Kaupunki-innovaatioiden pika-analyysit KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunki-innovaatioiden pika-analyysit KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT"

Transkriptio

1 Kaupunki-innovaatioiden pika-analyysit KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT Moduulirakentaminen Lähilogistiikka Talo palveluilla Movense Oy Kimmo Rönkä & Kirsten Sainio KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 1

2 Sisällysluettelo Alkusanat Tiivistelmä 1. Lähtötilanne: kokemuksia kaupunki-innovaatioista 2. Kaupunki-innovaatiot kaupunkirakentamisen muutosprosessina 3. Korttelitason kaupunki-innovaatiot 3.1 Korttelitason paikallisinnovaatiot 3.2 Moduulirakentaminen 3.3 Lähilogistiikka 3.4 Talopalveluilla 4. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Haastattelut Lähdeluettelo

3 Alkusanat Innovaatioiden leviämiseen vauhtia! Kaupunki-innovaatiot -toimintamalli tähtää keinoihin, joilla innovaatiot saadaan nykyistä nopeammin käytäntöön ja joilla uudet käytännöt leviävät skaalautuen nykyistä tehokkaammin erilaisille alueille. Toimintamallin tarkoituksena on kuroa kapeammaksi tutkimuksen ja käytännön isoa kuilua panostamalla toteutumisen paikallisiin edellytyksiin. Kaupunki-innovaatiot -toimintamalli on vuosina toteutettava Helsingin metropolialueen kaupunkien ja valtion (YM, LVM, OKM ja TEM) yhteinen ohjelma laaja-alaisten kaupunki-innovaatioiden toteuttamiseksi. Mikä on kaupunki-innovaatio? Kaupunki-innovaatio on paikallisesti sovitettu kaupunkiympäristön parannus, uudistus, yhdistelmä tai muutos. Innovaatio voi liittyä asumiseen, liikkumiseen, palvelujen tarjontaan tai ihmisten arkeen ja osallisuuteen. Kaupunki-innovaatiot juurrutetaan yhdessä paikallistason käyttäjien, kuntien, asukkaiden ja yritysten kanssa. Mitä tarkoitetaan pika-analyysilla? Pika-analyysit ovat tiiviitä selvityksiä lupaavien toimintamallien, menetelmien ja palveluiden levittämis-, skaalautumis- ja kasvuedellytyksistä. Korttelitason kaupunki-innovaatiot. Tässä selvityksessä toteutetaan kolmen korttelitasoisen kaupunki-innovaation pika-analyysit. Nämä kaupunki-innovaatiot ovat moduulirakentaminen (teollinen lisärakentaminen), jakelulogistiikka ja sen edellyttämät vastaanottotilat ja palvelut sekä ns. talo palveluilla konsepti (korttelitason hyvinvointipalvelut). Selvitys aloitettiin maaliskuussa 2011 ja työ valmistui syyskuussa Työtä ovat ohjanneet erityisasiantuntija Peter Fredriksson ympäristöministeriöstä sekä Boost Brothers Oy:n konsultit Jyrki Jalli, Matti Sivunen ja Katharina Mead. Työn ovat toteuttaneet DI Kimmo Rönkä ja TaM Kirsten Sainio Movense Oy:stä. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 3

4 Tiivistelmä Korttelitason kaupunki-innovaatiot on osa meneillään olevaa kaupunki-innovaatiot ohjelmaa. Selvitys käsittää kolme korttelitason kaupunki-innovaatiota, jotka ovat moduulirakentaminen (teollinen lisärakentaminen), jakelulogistiikka ja sen edellyttämät vastaanottotilat ja palvelut sekä ns. talo palveluilla -konseptit (korttelitason hyvinvointipalvelut). Selvitys keskittyy olemassa olevaan kaupunkiympäristöön mutta hyödyntää myös uudisrakentamista innovaatioiden levittämisen väylinä. Monessa tutkimuksessa ja selvityksessä on todettu, että nykyisillä esikaupunkialueilla ja lähiöissä on paljon mahdollisuuksia lisä- ja täydennysrakentamisella. Vaikka erilaisia kehityshankkeita ja kokeiluja on tehty, eivät ratkaisut tai toimintamallit ole levinneet. Tässä pika-analyysissa on keskitytty korttelitasoon siksi, että tarkastelutavan avulla on pyritty analysoimaan valittujen kaupunki-innovaatioiden juurtumiseen, leviämiseen ja skaalautumiseen liittyviä seikkoja. Panostaminen asunto-osakeyhtiöihin ja kiinteistöyhtiöihin eri riitä, vaan lisäksi tarvitaan panostamista paikallistasoon, jota tässä selvityksessä kutsutaan korttelitasoksi. Kaupunki-innovaatioita on paikallisesti sovitettu kaupunkiympäristön parannus, uudistus, yhdistelmä tai muutos. Yleistyäkseen kaupunki-innovaatio tarvitsee tarjonnan ja kysynnän keskinäistä ns. vastavuoroista sopeuttamista. Korttelitason kaupunki-innovaatioita voidaan hahmottaa näiden neljän innovaatiotyypin pohjalta. Parannusinnovaatio on yleensä mahdollista toteuttaa ilman erityisiä mahdollistamistoimia normaalin tuote- ja palvelukehityksen antamilla raameilla. Tällainen kaupunki-innovaatio on tunnetun ja olemassa olevan tuotteen, palvelun tai prosessin kehitetty versio. Yhdistelmäinnovaatio syntyy kahden tai useamman eri toimialan toimijan kesken ja sen uutuusarvo tulee toimialojen keskinäisestä uudesta rajapinnasta, joka näkyy uutena palveluna loppukäyttäjälle. Uudistusinnovaatio edellyttää jo innovaation sopeuttamista sekä toimijoissa että vastaanottajassa. Kaupunkiympäristössä tarvitaan esimeriksi uusia kaavoitusja rakennuslupakäytäntöjä. Muutosinnovaatio on vaativin kaupunki-innovaation muoto, koska siinä yhdistyy useamman toimialan tuote ja palvelu uutena kokonaiskonseptina. Muutosinnovaatio edellyttää yleensä ohjeiden, määräysten ja käytäntöjen uudelleen ajattelua. Muutosinnovaatio edellyttää myös toteutuakseen muutosprosessin, jotta rakennettu ympäristö pystyy sopeutumaan uuteen kaupunki-innovaatioon.

5 Moduulirakentaminen on Suomessa uusi rakentamismenetelmä, jonka etuina ovat rakentamisen nopeus, sääolosuhteilta suojattu rakentaminen sekä etenkin rakennusten korottamisen mahdollistava rakenteellinen keveys. Moduulirakentamisen yleistymisessä avainroolissa ovat kunnalliset rakennuttajat, jotka voisivat toimia uuden teknologian tienraivaajana. Moduulirakentamisen ensimmäisinä sovelluskohteina voisi olla tasakattoisten kerrostaloille tuleva kattorakentaminen. Taloudellisesti kannattavinta ovat keskusta-alueet ja muut korkean hintatason alueet (esim. merenrannan läheisyys). Toteutettujen pilottien avulla moduulirakentamisen menetelmät voivat siirtyä myös asunto-osakeyhtiöpuolelle, jossa prosessien käynnistyminen on hitaampaa. Lähilogistiikan rooli ja merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa kansainvälisten esimerkkien mukaisesti. Uudisrakentamisessa tulee ottaa huomioon nettipohjaisen kaupan tarpeet mm. varaamalla kerrostaloihin tiloja lähilogistiikan monimuotoisia tarpeita varten. Kaupunki-innovaation leviäminen edellyttää kuitenkin näkyvyyttä (palvelueteiset), kuluttajien ajansäästöön liittyvää viestintää että uudenlaisen ja kuluttajalähtöisemmän vähittäiskaupan kulttuurin syntymistä. Talo palveluilla (ns. hyvinvointikortteli) on näistä kolmesta kaupunki-innovaatiosta vielä eniten kehittämisvaiheessa. Kiinteistökohtaisia ja pelkästään talon asukkaita palvelevia seniori- ja palvelutaloja on toteutettu lähes parin vuosikymmenen ajan. Taloon liitettävä paikallistason palvelualusta (ns. talo palveluilla) on muutosinnovaatio, joka edellyttää sekä toimijaverkoston rakentamista että paikalliselle korttelitasolle juurruttavaa prosessointia. Uusi rakentamisteknologia-, käytetty materiaaliratkaisu tai palvelu on helpointa tuoda markkinoille uudisrakentamisessa. Korttelitason kaupunki-innovaatiot toteutuu nopeimmin uudessa ympäristössä (moduulirakentaminen uudisrakentamisena, palvelueteiset Suurpellossa ja Talo palveluilla uudiskortteleissa). Siksi uudisrakentamisella on tärkeä rooli innovaatioiden näkyväksi tekemisessä. Tämän jälkeen ratkaisu on helpompi skaalata olemassa olevaan ja kehitettävään ympäristöön. Tehdyissä pika-analyyseissa arvioitiin näiden kaupunki-innovaatioiden elinkelpoisuutta ja potentiaalisuutta, jonka avulla kaupunkiinnovaatiota voidaan sekä juurruttaa että jalkauttaa. Korttelitaso on kaupunki-innovaatioiden leviämisen ja juurtumisen kannalta keskeinen viranomaistaso. Kokemukset lisä- ja täydennysrakentamisesta osoittavat, että taloyhtiö on usein liian pieni taso ja vastaavasti kaupunginosa liian suuri kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi. Kannattavan yritystoiminnan näkökulmasta korttelitaso luo paremmat puitteet kannattavalle liiketoiminnalle. Myös rakennuslupaa koskevat ohjeet, pysäköintinormit, asemakaavoituksen periaatteet ja tontti/hinnoitteluun liittyvät periaatteet on hyvä määritellä niin, että niitä voidaan soveltaa korttelitasolla. Korttelitaso on entistä tärkeämpi taso myös käyttäjien roolin vahvistamisessa ja palveluajattelun tuomisessa. Korttelitaso tuo mukanaan asumiseen kuuluvan toiminnallisuuden, jalan kulkemisen ja luontaiset kohtaamiset. Kortteli muodostaa riittävän ison asukaspopulaation, jossa voidaan toteuttaa asiakastarpeen mukaisia palvelumalleja markkinalähtöisestä palvelusta yhteisölähtöiseen itsepalveluun. Innovaatiorakennuttajilla on tärkeä rooli uusien innovaatioiden tunnetuksi tekemisessä. Kaupunkien kehittämisessä omaan omistukseen rakennuttavilla rakennuttajilla on pitkäkestoinen motiivi asuinalueen kehittämiseen. Kehittämisalueita tarvitaan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Markkinavetoisuus luo lähtökohdat keskusta-alueiden ansaintalogiikalle. Yhteiskunnan kannalta tarvitaan myös kehittämisalueita, joissa kokeillaan uusia toimintamalleja ja haetaa myös suurempia muutosprosesseja. Prosessia voidaan tukea myös esikaupallisten julkisten hankintojen avulla. Kaupunki-innovaatiot tarvitsevat puolueettomia välittäjiä, jotka kertovat riippumattomasti eri vaihtoehdoista ja niiden kustannuksista. Tarvitaan hissiasiamiehen tapaisia toimintamalleja, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaavat nykyistä paremmin. Julkisella sektorilla on tässäkin avainrooli markkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämisessä. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 5

6 1. LÄHTÖTILANNE: Kokemuksia kaupunki-innovaatioista

7 1. Lähtötilanne: kokemuksia kaupunki-innovaatioista Miksi asumisen ja rakentamisen innovaatiot leviävät hitaasti? Varsinkin olemassa olevat kaupunginosat uudistuvat hyvin hitaasti. Tässä luvussa käsitellään kaupunkiinnovaatioiden juurtumista ja skaalautumista sekä kotimaisen että kansainvälisen kirjallisuuden pohjalta. Kaupunki-innovaatiotarkastelun avulla pyritään selventämään kaupunkiympäristöön liitettäviä innovaatioita. Kompleksinen kaupunki-innovaatio tarvitsee systeemistä tukea juurruttamiseen, levittämiseen ja skaalautuvuuteen. Lisätietoa: Valovirta, Ville; Pelkonen, Antti; Kivisaari, Sirkku & Hyytinen, Kirsi 2011: Kaupunki-innovaatioiden skaalaaminen. VTT Tutkimusraportti. Kaupunki-innovaatioiden skaalautuvuuteen vaikuttaa useita, erilaisia ja monimutkaisesti toisiinsa liittyviä asioita. VTT (Valovirta et al 2011) on nostanut esille seuraavat tekijät: Kaupunki-innovaatiot ovat tyypillisesti systeemisiä innovaatioita, jotka leviävät hitaammin kuin autonomiset innovaatiot. Innovaatioiden käyttöönotto on vastavuoroista sopeuttamista. Käyttöönottotilanne edellyttää sekä innovaation että ympäristön sopeuttamista. Kaupunki-innovaation skaalaaminen on prosessi, jota tulee johtaa neuvottelevalla verkostojohtamisen periaatteilla. Kaupunki-innovaatioiden todentamiseksi ja niiden vaikuttavuuden mittaamiseksi tarvitaan arviointia ja hyötyjen arviointia. Tähän tulisi kehittää työkaluja ja menetelmiä. Kaupunki-innovaatio ei juurru ilman puolueetonta välittäjää. Varsinkin olemassa olevilla asuntoalueilla uuden innovaation ostajat ovat maallikkoja tai eiasiantuntijoita, joten päätöksen tekemisen tueksi tarvitaan usein riippumatonta tietoa ja neuvontaa. Esimerkkinä puolueettomasta välittäjästä on Helsingissä vuodesta 2001 toiminut hissiasiamies. Julkisella sektorilla ts. valtiolla ja kunnilla on erilaisia keinoja käytettävissään (kaavoitus, hankinnat ja sääntely), mutta niitä ei käytetä innovaatioiden edistämiseksi vaan toimialojen sisäisten tapojen ja kulttuurien mukaisesti. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 7

8 Kaupunkiympäristössä toimivat sekä yritykset, kaupunki (julkinen sektori) että yksityiset ihmiset yksilöinä ja taloyhtiöiden jäseninä. Asuinalueen arvoverkko on usein jäsentymätön, jolloin alueen kyky viedä innovaatioita eteenpäin on puutteellinen. Erilaiset kaupunkiinnovaatiot toimivat erilaisella dynamiikalla, joita ei tunnisteta ja joita ei siksi osata tukea. Kaupunki-innovaatioilla on kolme erilaista kasvustrategiaa, jotka ovat (lähde: Valovirta et al 2011) : Lisätietoa: Valovirta, Ville; Pelkonen, Antti; Kivisaari, Sirkku & Hyytinen, Kirsi 2011: Kaupunki-innovaatioiden skaalaaminen. VTT Tutkimusraportti. 1. Yritysten ja yritysverkostojen liiketoimintakonseptit. Tämä kasvustrategia perustuu yrityksen tai yritysverkoston kaupalliseen intressiin. Kaupunkiympäristössä on usein sääntelyä, joka rajaa innovaation leviämistä. Julkisella sektorilla on erityinen rooli edellytysten luojana (infrastruktuuri ja täydentävät palvelut). Yritysvetoiset liiketoimintakonseptit edellyttävät kilpailuneutraaliutta, jotta määräyksillä ja normeilla ei suosita joitakin teknologioita tai materiaaleja. Kaupunkien keskeiset keinot edistää skaalautumista ovat kaavoituksessa, julkisissa hankinnoissa, kokeiluympäristöjen luomisessa, arviointi- ja sertifiointityökaluissa sekä vaikutusten arvioinnissa. 2. Julkisen sektorin palveluinnovaatiot. Tämä kasvustrategia koostuu sektorirajat ylittävistä palvelukonsepteista, joissa tyypillisesti toimitaan moniammatillisissa tiimeissä. Innovaatiot edellyttävät myös ammattiryhmien hyväksyntää. Edistämiskeinoina ovat ns. muutosagenttien ja välittäjätoimien synnyttäminen ja tukeminen, moninäkökulmaisen kokonaishyötyajattelun korostaminen, vertaisuuden ja vertaiskehittämisen tukeminen sekä erillisten oppimisprosessien ja ympäristöjen luominen. 3. Julkisten ja yksityisten palvelujen yhdistelmät. Kasvustrategia edellyttää fyysistä infrastruktuuria, jossa molemmille palveluille on tilaa ja kasvumahdollisuuksia. Näissä palveluyhdistelmissä on usein kysymys digitaalisista palvelualustoista ja niiden luomisesta sekä erillisten palveluintegraattorien perustamisesta. Julkisten ja yksityisten palveluiden innovaatiot edellyttävät yhteispanostuksia sekä yhteisiä hankintoja ja investointeja. Ongelmana on julkisen ja yksityisen sektorin erilainen päätöksenteko ja sen aikajänne.

9 Järjestelmä oppii kokeilujen avulla Hollannissa on tutkittu sosio-teknisen järjestelmien vaikutusta innovaatioiden juurtumiseen. Tutkimuksen kohteena olivat energia- ja liikennejärjestelmät sekä varsinainen muutosprosessi strategisesti merkittävistä kokeiluista (niche) vallitsevan järjestelmän (regime) tasolle. Tuloksissa korostettiin mm. kulttuuristen tekijöiden vaikutusta, siksi onnistuneessa prosessissa panostetaan ymmärryksen lisäämiseen ja koko toimijaverkoston oppimista. (ks. Valovirta 2011, s. 32; alkuperäinen lähde: Lovio & Kivisaari 2010). Innovaatioiden siirtymiseen kuuluneet rakenteelliset siirtymät koostuvat syventämisestä (deepening), laajentamisesta (broadening) ja skaalaamisesta (scaling up) (van den Bosche & Rotmans 2008): Kuva 1. Kaupunki-innovaatioiden syntyminen edellyttää paikallisen alasysteemin (niche) ja järjestelmän (regime) välistä vastavuoroista sopeuttamista. Kaupunkia ja sen tuotteita ja palveluja kehitetään rajattujen kokeilujen ja pilottien avulla. Tulosten ja oppien siirtäminen käytäntöön ja kulttuuriin varmistetaan systemaattisilla oppimisen menetelmillä. Lisätietoa: van den Bosch, Suzanne & Rotmans, Jan 2008: Deepening, broadening and scaling up. KCT. SYVENTÄMINEN (Deepening) - Kokeilun avulla oppinen käytännössä (paikalliset alasysteemit ns. nichet) - Vallitseva järjestelmä (regime): Uudet käytännöt, kulttuurit ja rakenteet LAAJENTAMINEN (Broadening) - Erilaiset kokeilut (ja kokemukset) muissa käytännöissä (nichet) - Käytäntöjen linkittäminen (niche-taso tai niche-regime taso) - Vallitsevan järjestelmän (regime) muutosmahdollisuudet SKAALAAMINEN (Scaling up) - Kokeilut liitetään vallitsemaan järjestelmään (regime) - Mahdollisuudet muuttaa kulttuuria, käytäntöjä ja rakenteita Rajattujen kokeilujen (niche) merkitys on innovaation tunnistamisessa ja sen näkyväksi tekemisessä on merkittävä. Tämän lisäksi on panostettava oppien siirtämiseen vallitsevaan järjestelmään (regime). Koska järjestelmä on myös opittujen tapojen ja kulttuurien, oppimisen edistämiseksi on luotava erilaisia strategisia foorumeita ja keskusteluyhteyksiä. Kaupunki-innovaatioiden syntyminen edellyttää paikallisen alasysteemin (niche) ja järjestelmän (regime) välistä vastavuoroista sopeuttamista (Valovirta et al 2011). Paikallisen alasysteemin syntymiseksi tarvitaan paikallisen toimijaverkon luomista (korttelitaso). KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 9

10 Parannus, uudistus, yhdistely vai muutos? Kaupunki-innovaatioiden kompleksisuus tulee esille erityisesti silloin, kun tavoitteena on strategisen tason innovaatio. Kaupunki-innovaatio saattaa edellyttää usean toimialan välistä uudenlaista työjakoa, jolloin innovaatiot eivät leviä ilman toimijoiden itsensä uudenlaista asemointia. Kaupunki-innovaatioilla on paljon sosiaalisen innovaation piirteitä. Pelkästään olemassa oleva kaupunkiympäristö on sosiaalinen konteksti, jossa on paljolti kysymys paikallisen arvoverkon tunnistamisesta ja hyötyjen ja muutostarpeiden ymmärtämisestä. Innovaatiot voidaan jakaa inkrementaalisiin eli vähittäisiin innovaatioihin ja strategisiin eli radikaaleihin innovaatioihin. Inkrementaaliset eli askelittaiset innovaatiot pohjautuvat teknologiseen jatkuvuuteen ja niitä tehdään jatkuvasti kaikilla toimialoilla. Radikaalit innovaatiot ovat epäjatkuvia ja joihin ei päästä pelkästään muokkaamalla nykyisiä tuotteita, järjestelmiä tai prosesseja. (lähde: Möller, Rajala & Swahn 2004). Leadbeater (2011) on luonut analyysikehikon sosiaalisten innovaatioiden strategioiden valitsemiseksi. Tätä analyysikehikkoa hyödynnetään tarkemmin myöhemmissä luvuissa. Kuva 2. Parannus, uudistus, yhdistely vai muutos? Kuvan ja menetelmän alkuperäinen lähde: Charles Leadbeater: Choosing the right social innovation strategy. Sosial Innovation Global Academy, Bilbao April Neljä erilaista ja vaihtoehtoista kaupunki-innovaatiostrategiaa (lähde: Leadbeater 2011): Inkrementaaliset eli vähittäiset innovaatiot 1. PARANNUS (improve): Sama lopputulos, parempi versio nykyisillä keinoilla. 2. YHDISTELY (combine): Sama lopputulos laajemmalla keinovalikoimalla. Strategiset eli radikaalit innovaatiot 3. UUDISTUS (reinvent): Uudelleen suunniteltuja ratkaisuja uudistetuin maalein. 4. MUUTOS (transform): Erilaiset lopputulokset, erilaiset keinot Analyysimallia sovelletaan seuraavissa luvuissa.

11 2. Kaupunki-innovaatiot muutosprosessina KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 11

12 2. Kaupunki-innovaatiot muutosprosessina Kaupunki-innovaatio on paikallisesti sovitettu kaupunkiympäristön parannus, uudistus, yhdistelmä tai muutos. Tässä luvussa kerrotaan, miten kaupunkiinnovaation muutosprosessia voidaan arvioida, jotta osataan valita oikea strategia innovaation levittämiseksi. Käsittelytavassa on hyödynnetty Kaupunki-innovaatiot toimintamallin aikana kehitettyä pika-analyysimallia sekä VTT:n tekemää kaupunki-innovaatioiden skaalaamisen raporttia (Valovirta et al 2011).Tässä selvityksessä on sovellettu myös kahta kehitettyä teoriaa: sosiaalisen innovaation kasvustrategiaa (lähde: Leadbeater 2011) ja ns. siirtymien johtamisen (transition management) strategiaa (lähde: van der Bosch & Rotmans 2008). Kaupunki-innovaatiot ovat käytännössä vielä huomattavasti kehitettyjä teorioita kompleksisempia ja luonteeltaan hyvin systeemisiä, joihin sekoittuu vielä rakentamisen ja kiinteistöhoidon normit ja käytännöt sekä myös kestoltaan lyhytaikaisen suomalaisen kaupunkiasumisen tavat ja kulttuurit. Kuva 3. Kattorakentaminen on uudistusinnovaatio. Tukholmassa olemassa olevien kerrostalojen katoille rakennetaan kevytrakenteisia rivitaloja. Kuvan lähde: _taloja_toisten_katoille_ html?origin=rss Uudisrakentamisessa voidaan tuoda markkinoille uusia innovaatioita nopeastikin, koska innovaatiota ei tarvitse erityisemmin sovittaa. Tämä vastaanottokyky ja tarvittavat sovittamistoimet nousevat etusijalle silloin, kun ollaan vanhassa, olemassa olevassa ympäristössä. Mikäli viranomaisten normit ja käytännöt ovat lisäksi kaupunki-innovaatiota vastaan tai että ne hankaloittavat käytäntöön viemistä, pysähtyy kaupunki-innovaation eteneminen viimeistään siihen. Pika-analyysimallin tarkoituksena on systematisoida se prosessi, jonka avulla kaupunkiinnovaatiota voitaisiin levittää nykyistä laajemmin ja nopeammin. Siksi pikaanalyysimenetelmät ovat luonteeltaan sekä strategisia että operatiivisia. Strateginen osa pika-analyyseista korostaa prosessiluonnetta, kun taas operatiivinen osa nostaa esille kaupunki-innovaation paikallisuuteen liittyvän luonteen.

13 Kaupunki-innovaatiot juurtuvat paikallisesti kortteliajattelulla Kiez is a quiet residential neighbourhood. Yet within it is contained everything necessary for daily living which makes it a kiez. A kiez is defined as a small community within a larger town. A kiez can be quiet or bustling, trendy or suburban, grungy or leafy. Kiez.html Korttelitason kaupunki-innovaatiot. Asukkaan, kaupunkilaisen ja kaupungissa toimivan näkökulmasta merkittävä osa kaupunki-innovaatioista keskittyy asumisen, työnteon, palvelujen ja liikkumisen uuteen yhdistelyyn. Metropolialueella liikkumisen merkitys nostaa asemanseutujen merkitystä. Tulevaisuudessa korttelitaso yhdistää asumisen palveluja uusien yhdistelmien muodossa. Tässä selvityksessä toteutetaan kolmen korttelitasoisen kaupunkiinnovaation pika-analyysit (ks. luku 3). Kortteli on kaupunkiasumisessa yhteiselon muoto, vaikuttamisen taso ja kuluttamisen väylä. Kortteli on paikallisyhteisö, joka on kooltaan rajallinen. Kortteli voi olla pienimmillään usean kymmenen perheen alue tai sitten on kyseessä kaupunkimainen paikallisyhteisö, jossa voi olla jopa asukasta. Oleellista on se, että asukkaat voivat oppia tuntemaan toisensa ja alue tuntuu naapurustolta (oma talo ja lähinaapurit). Kortteli voi olla kaupunkimainen, ruutukaavan kortteli tai se voi olla toisiinsa luontaisesti liittyvä talorykelmä. Kortteli on eräänlainen asukas- ja osakasdemokratian muoto, jossa on kyseessä oma talo ja korttelinaapurit. Yleensä kaavoitushankkeessa kuullaan myös tonttia rajautuvia naapureita. Kortteli on myös palvelualusta, joka mahdollistaa lähipalvelut sekä kuluttajille (asukkaat) että palvelujen tuottajille. Korttelin koko takaa riittävän lähivolyymin yritystoiminnalle. Riittävä koko antaa myös mahdollisuuksia lähipalvelujen erilaisille tuottamisen tavoille. Korttelitasolla ratkaistaan myös pysäköintipaikat ja sen välittömässä läheisyydessä tulisi olla joukkoliikenteen pysäkki. Kiez kortteliajattelua Berliinistä. Berliini on historiallisesti jakautunut pieniin asukkaiden muodostamiin yhteisöihin, Kiezeihin. Kiez on kaupunkialueen yhteiskunnallinen viitekehys, se muodostaa asunnon ulkopuolisen kodin ja se on yleensä rauhoitettu läpikulkevalta liikenteeltä. Kieziin kuuluvat asukkaiden päivittäiset reitit ja niiden varrelle syntyneet lähipalvelut. Kiez-alueilla asukkaat ovat keskenään tuttuja, naapureita, ja naapurusto syntyy tuttujen naamojen avulla. Alueen asukkaat ovat palvelujen tärkein kohderyhmä. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 13

14 Neljä erilaista ja vaihtoehtoista kaupunki-innovaatiostrategiaa Edellisessä luvussa esiteltiin malli, jonka avulla voidaan luoda erilaiset kasvustrategiat erilaisille innovaatioille. Seuraavassa on kuvattu esimerkkien avulla, miten nämä strategiat poikkeavat toisistaan sekä syntyvän kaupunki-innovaation että mukana olevien toimijoiden näkökulmasta. Inkrementaaliset eli vähittäisten innovaatioiden kasvustrategiat: 1. PARANNUS (improve): Yleisin rakentamisen tapa, jossa yhden kiinteistön sisällä tehdään korjauksia tai laatutason parannuksia. Korjauksia tehdään yhdessä kiinteistössä (as.oy tai kiint.oy) ja rakentaminen tapahtuu nykyisen asemakaavan, rakennusluvan ja pysäköintinormien puitteissa. Esimerkkinä parannuksesta on putkiremontti tai julkisivun korjaus. 2. YHDISTELY (combine): Yhdistelmä tehdään kahden tai useamman toimijoiden kesken, mutta toiminta on nykyisten määräysten ja käytäntöjen mukaista. Esimerkkinä alueen pysäköintijärjestelyt tai rakennuksen käytön kehittäminen usean toimijan välillä. Korttelitasolla voidaan toteuttaa yhteistä kilpailuttamista, yhteishankintaa tai suunnittelua. Kuva 4. Kaupunki-innovaatio on paikallisesti sovellettu kaupunkiympäristön parannus, uudistus, yhdistelmä tai muutos. Strategiset eli radikaalien innovaatioiden kasvustrategiat: 3. UUDISTUS (reinvent): Uudistamisella tarkoitetaan rakennuksen kehittämistä siten, että talon alkuperäinen käyttö ajatellaan uudelleen (esim. rakennuksen käyttötarkoitus vaihdetaan toimistotalosta asuintaloksi) tai rakennuksen ajateltua korkeutta tai massoittelua muutetaan (esim. kerrostalon päälle rakennetaan pientaloja). Uudistus edellyttää muutoksia ohjeissa, määräyksissä ja käytännöissä, mistä aiheutuu yleensä innovaation hidas käytäntöön vienti. 4. MUUTOS (transform): Muutokseen osallistuvat useat toimijat useilta eri toimialoilta, lisäksi muutos edellyttää määräysten, normien ja käytäntöjen uudelleen ajattelua. Tällaiset kaupunki-innovaatiot etenevät hyvin hitaasti tai ei ollenkaan, mikäli ratkaisuissa ei paneuduta prosessin systeemisyyteen. Esimerkkeinä voidaan mainita erilaiset korttelitason lisä- ja täydennysrakentamishankkeet, jotka ovat pysähtyneet joko asukkaiden vastustukseen tai vallitsevien normien kalleuteen (pysäköinti). Muutosinnovaatioiden syntyminen edellyttää sekä uusien toimijoiden ja uusien palvelutuottajien välistä keskinäistä kehitysprosessia että paikallistasolla (korttelitaso) pitkäjänteistä vuorovaikutteista prosessia. Mitä laajemmasta muutoksesta on kysymys, sitä enemmän tarvitaan paikallistason toimijaverkoston luomista (asukkaat ja paikallistoimijat) sekä järjestelmätasoista vastavuoroista sopeuttamista (kaupunki).

15 Kokeilut ja pilotit muutoksen välineinä Rakennushankkeet ovat viime vuosina olleet tonttikohtaisia, jolloin rakennettavat uudet talot ovat olleet yhden kiinteistön (asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö) alueelle. Tonttikohtaisuuteen mentiin osin 1990-luvun laman seurauksena. Tonttikohtaisuus on mahdollistanut nopean toteutuksen ja myös erilaiset kokeilut, mutta kokeilut ovat olleet melko rajattuja ja siksi kehitetyt innovaatiot eivät ole olleet varsin radikaaleja. Kehittämismyönteisyys on kuitenkin selvästi kasvanut 2000-luvulla. Esimerkkinä muutoksesta on Helsingissä v käynnistetty Kehittyvä kerrostalo ohjelma (www.kerrostalo.hel.fi), jossa kaupunki oman maanomistuksensa avulla hakee ja mahdollistaa uudenlaisten kaupunkiasumisen innovaatioiden kehittymisen. Kuva 5. Kokeilujen ja pilottien avulla voidaan muuttaa myös asemakaavoitusta, lupamenettelyä ja normeja. Kehittyvä kerrostalo -ohjelmalla lisätään kerrostaloasumisen houkuttelevuutta, joustavuutta ja yksilöllisiä ratkaisuja. Helsingissä on ryhdytty määrätietoisesti kehittämään kerrostalorakentamista, jotta se tarjoaisi yksilöllisiä asumisratkaisuja ja olisi kilpailukykyinen vaihtoehto myös niille, jotka voivat valita asumistapansa. Kehittyvä kerrostalo -ohjelma vastaa suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviin teknisiin, toiminnallisiin, esteettisiin, sosiaalisiin, asuntopoliittisiin ja rakentamisprosessiin liittyviin kehittämistarpeisiin. Jotta päästään yksittäisistä kokeiluista ja piloteista rakenteellisiin muutoksiin, tulee kokeilujen pohjalle luoda malli kokemusten syventämisestä, laajentamisesta ja skaalaamisesta. Lähtökohtana ovat muutoshaasteet megatredit kuten energiatehokkuus (hiilijäljen pienentäminen), väestön ikääntyminen (palvelujen ja ympäristöjen saavutettavuus) ja olemassa olevan kiinteistökannan korjaukset ja nykyaikaistaminen. Vallitsevaan järjestelmään (laki, normit ja käytännöt) kuuluvat mm. asemakaavoitus, rakennuslupamenettely, pysäköintinormit, hankintamenettelyt ja suunnittelukäytännöt. Kokeilujen avulla innovaatio konkretisoituu, siitä tulee näkyvä ja sen vaikuttavuutta voidaan arvioida todellisten havaintojen avulla. Myös kokeilun kustannuksia voidaan verrata saatuihin hyötyihin. Kokeilut ja pilotit ovat oleellinen osa kaupunki-innovaatioiden levittämistä. Kaupungit ovat avainasemassa, kun kokeilukohteita etsitään ja kun luodaan kokeilulle suotuisaa ympäristöä (asemakaava, lupamenettely, normit ja käytännöt). Lisätietoa: hel.fi/ KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 15

16 Täydennysrakentamisella tarkoitetaan rakentamista nykyisen yhdyskuntarakenteen osaksi tai sen välittömään läheisyyteen. Siitä käytetään myös käsitteitä yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen. Täydennysrakentaminen voi kattaa usean tontin tai kymmenien rakennusten alueita tai vain yhden tontin. Lisärakentaminen on täydennysrakentamisen muoto, jossa rakentaminen tapahtuu olemassa olevalla tontilla. Esimerkiksi tontilla olevaa kerrostaloa korotetaan tai tontille rakennetaan uusi kerrostalo nykyisen lisäksi. Täydennysrakentamisen päämääränä on rakentaa uusia asuntoja paikkaan, jossa on olemassa tärkeimmät peruspalvelut ja joukkoliikenne. Näin voidaan esimerkiksi saada lisää palvelujen käyttäjiä tai monipuolistaa alueen asuntokantaa ja väestön ikärakennetta. Lisäksi säästetään kustannuksia, kun ei tarvitse rakentaa uutta infrastruktuuria (mm. vesija viemäriverkostot). Lähde: Lisä- ja täydennysrakentaminen kompleksinen kokonaisuus Lähiöiden ja esikaupunkialueiden lisä- ja täydennysrakentaminen on ollut tutkimuksen ja kehittämisen kohteena 1990-luvulta lähtien. Ensimmäisinä tapaustutkimuksen kohteina olivat Espoon Karakallio ja Järvenpään Jampassa (Kallio 1992). Uusimpia alueellisia tarkasteluja on tehty Riihimäen Peltosaaressa (VTT 2010) ja Helsingin Siltamäessä (RTT 2009-). Kenties pisimpään ja säännöllisimmin kehittämisen keskusteluja on ylläpidetty Helsingin Maunulassa, jossa onkin toteutettu useita erilaisia kaupunginosan kehittämishankkeita (ks. Ongelmallisimpana ovat olleet sodanjälkeiset kerrostalot, joissa kiinteistöjen korjaamiseen ei ole panostettu riittävästi. On syntynyt ns. korjausvelkaa, joka on alkanut leikkaamaan jo kiinteistön todellista arvoa. Vanhojen rakennusten julkisivut ja parvekkeet tarvitsevat kiireisiä korjauksia, mutta myös rakennusten putkistoja pitää uusia. Lisäksi rakennusten laatutason nosto edellyttää kylpyhuoneiden uusimista, hissittömät kerrostalot tarvitsevat aikaisemmin puuttuneen hissin. Monet kaupunginosat ovat siksi korjaamiskierteessä, jossa rahaa on vain välttämättömiin korjauksiin, jolloin varsinaiseen lisärakentamisen ytimeen - uudistamiseen ja laatutason nostamiseen ei ole edes päästy. Aluetasolla ongelmia on muodostunut myös siitä, että alkuperäisen asemakaavan mukaiset pysäköintitalot on toteuttamatta. Ja mikäli alueelle ehdotetaan lisärakentamista, on samassa yhteydessä tehtävä aikaisemmin toteuttamattomat pysäköintipaikat. Lisä- ja täydennysrakentamisen kompleksisuus muodostuu seuraavista tekijöistä: - Kiinteistöillä on korjausvelkaa, joka on nyt kasaantumassa. Korjauksissa toteutetaan kiireisimpiä korjauksia. - Rakennusten laatutasossa on puutteita (esim. hissittömyys) sekä nykystandardiin verrattuna vajavaisuuksia (pienet keittiöt ja kylpyhuoneet) - Asemakaavan mukaiset pysäköintipaikat on toteuttamatta (ns. pysäköintivelka) Kuva 6. Rakennuksen korottaminen Laajasalossa. Kuva: Kompleksisuus aiheuttaa yhtälön, jota ei voida enää toteuttaa kiinteistökohtaisesti. Tarvitaan isompaa aluekokonaisuutta, jotta kaupunkiasumiseen liittyvät asiat voidaan järjestellä nykyajan edellyttämällä tavalla. Tämän takia tarvitaan korttelitason lähestymistä ja kehittämisorientoituvaa sekä tulevaisuuteen tähtäävää keskustelevaa asennetta.

17 Täydennysrakentamiskorvaus - vuokratontit Kaupunki maksaa vuokralaiselle täydennysrakentamiskorvausta, jonka suuruus on 1/3 kaavamuutoksen tuomasta rakennusoikeuden nettoarvonnoususta. Korvaus voi olla suurempikin, enimmillään 2/3 nettoarvonoususta, jos nykyisten autopaikkojen toteutus aiheuttaa merkittäviä korvausinvestointeja (esim. maantasossa olevat autopaikat siirretään laitokseen tai maan alle). Korvaus maksetaan vuokrasopimuksen uusimisen yhteydessä sen jälkeen, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman. Maankäyttösopimus vuokratontit Käytännössä korvaus lasketaan siten, että ensin määritetään lisärakennusoikeuden arvo, joka lasketaan kunkin alueen kohtuullisen hintatason mukaan. Sen jälkeen rakennusoikeuden arvosta vähennetään sen aikaansaamiseksi tarvittavat kustannukset ns. korvausinvestoinnit kuten rakennusten purkaminen, johtosiirrot sekä piha- ja autopaikkajärjestelyt. Lopuksi nettoarvonnousu jaetaan siten, että vuokralainen saa siitä pääsääntöisesti 1/3 tai enimmillään 2/3. Omistustonteilla neuvotellaan maankäyttösopimus, kun tontinomistajalle koituu kaavamuutoksesta merkittävää hyötyä ( euroa tai enemmän). Tontinomistajan kanssa käytävissä maankäyttösopimusneuvotteluissa määritetään, minkä arvoinen kaavamuutoksen tuoma lisärakentamisoikeus on ja sovitaan kaupungille maksettavasta korvauksesta yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Maankäyttösopimusta ei tehdä ja korvausta ei makseta, jos arvonnousu jää alle euron. Kun arvonnousu on vähintään euroa, tontinomistaja on velvollinen maksamaan kaupungille korvauksen, joka on 1/3 osuus perusvähennyksellä euroa vähennetystä arvonnoususta (esim. arvonnousu 1,4 M 0,5 M : 3 = e). Korvaus erääntyy maksettavaksi, kun kaavamuutos saa lainvoiman. Korvaus on mahdollista maksaa esim. uuden rakennusoikeuden myymisestä saatavilla tuloilla ja siksi tontinomistajan on syytä jo kaavoitusvaiheessa sopia rakennuttajan tai rakennusliikkeen kanssa rakennusoikeuden myymisestä esim. kiinteistökaupan esisopimuksella. Korvauksen maksamisen ajankohta määritellään maankäyttösopimuksessa. Lähde: Sijainti kaupunkirakenteessa antaa lähtökohdat lisärakentamiseen Sijainti ja maanhinta vaikuttavat eniten lisärakentamisen kannattavuuteen. Eniten lisärakentamiseen vaikuttaa hyvä sijainti ja siitä johtuva korkeat asuntojen hinnat. Helsingin seudulla korkeimmat asuntojen hinnat ovat keskustassa ja sen läheisyydessä sekä merenrannan läheisyydessä. Myös joissakin aluekeskuksissa korkea maanhinta voi olla lisärakentamisessa käynnistävänä tekijänä. Taloyhtiö voi myydä lisärakennusoikeuden ja käyttää saatuja rahoja korjauskulujen peittämisessä. Taloyhtiö voi myydä kaavoitetun uuden tontin tai muuten järjestää lisärakennusoikeudelle toteuttajan ja saada siten rakennusoikeuden myynnin avulla rahallista tuloa taloyhtiölle. Keskustoissa samaa periaatetta on käytetty ullakoilla olevan rakennusoikeuden hyödyntämisessä (ks. Ullakkorakentaminen lisärakentamisen suunnannäyttäjänä). Oma vai vuokratontti? Erityisesti Helsingin kaupunki on maanomistajana edelleen monessa asunto-osakeyhtiössä. Lisä- ja täydennysrakentamisessa vuokratontin rakentaminen on ollut taloudellisesti kannattavampaa kuin omistustontin rakentaminen. Kaupunki voi luovuttaa 1/3 kaavoituksen tontille tuomasta nettoarvonnoususta asunto-osakeyhtiölle. Korvaus voi olla suurempikin, mikäli täydennysrakentaminen aiheuttaa merkittäviä korjausinvestointeja (mm. pysäköinti). Omistustontin arvonnoususta leikataan kolmannes kaupungille. Lisä- ja täydennysrakentamiseen sovelletaan uudisrakentamisen maankäyttösopimusta, jossa kolmasosa kaavoituksen tuomasta lisäarvosta leikataan kaupungille. Vaikka ylärajaa on nostettu (1 milj. euroa), voi tällä periaatteella olla silti lisärakentamiseen ryhtymistä hillitsevä vaikutus. Täydennys- ja lisärakentamisen edistämiseksi tulee kehittää entistä kannustavampia työkaluja. Esikaupunkialueiden ja lähiöiden kehittämiseksi tarvitaan yhtenäisiä periaatteita, jotka kannustavat sekä paikallistason toimijoiden verkottamiseen että rakentajien ja palveluntuottajien väliseen yhteistyöhön. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla eräänlaiset korttelitason kehittämissopimukset, jossa yhteydessä kaupunki voisi luopua arvonnousun leikkauksista. Näihin sopimuksiin voisi sisällyttää myös korttelipalveluihin, energiatehokkuuteen ja pysäköintiin liittyviä kannusteita. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 17

18 Pysäköintinormi vai kaupunkimainen elämäntapa? Pysäköinti akilleen kantapäänä. Lisä- ja täydennysrakentamisen yhteydessä joudutaan ratkaisemaan myös autojen pysäköintiin liittyviä kysymyksiä. Esikaupunkialueet ja lähiöt toteutettiin aikana, jolloin autoja oli huomattavasti vähemmän kuin nykyään. Asemakaavojen mukaiset pysäköintinormeihin annettiin usein 60 % lievennys. Vuokrataloalueilla annettiin tästäkin lisälievennyksiä. Tämän takia pysäköintipaikat voitiin toteuttaa edullisesti, isoina maantasoisina pysäköintialueina. Kun lisä- ja täydennysrakentamista tarvitaan, joudutaan samalla ratkaisemaan pysäköinti. Kuva 7. Erilaisia tapoja toteuttaa pysäköinti kustannuksineen. Lähde: Autopaikkatyöryhmä Autopaikkojen toteuttamiskustannukset ja niiden kohdistaminen nykyistä suuremmassa määrin autopaikkojen käyttäjille. Helsingin kaupunki. Pysäköinnin järjestämiseen liittyy useita, toisiinsa sidoksissa olevia kysymyksiä: - Kantakaupunki: monella kiinteistöillä ei ole kiinteistökohtaisesti toteutettuja autopaikkoja, vaan pysäköinti on hoidettu kadunvarsipysäköintinä. - Yhteiskäyttöautojen rooli: Car share palveluja on kehitetty omistusautoa korvaavana palveluna. Tämä palvelu voi korvata useiden autojen tarpeen. - Vuorottaispysäköinti: Kun työpaikkoja ja asuntoja on kaavoituksella onnistuttu yhdistämään, on voitu myös kehittää vuorottaispysäköintiä. Länsi-Pasilassa järjestelmä on toiminut hyvin. - Autoton elämäntapa: Viime vuosina on yleistynyt autoton elämäntapa. On todennäköistä, että energianhinnan kallistuessa ja ennen sähköautojen yleistymistä hyvien liikenneyhteyksiä varrella opetellaan elämään ilman omaa autoa. - Autollinen elämäntapa: Esikaupunkialueilla ja lähiöissä asuminen on edullisempaa kuin keskusta-alueilla. Tämä saattaa lisätä halukkuutta auton hankkimiseen, jolloin pysäköintitarve kasvaa. Varallisuuden jatkuva kasvu lisää myös autojen määrää. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia pysäköinnin konsepteja. Pysäköintikysymykset tulee ratkaista osana alueen kehittämisstrategiaa. Vaihtoehtoisia kehittämisstrategioita: 1. Autollinen kerrostalokortteli. Alueellinen, monitasoinen pysäköintilaitos. Toteutetaan osana lisä- ja täydennysrakentamista. Radikaalia korttelitasoista lisärakentamista. 2. Autoton tai vähäautoinen joukkoliikennekortteli. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella oleva asumisen korttelialue toteutetaan vähäautoisena. Asukkaat ovat tietoisia siitä, että autopaikkaa ei asuntoon kuulu. Viikonloppu- ja mökkiautoille on järjestetty kauempana olevat pysäköintialueet. Korttelitasolle on järjestetty palveluna yhteiskäyttöautoja. 3. Erilaiset kombinaatiot (1-2). Pysäköintialueiden käyttöastetta nostetaan päällekkäiskäytöllä (asuminen, työpaikat, kauppa ja harrastukset)

19 Ullakkorakentaminen lisärakentamisen suunnannäyttäjänä Kuva 8. Ullakolle esite (Helsinki suunnittelee 2010:1) Helsingin keskustassa ullakkojen hyödyntämistä on tuettu ohjeilla ja määräyksillä. Helsingin kantakaupungissa vanhoissa taloissa on kylmiä tai puolilämpimiä ullakkotiloja, joita alettiin ottaa asumiskäyttöön 1980-luvulta lähtien. Vuonna 1987 tehtiin Helsingin kantakaupunkialueen kattava määräaikainen poikkeamispäätös ullakoiden rakentamisesta. Kaupunkisuunnitteluun ja lupamenettelyyn luotiin erityiset ohjeet siitä, miten ullakkoja voidaan ottaa asumiskäyttöön. Ullakolle esitteessä (Helsinki suunnittelee 2010:1) kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten Helsingissä ullakkojen rakennusoikeutta voidaan hyödyntää. Tällä hetkellä ullakkorakentamiselle on sekä kysyntää (haluttu ja arvostettu asumismuoto) että kysyntää (taloyhtiöt saavat korjausrahaa myymällä rakennusoikeutta ullakolta). Kun markkinat ovat näin syntyneet, etenee uudistus itsestään. Kattorakentaminen on vielä yksittäisten esimerkkien varassa. Teollisesti rakennetuissa kerrostaloissa on tasakatot, jolloin ne ovat lähtökohtaisesti mahdollisia kattorakentamisen kohteita. Vuonna 1998 pidetyssä ideakilpailussa arkkitehti Juha Ilonen ehdotti Kallion katot nimisessä ehdotuksessaan, että kantakaupungin tasakattoisille rakennuksille voitaisiin tehdä kattoasuntoja. Tyypillisesti ensimmäisessä aallossa innovaatio jäi ideoinnin asteelle. Helsingin Laajasalossa toteutettiin v arkkitehti Ulpu Tiurin suunnitelmien mukaan osana laajempaa peruskorjausta lisäkerros samalla kun asennettiin hissit ja korjattiin julkisivuja. Uudet rakennusmääräykset mahdollistavat lisäkerroksien rakentamisen. Uusi E1-määräys mahdollistaa yhden lisäkerroksen rakentamisen enintään 7-kerroksiseen kerrostaloon. Tällä määräyksellä on haluttu edistää kevytrakenteisten lisäkerrosten rakentamista. Suomessa on nyt valmiudet kattorakentamisen innovaatioiden leviämiselle. Meneillään olevat ilmiöt tukevat kattorakentamista: Asuntojen korkeat hinnat, keskusta-asumisen trendi, kattojen hyödyntäminen (saunat, puutarhat, energiajärjestelmät jne) sekä viranomaisten tekemät myönnytykset tukevat rakennuksia korottavaa lisärakentamista. Matalampien kerrostalojen (3-4 kerrosta) korotus voidaan toteuttaa samalla, kun rakennukseen asennetaan hissit. Kuva 9. Laajasalossa kerrostaloja on korotettu lisäkerroksilla, korjattu julkisivua ja rakennettu hissit. Kuvat: KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 19

20 Kompleksinen lisä- ja täydennysrakentaminen systeemistä kaupunkiinnovaatioajattelua tarvitaan Esikaupunkialueilla ja lähiöissä on korjaustarpeita. Niiden nykyaikaistamiseksi on korjattava julkisivuja ja parvekkeita sekä uusittava putkistoja. Monet näistä rakennuksista tarvitsevat myös nykyaikaistamista, asumisen laatutason nostamista ja kulkemista helpottavia hissejä. Lisä- ja täydennysrakentaminen on nähty myös tapana nostaa alueen arvoa lisäkaavoituksen avulla. Tavoitteena on ollut se, että taloyhtiö voi toteuttaa samanaikaisesti kiinteistöön liittyviä korjauksia kiinteistöstä saadun myytävän lisärakennusoikeuden avulla. Kuva 10. Kaupungin omistamat asuinkiinteistöyhtiöt karttaesityksenä. Kaupunkien vuokrataloyhtiöillä on avainrooli uusien innovaatioiden levittämisessä ja myös niiden näkyväksi ja tutuksi tekemisessä. Lähde: Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus, kehittämisosasto Kuva 11. Kompleksinen korttelitaso. Keskustaa rakennetaan tonttikohtaisesti, esikaupunkeja korttelikohtaisesti. Keskustaalueilla ja vanhimmissa aluekeskuksissa alueet on rakennettu tonttikohtaisesti, jolloin myös talojen korjaaminen ja uudistaminen etenee talo kerrallaan. Esikaupungeissa, joissa tontit voivat olla myös isoja, tarvitaan alueittaista kehittämistä lähtökohtien kompleksisuuden takia. Lisärakentamisen kompleksisuus. Lisärakentamiseen liittyy monia systeemisiä asioita, jotka pitää samanaikaisesti ratkaista: 1. Pysäköinti: lisärakentaminen edellyttää uusien autopaikkojen rakentamista. Vanhoilla kiinteistöillä on ennestään toteuttamatta asemakaavan edellyttämät autopaikat, joten lisärakentamisen toteuttamiseksi pitää rakentaa monitasoinen pysäköintialue. 2. Arvonleikkausperiaate omistustontilla: nykykäytännön mukaan 1/3 syntyneestä hyödystä leikataan kaupungille. Vaikka yläraja onkin melko korkea, tämä periaate vähentää taloyhtiötason laskelmien kannattavuutta. 3. Kehittämistradition puute asunto-osakeyhtiöissä. Taloyhtiöissä ei ole syntynyt kehittämistraditiota lisärakentamisessa. Hankkeet edellyttävät pitkäjänteisyyttä, jota vaihtuva hallitus ei pysty säilyttämään eikä isännöinti tällaista tahtoa ole yleensä pystynyt luomaan. Lisärakentamisen edistämiseksi tarvitaan kokeiluja ja pilotteja. Uusien mallien löytämiseksi ja käytäntöön viemiseksi kunnalliset vuokrataloyhtiöt ovat avainasemassa. Asunto-osakeyhtiöt tulevat perässä vasta sen jälkeen, kun vuokrataloissa on todettu uudistusten toimivuus.

21 Korttelitaso edellyttää palveluajattelua palveluajattelu edellyttää korttelitasoa Kaupunki-innovaatioiden levittäminen edellyttää korttelitason vahvistamista. Asumista kehitetään yhä enemmän palvelunäkökulmasta ja palvelunäkökulma tulee esille paremmin, kun käsitellään isompaa kokonaisuutta. Tässä selvityksessä käsitellään moduulirakentamista (teollinen lisärakentaminen), lähilogistiikkaa (vastaanottoinfra) sekä talo palveluilla konsepteja (painottuen korttelitason hyvinvointipalveluihin). Lupaavia korttelitason kaupunki-innovaatioita ovat esimerkiksi pysäköinnin palvelut (korttelitaso ja liityntäpysäköinti), Car share palvelut (autojen vuokra- ja yhteiskäyttöpalvelut) sekä ryhmärakennuttaminen ja sen erilaiset urbaanit variaatiot (uudis- ja uudistamisrakentaminen). Myös erilaisten kortteli- ja paikallistason energiaratkaisujen levittämisessä ja skaalaamisessa voitaisiin hyödyntää kaupunki-innovaatioiden menetelmiä. Korttelitaso muuttaa osan tuotteista palveluiksi. Autopaikasta siirrytään liikkumispalveluihin, joita ovat oma auto, vuokra-auto (yhteiskäyttöauto) tai julkinen liikenne kävelystä tai pyöräilystä puhumattakaan. Muuttamalla kiinteistökohtaisen tuotteen korttelikohtaiseksi palveluksi voidaan tehostaa maankäyttöä ja luoda suotuisat olosuhteet kaupunki-innovaation etenemiselle. Moni nykyään kiinteistötasoinen palvelu voisikin olla korttelitasoinen (pysäköinti, lähilogistiikka, erityistilat kuten kattosaunat). Tällä tehostettaisiin korttelitason maankäyttöä sekä lisättäisiin palvelun tuottamisen kannattavuutta. Taulukko 1. Palvelujen ja tilojen keskinäinen suhde asunto-, kiinteistö- ja korttelitasoilla. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 21

22 3. Korttelitason pika-analyysit

23 3.1 Pika-analyysi korttelitasolla Pika-analyysi on menetelmä, jolla arvioidaan lupaavien toimintamallien, menetelmien ja palvelujen levittämistä, skaalautumista ja kasvua. Seuraavissa luvuissa analysoidaan korttelitason kaupunki-innovaatioita. Niitä on arvioitu kahdesta näkökulmasta, uudisrakentamisen ts. uuden rakennuksen tai uudistamisrakentamisen ts. nykyisen korjaamisen näkökulmasta. Pika-analyysi keskittyy olemassa olevissa kaupunginosissa ja niiden korttelitasolla tapahtuvaan uudistamisrakentamiseen ja siihen liittyvien kaupunki-innovaatioiden tunnistamiseen. Valitut kaupunki-innovaatiot ovat moduulirakentaminen, lähilogistiikka ja talo palvelulla konsepti (palveluvarustuksella toteutettu lisärakennus). KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 23

24 Korttelitason kaupunki-innovaatiot - analyysikehikko Kaupunki-innovaatio on kaupunkiympäristöön tuleva parannus, uudistus, yhdistelmä tai muutos. Jokainen näistä kaupunki-innovaatiotyypeistä on hieman toisistaan poikkeavia. Seuraavassa on kuvattu erilaiset kaupunki-innovaatiot strategiana. Tarkastelutapa perustuu luvussa 2 esitettyyn analyysimalliin. Innovaatiot voidaan jakaa kahteen eri tasoon, jotka ovat inkrementaalinen (vähittäinen) ja radikaali innovaatio. Radikaali on luonteeltaan strateginen ja inkrementaalinen operatiivinen. Varsinaiset kaupunki-innovaatiot voidaan jakaa tontti- tai kiinteistökohtaisiin innovaatioihin sekä korttelitason (useaa kiinteistöä koskeva) innovaatioihin. Taulukko 2. Kaupunki-innovaatioiden analyysikehikko. Esimerkkinä pysäköintiratkaisut Radikaali innovaatio (strateginen) Tontti / kiinteistökohtainen Uudistus Kortteli / usean kiinteistön keskeinen Muutos Inkrementaalinen eli vähittäinen innovaatio (operatiivinen) Parannus Yhdistelmä Parannus: Innovaatio ei edellytä erityistä muutosta, vaan toimitaan nykyisten prosessien mukaisesti. Parannetaan nykytilannetta toteuttamalla asemakaavan mukainen pysäköintitalo. Esimerkkinä korkean hintatason alueet (esim. keskusta-alueet ja keskustan laajenemissuunnat sekä merenrannan läheisyys) Uudistus: Innovaatio edellyttää uudelleen ajattelua. Muutetaan pysäköintinormia tarvetta vastaavaksi (esim. asemanseudun lähistöllä pienasunnoissa ei suurta tarvetta pysäköintipaikoille. Yhdistelmä: Innovaatio edellyttää pysäköinnin käytön tehostamista eri toimijoiden kesken (asuminen, työpaikat, palvelut ja harrastukset yhdessä). Toteutetaan vuorottaispysäköintiin perustuva pysäköintitalo. Muutos: Innovaatio edellyttää pysäköinnin uudelleen ajattelua, toimintojen yhdistelemistä ja uusia palveluja. Toteutetaan vuorottaispysäköinti, alennetaan pysäköintinormia ja lisätään Citycar-palveluja.

25 3.2 Moduulirakentaminen Suurin osa suomalaisista esikaupungeista ja lähiöistä on teollisesti rakennettuja. Voitaisiinko nämä kerrostalot korjata myös samalla tavalla, teollisesti nopeasti ja kustannustehokkaasti? Moduulirakentamisen pika-analyysissa selvitetään uuden teollisen rakentamistekniikan kasvumahdollisuuksia. Moduulirakentaminen on Suomessa uusi menetelmä, joka perustuu pitkälle vietyyn tehdasrakentamiseen. Varsinainen rakentaminen tontilla on lähinnä asentamista, valmiin rakennuksen liittämistä perustuksiin ja LVIS-verkostoihin. Moduulirakentamisessa rakennus koostuu valmiiksi toteutetuista asuntomoduuleista, jotka viimeistellään suunnitelmien mukaisesti tehtaalla. Valmis rakennus kuljetetaan joko osissa tai jopa kokonaisena rakennuspaikalle. Moduulirakentamisen edut perustuvat teolliseen, tehdasmaiseen rakentamiseen, jossa työmaa on säätiloilta suojatuissa sisätiloissa. Rakennustyömiehet voivat tehdä työnsä turvallisissa tehdasolosuhteissa, myöskään rakennustarvikkeet eivät ole säätilojen armoilla. Sisätilaolosuhteiden avulla laatutasovaatimuksia voidaan nostaa korkeammalle tasolle. Valmiit moduulit kuljetetaan rakennuspaikalle, jossa ne asennetaan etukäteen tehtyjen perustusten mukaisesti. Koska suurin osa rakentamisesta tehdään tehtaalla, lyhenee rakentamisen aika huomattavasti. Moduulirakentamisen keveys tuo rakentamistekniikalle erityisiä ominaisuuksia. Moduulirakentaminen mahdollistaa olemassa olevien rakennusten korottamisen. Keveät moduulit eivät tarvitse erillistä runkorakennetta vaan ne voidaan kiinnittää suoraan korotettavan rakennuksen yläpohjaan. Suomessa moduulirakentamisen edelläkävijä on Uudessakaupungissa toimiva Neapo Oy, joka on tuonut laivarakennusalalle kehitetyn teräskennorakenteen talonrakentamiseen. Neapo Oy on yrityksenä nuori, perustettu vuonna 2007 mutta tullut nopeasti markkinoille erityisesti valmiin jälkiasennukseen tarkoitetun hissimoduulin avulla. Moduulirakentamista käsitellään etupäässä lisä- ja täydennysrakentamisen kannalta, mutta uudisrakentamisen avulla moduulirakentaminen tulee tutuksi ja tämän jälkeen menetelmää on todennäköisesti helpompi levittää myös lisä- ja täydennysrakentamiseen. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 25

26 Näkökulmia moduulirakentamisen yleistymiseen Moduulirakentamisessa on selvästi etuja, mutta uutena rakennusteknologiana se kohtaa sekä suunnittelujärjestelmään, normeihin että erityisesti käytäntöihin liittyviä esteitä. Merkittävin este lienee kuitenkin teknologian tuntemattomuus, ja koska esimerkkejä ei ole, siihen ei myöskään osata suhtautua yhtenä todellisista vaihtoehdoista. 5-kerroksinen asumisoikeusasunto. Helsinki, Myllypuro. Vuokrakerrostalo (53 huoneistoa). Vantaa, Viertola Toimisto- ja huoltorakennus. Turku, Lauttaranta. Kuva 12. Toteutettavia moduulirakentamisen kohteita. Kuvien lähde: Kuva 13. Näkökulmia moduulirakentamiseen. Lisärakentaminen on taloyhtiölle samalla myös lisävaiva, joten siitä tulee selkeästi hyötyjä (lisäarvoja): myytävää rakennusoikeutta (rahoitusta talon muille korjauksille), uusia laadukkaita asuntoja (talon oman väen asumistarpeet) ja uusia talon yhteisiä tiloja (esim. talosauna).

27 Moduulirakentamisen skaalautuvuus Moduulirakentamisen leviää nopeimmin uudisrakentamisen avulla. Näiden pilottikohteiden jälkeen teknologia, rakentamisen tapa ja hyödyt tulevat tutuksi. Myös moduulirakentamisen toteutukset hissirakentamisessa (vanhoihin taloihin jälkeenpäin asennetut hissikuilut) antavat näyttöjä moduulirakentamisen mahdollisuuksista korttelitasolla. Moduulirakentamisen yleistymisessä tarvitaan kuitenkin sellaisia rakennuttajia, jotka lähtevät hakemaan kokemuksia uudesta rakentamistavasta. Siksi erilaisilla omaan omistukseen rakennuttavilla rakennuttajilla (esim. kunnalliset vuokratalorakennuttajat) on tärkeä rooli ensimmäisten näyttöjen saamiseksi. Vasta myöhemmässä vaiheessa toteutustapa tulee yleistymään asunto-osakeyhtiöissä. Kuva 14. Suunnitelma kerrostalon korottamiseksi. Helsinki, Myllypuro. Kuvan lähde: Taulukko 3. Kaupunki-innovaatioiden analyysikehikko. Tontti / kiinteistökohtainen Kortteli / usean kiinteistön keskeinen Radikaali innovaatio (strateginen) Inkrementaalinen eli vähittäinen innovaatio (operatiivinen) Uudistus (kattorakentaminen) Parannus (uudisrakentaminen) Muutos (korttelitason muutosprosessi) Yhdistelmä (korttelitason lisärakentaminen ilman muutosprosessia) Parannus: Moduulirakentaminen kiinteistökohtaisena uudisrakentamisena, jolloin voidaan toimia nykyisten prosessien mukaisesti. Moduulirakentaminen tuo rakentamiseen nopeutta, säältä suojattua tehokkuutta sekä moduulirakentamiseen kuuluvia teknisiä etuja. Uudistus: Kattojen päälle toteutettava, kiinteistökohtainen moduulirakentaminen on radikaalia lisärakentamista, joka edellyttää julkiselta sektorilta innovaation sopeuttamistoimia (asemakaavoitus, rakennusvalvonta). Yhdistelmä: Moduulirakenteinen lisä- ja täydennysrakentaminen ilman korttelitason muutosprosessia (isot oman korttelin muodostavat kiinteistöt). Muutos: Korttelitasoinen lisä- ja täydennysrakentaminen on radikaali innovaatio, jossa ratkaisun löytyminen edellyttää strategisen tason prosessia. Korttelitason lisäarvoja syntyy vasta sitten, kun laskelmiin liitetään pysäköinti, palvelut (kotiin tuotavat ja palvelutiloja edellyttävät), lähilogistiikka, viherrakentaminen (mm. kattopuutarhat) ja vapaa-ajan tilat. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 27

28 Lisärakentamisessa on kahdenlaisia omistajia: sijoittajaomistaja (esim. kunnalliset vuokrataloyhtiöt), joiden motiivina on pitkäaikainen omistaminen toimintaa tehdään omalla rahalla ja riskillä. Asunto-osakeyhtiöt, joiden taustalla on tavallisia, erilaisia asunnonomistajia, motiivin (=rakennusoikeuden myynti korjausten rahoittamiseksi) syntyminen edellyttää tahtotilaa (=taloyhtiöllä kiinnostava visio tulevaisuudesta) sekä riskitöntä toteuttamista (=tietoa siitä, että valittu menetelmä toimii myös pitkällä aikavälillä). Jalkauttamispajan ( ) tuloksia Moduulirakentamista käsiteltiin pidetyssä korttelitason pika-analyysien jalkauttamistyöpajassa. Moduulirakentaminen liitettiin lisärakentamisen viitekehykseen oheisen kuvan mukaisesti. Alueellisten kehittämisprojektien roolina on vaikuttavuuden lisääminen. Kun yhdellä alueella kehittämistyö tehdään kokonaisvaltaisemmin, voidaan toteutusta viedä tavanomaista pitemmälle. Korttelitason kompleksisuuteen voidaan löytää uusia ratkaisuja ja toteutettu uudistamisrakentaminen saa myös tarvittavaa näkyvyyttä. Onnistunut kokonaisuus, jota voidaan käydä katsomassa ja jonka dokumentoituja ratkaisuja voidaan arvioida, edistää myös lisä- ja täydennysrakentamisen houkuttelevuutta. Lisä- ja täydennysrakentamisen paikallinen motiivi pohjautuu ennen kaikkea taloudellisiin seikkoihin. Keskusta-alueilla, joissa asuntojen hinnat ovat korkeita, on kaavoituksella tuotettavalla lisärakennusoikeudella kysyntää. Asuntoyhtiö voi myydä rakennusoikeuden ja käyttää syntyvän rahan rakennuksen välttämättömiin pakollisiin korjauksiin. Mitä korkeammat asuntojen hinnat, sitä enemmän lisärakennusoikeudesta tulee jaettavaa rakennuksen erilaisiin korjauksiin (pakollisiin korjauksiin ja myös arvokorjauksiin). Kuva 15. Lisärakentamisen viitekehys. Jalkauttamispajassa keskeiseksi nousi taloyhtiön ansaintalogiikka sekä toteutumista edistävän paikallisen arvoverkoston määrittäminen. Jotta päästäisiin myös puhumisesta tekoihin, tarvitaan yksityiskohtaisia, kaupungin organisaation (kaavoitus, rakennuslupa, kiinteistö- ja tonttiasiat) eri toimialoille ulottuvia tehtävälistoja. Mitä esimerkiksi kattorakentaminen edellyttää eri hallintokunnilta: kaavoitusperiaatteiden määrittämistä, rakennusluvan edellytysten kirjaamista sekä tonttipolitiikkaan liittyvien toimintamallien läpikäymistä. Valmiit toimintamallit helpottavat tulevien hankkeiden käynnistymistä.

29 Kuva 16. Moduulirakentaminen lisä- ja täydennysrakentamisen mahdollistajana. Kuva: Kirsten Sainio, Movense Oy. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 29

30 Johtopäätöksiä Moduulirakentaminen on uusi, kasvussa oleva rakentamisteknologia, jota on pitempään hyödynnetty muualla maailmalla. Jotta moduulirakentaminen tulee tutuksi, tarvitaan hyviä esimerkkikohteita. Väylä markkinoille on uudisrakentamisen avulla, jossa kunnallisilla, omaan omistukseen tekevillä rakennuttajilla on tärkeä avaajan rooli. Moduulirakentamisen yleistyminen edellyttää suunnittelu- ja hankintakäytäntöihin kilpailuneutraaliteettia (materiaali- ja teknologiariippumattomuutta). Moduulirakentamiselle hyvänä vertailukohteena on puurakentaminen, jonka toimintaedellytyksiä on myös pyritty edistämään samalla kun puurakentamista edistetään, voidaan tuoda vaihtoehtona myös moduulirakentamista. Teollinen lisärakentaminen tarvitsee edelläkävijöitä, ja kunnallisilla vuokrataloyhtiöillä voisi olla kykyä ja mahdollisuuksia toimia kaupunki-innovaation avaajana. Kaupunki-innovaation leviämiseksi tarvitaan uskottavia pilot-kohteita, jotta erityisesti asuntoosakeyhtiöt saivat tukea lisärakentamisprosesseilleen. Erillisten kehittämisalueiden roolina voisi olla vaikuttavuuden hakeminen esimerkkialueina ja näytön antajina toimiminen. Lähiöt rakennettiin teollisesti, tavoitteena edullisia asuntoja kaiken ikäisille suomalaisille. Tämä sama asenne tulisi tuoda näiden lähiöiden uudistamiseen. Sekä pakolliset korjaukset että laatutasoa nostavat arvokorjaukset tulisi pystyä toteuttamaan teollisesti ts. esivalmistettuja ja modulaarisia rakennusosia hyödyntäen. Moduulirakentamisella voisi olla merkittävä rooli kaupunginosien uudistamisessa ja laatutason päivittämisessä. Kaupunginosien uudistamisessa tarvitaan kustannustehokkaita, laadukkaita ja asukkaita innostavia esimerkkejä. Laajempi lisä- ja täydennysrakentaminen edellyttää isomman kokonaisuuden (ns. korttelin) määrittämistä. Moduulirakentaminen on yksi ratkaisuvaihtoehto tilanteissa, joissa on uusittavaa ja korjattavaa sekä nykyaikaistamistarpeita. Kunnalliset vuokrataloyhtiöt, joissa voidaan toteuttaa laajoja lisärakennushankkeita, ovat tärkeässä roolissa. Kokemukset siirretään asunto-osakeyhtiöihin vasta sen jälkeen, kun on saatu kokemuksia ja näkyvyyttä. Pilottien ja kokeilujen dokumentointi on erityisen tärkeää. Lisä- ja täydennysrakentamisen edistämiseksi tulee olla valmiit toimintamallit ja periaatteet (kaavoitus, rakennuslupa, tonttipolitiikka), jotta ideatasolta päästään myös toteutukseen. Erilaiset moduulirakentamisen kasvustrategiat 1. Teknologia tutuksi ja näkyväksi. Uudisrakentaminen. Kunnallisten vuokrataloyhtiöiden avainrooli. 2. Kattorakentaminen. Ullakkorakentamisen tradition jatkaminen. Kiinteistökohtaiset sovellukset. Erityisesti korkean hintatason alueet. Keskusta-alueet ja meren lähistöllä olevat kaupunginosat. 3. Kattorakentaminen /Hissirakentamisen eteenpäin konseptointi. Olemassa olevan hissittömän kerrostalon varustaminen hissillä, samalla lisäkerroksen rakentaminen taloon. Kärkenä kunnalliset vuokrataloyhtiöt. 4. Alueellisen kehittämisprojektin toteuttaminen moduulirakentamisella. Kunnallisten vuokrataloyhtiöiden avainrooli. Alueellisen kehittämisprojektin laajentaminen esikaupunkialueelle. 5. Moduulirakentamisen leviäminen asunto-osakeyhtiöihin. Kokemuksen ja näkyvyyden avulla asunto-osakeyhtiöt alkavat viedä hitaasti kehitysprosesseja eteenpäin.

31 3.3 Vastaanottoinfra - lähilogistiikka Palvelujen tarpeen kasvu tarkoittaa myös korttelitason palvelutilojen määrän kasvua. Mitä enemmän kotiin kuljetetaan tavaroita ja palveluja, sitä enemmän tarvitaan myös tätä palvelua tukevia tiloja. Lähilogistiikalla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen kotiinkuljetusta ja vastaanottoinfralla tätä tukevia tilaratkaisuja. Kun suomalaisia esikaupunkeja ja lähiöitä alettiin rakentaa 1950-luvulta lähtien, kuului sen aikaiseen palvelurakenteeseen nykyistä huomattavasti enemmän palveluja. Asuntoaluekohtaisesti toteutetuissa pienissä ostoskeskuksissa oli lähikauppoja ja muita lähipalveluja myyviä yrityksiä. Vuosikymmenien kuluessa myös palvelujen tuotantoa tehostettiin, jolloin kaupan yksikkökoko kasvoi ja kauppa keskittyi suuriin kehäteiden varsille sijoittuneisiin kauppakeskuksiin. Asuntoalueilta sekä vanhoista esikaupungeista ja lähiöistä että uusista kaupunginosista ei enää ole tarjolla perinteisiä lähipalveluita. Viime vuosina lähi- ja luomuruuan kysynnän kasvu on lisännyt pienten lähikauppojen tarjontaa, toistaiseksi lähinnä keskusta-alueilla. Kuljetusteknologian kehittymisen seurauksena myös lähi- ja pienlogistiikkaa on alettu kehittää. Päivittäiskaupan nettikaupassa johtava maa Euroopassa on Englanti, jossa koko vähittäiskaupasta runsas 10 % myydään netin kautta ja päivittäistavarasta (=lähinnä ruokaa) 2,8 %. Kasvu on ollut yli 10 % vuodessa. Markkinajohtajana on Tesco (www.tesco.com). Suomessa nettipohjainen kotiinkuljetus alkoi yleistyä vasta vuoden 2010 aikana. Markkinoilla on nyt useita kilpailijoita, joiden kuljetuskonsepti poikkeaa jonkin verran toisistaan. Toimijat ovat S-ryhmä (Alepa-ketju yhdessä Gastronautti-kuljetuspalvelun kanssa), Ruokanetti Oy ja Seulo-Palvelut Oy. Seulo-Palvelut Oy:n juuret ovat 1990-luvun lopulla, jolloin kaupunki- ja seutulogistiikkaa alettiin kehittää myös Suomessa. Seulo on ollut mukana Espoon Suurpellon rakentamisessa siten, että jokaiseen taloyhtiöön on toteutettu kellarin autopaikkojen yhteyteen palvelujen vastaanottotila, ns. palvelueteinen. Seulon palveluikkunaan kuuluu elintarvikekaupan lisäksi lähi- ja luomuruokaa, pesulapalveluja, toimistotarvikkeita ja kaupunginkirjasto. Seulossa jokainen tuottaja vastaa palvelutarjonnasta. Seulo suunnittelee palvelumallin yleistymisen edistämiseksi tarjoavansa palvelukaappejaan myös kilpailijoiden käyttöön. Ks. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 31

32 Näkökulmia lähilogistiikan yleistymiseen Suomessa on vahva postiin liittyvä kotiinkuljetusperinne. Vaikka nettikauppa on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt, ei kotiin tuomisen infrastruktuuria ole juurikaan lisätty. Erityisesti elintarvikkeiden kotiin tuomisessa on toistaiseksi pitänyt vastaanottajan olla paikalla. Espoon Suurpeltoon toteutetaan jokaisen asuinrakennuksessa ns. palvelueteinen, jossa on lukittua tilaa nettikaupan kautta tuleville kuljetuksille. Kuva 17. Palvelujen vastaanottamiseksi tarvitaan lukittava tila tai kaappi, johon palvelun tuottaja voi jättää kuljetukset ja asukas vastaavasti hakea tavarat molemmat omien aikataulujensa mukaisesti. Palvelueteinen helpottavaa verkkokaupan lisääntyvää käyttöä. Seulo-Palvelussa palvelueteiseen on vuokrattavissa lukittava kaappi, jolloin tilaajan ei tarvitse olla paikalla vastaanottamassa tuotteita. Ruokaostokset toimitetaan lämpöeristetyssä ja kylmägeelillä varustetussa kiertävässä kuljetuslaatikossa, jota voidaan käyttää sekä pakasteiden kuin lämpimänkin ruoan kuljetukseen. Kuva 18. Kylmägeeleillä varustettu kuljetuslaatikko. Lähde: pg Seulo tarjoaa nyt vastaanottokaapin neljäksi kuukaudeksi veloituksetta Suurpellon asukkaille. Kuva 19. Näkökulmia vastaanottotilojen toteuttamiseen. Lähde: / heinäkuu 2011

33 Pika-analyysi levittämisstrategiaksi Uudisrakentamisen avulla on voitu esitellä lähilogistiikka-kokonaiskonseptia, jossa kerrostaloihin on jo suunnitteluvaiheessa tehty palvelueteiset. Taulukko 4. Kaupunki-innovaatioiden analyysikehikko. Kuva 20. Espoon Suurpellossa VVO:n rakennuttamaan asuintaloon toteutettu yhdistetty lastenvaunu- ja palvelueteistila, joka sijaitsee hissin vieressä pohjakerroksessa ja josta on yhteys autopaikoille. Radikaali innovaatio (strateginen) Inkrementaalinen eli vähittäinen innovaatio (operatiivinen) Tontti / kiinteistökohtainen Uudistus (palvelueteinen) Parannus (vastaanottokaapille tila kiinteistöstä tai piha-alueelta) Kortteli / usean kiinteistön keskeinen Muutos (palvelueteiset sekä korttelitason palvelualusta) Yhdistelmä (postin jakelukeskuksen laajentaminen vastaanottotilaksi) Parannus: Innovaatio ei edellytä erityistä muutosta, vaan toimitaan nykyisten prosessien mukaisesti. Etsitään vastaanottokaapille tilaa kerrostalon varastotiloista, autopaikkahallista tai pihalta. Yhdistelmä: Innovaatio edellyttää lähilogistiikan käytön tehostamista eri toimijoiden kesken (asuminen, työpaikat, palvelut ja harrastukset yhdessä). Laajennetaan postikeskukseen tila vastaanottokaapeille. Uudistus: Innovaatio edellyttää lähilogistiikan uudelleen ajattelua. Toteutetaan uudisrakentamisen yhteydessä monikäyttötila, johon asennetaan vastaanottokaapit (esimerkkikohde: Espoon Suurpelto). Muutos: Innovaatio edellyttää lähilogistiikan uudelleen ajattelua, toimintojen yhdistelemistä ja uusia palveluja. Toteutetaan korttelitasoinen palvelukeskus, jossa asukkaat voivat hakea sekä tavaroita että palveluja. Tilassa on jokaiselle asukkaalle oma henkilökohtainen vastaanottokaapisto. Kuva 21. Kerrostalon pohjakerroksessa olevaa vastaanottoinfraa Hollannissa v KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 33

34 Esimerkkilaskelma. Korttelitason lähilogistiikka / vastaanottotilan mitoitus. Suurkortteli, jonka korttelitehokkuus e=2 (400 asuntoa, noin 700 asukasta). Keskimääräinen esteetön jalankulkuetäisyys vastaanottotilasta n. 120 metriä. Aukioloaikana keskimäärin 7 ihmistä käy vastaanottotilalla (luontaisen kohtaamispaikan luominen) Tilatarve 0,8 m2/asunto. Lähde: Panu Lehtovuori, Riittävän iso korttelitason avulla vastaanottotilasta voi tulla luontainen korttelin kohtaamispaikka. Samalla kun ruokalaatikot haetaan, vaihdetaan naapurien kesken kuulumisia. Lähilogistiikalla ja vastaanttotilojen suunnittelulla voisi olla positiivisia, luontaisen toimivia, asukkaiden välistä yhteisöllisyyttä lisääviä vaikutuksia. Korttelitason logistiikka edellyttää myös korttelitason täydellistä toimivuutta (esteettömyyttä). Myös ruokalaatikoille tulisi olla vetokärryjä tms. pyörillä kuljetettavia, kantamista helpottavia välineitä. Jalkauttamispajan ( ) tuloksia Lähilogistiikkaa käsiteltiin pidetyssä korttelitason pika-analyysien jalkauttamistyöpajassa. Työskentelyssä nousi esille korttelitason vastaanottotilojen kehittäminen. Toimenpiteet / toteutumisen esteitä 1.Logistiikan muutosprosessia hidastaa nykyisten toimijoiden nykyinen, jo rakennettu logistiikkaketju (suurten toimijoiden market-verkosto). Ratkaisuna on muutosta haluavien toimijoiden yhteistyön vahvistaminen. Lähilogistiikan pienten toimijoiden arvoverkoston rakentaminen ja uusien näkyvyyttä edistävien pilottien toteuttaminen. Myös tässä kaupunki-innovaatiossa ns. innovaatiorakennuttajilla (omaan omistukseen rakennuttavilla rakennuttajilla) on avainrooli uuden ajattelun ja liiketoiminnan vahvistamisessa. 2.Lähilogistiikkaan tukeutuvan jakelulogistiikan toteuttaminen korttelitasolle. Ratkaisuna ovat erilaiset korttelitason yhteistilat ns. korttelitalot, joissa lähilogistiikka on osana korttelitason palvelukeskittymää. Tämä edellyttää parempien kohtaamispaikkojen luomista korttelitasolla (esim. tunnistamalla ja hyödyntämällä luontaisten kulkuväylien varret). Lähilogistiikka vahvistaa korttelitason yhteisöllisyyttä, koska ruokatavaroiden hakeminen lisää ihmisten luontainen liikkumista ja kohtaamista korttelitasolla. 3.Kiinnostavien ja haluttavien esimerkkien luominen ja näkyväksi tekeminen. Houkuttelevuutta ja haluttavuutta lisätään hyvän suunnittelun ja muotoilun avulla. Lähilogistiikka tuodaan tutuksi ja myös kiinnostavaksi erilaisten esimerkkitoteutusten avulla (Suurpelto Kruununhaka Suomenlinna). Olisi hyvä, että myös käyttäjistä löytyisi sellaisia innostuneita puolestapuhujia, joista myös media olisi kiinnostunut. 4.Vastaanottotilan toteuttamisen edistäminen. Suuremmat muutokset kaupunkiympäristössä edellyttävät sekä asemakaavoitusta että vähintään rakennuslupatason hyväksyntää. Uusien alueiden asemakaavoituksessa olisikin nykyään syytä suunnitella korttelialueet niin, että lähilogistiikka on keskeinen osa paikallista toimivuutta. Korttelitason palvelukonseptien kehittäminen edellyttää myös erilaisia toteutusmalleja. Vaihtoehtoina ovat täysin kaupallisesti hoidettu lähilogistiikka (asukkaan itsepalvelu), osa-aikainen avustava henkilöstö palvelua tukemassa tai erilaiset asukkaiden itse muodostamat palvelupiirit osana korttelitason vastaanottokeskusta.

35 Kuva 22. Vastaanottotilan laajentaminen korttelitason kohtaamispaikaksi. Kuva: Kirsten Sainio, Movense Oy. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 35

36 Lähilogistiikan edistäminen on minimissään sitä, että vastaanottokaapeille etsitään tila jostain kiinteistön omistuksessa olevasta yhteisestä tilasta. Vastaanottoinfra (lähilogistiikka) voidaan toteuttaa hyödyntämällä nykyisiä postin käytäntöjä (paikka, johon kuljetuslaatikot jätetään). Vastaanottoinfraa voidaan strategisesti kehittää korttelitasolla muiden logistiikkatoimijoiden kanssa (korttelitason vastaanottokeskus) tai porraskohtaisesti palvelueteisiä toteuttamalla. Myös kierrätykseen liittyvät tavaravirrat ja palvelumallit voitaisiin yhdistää osaksi lähilogistiikkakonsepteja. Pidetyssä jalkauttamistyöpajassa ( ) korostui korttelitaso, jossa vastaanottotila voisi olla osana korttelin yhteisiä tiloja. Potentiaalisimpana nähtiin ratkaisut, jossa talon toiminnallisuutta parantavan vastaanottotila toteuteaan korttelin luontaisten reittien varrelle. Lähilogistiikka yleistyy parhaiten siten, että vastaanottotilat (palvelueteiset) vakiinnutetaan osana nykyaikaista kerrostalokorttelia. Kehittämisen kärkenä kunnalliset vuokrataloyhtiöt (omaan omistukseen rakennuttavat), korkeatasoisen asumisen kehittäjät (esim. laadukas vuokra-asuminen) ja rakennusliikkeet (palvelueteisten vakioiminen osaksi laadukasta kerrostaloasumista). Investoinnin pitkän aikavälin hyödyt tulee pystyä kuvaamaan. Johtopäätöksiä Lähilogistiikan rooli ja merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa sitä mukaa, kun kuluttajat alkavat arvottaa kaupassa käymisen aikaa osana kotitalouden ajankäyttöä. Edelläkävijöinä tulee olemaan todennäköisesti perheelliset, joilla ruuan kotiinkuljetus tuo arvokkaita lisätunteja. Ruuan kotiinkuljetuksen kuljetusapua hyödyntävät todennäköisesti ne, joiden lähellä ei ole kauppaa ja joilla ei myöskään ole autoa käytettävänä. Lähilogistiikan sovellusten kasvun suurimmat esteet ovat kuluttamisen ja ajankäytön kulttuurissa. Kaupassakäynti on juurtunut tiiviiksi osaksi arkea. Lähilogistiikkapalvelujen laajempi yleistyminen edellyttää kulttuurillisia ajan käyttöön liittyviä muutoksia. Lähilogistiikan kulttuurin vahvistamiseksi tarvitaan korttelitason kehittämistä, jossa kehitetty palvelu tukee asukkaiden ajankäyttöä (säästää kaupassa kulkemisen aikaa ja oman auton käyttökustannuksia) sekä luo uuden väylän naapuruston keskinäisen yhteydenpidon vahvistamiseksi. Palvelun laajentumisen kannalta olisi tärkeää tuoda esille kuluttajia kiinnostavia ja houkuttelevia ratkaisuja. Tuote ja teknologia (nettipohjainen tilausjärjestelmä ja vastaanottokaapisto) eivät riitä, vaan tarvitaan asukkaiden omia, kulutustottumuksia muuttavia kokemuksia. Erilaiset lähilogistiikan kasvustrategiat 1. Palvelueteinen tutuksi ja näkyväksi. Palvelueteisten (ml. lastenvaunuvarastot) vakiinnuttaminen osana uudisrakentamista. Palvelueteisten variaatiot (myös pihaalueet). Suurpelto-kokemusten dokumentointi ja tulosten ja oppien levittäminen. Palvelueteisen RT-kortti suunnittelijoiden avuksi. Palvelueteisen markkinointi suoraan rakennuttajille, rakentajille, asukkaille ja kiinteistönomistajille. 2. Vastaanottotilojen kehittäminen korttelitasolla. Yhteisöllisten, toiminnallisten ja taloudellisten lisäarvojen arvioiminen. 3. Lähilogistiikan toteuttaminen osana alueellista kehittämisprojektia. Korttelitason toiminnallisuus (esteettömyys) Kunnallisten vuokrataloyhtiöiden avainrooli. 4. Asukkaiden välisen yhteistyön ja verkottamisen lisääminen korttelitasolla. Vastaanottotilojen toteuttaminen osana kortteliuudistusta. 5. Käyttäjien keskinäinen verkottaminen ja lähiruokarinkien syntymisen tukeminen. Lähilogistiikka osana lähi- ja luomuruuan kehittämistä. Sosiaalisen median hyödyntäminen.

37 3.4 Talo palveluilla korttelitason hyvinvointipalvelut Korttelitaso konkretisoi myös hyvinvointipalvelujen tarpeen. Läheisyys on tärkeää sekä palvelujen tarvitsijan että niiden tarjoajan näkökulmasta apu lähellä tuo turvallisuutta sekä myös lyhyiden etäisyyksien takia kannattavuutta palvelun tuottajalle. Kolmas korttelitason kaupunki-innovaatio on nimetty talo palveluilla konseptiksi. Tällä tarkoitetaan osaksi lisärakentamista liitettävää palvelukonseptia, joka voidaan toteuttaa useamman taloyhtiön alueella. Jätkäsaaren keskustakortteleiden konsepti Jätkäsaaren keskustakortteleiden konsepti hankkeen tavoitteena on koota taustatiedot ja määritellä tavoitteet konseptille, jolla keskuskortteleista tehdään kaikkien jätkäsaarelaisten, niin asukkaiden kuin muuten Jätkäsaaressa asioivien, eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien yhteinen toiminta- ja kohtauspaikka. Keskuskortteleista on tavoitteena luoda ainutlaatuinen paikka, josta syntyy uusi kaupunginosakeskuksen malli. aren_keskuskorttelit_vaihe%20a_raportti.pdf Palveluasuminen on asumismuoto, johon liittyy asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja hoiva sekä tarvittavat muut palvelut. Helsingissä palveluasuminen tarkoittaa samaa kuin muualla maassa tehostettu palveluasuminen eli ympärivuorokautista hoitoa. Palveluasumiseen ihminen valikoituu sijoitusprosessin kautta sitten, kun hän ei enää pysty asumaan omassa asunnossaan. Palveluasumisesta, hoivasta ja hoidosta peritään kunnan päättämä maksu, joista asiakaan tulot kattavat tietyn osan. Senioriasuminen taas on vapaaehtoista (omaehtoista ja omakustanteista) ja asumiseen ei välttämättä liity hoiva- ja hoitopalveluja tai näitä voi tuottaa palveluyrittäjä vaikka talon ulkopuolelta kotihoidon tapaan. Lähde: Timo Vierelä, Hyvinvointipalvelut kehittyivät Suomessa samantapaisesti kuin muutkin asuinalueen julkiset ja yksityiset palvelut. Jokaiseen kuntaan ja kaupunginosaan suunniteltiin myös terveyspalveluja varten oma keskittymänsä. Julkisen sektorin lisäksi yritykset ovat alkaneet tuottaa yhä enemmän terveys- ja hyvinvointipalveluja. Väestön ikääntyminen on lisännyt varsinkin 2000-luvulla erilaisia seniorien asumis- ja palveluratkaisuja. Lähitulevaisuudessa ikäsidonnaisista palveluista tullaan siirtymään yhä enemmän erilaisiin yksilöllisiin, eri elämänvaiheisiin ja tilanteisiin liittyviin palveluihin, joista osa tullaan tarjoamaan myös kotiin tai kodin läheisyydessä tuotettavina palveluina. Tässä pika-analyysissä korttelitason kaupunki-innovaatioksi on määritelty hyvinvointipalveluina sellainen kotiympäristöön, osana lisärakentamiseen tarjottavana palvelukonsepti, ns. talo palvelulla konsepti. Tällä tarkoitetaan olemassa olevaan ympäristöön toteutettavaa seniori- tai palvelutaloa, jonka mukana tulee ympäristön lähiasukkaille erilaisia lähipalveluita sekä palvelutiloja ja kotiin tuotavia erilaisia palveluja. Erilaisia yksityisiä palvelun tuottajia ovat esimerkiksi Folkhälsän, Mainiovire Oy ja Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, joilla kaikilla on hieman toisistaan poikkeavat palvelukonseptit. Vertailuun on otettu myös julkisen sektorin hanke, Helsingin Riistavuoren palvelukoti ja sen lähellä oleva lisärakentaminen. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 37

38 Näkökulmia korttelitasoisten palvelujen yleistymiseen Palvelurakenteen muutos vaikuttaa myös korttelitason tulevaan muutokseen. Samalla kun julkisia ja kaupallisia palveluja on keskitetty, on syntynyt uudenlaista kysyntää lähellä oleville ja helposti saatavilla oleville palveluille. Väestön ikääntymisen trendi loi 2000-luvulla Suomeen suuren määrän senioritaloja. Esikaupungeissa asuu paljon ikääntyviä ihmisiä, joiden oli helpompi ostaa asunto uudesta hissitalosta kuin yrittää saada vanhaan taloon hankittua jälkiasennushissi. Palvelurakenteen muutos tulee etenemään niin, että uudenlaisille lähipalveluille tulee kysyntää varsinaisen senioriasumisen lisäksi. Mitä suurempi, toisiinsa sidoksissa oleva alue on, sitä enemmän syntyy myös taloudellista potentiaalia palveluyrittäjyyttä varten. Kuva 23. Isonnevan alue Helsingin Haagassa. Riistavuoren palvelukeskus muodostaa tärkeän lähipalvelun, jota tulisi hyödyntää osana uudisrakentamista. Kuva 24. Näkökulmia Talo palvelulla konseptin toteuttamiseen.

39 Pika-analyysi levittämisstrategiaksi Talo palveluilla konsepti on laajennus nykyisin hyvin yleiseen senioritalo-konseptiin. Talo palveluilla tarjoaa palveluja myös lähellä oleville kiinteistöille, sekä työpaikoille että asunnoille. Taulukko 5. Kaupunki-innovaatioiden analyysikehikko. Radikaali innovaatio (strateginen) Inkrementaalinen eli vähittäinen innovaatio (operatiivinen) Tontti / kiinteistökohtainen Uudistus (Talo palveluilla, jossa palvelut on markkinoitu lähiseudulle) Parannus (Talo palvelulla /senioritalo/ konseptissa uusia palveluja) Kortteli / usean kiinteistön keskeinen Muutos (Talo palveluilla, jossa mukana palvelujen käyttöön sitoutuneita toimijoita) Yhdistelmä (senioritalo, jossa palveluja lähiympäristölle) Parannus: Innovaatio ei edellytä erityistä muutosta, vaan toimitaan nykyisten prosessien mukaisesti. Senioritalo on aina parannus lähiympäristön asukkaille, mikäli heillä on varaa tai muuten mahdollisuus muuttaa esteettömään asuntoon. Yhdistelmä: Innovaatio edellyttää pysäköinnin käytön tehostamista eri toimijoiden kesken (asuminen, työpaikat, palvelut ja harrastukset yhdessä). Palveluilla varusteltu senioritalo tuo suoraan lisäarvoa alueelle. Yleensä palvelujen käyttäminen on vapaaehtoista ja siksi edellyttää palveluintegraattorilta aktiivisuutta ja yhteydenpitoa lähistön asukkaisiin ja taloyhtiöihin. Uudistus: Innovaatio edellyttää senioriasumisen uudelleen ajattelua. Uusi talo tuo lisätiloja, toimintoja ja palveluja lähiseudulle. Muutos: Innovaatio edellyttää senioriasumisen uudelleen ajattelua ja aktiivista yhteistyötä toimintojen yhdistelemistä ja uusia palveluja. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 39

Arjen keskiössä hankkeen kokemuksia. Susanna Hintsala 13.5.2013 Saara Nyyssölä 22.5.2013

Arjen keskiössä hankkeen kokemuksia. Susanna Hintsala 13.5.2013 Saara Nyyssölä 22.5.2013 Arjen keskiössä hankkeen kokemuksia Susanna Hintsala 13.5.2013 Saara Nyyssölä 22.5.2013 ARJEN KESKIÖSSÄ -HANKE 2012-2014 - lähiyhteisöllisten asumisen ratkaisujen kehittäminen ARA ja Kehitysvammaliitto

Lisätiedot

Metropolipolitiikka hallinnan haasteena

Metropolipolitiikka hallinnan haasteena Metropolipolitiikka hallinnan haasteena Maunulan kesäseminaari 06.06.2008 Peter Fredriksson Ylitarkastaja 2 3 4 5 Hallinnan hallitsemattomuus? Hajauttamisen riskit kunnan edun suhde metropolin yhteisiin

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

KYSY JA KESKUSTELE TÄYDENNYSRAKENTAMISESTA

KYSY JA KESKUSTELE TÄYDENNYSRAKENTAMISESTA KYSY JA KESKUSTELE TÄYDENNYSRAKENTAMISESTA 18.00 Tilaisuuden avaus Saako naapurin tontille rakentaa? Entä omalle?. Marjatta Välimaa / Tammela 2.0 yhteistyöryhmä ja as.oy Tapionkatu 18 Hyödynnä täydennysrakentamisen

Lisätiedot

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervanta Vanhusneuvostopäivä Helsinki, 6.4.2016 Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ikäystävällisen kaupungin teemat, WHO Ympäristö ja julkiset rakennukset

Lisätiedot

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Elisa Oyj (0116510 6) PL 1, 00061 ELISA jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja.

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Toimitusjohtaja Teppo Forss, TVT Asunnot Oy 26.10.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ TVT Asunnot Oy lyhyesti - Kiinteistö- ja asuntokannasta

Lisätiedot

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet 1 Maankäyttösopimuksen tarpeellisuus Mikäli ensimmäinen asemakaava tai kaavamuutos laaditaan alueelle, jolla sijaitsee yksityisen omistamaa maata, tulee aina selvittää

Lisätiedot

TONTTIEN LUOVUTTAMINEN LÄNSIRANNALLA, ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄN KORTTELI 434 TONTIT 18-22

TONTTIEN LUOVUTTAMINEN LÄNSIRANNALLA, ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄN KORTTELI 434 TONTIT 18-22 Kaupunginhallitus 166 30.05.2016 TONTTIEN LUOVUTTAMINEN LÄNSIRANNALLA, ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄN KORTTELI 434 TONTIT 18-22 1123/53/2007 KH 30.05.2016 166 Valmistelu ja lisätiedot: kiinteistöpäällikkö

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Strategiaohjelman 2009-2012 arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä 15.11.2012 Strategiavuosina 2009-2012 saavutettiin Kestävää kehitystä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!!! JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!!! JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA Diplomityön tutkimussuunnitelma LUONNOS 11.6.2014 Tarkastaja: professori Jorma Mäntynen Tarkastaja ja aihe

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 09.03.2015 Sivu 1 / 1 995/02.07.00/2015 29 Tontin määräosan myynti ja yleisen alueen vuokraus Tapiolasta Kiinteistö Oy Jousenpuiston Pysäköinti -yhtiölle pysäköintilaitoksen rakentamista varten, korttelin

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Pysäköintiratkaisut kiinteistösijoittajan näkökulma. Veli-Pekka Tanhuanpää

Pysäköintiratkaisut kiinteistösijoittajan näkökulma. Veli-Pekka Tanhuanpää Pysäköintiratkaisut kiinteistösijoittajan näkökulma Veli-Pekka Tanhuanpää 08.10.2015 Spondan pysäköintitilat 16 pysäköintiyksikköä/laitosta, joista 9 kpl yli 200 ap Pysäköintiä 98 eri kohteessa Hallinnoituja

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

hot-r Houkutteleva ohjelmallinen täydennysrakentaminen

hot-r Houkutteleva ohjelmallinen täydennysrakentaminen hot-r Houkutteleva ohjelmallinen täydennysrakentaminen eheyttämispeli prototyyppi sovelluskonseptista asukkaan hyödyn/houkuttelevuuden näkökulmasta Tietokanta strategioiden ja sopimusten päästötavoitteista

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ

ARJEN KESKIÖSSÄ ARJEN KESKIÖSSÄ 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet asumisratkaisut yhteistoiminnallisena kehittämisenä Tulosten ja vaikutusten arviointi 1. Asukkaiden toiveet ja tarpeet: asuminen,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

JUURRUTTAMINEN SYSTEEMISEN INNOVAATION KEHITTÄMISESSÄ Menetelmän historiaa ja laajennuksia

JUURRUTTAMINEN SYSTEEMISEN INNOVAATION KEHITTÄMISESSÄ Menetelmän historiaa ja laajennuksia JUURRUTTAMINEN SYSTEEMISEN INNOVAATION KEHITTÄMISESSÄ Menetelmän historiaa ja laajennuksia Eveliina Saari & Sirkku Kivisaari, VTT 5.3.2009 Suomen tieteen- ja teknologian tutkimuksen seuran vuosiseminaari

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta Kasvunäkymät Hämeenlinnan seudulle ja kantakaupunkiin on arvioitu tulevaisuudessa suuntautuvan väestönkasvua Hämeenlinna on seutukuntansa keskus, palvelee noin 95 000 asukasta tulisi turvata palveluiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

VALINTATALON KORTTELI 43

VALINTATALON KORTTELI 43 VALINTATALON KORTTELI 43 Asemakaavan muutos Vireilletulovaiheen yleisötilaisuus pääkirjaston Muikku-Sali ti 2.2.2016, klo 18.00 Kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen VUOROVAIKUTUS ASEMAKAAVOITUKSESSA Maankäyttö-

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen

Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille - seminaari Jälkiasennushissi, lisärakentaminen ja energiatehokkuus Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen Lemminkäinen Talonrakentaminen-toimiala 2012 liikevaihto

Lisätiedot

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma Tulevaisuuden Kaukovainio Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013-15 Mervi Uusimäki 28.5.2013 KAUKOVAINIO 3 km keskustasta Rakennettu v. 1965-1975 4700 asukasta Kaukovainio kehittämisalueena Kaukovainion

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Korjaushankkeen laadun haasteet

Korjaushankkeen laadun haasteet KORJAUSHANKKEEN LAADUN HAASTEET 12.11.2013 Esko Lindblad Valvontapäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm Suomen Sisäilmakeskus Oy 1 Case ullakkorakentaminen 5 kerroksinen kerrostalo rakennettu 1920

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Yhteiskäyttöautot haasteita ja ratkaisuja

Yhteiskäyttöautot haasteita ja ratkaisuja YLEISTÄ monen toimijan vastuulla (LVM, YM, kaupungit ja sen organisaatiot, taloyhtiöt, vakuutusyhtiöt) kaavoituksen rooli on tärkeä poliittinen päätöksenteko voi kaataa hyvät suunnitelmat koordinoiva taho

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 256. Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 256. Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 3535/02.07.00/2014 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 85 8.9.2014 256 Kiinteistö Oy Koskelonteollisuus 3 -nimisen yhtiön myynti Conorin Oy:lle

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa KIRA-foorumin media-aamiainen 6.9.2012 Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa Kirsti Pesola, tekn.lis., arkkitehti SAFA projektipäällikkö, KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto, Malmin kauppatie

Lisätiedot

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta 27.9.2013 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen Huippuostajat ja Rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala Johdanto kuntaesimerkkeihin Arjen keskiössä seminaari 6.3.2014 Susanna Hintsala susanna.hintsala@kvl.fi ARJEN KESKIÖSSÄ hankkeen tavoitteet 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA. Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa

MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA. Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa. 9.10.2007 ASIAKASLÄHTÖISESTI TOIMIVIA YHDYSKUNTAKOKONAISUUKSIA 2000-luvun yhdyskuntasuunnittelussa

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 5 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamiseksi Kantvikin Vapaa-ajankeskus Oy:lle pienvenesataman ja sen palvelutoiminnan suunnittelua

Lisätiedot

Suunnittelijan näkökulma

Suunnittelijan näkökulma Suunnittelijan näkökulma Ari Savolainen, DI Pohjois-Suomen suurin taloteknisistä asiantuntijoista muodostuva insinööritoimisto n 20 suunnittelijaa yli 250 suunniteltua putkiremonttia Ajatuksia putkiremontista

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASOPIMUS

YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1.Sopijapuolet 1.1. Rovaniemen kaupunki ( Kaupunki ) (Y tunnus 1978283 1) Osoite: Hallituskatu 7, 96100 Rovaniemi 1.2. YIT Rakennus Oy ( YIT ) (Y tunnus 1565583 5) Osoite Suosiolantie

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Kiinteistö- ja rakentamistalouden tutkimusseminaari 15.09.2004 Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Tomi Ventovuori Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous Tutkimuksen tavoitteet Tunnistaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 01.06.2015 Sivu 1 / 1 5502/02.07.00/2014 58 Tontin ja maanalaisen alueen vuokraaminen Gumbölestä sekä tontin laajennuksen vuokraaminen Muuralasta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY),

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa

Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa Jenni Saarelainen, Petri Suominen, Davy Beilinson Meluntorjuntapäivät 2015 Espoon väestö Asukasluku 1.1.2015 265 650

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KELLOMÄEN PUUTARHA (työnumero 358, asian:o 2931/2015) ASEMAKAAVAN MUUTOS 15.4.2015 OSALLISTUMIS-

Lisätiedot