiin, koska jäähallilla päädyttiin keräämään energiajätettä. Hämeenlinnan Osuusmeijeri oli Ekoverkko-hankkeen ja pk-yritysten jäteneuvontahankkeen yhteinen kohde, jossa yrityskäyntejä tehtiin aluksi yhdessä. Kiertokapula Oy teki yritykselle jätehuolto-ohjeet. Yritys oli aktiivisesti mukana kehittämässä jätehuoltoaan. Yrityksen kemikaalien käyttöä kartoitettiin. Hämeen Sanomat Oy on henkilöstömäärältään suurin Ekoverkko-hankkeen yrityksistä. Hämeen Sanomien jätehuoltoa kartoitettiin kesällä Jätehuoltoa kartoitettiin haastattelemalla eri toimipisteiden työntekijöitä. Hämeen Sanomilla jätehuollon kehittäminen oli osa ympäristöjärjestelmän alkukartoitusta, jonka yhteydessä kartoitettiin myös yrityksessä käytettävät kemikaalit. Heimon Kala Oy on renkolainen kalanjalostusta ja kalakauppaa harjoittava yritys. Yrityksessä tehtiin yrityskäynti Kiertokapula Oy:n jäteneuvojan kanssa ja keskusteltiin yrityksen jätehuollon kehittämisestä. Yritys kehitteli tuolloin energiajätteen hyötykäyttöä. Yritys halusi olla Ekoverkko-hankkeen tiedotuksen kohteena. Iloranta on Hauholla sijaitseva täysihoitola. Iloranta oli Ekoverkko-hankkeen ja pk-yritysten jäteneuvontahankkeen yhteinen kohde. Kiertokapula Oy teki yritykselle jätehuolto-ohjeet. Janakkalan-Rengon Sanomat (entinen Kotokulma) on Janakkalassa ja Rengossa ilmestyvä lehti, jonka toimitus sijaitsee Janakkalassa. Yritys ei tarvinnut jätehuoltosuunnitelmaa ja se oli Ekoverkko-hankkeessa lähinnä tiedotuksen kohteena ja tiedottajana. Kankaisten Öljykasvit Oy tuottaa kylmäpuristettua rypsiöljyä. Yritys oli Ekoverkko-hankkeen ja pk-yritysten jäteneuvontahankkeen yhteinen kohde Hämeenlinnassa. Kiertokapula Oy teki yritykselle jätehuolto-ohjeet. Ympäristöosaston julkaisuja 30 10

11 KappAhl Oy on Ekoverkko-yritys Kauppakeskus Linnassa. KappAhl Oy:ssä jätehuoltokartoitus tehtiin Kauppakeskus Linnan jätehuoltokartoituksen yhteydessä. Kauppakeskus Linna on hämeenlinnalainen kauppakeskus, jonka jätehuolto kartoitettiin touko-kesäkuussa Kauppakeskus Linnan jätepisteet kunnostettiin, jonka jälkeen järjestettiin kolme tiedotustilaisuutta kauppakeskuksen yrityksille yhteistyössä Kiertokapula Oy:n, jätteenkuljetusyritysten, isännöitsijöiden ja kiinteistönhoitoyritysten kanssa. Nanso Oy on hattulalainen tekstiilialan yritys, jossa kudotaan, leikataan, varastoidaan, pakataan ja painetaan kuumasiirtomenetelmällä neuloksia. Yritykselle tehtiin jätehuoltosuunnitelma ja jätehuoltokysely eri toimipisteiden edustajille. Samet Oy on janakkalalainen metallialan yritys, jolle tehtiin jätehuoltosuunnitelma. Shell Iittala (Liikenneasema, huoltamo) oli saanut aiemmin jäteneuvontaa Kiertokapula Oy:ltä ja oli hankkeessa jätehuoltoasioissa tiedotuksen kohteena. Sotka Kalustetalo oli jätehuoltoasioissa tiedotuksen kohteena. Tervakosken Puuhamaa Oy oli pk-yritysten jäteneuvontahankkeen matkailualan kohde Janakkalassa. Ekoverkko-hanke ei ollut jätehuoltoasioissa yritykseen yhteydessä, koska Kiertokapula Oy oli aloittanut yrityksen jätehuoltosuunnitelman tekemisen ennen Ekoverkko-hankkeen EU-rahoituskautta. Veljekset Mikkola Oy on hattulalainen metallialan yritys, joka oli Ekoverkko-hankkeessa tiedotuksen kohteena Kauppakeskus Linnan jätehuollon kehittäminen Kauppakeskus Linnan jätehuoltoa kartoitettiin toukokesäkuussa Kartoituksen tekivät ympäristöinsinööriharjoittelijat Pia Salminen ja Leena Valjakka Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelmasta. Kauppakeskus Linna käsittää Raatihuoneenkatu 10, 12 ja 14 kiinteistöt, joilla kaikilla on oma jätepisteensä. Kauppakeskus Linnassa oli kartoitushetkellä yhteensä 32 yritystä. Kauppakeskuksessa useat yritykset käyttävät samaa jätepistettä, joten yhteisten toimintatapojen omaksuminen jätehuollossa on tärkeää. KappAhl Oy:n myymäläpäällikkö Sirkku Meriläinen Raatihuoneenkatu 12:n ja 14:n yritykset keräsivät pahvi- ja ongelmajätteensä hyvin. Bio- ja paperijätteen keräyksessä todettiin puutteita. Jätepisteen sekavuus ja kuormalavojen sijoittaminen jäteastioiden eteen koettiin ongelmaksi. Kartoituksen jälkeen jätepisteet siivottiin. Molemmissa pisteissä on keräysastiat bio-, kuiva-, paperi-, metalli-, lasi- sekä pahvi- ja nestekartonkijätteelle. Raatihuoneenkatu 12:n jätepisteessä on myös laatikko, johon voi laittaa käytettyjä loisteputkia. Jätteenkuljetusyrityksen kanssa sovittiin, että pahvijätteen sekaan saa laittaa kartonkipakkauksia ja nestekartonkipakkauksille tarkoitettuun astiaan saa laittaa ainoastaan maito-, mehu- sekä kartonkisia juomapurkkeja. Kaikki pahvi- ja kartonkijäte on siten mahdollista kerätä hyötykäyttöön. Keräysvälineiden läheisyyteen kiinnitettiin Kiertokapula Oy:n tekemät opastaulut. Ympäristöosaston julkaisuja 30 11

12 Raatihuoneenkatu 10:n jätepiste sijaitsee em. kiinteistöistä poiketen ulkotiloissa ja se kuuluu musta-vaaleapussijärjestelmään. Keräyspisteestä puuttui kokonaan paperinkeräysastia. Keräyspiste oli sekava, sillä keräysastiat olivat pieniä ja niitä oli paljon. Kartoituksen jälkeen paperinkeräysastia järjestettiin keräyspisteeseen ja muiden keräysastioiden määrää vähennettiin ja kokoa suurennettiin. Raatihuoneenkatu 10:ssä on mahdollista lajitella bio-, kuiva-, pahvi-, paperi-, metalli- ja lasijäte. Raatihuoneenkatu 14:n yrityksille järjestettiin ja Raatihuoneenkatu 12:n yrityksille ja Raatihuoneenkatu 10:n yrityksille tiedotustilaisuudet Kauppakeskus Linnan jätehuollosta. Tiedotustilaisuuksissa esiteltiin Ekoverkkohanketta, kartoituksen tuloksia, jätehuoltomääräyksiä ja lajitteluohjeita sekä tutustuttiin uudelleen järjestettyihin keräyspisteisiin. Kiertokapula Oy:n jäteneuvoja teki kullekin kiinteistölle jätehuolto-ohjeet, jotka jaettiin yrityksille tiedotustilaisuuksissa. Tilaisuuksiin kutsuttiin yritysten lisäksi jätteenkuljetusyritykset, isännöitsijät ja kiinteistöhuollosta vastaavat yritykset Yhteistyö Pk-yritysten jäteneuvontahankkeen kanssa Kiertokapula Oy ja Suomen ympäristöopisto Sykli toteuttivat Pk-yritysten jäteneuvontahanketta, jonka tavoitteena oli kehittää pkyritysten jätehuoltoa. Hankkeessa käytiin läpi noin 30 elintarviketuotannon, matkailualan ja rakennusalan yrityksen jäteasioita. Yrityksiä hankkeessa oli Hattulasta, Hauholta, Hämeenlinnasta, Kalvolasta, Janakkalasta, Rengosta ja Riihimäeltä. Hanketta rahoitettiin osittain Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toiminta-aika oli Hanke painotti jätteiden vähentämistä ja oikeanlaista lajittelua. Hankkeessa yritys sai runsaasti tietoa jäteasioista ja sen tuottamille jätteille etsittin hyötykäyttäjiä, yrityksille tehtiin tarvittaessa jätehuoltosuunnitelmia, -ohjeita ja -opasteita sekä järjestettiin henkilökunnalle koulutusta. Hankkeen yhtenä tärkeänä tavoitteena oli laatia toimintamalli pk-yrityksen jätehuollon kehittämistä varten. Toimintamalli valmistui syyskuussa 2003 ja sen tarkoituksena on helpottaa käytännön jäteneuvontatyötä yrityksissä. Yritykset voivat myös itse toteuttaa jätehuoltonsa kehittämistä mallin avulla. Pk-yritysten jäteneuvontahanke kokosi rekisterin Kiertokapula Oy:n toiminta-alueen hyötykäyttäjistä. Rekisteri valmistui keväällä 2001 ja sitä päivitetään vuosittain. Internetosoite: Ekoverkko-hankkeella ja pk-yritysten jäteneuvontahankkeella oli seuraavia yhteisiä kohdeyrityksiä: Hämeenlinnan Osuusmeijeri, Iloranta, Kankaisten Öljykasvit Oy sekä Tervakosken Puuhamaa Oy. Kiertokapula Oy:n jäteneuvoja on myös järjestänyt tai osallistunut jäteneuvontatilaisuuksiin ja tehnyt jätehuolto-ohjeita Hämeenlinnan Jäähalli Oy:lle sekä Kauppakeskus Linnalle. Ekoverkko-hankkeen projektipäällikkö Sirpa Viholainen kuului pk-yritysten jäteneuvontahankkeen työryhmään ja terveysvalvonnan johtaja Sara Syyrakki ohjausryhmään. Yhteistyötä tehtiin myös jätehuoltoon liittyvän koulutuksen järjestämisessä sekä tiedottamisessa. Ekoverkko-hanke lähetti kutsuja Ekoverkko-hankkeen erilaisista koulutuksista pk-yritysten jäteneuvontahankkeen yrityksille, jotka toimivat Hämeenlinnan seudulla. Pk-yritysten jäteneuvontahankkeen yrityksiä osallistui näihin koulutustilaisuuksiin Jätehuollon kehittämiseen liittyvä tiedottaminen ja koulutus Jätehuollosta järjestettiin seuraavia koulutus- ja tiedotustilaisuuksia yms.: Jätehuoltoiltapäivä , Hotelli Punaportti, Hämeenlinna Tilaisuuden tarkoituksena oli antaa lähialueen jätealan yrityksille ja jätteiden hyötykäyttäjille mahdollisuus uusien jätteiden hyötykäyttömahdollisuuksien esittelemiseen. Tilaisuudessa esittäytyivät: Dafecor Oy (tekstiilijätteen hyötykäyttö), Kiertokapula Oy (Karanojalla vastaanotettavat hyötyjätteet), Muovix Oy (Muovijätteen hyötykäyttö), Säkkiväline Oy (energiajäte, elektroniikkajäte ja metallipakkausten kierrätys) sekä Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy (sähkö- ja elektroniikkajäte, tietosuojajäte, energiajäte, keräyskartonki ja muovijäte). Kiertokapula Oy:n edustajat esittelivät tilaisuudessa myös jätteiden lajitteluvelvoitteita Hämeenlinnan seudulla sekä pk-yritysten jäteneuvontahankkeessa tuotettua jätteiden hyötykäyttäjien rekisteriä. Jätehuoltoiltapäivän materiaali toimitettiin tilaisuuteen osallistujien lisäksi myös Ekoverkko-yrityksille. Ympäristöosaston julkaisuja 30 12

13 Jätehuollon kehittäminen yrityksissä , Ympäristöasiat yrityksessä -luentosarja, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hattelmala, Hämeenlinna Luentokerran tavoitteena oli tuoda esille yritysten jätehuoltoa koskevia lainsäädännöllisiä vaatimuksia ja niiden soveltamista alueellisen jätehuoltoyhtiön ja yksittäisen yrityksen kannalta. Kemikaalien käyttö ja ongelmajätehuolto yrityksissä , Ympäristöasiat yrityksessä -luentosarja, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hattelmala, Hämeenlinna Luentokerran tavoitteena oli perehdyttää yrityksiä kemikaalien käyttöä koskeviin säännöksiin sekä tuoda esille kemikaalien ja ongelmajätehuollon välinen yhteys. Mitä vähemmän yritys käyttää vaarallisia kemikaaleja, sitä vähemmän syntyy myös ongelmajätteitä. Tutustuminen Karanojan jätteidenkäsittelyalueeseen sekä Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy:n toimintaan Karanojalla , Hämeenlinna Tilaisuuden tarkoituksena oli tutustua Karanojan jätteidenkäsittelyalueen toimintoihin sekä yleensäkin Kiertokapula Oy:n toimintaan ja tulevaisuuden näkymiin. Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy harjoittaa Karanojalla yksityisesti kierrätystoimintaa sekä ongelmajätteiden vastaanottoa. Uutena toimintana on sähkö- ja elektroniikkaromun jätehuollon järjestäminen yhteistyössä Sampolan kanssa. Sähkö- ja elektroniikkaromun purkamisessa tarjotaan työpaikkoja kuulovammaisille ja pitkäaikaistyöttömille. Kauppakeskus Linnan jätehuoltokartoitukseen liittyvät kolme tiedotustilaisuutta , ja , Hämeenlinna Elomessut , Hämeenlinna Yritysten jätehuolto oli esillä myös Elomessuilla ympäristöosaston esittelyteltassa. Elomessuja varten tehtiin Ekoverkkohankkeesta kolme posteria, joista yksi käsitteli yritysten jätehuoltoa. Yritysten jätehuoltoa koskeva tiedotusmateriaali ja jäteneuvonta Ekoverkko-hankkeen suunnitelmassa vuodelle 2001 on esitetty jätekampanjan ja materiaalin laatiminen. Kiertokapula Oy, Ekokem Oy Ab ja monet muut tahot ovat laatineet yleisiä jätehuoltoa koskevia ohjeita. Ekoverkko-hankkeessa tällaisen materiaalin laatimista ei katsottu tarpeelliseksi, vaan hankkeen yrityksille koottiin ja toimitettiin olemassa olevaa jätehuoltoon liittyvää tiedotusmateriaalia. Ekoverkko-hanke ja Kiertokapula Oy:n jäteneuvontahanke tekivät Ekoverkko-hankkeen yrityksille yrityskohtaisia jätehuoltoohjeita, mikäli yritys sitä halusi. Jätehuoltoon liittyvää neuvontaa tehtiin myös yrityskäyntien yhteydessä Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat Joissakin hankkeen yrityksissä syntyi paljon jotain yksittäistä jätejaetta, jota ei vielä hyödynnetty yrityksessä. Yksittäiselle jätejakeelle (esim. tekstiilijäte, energiajäte, nestepakkausjäte) pyrittiin hankkeen aikana etsimään hyötykäyttömahdollisuuksia. Yrityksille annettiin tietoa erilaisista mahdollisuuksista toimittaa jätettä hyödynnettäväksi aineena tai energiana, mutta lopullinen ratkaisu jäi itse yrityksille. Joillekin hyötyjätteille kuten sekalaiselle muoville ja suurille määrille tekstiilijätettä ei ole selkeitä ratkaisuja hyödyntää jäte materiaalina. Kiertokapula Oy:n pk-yritysten jäteneuvontahankkeesta oli erittäin paljon apua myös Ekoverkon jätehuoltoon liittyvien tavoitteiden toteuttamisessa. Hankkeiden samanaikaisuudella oli molemminpuolista hyötyä mm. koulutuksen ja tiedotuksen järjestämisessä. Jotkut hankkeen yritykset eivät halunneet apua jätehuoltonsa kehittämiseksi. Osa näistä yrityksistä katsoi, että niiden jätehuollossa ei ollut enää mitään parannettavaa tai yrityksessä etsittiin itse parhaillaan uusia ratkaisuja jätehuoltoon. Kauppakeskus Linnassa jätehuollon kehittäminen liittyi pitkälti tiedotukseen ja jätepisteiden selkiyttämiseen. Uutta oli nestepakkausten keräyksen aloittaminen Raatihuoneenkatu 12 ja 14:ssa. Ympäristöosaston julkaisuja 30 13

14 Jätehuollon kehittäminen yrityksessä vaatii myös yritykseltä aikaa ja kiinnostusta paneutua asiaan. Yleensä yrityksissä, joissa oli kiinnostusta ja käytännön tarvetta kehittää jätehuoltoaan, toimenpiteisiin ryhdyttiin. Ekoverkko-hankkeen tärkeimmäksi tehtäväksi jätehuollon kehittämisessä muodostui ratkaisuvaihtoehtojen selvittäminen, yhteistyömahdollisuuksien etsiminen sekä tiedottaminen ja koulutus. 5.2 Pk-yritysten kemikaalien käytön hallinta Pk-yritysten kemikaalien käytön hallinta Ekoverkko-hankkeessa oli harvoja kemikaaleja käyttäviä yrityksiä. Kemikaaleja kartoitettiin jätehuoltokartoituksen yhteydessä. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto on kuntayhtymän kuntien kemikaaliviranomainen. Vuoden 2001 aikana Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelman harjoittelija kartoitti kuntayhtymän kuntien yritysten kemikaalien käyttöä ja oli mukana yrityskäynneillä myös niissä Ekoverkko-hankkeen yrityksissä, joissa kemikaalien käyttö oli runsaampaa Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaalikartoitus Selvityksessä kartoitettiin Hattulan kunnassa sijaitsevan Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaaliasioita sekä ympäristöriskejä. Selvityksen tavoitteena oli luoda yleiskuva alueen yritysten ympäristöasioiden hallinnasta em. painopistealueiden osalta. Selvityksen tarkoituksena oli myös tuottaa tietoa Kalpalinna-Ahvenisto-Parola -pohjavesialueiden suojelusuunnitelman uusimista varten. Merven teollisuusalue sijaitsee Kerälänharjun tärkeällä pohjavesialueella. Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaalikartoitus tehtiin haastatteluna välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin 21 kpl ja haastattelutiedot koskivat 23 yritystä. Alueen yritykset olivat pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joista 65 % työllisti 1-4 henkilöä. Alueella oli useita metalli- ja puualan yrityksiä, korjaamotoimintaa harjoittavia yrityksiä sekä joukko yksittäisiä toimialoja edustavia yrityksiä. Haastateltujen yritysten lisäksi alueella oli kaksi miehittämätöntä jakeluasemaa. Merven teollisuusalueen yritysten tapaa hoitaa jätehuoltonsa ja kemikaaliasiansa luonnehti käytännönläheisyys eivätkä yritykset yleensä kokeneet jätehuollossaan olevan ongelmia. Niitä jätejakeita, joita yrityksissä syntyi paljon ja joiden hyödyntäminen oli helppoa ja taloudellisesti kannattavaa, lajiteltiin ja toimitettiin hyödynnettäväksi. Metalli-, puu-, kuorike-, kutterinlastu- ja purujätettä sekä kartonki- ja pahvijätettä syntyi tietyillä toimialoilla runsaasti ja ne toimitettiin hyvin hyödynnettäväksi. Sen sijaan jätejakeet, joita syntyi vähän ja joiden lajittelu muuten olisi ollut helppo järjestää, jäivät usein hyödyntämättä. Näistä esimerkkeinä olivat bio- ja lasijäte. Myös paperijätteen keräämisen järjestämisessä oli joissakin yrityksissä parantamisen varaa. Noin kolme neljäsosa yrityksistä oli pyrkinyt vähentämään jätteiden määrää ja noin neljäsosa yrityksistä katsoi, ettei jätteiden määrää voida enää vähentää. Neljäsosa yrityksistä ei ollut liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Merven teollisuusalueella käytettiin vähän kemikaaleja, joten myös ongelmajätteitä syntyi vähän. Yritykset, joissa ongelmajätteitä syntyi enemmän, toimittivat ne säännöllisesti järjestettynä jätteenkuljetuksena asianmukaiseen käsittelyyn. Sen sijaan yritykset, joissa ongelmajätteitä syntyi vähän, toimittivat niitä usein yleisiin ongelmajätteiden keräyspisteisiin. Joissakin pienissä yrityksissä ongelmajätteitä varastoitiin useita vuosia. Yleensä ongelmajätteitä säilytettiin tuotantotiloissa eikä niistä ollut varastokirjanpitoa. Suurimmassa osassa yrityksiä kemikaalien käyttö ja varastointi oli vähäistä. Yleisimmät kemikaalit olivat öljyjä ja maaleja. Öljysäiliöitä alueella oli 16 kpl, joista kolme oli maanalaisia öljysäiliötä. Tankkausta harjoitettiin viidessä yrityksessä, kun mukaan luetaan alueen miehittämättömät jakeluasemat. Kemikaalivahinkoja oli tapahtunut kahdessa yrityksessä. Ympäristönhallintajärjestelmien laatiminen yrityksissä oli vielä harvinaista. Ainoastaan yhdellä alueen yrityksellä oli sertifioimaton ISO ympäristöjärjestelmä. Laatujärjestelmiä oli kahdella yrityksellä. Ympäristövastuuhenkilö oli selkeästi nimetty yhdessä yrityksessä. Toimitusjohtaja vastasi yleensä yrityksen ympäristöasioista. Myös koulutus ympäristöasioista oli vähäistä. Ympäristöriskejä arvioitiin asteikolla 1-5 kuuden tekijän perusteella, joita olivat jätteiden, ongelmajätteiden, kemikaalien, polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointi ja käsittely, alihankkijoiden ja urakoitsijoiden toiminta kiinteistöllä sekä kiinteistön historiaan liittyvät riskit. Näkökulma riskiluokittelussa oli maaperän ja pohjaveden saastuminen. Kokonaisriski alueella tarkasteltujen tekijöiden osalta oli 1,34. Vaikka alueen yritysten ympäristöriskien keskiarvo oli pieni, alueelta löytyi myös yksittäisiä riskikohteita. Erityisesti jätteiden varastoinnissa ja käsittelyssä sekä polttoaineiden ja öljytuotteiden varastoinnissa ja käsittelyssä oli yksittäisiä riskikohteita. Ympäristöosaston julkaisuja 30 14

15 Lähde: Viholainen, S. 2002: Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaalikartoitus. Ympäristöosaston monisteita 44. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 28 s. + 3 liitettä Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat Kemikaaliasiat jäivät Ekoverkko-yritysten kohdalla melko vähäiselle huomiolle. Tämä johtui osittain siitä, että hankkeen yrityksissä kemikaalien käyttö oli vähäistä. Merven teollisuusalueen jätehuolto- ja kemikaalikartoituksen tekeminen ei kuulunut projektisuunnitelmaan. Kartoitus tuki kuitenkin hankkeen tavoitteita ja lisäsi kontakteja pk-yrityksiin. Kemikaalien käyttöä käsiteltiin Ympäristöasiat yrityksissä -luentosarjassa Kemikaalien käyttö ja ongelmajätehuolto yrityksissä - luentokerralla Pk-yritysten energiansäästö Selvitys Ekoverkko-yritysten energiatehokkuudesta Selvityksen tarkoituksena oli saada tietoa Ekoverkko-yritysten energia-asioista ja yrityksissä tehdyistä energiansäästötoimenpiteistä sekä saada yritykset pohtimaan sellaisia energiansäästötoimenpiteitä, joita ne voisivat itse toteuttaa. Selvityksen ensisijaisena kohteina olivat Ekoverkko-yritykset, mutta kartoitukseen liittyvä kysely lähetettiin myös pk-yritysten jäteneuvontahankkeen yrityksille. Selvitykseen osallistui kahdeksantoista yritystä, joista 15 oli Ekoverkko-hankkeen yrityksiä. Selvitys tehtiin pääasiassa haastatteluna vierailemalla yrityksissä. Haastattelua varten laadittiin kyselylomake, jossa käsiteltiin yksityiskohtaisesti erilaisia energiansäästömahdollisuuksia ja samalla kartoitettiin tietoja siitä, millaisiin energiansäästötoimenpiteisiin yritykset voisivat ryhtyä. Suurin määrä yritysten tekemistä energiansäästötoimenpiteistä liittyi valaisuratkaisuihin. Vähiten energiansäästötoimenpiteitä oli tehty rakennusten lämmöneristämisessä. Näiden lisäksi yritysten tekemät säästötoimenpiteet kohdistuivat lämmityksen säätöön, ilmanvaihdon säätöön, veden säästöön, prosessien energiankulutuksen vähentämiseen, kylmälaitteiden energiansäästöön, kuljetuksiin ja toimistolaitteiden energiansäästöön. Yritykset löysivät säästömahdollisuuksia kaikista edellisessä kappaleessa mainituista kohteista myös pohtiessaan sellaisia toimenpiteitä, mitä yrityksessä ei vielä oltu tehty, mutta joiden tekeminen energiansäästön kannalta olisi järkevää. Valaisuratkaisuihin kohdistui tälläkin kertaa suurin mahdollisten toimenpiteiden määrä. Yhdessä yrityksessä oli tehty Motivan energiakatselmus ja kolmessa jonkinlainen oma energiaselvitys. 14 yrityksessä ei oltu aikaisemmin tehty minkäänlaista energiaselvitystä. 15 yritystä seurasi energiankulutustaan säännöllisesti. Selvitykseen osallistuneet yritykset näkivät energiansäästön positiivisena asiana. Useat yritykset uskoivat energiansäästöasioiden nousevan tulevaisuudessa vielä tärkeämmiksi jatkuvasti nousevan energian hinnan takia. Lähde: Kopra, P. 2002: Selvitys Ekoverkko-yritysten energiatehokkuudesta. Ympäristöosaston monisteita 43. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 16 s. + 3 liitettä Pk-yritysten energiansäästöön liittyvä tiedottaminen ja koulutus Energiansäästöstä järjestettiin seuraavia koulutus- ja tiedotustilaisuuksia yms.: Energiansäästö yrityksissä , Ympäristöasiat yrityksessä -luentosarja, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hattelmala, Hämeenlinna Ympäristöosaston julkaisuja 30 15

16 Luentokerran tavoitteena oli saada osallistujat pohtimaan energiansäästötoimenpiteitä omassa organisaatiossaan ja tuoda esille Motiva Oy:n palveluja sekä energiansäästön merkitystä jo hankintoja tehtäessä. Yrityksen energiansäästö - ESCO-toimintamalli , Ympäristöinvestointien rahoitus -koulutuspäivä, Hotelli Punaportti, Hämeenlinna Ekoverkko- ja Yky-hankkeiden yhteisesti järjestämässä koulutuspäivässä yhtenä aiheena oli ESCO-toimintamalli, jota esitteli Energiansäästöpalvelu Espa Oy:n (Enespa Oy) edustaja. Energiansäästö yrityksissä -koulutusiltapäivä Hotelli Punaportti, Hämeenlinna. Tilaisuus järjestettiin valtakunnallisella Energiansäästöviikolla ja sen tarkoituksena oli edistää energiansäästön toteutumista eri organisaatioissa ja yhteisöissä. Pk-yritysten lisäksi tilaisuus oli kohdistettu kunnille ja muille organisaatioille. Ympäristökysymykset kuljetuksissa ja hankinnoissa , Hotelli Punaportti, Hämeenlinna Ekoverkko- ja Yky-hankkeet järjestivät yhdessä kaksiosaisen seminaarin. Tilaisuudessa aamupäivällä käsiteltiin kuljetusten ympäristökysymyksiä ja iltapäivällä hankintojen ympäristönäkökohtia. Pk-yritysten lisäksi tilaisuus oli kohdistettu kunnille ja muille organisaatioille hankkeiden toiminta-alueella. Elomessut , Hämeenlinna Yritysten energiansäästö oli esillä myös Elomessuilla ympäristöosaston esittelyteltassa. Elomessuja varten tehtiin Ekoverkkohankkeesta kolme posteria, joista yksi käsitteli yritysten energiansäästöä. Tietoa energiansäästöstä Ekoverkko-yrityksille toimitettiin tietopaketti energiansäästöstä. Pakettiin kuului mm. Motivan Pk-teollisuuden energiansäästöopas. Selvitys Ekoverkko-yritysten energiatehokkuudesta toimitettiin Ekoverkko-yrityksille ja muille selvitykseen osallistuneille yrityksille Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat Yritysten energiansäästö -teemaa toteutettiin kyselyn avulla, joka tehtiin haastatteluna. Tällöin energiansäästöstä voitiin keskustella myös kyselylomakkeen kysymysten ulkopuolella. Energiansäästön kampanjointi toteutettiin olemassa olevan materiaalin avulla ja koulutuksella. Hankkeen aikana Hämeenlinnan Jäähalli Oy ensimmäisenä hämeenlinnalaisena yrityksenä liittyi ESCO-sopimukseen, jonka se teki Energiansäästöpalvelu Espa Oy:n (Enespa) kanssa. ESCO (Energy Service Company) on uusi energiansäästön rahoitusmalli Suomessa. ESCO järjestää koko energiansäästöhankkeen rahoituksen eikä tilaajan tarvitse osallistua rahoituksen kokoamiseen. Asiakas maksaa toimenpiteet investoinnin toteutuksesta saatavalla säästöllä. Investoinnin omistusoikeus siirtyy tilaajalle sen jälkeen, kun hanke on maksettu. ESCO-sopimus on voimassa yleensä 3-6 vuotta. 5.4 Yritysten ympäristötyön mittaaminen Hämeenlinnan seudun yritysten ympäristöasioiden hallinnan kehittyminen vuosina Kesällä 2002 toteutettiin Ekoverkko-hankkeessa selvitys, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa hankkeen kuntien alueella toimivien yritysten ympäristöasioiden hoidon tilasta ja kehittämistarpeista sekä kartoittaa ympäristöasioiden hoidon tilassa tapahtuneita muutoksia vertaamalla tuloksia vuonna 1998 toteutettuun vastaavanlaiseen selvitykseen. Lisäksi tavoitteena oli ympäristökoulutuksen ja tiedon tarpeen selvittäminen sekä tiedon tuottaminen yritysten kestävän kehityksen seurantaa varten. Selvitys toteutettiin kirjekyselynä ja se lähetettiin 134 yritykseen, joissa oli vähintään 20 työntekijää. Lisäksi mukana olivat pienemmät yritykset, joiden toiminnasta oli tehty ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmää varten. Mukana olivat kaikkien toimialojen yritykset lukuun ottamatta julkisen hallinnon, maa- ja metsätalouden, Ympäristöosaston julkaisuja 30 16

17 rahoitustoiminnan sekä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen yrityksiä. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi 56 yritystä (42 %). Kysymykset pohjautuivat osittain vuonna 1998 tehtyyn kyselyyn, mutta uusi kysely oli sisällöltään laajempi. Vuoden 2002 kyselyssä yritykset määrittelivät itse eri väittämien muodossa ympäristövaikutustensa laajuutta, ympäristöasioiden hoidon nykytilaa ja parantumista eri ympäristönsuojelun osa-alueilla. Yritykset olivat arvioineet omat haitalliset ympäristövaikutuksensa yleensä joko vähäisiksi tai kohtalaisiksi. Yritykset arvioivat parantaneensa ympäristöasioidensa hoitoa eri osa-alueilla enimmäkseen jonkin verran. Erilaisiin ympäristöasioiden hyvää hoitoa kuvaaviin väittämiin yritykset vastasivat suurimmaksi osaksi joko kuvaa jonkin verran tai kuvaa hyvin. Ympäristöasioiden hoito oli jo kiinteä osa yritysten toimintaa, mutta siinä oli myös parantamisen varaa. Tulosten tulkinnassa on myös otettava huomioon, että kyse on yritysten omista mielipiteistä. Vuosien 1998 ja 2002 välillä ei yrityksissä ollut tapahtunut suuria muutoksia ympäristöasioiden hoidossa. Koulutuksen ja tiedon tarvetta oli edelleen, ja se oli jopa lisääntynyt neljässä vuodessa. Eniten tietoa kaivattiin edelleen ympäristölainsäädännöstä. Myös hyödyt, joita yritykset kokevat saavansa ympäristöasioiden hoidolla, olivat pysyneet samoina. Eniten hyötyä oli saatu erilaisten säästöjen muodossa. Ympäristövastaavien määrä yrityksissä oli hieman lisääntynyt ja enemmistöllä (70 %) oli ympäristöjärjestelmä tai oma ympäristöohjelma. Eniten yritykset kiinnittivät huomiota ns. perinteisiin ympäristöasioihin, kuten jätehuoltoon ja energia-asioihin. Jätteet lajiteltiin suhteellisen hyvin. Kestävän kehityksen ottaminen huomioon useilla eri osa-alueilla, kuten esimerkiksi hankinnoissa tai johdon ja henkilöstön sitoutumisessa yrityksen ympäristöasioiden kehittämiseen, oli vielä parantamisen varaa. Yritysten vapaaehtoisuuteen perustuva kestävän kehityksen työ edellyttää eri organisaatioilta paljon neuvonta- ja ohjauspalveluja, joille kyselyn mukaan on yhä tarvetta. Selvästi eniten tietoa haluttiin ympäristölainsäädännöstä (50 %), mutta myös energiansäästöstä, jätehuollosta ja kunnallisista määräyksistä tarvittiin tietoa Yrityksiä koskevat kestävän kehityksen mittarit Yritysten ympäristöasioita voidaan hoitaa ja seurata systemaattisesti ympäristöjärjestelmän avulla. Sertifioitujen ympäristöjärjestelmien määrä on tällä hetkellä Hämeenlinnan seudulla yrityksiä koskeva kestävän kehityksen mittari. Tämä on myös yhteinen eurooppalainen paikallista kestävää kehitystä kuvaava indikaattori. Vuonna 1998 ympäristöosaston tekemän yrityskyselyn mukaan ainoastaan kolmella yrityksellä oli sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Vuonna 2002 sertifioituja ympäristöjärjestelmiä oli Ekoverkko-alueen kunnissa yhteensä 13 kpl ja vuonna 2003 yhteensä 15 kpl. Sertifioituja ympäristöjärjestelmiä on Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Kalvolassa. Sertifioitujen ympäristöjärjestelmien määrä näyttää kasvaneen huomattavasti vuoteen 1998 verrattuna. Ympäristösertifikaatin saaneiden yritysten määrä vuonna 2002 ja 2003 Ekoverkko-alueen kunnissa on esitetty kuvassa YMPÄRISTÖSERTIFIKAATIN SAANEIDEN YRITYSTEN MÄÄRÄ 2002 ja (kpl) Hämeenlinna Janakkala Kalvola Kuva 1. Ympäristösertifikaatin saaneiden yritysten määrä vuonna 2002 ja 2003 Ekoverkko-alueen kunnissa. (SFS, Det Norske Veritas, Buereaveritas, FimkoSGS, Irqa, Inspecta). Vuonna 2002 ISO ympäristöjärjestelmiä oli 18 Ekoverkko-hankkeen yrityskyselyyn vastanneista yrityksistä, kun mukaan lasketaan myös sertifioimattomat ympäristöjärjestelmät. 14 yrityksellä oli sekä laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Oma ympäristöohjelma oli 38 %:lla vastanneista. Suurilla yrityksillä oli kyselyn mukaan huomattavasti enemmän ISO ympäristöjärjestelmiä kuin pienillä yrityksillä. Ympäristöosaston julkaisuja 30 17

18 Vuoden 2002 kyselyssä kartoitettiin myös yritysten seurantatietoja mahdollisten uusien indikaattoreiden löytämiseksi. Eniten seurantatietoa löytyi sähkön käytöstä (75 %). Seuraaviksi tulivat veden käyttö (63 %), energian käyttö (61 %) ja jätteiden määrä (57 %). Suuret yritykset keräsivät seurantatietoa pieniä yrityksiä selvästi enemmän. Kuitenkin vain vajaa kolmasosa (32 %) yrityksistä oli valmis luovuttamaan seurantatietoa ympäristöosaston käyttöön kestävän kehityksen mittareiden kehittämistä varten. Kieltäytyneitä yrityksiä oli 29 % ja yrityksiä, jotka eivät osanneet sanoa vastausta tai olivat jättäneet kohdan vastaamatta oli yhteensä 39 %. Suuret yritykset olivat halukkaampia luovuttamaan seurantatietojaan kuin pienet yritykset. Yritykset voivat liittyä energiansäästösopimukseen tekemällä liittymissopimuksen oman toimialajärjestönsä kanssa. Vapaaehtoisten energiansäästösopimusten tarkoituksena on energiatehokkuuden parantaminen, joka perustuu yrityksen kokonaisvaltaiseen energiankäytön analysointiin ja tehostamismahdollisuuksien paikallistamiseen. Ympäristöosaston kestävän kehityksen mittareissa energiansäästösopimukset on luokiteltu talousindikaattoriksi. Energiansäästösopimusten määrän kehityksen seurannalla voidaan kuvata myös yritysten energiansäästöä ja kestävää kehitystä. Vuonna 2002 teollisuuden tekemiä energiansäästösopimuksia oli Hämeenlinnassa kuusi ja Janakkalassa kolme. Energiansäästösopimusten määrä toimialoittain on esitetty kuvassa 2. ENERGIANSÄÄSTÖSOPIMUKSET KUNTAYHTYMÄN KUNNISSA TOIMIALOITTAIN VUONNA 2002 Hattula Re nk o Kalvola Tavaroiden kuljetus Henkilökuljetus Teollisuus Sähkö+ Kaukolämpö Kunta Kiinteistö+rakennus Häm e enlinna Hauho yrityksiä Lähde:MOTIVA kpl Kuva 2. Energiansäästösopimusten määrä toimialoittain vuonna Todistus yrityksen ympäristöasioiden hoidosta Ekoverkko-hankkeen yhtenä tavoitteena oli tutkia mahdollisuuksia ottaa käyttöön maksua vastaan annettava todistus yrityksen ympäristöasioiden hoidosta. Todistuksen edellytyksenä olisi ympäristöviranomaisen tai muun puolueettoman tahon suorittama maksullinen tarkastus. Vuoden 2002 yrityskyselyssä asiaa tiedusteltiin kysymällä, olisiko yritykselle hyödyllistä saada todistus ympäristöasioiden hoidosta. Yrityksistä 32 % katsoi, ettei todistuksesta olisi heille hyötyä. 38 % yrityksistä ei osannut vastata kysymykseen ja vain 23 % yrityksistä piti todistusta hyödyllisenä. Toimialoista tukku- ja vähittäiskauppa (67 %) sekä majoitus- ja ravitsemustoiminta (60 %) suhtautuivat kysymykseen myönteisimmin. Lähteet: Alanen, J. 2002: Kestävä kehitys Hämeenlinnan seudun yrityksissä vuonna Ympäristöosaston julkaisuja 19. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 42 s. + 3 liitettä. Kokko, M. 1999: Ympäristöasiat Hämeenlinnan seudun yrityksissä. Ympäristöosaston monisteita 22. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 45 s. + 5 liitettä. Kokko, M. 2003: Kestävän kehityksen mittarit - Hämeenlinna. Ympäristöosaston julkaisuja 21. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 142 s. Ympäristöosaston julkaisuja 30 18

19 5.4.4 Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat Yrityskyselyn avulla pyrittiin saamaan tietoa yritysten ympäristönhoidon tasosta ja kehittymisestä verrattuna vuoteen Vuoden 2002 kyselyn vastaukset eivät olleet aivan vertailukelpoisia vuoden 1998 kyselyyn. Toisaalta vuoden 2002 kyselyssä tuotettiin paljon uutta tietoa yritysten ympäristöasioiden hallinnasta Hämeenlinnan seudulla. Yritysten kehittymistä ympäristöasioidensa hoidossa on edelleen syytä mitata esimerkiksi neljän vuoden välein. Vertailukelpoisuus kysymysten muotoilussa tulisi ottaa huomioon seuraavassa kyselyssä paremmin. Kysely tehtiin kesäkuukausien aikana, joten vastausprosentti jäi melko pieneksi. Suuri osa kyselyn vastauksista perustui yritysten mielipiteisiin yritysten ympäristöasioiden hoidosta ja kehittymisestä, mikä tulee ottaa huomioon kyselyn tulosten tarkastelussa. Mitään yksittäistä uutta mittaria ei kyselyn perusteella ole syytä ottaa käyttöön. Sertifioidut ympäristöjärjestelmät on valtakunnallisesti tilastoitu ja tiedot niiden määristä on mahdollista käyttää vuosittain indikaattoritietoina. Ympäristöjärjestelmän sertifiointi ei kuitenkaan välttämättä kuvaa kaikkea ympäristöjohtamisesta. Ympäristönsuojelutavoitteita ja -toimenpiteitä voidaan toteuttaa myös sertifioimattoman ympäristöjärjestelmän tai ympäristöohjelman avulla. Monet yritykset ovat aloittaneet alustavat ympäristövaikutusten kartoitukset mahdollisesti myöhemmin toteutettavaa ympäristöjärjestelmää varten tai tehneet ympäristöjärjestelmän ilman sertifiointia. Sertifioimattomista ympäristöjärjestelmistä ja muista ympäristöohjelmista saatu tieto perustuu erikseen suoritettaviin kyselyihin, joten tieto on vaikeammin saatavissa sertifioituihin järjestelmiin verrattuna. Sertifioimattomia ympäristöjärjestelmiä ja ympäristöohjelmia voidaan edelleen kartoittaa yrityskyselyn yhteydessä. Myös energiansäästösopimusten määrät on mahdollista kartoittaa vuosittain. Yksittäisten yritysten seurantatietoja ei kyselyn perusteella kannata tilastoida, koska yritykset eivät välttämättä ole halukkaita antamaan seurantatietojaan ja tällaisen tiedon ylläpito on myös työlästä. Ympäristötyön mittaamista ei erityisesti selvitetty Ekoverkko-hankkeen kohdeyrityksissä lukuun ottamatta niitä yrityksiä, joissa aloitettiin hankkeen aikana ympäristöjärjestelmän rakentaminen. Nämä yritykset joutuivat pohtimaan myös konkreettisesti omien ympäristöasioidensa hoitoon liittyvien tekijöiden tilastointia ja seurantaa. Mahdollisuuksia ottaa käyttöön maksua vastaan annettava todistus yrityksen ympäristöasioiden hoidosta selvitettiin kyselyn avulla. Vastanneet yritykset eivät olleet erityisen kiinnostuneita asiasta lukuun ottamatta tukku- ja vähittäiskaupan sekä majoitusja ravitsemustoiminnan toimialoja. Asiaa selvitettiin kysymällä yksi kysymys, joten erityisen kattavaa selvitystä asiasta ei tehty. 5.5 Yhteistyön lisääntyminen ympäristöasioissa Toiminta yhteistyötahojen kanssa Kiertokapula Oy:n pk-yritysten jäteneuvontahankkeen kanssa tehdystä yhteistyöstä on kerrottu aiemmin kohdassa Yky-hankkeen kanssa yhteistoiminta oli määritelty projektisuunnitelmassa ja sitä esitellään kohdassa 5.7. Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelmasta oli hankkeessa neljä harjoittelijaa ja yksi opinnäytetyötä tekemään palkattu projektityöntekijä. Yksi harjoittelijoista (Toni Kettunen) aloitti hankkeessa opinnäytetyönsä tekemisen aiheesta Hämeen Sanomat Oy:n ympäristöjärjestelmän rakentamista valmisteleva työ. Riina Paunonen teki hankkeessa opinnäytetyönsä aiheesta HAMK-Ympäristöpalvelut -osuuskunnan toimintaedellytysten selvitys, jota esitellään kohdassa Ekoverkkohankkeen järjestämä Ympäristöasiat yrityksessä -luentosarja järjestettiin Hämeen ammattikorkeakoulun tiloissa Hämeenlinnassa Hattelmalassa. Ekoverkko-hanke järjesti Hotelli Punaportissa ympäristöiltapäivän yhteistyössä Hämeen liiton kanssa ja se oli kohdennettu Hämeen liiton alueen elinkeinokehittäjille ja ympäristönsuojelusta vastaaville viranhaltijoille. Hankkeen ohjausryhmän kokouksissa olivat läsnä edustajat Hämeen ammattikorkeakoulusta, Hämeen kauppakamarista, Hämeen liitosta, Kehittämiskeskus Oy Hämeestä, Hämeen ympäristökeskuksesta sekä Kiertokapula Oy:stä ja Hämeenlinnan kaupungista. Hämeen Yrittäjät ry:n lehteen YrittäjäINFO kirjoitettiin juttuja ajankohtaisista yrityksiä koskevista ympäristöasioista ja koulutuksesta. Ympäristöosaston julkaisuja 30 19

20 Koulutustilaisuuksista lähetettiin tietoa yritysten lisäksi kuntien yrittäjäyhdistyksille ja muille alueen elinkeinokehittäjille. Koulutuksista lähetettiin yleensäkin tietoa kaikille yhteistyötahoille. Ekoverkko-hankkeen yritysten kanssa yhteistyötä tehtiin eniten niiden yritysten kanssa, joille tehtiin jätehuoltosuunnitelmia ja ympäristöjärjestelmiin liittyvää kartoitusta Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat Yhteistyö oli rakentavinta niiden yritysten ja tahojen kanssa, jotka tarvitsivat tietoa ympäristöasioista tai muuten hyötyivät yhteistyöstä. Yhteistyö Yky-hankkeen, pk-yritysten jäteneuvontahankkeen sekä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa oli hedelmällistä. EU-hankkeiden tavoitteet olivat samankaltaisia ja Hämeen ammattikorkeakoululle hanke tarjosi harjoittelupaikkoja ja opinnäytetyön aiheita. Ekoverkko-hankkeen projektipäällikkö suoritti myös hankkeen aikana Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelman järjestämiä ympäristöjohtamisen erikoisopintoja, jonka tietoja oli mahdollista soveltaa hankkeen vetämisessä. Yritykset eivät erityisemmin verkostoituneet keskenään ympäristöasioissa. Kauppakeskus Linnan jätehuoltokartoitus ja siihen liittyvät toimenpiteet olivat ehkä eniten myös yritysten välistä yhteistyötä. Alueen elinkeinoasioista vastaavien kanssa yhteistyö ei erityisemmin lisääntynyt Kehittämiskeskus Oy Hämettä ja Hämeen liittoa lukuun ottamatta. Kuntien elinkeinoasioista vastaavia henkilöitä kutsuttiin lähinnä koulutustilaisuuksiin ja ekskursioihin. 5.6 Pk-yritysten ympäristötietoisuuden lisääminen ja valmiuksien parantaminen ympäristöasioiden hallinnassa Tiedottaminen Lehtijutut ja tiedotteet Ohjausryhmä hyväksyi Ekoverkko-hankkeen tiedotussuunnitelman Tiedotussuunnitelma on liitteenä 1. Ekoverkko-hankkeen alkamisesta EU-rahoituksella tiedotettiin päivätyllä kirjeellä hankkeen yrityksiä. Ekoverkko-hankkeesta laadittiin tiedote vuonna 2001 ja sitä päivitettiin ajoittain. Hankkeesta tiedotettiin Hämeen Yrittäjä INFOssa ja Hämeen Sanomissa Ekoverkko-hankkeen yrityksille lähetettiin tiedote hankkeen etenemisestä Ekoverkko-hanke esittäytyi Elomessuilla ympäristöosaston esittelyteltassa. Elomessuja varten tehtiin kolme posteria ilmestyvään Hämeen YrittäjäINFOon lähetettiin juttu ympäristönsuojelulainsäädännön uudistuksesta ja ympäristölupavelvollisuudesta. Hämeen YrittäjäINFOon lähetettiin myös tiedotteita järjestettävästä koulutuksesta hankkeen yrityksille lähetettiin Pohjois-Suomen Euroneuvontakeskuksen toimittama Pk-yrittäjän ympäristöopas, kunnan yleiset jätehuoltomääräykset, Kiertokapulan jäteopas yrityksille sekä Ekokem Oy Ab:n ohjeita. Jätehuoltoiltapäivän luentomateriaali toimitettiin Ekoverkko-yrityksille. Kesällä 2002 Ekoverkko-yritysten energiatehokkuutta selvitettäessä haastattelujen yhteydessä toimitettiin yrityksille materiaalia energiasäästöstä. Materiaaliin kuului mm. Motivan Pk-teollisuuden energiansäästöopas. Selvitys Ekoverkko-yritysten energiatehokkuudesta toimitettiin Ekoverkko-yrityksille ja muille kyselyyn vastanneille kesällä Kestävä kehitys Hämeenlinnan seudun yrityksissä 2002 liittyvästä yrityskyselystä oli jutut Hämeen Sanomissa ja Kotokulmassa (nykyisin Janakkalan-Rengon Sanomat). Vastanneille yrityksille lähetettiin tiivistelmä selvityksestä. Ympäristöosaston julkaisuja 30 20

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekninen lautakunta 43 18.11.2015 Tekninen lautakunta 4 03.02.2016 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekla 43 Vetelin kunnan alueella sijaitsee yhteensä 11 pohjavesialuetta. Vedenhankinnan kannalta

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016 Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen Vuosiraportti 2016 Hänninen Tapani Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 20.12.2016 1 Sisällysluettelo Johdanto 1. Ekotukihenkilöt ja -toimipisteet 3 2.

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Selvitys Kilpilahti Kulloon yrityspalvelutarpeista. Tammikuu 2017 Matti Herlevi Posintra OY

Selvitys Kilpilahti Kulloon yrityspalvelutarpeista. Tammikuu 2017 Matti Herlevi Posintra OY Selvitys Kilpilahti Kulloon yrityspalvelutarpeista Tammikuu 2017 Matti Herlevi Posintra OY Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 2 2 Tausta... 2 3 Nyby Kulloo yritysalue... 2 4 Selvityksen toteutus... 3 5

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kouvola Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kouvola Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 1 Kyselytutkimuksen tulokset 2 kunnassa Kouvola 1..1 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 1 Jätehuolto Mittarin tulosten mukaan jätehuoltoon kokonaisuutena ollaan tyytyväisimpiä

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1.

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1. 1 Liite A PROJEKTISUUNNITELMAN TYÖSTÄMISOHJEITA JA IDEOINNIN TYÖKALUJA 1. SUUNNITTELUN KULKU Tärkeimmät sidosryhmät kannattaa vetää mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon projektin alusta lähtien. Yhteissuunnittelulla

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet

Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet Timo Määttä 6.10.2010 Kuntakatselmuksen tausta Energiansäästöllä ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä edistetään kasvihuone- kaasupäästöjen vähentämistä

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun edistäminen

Merialuesuunnittelun edistäminen Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän esitykset kuntayhteistyön tiivistämisestä 29.9.2014 28.11.2014 Page 1 Työryhmän esitykset 1. Kuntalaisten osallisuus

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT 1 OPETUS- JA VARHAISKASVASTUSPALVELUT YHTEENSÄ 2 3 Päävastuualueen johtajan katsaus Laskennallisella tasaisella kertymällä tammi-huhtikuun

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Outi Pakarinen 2.2.2017 Circwaste hankkeen aloitustilaisuus 1 Hankehallinto Koordinaattori SYKE Kiertotalouden palvelukeskus C.2

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä TEKNINEN: 805 /2013 1 4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä asiassa Rovaniemen kaupungin teknisen lautakunnan

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA KESTÄVÄ KEHITYS o 2012 asukaskyselyn kohderyhmän muodostivat Hämeenlinnan kaupungin asukkaat, otos 9000 asukasta o Tutkimus perustuu 1591 henkilön antamiin vastauksiin,

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Tarja Vainiola, ylitarkastaja

Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Tarja Vainiola, ylitarkastaja Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 28.10.2014 Tarja Vainiola, ylitarkastaja 27.10.2014 1 Oikeutus tarkastusten tekemiseen Terveydenhuollon

Lisätiedot

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti Hämeenlinna Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Thermopolis Oy - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Energiatehokkuuden hanketreffit 28.1.2016 Mika Yli-Petäys, Thermopolis Oy Thermopolis Oy:n tavoitteet Parantaa energiateollisuuden

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Riihimäki. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti Riihimäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Jätehuoltomääräykset 358/ /2016

Tekninen lautakunta Jätehuoltomääräykset 358/ /2016 Tekninen lautakunta 60 04.05.2016 Jätehuoltomääräykset 358/00.01.01.00/2016 TELA 60 Kunnalliset jätehuoltomääräykset ovat paikallisia, sitovia säännöksiä, jotka annetaan jätelain (646/2011) 91 :n nojalla.

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ)

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 90 21.08.2015 Hallitus 102 25.09.2015 JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) 1646/00.01.013.0132/2015 Hallitus 90 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Oma Häme -hankkeen väliraportti

Oma Häme -hankkeen väliraportti Oma Häme -hankkeen väliraportti Tiedotustilaisuus 24.5.2016 Jukka Lindberg, projektipäällikkö Hämeen liitto www.omahäme.fi Missä menee Oma Häme hanke? Tiivistelmä: Sote III.sta Oma Häme hankkeeksi kevään

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1438

PÄÄTÖS. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1438 PÄÄTÖS Helsinki 16.10.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 263 115 No YS 1438 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

Tammela. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti Tammela Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot