MERVEN TEOLLISUUSALUEEN YRITYSTEN JÄTE- HUOLTO- JA KEMIKAALIKARTOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MERVEN TEOLLISUUSALUEEN YRITYSTEN JÄTE- HUOLTO- JA KEMIKAALIKARTOITUS"

Transkriptio

1 MERVEN TEOLLISUUSALUEEN YRITYSTEN JÄTE- HUOLTO- JA KEMIKAALIKARTOITUS Sirpa Viholainen Ympäristöosaston monisteita EAKR

2 Lähdeviite: Viholainen, S. 2002: Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaalikartoitus. Ympäristöosaston monisteita 44. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 27 s. + 4 liitettä. ISBN ISSN

3 Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Pohjavesialueen kuvaus Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Kerälänharjun pohjavesialue 4 3. Merven teollisuusalueen kuvaus Merven teollisuusalueen yritykset Merven teollisuusalueella aiemmin tehtyjä selvityksiä 5 4. Selvityksen tavoitteet 6 5. Haastattelun toteuttaminen 6 6. Tulokset ja niiden tarkastelu Jätehuolto Järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyminen Jätteiden lajittelu Jätelajikohtainen tarkastelu Jätteiden määrän vähentäminen Jätteiden tai muiden esineiden varastointi kiinteistöllä Jätehuollon ongelmat Jäteneuvonta Lisätiedon tarve jätehuollossa Ongelmajätehuolto Yleistä Ongelmajätteiden lajittelu ja keräys Ongelmajätteiden määrä, varastointi ja kirjanpito Kemikaalien käyttö Yleistä Yritysten käyttämät kemikaalit Käyttöturvallisuustiedotteet Työntekijöiden opastus kemikaalien käytössä Kemikaalivahingot ja niihin varautuminen Lisätiedon tarve kemikaalien käytöstä Ympäristöriskit Ympäristöriskien luokitteluasteikko Ympäristöriskien osa-alueet ja tulokset Yhteenveto ympäristöriskeistä Ympäristöasioiden hallinta Ympäristövastuuhenkilö Ympäristö-, laatu- tai turvallisuusjärjestelmät Koulutus ympäristöasioissa ja/tai riskienhallinnassa Yhteenveto ja johtopäätökset 24 Lähdeluettelo 27 1

4 Tiivistelmä Tässä selvityksessä kartoitettiin Hattulan kunnassa sijaitsevan Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaaliasioita sekä ympäristöriskejä. Selvityksen tavoitteena oli luoda yleiskuva alueen yritysten ympäristöasioiden hallinnasta em. painopistealueiden osalta. Selvitys on tehty osana Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston hallinnoimaa Ekoverkko-hanketta, jonka tavoitteita selvitys tukee. Selvitys tuottaa myös tietoa Kalpalinna- Ahvenisto-Parola pohjavesialueiden suojelusuunnitelman uusimista varten. Merven teollisuusalue sijaitsee Kerälänharjun tärkeällä pohjavesialueella. Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaalikartoitus tehtiin haastatteluna välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin 21 kpl ja haastattelutiedot koskivat 23 yritystä. Alueen yritykset ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joista 65 % työllistää 1-4 henkilöä. Alueella on useita metalli- ja puualan yrityksiä, korjaamotoimintaa harjoittavia yrityksiä sekä joukko yksittäisiä toimialoja edustavia yrityksiä. Haastateltujen yritysten lisäksi alueella on kaksi miehittämätöntä jakeluasemaa. Merven teollisuusalueen yritysten tapaa hoitaa jätehuoltonsa ja kemikaaliasiansa luonnehti käytännönläheisyys eivätkä yritykset yleensä kokeneet jätehuollossaan olevan ongelmia. Niitä jätejakeita, joita yrityksissä syntyi paljon ja joiden hyödyntäminen oli helppoa ja taloudellisesti kannattavaa, lajiteltiin ja toimitettiin hyödynnettäväksi. Metalli-, puu-, kuorike-, kutterinlastu- ja purujätettä sekä kartonki- ja pahvijätettä syntyi tietyillä toimialoilla runsaasti ja ne toimitettiin hyvin hyödynnettäväksi. Sen sijaan jätejakeet, joita syntyi vähän ja joiden lajittelu muuten on helppo järjestää, jäivät usein hyödyntämättä. Näistä esimerkkeinä olivat bio- ja lasijäte. Myös paperijätteen keräämisen järjestämisessä oli joissakin yrityksissä parantamisen varaa. Noin kolme neljäsosa yrityksistä oli pyrkinyt vähentämään jätteiden määrää ja noin neljäsosa yrityksistä katsoi, ettei jätteiden määrää voida enää vähentää. Neljäsosa yrityksistä ei ollut liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Merven teollisuusalueella käytettiin vähän kemikaaleja, joten myös ongelmajätteitä syntyi vähän. Yritykset, joissa ongelmajätteitä syntyi enemmän, toimittivat ne säännöllisesti järjestettynä jätteenkuljetuksena asianmukaiseen käsittelyyn. Sen sijaan yritykset, joissa ongelmajätteitä syntyi vähän, toimittivat niitä usein yleisiin ongelmajätteiden keräyspisteisiin. Joissakin pienissä yrityksissä ongelmajätteitä varastoitiin useita vuosia. Yleensä ongelmajätteitä säilytettiin tuotantotiloissa eikä niistä ollut varastokirjanpitoa. Suurimmassa osassa yrityksiä kemikaalien käyttö ja varastointi oli vähäistä. Yleisimmät kemikaalit olivat öljyjä ja maaleja. Öljysäiliöitä alueella oli 16 kpl, joista kolme oli maanalaisia öljysäiliötä. Tankkausta harjoitettiin viidessä yrityksessä, kun mukaan luetaan alueen miehittämättömät jakeluasemat. Kemikaalivahinkoja oli tapahtunut kahdessa yrityksessä. Ympäristönhallintajärjestelmien laatiminen yrityksissä oli vielä harvinaista. Ainoastaan yhdellä alueen yrityksellä oli sertifioimaton ISO ympäristöjärjestelmä. Laatujärjestelmiä oli kahdella yrityksellä. Ympäristövastuuhenkilö oli selkeästi nimetty yhdessä yrityksessä. Toimitusjohtaja vastasi yleensä yrityksen ympäristöasioista. Myös koulutus ympäristöasioista oli vähäistä. Ympäristöriskejä arvioitiin asteikolla 1-5 kuuden tekijän perusteella, joita olivat jätteiden, ongelmajätteiden, kemikaalien, polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointi ja käsittely, alihankkijoiden ja urakoitsijoiden toiminta kiinteistöllä sekä kiinteistön historiaan liittyvät riskit. Näkökulma riskiluokittelussa oli maaperän ja pohjaveden saastuminen. Kokonaisriski alueella tarkasteltujen tekijöiden osalta oli 1,34. Vaikka alueen yritysten ympäristöriskien keskiarvo oli pieni, alueelta löytyi myös yksittäisiä riskikohteita. Erityisesti jätteiden varastoinnissa ja käsittelyssä sekä polttoaineiden ja öljytuotteiden varastoinnissa ja käsittelyssä oli yksittäisiä riskikohteita. 2

5 1. Johdanto Ekoverkko-hanke on Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston hallinnoima osittain Euroopan aluekehitysrahaston tukema hanke, joka toteutetaan rahoittajakuntien Hattulan, Hauhon, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kalvolan ja Rengon kuntien alueella. Ekoverkkohankkeen päätavoitteena on pienten ja keskisuurten yritysten jätehuollon, kemikaalien käytön ja energiankulutuksen parempi hallinta sekä yhteistyön lisääntyminen ympäristöasioissa. Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaalikartoitus on toteutettu Ekoverkko-hankkeessa, jonka tavoitteita selvitys tukee. Kartoituksen tarkoituksena on myös tuottaa tietoa Kalpalinna-Ahvenisto-Parola pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa varten, jota ollaan parhaillaan uusimassa. Hattulan kunnassa sijaitseva Merven teollisuusalue sijaitsee Kerälänharjun tärkeällä pohjavesialueella. Pk-yritykset pohjavesialueella on suunnitelmassa määritelty yhdeksi Hattulan kunnan riskikohteeksi. Alueen yritysten ympäristöriskejä on kartoitettu viimeksi noin kahdeksan vuotta sitten vuonna Tämä selvitys keskittyy alueen yritysten jätehuoltoon, ongelmajätehuoltoon ja kemikaalien käyttöön. Ympäristöriskejä maaperälle ja samalla pohjavedelle tarkastellaan ensisijaisesti näillä osaalueilla. Selvityksen tarkoituksena on myös luoda yleiskuva alueen yritysten ympäristön hallinnan tilasta ja siitä, miten tilanne on muuttunut kahdeksan vuoden aikana. 2. Pohjavesialueen kuvaus 2.1 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Vuonna 1995 valmistui Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan kuntien yhteinen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Suunnitelma käsittää harjujakson, joka sisältää seitsemän pohjavesialuetta. Pohjavesialueet ovat Kalpalinnan, Harvialan ja Vuortenkylän pohjavesialueet Janakkalassa, Hattelmalanharjun ja Ahveniston pohjavesialueet Hämeenlinnassa sekä Parolan ja Kerälänharjun pohjavesialueet Hattulassa. Suunnitelmassa on mukana myös Alajärvi, joka on pintavesilähde Hämeenlinnan tekopohjavedelle. (Virtanen 1995:5-7.) Suojelusuunnitelma sisältää selvityksen pohjavesialueen hydrogeologiasta, vedenottamoista, riskitekijöistä sekä vedenottamoiden suojavyöhykkeistä, ohjeet pohjaveden suojelutoimenpiteistä sekä organisaatiomallin erilaisia vahinkotapauksia varten (Virtanen 1995:30). Suojelusuunnitelmaan kuuluvassa riskikartoituksessa kuntien virkamiestyöryhmät pisteyttivät kuntansa riskikohteet. Pisteytyksen jälkeen riskikohteet laitettiin tärkeysjärjestykseen ja niille määriteltiin toimenpide-ehdotuksia, tavoiteaikatauluja ja kustannusarvioita. (Virtanen 1995:30.) Riskikohteet pisteytettiin sijaintiriskin, päästön todennäköisyyden ja päästön seurauksen perusteella. Tässä arvioinnissa painotettiin sijaintiriskiä, jolle oli mahdollista antaa puolet riskipisteistä. (Keskitalo 1994:31-32, Hattulan kunta 1994.) Hattulan riskikohteisiin on pisteytetty pk-yritykset pohjavesialueella. Riskiksi on määritelty öljyjen ja kemikaalien käsittely ja varastointi. Toimenpiteeksi suojelusuunnitelmaan on kirjattu säännöllinen tarkastustoiminta eri viranomaisten toimesta (ympäristö-, kemikaali- ja paloviranomaiset). (Virtanen 1995:23.) Pohjavesiensuojelusuunnitelmaa ollaan parhaillaan uusimassa. Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaalikartoitus on yksi riskien hallintaan liittyvä toimenpide-ehdotus. 3

6 2.2 Kerälänharjun pohjavesialue Merven teollisuusalue sijaitsee Kerälänharjun I luokan pohjavesialueella. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 4,52 km 2, josta 2,84 km 2 on pohjaveden muodostumisaluetta. Muodostuvan pohjaveden määrä on noin 2300 m 3 /d. Pohjaveden pinta vaihtelee +82,00 +85,50 metrin tasolla. (Virtanen 1995:8.) Muodostuman keskiselänne on soravaltaista ja koillisosa hienoa hietaista hiekkaa. Pohjavesi virtaa kaakosta luoteeseen ja käyttöönottamaton pohjavesi purkautuu pääosin Lehijärveen. (Virtanen 1995:7.) Parolan taajaman talousvesi otettiin ennen Kerälänharjun pohjavesialueella sijaitsevalta Kalkkosten vedenottamolta, joka on ollut suljettuna elokuusta 1992 lähtien trikloorieteenin aiheuttaman saastumisen vuoksi. Nykyisin Parolan vesi pumpataan Marttaristin vedenottamolta, joka sijaitsee Tenholan pohjavesialueella kolme kilometriä Kalkkosten vedenottamolta luoteeseen. (Antila 1998:12.) Helsinki-Tampere moottoritie ja teollisuusrautatie kulkevat Kerälänharjun pohjavesialueen läpi. Alueella sijaitsee myös kunnan vanha yhdyskuntajätteen kaatopaikka sekä paristotehtaan vanha kaatopaikka. Kalkkosten vedenottamon saastumisen todettiin aiheutuneen ensisijaisesti vanhasta yhdyskuntajätteen kaatopaikasta, joka sijaitsee noin 480 metrin päässä vedenottamosta. Nyttemmin vanha yhdyskuntajätteen kaatopaikka on kunnostettu rakentamalla alueelle pintaeriste asfaltista. Jätetäytön alapuolisia maakerroksia on puhdistettu huokosilmatekniikalla ja samalla estetty pohjaveden lisäpilaantuminen. Kalkkosten vedenottamolta pumpattiin saastunutta pohjavettä 1990-luvun lopulle saakka Lehijärveen. Nyttemmin suojapumppaus on siirretty päästölähteelle eli vanhalla yhdyskuntajätteen kaatopaikalle, jolloin estetään saasteiden leviäminen vedenottamolle. (Antila 1998: ) Vanhan kaatopaikan päälle on rakennettu kaksi teollisuushallia, joista toinen on kokonaan ja toinen osittain jätetäytön päällä. Hallien ilmasta tehdyissä mittauksissa ei ole havaittu korkeita liuotinainepitoisuuksia. (Antila 1998:42, 44.) Paristotehtaan vanha kaatopaikka on siirretty ja stabiloitu nykyiselle Hattulan kunnan maankaatopaikalle, joka on vuonna 1995 lopetettu Rahkoilan kaatopaikka (Antila 1998:117). Nykyisin Kalkkosten vedenottamon vesi täyttää talousvedelle asetetut laatunormit. Mikäli vedenotto käynnistettäisiin täydellä teholla, saattaisi pohjavedenvirtaus kuitenkin kuljettaa kohonneita liuotinainepitoisuuksia kaatopaikalta vedenottamolle. (Peltola 2002:75, Antila 1998:112.) 3. Merven teollisuusalueen kuvaus 3.1 Merven teollisuusalueen yritykset Merven teollisuusalue sijaitsee Hattulan kunnassa Parolan taajamassa Merventien varrella tai sen välittömässä läheisyydessä. Tähän selvitykseen on otettu mukaan 23 Kerälänharjun pohjavesialueella sijaitsevaa yritystä. Näistä yrityksistä kolme yritystä toimii samoissa tiloissa tai vuokralla toisen yrityksen kanssa. Liitteessä 1 on luettelo haastatteluun osallistuneista yrityksistä, niiden toimialoista ja henkilömääristä. Liitteessä 2 on kartta, josta ilmenee yritysten sijainti pohjavesialueella. Alueella on haastateltujen yritysten lisäksi kaksi miehittämätöntä yleisessä käytössä olevaa jakeluasemaa. 4

7 Merven teollisuusalueen yrityksistä 15:ssa työntekijöiden lukumäärä on 1-4 välillä. Kolmen yrityksen työntekijöiden lukumäärä on välillä ja neljän yrityksen välillä. Vain yhdessä yrityksessä työntekijöitä on yli sata. Kuvassa 1 on esitetty henkilöstön lukumäärän alueen yrityksissä. Henkilöstön lukumäärä yritysten lkm hlö hlö hlö yli 100 hlö Kuva 1. Henkilöstön lukumäärä Merven teollisuusalueen yrityksissä. 3.2 Merven teollisuusalueella aiemmin tehtyjä selvityksiä Kunnan ympäristönsuojelusihteeri teki elo-syyskuussa vuonna :ssa alueen yrityksessä tarkastuksia, joiden tarkoituksena oli pikaisesti selvittää yritysten ympäristöriskejä pohjavedelle. Tarkastusten yhteydessä selvitettiin yleisesti yrityksen toiminnan laatua, toiminta-aikaa, tuotannossa syntyviä ongelmajätteitä, käyttöturvallisuustiedotteita, jätevesien käsittelyä, mahdollisten saostus-, sadevesi- tai vesikaivojen sijaintia ja jätehuoltosuunnitelmatilannetta. Tarkastusten ensisijaisena tarkoituksena oli kuitenkin kartoittaa yritysten tri-, tetra- ja perkloorieteenin käyttöä Kalkkosten vedenottamon trikloorieteenillä saastumisen selvittelyä varten. Yritykset eivät käyttäneet em. kemikaaleja tai niiden käyttöä ei ainakaan tarkastusten yhteydessä saatu selville. (Hattulan kunta 1992.) Kalkkosten vedenottamon saastumistapauksen selvittelyn yhteydessä tutkittiin myös kahden Merven teollisuusalueella sijaitsevan yrityksen maaperää. Tällöin yritysten maaperästä todettiin huokosilmanäytteissä mm. vähäisiä määriä liuotinbensiiniä. (Hattulan kunta 1994 b.) toisen em. yrityksen pihasta on otettu maaperänäytteitä maaperän öljypitoisuuksien tutkimista varten. Yhdessä näytepisteessä näytteen öljypitoisuus ylitti uuden tavoitearvon niukasti. (Peltola 2002:61.) Vuoden 1994 alkupuolella Merven teollisuusalueen 11 yrityksessä tehtiin pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan liittyvää riskikartoitusta. Yrityskohteet valittiin tällöin pitkälti toimialan mukaan. Kohteisiin valittiin metalli- ja konepaja-alan yrityksiä, korjaamoita ja kuljetusliikkeitä, romuttamo sekä joitakin muiden alojen yrityksiä, jotka katsottiin tuolloin tarpeelliseksi selvittää ympäristöriskien kannalta. Kunnan virkamiehistä (palopäällikkö, suunnitteluinsinööri ja ympäristönsuojelusihteeri) pisteyttivät 11 Merven teollisuusalueen yritystä riskikohteiksi siten, että yritykset saivat pisteitä välillä 6,75-11 maksimipistemäärän ollessa 20. Tärkeysjärjestyksessä ne sijoittuivat sijoille, kun otetaan huomioon kaikki Hattulan kunnan riskikohteet. Kohteita oli tuolloin 28 kpl. (Hattulan kunta 1994 a.) 5

8 Varsinaiseen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan Hattulan kunnan alueelta kirjattiin kymmenen riskikohdetta, joista tärkeysjärjestyksessä yhdeksäntenä olivat pk-yritykset pohjavesialueella. Riskiksi katsottiin tuolloin yritysten öljyjen ja kemikaalien käsittely ja varastointi ja toimenpiteeksi kirjattiin säännöllinen tarkastustoiminta eri viranomaisten toimesta (ympäristö-, kemikaali- ja paloviranomaiset). (Virtanen 1995:23.) 4. Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteita ovat: 1) Yleiskuvan muodostaminen alueen yritysten ympäristöasioiden hallinnan tilasta painopistealueina jätehuolto, ongelmajätehuolto, kemikaalien käyttö ja ympäristöriskit em. osa-alueilta 2) Ympäristöasioista tiedottaminen alueen yrityksille 3) Yhteistyön lisääminen alueen yritysten kanssa 4) Ekoverkko-hankkeen pk-yrityksiä tukevan toiminnan edistäminen 5) Kalpalinna-Ahvenisto-Parola pohjavesialueiden suojelusuunnitelman toimenpideehdotuksen toteuttaminen pohjavesialueella sijaitsevien pk-yritysten osalta 6) Uuden tiedon tuottaminen Merven teollisuusalueen ympäristöriskeistä Kalpalinna- Ahvenisto-Parola pohjavesialueiden suojelusuunnitelman uusimista varten 5. Haastattelun toteuttaminen Merven teollisuusalueen yrityksille lähetettiin päivätty kirje, jossa yrityksille kerrottiin yritysten jätehuolto- ja kemikaalikartoituksesta. Kirje on liitteenä 3. Kartoitus tehtiin haastatteluna, johon kului noin ½-2 tuntia/yritys. Haastattelut tehtiin välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin yhteensä 21 kpl ja ne sisälsivät 23 yrityksen tietoja. Jatkossa yrityksellä tarkoitetaan haastateltua yritystä tai kahden yrityksen yrityskiinteistöä. Yhtä yritystä lukuun ottamatta haastattelu tehtiin paikan päällä yrityksessä. Useimmissa tapauksissa haastattelun yhteydessä tutustuttiin myös yrityksen toimintaan. Haastattelulomake on liitteenä 4. Haastattelu aloitettiin käymällä yrittäjän tai yrityksen työntekijän kanssa läpi haastattelulomakkeen liitteenä olevat kolme taulukkoa, joissa kartoitettiin yrityksessä syntyvät jätteet, ongelmajätteet ja yrityksessä käytettävät kemikaalit. Haastattelulomake on jaettu neljään eri osa-alueeseen, jotka ovat jätehuolto, kemikaalien käyttö, ympäristöriskit ja ympäristöasioiden hallinta. Haastattelun yhteydessä yrityksille annettiin Pk-yrittäjän ympäristöopas, johon on koottu keskeisin ympäristöasioihin liittyvä lainsäädäntö. Oppaassa annetaan myös neuvoja jätteiden ja ongelmajätteiden käsittelystä sekä kemikaalien käyttöön liittyvistä toimista ja velvoitteista sekä avustetaan yrityksiä löytämään tietoa ympäristökysymyksissä. (Pohjois-Suomen Euroneuvontakeskuksen pk-yritysten ympäristöneuvontapiste-projekti 2000:3). Lisäksi yrityksille annettiin Hattulan kunnan yleiset jätehuoltomääräykset (Hattulan kunta 1999) sekä Ekokemin esite uudesta ongelmajäteluettelosta 2002 (Ekokem Oy Ab 2001) ja muita Ekokemin esitteitä. Haastattelun yhteydessä keskusteltiin usein myös muista ympäristöasioista, jotka eivät si- sältyneet haastattelulomakkeeseen. 6

9 6. Tulokset ja niiden tarkastelu 6.1 Jätehuolto Järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyminen Myös yritysten tulee liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen, jos siellä syntyy jätteitä, joita voidaan rinnastaa asumisessa syntyvään jätteeseen. Toisaalta yrityksillä on taas velvollisuus järjestää jätteenkuljetus itse sellaiselle jätteelle, joka ei ole verrattavissa asumisessa syntyvään jätteeseen. (Jätelaki 10, Marttinen ym. 2000:163.) Haastatelluista yrityksistä 16 oli liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Viidessä yrityksessä jätteet vietiin itse Karanojan jätteidenkäsittelyalueelle. Nämä viisi yritystä olivat yrityksiä, joiden työntekijöiden lukumäärä oli 1-4 henkilöä. Näissä yrityksissä asumisessa syntyvään jätteeseen verrattavaa jätettä syntyi vähän. Jätteitä alueella kuljettivat Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy, Lassila & Tikanoja sekä Kuljetus Fagerlund Oy Jätteiden lajittelu Jäte on jätelain mukaan hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista eikä siitä aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on hyödynnettävä jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti energia. Siten jätteen hyödyntäminen energiana on mahdollista vasta, jos materiaalihyödyntäminen ei onnistu kohtuullisin kustannuksin. (Jätelaki 6, Marttinen ym. 2000:162.) Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto Merven teollisuusalueen yritysten jätteiden lajittelusta. Taulukko 1. Yhteenveto Merven teollisuusalueen yritysten jätteiden lajittelusta. Jätelaji Lajittelevien yritysten lkm Keräys järjestetty Keräysvelvoite jätehuoltomääräyksissä Loppusijoitus tai hyötykäyttö Kuivajäte, mustavaaleapussijärjestelmä Biojäte, mustavaaleapussijärjestelmä Biojäte, kompos Yksi vaihtoehto (myös irtojäte) 8 7 Aina (myös erilliskeräys) Karanoja Kapula kompostointi 1 - Yksi vaihtoehto Oma kiinteistö tointi Irtojäte Pussittamaton jäte Karanoja Energiajäte 1 1 Ei velvoiteta Riihimäen Paperinkeräys Poltto Keräyspaperi 15 6 Vähintään 20 kg/vko Materiaalihyötykäyttö (14) Poltto (1) Toimistopaperi 3 Vähintään 50 kg/vko Karanoja (1) Hyötykäyttö (2) Muu paperi 4 2 Ei velvoiteta Energiajae (1) Uudelleen pakkaaminen tai muu materiaalihyötykäyttö (3) 7

10 Pahvi 10 5 Vähintään 20 kg/vko Oma keräysastiamateriaalihyötykäyttö (5) Uudelleen pakkaaminen (4) Poltto (1) Keräyskartonki 1 1 Ei velvoiteta Materiaalihyötykäyttö Lasi 2 - Aina Materiaalihyötykäyttö, yleiset keräyspisteet Metalli 19 Viedään itse tai romunkerääjä hakee Aina Materiaalihyötykäyttö (18) Astioina (1) Muovi 3 1 Ei velvoiteta Energiajae (1) Uudelleen pakkaaminen (1) Muu hyötykäyttö (1) Tekstiili 1 1 Ei velvoiteta Materiaalihyötykäyttö, Dafecor Oy Karanoja Puu 10 2 Ei velvoiteta Poltto kotitalouksissa tms. (8) Poltto muualla (energiajae) (2) Puru- ja kutterinlastu 3 3 Ei velvoiteta Hevostalli, eläinsuoja (3) Kuorike 1 1 Ei velvoiteta Puutarhanhoito Renkaat 2 - Aina Materiaalihyötykäyttö Jätelajikohtainen tarkastelu Hattulan kunnan yleisissä jätehuoltomääräyksissä on esitetty jätteiden lajitteluvelvoitteet myös yrityksille (Hattulan kunta 1999). Kursiivilla painettu teksti viittaa jätehuoltomääräyksiin tai niiden tulkintaan. Musta-vaalea-pussijärjestelmä Musta-vaaleapussijärjestelmällä tarkoitetaan biojätteen optiseen erotteluun perustuvaa jätteidenkeräysjärjestelmää, jossa järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluva biojäte pakataan mustaan muovipussiin ja kuivajäte vaaleaan muovipussiin ennen jätteiden kokoamista yhteiseen jäteastiaan (3 ). Musta-vaaleapussijärjestelmään (järjestetty jätteenkuljetus kiinteistöltä) kuului yhdeksän yritystä. Yhdessä yrityksessä musta-vaaleapussijärjestelmään kuului ainoastaan biojätteen keräys. Biojäte Biojätteellä tarkoitetaan kompostointiin soveltuvaa eloperäistä kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa, kiinteää ja myrkytöntä jätettä.(3 ) Biojätteen keräys tulee jätehuoltomääräysten mukaan järjestää aina, kun biojätettä syntyy. Biojätteen keräys on mahdollista erilliskeräyksenä, musta-vaaleapussijärjestelmään kuuluvana keräyksenä tai kompostoimalla.(13, 26 ) Biojätteen lajitteli yrityskiinteistöllä sijaitsevaan musta-vaaleapussijärjestelmän astiaan seitsemän yritystä. Lisäksi yksi yritys toimitti mustan pussin Parolassa sijaitsevan kotitaloutensa jäteastiaan. Yksi yritys kompostoi biojätteensä. Irtojäte Irtojätteellä tarkoitetaan tässä selvityksessä pussittamatonta kuivajätettä, jota kerätään erikseen Irtojätteen keräys on yksi kuivajätteen keräämisen vaihtoehto. 8

11 Irtojätettä keräsi erikseen yhteensä 14 yritystä. Kymmenen yritystä käytti irtojäteastiaa, joka kuului järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Energiajäte Energiajätteen keräys on vapaaehtoista. Yksi Merven teollisuusalueen yritys keräsi energiajätettä. Energiajätteeseen laitettiin kaikki polttokelpoinen jäte, jota yrityksessä ei muutoin hyödynnetty (esim. muovi-, puu- ja osa paperijätteestä). Energiajäte toimitettiin Riihimäen Paperinkeräys Oy:lle. Keräyspaperi Yrityksissä tulee olla paperijäteastia, jos siellä syntyy keräyspaperia vähintään 20 kg viikossa. Kiinteistöissä, joissa syntyy valkoista toimistopaperia vähintään 50 kg viikossa, tulee olla paperijäteastia myös toimistopaperin keräystä ja lajittelua varten. (13 ) 15 yritystä lajitteli paperijätteen jollain tavalla erikseen muusta jätteestä. Kuudella yrityksellä paperijätteen keräys toimi ainakin osittain järjestettynä jätteenkuljetuksena. Näistä kuudesta yrityksestä yksi yritys laittoi osan paperijätteestä energiajätteeseen ja paperin erilliskeräys koski pääasiassa silputtua toimistopaperia. Seitsemän yritystä toimitti jätepaperin kunnassa sijaitseviin yleisiin jätepisteisiin, yksi reservinaliupseereille ja yksi poltti kaiken paperijätteen. Yrityksissä, jotka eivät keränneet paperijätettä tai toimittivat ne yleisiin tai järjestöjen keräykseen, paperijätettä syntyi alle 20 kg viikossa. Toimistopaperia syntyi kaikissa yrityksissä alle 50 kg viikossa. Kolmessa yrityksessä toimistopaperi silputtiin. Näistä yhdessä yrityksessä silppu laitettiin kuivajätteeseen ja kahdessa paperinkeräykseen. Lisäksi yksi yritys poltti erikseen toimistopaperin. Muu paperi Muulla paperijätteellä tarkoitetaan tässä selvityksessä paperijätettä, joka ei ole keräys- tai toimistopaperia. Muun paperin lajittelu on vapaaehtoista. Neljässä yrityksessä myös muuta paperia eroteltiin ainakin osittain kuivajätteestä. Yhdessä yrityksessä muu paperi laitettiin energiajätteeseen, kahdessa sitä käytettiin pakkaamiseen omassa toiminnassa ja yhdessä sitä toimitettiin toiselle yritykselle hyödynnettäväksi. Pahvijäte Yrityksessä tulee olla pahvijäteastia, jos siellä syntyy pahvia vähintään 20 kg viikossa.(13 ) Kymmenen yritystä lajitteli pahvijätteen erilleen kuivajätteestä. Viidellä yrityksellä pahvijätteen keräys toimi järjestettynä jätteenkuljetuksena. Neljä yritystä käytti pakkauspahvin uudelleen pakkaamiseen ja yksi yritys poltti pahvijätteen. Lisäksi yksi yritys käytti uudelleen sekä poltti pahvijätteensä. Niissä yrityksissä, joissa pahvia syntyi vähintään 20 kg viikossa, oli järjestetty pahvijätteelle keräys järjestettynä jätteenkuljetuksena. Suurimmassa osassa yrityksiä pahvijätettä syntyi vähän tai sitä ei syntynyt lainkaan. Keräyskartonki Keräyskartongin lajittelu on vapaaehtoista. Yksi yritys lajitteli keräyskartongin, jota syntyi yrityksessä huomattavia määriä. 9

12 Lasijäte Yrityksessä tulee olla lasijäteastia, jos yrityksessä syntyy keräyslasia. (13 ) Järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvaa lasinkeräystä ei ollut missään yrityksessä. Todennäköisesti yrityksissä ei syntynyt lasijätettä enempää kuin normaalissa kotitaloudessa. Kolmessa yrityksessä ilmoitettiin syntyvän lasijätettä. Kaksi yritystä toimitti lasijätteen yleisiin keräyspisteisiin ja yksi yritys laittoi lasijätteen kuivajätteeseen. Metallijäte Yrityksissä tulee olla metallijäteastia, jos yrityksessä syntyy keräysmetallia. 19 yritystä lajitteli metallijätteen. Kahdessa yrityksessä ainoaksi metallijätteeksi ilmoitettiin tyhjät maalipurkit. 17 yrityksessä metallijäte toimitettiin romunkerääjälle. Yksi yritys käytti tyhjiä maalipurkkeja jäteastioina. Yhdessä yrityksessä metallijätettä syntyi vähän ja se toimitettiin yleisiin keräyspisteisiin. Muovijäte Muovijätteen lajittelu on vapaaehtoista. Kolmessa yrityksessä lajiteltiin ainakin osittain muovijätteet. Yhdessä yrityksessä muovi laitettiin energiajätteeseen. Kahdessa yrityksessä vanhoja muoveja käytettiin mahdollisimman paljon pakkaamiseen. Toisessa näistä yrityksistä annettiin myös ohuita viiran paloja suodatinkankaiksi ja mansikkamaiden suojaksi. Tekstiilijäte Tekstiilijätteen lajittelu on vapaaehtoista. Yhdessä yrityksessä syntyi huomattavia määriä tekstiilijätettä. Neljäsosa syntyvästä leikkuujätteestä toimitettiin materiaalihyötykäyttöön Dafecor Oy:lle. 75 % leikkuujätteestä toimitettiin kaatopaikalle. Lisäksi osa tekstiilijätteestä hyödynnettiin matonkuteena. Puujäte Puujätteen lajittelusta ei jätehuoltomääräyksissä ole erillistä määräystä. Kymmenen yritystä ilmoitti erottelevansa puujätteet kuivajätteestä. Yleensä puujäte toimitettiin kotitalouksille poltettavaksi tai käytettiin yrityksen lämmitykseen. Kahdessa yrityksessä puujäte toimitettiin energiajätteeksi muualle. Puru-, kutterinlastu- ja kuorikejäte Puru-, kutterinlastu- ja kuorikejätteen lajittelusta ei jätehuoltomääräyksissä ole erillistä määräystä. Neljässä yrityksessä syntyi purua ja kutterinlastua. Kolmessa yrityksessä purua ja kutterinlastua toimitettiin hevostilalle tai sikalaan. Yhdessä yrityksessä purua varastoitiin muovisäkeissä pihalla. Yhdessä yrityksessä syntyi suuria määriä kuoriketta, jota toimitettiin puutarhoille. 10

13 Renkaat Käytetyt renkaat tulee toimittaa hyödynnettäväksi. Käytettyjen renkaiden vastaanottovastuu kuuluu tuottajalle. Kaksi yritystä ilmoitti toimittavansa käytetyt renkaat hyödynnettäväksi Jätteiden määrän vähentäminen 15 yritystä ilmoitti pyrkineensä vähentämään jätteiden määrää. Raaka-aineen käyttäminen mahdollisimman tarkasti, pakkausmateriaalien uudelleenkäyttö sekä kuljetuskaluston uusiminen ja huoltosopimusten tekeminen ilmoitettiin toimenpiteiksi jätteiden määrän vähentämisessä. Yhdessä yrityksessä jokainen työntekijä velvoitettiin kirjaamaan, kuinka paljon hänen työaikanaan on syntynyt pahvi- ja kartonkijätettä. Kone laski automaattisesti jätemäärän. Yrityksen pahvi- ja kartonkijätemäärä on saatu vähenemään 50 %. Ainoastaan viisi yritystä katsoi, että jätteiden määrän vähentämistä tai hyötykäyttöä voitaisiin vielä tehostaa. Tehostamiskeinoiksi esitettiin koneiden toiminnan tehostaminen, tietyn jätejakeen hyötykäytön aloittaminen tai hyödyntäjän etsiminen, paperin tulostamisen vähentäminen ja kaluston uusiminen ympäristöystävällisemmäksi Jätteiden tai muiden esineiden varastointi kiinteistöllä Haastattelussa yrityksiltä kysyttiin, varastoidaanko yrityksen pihalla jätteitä (käytöstä poistettuja esineitä). Yleensä yritykset katsoivat, että varastoidut esineet eivät ole käytöstä poistettuja. Koska jätteen ja käyttöesineen raja on häilyvä, tuloksia on tarkasteltu myös kaikenlaisen varastoinnin sekä pihan siisteyden ja yleisilmeen perusteella. Varastointi, pihan siisteys Yritysten lkm Ei varastoida 8 8 Varastoidaan jonkin verran Varastoidaan paljon Kuva 2. Jätteiden tai muiden esineiden varastointi kiinteistöllä, pihan siisteys Erilaisten esineiden, romujen, tynnyreiden yms. varastointi pihalla oli yrityksissä yleistä. Kahdeksassa yrityksessä jätteitä tai muita esineitä varastoitiin paljon ja kahdeksassa jonkin verran. Vain viidessä yrityksessä varastointia ei ollut. (Kuva 2) 11

14 Kuvassa 3 on esitetty jätteiden tai muiden esineiden varastointia toimialoittain. Varastointi liittyi usein toimialaan. Metalli-, puu- ja korjaamoalaan liittyvässä toiminnassa varastointi oli yleistä. Jätteiden varastointia ja käsittelyä on tarkasteltu myös ympäristöriskinä kohdassa Varastointi, pihan siisteys toimialoittain Yritysten lkm Varastoidaan paljon Varastoidaan jonkin verran Ei varastoida Metalli Puu Korjaamo Muu Kuva 3. Jätteiden tai muiden esineiden varastointi kiinteistöllä, pihan siisteys. Toimialakohtainen tarkastelu Jätehuollon ongelmat Kuusi yritystä ilmoitti jätehuollossaan olevan tai olleen ongelmia. Ongelmiksi määriteltiin tietyn jätejakeen vaikea hyödyntäminen, hyötyjätteen alhainen hinta, ulkopuolisten tuomat jätteet yrityksen jäteastioihin ja jätteenkuljetusyrityksen toiminta. Yleensä jätehuollossa ei koettu olevan ongelmia ja em. ongelmista jätejakeiden hyödyntämiseen tai hyötyjätteen hintaan liittyvät ongelmat olivat vielä ajankohtaisia Jäteneuvonta Työntekijöitä on neuvottu jätehuoltoasioissa 16 yrityksessä. Yleensä jäteneuvonta on ollut käytännössä tapahtuvaa neuvontaa eikä erillistä koulutusta oltu järjestetty kuin kahdessa yrityksessä, jossa koulutus liittyi ympäristöjärjestelmiin. Työntekijät lajittelivat jätteensä 20 yrityksessä aina, jos lajittelumahdollisuudet oli järjestetty. Yhdessä yrityksessä ilmoitettiin työntekijöiden lajittelevan useimmiten jätteensä Lisätiedon tarve jätehuollossa Yleensä yritykset eivät katsoneet tarvitsevansa lisätietoa jätehuollosta. Kuusi yritystä ilmoitti tarvitsevansa tietoa jätehuollossa tapahtuvista muutoksista. Lisäksi yksi yritys halusi tietoa ongelmajätteistä ja yksi muovijätteen (viirajätteen) hyötykäytöstä. 12

15 6.2. Ongelmajätehuolto Yleistä Jäte luokitellaan ongelmajätteeksi, jos sillä on jokin vaarallinen ominaisuus kuten räjähtävyys, syttyvyys, ärsyttävyys, syövyttävyys tai tartuntavaarallisuus. Ongelmajäte voi olla lisääntymiselle vaarallista, vaurioittaa perimää tai olla vaarallinen ympäristölle. Ongelmajätteitä koskeva lainsäädäntö on uudistunut vuoden 2002 alusta alkaen. Ongelmajätteisiin kuuluvat nykyisin mm. romuajoneuvot ja käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet, joista ei ole poistettu vaarallisia aineita ja osia, sekä kreosoottiöljyllä tai painekyllästeillä käsitelty puujäte. (Ekokem Oy Ab 2002:1,2.) Hattulan kunnan yleisten jätehuoltomääräysten 9 :ssä on ongelmajätteiden keräyksestä annettu mm. seuraavia määräyksiä (Hattulan kunta 1999:4): - Erilaatuiset ongelmajätteet on kerättävä ja pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. - Ongelmajätteet on pakattava ja merkittävä asianmukaisesti. - Kiinteistön haltijan on huolehdittava ongelmajätteen keräyksen järjestämisestä. - Kiinteistöllä ei saa varastoida ongelmajätteitä 12 kuukautta pidempään. - Yritysten tulee pitää kirjaa ongelmajätteiden määristä ja niiden edelleen toimittamisesta ja pyydettäessä esitettävä kirjanpito kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. - Yritykset vastaavat ongelmajätteidensä toimittamisesta luvanvaraiseen käsittelyyn. - Ongelmajätteen tuottajan on varmistuttava, että ongelmajätteen kerääjällä on ympäristölupa, tai ongelmajätteen ammattimainen kuljettaja on rekisteröitynyt alueellisen ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. Hattulan kunnan yleisten jätehuoltomääräysten liitteen 1 5 :ssä on esitetty ongelmajätteiden varastoinnista mm. seuraavaa (Hattulan kunta 2000:15): - Mikäli kiinteistöllä varastoidaan ongelmajätteitä, niiden keräystä ja varastointia varten on oltava erillinen ongelmajätevarasto, joka on katettu ja lukittava sekä kerättävien ja varastoitavien ongelmajätteiden laatu huomioon ottaen tarvittaessa myös lämmin. - Varastossa on oltava tiivis alusta sekä nestemäisiä ongelmajätteitä varastoitaessa valumien rajoittamiseksi reunakoroke sekä imeytysainetta. - Jokaiselle kerättävälle ongelmajätelajille on oltava oma keräysvälineensä. - Varastoinnista ei saa aiheutua vaaraa pinta- tai pohjavesille, maaperän saastumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai terveydelle. - Nestemäisiä ongelmajätteiden pääsy viemäriin tulee estää. - Varastossa tulee olla käyttöohjeet, jotka ovat kaikkien käyttäjien nähtävissä. - Käyttäjiä tulee tiedottaa, kuinka ongelmajätteiden keräys ja käsittelyyn kuljetus on kiinteistöllä järjestetty Ongelmajätteiden lajittelu ja keräys Jäteöljy Kymmenessä yrityksessä syntyi jäteöljyä. Ekokem Oy nouti jäteöljyn neljästä yrityksestä ja Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy toimitti jäteöljyn kolmesta yrityksestä Ekokem Oy:lle. Kaksi yritystä toimitti jäteöljyn yleiseen keräykseen ja yksi naapuriyrityksen jäteöljysäiliöön. 13

16 Viisi yritystä varastoi jäteöljyä sisätiloissa ja kolme yritystä varastoi jäteöljyä ulkona. Kaksi yritystä ei varastoinut yrityksessä jäteöljyä, vaan toimitti sen heti pois yrityksestä. Öljyiset jätteet Kuudessa yrityksessä syntyi myös muita öljyisiä jätteitä, kuten suodattimia ja trasseleita. Viidessä yrityksessä öljyinen jäte toimitettiin Ekokem Oy:hyn joko jätteenkuljetusyrityksen tai Ekokemin toimesta. Akut 13 yrityksessä syntyi akkujätettä. Neljä yritystä toimitti akkujätteensä joko suoraan tai Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy:n kuljettamana Ekokem Oy:lle. Kolme yritystä toimitti käytetyt akut ongelmajätteiden yleiseen keräykseen, kolme yritystä ei ollut vielä toimittanut akkujaan minnekään tai asia ei selvinnyt haastattelussa ja kolme yritystä toimitti akkunsa akkuliikkeisiin tms. Akkuja säilytettiin yleensä sisätiloissa. Loisteputket 20 yrityksessä syntyi käytettyjä loisteputkia. Neljässä yrityksessä Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy toimitti loisteputket Ekokem Oy:lle. Kahdeksan yritystä toimitti tai aikoi toimittaa käytetyt loisteputket yleiseen ongelmajätekeräykseen. Kuudessa yrityksessä loisteputkia vaihtava yritys toimitti myös loisteputket yrityksestä pois tai yritys toimitti loisteputket tällaiseen liikkeeseen. Kahdessa yrityksessä loisteputkien toimituspaikka ei tullut esille tai sitä ei tiedetty. Loisteputkia säilytettiin sisätiloissa. Paristot Kolmessa yrityksessä syntyi käytettyjä paristoja. Kaksi yritystä toimitti paristot yleisiin keräyspisteisiin ja yhdessä yrityksessä Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy toimitti paristot Ekokem Oy:lle. Maalit, lakat ja painovärit Kahdeksan yrityksen toiminnassa käytettiin jonkin verran maaleja tms. Näistä yrityksistä ainoastaan yksi yritys toimitti maali- ja painovärijätettä Ekokem Oy:lle Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy:n kuljettamana. Muut yritykset ilmoittivat, että ne käyttävät kaiken maalin ja jäljelle jää vain tyhjiä maalipurkkeja. Lisäksi kahdessa yrityksessä varsinainen maalaustoiminta on lopetettu ja tuotantotiloissa säilytettiin vanhoja maaleja pieniä korjaustöitä varten. Jäähdytys-, kytkin- ja jarrunesteet Yhdessä yrityksessä syntyi jäähdytys-, kytkin- ja jarrunesteitä, joita säilytettiin omissa astioissaan hallitilassa ja ne toimitettiin Ekokem Oy:lle. Jäähdytys-, kytkin- ja jarrunesteitä käytettiin joissakin muissa yrityksissä, mutta niitä ei jäänyt jätteeksi. Liuottimet Kolmessa yrityksessä syntyi liuotinjätettä, jonka Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy toimitti Ekokem Oy:lle. Näistä yhdessä yrityksessä liuotinjätettä toimitettiin myös Stenametallille. 14

17 Liimat Yhdessä yrityksessä syntyi liima- ja tiivistysmassajätteitä, jotka sisältävät halogenoimattomia liuottimia. Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy toimitti jätteen Ekokem Oy:lle Ongelmajätteiden määrä, varastointi ja kirjanpito Suurimmassa osassa Merven teollisuusalueen yrityksiä syntyvien ongelmajätteiden määrä vastasi koti- tai maataloudessa syntyvien ongelmajätteiden määrää, jos loisteputkien määrää ei otettu huomioon. Kuudessa yrityksessä ongelmajätteitä syntyi selvästi kotitalouksia enemmän. Tähän joukkoon kuuluivat luonnollisesti autokorjaamot tms. ja kaksi alueen henkilölukumäärältään suurinta yritystä. Kahdessa yrityksessä maalaustoiminta on käytännössä lopetettu, joten maalijätettä ei tuotantotoiminnassa enää syntynyt. Yritykset eivät pitäneet kirjaa varastoiduista ongelmajätteistään. Kaikilta yrityksiltä kirjanpidosta ei kysytty, mutta yksikään yritys ei tällaista kirjanpitoa esittänyt. Yrityksillä oli kuitenkin yleensä ongelmajätteiden kuljetuksesta ja käsittelystä aiheutuneet laskut olemassa. Ongelmajätteillä ei ollut pääsääntöisesti erillistä varastoa, joten kirjanpitoa ei ehkä tämänkään takia ollut. Ongelmajätteitä varastoitiin yleensä tuotantotiloissa. Kolme yritystä varastoi jäteöljyjä ulkona. Niissä yrityksissä, joissa ongelmajätteiden syntyminen oli vähäistä, ongelmajätteet toimitettiin käsittelyyn melko epäsäännöllisesti. 6.3 Kemikaalien käyttö Yleistä Kemikaalikartoitus tehtiin haastattelun osana ja saadut tiedot perustuivat pääsääntöisesti haastateltavan antamiin muistinvaraisiin tietoihin. Kemikaalimääriä ja pakkausmerkintöjä ei selvitetty yksityiskohtaisesti. Tiedot ovat kuitenkin suuntaa-antavia, joiden avulla voidaan muodostaa yleiskuva alueen yritysten kemikaalien käytöstä. Useissa yrityksissä kemikaalien käyttö oli verrattavissa kotitalouksien kemikaalien käyttöön. Viidessä yrityksessä kemikaaleja ei varsinaisessa toiminnassa käytetty lainkaan. Autokorjaamoissa ja kuljetusliikkeissä (4 kpl) käytettiin toiminnan edellyttämiä kemikaaleja. Maaleja löytyi 11 yrityksestä, mutta varsinainen maalaustoiminta yrityksissä oli vähäistä. Kaksi yritystä, joissa maalausta oli harjoitettu aiemmin, varsinainen maalaustoiminta oli lopetettu. Näiden yritysten maalivarastot olivat edelleen kiinteistöllä ja niitä käytettiin vähäisessä määrin. Merven teollisuusalueella on neljä polttoaineiden jakelupistettä, joista kaksi on yrityksen omalle kalustolle tarkoitettua. Kaksi jakeluasemaa on miehittämättömiä automaattiasemia, joiden omistajia ei haastateltu. Lisäksi yksi yritys tankkasi kalustoaan suoraan letkulla tynnyristä. Alueella on kaksi yritystä, joiden kemikaalien määriä tulisi selvittää tarkemmin mahdollista kemikaalilain mukaista ilmoitus- ja lupamenettelyä varten. Lisäksi alueen neljän polttoaineiden jakelupisteen polttoainesäiliöiden ja muiden rakenteiden tulisi vastata nykyisiä säädöksiä. Hattulan kunnan palopäällikkö tekee jakelupisteiden säiliöistä perusteellisemman tarkastuksen (Vilpas 2002). Jakeluasemille on annettu uusia velvoitteita kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä vaarallisten kemikaalien käsittelystä jakeluasemilla (415/1998). Velvoitteet koskevat myös vanhoja asemia. Jakeluasemapäätöksen viimeiset siirtymäajat päättyvät vuoden 2002 lopussa. (Turvatekniikan keskus, esite:2.) 15

18 Pieniksi vanhoiksi asemiksi määritellään asemat, joissa varastoidaan enintään 10 m 3 bensiiniä (tai muita erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä tai syttyviä polttonesteitä) ja enintään 10 m 3 muita polttonesteitä. Jos pieni asema sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, sen maanpäälliset yksivaippaiset säiliöt on sijoitettava suoja-altaaseen mennessä. (Turvatekniikan keskus, esite:12.) Pohjavesialueella sijaitsevilla asemilla yli 10 m 3 bensiinisäiliöt on poistettava mennessä. Merven teollisuusalueen jakeluasemilla ei ollut yli 10 m 3 bensiinisäiliöitä. Yhdellä asemalla diesel- ja polttoöljyä varastoitiin kahdessa 10 m 3 maanpäällisessä säiliössä. Säiliöiden rakenteeseen liittyvien säädösten lisäksi tällaisia asemia koskevat myös jakelualueen rakennetta koskevat säädökset (Turvatekniikankeskus, esite:12-13) Yritysten käyttämät kemikaalit Taulukossa 2 on esitetty haastattelussa esiin tulleet kemikaalit, joita yrityksissä käytettiin. Taulukko 2. Yrityksissä käytetyt kemikaalit. Kemikaali Öljyt (voitelu-, vaihteisto-, moottori- tai hydrauliikkaöljyt) Nestekaasu 2 Maalit 11 Lakat 4 Painovärit 1 Liuottimet 4 Liimat 6 Leikkuuneste 2 Jäähdytys-, jarru- ja kytkinnesteet 4 Pesuaineet 4 Kalium- ja hopeasyanidi 1 Muut (hapot, tahranpoistoaineet yms.) Yritysten lkm 8 Taulukossa 3 on esitetty tietoa yritysten öljysäiliöistä (polttoainesäiliöt) ja jäteöljyn varastoinnista. Yrityskiinteistöillä ja jakeluasemilla oli yhteensä 16 öljysäiliötä, joista yhdessä kysymyksessä oli koneiden tankkauksessa käytettävä tynnyri. Maanalaisia säiliöitä näistä oli kolme kappaletta (Hattulan kunnan palolaitos). Kolme yritystä säilytti jäteöljyjä ulkona. 6 16

19 Taulukko 3. Öljysäiliöt ja jäteöljyn varastointi. Öljysäiliöt Maanpäällinen sisätiloissa Maanpäällinen ulkona Maanalainen Tankkaus Jäteöljy sisällä 5 Jäteöljy ulkona 3 Yritysten lkm 6 7 (sisältää kahden jakeluaseman säiliöt) 3 (2 suoja- kammiossa) 5 (sisältää kaksi jakeluasemaa) Käyttöturvallisuustiedotteet Käyttöturvallisuustiedotteet on laadittu, jos kemikaali on luokiteltu terveydelle vaaralliseksi, ympäristölle vaaralliseksi tai palo- ja räjähdysvaaralliseksi tai kemikaalin ominaisuudet muutoin ovat sellaisia, että sen käsittelystä, käytöstä tai varastoinnista voi aiheutua vastaavanlaista vaaraa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1996:20.) Kahdeksassa yrityksessä käyttöturvallisuustiedotteet olivat työntekijöiden saatavilla. Lisäksi yhdessä yrityksessä käyttöturvallisuustiedotteet olivat olemassa, mutta niitä säilytettiin kotona toimistossa. Käyttöturvallisuustiedotteita ei aina ollut, koska tuotteet olivat tavallisille kuluttajille tarkoitettuja. Yrittäjät olivat saattaneet itse käydä kaupassa ostamassa maaleja tai muita kemikaaleja pieniä eriä. Käyttöturvallisuustiedote tällaisista tuotteista pitää antaa kemikaalin vastaanottajan pyynnöstä. Kemikaalien määrät ovat olleet pieniä eikä käyttöturvallisuustiedotteita ole pyydetty. Käyttöturvallisuustiedote tulee antaa kemikaalin vastaanottajalle, kun kemikaalia käytetään teollisessa toiminnassa tai muutoin ammatissa (Sosiaali- ja terveysministeriö 1996:20) Työntekijöiden opastus kemikaalien käytössä Neljä yritystä ilmoitti, että työntekijöitä opastettiin kemikaalien käytössä. Opastus oli pääasiassa käytännössä neuvomista ja yhdessä yrityksessä kemikaalien käytöstä oli ohjeistus ympäristökäsikirjassa. Opastuksen vähyyteen vaikuttivat yrityksen koko ja kemikaalien käytön vähyys Kemikaalivahingot ja niihin varautuminen Ainoastaan kaksi yritystä ilmoitti, että yrityksessä oli tapahtunut kemikaalivahinko. Toisessa yrityksessä kemikaalia oli kaatunut yrityksen lattialle. Toisessa yrityksessä vuonna 1995 ulkopuolinen henkilö oli yrittänyt varastaa öljyä säiliöstä ja aiheuttanut pihalla öljyvahingon. Pilaantunutta maata poistettiin kaksi traktorikuormallista. Vahingosta ilmoitettiin myös poliisille, mutta tekijää ei ole saatu koskaan kiinni. 11 yritystä ilmoitti, että kemikaalionnettomuuksiin on varauduttu. Yleensä varautuminen tarkoitti sitä, että yrityksessä oli jotain imeytysainetta (puru, turve, kutterinlastu). 17

20 6.3.6 Lisätiedon tarve kemikaalien käytöstä Lisätietoa kemikaalien käytöstä kaipasi ainoastaan yksi yritys. Tällöinkin lisätietoa tarvittiin kemikaaliasioihin liittyvistä muutoksista. Yleensä yritykset ilmoittivat, etteivät ne käytä lainkaan kemikaaleja tai kemikaalien käyttö on vähäistä. Mikäli kemikaaleja käytettiin, tietoa niistä saatiin riittävästi. 6.4 Ympäristöriskit Ympäristöriskien luokitteluasteikko Yrityksiä pyydettiin arvioimaan ympäristöriskejään. Ympäristöriskejä arvioitiin aluksi haastattelutilanteessa yhdessä yrittäjän kanssa. Ympäristöriskejä arvioitiin riskiä aiheuttavan tapahtuman todennäköisyyden ja vaikutuksen perusteella taulukon 4 mukaisesti asteikolla 1-5. Mikäli riskiä ei voinut olla olemassa, riski luokiteltiin nollaksi. Tällainen tapaus voisi olla esimerkiksi kemikaalien varastointiin liittyvät riskit yrityksessä, jossa ei varastoida kemikaaleja. Riskejä luokiteltaessa ei otettu huomioon erityisemmin tulipalon aiheuttamaa riskiä. Taulukko 4. Ympäristöriskien pisteytys tapahtuman todennäköisyyden ja vaikutusten mukaan. Tapahtuman Todennäköisyys Vähäiset vaikutukset Haitalliset vaikutukset Vakavat vaikutukset Epätodennäköinen 1. Merkityksetön riski 2. Vähäinen riski 3. Kohtalainen riski Mahdollinen 2. Vähäinen riski 3. Kohtalainen riski 4. Merkittävä riski Todennäköinen 3. Kohtalainen riski 4. Merkittävä riski 5. Sietämätön riski Ympäristöriskejä arvioitaessa selvityksen tekijä on yhdenmukaistanut ympäristöriskien arvioinnissa käytettyjä periaatteita ja lukuja. Luokituksen täsmentämiseen päädyttiin, koska haastatteluhetkellä tehty arviointi vaihteli paljon yrityksissä. Haastatteluaineiston ja tehtyjen havaintojen pohjalta on myöhemmin laadittu erilaisia väittämiä, jotka kuvaavat käytännössä tekijöitä tai tilanteita, jotka tässä selvityksessä on määritelty riskeiksi. Tällöin sanallinen kuvaus on ehkä todenmukaisempaa kuin itse pisteytys. Riskiluokituksessa käytettiin kuitenkin osittain em. taulukon pisteytystä. Osalle yrittäjistä luokituksen mahdollisesta muuttamisesta ilmoitettiin jo haastattelun aikana Ympäristöriskien osa-alueet ja tulokset Ympäristöriskeissä tarkasteltiin kuutta eri osa-aluetta. Näkökulma kaikissa osa-alueissa oli maaperän ja pohjavesien pilaantuminen. Tästä johtuen erillinen kohta päästöt maaperään on jätetty pois (lomakkeen kohta 5), koska näkökulma oli mukana kaikissa muissa tarkastelukohteissa. 18

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet)

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Yritysneuvojakoulutus Gardenia 28.2.2008 Ympäristötarkastaja Hannu Arovaara Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Ongelmajätteet Jätelaki (1072/1993) Jäte: aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Postinumero ja - toimipaikka

Postinumero ja - toimipaikka RISKIKARTOITUS NUMMELANHARJUN-NUMMENKYLÄN POHJAVESIALUUELLA - YRITYKSET 1 YRITYS Yrityksen nimi 2 TOIMIPAIKKA 3 LISÄTIETOJA YRITYKSESTÄ 4 TOIMINNAN KUVAUS Yrityksen toimiala Lähiosoite Puhelin Kiinteistön

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi.

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi. Tietokilpailu 2015 Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi Paikkakunta Joukkue 1. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 2. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 3.

Lisätiedot

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta.

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta. Laatija Päiväys Asiakirja Matti Katila 2.6.2010 Jätehuoltosuunnitelma Kohde Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ilkantie 3, Helsinki 1 Johdanto 2 Lainsäädäntö 3 Vastuut 4 Tavoitteet Kiinteistössä on kone-

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 MIKSI JÄTTEET LAJITELLAAN? Tavoitteena on: - Vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää - Kierrättää käyttökelpoisia materiaaleja

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

/tyhjennys. /tyhjennys

/tyhjennys. /tyhjennys VIII JÄTEMAKSUTAULUKKO 17 Maksut 1.5.2012 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 18 SEKAJÄTTEEN KERÄYS (Maksu

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA 2015. 1 Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus

JÄTEMAKSUTAKSA 2015. 1 Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus JÄTEMAKSUTAKSA 2015 1 Jätetaksan perusteet Jätelain 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksulla

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia

Lisätiedot

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA ROMUNKÄSITTELYLAITOS Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 28.4.2015 Raahen Romu Oy / Seuranta ja tarkkailusuunnitelma 28.4.2014 1/4 1. Laitokselle käsiteltäviksi hyväksyttävät materiaalit Raahen

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO HÄMEENLINNASSA

JÄTEHUOLTO HÄMEENLINNASSA päivitetty 30.4.2013 JÄTEHUOLTO HÄMEENLINNASSA Kiinteistön jätehuolto Hämeenlinnan alueella on sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Kaikkien kiinteistöjen on liityttävä järjestettyyn jätteenkuljetukseen.

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä taloyhtiöissä ja biojätteen suurkertymäkohteissa. Melissa Ritaoja

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä taloyhtiöissä ja biojätteen suurkertymäkohteissa. Melissa Ritaoja Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä taloyhtiöissä ja biojätteen suurkertymäkohteissa Melissa Ritaoja Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 6 2007 Hämeenlinnan kaupunki

Lisätiedot

Isännöitsijän jäteopas

Isännöitsijän jäteopas Isännöitsijän jäteopas www.kiertokapula.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lainsäädäntö... 4 3. Jätejakeet... 5 Hyötyjätteet... 5 Biojäte... 5 Kuivajäte / Sekajäte... 5 Erikseen kuljetettavat jätejakeet...

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

sanomalehdet,aikakauslehdet,mainokset(eimuovia!),kirjekuoret(myösikkunalliset), A neloset,uusiopaperi,värillinen paperi

sanomalehdet,aikakauslehdet,mainokset(eimuovia!),kirjekuoret(myösikkunalliset), A neloset,uusiopaperi,värillinen paperi Lajitteluohjeet Paperinkeräys Postiluukustajatulostimestatulevatpaperitkeräykseen. sanomalehdet,aikakauslehdet,mainokset(eimuovia!),kirjekuoret(myösikkunalliset), A neloset,uusiopaperi,värillinen paperi

Lisätiedot

LAVIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET JA TAKSA. Tekninen ltk 17.11.2011 58 Kunnanhallitus 8.12.2011 330 Kunnanvaltuusto 19.12.2011 63

LAVIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET JA TAKSA. Tekninen ltk 17.11.2011 58 Kunnanhallitus 8.12.2011 330 Kunnanvaltuusto 19.12.2011 63 LAVIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET JA TAKSA Tekninen ltk 17.11.2011 58 Kunnanhallitus 8.12.2011 330 Kunnanvaltuusto 19.12.2011 63 1. YLEISET SÄÄNNÖT JA LAIN PERUSKOHDAT Jätelain peruskohdat 2. JÄTTEIDEN

Lisätiedot

Jätelajit E N E M M Ä N O S A A M I S T A. Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1

Jätelajit E N E M M Ä N O S A A M I S T A. Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1 Jätelajit E N E M M Ä N O S A A M I S T A Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1 Metalli KYLLÄ metalliset purkit ja tölkit, kuivat maalipurkit tölkkien kannet, korkit einesten alumiinivuoat lämpö- ja ulkokynttilöiden

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Vastaanotettavat jätelajit yhdyskuntajäte + rakennusjäte ongelmajätteet öljyiset maat muut

Lisätiedot

Kodin vaaralliset jätteet talteen. Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta

Kodin vaaralliset jätteet talteen. Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta Kodin vaaralliset jätteet talteen Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta Ongelmajäte on nyt vaarallinen jäte Uudessa jätelaissa otetaan käyttöön

Lisätiedot

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

Jätehuoltolautakunnan lausunnoksi on valmisteltu seuraavaa:

Jätehuoltolautakunnan lausunnoksi on valmisteltu seuraavaa: Jätehuoltolautakunta 6 26.02.2015 Lausunto jätehuoltomääräyksiä koskevasta valituksesta 1479/14.06.00.02/2014 Jätehuoltolautakunta 26.02.2015 6 Valmistelija: Jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, satu.ojala@salo.fi,

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Mustialan navetan jäteopas

Mustialan navetan jäteopas Mustialan navetan jäteopas Hämeen ammattikorkeakoulussa pyritään toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Näitä periaatteita sovelletaan myös navetan toimintoihin. Pääperiaate on ottaa huomioon

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus

Lisätiedot

Tampereen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset. Kaupunginvaltuusto 14.12.2005

Tampereen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset. Kaupunginvaltuusto 14.12.2005 PERUSTELUT 1 (5) JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Soveltamisala Näissä jätehuoltomääräyksissä annetaan jätelainsäädäntöä tarkentavia määräyksiä ja toimintaohjeita. Jätelain muutoksessa syyskuussa 2004

Lisätiedot

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

Ekoverkko-hankkeen loppuraportti

Ekoverkko-hankkeen loppuraportti Esipuhe Ekoverkko-hanke oli pienten ja keskisuurten yritysten ympäristöasioita tukeva hanke, jonka idea syntyi Hämeenlinnan paikallisagendatyön yhteydessä. Ympäristöviranomaiset ovat perinteisesti lähestyneet

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Maatilan jätehuolto ja vaaralliset aineet

Maatilan jätehuolto ja vaaralliset aineet Maatilan jätehuolto ja vaaralliset aineet 1 Jätehuollon ajurit kohti kierrätysyhteiskuntaa Vahvimmat muutosajurit Uusi jätelaki ja siihen liittyvät asetukset Biohajoavan jätteen kaatopaikkaamiskielto Markkinatalouden

Lisätiedot

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin

Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin Sivu 1 / 8 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Määritelmässä (2, s. 5) kuljetusjärjestelmäpäätös todetaan seuraavasti: Jos päätöstä ei ole, on jätehuoltomääräysten

Lisätiedot

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen

Lisätiedot

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 12.12.2006 sekä määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2007 alkaen. 1 Järjestämästään jätehuollosta aiheutuvien jätteen kuljetus-,

Lisätiedot

Turun Kaupunkiseudun jätehuoltomääräykset

Turun Kaupunkiseudun jätehuoltomääräykset Turun Kaupunkiseudun jätehuoltomääräykset Yleinen osa 1. Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? Tämä jätehuoltomääräysten yleinen osa ei sisällä sitovia määräyksiä. Tässä osassa kerrotaan

Lisätiedot

Varastointi ja ks-aineiden hävittäminen

Varastointi ja ks-aineiden hävittäminen Käyttöturvallisuus Varastointi ja ks-aineiden hävittäminen 1. Kasvinsuojeluaineet on säilytettävä alkuperäispakkauksissaan. 2. Säilytyspaikan tulee olla kuiva ja viileä, ei kuitenkaan niin kylmä, että

Lisätiedot

Mitä on vaarallinen jäte?

Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Monet kotona käytettävät tuotteet, kuten puhdistusaineet ovat vaarallisia ja myrkyllisiä. Vaaralliset jätteet ovat vaarallisia ihmisten terveydelle tai

Lisätiedot

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA Pirkanmaan ELY-keskus Jätehuollon vastuunjako Kunnat vastaavat asumisessa syntyneen jätteen sekä koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan jätteen jätehuollosta

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 213 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen Jätehuollon asiakasrekisteriin kirjatut

Lisätiedot

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet 30.10.2014 Caverion Suomi esitys Kierrätyshuoneet Jätteen putkikeräysjärjestelmä Asukasinfo 30.10.2014 Petri Pouttu Järjestelmän toimintaperiaate 1 2 3 4 5 6 Syöttöpisteet voivat sijaita sisällä tai ulkona

Lisätiedot

XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen

XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 19 SEKAJÄTTEEN KERÄYS Pakkaavaan

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 6 LIIKETOIMI HARJAVALLAN KAUPUNGIN YLEISET 2011 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET (Annettu) jätelain 17 :n nojalla Hyväksytty kaupunginvaltuusto 27.9.2010/48 Voimaantulo

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat ovat pyytäneet lausuntoja ehdotukseen uusiksi jätehuoltomääräyksiksi. Ehdotus on valmisteltu

Lisätiedot

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet 29.10.2014 Caverion Suomi esitys Kierrätyshuoneet Jätteen putkikeräysjärjestelmä Asukasinfo 29.10.2014 Martti-Veikko Salo Järjestelmän toimintaperiaate 1 2 3 4 5 6 Syöttöpisteet voivat sijaita sisällä

Lisätiedot

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi Hinnasto vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013 www.iuj.fi 1.6.2013 Yhteystiedot ja aukioloajat Domargårdin jätekeskus Avoinna Ritamäentie 20, 06200 Porvoo ma - pe 7-18, la 9-14 puh. 020 637 7080,

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas Emas-raportti 27 Nokian-tehdas DNV Certification Oy Ab, FI-V-2, on akkreditoituna tarkastajana todentanut 7.5.28, että Nokian Renkaat Oyj:n ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteon päivitystiedot 27 täyttävät

Lisätiedot

Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010

Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO JÄTESUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010 Hyväksytty hallintokeskuksessa 13.12.2007. 2 1. Johdanto Tampereen yliopiston jätesuunnitelma on osa

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN N:o 2 2008 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET N:o Kv Säännön nimi 2/2008 25.2.2008 Jätehuoltomääräykset Hämeenlinnan kaupungin jätehuoltomääräykset. Annettu

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO SUOMESSA. Pullojen palautus

JÄTEHUOLTO SUOMESSA. Pullojen palautus JÄTEHUOLTO SUOMESSA Pullojen palautus Monet Suomesta ostetut limsa- ja olutpullot ja tölkit voi palauttaa kauppojen pullonpalautusautomaatteihin. Suomesta ostetut alkoholipullot voi palauttaa Alkoihin.

Lisätiedot

EKOMAKSUT 01.05.2013. Jätetaksa Oy Botniarosk Ab:n toimialueella Jätemaksutaulukko nro 1

EKOMAKSUT 01.05.2013. Jätetaksa Oy Botniarosk Ab:n toimialueella Jätemaksutaulukko nro 1 EKOMAKSUT Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Jätehuolto Etelä-Karjalassa

Jätehuolto Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme

Lisätiedot

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? 1.1 Jätehuoltomääräysten tavoite Jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää jätelain (646/2011) toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Lisätiedot

Lajittelukortit. Ohjeet: ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU HEHKULAMPPU PILAANTUNUT RUOKA. keräysastiakortit riviin pöydälle. jätekortin oikeaksi katsomaansa

Lajittelukortit. Ohjeet: ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU HEHKULAMPPU PILAANTUNUT RUOKA. keräysastiakortit riviin pöydälle. jätekortin oikeaksi katsomaansa ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU 02 Lisätietoja lajittelusta: www.kierratys.info 3. Kukin osallistuja lajittelee vuorotellen jätekortin oikeaksi katsomaansa keräysastiaan. 4. Lopuksi tarkastetaan yhdessä ratkaisukortista

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Keravan kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Keravan kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Keravan kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 17.12.2014 Voimaantulo 1.1.2015 I YLEISTÄ 1 Keravan kaupungin jätehuolto

Lisätiedot

Kuntatekniikan päivät Joensuu 4.6.2010. Jätteestä huippuliiketoimintaa miten?

Kuntatekniikan päivät Joensuu 4.6.2010. Jätteestä huippuliiketoimintaa miten? Kuntatekniikan päivät Joensuu 4.6.2010 Jätteestä huippuliiketoimintaa miten? Kari Mäkinen toimitusjohtaja Kiertokapula Oy Esityksen laatija 7/4/09 Esityksen laatija 7/4/09 Esityksen laatija 7/4/09 Hyvä

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013. Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta

UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013. Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013 Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta Pohjois-Savon ELY-keskus, Jorma Lappalainen 6.2.2013 1 Historiaa Tuotannosta

Lisätiedot

KARHUILTA - YLEISÖTILAISUUS. Jätehuoltomääräykset ja hyvät jätehuoltokäytännöt TANHUVAARAN URHEILUOPISTO 20.9.2012

KARHUILTA - YLEISÖTILAISUUS. Jätehuoltomääräykset ja hyvät jätehuoltokäytännöt TANHUVAARAN URHEILUOPISTO 20.9.2012 KARHUILTA - YLEISÖTILAISUUS TANHUVAARAN URHEILUOPISTO 20.9.2012 Jätehuoltomääräykset ja hyvät jätehuoltokäytännöt Ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen Savonlinnan kaupunki LÄHTÖKOHDAT: 1. Jätteen syntypaikkalajittelu

Lisätiedot

Vuoden 2011 jätelaki

Vuoden 2011 jätelaki Vuoden 2011 jätelaki Vanhat jätelait Jätehuoltolaki 1978 Vuoden 1993 jätelaki Vuoden 2011 jätelaki Huom. siirtymäsäännökset esim. lain 35 vuodelta 1993 ja asetuksen 4 luku jäävät voimaan (Valtion osallistuminen

Lisätiedot

Harjoituksia 2012 oikeat vastaukset. Vaaralliset jätteet & biojätteet

Harjoituksia 2012 oikeat vastaukset. Vaaralliset jätteet & biojätteet Harjoituksia 2012 oikeat vastaukset Vaaralliset jätteet & biojätteet Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. Kuva tai symboli kertoo myrkyllisyydestä.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Maan viidenneksi suurin jätelaitos

Lisätiedot

Autosuojan paloturvallisuus

Autosuojan paloturvallisuus 2013 Autosuojan paloturvallisuus Päijät-Hämeen pelastuslaitos 19.4.2013 1 Sisältö 2 Soveltamisala... 2 3 Käsitteet... 2 4 Käyttötapa... 2 4.1 Autosuojan käyttäminen... 2 5 Pienet alle 60 m2 autosuojat...

Lisätiedot

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut?

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Kehittämisinsinööri Tuulia Innala & Projekti-insinööri Henna Luukkonen Kuntamarkkinat 10.9.2014 Kunnan tehtävät jätehuollossa Kunta (omistajana,

Lisätiedot