MERVEN TEOLLISUUSALUEEN YRITYSTEN JÄTE- HUOLTO- JA KEMIKAALIKARTOITUS

Transkriptio

1 MERVEN TEOLLISUUSALUEEN YRITYSTEN JÄTE- HUOLTO- JA KEMIKAALIKARTOITUS Sirpa Viholainen Ympäristöosaston monisteita EAKR

2 Lähdeviite: Viholainen, S. 2002: Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaalikartoitus. Ympäristöosaston monisteita 44. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 27 s. + 4 liitettä. ISBN ISSN

3 Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Pohjavesialueen kuvaus Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Kerälänharjun pohjavesialue 4 3. Merven teollisuusalueen kuvaus Merven teollisuusalueen yritykset Merven teollisuusalueella aiemmin tehtyjä selvityksiä 5 4. Selvityksen tavoitteet 6 5. Haastattelun toteuttaminen 6 6. Tulokset ja niiden tarkastelu Jätehuolto Järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyminen Jätteiden lajittelu Jätelajikohtainen tarkastelu Jätteiden määrän vähentäminen Jätteiden tai muiden esineiden varastointi kiinteistöllä Jätehuollon ongelmat Jäteneuvonta Lisätiedon tarve jätehuollossa Ongelmajätehuolto Yleistä Ongelmajätteiden lajittelu ja keräys Ongelmajätteiden määrä, varastointi ja kirjanpito Kemikaalien käyttö Yleistä Yritysten käyttämät kemikaalit Käyttöturvallisuustiedotteet Työntekijöiden opastus kemikaalien käytössä Kemikaalivahingot ja niihin varautuminen Lisätiedon tarve kemikaalien käytöstä Ympäristöriskit Ympäristöriskien luokitteluasteikko Ympäristöriskien osa-alueet ja tulokset Yhteenveto ympäristöriskeistä Ympäristöasioiden hallinta Ympäristövastuuhenkilö Ympäristö-, laatu- tai turvallisuusjärjestelmät Koulutus ympäristöasioissa ja/tai riskienhallinnassa Yhteenveto ja johtopäätökset 24 Lähdeluettelo 27 1

4 Tiivistelmä Tässä selvityksessä kartoitettiin Hattulan kunnassa sijaitsevan Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaaliasioita sekä ympäristöriskejä. Selvityksen tavoitteena oli luoda yleiskuva alueen yritysten ympäristöasioiden hallinnasta em. painopistealueiden osalta. Selvitys on tehty osana Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston hallinnoimaa Ekoverkko-hanketta, jonka tavoitteita selvitys tukee. Selvitys tuottaa myös tietoa Kalpalinna- Ahvenisto-Parola pohjavesialueiden suojelusuunnitelman uusimista varten. Merven teollisuusalue sijaitsee Kerälänharjun tärkeällä pohjavesialueella. Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaalikartoitus tehtiin haastatteluna välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin 21 kpl ja haastattelutiedot koskivat 23 yritystä. Alueen yritykset ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joista 65 % työllistää 1-4 henkilöä. Alueella on useita metalli- ja puualan yrityksiä, korjaamotoimintaa harjoittavia yrityksiä sekä joukko yksittäisiä toimialoja edustavia yrityksiä. Haastateltujen yritysten lisäksi alueella on kaksi miehittämätöntä jakeluasemaa. Merven teollisuusalueen yritysten tapaa hoitaa jätehuoltonsa ja kemikaaliasiansa luonnehti käytännönläheisyys eivätkä yritykset yleensä kokeneet jätehuollossaan olevan ongelmia. Niitä jätejakeita, joita yrityksissä syntyi paljon ja joiden hyödyntäminen oli helppoa ja taloudellisesti kannattavaa, lajiteltiin ja toimitettiin hyödynnettäväksi. Metalli-, puu-, kuorike-, kutterinlastu- ja purujätettä sekä kartonki- ja pahvijätettä syntyi tietyillä toimialoilla runsaasti ja ne toimitettiin hyvin hyödynnettäväksi. Sen sijaan jätejakeet, joita syntyi vähän ja joiden lajittelu muuten on helppo järjestää, jäivät usein hyödyntämättä. Näistä esimerkkeinä olivat bio- ja lasijäte. Myös paperijätteen keräämisen järjestämisessä oli joissakin yrityksissä parantamisen varaa. Noin kolme neljäsosa yrityksistä oli pyrkinyt vähentämään jätteiden määrää ja noin neljäsosa yrityksistä katsoi, ettei jätteiden määrää voida enää vähentää. Neljäsosa yrityksistä ei ollut liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Merven teollisuusalueella käytettiin vähän kemikaaleja, joten myös ongelmajätteitä syntyi vähän. Yritykset, joissa ongelmajätteitä syntyi enemmän, toimittivat ne säännöllisesti järjestettynä jätteenkuljetuksena asianmukaiseen käsittelyyn. Sen sijaan yritykset, joissa ongelmajätteitä syntyi vähän, toimittivat niitä usein yleisiin ongelmajätteiden keräyspisteisiin. Joissakin pienissä yrityksissä ongelmajätteitä varastoitiin useita vuosia. Yleensä ongelmajätteitä säilytettiin tuotantotiloissa eikä niistä ollut varastokirjanpitoa. Suurimmassa osassa yrityksiä kemikaalien käyttö ja varastointi oli vähäistä. Yleisimmät kemikaalit olivat öljyjä ja maaleja. Öljysäiliöitä alueella oli 16 kpl, joista kolme oli maanalaisia öljysäiliötä. Tankkausta harjoitettiin viidessä yrityksessä, kun mukaan luetaan alueen miehittämättömät jakeluasemat. Kemikaalivahinkoja oli tapahtunut kahdessa yrityksessä. Ympäristönhallintajärjestelmien laatiminen yrityksissä oli vielä harvinaista. Ainoastaan yhdellä alueen yrityksellä oli sertifioimaton ISO ympäristöjärjestelmä. Laatujärjestelmiä oli kahdella yrityksellä. Ympäristövastuuhenkilö oli selkeästi nimetty yhdessä yrityksessä. Toimitusjohtaja vastasi yleensä yrityksen ympäristöasioista. Myös koulutus ympäristöasioista oli vähäistä. Ympäristöriskejä arvioitiin asteikolla 1-5 kuuden tekijän perusteella, joita olivat jätteiden, ongelmajätteiden, kemikaalien, polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointi ja käsittely, alihankkijoiden ja urakoitsijoiden toiminta kiinteistöllä sekä kiinteistön historiaan liittyvät riskit. Näkökulma riskiluokittelussa oli maaperän ja pohjaveden saastuminen. Kokonaisriski alueella tarkasteltujen tekijöiden osalta oli 1,34. Vaikka alueen yritysten ympäristöriskien keskiarvo oli pieni, alueelta löytyi myös yksittäisiä riskikohteita. Erityisesti jätteiden varastoinnissa ja käsittelyssä sekä polttoaineiden ja öljytuotteiden varastoinnissa ja käsittelyssä oli yksittäisiä riskikohteita. 2

5 1. Johdanto Ekoverkko-hanke on Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston hallinnoima osittain Euroopan aluekehitysrahaston tukema hanke, joka toteutetaan rahoittajakuntien Hattulan, Hauhon, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kalvolan ja Rengon kuntien alueella. Ekoverkkohankkeen päätavoitteena on pienten ja keskisuurten yritysten jätehuollon, kemikaalien käytön ja energiankulutuksen parempi hallinta sekä yhteistyön lisääntyminen ympäristöasioissa. Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaalikartoitus on toteutettu Ekoverkko-hankkeessa, jonka tavoitteita selvitys tukee. Kartoituksen tarkoituksena on myös tuottaa tietoa Kalpalinna-Ahvenisto-Parola pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa varten, jota ollaan parhaillaan uusimassa. Hattulan kunnassa sijaitseva Merven teollisuusalue sijaitsee Kerälänharjun tärkeällä pohjavesialueella. Pk-yritykset pohjavesialueella on suunnitelmassa määritelty yhdeksi Hattulan kunnan riskikohteeksi. Alueen yritysten ympäristöriskejä on kartoitettu viimeksi noin kahdeksan vuotta sitten vuonna Tämä selvitys keskittyy alueen yritysten jätehuoltoon, ongelmajätehuoltoon ja kemikaalien käyttöön. Ympäristöriskejä maaperälle ja samalla pohjavedelle tarkastellaan ensisijaisesti näillä osaalueilla. Selvityksen tarkoituksena on myös luoda yleiskuva alueen yritysten ympäristön hallinnan tilasta ja siitä, miten tilanne on muuttunut kahdeksan vuoden aikana. 2. Pohjavesialueen kuvaus 2.1 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Vuonna 1995 valmistui Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan kuntien yhteinen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Suunnitelma käsittää harjujakson, joka sisältää seitsemän pohjavesialuetta. Pohjavesialueet ovat Kalpalinnan, Harvialan ja Vuortenkylän pohjavesialueet Janakkalassa, Hattelmalanharjun ja Ahveniston pohjavesialueet Hämeenlinnassa sekä Parolan ja Kerälänharjun pohjavesialueet Hattulassa. Suunnitelmassa on mukana myös Alajärvi, joka on pintavesilähde Hämeenlinnan tekopohjavedelle. (Virtanen 1995:5-7.) Suojelusuunnitelma sisältää selvityksen pohjavesialueen hydrogeologiasta, vedenottamoista, riskitekijöistä sekä vedenottamoiden suojavyöhykkeistä, ohjeet pohjaveden suojelutoimenpiteistä sekä organisaatiomallin erilaisia vahinkotapauksia varten (Virtanen 1995:30). Suojelusuunnitelmaan kuuluvassa riskikartoituksessa kuntien virkamiestyöryhmät pisteyttivät kuntansa riskikohteet. Pisteytyksen jälkeen riskikohteet laitettiin tärkeysjärjestykseen ja niille määriteltiin toimenpide-ehdotuksia, tavoiteaikatauluja ja kustannusarvioita. (Virtanen 1995:30.) Riskikohteet pisteytettiin sijaintiriskin, päästön todennäköisyyden ja päästön seurauksen perusteella. Tässä arvioinnissa painotettiin sijaintiriskiä, jolle oli mahdollista antaa puolet riskipisteistä. (Keskitalo 1994:31-32, Hattulan kunta 1994.) Hattulan riskikohteisiin on pisteytetty pk-yritykset pohjavesialueella. Riskiksi on määritelty öljyjen ja kemikaalien käsittely ja varastointi. Toimenpiteeksi suojelusuunnitelmaan on kirjattu säännöllinen tarkastustoiminta eri viranomaisten toimesta (ympäristö-, kemikaali- ja paloviranomaiset). (Virtanen 1995:23.) Pohjavesiensuojelusuunnitelmaa ollaan parhaillaan uusimassa. Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaalikartoitus on yksi riskien hallintaan liittyvä toimenpide-ehdotus. 3

6 2.2 Kerälänharjun pohjavesialue Merven teollisuusalue sijaitsee Kerälänharjun I luokan pohjavesialueella. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 4,52 km 2, josta 2,84 km 2 on pohjaveden muodostumisaluetta. Muodostuvan pohjaveden määrä on noin 2300 m 3 /d. Pohjaveden pinta vaihtelee +82,00 +85,50 metrin tasolla. (Virtanen 1995:8.) Muodostuman keskiselänne on soravaltaista ja koillisosa hienoa hietaista hiekkaa. Pohjavesi virtaa kaakosta luoteeseen ja käyttöönottamaton pohjavesi purkautuu pääosin Lehijärveen. (Virtanen 1995:7.) Parolan taajaman talousvesi otettiin ennen Kerälänharjun pohjavesialueella sijaitsevalta Kalkkosten vedenottamolta, joka on ollut suljettuna elokuusta 1992 lähtien trikloorieteenin aiheuttaman saastumisen vuoksi. Nykyisin Parolan vesi pumpataan Marttaristin vedenottamolta, joka sijaitsee Tenholan pohjavesialueella kolme kilometriä Kalkkosten vedenottamolta luoteeseen. (Antila 1998:12.) Helsinki-Tampere moottoritie ja teollisuusrautatie kulkevat Kerälänharjun pohjavesialueen läpi. Alueella sijaitsee myös kunnan vanha yhdyskuntajätteen kaatopaikka sekä paristotehtaan vanha kaatopaikka. Kalkkosten vedenottamon saastumisen todettiin aiheutuneen ensisijaisesti vanhasta yhdyskuntajätteen kaatopaikasta, joka sijaitsee noin 480 metrin päässä vedenottamosta. Nyttemmin vanha yhdyskuntajätteen kaatopaikka on kunnostettu rakentamalla alueelle pintaeriste asfaltista. Jätetäytön alapuolisia maakerroksia on puhdistettu huokosilmatekniikalla ja samalla estetty pohjaveden lisäpilaantuminen. Kalkkosten vedenottamolta pumpattiin saastunutta pohjavettä 1990-luvun lopulle saakka Lehijärveen. Nyttemmin suojapumppaus on siirretty päästölähteelle eli vanhalla yhdyskuntajätteen kaatopaikalle, jolloin estetään saasteiden leviäminen vedenottamolle. (Antila 1998: ) Vanhan kaatopaikan päälle on rakennettu kaksi teollisuushallia, joista toinen on kokonaan ja toinen osittain jätetäytön päällä. Hallien ilmasta tehdyissä mittauksissa ei ole havaittu korkeita liuotinainepitoisuuksia. (Antila 1998:42, 44.) Paristotehtaan vanha kaatopaikka on siirretty ja stabiloitu nykyiselle Hattulan kunnan maankaatopaikalle, joka on vuonna 1995 lopetettu Rahkoilan kaatopaikka (Antila 1998:117). Nykyisin Kalkkosten vedenottamon vesi täyttää talousvedelle asetetut laatunormit. Mikäli vedenotto käynnistettäisiin täydellä teholla, saattaisi pohjavedenvirtaus kuitenkin kuljettaa kohonneita liuotinainepitoisuuksia kaatopaikalta vedenottamolle. (Peltola 2002:75, Antila 1998:112.) 3. Merven teollisuusalueen kuvaus 3.1 Merven teollisuusalueen yritykset Merven teollisuusalue sijaitsee Hattulan kunnassa Parolan taajamassa Merventien varrella tai sen välittömässä läheisyydessä. Tähän selvitykseen on otettu mukaan 23 Kerälänharjun pohjavesialueella sijaitsevaa yritystä. Näistä yrityksistä kolme yritystä toimii samoissa tiloissa tai vuokralla toisen yrityksen kanssa. Liitteessä 1 on luettelo haastatteluun osallistuneista yrityksistä, niiden toimialoista ja henkilömääristä. Liitteessä 2 on kartta, josta ilmenee yritysten sijainti pohjavesialueella. Alueella on haastateltujen yritysten lisäksi kaksi miehittämätöntä yleisessä käytössä olevaa jakeluasemaa. 4

7 Merven teollisuusalueen yrityksistä 15:ssa työntekijöiden lukumäärä on 1-4 välillä. Kolmen yrityksen työntekijöiden lukumäärä on välillä ja neljän yrityksen välillä. Vain yhdessä yrityksessä työntekijöitä on yli sata. Kuvassa 1 on esitetty henkilöstön lukumäärän alueen yrityksissä. Henkilöstön lukumäärä yritysten lkm hlö hlö hlö yli 100 hlö Kuva 1. Henkilöstön lukumäärä Merven teollisuusalueen yrityksissä. 3.2 Merven teollisuusalueella aiemmin tehtyjä selvityksiä Kunnan ympäristönsuojelusihteeri teki elo-syyskuussa vuonna :ssa alueen yrityksessä tarkastuksia, joiden tarkoituksena oli pikaisesti selvittää yritysten ympäristöriskejä pohjavedelle. Tarkastusten yhteydessä selvitettiin yleisesti yrityksen toiminnan laatua, toiminta-aikaa, tuotannossa syntyviä ongelmajätteitä, käyttöturvallisuustiedotteita, jätevesien käsittelyä, mahdollisten saostus-, sadevesi- tai vesikaivojen sijaintia ja jätehuoltosuunnitelmatilannetta. Tarkastusten ensisijaisena tarkoituksena oli kuitenkin kartoittaa yritysten tri-, tetra- ja perkloorieteenin käyttöä Kalkkosten vedenottamon trikloorieteenillä saastumisen selvittelyä varten. Yritykset eivät käyttäneet em. kemikaaleja tai niiden käyttöä ei ainakaan tarkastusten yhteydessä saatu selville. (Hattulan kunta 1992.) Kalkkosten vedenottamon saastumistapauksen selvittelyn yhteydessä tutkittiin myös kahden Merven teollisuusalueella sijaitsevan yrityksen maaperää. Tällöin yritysten maaperästä todettiin huokosilmanäytteissä mm. vähäisiä määriä liuotinbensiiniä. (Hattulan kunta 1994 b.) toisen em. yrityksen pihasta on otettu maaperänäytteitä maaperän öljypitoisuuksien tutkimista varten. Yhdessä näytepisteessä näytteen öljypitoisuus ylitti uuden tavoitearvon niukasti. (Peltola 2002:61.) Vuoden 1994 alkupuolella Merven teollisuusalueen 11 yrityksessä tehtiin pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan liittyvää riskikartoitusta. Yrityskohteet valittiin tällöin pitkälti toimialan mukaan. Kohteisiin valittiin metalli- ja konepaja-alan yrityksiä, korjaamoita ja kuljetusliikkeitä, romuttamo sekä joitakin muiden alojen yrityksiä, jotka katsottiin tuolloin tarpeelliseksi selvittää ympäristöriskien kannalta. Kunnan virkamiehistä (palopäällikkö, suunnitteluinsinööri ja ympäristönsuojelusihteeri) pisteyttivät 11 Merven teollisuusalueen yritystä riskikohteiksi siten, että yritykset saivat pisteitä välillä 6,75-11 maksimipistemäärän ollessa 20. Tärkeysjärjestyksessä ne sijoittuivat sijoille, kun otetaan huomioon kaikki Hattulan kunnan riskikohteet. Kohteita oli tuolloin 28 kpl. (Hattulan kunta 1994 a.) 5

8 Varsinaiseen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan Hattulan kunnan alueelta kirjattiin kymmenen riskikohdetta, joista tärkeysjärjestyksessä yhdeksäntenä olivat pk-yritykset pohjavesialueella. Riskiksi katsottiin tuolloin yritysten öljyjen ja kemikaalien käsittely ja varastointi ja toimenpiteeksi kirjattiin säännöllinen tarkastustoiminta eri viranomaisten toimesta (ympäristö-, kemikaali- ja paloviranomaiset). (Virtanen 1995:23.) 4. Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteita ovat: 1) Yleiskuvan muodostaminen alueen yritysten ympäristöasioiden hallinnan tilasta painopistealueina jätehuolto, ongelmajätehuolto, kemikaalien käyttö ja ympäristöriskit em. osa-alueilta 2) Ympäristöasioista tiedottaminen alueen yrityksille 3) Yhteistyön lisääminen alueen yritysten kanssa 4) Ekoverkko-hankkeen pk-yrityksiä tukevan toiminnan edistäminen 5) Kalpalinna-Ahvenisto-Parola pohjavesialueiden suojelusuunnitelman toimenpideehdotuksen toteuttaminen pohjavesialueella sijaitsevien pk-yritysten osalta 6) Uuden tiedon tuottaminen Merven teollisuusalueen ympäristöriskeistä Kalpalinna- Ahvenisto-Parola pohjavesialueiden suojelusuunnitelman uusimista varten 5. Haastattelun toteuttaminen Merven teollisuusalueen yrityksille lähetettiin päivätty kirje, jossa yrityksille kerrottiin yritysten jätehuolto- ja kemikaalikartoituksesta. Kirje on liitteenä 3. Kartoitus tehtiin haastatteluna, johon kului noin ½-2 tuntia/yritys. Haastattelut tehtiin välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin yhteensä 21 kpl ja ne sisälsivät 23 yrityksen tietoja. Jatkossa yrityksellä tarkoitetaan haastateltua yritystä tai kahden yrityksen yrityskiinteistöä. Yhtä yritystä lukuun ottamatta haastattelu tehtiin paikan päällä yrityksessä. Useimmissa tapauksissa haastattelun yhteydessä tutustuttiin myös yrityksen toimintaan. Haastattelulomake on liitteenä 4. Haastattelu aloitettiin käymällä yrittäjän tai yrityksen työntekijän kanssa läpi haastattelulomakkeen liitteenä olevat kolme taulukkoa, joissa kartoitettiin yrityksessä syntyvät jätteet, ongelmajätteet ja yrityksessä käytettävät kemikaalit. Haastattelulomake on jaettu neljään eri osa-alueeseen, jotka ovat jätehuolto, kemikaalien käyttö, ympäristöriskit ja ympäristöasioiden hallinta. Haastattelun yhteydessä yrityksille annettiin Pk-yrittäjän ympäristöopas, johon on koottu keskeisin ympäristöasioihin liittyvä lainsäädäntö. Oppaassa annetaan myös neuvoja jätteiden ja ongelmajätteiden käsittelystä sekä kemikaalien käyttöön liittyvistä toimista ja velvoitteista sekä avustetaan yrityksiä löytämään tietoa ympäristökysymyksissä. (Pohjois-Suomen Euroneuvontakeskuksen pk-yritysten ympäristöneuvontapiste-projekti 2000:3). Lisäksi yrityksille annettiin Hattulan kunnan yleiset jätehuoltomääräykset (Hattulan kunta 1999) sekä Ekokemin esite uudesta ongelmajäteluettelosta 2002 (Ekokem Oy Ab 2001) ja muita Ekokemin esitteitä. Haastattelun yhteydessä keskusteltiin usein myös muista ympäristöasioista, jotka eivät si- sältyneet haastattelulomakkeeseen. 6

9 6. Tulokset ja niiden tarkastelu 6.1 Jätehuolto Järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyminen Myös yritysten tulee liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen, jos siellä syntyy jätteitä, joita voidaan rinnastaa asumisessa syntyvään jätteeseen. Toisaalta yrityksillä on taas velvollisuus järjestää jätteenkuljetus itse sellaiselle jätteelle, joka ei ole verrattavissa asumisessa syntyvään jätteeseen. (Jätelaki 10, Marttinen ym. 2000:163.) Haastatelluista yrityksistä 16 oli liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Viidessä yrityksessä jätteet vietiin itse Karanojan jätteidenkäsittelyalueelle. Nämä viisi yritystä olivat yrityksiä, joiden työntekijöiden lukumäärä oli 1-4 henkilöä. Näissä yrityksissä asumisessa syntyvään jätteeseen verrattavaa jätettä syntyi vähän. Jätteitä alueella kuljettivat Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy, Lassila & Tikanoja sekä Kuljetus Fagerlund Oy Jätteiden lajittelu Jäte on jätelain mukaan hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista eikä siitä aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on hyödynnettävä jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti energia. Siten jätteen hyödyntäminen energiana on mahdollista vasta, jos materiaalihyödyntäminen ei onnistu kohtuullisin kustannuksin. (Jätelaki 6, Marttinen ym. 2000:162.) Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto Merven teollisuusalueen yritysten jätteiden lajittelusta. Taulukko 1. Yhteenveto Merven teollisuusalueen yritysten jätteiden lajittelusta. Jätelaji Lajittelevien yritysten lkm Keräys järjestetty Keräysvelvoite jätehuoltomääräyksissä Loppusijoitus tai hyötykäyttö Kuivajäte, mustavaaleapussijärjestelmä Biojäte, mustavaaleapussijärjestelmä Biojäte, kompos Yksi vaihtoehto (myös irtojäte) 8 7 Aina (myös erilliskeräys) Karanoja Kapula kompostointi 1 - Yksi vaihtoehto Oma kiinteistö tointi Irtojäte Pussittamaton jäte Karanoja Energiajäte 1 1 Ei velvoiteta Riihimäen Paperinkeräys Poltto Keräyspaperi 15 6 Vähintään 20 kg/vko Materiaalihyötykäyttö (14) Poltto (1) Toimistopaperi 3 Vähintään 50 kg/vko Karanoja (1) Hyötykäyttö (2) Muu paperi 4 2 Ei velvoiteta Energiajae (1) Uudelleen pakkaaminen tai muu materiaalihyötykäyttö (3) 7

10 Pahvi 10 5 Vähintään 20 kg/vko Oma keräysastiamateriaalihyötykäyttö (5) Uudelleen pakkaaminen (4) Poltto (1) Keräyskartonki 1 1 Ei velvoiteta Materiaalihyötykäyttö Lasi 2 - Aina Materiaalihyötykäyttö, yleiset keräyspisteet Metalli 19 Viedään itse tai romunkerääjä hakee Aina Materiaalihyötykäyttö (18) Astioina (1) Muovi 3 1 Ei velvoiteta Energiajae (1) Uudelleen pakkaaminen (1) Muu hyötykäyttö (1) Tekstiili 1 1 Ei velvoiteta Materiaalihyötykäyttö, Dafecor Oy Karanoja Puu 10 2 Ei velvoiteta Poltto kotitalouksissa tms. (8) Poltto muualla (energiajae) (2) Puru- ja kutterinlastu 3 3 Ei velvoiteta Hevostalli, eläinsuoja (3) Kuorike 1 1 Ei velvoiteta Puutarhanhoito Renkaat 2 - Aina Materiaalihyötykäyttö Jätelajikohtainen tarkastelu Hattulan kunnan yleisissä jätehuoltomääräyksissä on esitetty jätteiden lajitteluvelvoitteet myös yrityksille (Hattulan kunta 1999). Kursiivilla painettu teksti viittaa jätehuoltomääräyksiin tai niiden tulkintaan. Musta-vaalea-pussijärjestelmä Musta-vaaleapussijärjestelmällä tarkoitetaan biojätteen optiseen erotteluun perustuvaa jätteidenkeräysjärjestelmää, jossa järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluva biojäte pakataan mustaan muovipussiin ja kuivajäte vaaleaan muovipussiin ennen jätteiden kokoamista yhteiseen jäteastiaan (3 ). Musta-vaaleapussijärjestelmään (järjestetty jätteenkuljetus kiinteistöltä) kuului yhdeksän yritystä. Yhdessä yrityksessä musta-vaaleapussijärjestelmään kuului ainoastaan biojätteen keräys. Biojäte Biojätteellä tarkoitetaan kompostointiin soveltuvaa eloperäistä kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa, kiinteää ja myrkytöntä jätettä.(3 ) Biojätteen keräys tulee jätehuoltomääräysten mukaan järjestää aina, kun biojätettä syntyy. Biojätteen keräys on mahdollista erilliskeräyksenä, musta-vaaleapussijärjestelmään kuuluvana keräyksenä tai kompostoimalla.(13, 26 ) Biojätteen lajitteli yrityskiinteistöllä sijaitsevaan musta-vaaleapussijärjestelmän astiaan seitsemän yritystä. Lisäksi yksi yritys toimitti mustan pussin Parolassa sijaitsevan kotitaloutensa jäteastiaan. Yksi yritys kompostoi biojätteensä. Irtojäte Irtojätteellä tarkoitetaan tässä selvityksessä pussittamatonta kuivajätettä, jota kerätään erikseen Irtojätteen keräys on yksi kuivajätteen keräämisen vaihtoehto. 8

11 Irtojätettä keräsi erikseen yhteensä 14 yritystä. Kymmenen yritystä käytti irtojäteastiaa, joka kuului järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Energiajäte Energiajätteen keräys on vapaaehtoista. Yksi Merven teollisuusalueen yritys keräsi energiajätettä. Energiajätteeseen laitettiin kaikki polttokelpoinen jäte, jota yrityksessä ei muutoin hyödynnetty (esim. muovi-, puu- ja osa paperijätteestä). Energiajäte toimitettiin Riihimäen Paperinkeräys Oy:lle. Keräyspaperi Yrityksissä tulee olla paperijäteastia, jos siellä syntyy keräyspaperia vähintään 20 kg viikossa. Kiinteistöissä, joissa syntyy valkoista toimistopaperia vähintään 50 kg viikossa, tulee olla paperijäteastia myös toimistopaperin keräystä ja lajittelua varten. (13 ) 15 yritystä lajitteli paperijätteen jollain tavalla erikseen muusta jätteestä. Kuudella yrityksellä paperijätteen keräys toimi ainakin osittain järjestettynä jätteenkuljetuksena. Näistä kuudesta yrityksestä yksi yritys laittoi osan paperijätteestä energiajätteeseen ja paperin erilliskeräys koski pääasiassa silputtua toimistopaperia. Seitsemän yritystä toimitti jätepaperin kunnassa sijaitseviin yleisiin jätepisteisiin, yksi reservinaliupseereille ja yksi poltti kaiken paperijätteen. Yrityksissä, jotka eivät keränneet paperijätettä tai toimittivat ne yleisiin tai järjestöjen keräykseen, paperijätettä syntyi alle 20 kg viikossa. Toimistopaperia syntyi kaikissa yrityksissä alle 50 kg viikossa. Kolmessa yrityksessä toimistopaperi silputtiin. Näistä yhdessä yrityksessä silppu laitettiin kuivajätteeseen ja kahdessa paperinkeräykseen. Lisäksi yksi yritys poltti erikseen toimistopaperin. Muu paperi Muulla paperijätteellä tarkoitetaan tässä selvityksessä paperijätettä, joka ei ole keräys- tai toimistopaperia. Muun paperin lajittelu on vapaaehtoista. Neljässä yrityksessä myös muuta paperia eroteltiin ainakin osittain kuivajätteestä. Yhdessä yrityksessä muu paperi laitettiin energiajätteeseen, kahdessa sitä käytettiin pakkaamiseen omassa toiminnassa ja yhdessä sitä toimitettiin toiselle yritykselle hyödynnettäväksi. Pahvijäte Yrityksessä tulee olla pahvijäteastia, jos siellä syntyy pahvia vähintään 20 kg viikossa.(13 ) Kymmenen yritystä lajitteli pahvijätteen erilleen kuivajätteestä. Viidellä yrityksellä pahvijätteen keräys toimi järjestettynä jätteenkuljetuksena. Neljä yritystä käytti pakkauspahvin uudelleen pakkaamiseen ja yksi yritys poltti pahvijätteen. Lisäksi yksi yritys käytti uudelleen sekä poltti pahvijätteensä. Niissä yrityksissä, joissa pahvia syntyi vähintään 20 kg viikossa, oli järjestetty pahvijätteelle keräys järjestettynä jätteenkuljetuksena. Suurimmassa osassa yrityksiä pahvijätettä syntyi vähän tai sitä ei syntynyt lainkaan. Keräyskartonki Keräyskartongin lajittelu on vapaaehtoista. Yksi yritys lajitteli keräyskartongin, jota syntyi yrityksessä huomattavia määriä. 9

12 Lasijäte Yrityksessä tulee olla lasijäteastia, jos yrityksessä syntyy keräyslasia. (13 ) Järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvaa lasinkeräystä ei ollut missään yrityksessä. Todennäköisesti yrityksissä ei syntynyt lasijätettä enempää kuin normaalissa kotitaloudessa. Kolmessa yrityksessä ilmoitettiin syntyvän lasijätettä. Kaksi yritystä toimitti lasijätteen yleisiin keräyspisteisiin ja yksi yritys laittoi lasijätteen kuivajätteeseen. Metallijäte Yrityksissä tulee olla metallijäteastia, jos yrityksessä syntyy keräysmetallia. 19 yritystä lajitteli metallijätteen. Kahdessa yrityksessä ainoaksi metallijätteeksi ilmoitettiin tyhjät maalipurkit. 17 yrityksessä metallijäte toimitettiin romunkerääjälle. Yksi yritys käytti tyhjiä maalipurkkeja jäteastioina. Yhdessä yrityksessä metallijätettä syntyi vähän ja se toimitettiin yleisiin keräyspisteisiin. Muovijäte Muovijätteen lajittelu on vapaaehtoista. Kolmessa yrityksessä lajiteltiin ainakin osittain muovijätteet. Yhdessä yrityksessä muovi laitettiin energiajätteeseen. Kahdessa yrityksessä vanhoja muoveja käytettiin mahdollisimman paljon pakkaamiseen. Toisessa näistä yrityksistä annettiin myös ohuita viiran paloja suodatinkankaiksi ja mansikkamaiden suojaksi. Tekstiilijäte Tekstiilijätteen lajittelu on vapaaehtoista. Yhdessä yrityksessä syntyi huomattavia määriä tekstiilijätettä. Neljäsosa syntyvästä leikkuujätteestä toimitettiin materiaalihyötykäyttöön Dafecor Oy:lle. 75 % leikkuujätteestä toimitettiin kaatopaikalle. Lisäksi osa tekstiilijätteestä hyödynnettiin matonkuteena. Puujäte Puujätteen lajittelusta ei jätehuoltomääräyksissä ole erillistä määräystä. Kymmenen yritystä ilmoitti erottelevansa puujätteet kuivajätteestä. Yleensä puujäte toimitettiin kotitalouksille poltettavaksi tai käytettiin yrityksen lämmitykseen. Kahdessa yrityksessä puujäte toimitettiin energiajätteeksi muualle. Puru-, kutterinlastu- ja kuorikejäte Puru-, kutterinlastu- ja kuorikejätteen lajittelusta ei jätehuoltomääräyksissä ole erillistä määräystä. Neljässä yrityksessä syntyi purua ja kutterinlastua. Kolmessa yrityksessä purua ja kutterinlastua toimitettiin hevostilalle tai sikalaan. Yhdessä yrityksessä purua varastoitiin muovisäkeissä pihalla. Yhdessä yrityksessä syntyi suuria määriä kuoriketta, jota toimitettiin puutarhoille. 10

13 Renkaat Käytetyt renkaat tulee toimittaa hyödynnettäväksi. Käytettyjen renkaiden vastaanottovastuu kuuluu tuottajalle. Kaksi yritystä ilmoitti toimittavansa käytetyt renkaat hyödynnettäväksi Jätteiden määrän vähentäminen 15 yritystä ilmoitti pyrkineensä vähentämään jätteiden määrää. Raaka-aineen käyttäminen mahdollisimman tarkasti, pakkausmateriaalien uudelleenkäyttö sekä kuljetuskaluston uusiminen ja huoltosopimusten tekeminen ilmoitettiin toimenpiteiksi jätteiden määrän vähentämisessä. Yhdessä yrityksessä jokainen työntekijä velvoitettiin kirjaamaan, kuinka paljon hänen työaikanaan on syntynyt pahvi- ja kartonkijätettä. Kone laski automaattisesti jätemäärän. Yrityksen pahvi- ja kartonkijätemäärä on saatu vähenemään 50 %. Ainoastaan viisi yritystä katsoi, että jätteiden määrän vähentämistä tai hyötykäyttöä voitaisiin vielä tehostaa. Tehostamiskeinoiksi esitettiin koneiden toiminnan tehostaminen, tietyn jätejakeen hyötykäytön aloittaminen tai hyödyntäjän etsiminen, paperin tulostamisen vähentäminen ja kaluston uusiminen ympäristöystävällisemmäksi Jätteiden tai muiden esineiden varastointi kiinteistöllä Haastattelussa yrityksiltä kysyttiin, varastoidaanko yrityksen pihalla jätteitä (käytöstä poistettuja esineitä). Yleensä yritykset katsoivat, että varastoidut esineet eivät ole käytöstä poistettuja. Koska jätteen ja käyttöesineen raja on häilyvä, tuloksia on tarkasteltu myös kaikenlaisen varastoinnin sekä pihan siisteyden ja yleisilmeen perusteella. Varastointi, pihan siisteys Yritysten lkm Ei varastoida 8 8 Varastoidaan jonkin verran Varastoidaan paljon Kuva 2. Jätteiden tai muiden esineiden varastointi kiinteistöllä, pihan siisteys Erilaisten esineiden, romujen, tynnyreiden yms. varastointi pihalla oli yrityksissä yleistä. Kahdeksassa yrityksessä jätteitä tai muita esineitä varastoitiin paljon ja kahdeksassa jonkin verran. Vain viidessä yrityksessä varastointia ei ollut. (Kuva 2) 11

14 Kuvassa 3 on esitetty jätteiden tai muiden esineiden varastointia toimialoittain. Varastointi liittyi usein toimialaan. Metalli-, puu- ja korjaamoalaan liittyvässä toiminnassa varastointi oli yleistä. Jätteiden varastointia ja käsittelyä on tarkasteltu myös ympäristöriskinä kohdassa Varastointi, pihan siisteys toimialoittain Yritysten lkm Varastoidaan paljon Varastoidaan jonkin verran Ei varastoida Metalli Puu Korjaamo Muu Kuva 3. Jätteiden tai muiden esineiden varastointi kiinteistöllä, pihan siisteys. Toimialakohtainen tarkastelu Jätehuollon ongelmat Kuusi yritystä ilmoitti jätehuollossaan olevan tai olleen ongelmia. Ongelmiksi määriteltiin tietyn jätejakeen vaikea hyödyntäminen, hyötyjätteen alhainen hinta, ulkopuolisten tuomat jätteet yrityksen jäteastioihin ja jätteenkuljetusyrityksen toiminta. Yleensä jätehuollossa ei koettu olevan ongelmia ja em. ongelmista jätejakeiden hyödyntämiseen tai hyötyjätteen hintaan liittyvät ongelmat olivat vielä ajankohtaisia Jäteneuvonta Työntekijöitä on neuvottu jätehuoltoasioissa 16 yrityksessä. Yleensä jäteneuvonta on ollut käytännössä tapahtuvaa neuvontaa eikä erillistä koulutusta oltu järjestetty kuin kahdessa yrityksessä, jossa koulutus liittyi ympäristöjärjestelmiin. Työntekijät lajittelivat jätteensä 20 yrityksessä aina, jos lajittelumahdollisuudet oli järjestetty. Yhdessä yrityksessä ilmoitettiin työntekijöiden lajittelevan useimmiten jätteensä Lisätiedon tarve jätehuollossa Yleensä yritykset eivät katsoneet tarvitsevansa lisätietoa jätehuollosta. Kuusi yritystä ilmoitti tarvitsevansa tietoa jätehuollossa tapahtuvista muutoksista. Lisäksi yksi yritys halusi tietoa ongelmajätteistä ja yksi muovijätteen (viirajätteen) hyötykäytöstä. 12

15 6.2. Ongelmajätehuolto Yleistä Jäte luokitellaan ongelmajätteeksi, jos sillä on jokin vaarallinen ominaisuus kuten räjähtävyys, syttyvyys, ärsyttävyys, syövyttävyys tai tartuntavaarallisuus. Ongelmajäte voi olla lisääntymiselle vaarallista, vaurioittaa perimää tai olla vaarallinen ympäristölle. Ongelmajätteitä koskeva lainsäädäntö on uudistunut vuoden 2002 alusta alkaen. Ongelmajätteisiin kuuluvat nykyisin mm. romuajoneuvot ja käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet, joista ei ole poistettu vaarallisia aineita ja osia, sekä kreosoottiöljyllä tai painekyllästeillä käsitelty puujäte. (Ekokem Oy Ab 2002:1,2.) Hattulan kunnan yleisten jätehuoltomääräysten 9 :ssä on ongelmajätteiden keräyksestä annettu mm. seuraavia määräyksiä (Hattulan kunta 1999:4): - Erilaatuiset ongelmajätteet on kerättävä ja pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. - Ongelmajätteet on pakattava ja merkittävä asianmukaisesti. - Kiinteistön haltijan on huolehdittava ongelmajätteen keräyksen järjestämisestä. - Kiinteistöllä ei saa varastoida ongelmajätteitä 12 kuukautta pidempään. - Yritysten tulee pitää kirjaa ongelmajätteiden määristä ja niiden edelleen toimittamisesta ja pyydettäessä esitettävä kirjanpito kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. - Yritykset vastaavat ongelmajätteidensä toimittamisesta luvanvaraiseen käsittelyyn. - Ongelmajätteen tuottajan on varmistuttava, että ongelmajätteen kerääjällä on ympäristölupa, tai ongelmajätteen ammattimainen kuljettaja on rekisteröitynyt alueellisen ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. Hattulan kunnan yleisten jätehuoltomääräysten liitteen 1 5 :ssä on esitetty ongelmajätteiden varastoinnista mm. seuraavaa (Hattulan kunta 2000:15): - Mikäli kiinteistöllä varastoidaan ongelmajätteitä, niiden keräystä ja varastointia varten on oltava erillinen ongelmajätevarasto, joka on katettu ja lukittava sekä kerättävien ja varastoitavien ongelmajätteiden laatu huomioon ottaen tarvittaessa myös lämmin. - Varastossa on oltava tiivis alusta sekä nestemäisiä ongelmajätteitä varastoitaessa valumien rajoittamiseksi reunakoroke sekä imeytysainetta. - Jokaiselle kerättävälle ongelmajätelajille on oltava oma keräysvälineensä. - Varastoinnista ei saa aiheutua vaaraa pinta- tai pohjavesille, maaperän saastumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai terveydelle. - Nestemäisiä ongelmajätteiden pääsy viemäriin tulee estää. - Varastossa tulee olla käyttöohjeet, jotka ovat kaikkien käyttäjien nähtävissä. - Käyttäjiä tulee tiedottaa, kuinka ongelmajätteiden keräys ja käsittelyyn kuljetus on kiinteistöllä järjestetty Ongelmajätteiden lajittelu ja keräys Jäteöljy Kymmenessä yrityksessä syntyi jäteöljyä. Ekokem Oy nouti jäteöljyn neljästä yrityksestä ja Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy toimitti jäteöljyn kolmesta yrityksestä Ekokem Oy:lle. Kaksi yritystä toimitti jäteöljyn yleiseen keräykseen ja yksi naapuriyrityksen jäteöljysäiliöön. 13

16 Viisi yritystä varastoi jäteöljyä sisätiloissa ja kolme yritystä varastoi jäteöljyä ulkona. Kaksi yritystä ei varastoinut yrityksessä jäteöljyä, vaan toimitti sen heti pois yrityksestä. Öljyiset jätteet Kuudessa yrityksessä syntyi myös muita öljyisiä jätteitä, kuten suodattimia ja trasseleita. Viidessä yrityksessä öljyinen jäte toimitettiin Ekokem Oy:hyn joko jätteenkuljetusyrityksen tai Ekokemin toimesta. Akut 13 yrityksessä syntyi akkujätettä. Neljä yritystä toimitti akkujätteensä joko suoraan tai Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy:n kuljettamana Ekokem Oy:lle. Kolme yritystä toimitti käytetyt akut ongelmajätteiden yleiseen keräykseen, kolme yritystä ei ollut vielä toimittanut akkujaan minnekään tai asia ei selvinnyt haastattelussa ja kolme yritystä toimitti akkunsa akkuliikkeisiin tms. Akkuja säilytettiin yleensä sisätiloissa. Loisteputket 20 yrityksessä syntyi käytettyjä loisteputkia. Neljässä yrityksessä Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy toimitti loisteputket Ekokem Oy:lle. Kahdeksan yritystä toimitti tai aikoi toimittaa käytetyt loisteputket yleiseen ongelmajätekeräykseen. Kuudessa yrityksessä loisteputkia vaihtava yritys toimitti myös loisteputket yrityksestä pois tai yritys toimitti loisteputket tällaiseen liikkeeseen. Kahdessa yrityksessä loisteputkien toimituspaikka ei tullut esille tai sitä ei tiedetty. Loisteputkia säilytettiin sisätiloissa. Paristot Kolmessa yrityksessä syntyi käytettyjä paristoja. Kaksi yritystä toimitti paristot yleisiin keräyspisteisiin ja yhdessä yrityksessä Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy toimitti paristot Ekokem Oy:lle. Maalit, lakat ja painovärit Kahdeksan yrityksen toiminnassa käytettiin jonkin verran maaleja tms. Näistä yrityksistä ainoastaan yksi yritys toimitti maali- ja painovärijätettä Ekokem Oy:lle Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy:n kuljettamana. Muut yritykset ilmoittivat, että ne käyttävät kaiken maalin ja jäljelle jää vain tyhjiä maalipurkkeja. Lisäksi kahdessa yrityksessä varsinainen maalaustoiminta on lopetettu ja tuotantotiloissa säilytettiin vanhoja maaleja pieniä korjaustöitä varten. Jäähdytys-, kytkin- ja jarrunesteet Yhdessä yrityksessä syntyi jäähdytys-, kytkin- ja jarrunesteitä, joita säilytettiin omissa astioissaan hallitilassa ja ne toimitettiin Ekokem Oy:lle. Jäähdytys-, kytkin- ja jarrunesteitä käytettiin joissakin muissa yrityksissä, mutta niitä ei jäänyt jätteeksi. Liuottimet Kolmessa yrityksessä syntyi liuotinjätettä, jonka Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy toimitti Ekokem Oy:lle. Näistä yhdessä yrityksessä liuotinjätettä toimitettiin myös Stenametallille. 14

17 Liimat Yhdessä yrityksessä syntyi liima- ja tiivistysmassajätteitä, jotka sisältävät halogenoimattomia liuottimia. Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy toimitti jätteen Ekokem Oy:lle Ongelmajätteiden määrä, varastointi ja kirjanpito Suurimmassa osassa Merven teollisuusalueen yrityksiä syntyvien ongelmajätteiden määrä vastasi koti- tai maataloudessa syntyvien ongelmajätteiden määrää, jos loisteputkien määrää ei otettu huomioon. Kuudessa yrityksessä ongelmajätteitä syntyi selvästi kotitalouksia enemmän. Tähän joukkoon kuuluivat luonnollisesti autokorjaamot tms. ja kaksi alueen henkilölukumäärältään suurinta yritystä. Kahdessa yrityksessä maalaustoiminta on käytännössä lopetettu, joten maalijätettä ei tuotantotoiminnassa enää syntynyt. Yritykset eivät pitäneet kirjaa varastoiduista ongelmajätteistään. Kaikilta yrityksiltä kirjanpidosta ei kysytty, mutta yksikään yritys ei tällaista kirjanpitoa esittänyt. Yrityksillä oli kuitenkin yleensä ongelmajätteiden kuljetuksesta ja käsittelystä aiheutuneet laskut olemassa. Ongelmajätteillä ei ollut pääsääntöisesti erillistä varastoa, joten kirjanpitoa ei ehkä tämänkään takia ollut. Ongelmajätteitä varastoitiin yleensä tuotantotiloissa. Kolme yritystä varastoi jäteöljyjä ulkona. Niissä yrityksissä, joissa ongelmajätteiden syntyminen oli vähäistä, ongelmajätteet toimitettiin käsittelyyn melko epäsäännöllisesti. 6.3 Kemikaalien käyttö Yleistä Kemikaalikartoitus tehtiin haastattelun osana ja saadut tiedot perustuivat pääsääntöisesti haastateltavan antamiin muistinvaraisiin tietoihin. Kemikaalimääriä ja pakkausmerkintöjä ei selvitetty yksityiskohtaisesti. Tiedot ovat kuitenkin suuntaa-antavia, joiden avulla voidaan muodostaa yleiskuva alueen yritysten kemikaalien käytöstä. Useissa yrityksissä kemikaalien käyttö oli verrattavissa kotitalouksien kemikaalien käyttöön. Viidessä yrityksessä kemikaaleja ei varsinaisessa toiminnassa käytetty lainkaan. Autokorjaamoissa ja kuljetusliikkeissä (4 kpl) käytettiin toiminnan edellyttämiä kemikaaleja. Maaleja löytyi 11 yrityksestä, mutta varsinainen maalaustoiminta yrityksissä oli vähäistä. Kaksi yritystä, joissa maalausta oli harjoitettu aiemmin, varsinainen maalaustoiminta oli lopetettu. Näiden yritysten maalivarastot olivat edelleen kiinteistöllä ja niitä käytettiin vähäisessä määrin. Merven teollisuusalueella on neljä polttoaineiden jakelupistettä, joista kaksi on yrityksen omalle kalustolle tarkoitettua. Kaksi jakeluasemaa on miehittämättömiä automaattiasemia, joiden omistajia ei haastateltu. Lisäksi yksi yritys tankkasi kalustoaan suoraan letkulla tynnyristä. Alueella on kaksi yritystä, joiden kemikaalien määriä tulisi selvittää tarkemmin mahdollista kemikaalilain mukaista ilmoitus- ja lupamenettelyä varten. Lisäksi alueen neljän polttoaineiden jakelupisteen polttoainesäiliöiden ja muiden rakenteiden tulisi vastata nykyisiä säädöksiä. Hattulan kunnan palopäällikkö tekee jakelupisteiden säiliöistä perusteellisemman tarkastuksen (Vilpas 2002). Jakeluasemille on annettu uusia velvoitteita kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä vaarallisten kemikaalien käsittelystä jakeluasemilla (415/1998). Velvoitteet koskevat myös vanhoja asemia. Jakeluasemapäätöksen viimeiset siirtymäajat päättyvät vuoden 2002 lopussa. (Turvatekniikan keskus, esite:2.) 15

18 Pieniksi vanhoiksi asemiksi määritellään asemat, joissa varastoidaan enintään 10 m 3 bensiiniä (tai muita erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä tai syttyviä polttonesteitä) ja enintään 10 m 3 muita polttonesteitä. Jos pieni asema sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, sen maanpäälliset yksivaippaiset säiliöt on sijoitettava suoja-altaaseen mennessä. (Turvatekniikan keskus, esite:12.) Pohjavesialueella sijaitsevilla asemilla yli 10 m 3 bensiinisäiliöt on poistettava mennessä. Merven teollisuusalueen jakeluasemilla ei ollut yli 10 m 3 bensiinisäiliöitä. Yhdellä asemalla diesel- ja polttoöljyä varastoitiin kahdessa 10 m 3 maanpäällisessä säiliössä. Säiliöiden rakenteeseen liittyvien säädösten lisäksi tällaisia asemia koskevat myös jakelualueen rakennetta koskevat säädökset (Turvatekniikankeskus, esite:12-13) Yritysten käyttämät kemikaalit Taulukossa 2 on esitetty haastattelussa esiin tulleet kemikaalit, joita yrityksissä käytettiin. Taulukko 2. Yrityksissä käytetyt kemikaalit. Kemikaali Öljyt (voitelu-, vaihteisto-, moottori- tai hydrauliikkaöljyt) Nestekaasu 2 Maalit 11 Lakat 4 Painovärit 1 Liuottimet 4 Liimat 6 Leikkuuneste 2 Jäähdytys-, jarru- ja kytkinnesteet 4 Pesuaineet 4 Kalium- ja hopeasyanidi 1 Muut (hapot, tahranpoistoaineet yms.) Yritysten lkm 8 Taulukossa 3 on esitetty tietoa yritysten öljysäiliöistä (polttoainesäiliöt) ja jäteöljyn varastoinnista. Yrityskiinteistöillä ja jakeluasemilla oli yhteensä 16 öljysäiliötä, joista yhdessä kysymyksessä oli koneiden tankkauksessa käytettävä tynnyri. Maanalaisia säiliöitä näistä oli kolme kappaletta (Hattulan kunnan palolaitos). Kolme yritystä säilytti jäteöljyjä ulkona. 6 16

19 Taulukko 3. Öljysäiliöt ja jäteöljyn varastointi. Öljysäiliöt Maanpäällinen sisätiloissa Maanpäällinen ulkona Maanalainen Tankkaus Jäteöljy sisällä 5 Jäteöljy ulkona 3 Yritysten lkm 6 7 (sisältää kahden jakeluaseman säiliöt) 3 (2 suoja- kammiossa) 5 (sisältää kaksi jakeluasemaa) Käyttöturvallisuustiedotteet Käyttöturvallisuustiedotteet on laadittu, jos kemikaali on luokiteltu terveydelle vaaralliseksi, ympäristölle vaaralliseksi tai palo- ja räjähdysvaaralliseksi tai kemikaalin ominaisuudet muutoin ovat sellaisia, että sen käsittelystä, käytöstä tai varastoinnista voi aiheutua vastaavanlaista vaaraa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1996:20.) Kahdeksassa yrityksessä käyttöturvallisuustiedotteet olivat työntekijöiden saatavilla. Lisäksi yhdessä yrityksessä käyttöturvallisuustiedotteet olivat olemassa, mutta niitä säilytettiin kotona toimistossa. Käyttöturvallisuustiedotteita ei aina ollut, koska tuotteet olivat tavallisille kuluttajille tarkoitettuja. Yrittäjät olivat saattaneet itse käydä kaupassa ostamassa maaleja tai muita kemikaaleja pieniä eriä. Käyttöturvallisuustiedote tällaisista tuotteista pitää antaa kemikaalin vastaanottajan pyynnöstä. Kemikaalien määrät ovat olleet pieniä eikä käyttöturvallisuustiedotteita ole pyydetty. Käyttöturvallisuustiedote tulee antaa kemikaalin vastaanottajalle, kun kemikaalia käytetään teollisessa toiminnassa tai muutoin ammatissa (Sosiaali- ja terveysministeriö 1996:20) Työntekijöiden opastus kemikaalien käytössä Neljä yritystä ilmoitti, että työntekijöitä opastettiin kemikaalien käytössä. Opastus oli pääasiassa käytännössä neuvomista ja yhdessä yrityksessä kemikaalien käytöstä oli ohjeistus ympäristökäsikirjassa. Opastuksen vähyyteen vaikuttivat yrityksen koko ja kemikaalien käytön vähyys Kemikaalivahingot ja niihin varautuminen Ainoastaan kaksi yritystä ilmoitti, että yrityksessä oli tapahtunut kemikaalivahinko. Toisessa yrityksessä kemikaalia oli kaatunut yrityksen lattialle. Toisessa yrityksessä vuonna 1995 ulkopuolinen henkilö oli yrittänyt varastaa öljyä säiliöstä ja aiheuttanut pihalla öljyvahingon. Pilaantunutta maata poistettiin kaksi traktorikuormallista. Vahingosta ilmoitettiin myös poliisille, mutta tekijää ei ole saatu koskaan kiinni. 11 yritystä ilmoitti, että kemikaalionnettomuuksiin on varauduttu. Yleensä varautuminen tarkoitti sitä, että yrityksessä oli jotain imeytysainetta (puru, turve, kutterinlastu). 17

20 6.3.6 Lisätiedon tarve kemikaalien käytöstä Lisätietoa kemikaalien käytöstä kaipasi ainoastaan yksi yritys. Tällöinkin lisätietoa tarvittiin kemikaaliasioihin liittyvistä muutoksista. Yleensä yritykset ilmoittivat, etteivät ne käytä lainkaan kemikaaleja tai kemikaalien käyttö on vähäistä. Mikäli kemikaaleja käytettiin, tietoa niistä saatiin riittävästi. 6.4 Ympäristöriskit Ympäristöriskien luokitteluasteikko Yrityksiä pyydettiin arvioimaan ympäristöriskejään. Ympäristöriskejä arvioitiin aluksi haastattelutilanteessa yhdessä yrittäjän kanssa. Ympäristöriskejä arvioitiin riskiä aiheuttavan tapahtuman todennäköisyyden ja vaikutuksen perusteella taulukon 4 mukaisesti asteikolla 1-5. Mikäli riskiä ei voinut olla olemassa, riski luokiteltiin nollaksi. Tällainen tapaus voisi olla esimerkiksi kemikaalien varastointiin liittyvät riskit yrityksessä, jossa ei varastoida kemikaaleja. Riskejä luokiteltaessa ei otettu huomioon erityisemmin tulipalon aiheuttamaa riskiä. Taulukko 4. Ympäristöriskien pisteytys tapahtuman todennäköisyyden ja vaikutusten mukaan. Tapahtuman Todennäköisyys Vähäiset vaikutukset Haitalliset vaikutukset Vakavat vaikutukset Epätodennäköinen 1. Merkityksetön riski 2. Vähäinen riski 3. Kohtalainen riski Mahdollinen 2. Vähäinen riski 3. Kohtalainen riski 4. Merkittävä riski Todennäköinen 3. Kohtalainen riski 4. Merkittävä riski 5. Sietämätön riski Ympäristöriskejä arvioitaessa selvityksen tekijä on yhdenmukaistanut ympäristöriskien arvioinnissa käytettyjä periaatteita ja lukuja. Luokituksen täsmentämiseen päädyttiin, koska haastatteluhetkellä tehty arviointi vaihteli paljon yrityksissä. Haastatteluaineiston ja tehtyjen havaintojen pohjalta on myöhemmin laadittu erilaisia väittämiä, jotka kuvaavat käytännössä tekijöitä tai tilanteita, jotka tässä selvityksessä on määritelty riskeiksi. Tällöin sanallinen kuvaus on ehkä todenmukaisempaa kuin itse pisteytys. Riskiluokituksessa käytettiin kuitenkin osittain em. taulukon pisteytystä. Osalle yrittäjistä luokituksen mahdollisesta muuttamisesta ilmoitettiin jo haastattelun aikana Ympäristöriskien osa-alueet ja tulokset Ympäristöriskeissä tarkasteltiin kuutta eri osa-aluetta. Näkökulma kaikissa osa-alueissa oli maaperän ja pohjavesien pilaantuminen. Tästä johtuen erillinen kohta päästöt maaperään on jätetty pois (lomakkeen kohta 5), koska näkökulma oli mukana kaikissa muissa tarkastelukohteissa. 18