Kestävä kehitys Hämeenlinnan seudun yrityksissä vuonna 2002 Johanna Alanen Ympäristöosaston julkaisuja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävä kehitys Hämeenlinnan seudun yrityksissä vuonna 2002 Johanna Alanen Ympäristöosaston julkaisuja 19 2002"

Transkriptio

1 Kestävä kehitys Hämeenlinnan seudun yrityksissä vuonna 2002 Johanna Alanen Ympäristöosaston julkaisuja EAKR

2 Lähdeviite: Alanen, J. 2002: Kestävä kehitys Hämeenlinnan seudun yrityksissä vuonna Ympäristöosaston julkaisuja 19. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 41 s. + 3 liitettä. ISBN ISSN

3 Esipuhe Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston hallinnoimaa Ekoverkko-hanketta toteutetaan kuuden kunnan alueella: Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola ja Renko. Ekoverkko-hankkeen päätavoitteena on pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) jätehuollon, kemikaalien käytön ja energiankulutuksen parempi hallinta sekä yhteistyön lisääntyminen ympäristöasioissa. Ekoverkko-hanketta rahoittavat ympäristöosaston ja em. kuntien lisäksi Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Tässä selvityksessä on kyselylomakkeen avulla kartoitettu Hämeenlinnan seudun yritysten ympäristöasioiden hoidon tilaa ja vertailtu saatuja tuloksia vuonna 1998 toteutetun selvityksen tuloksiin. Hämeenlinnan seudulla tarkoitetaan Hämeenlinnan kansanterveystyön kuntayhtymän kuntia (Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Kalvola ja Renko) sekä Janakkalan kuntaa. Lisäksi tavoitteena on ollut ympäristökoulutuksen ja tiedon tarpeen selvittäminen sekä tiedon tuottaminen kestävän kehityksen seurantaa varten ja Ekoverkko-hankkeen käyttöön. Selvitys on tehty kesällä 2002 ja sen tekemisestä vastasi korkeakouluharjoittelija Johanna Alanen Tampereen yliopistosta. Työtä ohjasi Ekoverkko-hankkeen projektipäällikkö Sirpa Viholainen. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto kiittää selvitykseen osallistuneita yrityksiä. Hämeenlinnassa Sara Saari Terveysvalvonnan johtaja Ympäristöosaston julkaisuja 19 1

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO KESTÄVÄ KEHITYS JA YRITYKSET KESTÄVÄN KEHITYKSEN MÄÄRITTELYÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN YRITYKSISSÄ Energiansäästö Jätehuolto Kemikaalit Työkaluja yritysten ympäristöasioiden toteuttamiseksi YRITYSTEN YMPÄRISTÖVASTUU JA YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNTÖ YRITYSTEN JA KUNNAN YMPÄRISTÖYHTEISTYÖ EKOVERKKO-HANKE HÄMEENLINNAN SEUDUN YRITYKSET PÄHKINÄNKUORESSA SELVITYKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS TAVOITTEET MENETELMÄT TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA YRITYSTEN TAUSTATIEDOT JA KYSELYN EDUSTAVUUS YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖISTÄ JA YRITYSTEN YMPÄRISTÖASIOIDEN TOTEUTTAMISEN TYÖKALUISTA YRITYSTEN YMPÄRISTÖASIOIHIN LIITTYVÄN KOULUTUKSEN JA TIEDON TARVE SEURANTATIETO YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDOSTA SAATAVA HYÖTY HAITALLISTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN LAAJUUS JA YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON PARANTAMINEN YRITYSTEN TOIMINNASSA JÄTTEET YMPÄRISTÖASIOIDEN HYVÄÄN HOITOON LIITTYVIEN VÄITTÄMIEN KUVAAVUUS YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET Ympäristöosaston julkaisuja 19 2

5 Tiivistelmä Tämän selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Hämeenlinnan seudun kuntien (Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Renko) alueella toimivien yritysten ympäristöasioiden hoidon tilasta ja kehittämistarpeista, sekä kartoittaa ympäristöasioiden hoidon tilassa tapahtuneita toksia vertaamalla saatuja tuloksia vuonna 1998 toteutetun selvityksen tuloksiin. Lisäksi tavoitteena oli ympäristökoulutuksen ja tiedon tarpeen selvittäminen sekä tiedon tuottaminen kestävän kehityksen seurantaa varten ja Ekoverkko-hankkeen käyttöön. Selvitys toteutettiin kirjekyselynä (ks. liitteet 1 ja 2) ja se lähetettiin kesäkuussa 2002 Hämeenlinnan seudun 134 yritykseen. Kohdeyrityksissä oli vähintään 20 työntekijää. Lisäksi mukana olivat pienemmät yritykset, joiden toiminnasta on tehty ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmää varten. Kysymykset pohjautuivat osittain vuonna 1998 tehtyyn kyselyyn, mutta uusi kysely oli sisällöltään laajempi. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi 56 yritystä. Kyselyn vastausprosentti oli 42. Vastausten vähyyttä selittää varmasti se, että kysely tehtiin kesäkuukausien aikana, jolloin useimmissa yrityksissä oli lomakausi parhaimmillaan. Vuoden 1998 kyselyä mukaillen yritysrekisteristä valittiin kaikkien muiden toimialojen yritykset lukuun ottamatta julkisen hallinnon, maa- ja metsätalouden, rahoitustoiminnan sekä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen yrityksiä. Pienen vastausprosentin vuoksi tulosten perusteella ei voida tehdä laajoja yleistyksiä, mutta tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavina. Vastausten määrä oli miltei sama kuin vuonna 1998 (43 kpl), joten vertailut vuosien 1998 ja 2002 välillä ovat melko päteviä. Lisäksi yritysten toimiala- ja kokojakauma olivat molempina vuosina hyvin samankaltaiset. Yritykset olivat arvioineet omat haitalliset ympäristövaikutuksensa yleisesti ottaen joko vähäisiksi tai kohtalaisiksi tai niitä ei joillain osa-alueilla ollut lainkaan. Yritykset arvioivat parantaneensa ympäristöasioidensa hoitoa eri osa-alueilla enimmäkseen jonkin verran. Erilaisiin ympäristöasioiden hyvää hoitoa kuvaaviin väittämiin yritykset vastasivat suurimmaksi osaksi joko kuvaa jonkin verran tai kuvaa hyvin. Ympäristöasiat olivat siis jo kiinteä osa yritysten toimintaa, mutta paljon on vielä tekemistä. Tuloksia tulkittaessa on myös otettava huomioon, että kyse on yritysten subjektiivisista mielipiteistä, joilla saattaa olla taipumusta itsekritiikittömyyteen. Yrityksen koko ei vaikuttanut merkittävästi haitallisten ympäristövaikutusten laajuutta tai hoidon parantamista kartoittaneiden kysymysten eikä myöskään ympäristöasioiden hyvää hoitoa koskevien väitteiden vastausprosentteihin. Sen sijaan toimiala vaikutti jossain määrin vastauksiin. Vastauksia tulkittaessa on kuitenkin otettava huomioon, että toimialojen vastausprosentit vaihtelivat paljon. Lisäksi toimialojen erilaiset piirteet vaikuttivat ilmeisesti vastauksiin, joten eri toimialojen välisen vertailun tulokset ovat vain heikosti suuntaa-antavia. Kun vertaa vuosia 1998 ja 2002, ei yrityksissä ole tapahtunut suuria toksia. Koulutuksen ja tiedon tarve on yhä hyvin ilmeinen, ja se on jopa lisääntynyt neljässä vuodessa. Eniten tietoa kaivattiin ympäristölainsäädännöstä. Myös hyödyt, joita yritykset kokevat saavansa ympäristöasioiden hoidolla, olivat pysyneet samoina. Eniten hyötyä oli nytkin saatu erilaisten säästöjen muodossa. Ympäristövastaavien määrä yrityksissä oli hieman lisääntynyt ja enemmistöllä (70 %) oli ympäristöjärjestelmä tai oma ympäristöohjelma. Tämä tietenkin on positiivista. Yrityksillä oli runsaasti seurantatietoa erilaisista ympäristöön liittyvistä toiminnoista. Etenkin suuret yritykset olivat kunnostautuneet seurantatiedon keräämisessä. Eniten seurantatietoa yrityksillä oli sähkön käytöstä. Kuitenkin vain vajaa kolmasosa yrityksistä oli valmis luovuttamaan seurantatietoa ympäristöosaston käyttöön kestävän kehityksen indikaattorien kehittämistä varten. Suuret yritykset olivat halukkaampia luovuttamaan seurantatietojaan kuin pienet yritykset. Eniten yritykset kiinnittivät huomiota ns. perinteisiin ympäristöasioihin, kuten jätehuoltoon ja energia-asioihin. Eri jätelajikkeet lajiteltiin suhteellisen hyvin. Kestävän kehityksen huomioiminen useilla eri osa-alueilla, kuten esimerkiksi hankinnoissa tai johdon ja henkilöstön sitoutumisessa yrityksen ympäristöasioiden kehittämiseen kaipaavat vielä parantamista. Kaikki yritykset ovat kuitenkin lähteneet kestävän kehityksen tielle ja tehneet parannuksia useilla osa-alueilla. Yritysten va- Ympäristöosaston julkaisuja 19 3

6 paaehtoisuuteen perustuva kestävän kehityksen työ edellyttää eri organisaatioilta paljon neuvontaja ohjauspalveluja, joille kyselyn mukaan on yhä sekä kysyntää että tarvetta. 1. Johdanto Suomen ympäristöpolitiikkaa hallitsee tällä hetkellä pyrkimys kestävään kehitykseen. Keskustelu kestävästä kehityksestä on lähtenyt voimakkaasti liikkeelle kesällä 1992 Rio de Janeirossa pidetyn YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin jälkeen. Riossa hyväksyttiin toimintaohjelma Agenda 21, jonka mukaisesti maailman hallitukset sitoutuivat edistämään kestävää kehitystä kansallisessa toiminnassa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Samassa toimintaohjelmassa velvoitetaan myös yritykset tekemään omia ympäristöohjelmiaan. (Laurila & Sironen 1997: 144.) Yritykset ovat keskeisiä toimijoita ympäristöongelmien vähentämisessä erityisesti energian ja raaka-aineiden käytön sekä liikenteen aiheuttamien ympäristöongelmien osalta. Kestävä kehitys asettaa nykyisin ja tulevaisuudessa tuotannolle, kulutukselle ja koko taloudelliselle toiminnalle hyvin olennaiset reunaehdot. Kestävän kehityksen turvaaminen on riippuvainen yhtäältä yhteiskunnan ohjauksesta sekä toisaalta yritysten, kuluttajien ja eri sidosryhmien itseohjauksesta. Tulevaisuudessa ympäristönsuojelua toteutetaan kasvavasti yritysten, osakkaiden, kuluttajien ja erilaisten sidos- ja intressiryhmien asenteiden ja niissä tapahtuvien tosten mukaisesti. Näiden kehitystrendien myötä ympäristöasioiden hoitamisesta on tullut tärkeä kilpailukykytekijä myös liiketoiminnassa. (Loikkanen, Mälkki, Virtanen, Katajajuuri, Seppälä, Leivonen & Reinikainen 1999: 1.) Perinteisesti pääpaino yrityksen ympäristönsuojelutyössä on ollut lainsäädännön ja määräysten noudattamisessa. Vähitellen ympäristönsuojelutyön sisältö on laajentunut päästöjen ja jätteiden vähentämisestä koskemaan yhä laajemmin myös tuotteita ja niiden ympäristövaikutuksia koko elinkaaren ajan. Ympäristötietoisuus on lisääntynyt ja sen seurauksena myös yrityksen toiminnasta kiinnostuneiden sidosryhmien joukko. Viranomaisten vaatimusten noudattamisen rinnalla yritykset ennakoivat sidosryhmien odotuksia ja vaatimuksia sekä pyrkivät uudistuneilla tuotevalikoimillaan myös vaikuttamaan markkinoihin. Ympäristötietoisuuden ja ohjausmekanismien ttuminen ovat edellyttäneet myös asenteiden ja toimintatapojen tosta. Yritysten toimintatavat ympäristöasioissa ovat ttuneet passiivisesta ja varauksellisesta aktiiviseksi ja avoimeksi. Ympäristöraportit ja EMAS -selonteot ovat esimerkkejä tästä toksesta. (Valtion ympäristöhallinto 2002a.) Ympäristönsuojelusta on kehittymässä yrityksille tärkeä kilpailutekijä hinnan ja laadun rinnalle. Myös pienet ja keskisuuret yritykset uskovat ympäristöasioiden olevan entistä tärkeämpiä jatkossa. (Larnimaa 1999: 11.) Ympäristöasioiden hyvä hoito on osa yritysten nykypäivää, yritystoiminnan kehittämistä ja toimintaedellytysten turvaamista. Ympäristöasioiden järjestelmällisellä hoidolla lisätään tuottavuutta, työturvallisuutta ja -viihtyvyyttä sekä säästetään voimavaroja. Ympäristöasioiden huomioonottaminen parantaa yrityskuvaa ja helpottaa yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Ennen kaikkea ympäristöasioiden hoidosta hyötyy ympäristö niin paikallisesti kuin globaalistikin. (Törnblom 1999: 8.) Markkinoiden vihertyminen lisää yhä enenevässä määrin tarvetta ympäristöasioiden neuvonta- ja ohjauspalveluille. Lupa- ja valvontaviranomaisena toimiminen on edelleen keskeisin ympäristöviranomaisen lakisääteinen tehtävä, mutta kestävän kehityksen edistämiseksi tarvitaan myös nlaista yhteistyötä yritysten kanssa. Osa Hämeenlinnan seudun yrityksistä (Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Kalvola ja Renko) on ollut mukana laatimassa Hämeenlinnan seudun kestävän kehityksen toimintaohjelmia. Kestävän kehityksen toimintaohjelmien edistämiseksi Hämeenlinnan seudun kunnat ovat myös olleet mukana Suomen Kuntaliiton vetämässä Paikallinen Agenda 21 - Ympäristöosaston julkaisuja 19 4

7 projektissa, jonka yhtenä kolmesta sisällöllisestä painopisteestä on ollut kunnan ja yritysten yhteistyön kehittäminen. Osana seudullista paikallisagenda 21 -projektia sekä yritysten ja kunnan yhteistyötä Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosastolla toteutettiin kesällä 1998 kysely Hämeenlinnan seudun kuntien yritysten ympäristöasioiden hoidon tilasta. Tämä selvitys pohjautuu kesällä 2002 toteutettuun seurantakyselyyn, jonka tarkoituksena oli selvittää, mikä on yritysten ympäristöasioiden hoidon tila tällä hetkellä ja minkälaisia mahdollisia toksia yrityksissä on tapahtunut sitten vuoden Tällä kertaa kartoituksessa oli mukana myös Janakkalan kunta. 2. Kestävä kehitys ja yritykset 2.1 Kestävän kehityksen määrittelyä Tämän hetken merkittävimpiä ympäristöongelmia ovat luonnonvarojen hupeneminen, kasvihuonekaasujen pitoisuuden lisääntyminen ilmakehässä ja sen aiheuttama ilmastontos, vauriot yläilmakehän otsonikerroksessa, maaperän tuottokyvyn rappeutuminen sekä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Kestävä kehitys on laajemman ympäristöajattelun sanapari, jonka avulla näihin ongelmiin pyritään tarttumaan. Käsitettä kestävä kehitys on käytetty jo 1970-luvulla, mutta yleiseen poliittiseen kielenkäyttöön sen nosti vuonna 1987 mietintönsä jättänyt YK:n ympäristön ja kehityksen maailmankomissio eli ns. Brundtlandin komissio. Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio määritteli kestävän kehityksen seuraavasti: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. (Suomen Kuntaliitto 1994: 8.) Kestävällä kehityksellä on kolme ulottuvuutta: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Lisäksi puhutaan kulttuurisesta kestävyydestä, mutta se luetaan usein sosiaalisen kestävyyden osaksi. Näiden kolmen ulottuvuuden yksittäinen rajaaminen on mahdotonta, sillä kestävän kehityksen ulottuvuudet kietoutuvat toisiinsa. Jako on kuitenkin hyödyllinen, koska se osoittaa käsitteen kattavuutta. (Jeronen, Kaikkonen & Virkkula 1999: 20.) Myös eri osa-alueiden yhteensovittaminen on vaikea tehtävä juuri käsitteen monitulkintaisuuden takia. Tulkinta saa kuitenkin uutta sisältöä yhteiskuntapoliittisesta keskustelusta tiedon jatkuvasti lisääntyessä ja olosuhteiden ttuessa. (Lähdesmäki 1999: 7.) Ekologisesti kestävässä kehityksessä keskeisintä on luonnon elinvoiman vaaliminen. Jos inhimilliset toiminnot johtavat luonnon elinvoiman rappeutumiseen, inhimilliset toiminnot eivät voi olla kestävällä pohjalla. (Haila 1995: 8.) Kestävän kehityksen perusehtona on ekosysteemien toimivuuden ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen luonnon kestokykyyn pitkällä aikavälillä. Ekologinen kestävyys on myös kestävän kehityksen perusehto, sillä ilman sitä ei voida turvata muita kestävän kehityksen tavoitteita. (Lähdesmäki 1999: 7-8.) Taloudellinen kestävyys voidaan määritellä sisällöltään ja laadultaan tasapainoiseksi kasvuksi, joka pitkällä aikavälillä ei perustu velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Se edellyttää, että tavarat ja palvelut tuotetaan maailmanlaajuisesti nykyistä vähemmän ympäristöä rasittaen ja luonnonvaroja säästäen. Kestävässä taloudessa otetaan huomioon tuotannon ja kulutuksen koko elinkaaren aikaiset ympäristö- ja terveysvaikutukset. Taloudelliseen kestävyyteen liittyy voimakkaasti ympäristöteknologian ja säästävän teknologian kehittäminen. (Lähdesmäki 1999: 8.) Taloudellisessa kestävyydessä kehitys on taloudellisesti tehokasta ja kehityksen tulokset jaetaan oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä ja sisällä (Ojala 2000: 10-11). Toiminta on kuitenkin taloudelli- Ympäristöosaston julkaisuja 19 5

8 sesti kestävää vain, jos sen ekologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset eivät pitkällä aikavälillä vaaranna elinedellytysten tasapuolista saatavuutta (Suomen Kuntaliitto 1994: 20). Sosiaalinen kestävyys on kestävän kehityksen ehto ja sen saavuttamisen keino (Niemenmaa 1999: 13). Sosiaalinen kestävyys turvaa ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet oman hyvinvointinsa luomiseen, perusoikeuksien toteutumiseen ja elämän perusedellytyksien hankkimiseen sekä mahdollisuuden tasa-arvoiseen osallistumiseen ja vastuunottoon päätöksenteossa. (Jeronen ym. 1999: 20.) Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä keskeistä on taata, että hyvinvoinnin edellytykset siirtyvät sukupolvilta toisille. Kulttuuriin kuuluvat n muassa arvot, jokapäiväisen elämän käytännöt, kansalliset toimintamallit sekä erilaiset ympäristöt. Kestävän kehityksen edistämisessä onkin otettava huomioon kulttuurisen toimintaympäristön antamat mahdollisuudet ja samalla myös sen asettamat rajoitukset. (Lähdesmäki 1999: 8.) Yritysmaailman sosiaalisesti kestävästä kehityksestä hyviä esimerkkejä ovat n muassa asiakkaiden toiveiden huomioonottaminen, yrityksen henkilöstön ottaminen mukaan yrityksen ympäristöasioiden suunnitteluun ja globaalilla tasolla lapsityövoiman välttäminen tuotteiden valmistuksessa. Brundtlandin komission innovaatio, kestävä kehitys, esitettiin ajattelu- ja toimintamalliksi, jonka avulla taloudellista kasvua ja sosiaalista edistystä voitaisiin tavoitella sopusoinnussa ympäristön hyvinvoinnin kanssa. Nykyään kehityksen, talouden ja ympäristön välinen side tunnustetaankin varauksetta erottamattomaksi. (Uurtimo 1998: 160.) Talouden uusi suunta edellyttää yrityksiltä entistä tiukempaa pureutumista ympäristöasioihin. Tämä merkitsee asteittaista siirtymistä ympäristöjohtamisesta ympäristöosaamisen kautta kestävään kehitykseen. Ympäristöjohtaminen liikkuu talouden ja ekologian välisellä akselilla. Se määritellään suppeimmaksi ja usein lähinnä yrityksen sisäiseksi ympäristötoiminnaksi. Ympäristöosaaminen on laajempi käsite, joka kattaa myös toimintaa yrityksen seinien ulkopuolella. Kestävä kehitys on käsitteistä laajin ja mutkikkain. Se tarkoittaa n muassa yrityksen mahdollisimman saumatonta sopeutumista ympäristöönsä pitkällä aikavälillä. (Fiilin 2001: ) 2.2 Kestävän kehityksen edistäminen yrityksissä Suomalainen ympäristöpolitiikka pohjautuu oikeudellis-hallinnolliselle ohjaukselle ja lupamenettelylle. Tämä on johtanut siihen, että suurten laitosten aiheuttama pistekuormitus kontrolloidaan aiempaa paremmin. Nyt huomio tulisi kiinnittää pk-yritysten aiheuttamaan hajakuormitukseen. Pk-yritykset työllistävät Suomessa noin henkeä. Tämä tarkoittaa, että työvoimasta noin 58 % työskentelee pk-yrityksissä. Pk-sektorille ennakoitu kasvu aiheuttaa hajakuormituksen lisääntymistä. Pienillä yrityksillä ei kuitenkaan usein ole resursseja panostaa ympäristönsuojeluun; ympäristöjärjestelmät ja t yritysten vapaaehtoiset ympäristönsuojelutoimenpiteet ovat etupäässä räätälöity suurten yritysten tarpeisiin. (Ilomäki 1999: 9-10.) Kun kestävää kehitystä lähdetään edistämään yrityksessä, tarvitaan aluksi päätös siitä, että ympäristöasiat otetaan järjestelmällisesti osaksi toimenkuvaa. Seuraava askel on kartoittaa yrityksen nykytila. Kartoituksessa selvitetään yrityksen voimassa olevat lupa-asiat, ympäristövaikutukset, toimintaperiaatteet ja vastuut. Kartoituksen perusteella asetetaan aluksi päämääriä ja tavoitteita asioiden toteuttamiseksi ja sen jälkeen mietitään toimenpiteet niiden toteuttamiseksi. Jotta päämäärät saavutettaisiin, on tärkeää asettaa toimenpiteille vastuuhenkilöt ja aikataulut, kouluttaa henkilöstöä ja tiedottaa etenemisestä säännöllisin väliajoin. Lopuksi on tärkeää seurata päämäärien ja tavoitteiden toteutumista, lisätoimien tarvetta ja mahdollisia ongelmatilanteita sekä tiedottaa saavutuksista myös sidosryhmille. (Törnblom 1999: ) Ympäristöosaston julkaisuja 19 6

9 Ympäristöasioiden hallinta perustuu siihen, että erilaisia päästöjä veteen ja ilmaan, jätteitä sekä energian ja raaka-aineiden kulutusta tarkastellaan samanaikaisesti niiden keskinäiset riippuvuussuhteet huomioon ottaen. Tavoitteena on tiettyyn toimintaan tai laitokseen liittyvien erilaisten päästöjen ja muiden kuormitustekijöiden sekä niiden keskinäisten vuorovaikutusten tunnistaminen ja niistä aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten estäminen tai vähentäminen ympäristön kannalta parhaalla tavalla. Kokonaistarkasteluja voidaan käyttää mm. yritysten ympäristönsuojelutason parantamisessa ja tuotepolitiikan kehittämisessä, viranomaistoiminnan kehittämisessä ja ympäristöpolitiikan suuntaamisessa. (Valtion ympäristöhallinto 2002b.) Kestävässä yhdyskunnassa käytetään energiaa säästäen ja hyödynnetään uusiutuvia energiamuotoja. Myös muita luonnonvaroja kuin energiaa käytetään säästeliäästi ja luonnonvaroista mieluummin uudistuvia kuin ehtyviä. Kestävässä yhdyskunnassa päästöjä ja jätteitä tuotetaan mahdollisimman vähän. Torjuttavia päästöjä ovat niin paikalliset ilmansaasteet ja melu kuin maapallon ilmastoon vaikuttavien kasvihuonekaasujen vapautuminen ja yläilmakehän otsonikerrosta heikentävät kaasut. Jätteiden määrän vähentäminen, uusiokäyttö, kierrätys sekä lopputuotteen hyväksikäyttö aina ravinteiden ravinnontuotantoon palauttamista myöten ovat osa yhdyskunnan kestävää aineiden kierron hallintaa. (Ojala 2000: 11.) Yrityksillä on merkittävä rooli yhdyskuntien kestävän kehityksen edistämisessä, sillä ne kuluttavat suuret määrät energiaa sekä raaka-aineita ja aiheuttavat päästöjä niin maaperään, veteen kuin ilmaankin. Yritykset suhtautuvat ympäristöasioihin hyvin eri tavoin. Osa yrityksistä on edelläkävijöitä, joille ympäristöarvot ovat tärkeä osa yrityksen johtamiskulttuuria, kun taas toiset yritykset heräävät ympäristökysymyksiin vasta sitten, kun lainsäädännön tokset asettavat toiminnalle uusia vaatimuksia. Hämeenlinnan seudun kunnissa käynnistyi vuonna 1998 yritysten, ympäristöviranhaltijoiden ja elinkeinotoimen välinen yhteistyöhanke. Ekoverkko-hankkeen avulla yrityksille on kerrottu ympäristömyönteisestä yritystoiminnasta ja siitä koituvista konkreettisista hyödyistä. Hankkeen painopistealueita ovat pienyritysten keskeiset ympäristönäkökohdat (jätehuolto, kemikaalien käyttö ja energiankulutus) ja niiden kehittäminen. Vuoden 2002 painopistealueita ovat energiankulutus ja kestävän kehityksen indikaattorien kehittäminen edellä mainittujen ympäristönäkökohtien seurantaa varten. Seuraavissa kappaleissa käsitellään edellä mainittuja painopistealueita yritysten näkökulmasta Energiansäästö Kaikesta Suomessa käytettävästä energiasta käyttää puolet. Sähköstäkin käyttää yli puolet. Kestävän kehityksen näkökulmasta on oleellista, käytetäänkö uusiutuvia vai uusiutumattomia energialähteitä. Uusiutumaton energia on pääosin fossiilista, maapallon maaperään sitoutunutta hiiltä, jonka polttaminen siirtää hiilen hiilidioksidina ilmakehään ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. (Ojala 2000: 114.) Energia liittyy joko suoraan tai välillisesti lähes kaikkiin yrityksen toimintoihin aina raaka-aineesta lopullisiin tuotteisiin asti. Tuotannon energiankulutuksen selvittämiseksi ja säästömahdollisuuksien arvioimiseksi on selvitettävä tuotantolaitoskohtaisesti prosessien, osaprosessien ja laitteiden energiataseet. Energiansäästöä voidaan saada aikaan ajo- ja käyttötapoja ttamalla, prosessien jätelämpöä hyödyntämällä, laitteita uusimalla sekä tuotannon suunnittelulla ja ohjauksella. Ottamalla huomioon energiatehokkuus jo investointivaiheessa on mahdollista saavuttaa merkittäviä energiakustannussäästöjä tuotantoyksikön koko elinkaaren aikana. (Motiva 2000: 7-8.) Tuotannon lisäksi energiaa tarvitaan toimitiloissa ja rakennuksissa tilojen lämmitykseen, ilmastointiin, käyttöveden lämmitykseen ja sähkölaitteisiin. Energiankulutuksen voi ottaa huomioon myös tuotesuunnitteluvaiheessa, sillä tuotesuunnittelu vaikuttaa tuotteen valmistukseen tarvittavaan Ympäristöosaston julkaisuja 19 7

10 energiaan sekä tuotteen käytönaikaiseen energiantarpeeseen. Myös hankinnoista suurin osa vaikuttaa yrityksen energiantarpeeseen. Siksi mm. hankittavien laitteiden energiatehokkuuden ja eri vaihtoehtojen elinkaarikustannusvertailu kannattaa sisällyttää yrityksen hankintapolitiikkaan. (Motiva 2000: 8.) Kuljetusten energiankäyttöön vaikuttaa kuljetusmuoto, kuljetettava matka, raaka-aineiden ja tuotteiden paino sekä tilantarve. Kuljetusten logistinen suunnittelu, tuotteiden painon ja tilantarpeen huomiointi suunnittelussa, sopivimman kuljetuskaluston valinta sekä taloudellisen ajon koulutus ovat keinoja, joilla yritykset voivat saavuttaa suuriakin säästöjä. (Motiva 2000: 8-9.) Nykytilan arviointi on ensimmäinen vaihe energiansäästön toteuttamisessa. Arvioinnissa muodostetaan kokonaiskuva yrityksen energiankäytöstä sekä selvitetään yrityksen energiansäästömahdollisuudet ja säästötoimien kannattavuus. Arvioinnin pohjalta laaditaan yritykselle konkreettinen toimenpidesuunnitelma, jonka toteutusta seurataan säännöllisesti. Yritys voi myös palkata asiantuntijan suorittamaan perusteellisen kartoituksen rakennuksen ja tuotantoprosessien energian ja veden käytöstä sekä kaikista kannattavista säästömahdollisuuksista. Toimenpidettä kutsutaan energiakatselmukseksi ja se on yleisnimitys kauppa- ja ministeriön ja Motivan kehittämille menetelmille energiansäästön selvittämiseksi erilaisissa kohteissa. Toinen yleistyvä vaihtoehto on allekirjoittaa teollisuuden ja kauppa- ja ministeriön välinen vapaaehtoinen energiansäästösopimus. Sopimukseen liittyneen yrityksen keskeiset tehtävät ovat: nimetä vastuuhenkilö, laatia energiankäytön tilanneselvitys, toteuttaa energiakatselmukset ja -analyysit, laatia tehostamissuunnitelma, ottaa energiansäästö huomioon investoinneissa, pyrkiä energiaa säästävien tekniikoiden käyttöönottoon sekä raportoida vuosittain energian käytöstä ja toteutuneista tehostamistoimenpiteistä. Energiansäästö on osana yrityksen toimintaa, kun sillä on ISO tai EMAS - ympäristöjärjestelmä. (Motiva 2000: ) Jätehuolto Luonnonvarojen riittävyys on kestävän kehityksen perusedellytyksiä. Kestävä kehitys edellyttää yhteiskunnallisia ja talouspoliittisia uudistuksia sekä arvojen, tuotantotapojen ja kulutustottumusten toksia. Jätteitä muodostuu luonnonvarojen käyttöönotossa, raaka-aineiden tuotannossa, tuotteiden valmistuksessa ja kulutuksessa. Suuri osa jätteistä voidaan palauttaa tuotannon raaka-aineiksi tai käyttää toin hyödyksi. Kierrätystä tehokkaammin voidaan luonnonvarojen järkevää käyttöä edistää lisäämällä luonnonvarojen käytön tehokkuutta ja ttamalla tuotannon rakennetta aineellisesta aineettomampaan. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuutonta lisäkustannusta verrattuna toin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti energia. Viimeisenä tavoitteena on jätteen turvallinen loppusijoitus. (Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus 1998: 3-5.) Parasta jätehuoltoa on jätteen synnyn ehkäisy, josta jätelakikin lähtee liikkeelle. Jätemäärää voi vähentää kuluttamalla aikaisempaa vähemmän, tekemällä entistä kestävämpiä tuotteita ja käyttämällä niitä yhä tehokkaammin. Paras paikka lajitella jätteet on siellä, missä tuotteet ja materiaalit ttuvat jätteeksi. Jätteen raaka-aineiden kierrättäminen säästää energiaa ja luonnonvaroja sekä pienentää jätehuollon kustannuksia ja ympäristöhaittoja. (Ojala 2000: ) Noin 95 % jätteistä syntyy tuotannossa. Tuotannon jätteistä pääosa on peräisin teollisesta toiminnasta ja maataloudesta. Teolliseksi toiminnaksi luetaan kaivostoiminta,, sekä energia- ja vesihuolto. Teollisuuden jätteitä syntyy eniten massa- ja paperiteollisuudessa sekä mekaanisessa metsäteollisuudessa. Myös metalli- ja kemian ovat suuria jätteen tuottajia. (Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus 1998: 4-5.) Yritys voi ympäristön huomioonottavalla toiminnalla säästää raaka-aineita ja energiaa sekä vähentää jätteen syntymistä. Tämä kaikki säästää Ympäristöosaston julkaisuja 19 8

11 myös rahaa. Yritys voi myös käyttää ympäristöinvestointejaan hyväksi omassa markkinoinnissaan ja lisätä tällä tavoin ympäristönsuojelutyön taloudellista merkitystä. Tuotteen ympäristövaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon tuotteen koko elinkaari raaka-aineiden valmistuksesta tuotteen valmistukseen ja käyttöön sekä käytöstä poistamiseen saakka. Myös kuljetukset ja varastointi ovat osa tuotteen elinkaarta Kemikaalit Kemikaalit liittyvät lähes kaikkeen inhimilliseen toimintaan ja niille löydetään yhä uusia työntekoa tehostavia ja arkielämää helpottavia käyttökohteita. Suomen kemianteollisuuden tuotteista ja maahantuoduista kemikaaleista valtaosa käytetään teollisessa toiminnassa. Kemikaalien käyttömäärien perusteella keskeisiä teollisuudenaloja ovat öljynjalostus, petrokemian, muovi, teollisuuden peruskemikaalien ja lannoitteiden valmistus sekä sellun ja paperin valmistus. Suuret tuotanto- ja käyttömäärät eivät automaattisesti johda suuriin haittoihin. Suomen saastuneimmiksi todetuista maa-alueista suuressa osassa saastumisen on aiheuttanut pieni ja keskisuuri, kuten sahat, kyllästämöt, korjaamot ja romuttamot. Pk-teollisuuden aiheuttama haitallisten aineiden kuormitus tunnetaan Suomessa huonosti. (Vesi- ja ympäristöhallitus 1994: 9-17.) Työnantajalla tulee olla riittävät tiedot työpaikalla käytössä olevien kemikaalien ominaisuuksista ja vaarallisuudesta ja hänen on noudatettava kemikaalien käytössä riittävää varovaisuutta. Työpaikalla ei saa käyttää kemikaaleja, joissa ei ole kemikaalilain mukaisia varoitusmerkintöjä ja joista ei ole käyttöturvallisuustiedotteita. (Riala, Pylkkö, Lameranta & Silvo 1999: 8.) Kemikaalien luokittelun ja merkintöjen avulla varoitetaan kemikaalien vaaroista. Suomessa ympäristölle vaarallisten kemikaalien luokitteluvelvoite astui voimaan vuonna Luokitus perustuu lähinnä kolmeen tekijään: aineen välittömään myrkyllisyyteen vesieliöille, nopeaan biologiseen hajoavuuteen ja kertymistaipumukseen. Aine voidaan luokitella ympäristölle vaaralliseksi myös lla perusteella, esimerkiksi otsonikerrosta tuhoavan ominaisuutensa vuoksi. Aineen pysyvyys on erittäin merkittävä ympäristövaarallisuuteen vaikuttava tekijä. Pysyvät aineet kertyvät ympäristöön ja voivat aiheuttaa jo pieninä määrinä haittoja. (Suomen ympäristökeskus 1995: 2-6.) Kemikaalilaki asettaa ensisijaisesti kolme velvoitetta ympäristölle vaaralliseksi luokitellun kemikaalin valmistajalle, maahantuojalle tai markkinoille luovuttajalle: 1. Ympäristölle vaaralliset kemikaalit on merkittävä vaarallisten kemikaalien merkintäjärjestelmän mukaisesti. 2. Ympäristölle vaarallisista kemikaaleista on laadittava käyttöturvallisuustiedote, joka sisältää täsmälliset tiedot kemikaalin ja sen sisältämien aineiden ympäristövaarallisuudesta. 3. Ympäristölle vaarallisten kemikaalien valmistus, tekninen käyttö, varastointi ja teollinen käsittely edellyttää toiminnan laajuudesta ja laadusta riippuen joko yleisten säädösten noudattamista, ilmoitusta kunnan kemikaaliviranomaiselle, ilmoitusta teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolle tai lupaa teknilliseltä tarkastuskeskukselta tai sen piiritoimistolta. (Suomen ympäristökeskus 1995: 7.) Ympäristöosaston julkaisuja 19 9

12 2.2.4 Työkaluja yritysten ympäristöasioiden toteuttamiseksi Ympäristötietoisuus lisääntyy yhteiskunnassa jatkuvasti ja sen myötä asiakkaiden ja viranomaisten vaatimukset ohjaavat ympäristökeskustelua myös pienempiin yrityksiin. Uusi jätelaki ja EU:n direktiivit tuovat omat paineensa. Suuret yritykset sitoutuvat kestävän kehityksen periaatteisiin ja vyöryttävät alihankintaketjussa vaateita alaspäin. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat näiden vaateiden edessä usein ymmällään. Suurten yritysten tarpeisiin suunnitellut ympäristöjohtamisen työkalut tuntuvat ylimitoitetuilta ja kohtuuttomia kustannuksia vaativilta. (Halme 1995: 7.) Ympäristöasioiden hoidon työkaluja ovat esimerkiksi erilaiset hallintajärjestelmät, elinkaariarvioinnit ja ympäristömerkinnät. Ympäristöjärjestelmät ovat asiasisällöltään hyvin samanlaisia. Periaatteena on, että yritykset hoitavat ympäristöasiansa tietyn järjestelmän mukaisesti ja sitoutuvat noudattamaan ja kehittämään toimintaansa tietyin menetelmin. EMAS on yksityisen sektorin sekä julkishallinnon yrityksille ja organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöjärjestelmä, joka auttaa organisaatiota hoitamaan ympäristöasioita suunnitelmallisesti. EMAS -organisaatio sitoutuu ympäristönsuojelunsa jatkuvaan parantamiseen. Rekisteröity yritys saa käyttöönsä EMAS -logon, jota se voi käyttää viestinnässä. EMAS -järjestelmä perustuu EU:n EMAS -asetukseen 761/2001. EMAS on lyhennys sanoista The Eco-Management and Audit Scheme (vapaaehtoinen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä). EMAS -järjestelmä on käytössä EU:n ja ETA:n alueella. EMAS -järjestelmä muodostuu ISO standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä sekä ympäristöselonteosta. EMAS -selonteko on viestintään tarkoitettu raportti, jossa yritys kertoo avoimesti ympäristöasioistaan. Ulkopuolinen todentaja vahvistaa aina ympäristöselonteon tietojen luotettavuuden. (Valtion ympäristöhallinto 2002c.) ISO on kansainvälisen standardisoimisjärjestö ISO :n (International Organization for Standardization) standardisarja, joka käsittelee organisaatioiden ympäristöasioiden hallintaan liittyviä asioita mm. ympäristöjärjestelmiä ja -auditointeja, elinkaariarviointeja ja erilaisia ympäristömerkintöjä. ISO on ympäristöjärjestelmästandardi. Standardi hyväksyttiin EMAS menee askeleen pidemmälle. Keskeinen ero EMAS -asetuksen ja ISO standardin välillä koskee avoitta ja ympäristölainsäädännön noudattamista. EMAS edellyttää aina julkista ympäristöselontekoa. ISO mukaan julkinen ympäristöraportti on vapaaehtoinen. EMAS -asetus edellyttää myös, että organisaatio noudattaa ympäristölainsäädäntöä. ISO standardin mukaan riittää, että organisaatiolla on menettelytavat, joiden avulla se pääsee lainmukaisuuden tilaan tietyn ajan kuluttua. (Valtion ympäristöhallinto 2002d.) Yrityksissä ympäristöasioita hoidetaan yhä useammin ympäristöjärjestelmän (ISO tai EMAS) avulla. Etenkin suuremmissa yrityksissä ympäristöjärjestelmät ovat käytössä suhteellisen yleisesti. Myös Pk-yrityksissä ympäristöasioiden systemaattisen hoidon merkitys on huomattavasti kasvanut viime vuosien aikana. Niissä ei kuitenkaan aina katsota tarpeelliseksi rakentaa esim. ISO :n mukaista sertifioitua ympäristöjärjestelmää, koska siitä syntyisi kohtuuttomia kustannuksia. (Kippo-Edlund 1999: 11.) Ympäristömerkit kertovat yrityksen valmistaman tuotteen täyttävän tietyt ympäristönsuojelun kannalta asetetut kriteerit. Yleisimmät ympäristömerkit ovat Pohjoismainen ympäristömerkki eli joutsenmerkki ja EU:n kukkamerkki. Ne myöntää SFS-Sertifiointi Oy noin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Myöntämisperusteena ovat tuotteen koko elinkaaren ympäristövaikutukset. Elinkaariarvioinnin tarkoitus on taas selvittää tuotteen tai toiminnan ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan tuotteen koko elinkaaren ajalta. Elinkaariarviointi on konkreettinen esimerkki yhden kestävän kehityksen osa-alueen, taloudellisen kestävyyden edistämisestä. (Törnblom 1999: ) Ympäristövaikutusten arviointimenettely eli YVA-menettely on keino, jolla pyritään selvittämään ja ehkäisemän isojen hankkeiden ympäristöhaittoja. Näin voidaan ehkäistä merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen, maaperään ja ilmastoon sekä eliöihin ja kasvillisuuteen. Yritys voi Ympäristöosaston julkaisuja 19 10

13 myös laatia oman ympäristöasioiden hoitosuunnitelman, toteuttaa ja seurata sitä omilla ehdoillaan. Yritys ei tällöin saa standardin mukaista sertifikaattia, mutta asioiden huolellinen miettiminen ja toteuttaminen kertoo yrityksen kiinnostuksesta ja edistyksellisyydestä ympäristöasioiden hoidossa ja tuo muitakin hyötyjä. (Törnblom 1999: 20.) 3. Yritysten ympäristövastuu ja ympäristölainsäädäntö Ympäristövastuulla tarkoitetaan toiminnanharjoittajien sekä kiinteistöjen omistajien ja haltijoiden kokonaisvaltaista vastuuta ympäristön huomioonottamisessa. Oikeudelliselta kannalta ympäristövastuu voidaan jakaa neljään elementtiin: tieto-, vahingonkorvaus-, kunnostus- sekä rikosvastuuseen. Tietovastuu tarkoittaa sitä, että yrityksen on oltava selvillä aiheuttamastaan ympäristörasituksesta ja sen aiheuttamista rajoittavista lainsäädännön vaatimuksista. Ympäristövahinkovastuu velvoittaa toiminnanharjoittajia korvaamaan toiminnasta ulkopuolisille aiheutuvat ympäristöhäiriöt ja - vahingot. Kunnostusvastuu on yrityksen tai kiinteistön omistajan/haltijan vastuuta pilaantuneen ympäristön kunnostustoimenpiteistä tai niiden kustannuksista. Ympäristörikosvastuu on perinteistä oikeudellista vastuuta. (Marttinen, Saastamoinen & Suvanto 2000: ) Lainsäädäntö velvoittaa yrityksiä suojelemaan ympäristöä ja yrityksillä on vastuu toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Yritysten toimintaan vaikuttavat useat lait, asetukset ja määräykset kuten valtioneuvoston, ministeriöiden ja kuntien määräykset. (Törnblom 1999: 11.) Ympäristönsuojelulainsäädäntö on yritysten tietovastuun kannalta yleisesti ottaen merkittävin osa ympäristösääntelystä. Lainsäädännön merkittävimmät lait ovat ympäristönsuojelulaki ja jätelaki. Lisäksi toimintojen ympäristönsuojelua säännellään kemikaalien ja onnettoksien ehkäisemisessä kemikaalilailla. Edellisten lakien mukainen sääntely koostuu laeissa olevista tai lakien mukaan annetuista alemmanasteisissa säädöksissä olevista velvoittavista säännöksistä ja erilaisista lupa- ja ilmoitusmenettelyistä. Lupajärjestelmistä merkittävin on ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupajärjestelmä. Myös kemikaalilaissa ja sen mukaan annetussa asetuksessa vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista on erityinen lupa- ja ilmoitusmenettely kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista. (Marttinen, Saastamoinen & Suvanto 2000: ) 4. Yritysten ja kunnan ympäristöyhteistyö Kunnalla on toiminnassaan eri rooleja. Se luo edellytyksiä asukkailleen ja alueensa yrityksille. Kunnan tärkeä tehtävä on myös tukea ja kehittää alueensa elinkeinoelämää ja yritystoimintaa. Kunta on myös lupa- ja valvontaviranomainen lukuisissa yritysten ympäristöasioiden hoitamiseen liittyvissä asioissa. (Kippo-Edlund 1999: 9.) Paikallinen agenda 21 eli paikallinen kestävän kehityksen toimintaohjelma on hyvä työkalu, kun kunta haluaa lähteä toteuttamaan kestävää kehitystä alueellaan (Kippo-Edlund 1999: 9). Kunnat näkevät yritykset keskeisinä yhteistyötahoina paikallisessa kestävän kehityksen työssä. Kestävän kehityksen haaste ja asiakkaiden kasvamassa olevat ympäristövaateet ovat merkittävästi vaikuttaneet sekä kuntien että yritysten haluun kehittää omaa ympäristöosaamistaan. Samoista syistä myös yhteistyö yritysten ja kunnan välillä nähdään tärkeänä. (Kippo-Edlund 2001: 5-7.) Yritykset ja kunnat ovat tehneet jo pitkään yhteistyötä ympäristöasioissa. Yhteistyö on painottunut lakisääteisten lupien käsittelyyn ja valvontaan. Viime vuosien aikana kuntien ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö on alkanut vähitellen ttaa muotoaan ja kehittyä avoimempaan, molempia osapuolia hyödyttävään suuntaan. Monissa kunnissa ympäristönsuojeluviranomaisen työ on alkanut painottua enem- Ympäristöosaston julkaisuja 19 11

14 män ennaltaehkäisevään kehittämistyöhön. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi yritysten neuvontaa. (Kippo-Edlund 1999: 7.) Kunnan näkökulmasta yhteistyön tavoitteena on ympäristön tilan paraneminen, yritysten tukeminen ja neuvominen niiden omaehtoisessa ympäristötyössä sekä yritysten lainmukaisen toiminnan varmistaminen. Yritysten ympäristöosaamiseen perustuvan kilpailukyvyn parantuminen lisää koko alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä. Käytännössä tämä merkitsee kunnalle esimerkiksi viihtyisää ja terveellistä elinympäristöä sekä työllisyyttä. (Kippo-Edlund 1999: 19.) Yritykset harjoittavat toimintaansa liiketaloudellisten lainalaisuuksien perusteella. Kilpailukyvyn parantaminen ympäristöosaamisen avulla on yhä useamman yrityksen tavoite. Yhteistyöltä kunnan kanssa yritykset odottavat tietoa yrityksen toimintaa koskevasta lainsäädännöstä. Yritykset odottavat myös, että yhteistyö auttaisi niitä mm. ennakoimaan toksia toimintaympäristössä, kehittämään toimintatapojaan ympäristöasioissa sekä kehittämään ympäristöteknologian tuotteita. Kaiken kaikkiaan, yritysten ja kunnan ympäristöyhteistyön tavoitteena voi olla näkemysten välittyminen eri osapuolten välillä, osapuolten sitoutuminen ja/tai tiedottaminen. (Kippo-Edlund 1999: ) Kunta ja sen alueen yritykset voivat tehdä yhteistyötä monella tavalla. Käytettävä tapa tai keino riippuu paitsi yhteistyön tavoitteesta myös yhteistyön kohteena olevasta yrityksestä. Erilaisia yhteistyön keinoja ovat mm. työryhmätyöskentely paikallisagendassa, erilaiset yhteistyöryhmät, tapaamiset, verkostoituminen, neuvottelut, koulutus, kirjallisen aineiston tuottaminen, yrityksen ympäristöpalkinto, kyselyt ja neuvonta. (Kippo-Edlund 1999: 23.) Yhteistyön hyödyt voidaan kiteyttää seuraavasti: * Kunnan ympäristön laatu ja ympäristökuva paranevat. * Ympäristötietoisuus lisääntyy. * Yritysten haitalliset ympäristövaikutukset pienenevät. * Yritys voi vaikuttaa kunnan kehittämiseen. * Yrityksen ympäristöosaaminen ja sitä kautta kilpailukyky kehittyy myönteisesti. * Kunnan alueen kilpailukyky kasvaa ja elinvoima lisääntyy sekä työllisyys paranee. * Yhteistyöosapuolet saavat tietoa toistensa toiminnasta. * Toiminnot tehostuvat päällekkäisen työn poistuessa. * Yritykset voivat helpommin ennakoida tulevat kehittämistarpeensa. (Kippo-Edlund 1999: 22.) 4.1 Ekoverkko-hanke Hämeenlinnan seudun kunnat (Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Renko) ovat laatineet kestävän kehityksen toimintaohjelmat, joiden laadintaan on osallistunut myös osa seudun yrityksistä. Suurin osa yrityksistä ei kuitenkaan ole ollut mukana paikallisagendatyössä ja ympäristöviranomaisilla onkin suuri haaste saada yritykset panostamaan enemmän ympäristöasioiden hoitoon. Hämeenlinnan seudun kunnissa uudenlainen yritysten, ympäristöviranhaltijoiden ja elinkeinotoimen välinen yhteistyö käynnistyi vuonna Ekoverkko-hankkeen avulla yrityksille on kerrottu ympäristömyönteisestä yritystoiminnasta ja siitä koituvista konkreettisista hyödyistä. Hankkeen voimavarat suunnataan pienyritysten keskeisten ympäristönäkökohtien (jätehuolto, kemikaalien käyttö ja energiankulutus) kehittämiseen. Vuoden 2001 teemana on ollut jätehuolto ja kemikaalien käyttö. Ekoverkko-hanke on tehnyt jätehuoltosuunnitelmia ja ohjeita niille yrityksille, jotka sitä ovat halunneet. Myös yritysten kemikaaleja on kartoitettu. Jätehuollossa on tehty tiiviisti yhteistyötä KIERTOKAPULA OY:n pk-yritysten jäteneuvontahankkeen kanssa. Vuoden 2002 painopistealuei- Ympäristöosaston julkaisuja 19 12

15 na on energiansäästö ja kestävän kehityksen indikaattorien kehittäminen edellä mainittujen ympäristönäkökohtien seurantaa varten. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto on saanut rahoitusta EU:n tavoite 2-ohjelman Ekoverkko-hankkeelle. Rahoitus koskee vuosia EUrahoitusta saadaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Kuntarahoittajina hankkeessa ovat ympäristöosaston lisäksi Hämeenlinnan kaupunki sekä Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Kalvolan ja Rengon kunnat. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat pk-yritykset, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen Kauppakamari, Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus, Hämeen Yrittäjät ry., Kehittämiskeskus Oy Häme, KIERTOKAPULA OY, kuntien yrittäjäyhdistykset, elinkeinotoimi ja ympäristöviranomaiset sekä Riihimäen seudulla toimiva Yky -hanke. Ekoverkko-hankkeessa pieniä ja keskisuuria yrityksiä autetaan hallitsemaan ympäristöasioitaan. Tavoitteena on yritysten ympäristötietoisuuden lisääminen ja valmiuksien parantaminen toiminnan ympäristövaikutusten arvioimisessa. Hankkeessa on mukana parisenkymmentä yritystä rahoittajakunnista. Hanke tukee yrityksiä myös ympäristöjärjestelmien tekemisessä. Ekoverkkohankkeesta hyötyvät eniten yritykset, jotka ovat kiinnostuneita ympäristöasioiden hyvästä hoidosta yrityksessä ja joilla on jokin tai joitakin ratkaisemattomia asioita jätehuollossa, kemikaalien käytössä tai energiankulutuksessa. Yritykset ovat sitoutuneet hankkeeseen joko aktiivisina toimijoina tai tiedotuksen kohteina. Jotkut yritykset toimivat taas tiedottajina tai asiantuntijoina. 5. Hämeenlinnan seudun yritykset pähkinänkuoressa Hämeenlinnan seudun kunnissa oli yhteensä asukasta, joista Hämeenlinnan kaupungissa asui ja maalaiskunnissa (Hattula, Hauho, Kalvola ja Renko) yhteensä asukasta. Janakkalassa asukkaita oli Tilastokeskuksen yritystilaston (heinäkuu 2002) mukaan Hattulassa on oikeudellisia yritystoimipaikkoja 364 kpl, Hauholla 227 kpl, Hämeenlinnassa 2372 kpl, Kalvolassa 163 kpl, Rengossa 134 kpl ja Janakkalassa 717 kpl. Euroopan unionissa pk-yritykseksi luetaan yritykset, jonka henkilöstö on alle 250 henkilöä ja liikevaihto on alle 39 miljoonaa euroa. Hämeenlinnan seudun yrityksistä pk-yrityksiä on henkilöstömäärän perusteella tarkasteltuna 3970 kappaletta eli kaikista alueen yrityksistä 99,8 %. Pieniä yrityksiä, joiden henkilöstömäärä on alle 50 henkilöä, on Hämeenlinnan seudun yrityksistä 3920 kappaletta eli noin 98,6 %. Mikroyrityksiä, joissa henkilöstömäärä on alle 10 henkilöä, on 3673 kpl eli noin 92,4 % kaikista yrityksistä. (Tilastokeskus 2002.) 6. Selvityksen tavoitteet ja toteutus 6.1 Tavoitteet Selvityksessä tarkastellaan Hämeenlinnan seudun yritysten ympäristöasioiden hoidon tilaa ja vertaillaan saatuja tuloksia vuonna 1998 toteutetun selvityksen tuloksiin. Hämeenlinnan seudulla tarkoitetaan tässä selvityksessä Hämeenlinnan kansanterveystyön kuntayhtymän kuntia (Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Kalvola ja Renko) sekä Janakkalan kuntaa. Jatkossa puhutaan vain Hämeenlinnan seudusta. Selvityksen tavoitteena on: Ympäristöosaston julkaisuja 19 13

16 * tuottaa tietoa Hämeenlinnan seudun kuntien alueella toimivien yritysten ympäristöasioiden hoidon tilasta ja kehittämistarpeista sekä ympäristöasioihin liittyvän koulutuksen ja tiedon tarpeesta, * kartoittaa ympäristöasioiden hoidon tilassa tapahtuneita toksia, * tuottaa tietoa kestävän kehityksen seurantaa varten sekä * tuottaa tietoa Ekoverkko-hankkeen käyttöön. 6.2 Menetelmät Selvitys toteutettiin kirjekyselynä (ks. liitteet 1 ja 2) ja se lähetettiin kesäkuussa 2002 Hämeenlinnan seudun 134 yritykseen. Kohdeyrityksissä oli vähintään 20 työntekijää. Lisäksi mukana olivat pienemmät yritykset, joiden toiminnasta on pitänyt tehdä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmää varten. Kysymykset pohjautuivat osittain vuonna 1998 tehtyyn kyselyyn, mutta uusi kysely oli sisällöltään laajempi. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi 56 yritystä. Kyselyn vastausprosentti oli 42 %. Vuoden 1998 kyselyä löyhästi mukaillen yritysrekisteristä valittiin kaikkien muiden toimialojen yritykset lukuun ottamatta julkisen hallinnon, maa- ja metsätalouden, rahoitustoiminnan sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen yrityksiä. 7. Tulokset ja niiden tulkinta 7.1 Yritysten taustatiedot ja kyselyn edustavuus Vastauksia kyselyyn saatiin harmillisen vähän, sillä vastausprosentti oli vain 42 % (56 kpl). Vastausten vähyyttä selittää varmasti se, että kysely tehtiin kesäkuukausien aikana, jolloin useimmissa yrityksissä oli lomakausi parhaimmillaan. Ensimmäiseen palautuspäivään mennessä vastauksia tuli vain 35 kpl. Siksi kysely päätettiin lähettää vielä uudelleen sähköpostitse yrityksille, joiden sähköpostiosoite löydettiin. Kysely lähti uudelleen 31 yritykselle, mutta sähköpostitse saatiin vain kaksi lisävastausta. Uusintakyselyn vuoksi pidentynyt vastausaika toi vielä postissakin lisää kirjallisia vastauksia. Tuloksien perusteella ei voi tehdä laajoja yleistyksiä, mutta vastauksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavina. Lisäksi vastausten määrä on miltei sama kuin vuonna 1998 (43 kpl), joten vertailut vuosien 1998 ja 2002 välillä ovat melko päteviä. Reilu viidesosa (23 %) vastanneista yrityksistä oli samoja kuin vuonna Tämä ei kuitenkaan haittaa vertailua, sillä toimialajakauma ja vastanneiden yritysten kokojakauma olivat molempina vuosina hyvin samankaltaiset. Ympäristöosaston julkaisuja 19 14

17 Henkilöstön määrä 0-4 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä tai enem m än % 40 Kaavio 1. Henkilöstön määrä yrityksissä. Alle 50 henkeä työllistäviä yrityksiä kutsutaan tässä raportissa pieniksi ja vastaavasti vähintään 50 henkeä työllistäviä suuriksi yrityksiksi. Eniten vastauksia (36 %) saatiin henkeä työllistäviltä yrityksiltä (ks. kaavio 1). Näin oli myös vuonna 1998 tehdyssä selvityksessä. Toiseksi eniten vastauksia tuli henkeä työllistäviltä yrityksiltä, joita oli vastaajista 20 %. Samoin kuin vuonna 1998, suurin osa vastanneista yrityksistä oli pk-yrityksiä, joiden henkilöstömäärä alittaa 250 henkeä. Hieman yli puolet (54 %) vastanneista yrityksistä työllisti alle 50 henkeä ja lähes puolet (46 %) vähintään 50 henkeä. Näin myös vertailut pienten ja suurten yritysten välillä ovat tilastollisesti päteviä. Kyselyyn vastasi 6 kappaletta yli 500 henkeä työllistävää yritystä, vaikka Hämeenlinnan seudun yrityksistä vain 2 kappaletta on näin suuria. Tämä selittyy sillä, että vastaajayrityksistä monet ovat ilmoittaneet yrityksen henkilöstömääräksi kaikkien toimipisteiden yhteenlasketun henkilömäärän, eikä pelkästään Hämeenlinnan seudulla olevan toimipisteen henkilömäärää. Ympäristöosaston julkaisuja 19 15

18 Yrityksen toimiala m ajoitus- ja ravitsem ustoim inta % Kaavio 2. Yritysten toimialajakauma. Kyselyyn vastasi yrityksiä yhteensä 13 eri toimialalta (vuonna toimialalta). Toimialoittain tarkasteltuna eniten vastauksia saatiin yrityksiltä (45 %) (samoin vuonna 1998). Annettujen vaihtoehtojen lisäksi toimiala vaihtoehdon olivat valinneet itsepalvelukorjaamo, huoltamot, joissa on myös kahvio, maanpuolustus, kunnossapitoyritys, posti, turvetuotanto-, tiemerkintä- sekä jätehuoltoyritys. Muut toimialat muodostivat toiseksi suurimman vastaajaryhmän (21 %). Maa- ja metsätalousyritykset, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yritykset sekä rahoitusyritykset oli rajattu tällä kertaa tutkimuksen ulkopuolelle. Suurten yritysten toimiala painottui selkeästi teollisuuteen, kun taas pienillä yrityksillä painottui toimiala vaihtoehto (ks. kaavio 3). Yrityksen toim iala vs. henkilöstön m äärä 0-4 henkilöä 5-9 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 500 tai enemmän 0 % 50 % 100 % tukku- ja vähittäiskauppa m a jo itus - ja ravitsem ustoim inta kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Kaavio 3. Yritysten toimialat verrattuina yritysten henkilöstömääriin. Ympäristöosaston julkaisuja 19 16

19 Yrityksen ikä alle 5 vuotta 4 % 6-15 vuotta 29 % yli 25 vuotta 54 % vuotta 13 % Kaavio 4. Yritysten ikäjakauma Kyselyyn vastanneista yrityksistä yli puolet (54 %) on toiminut jo yli 25 vuotta (ks. kaavio 4). Näin oli myös vuonna Vastaajayritysten ikäjakaumaan vaikutti todennäköisesti se, että yli 20 henkeä työllistävät yritykset ovat yleensä jo toimineet pidemmän aikaa. 7.2 Ympäristöasioiden vastuuhenkilöistä ja yritysten ympäristöasioiden toteuttamisen työkaluista Suurimmalla osalla (69 %) yrityksistä oli ympäristöasioille nimetty oma vastuuhenkilö (ks. kaavio 5). Osuus on hieman kasvanut, sillä vuonna 1998 ympäristövastaavia oli 61 % yrityksistä. O nko yrityksessänne ym päristöasioiden vastuuhenkilöä? ei 27 % eos 4 % kyllä 69 % Kaavio 5. Yritysten vastuuhenkilöt. Ympäristöosaston julkaisuja 19 17

20 Vastuuhenkilö vs. yrityksen henkilöstömäärä tai enemmän kyllä ei eos Kaavio 6. Vastuuhenkilöiden määrä verrattuna yrityksen henkilöstömäärään. Yrityksen toimiala vs. "Yrityksellä on ympäristöasioiden vastuuhenkilö". kyllä ei eos Kaavio 7. Yrityksen toimiala verrattuna ympäristöasioiden vastuuhenkilöiden määrään. Hieman useammin ympäristövastaava oli nimetty suurissa, vähintään 50 henkeä työllistävissä yrityksissä (77 %) kuin pienissä, alle 50 henkeä työllistävissä yrityksissä (62 %). Näin oli myös vuonna Verrattaessa yrityksen toimialaa vastuuhenkilöiden määrään, voidaan todeta, että rakennusalalla ympäristöasioiden vastuuhenkilöitä oli vain 20 %:lla vastanneista yrityksistä. Tukkuja vähittäiskaupan alalla sekä majoitus- ja ravitsemusalalla oli kyllä-vastauksia yhtä paljon (80 %). Kiinteistöalan suuri kyllä-vastausten prosenttiosuus selittyy sillä, että vain yksi vastanneista yrityksistä edusti kiinteistöalapalveluita. Teollisuuden vastauksista 68 % ja n toimialan vastauksista 91 % oli kyllä-vastauksia. Ympäristöosaston julkaisuja 19 18

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta. Tammikuu 2017

EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta. Tammikuu 2017 EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta Tammikuu 2017 Lupajärjestelmien toimivuus ja kehittäminen Kolmanneksella kokemusta lupien hakemisesta Yleisyydessä ei juuri muutoksia vuodesta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT'

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' Kuvat ovat oppaasta, jota myyvät Edita-kirjakaupat: Nissinen, Ari 2004. Julkisten hankintojen ympäristöopas. Ympäristöopas 113. Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta : Itämeren kestävän kehityksen tutkimustarpeet Elina Rautalahti ympäristöministeriö Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta 15.12.1994: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti,

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja 2901030 Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät Vierailuluento 13.10.2004 Sanna Vauranoja Luennon aiheet 1. Käsitteet 2. Johtamis- ja hallintajärjestelmät yleisesti 3. Laadunhallinta 4. Ympäristönhallinta

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä Prof. Kai Kokko Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä 2.10.2012 Sisältö Sääntelytavoite Soveltamisala Ohjausperiaatteet Sääntelykeinot Yleisön osallistuminen Kai Kokko 2.10.2012 2 Ilmastolain

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti Hämeenlinna Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Riihimäki. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti Riihimäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Tammela. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti Tammela Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5. Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.2015 Turku Sivu 1 6.5.2015 Resurssitehokas - AJATELKAA JÄRJESTELMIÄ

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA SAVO-KARJALAN UUMA HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA DI Harri Jyrävä Ramboll Finland Oy, T&K Luopioinen SAVO-KARJALA UUMA HANKKEEN YHTEENVETORAPORTTI MARRASKUU 2012 1 LÄHTÖKOHTIA Savo-Karjalan

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ekosuunnitteludirektiivin perusteella annetut määräykset ja merkinnät Finvac 27.01.2016 Mika Kapanen

Ekosuunnitteludirektiivin perusteella annetut määräykset ja merkinnät Finvac 27.01.2016 Mika Kapanen Ekosuunnitteludirektiivin perusteella annetut määräykset ja merkinnät Finvac 27.01.2016 Mika Kapanen Koskee koko LVI-alaa... - Ekosuunnittelun ja energiamerkinnän perusteet lyhyesti - LVI-alaa koskevia

Lisätiedot

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset vp- HE 359. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset vp- HE 359. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta 1994 vp- HE 359 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kemikaalilakia. Ehdotetut muutokset liittyvät ympäristöhallinnon

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot