Kestävä kehitys Hämeenlinnan seudun yrityksissä vuonna 2002 Johanna Alanen Ympäristöosaston julkaisuja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävä kehitys Hämeenlinnan seudun yrityksissä vuonna 2002 Johanna Alanen Ympäristöosaston julkaisuja 19 2002"

Transkriptio

1 Kestävä kehitys Hämeenlinnan seudun yrityksissä vuonna 2002 Johanna Alanen Ympäristöosaston julkaisuja EAKR

2 Lähdeviite: Alanen, J. 2002: Kestävä kehitys Hämeenlinnan seudun yrityksissä vuonna Ympäristöosaston julkaisuja 19. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 41 s. + 3 liitettä. ISBN ISSN

3 Esipuhe Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston hallinnoimaa Ekoverkko-hanketta toteutetaan kuuden kunnan alueella: Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola ja Renko. Ekoverkko-hankkeen päätavoitteena on pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) jätehuollon, kemikaalien käytön ja energiankulutuksen parempi hallinta sekä yhteistyön lisääntyminen ympäristöasioissa. Ekoverkko-hanketta rahoittavat ympäristöosaston ja em. kuntien lisäksi Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Tässä selvityksessä on kyselylomakkeen avulla kartoitettu Hämeenlinnan seudun yritysten ympäristöasioiden hoidon tilaa ja vertailtu saatuja tuloksia vuonna 1998 toteutetun selvityksen tuloksiin. Hämeenlinnan seudulla tarkoitetaan Hämeenlinnan kansanterveystyön kuntayhtymän kuntia (Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Kalvola ja Renko) sekä Janakkalan kuntaa. Lisäksi tavoitteena on ollut ympäristökoulutuksen ja tiedon tarpeen selvittäminen sekä tiedon tuottaminen kestävän kehityksen seurantaa varten ja Ekoverkko-hankkeen käyttöön. Selvitys on tehty kesällä 2002 ja sen tekemisestä vastasi korkeakouluharjoittelija Johanna Alanen Tampereen yliopistosta. Työtä ohjasi Ekoverkko-hankkeen projektipäällikkö Sirpa Viholainen. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto kiittää selvitykseen osallistuneita yrityksiä. Hämeenlinnassa Sara Saari Terveysvalvonnan johtaja Ympäristöosaston julkaisuja 19 1

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO KESTÄVÄ KEHITYS JA YRITYKSET KESTÄVÄN KEHITYKSEN MÄÄRITTELYÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN YRITYKSISSÄ Energiansäästö Jätehuolto Kemikaalit Työkaluja yritysten ympäristöasioiden toteuttamiseksi YRITYSTEN YMPÄRISTÖVASTUU JA YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNTÖ YRITYSTEN JA KUNNAN YMPÄRISTÖYHTEISTYÖ EKOVERKKO-HANKE HÄMEENLINNAN SEUDUN YRITYKSET PÄHKINÄNKUORESSA SELVITYKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS TAVOITTEET MENETELMÄT TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA YRITYSTEN TAUSTATIEDOT JA KYSELYN EDUSTAVUUS YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖISTÄ JA YRITYSTEN YMPÄRISTÖASIOIDEN TOTEUTTAMISEN TYÖKALUISTA YRITYSTEN YMPÄRISTÖASIOIHIN LIITTYVÄN KOULUTUKSEN JA TIEDON TARVE SEURANTATIETO YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDOSTA SAATAVA HYÖTY HAITALLISTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN LAAJUUS JA YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON PARANTAMINEN YRITYSTEN TOIMINNASSA JÄTTEET YMPÄRISTÖASIOIDEN HYVÄÄN HOITOON LIITTYVIEN VÄITTÄMIEN KUVAAVUUS YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET Ympäristöosaston julkaisuja 19 2

5 Tiivistelmä Tämän selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Hämeenlinnan seudun kuntien (Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Renko) alueella toimivien yritysten ympäristöasioiden hoidon tilasta ja kehittämistarpeista, sekä kartoittaa ympäristöasioiden hoidon tilassa tapahtuneita toksia vertaamalla saatuja tuloksia vuonna 1998 toteutetun selvityksen tuloksiin. Lisäksi tavoitteena oli ympäristökoulutuksen ja tiedon tarpeen selvittäminen sekä tiedon tuottaminen kestävän kehityksen seurantaa varten ja Ekoverkko-hankkeen käyttöön. Selvitys toteutettiin kirjekyselynä (ks. liitteet 1 ja 2) ja se lähetettiin kesäkuussa 2002 Hämeenlinnan seudun 134 yritykseen. Kohdeyrityksissä oli vähintään 20 työntekijää. Lisäksi mukana olivat pienemmät yritykset, joiden toiminnasta on tehty ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmää varten. Kysymykset pohjautuivat osittain vuonna 1998 tehtyyn kyselyyn, mutta uusi kysely oli sisällöltään laajempi. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi 56 yritystä. Kyselyn vastausprosentti oli 42. Vastausten vähyyttä selittää varmasti se, että kysely tehtiin kesäkuukausien aikana, jolloin useimmissa yrityksissä oli lomakausi parhaimmillaan. Vuoden 1998 kyselyä mukaillen yritysrekisteristä valittiin kaikkien muiden toimialojen yritykset lukuun ottamatta julkisen hallinnon, maa- ja metsätalouden, rahoitustoiminnan sekä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen yrityksiä. Pienen vastausprosentin vuoksi tulosten perusteella ei voida tehdä laajoja yleistyksiä, mutta tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavina. Vastausten määrä oli miltei sama kuin vuonna 1998 (43 kpl), joten vertailut vuosien 1998 ja 2002 välillä ovat melko päteviä. Lisäksi yritysten toimiala- ja kokojakauma olivat molempina vuosina hyvin samankaltaiset. Yritykset olivat arvioineet omat haitalliset ympäristövaikutuksensa yleisesti ottaen joko vähäisiksi tai kohtalaisiksi tai niitä ei joillain osa-alueilla ollut lainkaan. Yritykset arvioivat parantaneensa ympäristöasioidensa hoitoa eri osa-alueilla enimmäkseen jonkin verran. Erilaisiin ympäristöasioiden hyvää hoitoa kuvaaviin väittämiin yritykset vastasivat suurimmaksi osaksi joko kuvaa jonkin verran tai kuvaa hyvin. Ympäristöasiat olivat siis jo kiinteä osa yritysten toimintaa, mutta paljon on vielä tekemistä. Tuloksia tulkittaessa on myös otettava huomioon, että kyse on yritysten subjektiivisista mielipiteistä, joilla saattaa olla taipumusta itsekritiikittömyyteen. Yrityksen koko ei vaikuttanut merkittävästi haitallisten ympäristövaikutusten laajuutta tai hoidon parantamista kartoittaneiden kysymysten eikä myöskään ympäristöasioiden hyvää hoitoa koskevien väitteiden vastausprosentteihin. Sen sijaan toimiala vaikutti jossain määrin vastauksiin. Vastauksia tulkittaessa on kuitenkin otettava huomioon, että toimialojen vastausprosentit vaihtelivat paljon. Lisäksi toimialojen erilaiset piirteet vaikuttivat ilmeisesti vastauksiin, joten eri toimialojen välisen vertailun tulokset ovat vain heikosti suuntaa-antavia. Kun vertaa vuosia 1998 ja 2002, ei yrityksissä ole tapahtunut suuria toksia. Koulutuksen ja tiedon tarve on yhä hyvin ilmeinen, ja se on jopa lisääntynyt neljässä vuodessa. Eniten tietoa kaivattiin ympäristölainsäädännöstä. Myös hyödyt, joita yritykset kokevat saavansa ympäristöasioiden hoidolla, olivat pysyneet samoina. Eniten hyötyä oli nytkin saatu erilaisten säästöjen muodossa. Ympäristövastaavien määrä yrityksissä oli hieman lisääntynyt ja enemmistöllä (70 %) oli ympäristöjärjestelmä tai oma ympäristöohjelma. Tämä tietenkin on positiivista. Yrityksillä oli runsaasti seurantatietoa erilaisista ympäristöön liittyvistä toiminnoista. Etenkin suuret yritykset olivat kunnostautuneet seurantatiedon keräämisessä. Eniten seurantatietoa yrityksillä oli sähkön käytöstä. Kuitenkin vain vajaa kolmasosa yrityksistä oli valmis luovuttamaan seurantatietoa ympäristöosaston käyttöön kestävän kehityksen indikaattorien kehittämistä varten. Suuret yritykset olivat halukkaampia luovuttamaan seurantatietojaan kuin pienet yritykset. Eniten yritykset kiinnittivät huomiota ns. perinteisiin ympäristöasioihin, kuten jätehuoltoon ja energia-asioihin. Eri jätelajikkeet lajiteltiin suhteellisen hyvin. Kestävän kehityksen huomioiminen useilla eri osa-alueilla, kuten esimerkiksi hankinnoissa tai johdon ja henkilöstön sitoutumisessa yrityksen ympäristöasioiden kehittämiseen kaipaavat vielä parantamista. Kaikki yritykset ovat kuitenkin lähteneet kestävän kehityksen tielle ja tehneet parannuksia useilla osa-alueilla. Yritysten va- Ympäristöosaston julkaisuja 19 3

6 paaehtoisuuteen perustuva kestävän kehityksen työ edellyttää eri organisaatioilta paljon neuvontaja ohjauspalveluja, joille kyselyn mukaan on yhä sekä kysyntää että tarvetta. 1. Johdanto Suomen ympäristöpolitiikkaa hallitsee tällä hetkellä pyrkimys kestävään kehitykseen. Keskustelu kestävästä kehityksestä on lähtenyt voimakkaasti liikkeelle kesällä 1992 Rio de Janeirossa pidetyn YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin jälkeen. Riossa hyväksyttiin toimintaohjelma Agenda 21, jonka mukaisesti maailman hallitukset sitoutuivat edistämään kestävää kehitystä kansallisessa toiminnassa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Samassa toimintaohjelmassa velvoitetaan myös yritykset tekemään omia ympäristöohjelmiaan. (Laurila & Sironen 1997: 144.) Yritykset ovat keskeisiä toimijoita ympäristöongelmien vähentämisessä erityisesti energian ja raaka-aineiden käytön sekä liikenteen aiheuttamien ympäristöongelmien osalta. Kestävä kehitys asettaa nykyisin ja tulevaisuudessa tuotannolle, kulutukselle ja koko taloudelliselle toiminnalle hyvin olennaiset reunaehdot. Kestävän kehityksen turvaaminen on riippuvainen yhtäältä yhteiskunnan ohjauksesta sekä toisaalta yritysten, kuluttajien ja eri sidosryhmien itseohjauksesta. Tulevaisuudessa ympäristönsuojelua toteutetaan kasvavasti yritysten, osakkaiden, kuluttajien ja erilaisten sidos- ja intressiryhmien asenteiden ja niissä tapahtuvien tosten mukaisesti. Näiden kehitystrendien myötä ympäristöasioiden hoitamisesta on tullut tärkeä kilpailukykytekijä myös liiketoiminnassa. (Loikkanen, Mälkki, Virtanen, Katajajuuri, Seppälä, Leivonen & Reinikainen 1999: 1.) Perinteisesti pääpaino yrityksen ympäristönsuojelutyössä on ollut lainsäädännön ja määräysten noudattamisessa. Vähitellen ympäristönsuojelutyön sisältö on laajentunut päästöjen ja jätteiden vähentämisestä koskemaan yhä laajemmin myös tuotteita ja niiden ympäristövaikutuksia koko elinkaaren ajan. Ympäristötietoisuus on lisääntynyt ja sen seurauksena myös yrityksen toiminnasta kiinnostuneiden sidosryhmien joukko. Viranomaisten vaatimusten noudattamisen rinnalla yritykset ennakoivat sidosryhmien odotuksia ja vaatimuksia sekä pyrkivät uudistuneilla tuotevalikoimillaan myös vaikuttamaan markkinoihin. Ympäristötietoisuuden ja ohjausmekanismien ttuminen ovat edellyttäneet myös asenteiden ja toimintatapojen tosta. Yritysten toimintatavat ympäristöasioissa ovat ttuneet passiivisesta ja varauksellisesta aktiiviseksi ja avoimeksi. Ympäristöraportit ja EMAS -selonteot ovat esimerkkejä tästä toksesta. (Valtion ympäristöhallinto 2002a.) Ympäristönsuojelusta on kehittymässä yrityksille tärkeä kilpailutekijä hinnan ja laadun rinnalle. Myös pienet ja keskisuuret yritykset uskovat ympäristöasioiden olevan entistä tärkeämpiä jatkossa. (Larnimaa 1999: 11.) Ympäristöasioiden hyvä hoito on osa yritysten nykypäivää, yritystoiminnan kehittämistä ja toimintaedellytysten turvaamista. Ympäristöasioiden järjestelmällisellä hoidolla lisätään tuottavuutta, työturvallisuutta ja -viihtyvyyttä sekä säästetään voimavaroja. Ympäristöasioiden huomioonottaminen parantaa yrityskuvaa ja helpottaa yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Ennen kaikkea ympäristöasioiden hoidosta hyötyy ympäristö niin paikallisesti kuin globaalistikin. (Törnblom 1999: 8.) Markkinoiden vihertyminen lisää yhä enenevässä määrin tarvetta ympäristöasioiden neuvonta- ja ohjauspalveluille. Lupa- ja valvontaviranomaisena toimiminen on edelleen keskeisin ympäristöviranomaisen lakisääteinen tehtävä, mutta kestävän kehityksen edistämiseksi tarvitaan myös nlaista yhteistyötä yritysten kanssa. Osa Hämeenlinnan seudun yrityksistä (Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Kalvola ja Renko) on ollut mukana laatimassa Hämeenlinnan seudun kestävän kehityksen toimintaohjelmia. Kestävän kehityksen toimintaohjelmien edistämiseksi Hämeenlinnan seudun kunnat ovat myös olleet mukana Suomen Kuntaliiton vetämässä Paikallinen Agenda 21 - Ympäristöosaston julkaisuja 19 4

7 projektissa, jonka yhtenä kolmesta sisällöllisestä painopisteestä on ollut kunnan ja yritysten yhteistyön kehittäminen. Osana seudullista paikallisagenda 21 -projektia sekä yritysten ja kunnan yhteistyötä Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosastolla toteutettiin kesällä 1998 kysely Hämeenlinnan seudun kuntien yritysten ympäristöasioiden hoidon tilasta. Tämä selvitys pohjautuu kesällä 2002 toteutettuun seurantakyselyyn, jonka tarkoituksena oli selvittää, mikä on yritysten ympäristöasioiden hoidon tila tällä hetkellä ja minkälaisia mahdollisia toksia yrityksissä on tapahtunut sitten vuoden Tällä kertaa kartoituksessa oli mukana myös Janakkalan kunta. 2. Kestävä kehitys ja yritykset 2.1 Kestävän kehityksen määrittelyä Tämän hetken merkittävimpiä ympäristöongelmia ovat luonnonvarojen hupeneminen, kasvihuonekaasujen pitoisuuden lisääntyminen ilmakehässä ja sen aiheuttama ilmastontos, vauriot yläilmakehän otsonikerroksessa, maaperän tuottokyvyn rappeutuminen sekä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Kestävä kehitys on laajemman ympäristöajattelun sanapari, jonka avulla näihin ongelmiin pyritään tarttumaan. Käsitettä kestävä kehitys on käytetty jo 1970-luvulla, mutta yleiseen poliittiseen kielenkäyttöön sen nosti vuonna 1987 mietintönsä jättänyt YK:n ympäristön ja kehityksen maailmankomissio eli ns. Brundtlandin komissio. Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio määritteli kestävän kehityksen seuraavasti: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. (Suomen Kuntaliitto 1994: 8.) Kestävällä kehityksellä on kolme ulottuvuutta: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Lisäksi puhutaan kulttuurisesta kestävyydestä, mutta se luetaan usein sosiaalisen kestävyyden osaksi. Näiden kolmen ulottuvuuden yksittäinen rajaaminen on mahdotonta, sillä kestävän kehityksen ulottuvuudet kietoutuvat toisiinsa. Jako on kuitenkin hyödyllinen, koska se osoittaa käsitteen kattavuutta. (Jeronen, Kaikkonen & Virkkula 1999: 20.) Myös eri osa-alueiden yhteensovittaminen on vaikea tehtävä juuri käsitteen monitulkintaisuuden takia. Tulkinta saa kuitenkin uutta sisältöä yhteiskuntapoliittisesta keskustelusta tiedon jatkuvasti lisääntyessä ja olosuhteiden ttuessa. (Lähdesmäki 1999: 7.) Ekologisesti kestävässä kehityksessä keskeisintä on luonnon elinvoiman vaaliminen. Jos inhimilliset toiminnot johtavat luonnon elinvoiman rappeutumiseen, inhimilliset toiminnot eivät voi olla kestävällä pohjalla. (Haila 1995: 8.) Kestävän kehityksen perusehtona on ekosysteemien toimivuuden ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen luonnon kestokykyyn pitkällä aikavälillä. Ekologinen kestävyys on myös kestävän kehityksen perusehto, sillä ilman sitä ei voida turvata muita kestävän kehityksen tavoitteita. (Lähdesmäki 1999: 7-8.) Taloudellinen kestävyys voidaan määritellä sisällöltään ja laadultaan tasapainoiseksi kasvuksi, joka pitkällä aikavälillä ei perustu velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Se edellyttää, että tavarat ja palvelut tuotetaan maailmanlaajuisesti nykyistä vähemmän ympäristöä rasittaen ja luonnonvaroja säästäen. Kestävässä taloudessa otetaan huomioon tuotannon ja kulutuksen koko elinkaaren aikaiset ympäristö- ja terveysvaikutukset. Taloudelliseen kestävyyteen liittyy voimakkaasti ympäristöteknologian ja säästävän teknologian kehittäminen. (Lähdesmäki 1999: 8.) Taloudellisessa kestävyydessä kehitys on taloudellisesti tehokasta ja kehityksen tulokset jaetaan oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä ja sisällä (Ojala 2000: 10-11). Toiminta on kuitenkin taloudelli- Ympäristöosaston julkaisuja 19 5

8 sesti kestävää vain, jos sen ekologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset eivät pitkällä aikavälillä vaaranna elinedellytysten tasapuolista saatavuutta (Suomen Kuntaliitto 1994: 20). Sosiaalinen kestävyys on kestävän kehityksen ehto ja sen saavuttamisen keino (Niemenmaa 1999: 13). Sosiaalinen kestävyys turvaa ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet oman hyvinvointinsa luomiseen, perusoikeuksien toteutumiseen ja elämän perusedellytyksien hankkimiseen sekä mahdollisuuden tasa-arvoiseen osallistumiseen ja vastuunottoon päätöksenteossa. (Jeronen ym. 1999: 20.) Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä keskeistä on taata, että hyvinvoinnin edellytykset siirtyvät sukupolvilta toisille. Kulttuuriin kuuluvat n muassa arvot, jokapäiväisen elämän käytännöt, kansalliset toimintamallit sekä erilaiset ympäristöt. Kestävän kehityksen edistämisessä onkin otettava huomioon kulttuurisen toimintaympäristön antamat mahdollisuudet ja samalla myös sen asettamat rajoitukset. (Lähdesmäki 1999: 8.) Yritysmaailman sosiaalisesti kestävästä kehityksestä hyviä esimerkkejä ovat n muassa asiakkaiden toiveiden huomioonottaminen, yrityksen henkilöstön ottaminen mukaan yrityksen ympäristöasioiden suunnitteluun ja globaalilla tasolla lapsityövoiman välttäminen tuotteiden valmistuksessa. Brundtlandin komission innovaatio, kestävä kehitys, esitettiin ajattelu- ja toimintamalliksi, jonka avulla taloudellista kasvua ja sosiaalista edistystä voitaisiin tavoitella sopusoinnussa ympäristön hyvinvoinnin kanssa. Nykyään kehityksen, talouden ja ympäristön välinen side tunnustetaankin varauksetta erottamattomaksi. (Uurtimo 1998: 160.) Talouden uusi suunta edellyttää yrityksiltä entistä tiukempaa pureutumista ympäristöasioihin. Tämä merkitsee asteittaista siirtymistä ympäristöjohtamisesta ympäristöosaamisen kautta kestävään kehitykseen. Ympäristöjohtaminen liikkuu talouden ja ekologian välisellä akselilla. Se määritellään suppeimmaksi ja usein lähinnä yrityksen sisäiseksi ympäristötoiminnaksi. Ympäristöosaaminen on laajempi käsite, joka kattaa myös toimintaa yrityksen seinien ulkopuolella. Kestävä kehitys on käsitteistä laajin ja mutkikkain. Se tarkoittaa n muassa yrityksen mahdollisimman saumatonta sopeutumista ympäristöönsä pitkällä aikavälillä. (Fiilin 2001: ) 2.2 Kestävän kehityksen edistäminen yrityksissä Suomalainen ympäristöpolitiikka pohjautuu oikeudellis-hallinnolliselle ohjaukselle ja lupamenettelylle. Tämä on johtanut siihen, että suurten laitosten aiheuttama pistekuormitus kontrolloidaan aiempaa paremmin. Nyt huomio tulisi kiinnittää pk-yritysten aiheuttamaan hajakuormitukseen. Pk-yritykset työllistävät Suomessa noin henkeä. Tämä tarkoittaa, että työvoimasta noin 58 % työskentelee pk-yrityksissä. Pk-sektorille ennakoitu kasvu aiheuttaa hajakuormituksen lisääntymistä. Pienillä yrityksillä ei kuitenkaan usein ole resursseja panostaa ympäristönsuojeluun; ympäristöjärjestelmät ja t yritysten vapaaehtoiset ympäristönsuojelutoimenpiteet ovat etupäässä räätälöity suurten yritysten tarpeisiin. (Ilomäki 1999: 9-10.) Kun kestävää kehitystä lähdetään edistämään yrityksessä, tarvitaan aluksi päätös siitä, että ympäristöasiat otetaan järjestelmällisesti osaksi toimenkuvaa. Seuraava askel on kartoittaa yrityksen nykytila. Kartoituksessa selvitetään yrityksen voimassa olevat lupa-asiat, ympäristövaikutukset, toimintaperiaatteet ja vastuut. Kartoituksen perusteella asetetaan aluksi päämääriä ja tavoitteita asioiden toteuttamiseksi ja sen jälkeen mietitään toimenpiteet niiden toteuttamiseksi. Jotta päämäärät saavutettaisiin, on tärkeää asettaa toimenpiteille vastuuhenkilöt ja aikataulut, kouluttaa henkilöstöä ja tiedottaa etenemisestä säännöllisin väliajoin. Lopuksi on tärkeää seurata päämäärien ja tavoitteiden toteutumista, lisätoimien tarvetta ja mahdollisia ongelmatilanteita sekä tiedottaa saavutuksista myös sidosryhmille. (Törnblom 1999: ) Ympäristöosaston julkaisuja 19 6

9 Ympäristöasioiden hallinta perustuu siihen, että erilaisia päästöjä veteen ja ilmaan, jätteitä sekä energian ja raaka-aineiden kulutusta tarkastellaan samanaikaisesti niiden keskinäiset riippuvuussuhteet huomioon ottaen. Tavoitteena on tiettyyn toimintaan tai laitokseen liittyvien erilaisten päästöjen ja muiden kuormitustekijöiden sekä niiden keskinäisten vuorovaikutusten tunnistaminen ja niistä aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten estäminen tai vähentäminen ympäristön kannalta parhaalla tavalla. Kokonaistarkasteluja voidaan käyttää mm. yritysten ympäristönsuojelutason parantamisessa ja tuotepolitiikan kehittämisessä, viranomaistoiminnan kehittämisessä ja ympäristöpolitiikan suuntaamisessa. (Valtion ympäristöhallinto 2002b.) Kestävässä yhdyskunnassa käytetään energiaa säästäen ja hyödynnetään uusiutuvia energiamuotoja. Myös muita luonnonvaroja kuin energiaa käytetään säästeliäästi ja luonnonvaroista mieluummin uudistuvia kuin ehtyviä. Kestävässä yhdyskunnassa päästöjä ja jätteitä tuotetaan mahdollisimman vähän. Torjuttavia päästöjä ovat niin paikalliset ilmansaasteet ja melu kuin maapallon ilmastoon vaikuttavien kasvihuonekaasujen vapautuminen ja yläilmakehän otsonikerrosta heikentävät kaasut. Jätteiden määrän vähentäminen, uusiokäyttö, kierrätys sekä lopputuotteen hyväksikäyttö aina ravinteiden ravinnontuotantoon palauttamista myöten ovat osa yhdyskunnan kestävää aineiden kierron hallintaa. (Ojala 2000: 11.) Yrityksillä on merkittävä rooli yhdyskuntien kestävän kehityksen edistämisessä, sillä ne kuluttavat suuret määrät energiaa sekä raaka-aineita ja aiheuttavat päästöjä niin maaperään, veteen kuin ilmaankin. Yritykset suhtautuvat ympäristöasioihin hyvin eri tavoin. Osa yrityksistä on edelläkävijöitä, joille ympäristöarvot ovat tärkeä osa yrityksen johtamiskulttuuria, kun taas toiset yritykset heräävät ympäristökysymyksiin vasta sitten, kun lainsäädännön tokset asettavat toiminnalle uusia vaatimuksia. Hämeenlinnan seudun kunnissa käynnistyi vuonna 1998 yritysten, ympäristöviranhaltijoiden ja elinkeinotoimen välinen yhteistyöhanke. Ekoverkko-hankkeen avulla yrityksille on kerrottu ympäristömyönteisestä yritystoiminnasta ja siitä koituvista konkreettisista hyödyistä. Hankkeen painopistealueita ovat pienyritysten keskeiset ympäristönäkökohdat (jätehuolto, kemikaalien käyttö ja energiankulutus) ja niiden kehittäminen. Vuoden 2002 painopistealueita ovat energiankulutus ja kestävän kehityksen indikaattorien kehittäminen edellä mainittujen ympäristönäkökohtien seurantaa varten. Seuraavissa kappaleissa käsitellään edellä mainittuja painopistealueita yritysten näkökulmasta Energiansäästö Kaikesta Suomessa käytettävästä energiasta käyttää puolet. Sähköstäkin käyttää yli puolet. Kestävän kehityksen näkökulmasta on oleellista, käytetäänkö uusiutuvia vai uusiutumattomia energialähteitä. Uusiutumaton energia on pääosin fossiilista, maapallon maaperään sitoutunutta hiiltä, jonka polttaminen siirtää hiilen hiilidioksidina ilmakehään ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. (Ojala 2000: 114.) Energia liittyy joko suoraan tai välillisesti lähes kaikkiin yrityksen toimintoihin aina raaka-aineesta lopullisiin tuotteisiin asti. Tuotannon energiankulutuksen selvittämiseksi ja säästömahdollisuuksien arvioimiseksi on selvitettävä tuotantolaitoskohtaisesti prosessien, osaprosessien ja laitteiden energiataseet. Energiansäästöä voidaan saada aikaan ajo- ja käyttötapoja ttamalla, prosessien jätelämpöä hyödyntämällä, laitteita uusimalla sekä tuotannon suunnittelulla ja ohjauksella. Ottamalla huomioon energiatehokkuus jo investointivaiheessa on mahdollista saavuttaa merkittäviä energiakustannussäästöjä tuotantoyksikön koko elinkaaren aikana. (Motiva 2000: 7-8.) Tuotannon lisäksi energiaa tarvitaan toimitiloissa ja rakennuksissa tilojen lämmitykseen, ilmastointiin, käyttöveden lämmitykseen ja sähkölaitteisiin. Energiankulutuksen voi ottaa huomioon myös tuotesuunnitteluvaiheessa, sillä tuotesuunnittelu vaikuttaa tuotteen valmistukseen tarvittavaan Ympäristöosaston julkaisuja 19 7

10 energiaan sekä tuotteen käytönaikaiseen energiantarpeeseen. Myös hankinnoista suurin osa vaikuttaa yrityksen energiantarpeeseen. Siksi mm. hankittavien laitteiden energiatehokkuuden ja eri vaihtoehtojen elinkaarikustannusvertailu kannattaa sisällyttää yrityksen hankintapolitiikkaan. (Motiva 2000: 8.) Kuljetusten energiankäyttöön vaikuttaa kuljetusmuoto, kuljetettava matka, raaka-aineiden ja tuotteiden paino sekä tilantarve. Kuljetusten logistinen suunnittelu, tuotteiden painon ja tilantarpeen huomiointi suunnittelussa, sopivimman kuljetuskaluston valinta sekä taloudellisen ajon koulutus ovat keinoja, joilla yritykset voivat saavuttaa suuriakin säästöjä. (Motiva 2000: 8-9.) Nykytilan arviointi on ensimmäinen vaihe energiansäästön toteuttamisessa. Arvioinnissa muodostetaan kokonaiskuva yrityksen energiankäytöstä sekä selvitetään yrityksen energiansäästömahdollisuudet ja säästötoimien kannattavuus. Arvioinnin pohjalta laaditaan yritykselle konkreettinen toimenpidesuunnitelma, jonka toteutusta seurataan säännöllisesti. Yritys voi myös palkata asiantuntijan suorittamaan perusteellisen kartoituksen rakennuksen ja tuotantoprosessien energian ja veden käytöstä sekä kaikista kannattavista säästömahdollisuuksista. Toimenpidettä kutsutaan energiakatselmukseksi ja se on yleisnimitys kauppa- ja ministeriön ja Motivan kehittämille menetelmille energiansäästön selvittämiseksi erilaisissa kohteissa. Toinen yleistyvä vaihtoehto on allekirjoittaa teollisuuden ja kauppa- ja ministeriön välinen vapaaehtoinen energiansäästösopimus. Sopimukseen liittyneen yrityksen keskeiset tehtävät ovat: nimetä vastuuhenkilö, laatia energiankäytön tilanneselvitys, toteuttaa energiakatselmukset ja -analyysit, laatia tehostamissuunnitelma, ottaa energiansäästö huomioon investoinneissa, pyrkiä energiaa säästävien tekniikoiden käyttöönottoon sekä raportoida vuosittain energian käytöstä ja toteutuneista tehostamistoimenpiteistä. Energiansäästö on osana yrityksen toimintaa, kun sillä on ISO tai EMAS - ympäristöjärjestelmä. (Motiva 2000: ) Jätehuolto Luonnonvarojen riittävyys on kestävän kehityksen perusedellytyksiä. Kestävä kehitys edellyttää yhteiskunnallisia ja talouspoliittisia uudistuksia sekä arvojen, tuotantotapojen ja kulutustottumusten toksia. Jätteitä muodostuu luonnonvarojen käyttöönotossa, raaka-aineiden tuotannossa, tuotteiden valmistuksessa ja kulutuksessa. Suuri osa jätteistä voidaan palauttaa tuotannon raaka-aineiksi tai käyttää toin hyödyksi. Kierrätystä tehokkaammin voidaan luonnonvarojen järkevää käyttöä edistää lisäämällä luonnonvarojen käytön tehokkuutta ja ttamalla tuotannon rakennetta aineellisesta aineettomampaan. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuutonta lisäkustannusta verrattuna toin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti energia. Viimeisenä tavoitteena on jätteen turvallinen loppusijoitus. (Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus 1998: 3-5.) Parasta jätehuoltoa on jätteen synnyn ehkäisy, josta jätelakikin lähtee liikkeelle. Jätemäärää voi vähentää kuluttamalla aikaisempaa vähemmän, tekemällä entistä kestävämpiä tuotteita ja käyttämällä niitä yhä tehokkaammin. Paras paikka lajitella jätteet on siellä, missä tuotteet ja materiaalit ttuvat jätteeksi. Jätteen raaka-aineiden kierrättäminen säästää energiaa ja luonnonvaroja sekä pienentää jätehuollon kustannuksia ja ympäristöhaittoja. (Ojala 2000: ) Noin 95 % jätteistä syntyy tuotannossa. Tuotannon jätteistä pääosa on peräisin teollisesta toiminnasta ja maataloudesta. Teolliseksi toiminnaksi luetaan kaivostoiminta,, sekä energia- ja vesihuolto. Teollisuuden jätteitä syntyy eniten massa- ja paperiteollisuudessa sekä mekaanisessa metsäteollisuudessa. Myös metalli- ja kemian ovat suuria jätteen tuottajia. (Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus 1998: 4-5.) Yritys voi ympäristön huomioonottavalla toiminnalla säästää raaka-aineita ja energiaa sekä vähentää jätteen syntymistä. Tämä kaikki säästää Ympäristöosaston julkaisuja 19 8

11 myös rahaa. Yritys voi myös käyttää ympäristöinvestointejaan hyväksi omassa markkinoinnissaan ja lisätä tällä tavoin ympäristönsuojelutyön taloudellista merkitystä. Tuotteen ympäristövaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon tuotteen koko elinkaari raaka-aineiden valmistuksesta tuotteen valmistukseen ja käyttöön sekä käytöstä poistamiseen saakka. Myös kuljetukset ja varastointi ovat osa tuotteen elinkaarta Kemikaalit Kemikaalit liittyvät lähes kaikkeen inhimilliseen toimintaan ja niille löydetään yhä uusia työntekoa tehostavia ja arkielämää helpottavia käyttökohteita. Suomen kemianteollisuuden tuotteista ja maahantuoduista kemikaaleista valtaosa käytetään teollisessa toiminnassa. Kemikaalien käyttömäärien perusteella keskeisiä teollisuudenaloja ovat öljynjalostus, petrokemian, muovi, teollisuuden peruskemikaalien ja lannoitteiden valmistus sekä sellun ja paperin valmistus. Suuret tuotanto- ja käyttömäärät eivät automaattisesti johda suuriin haittoihin. Suomen saastuneimmiksi todetuista maa-alueista suuressa osassa saastumisen on aiheuttanut pieni ja keskisuuri, kuten sahat, kyllästämöt, korjaamot ja romuttamot. Pk-teollisuuden aiheuttama haitallisten aineiden kuormitus tunnetaan Suomessa huonosti. (Vesi- ja ympäristöhallitus 1994: 9-17.) Työnantajalla tulee olla riittävät tiedot työpaikalla käytössä olevien kemikaalien ominaisuuksista ja vaarallisuudesta ja hänen on noudatettava kemikaalien käytössä riittävää varovaisuutta. Työpaikalla ei saa käyttää kemikaaleja, joissa ei ole kemikaalilain mukaisia varoitusmerkintöjä ja joista ei ole käyttöturvallisuustiedotteita. (Riala, Pylkkö, Lameranta & Silvo 1999: 8.) Kemikaalien luokittelun ja merkintöjen avulla varoitetaan kemikaalien vaaroista. Suomessa ympäristölle vaarallisten kemikaalien luokitteluvelvoite astui voimaan vuonna Luokitus perustuu lähinnä kolmeen tekijään: aineen välittömään myrkyllisyyteen vesieliöille, nopeaan biologiseen hajoavuuteen ja kertymistaipumukseen. Aine voidaan luokitella ympäristölle vaaralliseksi myös lla perusteella, esimerkiksi otsonikerrosta tuhoavan ominaisuutensa vuoksi. Aineen pysyvyys on erittäin merkittävä ympäristövaarallisuuteen vaikuttava tekijä. Pysyvät aineet kertyvät ympäristöön ja voivat aiheuttaa jo pieninä määrinä haittoja. (Suomen ympäristökeskus 1995: 2-6.) Kemikaalilaki asettaa ensisijaisesti kolme velvoitetta ympäristölle vaaralliseksi luokitellun kemikaalin valmistajalle, maahantuojalle tai markkinoille luovuttajalle: 1. Ympäristölle vaaralliset kemikaalit on merkittävä vaarallisten kemikaalien merkintäjärjestelmän mukaisesti. 2. Ympäristölle vaarallisista kemikaaleista on laadittava käyttöturvallisuustiedote, joka sisältää täsmälliset tiedot kemikaalin ja sen sisältämien aineiden ympäristövaarallisuudesta. 3. Ympäristölle vaarallisten kemikaalien valmistus, tekninen käyttö, varastointi ja teollinen käsittely edellyttää toiminnan laajuudesta ja laadusta riippuen joko yleisten säädösten noudattamista, ilmoitusta kunnan kemikaaliviranomaiselle, ilmoitusta teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolle tai lupaa teknilliseltä tarkastuskeskukselta tai sen piiritoimistolta. (Suomen ympäristökeskus 1995: 7.) Ympäristöosaston julkaisuja 19 9

12 2.2.4 Työkaluja yritysten ympäristöasioiden toteuttamiseksi Ympäristötietoisuus lisääntyy yhteiskunnassa jatkuvasti ja sen myötä asiakkaiden ja viranomaisten vaatimukset ohjaavat ympäristökeskustelua myös pienempiin yrityksiin. Uusi jätelaki ja EU:n direktiivit tuovat omat paineensa. Suuret yritykset sitoutuvat kestävän kehityksen periaatteisiin ja vyöryttävät alihankintaketjussa vaateita alaspäin. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat näiden vaateiden edessä usein ymmällään. Suurten yritysten tarpeisiin suunnitellut ympäristöjohtamisen työkalut tuntuvat ylimitoitetuilta ja kohtuuttomia kustannuksia vaativilta. (Halme 1995: 7.) Ympäristöasioiden hoidon työkaluja ovat esimerkiksi erilaiset hallintajärjestelmät, elinkaariarvioinnit ja ympäristömerkinnät. Ympäristöjärjestelmät ovat asiasisällöltään hyvin samanlaisia. Periaatteena on, että yritykset hoitavat ympäristöasiansa tietyn järjestelmän mukaisesti ja sitoutuvat noudattamaan ja kehittämään toimintaansa tietyin menetelmin. EMAS on yksityisen sektorin sekä julkishallinnon yrityksille ja organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöjärjestelmä, joka auttaa organisaatiota hoitamaan ympäristöasioita suunnitelmallisesti. EMAS -organisaatio sitoutuu ympäristönsuojelunsa jatkuvaan parantamiseen. Rekisteröity yritys saa käyttöönsä EMAS -logon, jota se voi käyttää viestinnässä. EMAS -järjestelmä perustuu EU:n EMAS -asetukseen 761/2001. EMAS on lyhennys sanoista The Eco-Management and Audit Scheme (vapaaehtoinen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä). EMAS -järjestelmä on käytössä EU:n ja ETA:n alueella. EMAS -järjestelmä muodostuu ISO standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä sekä ympäristöselonteosta. EMAS -selonteko on viestintään tarkoitettu raportti, jossa yritys kertoo avoimesti ympäristöasioistaan. Ulkopuolinen todentaja vahvistaa aina ympäristöselonteon tietojen luotettavuuden. (Valtion ympäristöhallinto 2002c.) ISO on kansainvälisen standardisoimisjärjestö ISO :n (International Organization for Standardization) standardisarja, joka käsittelee organisaatioiden ympäristöasioiden hallintaan liittyviä asioita mm. ympäristöjärjestelmiä ja -auditointeja, elinkaariarviointeja ja erilaisia ympäristömerkintöjä. ISO on ympäristöjärjestelmästandardi. Standardi hyväksyttiin EMAS menee askeleen pidemmälle. Keskeinen ero EMAS -asetuksen ja ISO standardin välillä koskee avoitta ja ympäristölainsäädännön noudattamista. EMAS edellyttää aina julkista ympäristöselontekoa. ISO mukaan julkinen ympäristöraportti on vapaaehtoinen. EMAS -asetus edellyttää myös, että organisaatio noudattaa ympäristölainsäädäntöä. ISO standardin mukaan riittää, että organisaatiolla on menettelytavat, joiden avulla se pääsee lainmukaisuuden tilaan tietyn ajan kuluttua. (Valtion ympäristöhallinto 2002d.) Yrityksissä ympäristöasioita hoidetaan yhä useammin ympäristöjärjestelmän (ISO tai EMAS) avulla. Etenkin suuremmissa yrityksissä ympäristöjärjestelmät ovat käytössä suhteellisen yleisesti. Myös Pk-yrityksissä ympäristöasioiden systemaattisen hoidon merkitys on huomattavasti kasvanut viime vuosien aikana. Niissä ei kuitenkaan aina katsota tarpeelliseksi rakentaa esim. ISO :n mukaista sertifioitua ympäristöjärjestelmää, koska siitä syntyisi kohtuuttomia kustannuksia. (Kippo-Edlund 1999: 11.) Ympäristömerkit kertovat yrityksen valmistaman tuotteen täyttävän tietyt ympäristönsuojelun kannalta asetetut kriteerit. Yleisimmät ympäristömerkit ovat Pohjoismainen ympäristömerkki eli joutsenmerkki ja EU:n kukkamerkki. Ne myöntää SFS-Sertifiointi Oy noin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Myöntämisperusteena ovat tuotteen koko elinkaaren ympäristövaikutukset. Elinkaariarvioinnin tarkoitus on taas selvittää tuotteen tai toiminnan ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan tuotteen koko elinkaaren ajalta. Elinkaariarviointi on konkreettinen esimerkki yhden kestävän kehityksen osa-alueen, taloudellisen kestävyyden edistämisestä. (Törnblom 1999: ) Ympäristövaikutusten arviointimenettely eli YVA-menettely on keino, jolla pyritään selvittämään ja ehkäisemän isojen hankkeiden ympäristöhaittoja. Näin voidaan ehkäistä merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen, maaperään ja ilmastoon sekä eliöihin ja kasvillisuuteen. Yritys voi Ympäristöosaston julkaisuja 19 10

13 myös laatia oman ympäristöasioiden hoitosuunnitelman, toteuttaa ja seurata sitä omilla ehdoillaan. Yritys ei tällöin saa standardin mukaista sertifikaattia, mutta asioiden huolellinen miettiminen ja toteuttaminen kertoo yrityksen kiinnostuksesta ja edistyksellisyydestä ympäristöasioiden hoidossa ja tuo muitakin hyötyjä. (Törnblom 1999: 20.) 3. Yritysten ympäristövastuu ja ympäristölainsäädäntö Ympäristövastuulla tarkoitetaan toiminnanharjoittajien sekä kiinteistöjen omistajien ja haltijoiden kokonaisvaltaista vastuuta ympäristön huomioonottamisessa. Oikeudelliselta kannalta ympäristövastuu voidaan jakaa neljään elementtiin: tieto-, vahingonkorvaus-, kunnostus- sekä rikosvastuuseen. Tietovastuu tarkoittaa sitä, että yrityksen on oltava selvillä aiheuttamastaan ympäristörasituksesta ja sen aiheuttamista rajoittavista lainsäädännön vaatimuksista. Ympäristövahinkovastuu velvoittaa toiminnanharjoittajia korvaamaan toiminnasta ulkopuolisille aiheutuvat ympäristöhäiriöt ja - vahingot. Kunnostusvastuu on yrityksen tai kiinteistön omistajan/haltijan vastuuta pilaantuneen ympäristön kunnostustoimenpiteistä tai niiden kustannuksista. Ympäristörikosvastuu on perinteistä oikeudellista vastuuta. (Marttinen, Saastamoinen & Suvanto 2000: ) Lainsäädäntö velvoittaa yrityksiä suojelemaan ympäristöä ja yrityksillä on vastuu toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Yritysten toimintaan vaikuttavat useat lait, asetukset ja määräykset kuten valtioneuvoston, ministeriöiden ja kuntien määräykset. (Törnblom 1999: 11.) Ympäristönsuojelulainsäädäntö on yritysten tietovastuun kannalta yleisesti ottaen merkittävin osa ympäristösääntelystä. Lainsäädännön merkittävimmät lait ovat ympäristönsuojelulaki ja jätelaki. Lisäksi toimintojen ympäristönsuojelua säännellään kemikaalien ja onnettoksien ehkäisemisessä kemikaalilailla. Edellisten lakien mukainen sääntely koostuu laeissa olevista tai lakien mukaan annetuista alemmanasteisissa säädöksissä olevista velvoittavista säännöksistä ja erilaisista lupa- ja ilmoitusmenettelyistä. Lupajärjestelmistä merkittävin on ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupajärjestelmä. Myös kemikaalilaissa ja sen mukaan annetussa asetuksessa vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista on erityinen lupa- ja ilmoitusmenettely kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista. (Marttinen, Saastamoinen & Suvanto 2000: ) 4. Yritysten ja kunnan ympäristöyhteistyö Kunnalla on toiminnassaan eri rooleja. Se luo edellytyksiä asukkailleen ja alueensa yrityksille. Kunnan tärkeä tehtävä on myös tukea ja kehittää alueensa elinkeinoelämää ja yritystoimintaa. Kunta on myös lupa- ja valvontaviranomainen lukuisissa yritysten ympäristöasioiden hoitamiseen liittyvissä asioissa. (Kippo-Edlund 1999: 9.) Paikallinen agenda 21 eli paikallinen kestävän kehityksen toimintaohjelma on hyvä työkalu, kun kunta haluaa lähteä toteuttamaan kestävää kehitystä alueellaan (Kippo-Edlund 1999: 9). Kunnat näkevät yritykset keskeisinä yhteistyötahoina paikallisessa kestävän kehityksen työssä. Kestävän kehityksen haaste ja asiakkaiden kasvamassa olevat ympäristövaateet ovat merkittävästi vaikuttaneet sekä kuntien että yritysten haluun kehittää omaa ympäristöosaamistaan. Samoista syistä myös yhteistyö yritysten ja kunnan välillä nähdään tärkeänä. (Kippo-Edlund 2001: 5-7.) Yritykset ja kunnat ovat tehneet jo pitkään yhteistyötä ympäristöasioissa. Yhteistyö on painottunut lakisääteisten lupien käsittelyyn ja valvontaan. Viime vuosien aikana kuntien ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö on alkanut vähitellen ttaa muotoaan ja kehittyä avoimempaan, molempia osapuolia hyödyttävään suuntaan. Monissa kunnissa ympäristönsuojeluviranomaisen työ on alkanut painottua enem- Ympäristöosaston julkaisuja 19 11

14 män ennaltaehkäisevään kehittämistyöhön. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi yritysten neuvontaa. (Kippo-Edlund 1999: 7.) Kunnan näkökulmasta yhteistyön tavoitteena on ympäristön tilan paraneminen, yritysten tukeminen ja neuvominen niiden omaehtoisessa ympäristötyössä sekä yritysten lainmukaisen toiminnan varmistaminen. Yritysten ympäristöosaamiseen perustuvan kilpailukyvyn parantuminen lisää koko alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä. Käytännössä tämä merkitsee kunnalle esimerkiksi viihtyisää ja terveellistä elinympäristöä sekä työllisyyttä. (Kippo-Edlund 1999: 19.) Yritykset harjoittavat toimintaansa liiketaloudellisten lainalaisuuksien perusteella. Kilpailukyvyn parantaminen ympäristöosaamisen avulla on yhä useamman yrityksen tavoite. Yhteistyöltä kunnan kanssa yritykset odottavat tietoa yrityksen toimintaa koskevasta lainsäädännöstä. Yritykset odottavat myös, että yhteistyö auttaisi niitä mm. ennakoimaan toksia toimintaympäristössä, kehittämään toimintatapojaan ympäristöasioissa sekä kehittämään ympäristöteknologian tuotteita. Kaiken kaikkiaan, yritysten ja kunnan ympäristöyhteistyön tavoitteena voi olla näkemysten välittyminen eri osapuolten välillä, osapuolten sitoutuminen ja/tai tiedottaminen. (Kippo-Edlund 1999: ) Kunta ja sen alueen yritykset voivat tehdä yhteistyötä monella tavalla. Käytettävä tapa tai keino riippuu paitsi yhteistyön tavoitteesta myös yhteistyön kohteena olevasta yrityksestä. Erilaisia yhteistyön keinoja ovat mm. työryhmätyöskentely paikallisagendassa, erilaiset yhteistyöryhmät, tapaamiset, verkostoituminen, neuvottelut, koulutus, kirjallisen aineiston tuottaminen, yrityksen ympäristöpalkinto, kyselyt ja neuvonta. (Kippo-Edlund 1999: 23.) Yhteistyön hyödyt voidaan kiteyttää seuraavasti: * Kunnan ympäristön laatu ja ympäristökuva paranevat. * Ympäristötietoisuus lisääntyy. * Yritysten haitalliset ympäristövaikutukset pienenevät. * Yritys voi vaikuttaa kunnan kehittämiseen. * Yrityksen ympäristöosaaminen ja sitä kautta kilpailukyky kehittyy myönteisesti. * Kunnan alueen kilpailukyky kasvaa ja elinvoima lisääntyy sekä työllisyys paranee. * Yhteistyöosapuolet saavat tietoa toistensa toiminnasta. * Toiminnot tehostuvat päällekkäisen työn poistuessa. * Yritykset voivat helpommin ennakoida tulevat kehittämistarpeensa. (Kippo-Edlund 1999: 22.) 4.1 Ekoverkko-hanke Hämeenlinnan seudun kunnat (Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Renko) ovat laatineet kestävän kehityksen toimintaohjelmat, joiden laadintaan on osallistunut myös osa seudun yrityksistä. Suurin osa yrityksistä ei kuitenkaan ole ollut mukana paikallisagendatyössä ja ympäristöviranomaisilla onkin suuri haaste saada yritykset panostamaan enemmän ympäristöasioiden hoitoon. Hämeenlinnan seudun kunnissa uudenlainen yritysten, ympäristöviranhaltijoiden ja elinkeinotoimen välinen yhteistyö käynnistyi vuonna Ekoverkko-hankkeen avulla yrityksille on kerrottu ympäristömyönteisestä yritystoiminnasta ja siitä koituvista konkreettisista hyödyistä. Hankkeen voimavarat suunnataan pienyritysten keskeisten ympäristönäkökohtien (jätehuolto, kemikaalien käyttö ja energiankulutus) kehittämiseen. Vuoden 2001 teemana on ollut jätehuolto ja kemikaalien käyttö. Ekoverkko-hanke on tehnyt jätehuoltosuunnitelmia ja ohjeita niille yrityksille, jotka sitä ovat halunneet. Myös yritysten kemikaaleja on kartoitettu. Jätehuollossa on tehty tiiviisti yhteistyötä KIERTOKAPULA OY:n pk-yritysten jäteneuvontahankkeen kanssa. Vuoden 2002 painopistealuei- Ympäristöosaston julkaisuja 19 12

15 na on energiansäästö ja kestävän kehityksen indikaattorien kehittäminen edellä mainittujen ympäristönäkökohtien seurantaa varten. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto on saanut rahoitusta EU:n tavoite 2-ohjelman Ekoverkko-hankkeelle. Rahoitus koskee vuosia EUrahoitusta saadaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Kuntarahoittajina hankkeessa ovat ympäristöosaston lisäksi Hämeenlinnan kaupunki sekä Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Kalvolan ja Rengon kunnat. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat pk-yritykset, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen Kauppakamari, Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus, Hämeen Yrittäjät ry., Kehittämiskeskus Oy Häme, KIERTOKAPULA OY, kuntien yrittäjäyhdistykset, elinkeinotoimi ja ympäristöviranomaiset sekä Riihimäen seudulla toimiva Yky -hanke. Ekoverkko-hankkeessa pieniä ja keskisuuria yrityksiä autetaan hallitsemaan ympäristöasioitaan. Tavoitteena on yritysten ympäristötietoisuuden lisääminen ja valmiuksien parantaminen toiminnan ympäristövaikutusten arvioimisessa. Hankkeessa on mukana parisenkymmentä yritystä rahoittajakunnista. Hanke tukee yrityksiä myös ympäristöjärjestelmien tekemisessä. Ekoverkkohankkeesta hyötyvät eniten yritykset, jotka ovat kiinnostuneita ympäristöasioiden hyvästä hoidosta yrityksessä ja joilla on jokin tai joitakin ratkaisemattomia asioita jätehuollossa, kemikaalien käytössä tai energiankulutuksessa. Yritykset ovat sitoutuneet hankkeeseen joko aktiivisina toimijoina tai tiedotuksen kohteina. Jotkut yritykset toimivat taas tiedottajina tai asiantuntijoina. 5. Hämeenlinnan seudun yritykset pähkinänkuoressa Hämeenlinnan seudun kunnissa oli yhteensä asukasta, joista Hämeenlinnan kaupungissa asui ja maalaiskunnissa (Hattula, Hauho, Kalvola ja Renko) yhteensä asukasta. Janakkalassa asukkaita oli Tilastokeskuksen yritystilaston (heinäkuu 2002) mukaan Hattulassa on oikeudellisia yritystoimipaikkoja 364 kpl, Hauholla 227 kpl, Hämeenlinnassa 2372 kpl, Kalvolassa 163 kpl, Rengossa 134 kpl ja Janakkalassa 717 kpl. Euroopan unionissa pk-yritykseksi luetaan yritykset, jonka henkilöstö on alle 250 henkilöä ja liikevaihto on alle 39 miljoonaa euroa. Hämeenlinnan seudun yrityksistä pk-yrityksiä on henkilöstömäärän perusteella tarkasteltuna 3970 kappaletta eli kaikista alueen yrityksistä 99,8 %. Pieniä yrityksiä, joiden henkilöstömäärä on alle 50 henkilöä, on Hämeenlinnan seudun yrityksistä 3920 kappaletta eli noin 98,6 %. Mikroyrityksiä, joissa henkilöstömäärä on alle 10 henkilöä, on 3673 kpl eli noin 92,4 % kaikista yrityksistä. (Tilastokeskus 2002.) 6. Selvityksen tavoitteet ja toteutus 6.1 Tavoitteet Selvityksessä tarkastellaan Hämeenlinnan seudun yritysten ympäristöasioiden hoidon tilaa ja vertaillaan saatuja tuloksia vuonna 1998 toteutetun selvityksen tuloksiin. Hämeenlinnan seudulla tarkoitetaan tässä selvityksessä Hämeenlinnan kansanterveystyön kuntayhtymän kuntia (Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Kalvola ja Renko) sekä Janakkalan kuntaa. Jatkossa puhutaan vain Hämeenlinnan seudusta. Selvityksen tavoitteena on: Ympäristöosaston julkaisuja 19 13

16 * tuottaa tietoa Hämeenlinnan seudun kuntien alueella toimivien yritysten ympäristöasioiden hoidon tilasta ja kehittämistarpeista sekä ympäristöasioihin liittyvän koulutuksen ja tiedon tarpeesta, * kartoittaa ympäristöasioiden hoidon tilassa tapahtuneita toksia, * tuottaa tietoa kestävän kehityksen seurantaa varten sekä * tuottaa tietoa Ekoverkko-hankkeen käyttöön. 6.2 Menetelmät Selvitys toteutettiin kirjekyselynä (ks. liitteet 1 ja 2) ja se lähetettiin kesäkuussa 2002 Hämeenlinnan seudun 134 yritykseen. Kohdeyrityksissä oli vähintään 20 työntekijää. Lisäksi mukana olivat pienemmät yritykset, joiden toiminnasta on pitänyt tehdä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmää varten. Kysymykset pohjautuivat osittain vuonna 1998 tehtyyn kyselyyn, mutta uusi kysely oli sisällöltään laajempi. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi 56 yritystä. Kyselyn vastausprosentti oli 42 %. Vuoden 1998 kyselyä löyhästi mukaillen yritysrekisteristä valittiin kaikkien muiden toimialojen yritykset lukuun ottamatta julkisen hallinnon, maa- ja metsätalouden, rahoitustoiminnan sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen yrityksiä. 7. Tulokset ja niiden tulkinta 7.1 Yritysten taustatiedot ja kyselyn edustavuus Vastauksia kyselyyn saatiin harmillisen vähän, sillä vastausprosentti oli vain 42 % (56 kpl). Vastausten vähyyttä selittää varmasti se, että kysely tehtiin kesäkuukausien aikana, jolloin useimmissa yrityksissä oli lomakausi parhaimmillaan. Ensimmäiseen palautuspäivään mennessä vastauksia tuli vain 35 kpl. Siksi kysely päätettiin lähettää vielä uudelleen sähköpostitse yrityksille, joiden sähköpostiosoite löydettiin. Kysely lähti uudelleen 31 yritykselle, mutta sähköpostitse saatiin vain kaksi lisävastausta. Uusintakyselyn vuoksi pidentynyt vastausaika toi vielä postissakin lisää kirjallisia vastauksia. Tuloksien perusteella ei voi tehdä laajoja yleistyksiä, mutta vastauksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavina. Lisäksi vastausten määrä on miltei sama kuin vuonna 1998 (43 kpl), joten vertailut vuosien 1998 ja 2002 välillä ovat melko päteviä. Reilu viidesosa (23 %) vastanneista yrityksistä oli samoja kuin vuonna Tämä ei kuitenkaan haittaa vertailua, sillä toimialajakauma ja vastanneiden yritysten kokojakauma olivat molempina vuosina hyvin samankaltaiset. Ympäristöosaston julkaisuja 19 14

17 Henkilöstön määrä 0-4 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä tai enem m än % 40 Kaavio 1. Henkilöstön määrä yrityksissä. Alle 50 henkeä työllistäviä yrityksiä kutsutaan tässä raportissa pieniksi ja vastaavasti vähintään 50 henkeä työllistäviä suuriksi yrityksiksi. Eniten vastauksia (36 %) saatiin henkeä työllistäviltä yrityksiltä (ks. kaavio 1). Näin oli myös vuonna 1998 tehdyssä selvityksessä. Toiseksi eniten vastauksia tuli henkeä työllistäviltä yrityksiltä, joita oli vastaajista 20 %. Samoin kuin vuonna 1998, suurin osa vastanneista yrityksistä oli pk-yrityksiä, joiden henkilöstömäärä alittaa 250 henkeä. Hieman yli puolet (54 %) vastanneista yrityksistä työllisti alle 50 henkeä ja lähes puolet (46 %) vähintään 50 henkeä. Näin myös vertailut pienten ja suurten yritysten välillä ovat tilastollisesti päteviä. Kyselyyn vastasi 6 kappaletta yli 500 henkeä työllistävää yritystä, vaikka Hämeenlinnan seudun yrityksistä vain 2 kappaletta on näin suuria. Tämä selittyy sillä, että vastaajayrityksistä monet ovat ilmoittaneet yrityksen henkilöstömääräksi kaikkien toimipisteiden yhteenlasketun henkilömäärän, eikä pelkästään Hämeenlinnan seudulla olevan toimipisteen henkilömäärää. Ympäristöosaston julkaisuja 19 15

18 Yrityksen toimiala m ajoitus- ja ravitsem ustoim inta % Kaavio 2. Yritysten toimialajakauma. Kyselyyn vastasi yrityksiä yhteensä 13 eri toimialalta (vuonna toimialalta). Toimialoittain tarkasteltuna eniten vastauksia saatiin yrityksiltä (45 %) (samoin vuonna 1998). Annettujen vaihtoehtojen lisäksi toimiala vaihtoehdon olivat valinneet itsepalvelukorjaamo, huoltamot, joissa on myös kahvio, maanpuolustus, kunnossapitoyritys, posti, turvetuotanto-, tiemerkintä- sekä jätehuoltoyritys. Muut toimialat muodostivat toiseksi suurimman vastaajaryhmän (21 %). Maa- ja metsätalousyritykset, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yritykset sekä rahoitusyritykset oli rajattu tällä kertaa tutkimuksen ulkopuolelle. Suurten yritysten toimiala painottui selkeästi teollisuuteen, kun taas pienillä yrityksillä painottui toimiala vaihtoehto (ks. kaavio 3). Yrityksen toim iala vs. henkilöstön m äärä 0-4 henkilöä 5-9 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 500 tai enemmän 0 % 50 % 100 % tukku- ja vähittäiskauppa m a jo itus - ja ravitsem ustoim inta kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Kaavio 3. Yritysten toimialat verrattuina yritysten henkilöstömääriin. Ympäristöosaston julkaisuja 19 16

19 Yrityksen ikä alle 5 vuotta 4 % 6-15 vuotta 29 % yli 25 vuotta 54 % vuotta 13 % Kaavio 4. Yritysten ikäjakauma Kyselyyn vastanneista yrityksistä yli puolet (54 %) on toiminut jo yli 25 vuotta (ks. kaavio 4). Näin oli myös vuonna Vastaajayritysten ikäjakaumaan vaikutti todennäköisesti se, että yli 20 henkeä työllistävät yritykset ovat yleensä jo toimineet pidemmän aikaa. 7.2 Ympäristöasioiden vastuuhenkilöistä ja yritysten ympäristöasioiden toteuttamisen työkaluista Suurimmalla osalla (69 %) yrityksistä oli ympäristöasioille nimetty oma vastuuhenkilö (ks. kaavio 5). Osuus on hieman kasvanut, sillä vuonna 1998 ympäristövastaavia oli 61 % yrityksistä. O nko yrityksessänne ym päristöasioiden vastuuhenkilöä? ei 27 % eos 4 % kyllä 69 % Kaavio 5. Yritysten vastuuhenkilöt. Ympäristöosaston julkaisuja 19 17

20 Vastuuhenkilö vs. yrityksen henkilöstömäärä tai enemmän kyllä ei eos Kaavio 6. Vastuuhenkilöiden määrä verrattuna yrityksen henkilöstömäärään. Yrityksen toimiala vs. "Yrityksellä on ympäristöasioiden vastuuhenkilö". kyllä ei eos Kaavio 7. Yrityksen toimiala verrattuna ympäristöasioiden vastuuhenkilöiden määrään. Hieman useammin ympäristövastaava oli nimetty suurissa, vähintään 50 henkeä työllistävissä yrityksissä (77 %) kuin pienissä, alle 50 henkeä työllistävissä yrityksissä (62 %). Näin oli myös vuonna Verrattaessa yrityksen toimialaa vastuuhenkilöiden määrään, voidaan todeta, että rakennusalalla ympäristöasioiden vastuuhenkilöitä oli vain 20 %:lla vastanneista yrityksistä. Tukkuja vähittäiskaupan alalla sekä majoitus- ja ravitsemusalalla oli kyllä-vastauksia yhtä paljon (80 %). Kiinteistöalan suuri kyllä-vastausten prosenttiosuus selittyy sillä, että vain yksi vastanneista yrityksistä edusti kiinteistöalapalveluita. Teollisuuden vastauksista 68 % ja n toimialan vastauksista 91 % oli kyllä-vastauksia. Ympäristöosaston julkaisuja 19 18

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Ympäristöjärjestelmät ja ongelmajätehuolto

Ympäristöjärjestelmät ja ongelmajätehuolto Ekokemin ohje 1/06 Ympäristöjärjestelmät ja ongelmajätehuolto Ympäristövaikutukset hallintaan Yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hoitoon ja ympäristövaikutuksiin kiinnittävät huomiota asiakkaat,

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

RESCA päätösseminaari 18.3.2014. Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit

RESCA päätösseminaari 18.3.2014. Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit ä ä Tuula Salminen 17.3.2014 Tampereen Särkänniemi Oy Suomen suurimpia vapaa-ajanviettokeskuksia - omistaja Tampereen kaupunki Kävijämäärä n. 650.000 asiakasta/a Liikevaihto n. 20-22 milj Henkilöstö vakituisia

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Catering-ala TYÖSSÄOPPIMISJAKSO Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää,

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Ekokompassi Pääkaupunkiseudun toimintamalli pk-yritysten ja kaupungin organisaatioiden ympäristötyön tukemiseen

Ekokompassi Pääkaupunkiseudun toimintamalli pk-yritysten ja kaupungin organisaatioiden ympäristötyön tukemiseen Ekokompassi Pääkaupunkiseudun toimintamalli pk-yritysten ja kaupungin organisaatioiden ympäristötyön tukemiseen Mia Malin / Helsingin ympäristökeskus Sisältö Mikä Ekokompassi? Miksi Ekokompassi? Miten

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Ympäristöasioiden hoito yrityksessä 1 (5) Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää, miten jätteen synnyn ehkäisy ja muut ympäristöasiat

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Hankeiltapäivä 19.11.2015 Lähde: International Synergies www.international-synergies.com 2 Teolliset Symbioosit Hankkeen toteuttaja ja hallinnoija:

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Tämän päivät faktat Maailman luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 AIHE JA ESITELMÄN RAKENNE Tutkimuskysymys: syntyykö kuntatasolla euromääräisiä

Lisätiedot

Ympäristömerkintä. Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä

Ympäristömerkintä. Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä Joutsenmerkin tavoitteet Joutsenmerkki ohjaa ostajia tekemään ympäristön kannalta parempia päätöksiä tuottajia valmistamaan ympäristön kannalta parempia

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 Kestävä Kerava -konsultointi Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 1 Gaia lyhyesti Liiketoiminnan periaatteet Kestävät ratkaisut Syvällistä ja monialaista asiantuntemusta

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus 1 Energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU energiansäästötavoite on yksi EU:n vuodelle 2020 20/20/20 tavoitteista, joista kaksi muuta ovat kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1 Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea 3.4.2014 Länsi-Uudenmaan sparrausfoorumi 4, Siuntio OLEMMEKO NYT TAITEKOHDASSA? Energiakriisit

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot