Kaupunki-innovaatioiden pika-analyysit KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunki-innovaatioiden pika-analyysit KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT"

Transkriptio

1 Kaupunki-innovaatioiden pika-analyysit KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT Moduulirakentaminen Lähilogistiikka Talo palveluilla Movense Oy Kimmo Rönkä & Kirsten Sainio KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 1

2 Sisällysluettelo Alkusanat Tiivistelmä 1. Lähtötilanne: kokemuksia kaupunki-innovaatioista 2. Kaupunki-innovaatiot kaupunkirakentamisen muutosprosessina 3. Korttelitason kaupunki-innovaatiot 3.1 Korttelitason paikallisinnovaatiot 3.2 Moduulirakentaminen 3.3 Lähilogistiikka 3.4 Talopalveluilla 4. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Haastattelut Lähdeluettelo

3 Alkusanat Innovaatioiden leviämiseen vauhtia! Kaupunki-innovaatiot -toimintamalli tähtää keinoihin, joilla innovaatiot saadaan nykyistä nopeammin käytäntöön ja joilla uudet käytännöt leviävät skaalautuen nykyistä tehokkaammin erilaisille alueille. Toimintamallin tarkoituksena on kuroa kapeammaksi tutkimuksen ja käytännön isoa kuilua panostamalla toteutumisen paikallisiin edellytyksiin. Kaupunki-innovaatiot -toimintamalli on vuosina toteutettava Helsingin metropolialueen kaupunkien ja valtion (YM, LVM, OKM ja TEM) yhteinen ohjelma laaja-alaisten kaupunki-innovaatioiden toteuttamiseksi. Mikä on kaupunki-innovaatio? Kaupunki-innovaatio on paikallisesti sovitettu kaupunkiympäristön parannus, uudistus, yhdistelmä tai muutos. Innovaatio voi liittyä asumiseen, liikkumiseen, palvelujen tarjontaan tai ihmisten arkeen ja osallisuuteen. Kaupunki-innovaatiot juurrutetaan yhdessä paikallistason käyttäjien, kuntien, asukkaiden ja yritysten kanssa. Mitä tarkoitetaan pika-analyysilla? Pika-analyysit ovat tiiviitä selvityksiä lupaavien toimintamallien, menetelmien ja palveluiden levittämis-, skaalautumis- ja kasvuedellytyksistä. Korttelitason kaupunki-innovaatiot. Tässä selvityksessä toteutetaan kolmen korttelitasoisen kaupunki-innovaation pika-analyysit. Nämä kaupunki-innovaatiot ovat moduulirakentaminen (teollinen lisärakentaminen), jakelulogistiikka ja sen edellyttämät vastaanottotilat ja palvelut sekä ns. talo palveluilla konsepti (korttelitason hyvinvointipalvelut). Selvitys aloitettiin maaliskuussa 2011 ja työ valmistui syyskuussa Työtä ovat ohjanneet erityisasiantuntija Peter Fredriksson ympäristöministeriöstä sekä Boost Brothers Oy:n konsultit Jyrki Jalli, Matti Sivunen ja Katharina Mead. Työn ovat toteuttaneet DI Kimmo Rönkä ja TaM Kirsten Sainio Movense Oy:stä. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 3

4 Tiivistelmä Korttelitason kaupunki-innovaatiot on osa meneillään olevaa kaupunki-innovaatiot ohjelmaa. Selvitys käsittää kolme korttelitason kaupunki-innovaatiota, jotka ovat moduulirakentaminen (teollinen lisärakentaminen), jakelulogistiikka ja sen edellyttämät vastaanottotilat ja palvelut sekä ns. talo palveluilla -konseptit (korttelitason hyvinvointipalvelut). Selvitys keskittyy olemassa olevaan kaupunkiympäristöön mutta hyödyntää myös uudisrakentamista innovaatioiden levittämisen väylinä. Monessa tutkimuksessa ja selvityksessä on todettu, että nykyisillä esikaupunkialueilla ja lähiöissä on paljon mahdollisuuksia lisä- ja täydennysrakentamisella. Vaikka erilaisia kehityshankkeita ja kokeiluja on tehty, eivät ratkaisut tai toimintamallit ole levinneet. Tässä pika-analyysissa on keskitytty korttelitasoon siksi, että tarkastelutavan avulla on pyritty analysoimaan valittujen kaupunki-innovaatioiden juurtumiseen, leviämiseen ja skaalautumiseen liittyviä seikkoja. Panostaminen asunto-osakeyhtiöihin ja kiinteistöyhtiöihin eri riitä, vaan lisäksi tarvitaan panostamista paikallistasoon, jota tässä selvityksessä kutsutaan korttelitasoksi. Kaupunki-innovaatioita on paikallisesti sovitettu kaupunkiympäristön parannus, uudistus, yhdistelmä tai muutos. Yleistyäkseen kaupunki-innovaatio tarvitsee tarjonnan ja kysynnän keskinäistä ns. vastavuoroista sopeuttamista. Korttelitason kaupunki-innovaatioita voidaan hahmottaa näiden neljän innovaatiotyypin pohjalta. Parannusinnovaatio on yleensä mahdollista toteuttaa ilman erityisiä mahdollistamistoimia normaalin tuote- ja palvelukehityksen antamilla raameilla. Tällainen kaupunki-innovaatio on tunnetun ja olemassa olevan tuotteen, palvelun tai prosessin kehitetty versio. Yhdistelmäinnovaatio syntyy kahden tai useamman eri toimialan toimijan kesken ja sen uutuusarvo tulee toimialojen keskinäisestä uudesta rajapinnasta, joka näkyy uutena palveluna loppukäyttäjälle. Uudistusinnovaatio edellyttää jo innovaation sopeuttamista sekä toimijoissa että vastaanottajassa. Kaupunkiympäristössä tarvitaan esimeriksi uusia kaavoitusja rakennuslupakäytäntöjä. Muutosinnovaatio on vaativin kaupunki-innovaation muoto, koska siinä yhdistyy useamman toimialan tuote ja palvelu uutena kokonaiskonseptina. Muutosinnovaatio edellyttää yleensä ohjeiden, määräysten ja käytäntöjen uudelleen ajattelua. Muutosinnovaatio edellyttää myös toteutuakseen muutosprosessin, jotta rakennettu ympäristö pystyy sopeutumaan uuteen kaupunki-innovaatioon.

5 Moduulirakentaminen on Suomessa uusi rakentamismenetelmä, jonka etuina ovat rakentamisen nopeus, sääolosuhteilta suojattu rakentaminen sekä etenkin rakennusten korottamisen mahdollistava rakenteellinen keveys. Moduulirakentamisen yleistymisessä avainroolissa ovat kunnalliset rakennuttajat, jotka voisivat toimia uuden teknologian tienraivaajana. Moduulirakentamisen ensimmäisinä sovelluskohteina voisi olla tasakattoisten kerrostaloille tuleva kattorakentaminen. Taloudellisesti kannattavinta ovat keskusta-alueet ja muut korkean hintatason alueet (esim. merenrannan läheisyys). Toteutettujen pilottien avulla moduulirakentamisen menetelmät voivat siirtyä myös asunto-osakeyhtiöpuolelle, jossa prosessien käynnistyminen on hitaampaa. Lähilogistiikan rooli ja merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa kansainvälisten esimerkkien mukaisesti. Uudisrakentamisessa tulee ottaa huomioon nettipohjaisen kaupan tarpeet mm. varaamalla kerrostaloihin tiloja lähilogistiikan monimuotoisia tarpeita varten. Kaupunki-innovaation leviäminen edellyttää kuitenkin näkyvyyttä (palvelueteiset), kuluttajien ajansäästöön liittyvää viestintää että uudenlaisen ja kuluttajalähtöisemmän vähittäiskaupan kulttuurin syntymistä. Talo palveluilla (ns. hyvinvointikortteli) on näistä kolmesta kaupunki-innovaatiosta vielä eniten kehittämisvaiheessa. Kiinteistökohtaisia ja pelkästään talon asukkaita palvelevia seniori- ja palvelutaloja on toteutettu lähes parin vuosikymmenen ajan. Taloon liitettävä paikallistason palvelualusta (ns. talo palveluilla) on muutosinnovaatio, joka edellyttää sekä toimijaverkoston rakentamista että paikalliselle korttelitasolle juurruttavaa prosessointia. Uusi rakentamisteknologia-, käytetty materiaaliratkaisu tai palvelu on helpointa tuoda markkinoille uudisrakentamisessa. Korttelitason kaupunki-innovaatiot toteutuu nopeimmin uudessa ympäristössä (moduulirakentaminen uudisrakentamisena, palvelueteiset Suurpellossa ja Talo palveluilla uudiskortteleissa). Siksi uudisrakentamisella on tärkeä rooli innovaatioiden näkyväksi tekemisessä. Tämän jälkeen ratkaisu on helpompi skaalata olemassa olevaan ja kehitettävään ympäristöön. Tehdyissä pika-analyyseissa arvioitiin näiden kaupunki-innovaatioiden elinkelpoisuutta ja potentiaalisuutta, jonka avulla kaupunkiinnovaatiota voidaan sekä juurruttaa että jalkauttaa. Korttelitaso on kaupunki-innovaatioiden leviämisen ja juurtumisen kannalta keskeinen viranomaistaso. Kokemukset lisä- ja täydennysrakentamisesta osoittavat, että taloyhtiö on usein liian pieni taso ja vastaavasti kaupunginosa liian suuri kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi. Kannattavan yritystoiminnan näkökulmasta korttelitaso luo paremmat puitteet kannattavalle liiketoiminnalle. Myös rakennuslupaa koskevat ohjeet, pysäköintinormit, asemakaavoituksen periaatteet ja tontti/hinnoitteluun liittyvät periaatteet on hyvä määritellä niin, että niitä voidaan soveltaa korttelitasolla. Korttelitaso on entistä tärkeämpi taso myös käyttäjien roolin vahvistamisessa ja palveluajattelun tuomisessa. Korttelitaso tuo mukanaan asumiseen kuuluvan toiminnallisuuden, jalan kulkemisen ja luontaiset kohtaamiset. Kortteli muodostaa riittävän ison asukaspopulaation, jossa voidaan toteuttaa asiakastarpeen mukaisia palvelumalleja markkinalähtöisestä palvelusta yhteisölähtöiseen itsepalveluun. Innovaatiorakennuttajilla on tärkeä rooli uusien innovaatioiden tunnetuksi tekemisessä. Kaupunkien kehittämisessä omaan omistukseen rakennuttavilla rakennuttajilla on pitkäkestoinen motiivi asuinalueen kehittämiseen. Kehittämisalueita tarvitaan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Markkinavetoisuus luo lähtökohdat keskusta-alueiden ansaintalogiikalle. Yhteiskunnan kannalta tarvitaan myös kehittämisalueita, joissa kokeillaan uusia toimintamalleja ja haetaa myös suurempia muutosprosesseja. Prosessia voidaan tukea myös esikaupallisten julkisten hankintojen avulla. Kaupunki-innovaatiot tarvitsevat puolueettomia välittäjiä, jotka kertovat riippumattomasti eri vaihtoehdoista ja niiden kustannuksista. Tarvitaan hissiasiamiehen tapaisia toimintamalleja, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaavat nykyistä paremmin. Julkisella sektorilla on tässäkin avainrooli markkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämisessä. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 5

6 1. LÄHTÖTILANNE: Kokemuksia kaupunki-innovaatioista

7 1. Lähtötilanne: kokemuksia kaupunki-innovaatioista Miksi asumisen ja rakentamisen innovaatiot leviävät hitaasti? Varsinkin olemassa olevat kaupunginosat uudistuvat hyvin hitaasti. Tässä luvussa käsitellään kaupunkiinnovaatioiden juurtumista ja skaalautumista sekä kotimaisen että kansainvälisen kirjallisuuden pohjalta. Kaupunki-innovaatiotarkastelun avulla pyritään selventämään kaupunkiympäristöön liitettäviä innovaatioita. Kompleksinen kaupunki-innovaatio tarvitsee systeemistä tukea juurruttamiseen, levittämiseen ja skaalautuvuuteen. Lisätietoa: Valovirta, Ville; Pelkonen, Antti; Kivisaari, Sirkku & Hyytinen, Kirsi 2011: Kaupunki-innovaatioiden skaalaaminen. VTT Tutkimusraportti. Kaupunki-innovaatioiden skaalautuvuuteen vaikuttaa useita, erilaisia ja monimutkaisesti toisiinsa liittyviä asioita. VTT (Valovirta et al 2011) on nostanut esille seuraavat tekijät: Kaupunki-innovaatiot ovat tyypillisesti systeemisiä innovaatioita, jotka leviävät hitaammin kuin autonomiset innovaatiot. Innovaatioiden käyttöönotto on vastavuoroista sopeuttamista. Käyttöönottotilanne edellyttää sekä innovaation että ympäristön sopeuttamista. Kaupunki-innovaation skaalaaminen on prosessi, jota tulee johtaa neuvottelevalla verkostojohtamisen periaatteilla. Kaupunki-innovaatioiden todentamiseksi ja niiden vaikuttavuuden mittaamiseksi tarvitaan arviointia ja hyötyjen arviointia. Tähän tulisi kehittää työkaluja ja menetelmiä. Kaupunki-innovaatio ei juurru ilman puolueetonta välittäjää. Varsinkin olemassa olevilla asuntoalueilla uuden innovaation ostajat ovat maallikkoja tai eiasiantuntijoita, joten päätöksen tekemisen tueksi tarvitaan usein riippumatonta tietoa ja neuvontaa. Esimerkkinä puolueettomasta välittäjästä on Helsingissä vuodesta 2001 toiminut hissiasiamies. Julkisella sektorilla ts. valtiolla ja kunnilla on erilaisia keinoja käytettävissään (kaavoitus, hankinnat ja sääntely), mutta niitä ei käytetä innovaatioiden edistämiseksi vaan toimialojen sisäisten tapojen ja kulttuurien mukaisesti. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 7

8 Kaupunkiympäristössä toimivat sekä yritykset, kaupunki (julkinen sektori) että yksityiset ihmiset yksilöinä ja taloyhtiöiden jäseninä. Asuinalueen arvoverkko on usein jäsentymätön, jolloin alueen kyky viedä innovaatioita eteenpäin on puutteellinen. Erilaiset kaupunkiinnovaatiot toimivat erilaisella dynamiikalla, joita ei tunnisteta ja joita ei siksi osata tukea. Kaupunki-innovaatioilla on kolme erilaista kasvustrategiaa, jotka ovat (lähde: Valovirta et al 2011) : Lisätietoa: Valovirta, Ville; Pelkonen, Antti; Kivisaari, Sirkku & Hyytinen, Kirsi 2011: Kaupunki-innovaatioiden skaalaaminen. VTT Tutkimusraportti. 1. Yritysten ja yritysverkostojen liiketoimintakonseptit. Tämä kasvustrategia perustuu yrityksen tai yritysverkoston kaupalliseen intressiin. Kaupunkiympäristössä on usein sääntelyä, joka rajaa innovaation leviämistä. Julkisella sektorilla on erityinen rooli edellytysten luojana (infrastruktuuri ja täydentävät palvelut). Yritysvetoiset liiketoimintakonseptit edellyttävät kilpailuneutraaliutta, jotta määräyksillä ja normeilla ei suosita joitakin teknologioita tai materiaaleja. Kaupunkien keskeiset keinot edistää skaalautumista ovat kaavoituksessa, julkisissa hankinnoissa, kokeiluympäristöjen luomisessa, arviointi- ja sertifiointityökaluissa sekä vaikutusten arvioinnissa. 2. Julkisen sektorin palveluinnovaatiot. Tämä kasvustrategia koostuu sektorirajat ylittävistä palvelukonsepteista, joissa tyypillisesti toimitaan moniammatillisissa tiimeissä. Innovaatiot edellyttävät myös ammattiryhmien hyväksyntää. Edistämiskeinoina ovat ns. muutosagenttien ja välittäjätoimien synnyttäminen ja tukeminen, moninäkökulmaisen kokonaishyötyajattelun korostaminen, vertaisuuden ja vertaiskehittämisen tukeminen sekä erillisten oppimisprosessien ja ympäristöjen luominen. 3. Julkisten ja yksityisten palvelujen yhdistelmät. Kasvustrategia edellyttää fyysistä infrastruktuuria, jossa molemmille palveluille on tilaa ja kasvumahdollisuuksia. Näissä palveluyhdistelmissä on usein kysymys digitaalisista palvelualustoista ja niiden luomisesta sekä erillisten palveluintegraattorien perustamisesta. Julkisten ja yksityisten palveluiden innovaatiot edellyttävät yhteispanostuksia sekä yhteisiä hankintoja ja investointeja. Ongelmana on julkisen ja yksityisen sektorin erilainen päätöksenteko ja sen aikajänne.

9 Järjestelmä oppii kokeilujen avulla Hollannissa on tutkittu sosio-teknisen järjestelmien vaikutusta innovaatioiden juurtumiseen. Tutkimuksen kohteena olivat energia- ja liikennejärjestelmät sekä varsinainen muutosprosessi strategisesti merkittävistä kokeiluista (niche) vallitsevan järjestelmän (regime) tasolle. Tuloksissa korostettiin mm. kulttuuristen tekijöiden vaikutusta, siksi onnistuneessa prosessissa panostetaan ymmärryksen lisäämiseen ja koko toimijaverkoston oppimista. (ks. Valovirta 2011, s. 32; alkuperäinen lähde: Lovio & Kivisaari 2010). Innovaatioiden siirtymiseen kuuluneet rakenteelliset siirtymät koostuvat syventämisestä (deepening), laajentamisesta (broadening) ja skaalaamisesta (scaling up) (van den Bosche & Rotmans 2008): Kuva 1. Kaupunki-innovaatioiden syntyminen edellyttää paikallisen alasysteemin (niche) ja järjestelmän (regime) välistä vastavuoroista sopeuttamista. Kaupunkia ja sen tuotteita ja palveluja kehitetään rajattujen kokeilujen ja pilottien avulla. Tulosten ja oppien siirtäminen käytäntöön ja kulttuuriin varmistetaan systemaattisilla oppimisen menetelmillä. Lisätietoa: van den Bosch, Suzanne & Rotmans, Jan 2008: Deepening, broadening and scaling up. KCT. SYVENTÄMINEN (Deepening) - Kokeilun avulla oppinen käytännössä (paikalliset alasysteemit ns. nichet) - Vallitseva järjestelmä (regime): Uudet käytännöt, kulttuurit ja rakenteet LAAJENTAMINEN (Broadening) - Erilaiset kokeilut (ja kokemukset) muissa käytännöissä (nichet) - Käytäntöjen linkittäminen (niche-taso tai niche-regime taso) - Vallitsevan järjestelmän (regime) muutosmahdollisuudet SKAALAAMINEN (Scaling up) - Kokeilut liitetään vallitsemaan järjestelmään (regime) - Mahdollisuudet muuttaa kulttuuria, käytäntöjä ja rakenteita Rajattujen kokeilujen (niche) merkitys on innovaation tunnistamisessa ja sen näkyväksi tekemisessä on merkittävä. Tämän lisäksi on panostettava oppien siirtämiseen vallitsevaan järjestelmään (regime). Koska järjestelmä on myös opittujen tapojen ja kulttuurien, oppimisen edistämiseksi on luotava erilaisia strategisia foorumeita ja keskusteluyhteyksiä. Kaupunki-innovaatioiden syntyminen edellyttää paikallisen alasysteemin (niche) ja järjestelmän (regime) välistä vastavuoroista sopeuttamista (Valovirta et al 2011). Paikallisen alasysteemin syntymiseksi tarvitaan paikallisen toimijaverkon luomista (korttelitaso). KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 9

10 Parannus, uudistus, yhdistely vai muutos? Kaupunki-innovaatioiden kompleksisuus tulee esille erityisesti silloin, kun tavoitteena on strategisen tason innovaatio. Kaupunki-innovaatio saattaa edellyttää usean toimialan välistä uudenlaista työjakoa, jolloin innovaatiot eivät leviä ilman toimijoiden itsensä uudenlaista asemointia. Kaupunki-innovaatioilla on paljon sosiaalisen innovaation piirteitä. Pelkästään olemassa oleva kaupunkiympäristö on sosiaalinen konteksti, jossa on paljolti kysymys paikallisen arvoverkon tunnistamisesta ja hyötyjen ja muutostarpeiden ymmärtämisestä. Innovaatiot voidaan jakaa inkrementaalisiin eli vähittäisiin innovaatioihin ja strategisiin eli radikaaleihin innovaatioihin. Inkrementaaliset eli askelittaiset innovaatiot pohjautuvat teknologiseen jatkuvuuteen ja niitä tehdään jatkuvasti kaikilla toimialoilla. Radikaalit innovaatiot ovat epäjatkuvia ja joihin ei päästä pelkästään muokkaamalla nykyisiä tuotteita, järjestelmiä tai prosesseja. (lähde: Möller, Rajala & Swahn 2004). Leadbeater (2011) on luonut analyysikehikon sosiaalisten innovaatioiden strategioiden valitsemiseksi. Tätä analyysikehikkoa hyödynnetään tarkemmin myöhemmissä luvuissa. Kuva 2. Parannus, uudistus, yhdistely vai muutos? Kuvan ja menetelmän alkuperäinen lähde: Charles Leadbeater: Choosing the right social innovation strategy. Sosial Innovation Global Academy, Bilbao April Neljä erilaista ja vaihtoehtoista kaupunki-innovaatiostrategiaa (lähde: Leadbeater 2011): Inkrementaaliset eli vähittäiset innovaatiot 1. PARANNUS (improve): Sama lopputulos, parempi versio nykyisillä keinoilla. 2. YHDISTELY (combine): Sama lopputulos laajemmalla keinovalikoimalla. Strategiset eli radikaalit innovaatiot 3. UUDISTUS (reinvent): Uudelleen suunniteltuja ratkaisuja uudistetuin maalein. 4. MUUTOS (transform): Erilaiset lopputulokset, erilaiset keinot Analyysimallia sovelletaan seuraavissa luvuissa.

11 2. Kaupunki-innovaatiot muutosprosessina KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 11

12 2. Kaupunki-innovaatiot muutosprosessina Kaupunki-innovaatio on paikallisesti sovitettu kaupunkiympäristön parannus, uudistus, yhdistelmä tai muutos. Tässä luvussa kerrotaan, miten kaupunkiinnovaation muutosprosessia voidaan arvioida, jotta osataan valita oikea strategia innovaation levittämiseksi. Käsittelytavassa on hyödynnetty Kaupunki-innovaatiot toimintamallin aikana kehitettyä pika-analyysimallia sekä VTT:n tekemää kaupunki-innovaatioiden skaalaamisen raporttia (Valovirta et al 2011).Tässä selvityksessä on sovellettu myös kahta kehitettyä teoriaa: sosiaalisen innovaation kasvustrategiaa (lähde: Leadbeater 2011) ja ns. siirtymien johtamisen (transition management) strategiaa (lähde: van der Bosch & Rotmans 2008). Kaupunki-innovaatiot ovat käytännössä vielä huomattavasti kehitettyjä teorioita kompleksisempia ja luonteeltaan hyvin systeemisiä, joihin sekoittuu vielä rakentamisen ja kiinteistöhoidon normit ja käytännöt sekä myös kestoltaan lyhytaikaisen suomalaisen kaupunkiasumisen tavat ja kulttuurit. Kuva 3. Kattorakentaminen on uudistusinnovaatio. Tukholmassa olemassa olevien kerrostalojen katoille rakennetaan kevytrakenteisia rivitaloja. Kuvan lähde: _taloja_toisten_katoille_ html?origin=rss Uudisrakentamisessa voidaan tuoda markkinoille uusia innovaatioita nopeastikin, koska innovaatiota ei tarvitse erityisemmin sovittaa. Tämä vastaanottokyky ja tarvittavat sovittamistoimet nousevat etusijalle silloin, kun ollaan vanhassa, olemassa olevassa ympäristössä. Mikäli viranomaisten normit ja käytännöt ovat lisäksi kaupunki-innovaatiota vastaan tai että ne hankaloittavat käytäntöön viemistä, pysähtyy kaupunki-innovaation eteneminen viimeistään siihen. Pika-analyysimallin tarkoituksena on systematisoida se prosessi, jonka avulla kaupunkiinnovaatiota voitaisiin levittää nykyistä laajemmin ja nopeammin. Siksi pikaanalyysimenetelmät ovat luonteeltaan sekä strategisia että operatiivisia. Strateginen osa pika-analyyseista korostaa prosessiluonnetta, kun taas operatiivinen osa nostaa esille kaupunki-innovaation paikallisuuteen liittyvän luonteen.

13 Kaupunki-innovaatiot juurtuvat paikallisesti kortteliajattelulla Kiez is a quiet residential neighbourhood. Yet within it is contained everything necessary for daily living which makes it a kiez. A kiez is defined as a small community within a larger town. A kiez can be quiet or bustling, trendy or suburban, grungy or leafy. Kiez.html Korttelitason kaupunki-innovaatiot. Asukkaan, kaupunkilaisen ja kaupungissa toimivan näkökulmasta merkittävä osa kaupunki-innovaatioista keskittyy asumisen, työnteon, palvelujen ja liikkumisen uuteen yhdistelyyn. Metropolialueella liikkumisen merkitys nostaa asemanseutujen merkitystä. Tulevaisuudessa korttelitaso yhdistää asumisen palveluja uusien yhdistelmien muodossa. Tässä selvityksessä toteutetaan kolmen korttelitasoisen kaupunkiinnovaation pika-analyysit (ks. luku 3). Kortteli on kaupunkiasumisessa yhteiselon muoto, vaikuttamisen taso ja kuluttamisen väylä. Kortteli on paikallisyhteisö, joka on kooltaan rajallinen. Kortteli voi olla pienimmillään usean kymmenen perheen alue tai sitten on kyseessä kaupunkimainen paikallisyhteisö, jossa voi olla jopa asukasta. Oleellista on se, että asukkaat voivat oppia tuntemaan toisensa ja alue tuntuu naapurustolta (oma talo ja lähinaapurit). Kortteli voi olla kaupunkimainen, ruutukaavan kortteli tai se voi olla toisiinsa luontaisesti liittyvä talorykelmä. Kortteli on eräänlainen asukas- ja osakasdemokratian muoto, jossa on kyseessä oma talo ja korttelinaapurit. Yleensä kaavoitushankkeessa kuullaan myös tonttia rajautuvia naapureita. Kortteli on myös palvelualusta, joka mahdollistaa lähipalvelut sekä kuluttajille (asukkaat) että palvelujen tuottajille. Korttelin koko takaa riittävän lähivolyymin yritystoiminnalle. Riittävä koko antaa myös mahdollisuuksia lähipalvelujen erilaisille tuottamisen tavoille. Korttelitasolla ratkaistaan myös pysäköintipaikat ja sen välittömässä läheisyydessä tulisi olla joukkoliikenteen pysäkki. Kiez kortteliajattelua Berliinistä. Berliini on historiallisesti jakautunut pieniin asukkaiden muodostamiin yhteisöihin, Kiezeihin. Kiez on kaupunkialueen yhteiskunnallinen viitekehys, se muodostaa asunnon ulkopuolisen kodin ja se on yleensä rauhoitettu läpikulkevalta liikenteeltä. Kieziin kuuluvat asukkaiden päivittäiset reitit ja niiden varrelle syntyneet lähipalvelut. Kiez-alueilla asukkaat ovat keskenään tuttuja, naapureita, ja naapurusto syntyy tuttujen naamojen avulla. Alueen asukkaat ovat palvelujen tärkein kohderyhmä. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 13

14 Neljä erilaista ja vaihtoehtoista kaupunki-innovaatiostrategiaa Edellisessä luvussa esiteltiin malli, jonka avulla voidaan luoda erilaiset kasvustrategiat erilaisille innovaatioille. Seuraavassa on kuvattu esimerkkien avulla, miten nämä strategiat poikkeavat toisistaan sekä syntyvän kaupunki-innovaation että mukana olevien toimijoiden näkökulmasta. Inkrementaaliset eli vähittäisten innovaatioiden kasvustrategiat: 1. PARANNUS (improve): Yleisin rakentamisen tapa, jossa yhden kiinteistön sisällä tehdään korjauksia tai laatutason parannuksia. Korjauksia tehdään yhdessä kiinteistössä (as.oy tai kiint.oy) ja rakentaminen tapahtuu nykyisen asemakaavan, rakennusluvan ja pysäköintinormien puitteissa. Esimerkkinä parannuksesta on putkiremontti tai julkisivun korjaus. 2. YHDISTELY (combine): Yhdistelmä tehdään kahden tai useamman toimijoiden kesken, mutta toiminta on nykyisten määräysten ja käytäntöjen mukaista. Esimerkkinä alueen pysäköintijärjestelyt tai rakennuksen käytön kehittäminen usean toimijan välillä. Korttelitasolla voidaan toteuttaa yhteistä kilpailuttamista, yhteishankintaa tai suunnittelua. Kuva 4. Kaupunki-innovaatio on paikallisesti sovellettu kaupunkiympäristön parannus, uudistus, yhdistelmä tai muutos. Strategiset eli radikaalien innovaatioiden kasvustrategiat: 3. UUDISTUS (reinvent): Uudistamisella tarkoitetaan rakennuksen kehittämistä siten, että talon alkuperäinen käyttö ajatellaan uudelleen (esim. rakennuksen käyttötarkoitus vaihdetaan toimistotalosta asuintaloksi) tai rakennuksen ajateltua korkeutta tai massoittelua muutetaan (esim. kerrostalon päälle rakennetaan pientaloja). Uudistus edellyttää muutoksia ohjeissa, määräyksissä ja käytännöissä, mistä aiheutuu yleensä innovaation hidas käytäntöön vienti. 4. MUUTOS (transform): Muutokseen osallistuvat useat toimijat useilta eri toimialoilta, lisäksi muutos edellyttää määräysten, normien ja käytäntöjen uudelleen ajattelua. Tällaiset kaupunki-innovaatiot etenevät hyvin hitaasti tai ei ollenkaan, mikäli ratkaisuissa ei paneuduta prosessin systeemisyyteen. Esimerkkeinä voidaan mainita erilaiset korttelitason lisä- ja täydennysrakentamishankkeet, jotka ovat pysähtyneet joko asukkaiden vastustukseen tai vallitsevien normien kalleuteen (pysäköinti). Muutosinnovaatioiden syntyminen edellyttää sekä uusien toimijoiden ja uusien palvelutuottajien välistä keskinäistä kehitysprosessia että paikallistasolla (korttelitaso) pitkäjänteistä vuorovaikutteista prosessia. Mitä laajemmasta muutoksesta on kysymys, sitä enemmän tarvitaan paikallistason toimijaverkoston luomista (asukkaat ja paikallistoimijat) sekä järjestelmätasoista vastavuoroista sopeuttamista (kaupunki).

15 Kokeilut ja pilotit muutoksen välineinä Rakennushankkeet ovat viime vuosina olleet tonttikohtaisia, jolloin rakennettavat uudet talot ovat olleet yhden kiinteistön (asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö) alueelle. Tonttikohtaisuuteen mentiin osin 1990-luvun laman seurauksena. Tonttikohtaisuus on mahdollistanut nopean toteutuksen ja myös erilaiset kokeilut, mutta kokeilut ovat olleet melko rajattuja ja siksi kehitetyt innovaatiot eivät ole olleet varsin radikaaleja. Kehittämismyönteisyys on kuitenkin selvästi kasvanut 2000-luvulla. Esimerkkinä muutoksesta on Helsingissä v käynnistetty Kehittyvä kerrostalo ohjelma (www.kerrostalo.hel.fi), jossa kaupunki oman maanomistuksensa avulla hakee ja mahdollistaa uudenlaisten kaupunkiasumisen innovaatioiden kehittymisen. Kuva 5. Kokeilujen ja pilottien avulla voidaan muuttaa myös asemakaavoitusta, lupamenettelyä ja normeja. Kehittyvä kerrostalo -ohjelmalla lisätään kerrostaloasumisen houkuttelevuutta, joustavuutta ja yksilöllisiä ratkaisuja. Helsingissä on ryhdytty määrätietoisesti kehittämään kerrostalorakentamista, jotta se tarjoaisi yksilöllisiä asumisratkaisuja ja olisi kilpailukykyinen vaihtoehto myös niille, jotka voivat valita asumistapansa. Kehittyvä kerrostalo -ohjelma vastaa suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviin teknisiin, toiminnallisiin, esteettisiin, sosiaalisiin, asuntopoliittisiin ja rakentamisprosessiin liittyviin kehittämistarpeisiin. Jotta päästään yksittäisistä kokeiluista ja piloteista rakenteellisiin muutoksiin, tulee kokeilujen pohjalle luoda malli kokemusten syventämisestä, laajentamisesta ja skaalaamisesta. Lähtökohtana ovat muutoshaasteet megatredit kuten energiatehokkuus (hiilijäljen pienentäminen), väestön ikääntyminen (palvelujen ja ympäristöjen saavutettavuus) ja olemassa olevan kiinteistökannan korjaukset ja nykyaikaistaminen. Vallitsevaan järjestelmään (laki, normit ja käytännöt) kuuluvat mm. asemakaavoitus, rakennuslupamenettely, pysäköintinormit, hankintamenettelyt ja suunnittelukäytännöt. Kokeilujen avulla innovaatio konkretisoituu, siitä tulee näkyvä ja sen vaikuttavuutta voidaan arvioida todellisten havaintojen avulla. Myös kokeilun kustannuksia voidaan verrata saatuihin hyötyihin. Kokeilut ja pilotit ovat oleellinen osa kaupunki-innovaatioiden levittämistä. Kaupungit ovat avainasemassa, kun kokeilukohteita etsitään ja kun luodaan kokeilulle suotuisaa ympäristöä (asemakaava, lupamenettely, normit ja käytännöt). Lisätietoa: hel.fi/ KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 15

16 Täydennysrakentamisella tarkoitetaan rakentamista nykyisen yhdyskuntarakenteen osaksi tai sen välittömään läheisyyteen. Siitä käytetään myös käsitteitä yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen. Täydennysrakentaminen voi kattaa usean tontin tai kymmenien rakennusten alueita tai vain yhden tontin. Lisärakentaminen on täydennysrakentamisen muoto, jossa rakentaminen tapahtuu olemassa olevalla tontilla. Esimerkiksi tontilla olevaa kerrostaloa korotetaan tai tontille rakennetaan uusi kerrostalo nykyisen lisäksi. Täydennysrakentamisen päämääränä on rakentaa uusia asuntoja paikkaan, jossa on olemassa tärkeimmät peruspalvelut ja joukkoliikenne. Näin voidaan esimerkiksi saada lisää palvelujen käyttäjiä tai monipuolistaa alueen asuntokantaa ja väestön ikärakennetta. Lisäksi säästetään kustannuksia, kun ei tarvitse rakentaa uutta infrastruktuuria (mm. vesija viemäriverkostot). Lähde: Lisä- ja täydennysrakentaminen kompleksinen kokonaisuus Lähiöiden ja esikaupunkialueiden lisä- ja täydennysrakentaminen on ollut tutkimuksen ja kehittämisen kohteena 1990-luvulta lähtien. Ensimmäisinä tapaustutkimuksen kohteina olivat Espoon Karakallio ja Järvenpään Jampassa (Kallio 1992). Uusimpia alueellisia tarkasteluja on tehty Riihimäen Peltosaaressa (VTT 2010) ja Helsingin Siltamäessä (RTT 2009-). Kenties pisimpään ja säännöllisimmin kehittämisen keskusteluja on ylläpidetty Helsingin Maunulassa, jossa onkin toteutettu useita erilaisia kaupunginosan kehittämishankkeita (ks. Ongelmallisimpana ovat olleet sodanjälkeiset kerrostalot, joissa kiinteistöjen korjaamiseen ei ole panostettu riittävästi. On syntynyt ns. korjausvelkaa, joka on alkanut leikkaamaan jo kiinteistön todellista arvoa. Vanhojen rakennusten julkisivut ja parvekkeet tarvitsevat kiireisiä korjauksia, mutta myös rakennusten putkistoja pitää uusia. Lisäksi rakennusten laatutason nosto edellyttää kylpyhuoneiden uusimista, hissittömät kerrostalot tarvitsevat aikaisemmin puuttuneen hissin. Monet kaupunginosat ovat siksi korjaamiskierteessä, jossa rahaa on vain välttämättömiin korjauksiin, jolloin varsinaiseen lisärakentamisen ytimeen - uudistamiseen ja laatutason nostamiseen ei ole edes päästy. Aluetasolla ongelmia on muodostunut myös siitä, että alkuperäisen asemakaavan mukaiset pysäköintitalot on toteuttamatta. Ja mikäli alueelle ehdotetaan lisärakentamista, on samassa yhteydessä tehtävä aikaisemmin toteuttamattomat pysäköintipaikat. Lisä- ja täydennysrakentamisen kompleksisuus muodostuu seuraavista tekijöistä: - Kiinteistöillä on korjausvelkaa, joka on nyt kasaantumassa. Korjauksissa toteutetaan kiireisimpiä korjauksia. - Rakennusten laatutasossa on puutteita (esim. hissittömyys) sekä nykystandardiin verrattuna vajavaisuuksia (pienet keittiöt ja kylpyhuoneet) - Asemakaavan mukaiset pysäköintipaikat on toteuttamatta (ns. pysäköintivelka) Kuva 6. Rakennuksen korottaminen Laajasalossa. Kuva: Kompleksisuus aiheuttaa yhtälön, jota ei voida enää toteuttaa kiinteistökohtaisesti. Tarvitaan isompaa aluekokonaisuutta, jotta kaupunkiasumiseen liittyvät asiat voidaan järjestellä nykyajan edellyttämällä tavalla. Tämän takia tarvitaan korttelitason lähestymistä ja kehittämisorientoituvaa sekä tulevaisuuteen tähtäävää keskustelevaa asennetta.

17 Täydennysrakentamiskorvaus - vuokratontit Kaupunki maksaa vuokralaiselle täydennysrakentamiskorvausta, jonka suuruus on 1/3 kaavamuutoksen tuomasta rakennusoikeuden nettoarvonnoususta. Korvaus voi olla suurempikin, enimmillään 2/3 nettoarvonoususta, jos nykyisten autopaikkojen toteutus aiheuttaa merkittäviä korvausinvestointeja (esim. maantasossa olevat autopaikat siirretään laitokseen tai maan alle). Korvaus maksetaan vuokrasopimuksen uusimisen yhteydessä sen jälkeen, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman. Maankäyttösopimus vuokratontit Käytännössä korvaus lasketaan siten, että ensin määritetään lisärakennusoikeuden arvo, joka lasketaan kunkin alueen kohtuullisen hintatason mukaan. Sen jälkeen rakennusoikeuden arvosta vähennetään sen aikaansaamiseksi tarvittavat kustannukset ns. korvausinvestoinnit kuten rakennusten purkaminen, johtosiirrot sekä piha- ja autopaikkajärjestelyt. Lopuksi nettoarvonnousu jaetaan siten, että vuokralainen saa siitä pääsääntöisesti 1/3 tai enimmillään 2/3. Omistustonteilla neuvotellaan maankäyttösopimus, kun tontinomistajalle koituu kaavamuutoksesta merkittävää hyötyä ( euroa tai enemmän). Tontinomistajan kanssa käytävissä maankäyttösopimusneuvotteluissa määritetään, minkä arvoinen kaavamuutoksen tuoma lisärakentamisoikeus on ja sovitaan kaupungille maksettavasta korvauksesta yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Maankäyttösopimusta ei tehdä ja korvausta ei makseta, jos arvonnousu jää alle euron. Kun arvonnousu on vähintään euroa, tontinomistaja on velvollinen maksamaan kaupungille korvauksen, joka on 1/3 osuus perusvähennyksellä euroa vähennetystä arvonnoususta (esim. arvonnousu 1,4 M 0,5 M : 3 = e). Korvaus erääntyy maksettavaksi, kun kaavamuutos saa lainvoiman. Korvaus on mahdollista maksaa esim. uuden rakennusoikeuden myymisestä saatavilla tuloilla ja siksi tontinomistajan on syytä jo kaavoitusvaiheessa sopia rakennuttajan tai rakennusliikkeen kanssa rakennusoikeuden myymisestä esim. kiinteistökaupan esisopimuksella. Korvauksen maksamisen ajankohta määritellään maankäyttösopimuksessa. Lähde: Sijainti kaupunkirakenteessa antaa lähtökohdat lisärakentamiseen Sijainti ja maanhinta vaikuttavat eniten lisärakentamisen kannattavuuteen. Eniten lisärakentamiseen vaikuttaa hyvä sijainti ja siitä johtuva korkeat asuntojen hinnat. Helsingin seudulla korkeimmat asuntojen hinnat ovat keskustassa ja sen läheisyydessä sekä merenrannan läheisyydessä. Myös joissakin aluekeskuksissa korkea maanhinta voi olla lisärakentamisessa käynnistävänä tekijänä. Taloyhtiö voi myydä lisärakennusoikeuden ja käyttää saatuja rahoja korjauskulujen peittämisessä. Taloyhtiö voi myydä kaavoitetun uuden tontin tai muuten järjestää lisärakennusoikeudelle toteuttajan ja saada siten rakennusoikeuden myynnin avulla rahallista tuloa taloyhtiölle. Keskustoissa samaa periaatetta on käytetty ullakoilla olevan rakennusoikeuden hyödyntämisessä (ks. Ullakkorakentaminen lisärakentamisen suunnannäyttäjänä). Oma vai vuokratontti? Erityisesti Helsingin kaupunki on maanomistajana edelleen monessa asunto-osakeyhtiössä. Lisä- ja täydennysrakentamisessa vuokratontin rakentaminen on ollut taloudellisesti kannattavampaa kuin omistustontin rakentaminen. Kaupunki voi luovuttaa 1/3 kaavoituksen tontille tuomasta nettoarvonnoususta asunto-osakeyhtiölle. Korvaus voi olla suurempikin, mikäli täydennysrakentaminen aiheuttaa merkittäviä korjausinvestointeja (mm. pysäköinti). Omistustontin arvonnoususta leikataan kolmannes kaupungille. Lisä- ja täydennysrakentamiseen sovelletaan uudisrakentamisen maankäyttösopimusta, jossa kolmasosa kaavoituksen tuomasta lisäarvosta leikataan kaupungille. Vaikka ylärajaa on nostettu (1 milj. euroa), voi tällä periaatteella olla silti lisärakentamiseen ryhtymistä hillitsevä vaikutus. Täydennys- ja lisärakentamisen edistämiseksi tulee kehittää entistä kannustavampia työkaluja. Esikaupunkialueiden ja lähiöiden kehittämiseksi tarvitaan yhtenäisiä periaatteita, jotka kannustavat sekä paikallistason toimijoiden verkottamiseen että rakentajien ja palveluntuottajien väliseen yhteistyöhön. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla eräänlaiset korttelitason kehittämissopimukset, jossa yhteydessä kaupunki voisi luopua arvonnousun leikkauksista. Näihin sopimuksiin voisi sisällyttää myös korttelipalveluihin, energiatehokkuuteen ja pysäköintiin liittyviä kannusteita. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 17

18 Pysäköintinormi vai kaupunkimainen elämäntapa? Pysäköinti akilleen kantapäänä. Lisä- ja täydennysrakentamisen yhteydessä joudutaan ratkaisemaan myös autojen pysäköintiin liittyviä kysymyksiä. Esikaupunkialueet ja lähiöt toteutettiin aikana, jolloin autoja oli huomattavasti vähemmän kuin nykyään. Asemakaavojen mukaiset pysäköintinormeihin annettiin usein 60 % lievennys. Vuokrataloalueilla annettiin tästäkin lisälievennyksiä. Tämän takia pysäköintipaikat voitiin toteuttaa edullisesti, isoina maantasoisina pysäköintialueina. Kun lisä- ja täydennysrakentamista tarvitaan, joudutaan samalla ratkaisemaan pysäköinti. Kuva 7. Erilaisia tapoja toteuttaa pysäköinti kustannuksineen. Lähde: Autopaikkatyöryhmä Autopaikkojen toteuttamiskustannukset ja niiden kohdistaminen nykyistä suuremmassa määrin autopaikkojen käyttäjille. Helsingin kaupunki. Pysäköinnin järjestämiseen liittyy useita, toisiinsa sidoksissa olevia kysymyksiä: - Kantakaupunki: monella kiinteistöillä ei ole kiinteistökohtaisesti toteutettuja autopaikkoja, vaan pysäköinti on hoidettu kadunvarsipysäköintinä. - Yhteiskäyttöautojen rooli: Car share palveluja on kehitetty omistusautoa korvaavana palveluna. Tämä palvelu voi korvata useiden autojen tarpeen. - Vuorottaispysäköinti: Kun työpaikkoja ja asuntoja on kaavoituksella onnistuttu yhdistämään, on voitu myös kehittää vuorottaispysäköintiä. Länsi-Pasilassa järjestelmä on toiminut hyvin. - Autoton elämäntapa: Viime vuosina on yleistynyt autoton elämäntapa. On todennäköistä, että energianhinnan kallistuessa ja ennen sähköautojen yleistymistä hyvien liikenneyhteyksiä varrella opetellaan elämään ilman omaa autoa. - Autollinen elämäntapa: Esikaupunkialueilla ja lähiöissä asuminen on edullisempaa kuin keskusta-alueilla. Tämä saattaa lisätä halukkuutta auton hankkimiseen, jolloin pysäköintitarve kasvaa. Varallisuuden jatkuva kasvu lisää myös autojen määrää. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia pysäköinnin konsepteja. Pysäköintikysymykset tulee ratkaista osana alueen kehittämisstrategiaa. Vaihtoehtoisia kehittämisstrategioita: 1. Autollinen kerrostalokortteli. Alueellinen, monitasoinen pysäköintilaitos. Toteutetaan osana lisä- ja täydennysrakentamista. Radikaalia korttelitasoista lisärakentamista. 2. Autoton tai vähäautoinen joukkoliikennekortteli. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella oleva asumisen korttelialue toteutetaan vähäautoisena. Asukkaat ovat tietoisia siitä, että autopaikkaa ei asuntoon kuulu. Viikonloppu- ja mökkiautoille on järjestetty kauempana olevat pysäköintialueet. Korttelitasolle on järjestetty palveluna yhteiskäyttöautoja. 3. Erilaiset kombinaatiot (1-2). Pysäköintialueiden käyttöastetta nostetaan päällekkäiskäytöllä (asuminen, työpaikat, kauppa ja harrastukset)

19 Ullakkorakentaminen lisärakentamisen suunnannäyttäjänä Kuva 8. Ullakolle esite (Helsinki suunnittelee 2010:1) Helsingin keskustassa ullakkojen hyödyntämistä on tuettu ohjeilla ja määräyksillä. Helsingin kantakaupungissa vanhoissa taloissa on kylmiä tai puolilämpimiä ullakkotiloja, joita alettiin ottaa asumiskäyttöön 1980-luvulta lähtien. Vuonna 1987 tehtiin Helsingin kantakaupunkialueen kattava määräaikainen poikkeamispäätös ullakoiden rakentamisesta. Kaupunkisuunnitteluun ja lupamenettelyyn luotiin erityiset ohjeet siitä, miten ullakkoja voidaan ottaa asumiskäyttöön. Ullakolle esitteessä (Helsinki suunnittelee 2010:1) kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten Helsingissä ullakkojen rakennusoikeutta voidaan hyödyntää. Tällä hetkellä ullakkorakentamiselle on sekä kysyntää (haluttu ja arvostettu asumismuoto) että kysyntää (taloyhtiöt saavat korjausrahaa myymällä rakennusoikeutta ullakolta). Kun markkinat ovat näin syntyneet, etenee uudistus itsestään. Kattorakentaminen on vielä yksittäisten esimerkkien varassa. Teollisesti rakennetuissa kerrostaloissa on tasakatot, jolloin ne ovat lähtökohtaisesti mahdollisia kattorakentamisen kohteita. Vuonna 1998 pidetyssä ideakilpailussa arkkitehti Juha Ilonen ehdotti Kallion katot nimisessä ehdotuksessaan, että kantakaupungin tasakattoisille rakennuksille voitaisiin tehdä kattoasuntoja. Tyypillisesti ensimmäisessä aallossa innovaatio jäi ideoinnin asteelle. Helsingin Laajasalossa toteutettiin v arkkitehti Ulpu Tiurin suunnitelmien mukaan osana laajempaa peruskorjausta lisäkerros samalla kun asennettiin hissit ja korjattiin julkisivuja. Uudet rakennusmääräykset mahdollistavat lisäkerroksien rakentamisen. Uusi E1-määräys mahdollistaa yhden lisäkerroksen rakentamisen enintään 7-kerroksiseen kerrostaloon. Tällä määräyksellä on haluttu edistää kevytrakenteisten lisäkerrosten rakentamista. Suomessa on nyt valmiudet kattorakentamisen innovaatioiden leviämiselle. Meneillään olevat ilmiöt tukevat kattorakentamista: Asuntojen korkeat hinnat, keskusta-asumisen trendi, kattojen hyödyntäminen (saunat, puutarhat, energiajärjestelmät jne) sekä viranomaisten tekemät myönnytykset tukevat rakennuksia korottavaa lisärakentamista. Matalampien kerrostalojen (3-4 kerrosta) korotus voidaan toteuttaa samalla, kun rakennukseen asennetaan hissit. Kuva 9. Laajasalossa kerrostaloja on korotettu lisäkerroksilla, korjattu julkisivua ja rakennettu hissit. Kuvat: KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 19

20 Kompleksinen lisä- ja täydennysrakentaminen systeemistä kaupunkiinnovaatioajattelua tarvitaan Esikaupunkialueilla ja lähiöissä on korjaustarpeita. Niiden nykyaikaistamiseksi on korjattava julkisivuja ja parvekkeita sekä uusittava putkistoja. Monet näistä rakennuksista tarvitsevat myös nykyaikaistamista, asumisen laatutason nostamista ja kulkemista helpottavia hissejä. Lisä- ja täydennysrakentaminen on nähty myös tapana nostaa alueen arvoa lisäkaavoituksen avulla. Tavoitteena on ollut se, että taloyhtiö voi toteuttaa samanaikaisesti kiinteistöön liittyviä korjauksia kiinteistöstä saadun myytävän lisärakennusoikeuden avulla. Kuva 10. Kaupungin omistamat asuinkiinteistöyhtiöt karttaesityksenä. Kaupunkien vuokrataloyhtiöillä on avainrooli uusien innovaatioiden levittämisessä ja myös niiden näkyväksi ja tutuksi tekemisessä. Lähde: Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus, kehittämisosasto Kuva 11. Kompleksinen korttelitaso. Keskustaa rakennetaan tonttikohtaisesti, esikaupunkeja korttelikohtaisesti. Keskustaalueilla ja vanhimmissa aluekeskuksissa alueet on rakennettu tonttikohtaisesti, jolloin myös talojen korjaaminen ja uudistaminen etenee talo kerrallaan. Esikaupungeissa, joissa tontit voivat olla myös isoja, tarvitaan alueittaista kehittämistä lähtökohtien kompleksisuuden takia. Lisärakentamisen kompleksisuus. Lisärakentamiseen liittyy monia systeemisiä asioita, jotka pitää samanaikaisesti ratkaista: 1. Pysäköinti: lisärakentaminen edellyttää uusien autopaikkojen rakentamista. Vanhoilla kiinteistöillä on ennestään toteuttamatta asemakaavan edellyttämät autopaikat, joten lisärakentamisen toteuttamiseksi pitää rakentaa monitasoinen pysäköintialue. 2. Arvonleikkausperiaate omistustontilla: nykykäytännön mukaan 1/3 syntyneestä hyödystä leikataan kaupungille. Vaikka yläraja onkin melko korkea, tämä periaate vähentää taloyhtiötason laskelmien kannattavuutta. 3. Kehittämistradition puute asunto-osakeyhtiöissä. Taloyhtiöissä ei ole syntynyt kehittämistraditiota lisärakentamisessa. Hankkeet edellyttävät pitkäjänteisyyttä, jota vaihtuva hallitus ei pysty säilyttämään eikä isännöinti tällaista tahtoa ole yleensä pystynyt luomaan. Lisärakentamisen edistämiseksi tarvitaan kokeiluja ja pilotteja. Uusien mallien löytämiseksi ja käytäntöön viemiseksi kunnalliset vuokrataloyhtiöt ovat avainasemassa. Asunto-osakeyhtiöt tulevat perässä vasta sen jälkeen, kun vuokrataloissa on todettu uudistusten toimivuus.

21 Korttelitaso edellyttää palveluajattelua palveluajattelu edellyttää korttelitasoa Kaupunki-innovaatioiden levittäminen edellyttää korttelitason vahvistamista. Asumista kehitetään yhä enemmän palvelunäkökulmasta ja palvelunäkökulma tulee esille paremmin, kun käsitellään isompaa kokonaisuutta. Tässä selvityksessä käsitellään moduulirakentamista (teollinen lisärakentaminen), lähilogistiikkaa (vastaanottoinfra) sekä talo palveluilla konsepteja (painottuen korttelitason hyvinvointipalveluihin). Lupaavia korttelitason kaupunki-innovaatioita ovat esimerkiksi pysäköinnin palvelut (korttelitaso ja liityntäpysäköinti), Car share palvelut (autojen vuokra- ja yhteiskäyttöpalvelut) sekä ryhmärakennuttaminen ja sen erilaiset urbaanit variaatiot (uudis- ja uudistamisrakentaminen). Myös erilaisten kortteli- ja paikallistason energiaratkaisujen levittämisessä ja skaalaamisessa voitaisiin hyödyntää kaupunki-innovaatioiden menetelmiä. Korttelitaso muuttaa osan tuotteista palveluiksi. Autopaikasta siirrytään liikkumispalveluihin, joita ovat oma auto, vuokra-auto (yhteiskäyttöauto) tai julkinen liikenne kävelystä tai pyöräilystä puhumattakaan. Muuttamalla kiinteistökohtaisen tuotteen korttelikohtaiseksi palveluksi voidaan tehostaa maankäyttöä ja luoda suotuisat olosuhteet kaupunki-innovaation etenemiselle. Moni nykyään kiinteistötasoinen palvelu voisikin olla korttelitasoinen (pysäköinti, lähilogistiikka, erityistilat kuten kattosaunat). Tällä tehostettaisiin korttelitason maankäyttöä sekä lisättäisiin palvelun tuottamisen kannattavuutta. Taulukko 1. Palvelujen ja tilojen keskinäinen suhde asunto-, kiinteistö- ja korttelitasoilla. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 21

22 3. Korttelitason pika-analyysit

23 3.1 Pika-analyysi korttelitasolla Pika-analyysi on menetelmä, jolla arvioidaan lupaavien toimintamallien, menetelmien ja palvelujen levittämistä, skaalautumista ja kasvua. Seuraavissa luvuissa analysoidaan korttelitason kaupunki-innovaatioita. Niitä on arvioitu kahdesta näkökulmasta, uudisrakentamisen ts. uuden rakennuksen tai uudistamisrakentamisen ts. nykyisen korjaamisen näkökulmasta. Pika-analyysi keskittyy olemassa olevissa kaupunginosissa ja niiden korttelitasolla tapahtuvaan uudistamisrakentamiseen ja siihen liittyvien kaupunki-innovaatioiden tunnistamiseen. Valitut kaupunki-innovaatiot ovat moduulirakentaminen, lähilogistiikka ja talo palvelulla konsepti (palveluvarustuksella toteutettu lisärakennus). KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 23

24 Korttelitason kaupunki-innovaatiot - analyysikehikko Kaupunki-innovaatio on kaupunkiympäristöön tuleva parannus, uudistus, yhdistelmä tai muutos. Jokainen näistä kaupunki-innovaatiotyypeistä on hieman toisistaan poikkeavia. Seuraavassa on kuvattu erilaiset kaupunki-innovaatiot strategiana. Tarkastelutapa perustuu luvussa 2 esitettyyn analyysimalliin. Innovaatiot voidaan jakaa kahteen eri tasoon, jotka ovat inkrementaalinen (vähittäinen) ja radikaali innovaatio. Radikaali on luonteeltaan strateginen ja inkrementaalinen operatiivinen. Varsinaiset kaupunki-innovaatiot voidaan jakaa tontti- tai kiinteistökohtaisiin innovaatioihin sekä korttelitason (useaa kiinteistöä koskeva) innovaatioihin. Taulukko 2. Kaupunki-innovaatioiden analyysikehikko. Esimerkkinä pysäköintiratkaisut Radikaali innovaatio (strateginen) Tontti / kiinteistökohtainen Uudistus Kortteli / usean kiinteistön keskeinen Muutos Inkrementaalinen eli vähittäinen innovaatio (operatiivinen) Parannus Yhdistelmä Parannus: Innovaatio ei edellytä erityistä muutosta, vaan toimitaan nykyisten prosessien mukaisesti. Parannetaan nykytilannetta toteuttamalla asemakaavan mukainen pysäköintitalo. Esimerkkinä korkean hintatason alueet (esim. keskusta-alueet ja keskustan laajenemissuunnat sekä merenrannan läheisyys) Uudistus: Innovaatio edellyttää uudelleen ajattelua. Muutetaan pysäköintinormia tarvetta vastaavaksi (esim. asemanseudun lähistöllä pienasunnoissa ei suurta tarvetta pysäköintipaikoille. Yhdistelmä: Innovaatio edellyttää pysäköinnin käytön tehostamista eri toimijoiden kesken (asuminen, työpaikat, palvelut ja harrastukset yhdessä). Toteutetaan vuorottaispysäköintiin perustuva pysäköintitalo. Muutos: Innovaatio edellyttää pysäköinnin uudelleen ajattelua, toimintojen yhdistelemistä ja uusia palveluja. Toteutetaan vuorottaispysäköinti, alennetaan pysäköintinormia ja lisätään Citycar-palveluja.

25 3.2 Moduulirakentaminen Suurin osa suomalaisista esikaupungeista ja lähiöistä on teollisesti rakennettuja. Voitaisiinko nämä kerrostalot korjata myös samalla tavalla, teollisesti nopeasti ja kustannustehokkaasti? Moduulirakentamisen pika-analyysissa selvitetään uuden teollisen rakentamistekniikan kasvumahdollisuuksia. Moduulirakentaminen on Suomessa uusi menetelmä, joka perustuu pitkälle vietyyn tehdasrakentamiseen. Varsinainen rakentaminen tontilla on lähinnä asentamista, valmiin rakennuksen liittämistä perustuksiin ja LVIS-verkostoihin. Moduulirakentamisessa rakennus koostuu valmiiksi toteutetuista asuntomoduuleista, jotka viimeistellään suunnitelmien mukaisesti tehtaalla. Valmis rakennus kuljetetaan joko osissa tai jopa kokonaisena rakennuspaikalle. Moduulirakentamisen edut perustuvat teolliseen, tehdasmaiseen rakentamiseen, jossa työmaa on säätiloilta suojatuissa sisätiloissa. Rakennustyömiehet voivat tehdä työnsä turvallisissa tehdasolosuhteissa, myöskään rakennustarvikkeet eivät ole säätilojen armoilla. Sisätilaolosuhteiden avulla laatutasovaatimuksia voidaan nostaa korkeammalle tasolle. Valmiit moduulit kuljetetaan rakennuspaikalle, jossa ne asennetaan etukäteen tehtyjen perustusten mukaisesti. Koska suurin osa rakentamisesta tehdään tehtaalla, lyhenee rakentamisen aika huomattavasti. Moduulirakentamisen keveys tuo rakentamistekniikalle erityisiä ominaisuuksia. Moduulirakentaminen mahdollistaa olemassa olevien rakennusten korottamisen. Keveät moduulit eivät tarvitse erillistä runkorakennetta vaan ne voidaan kiinnittää suoraan korotettavan rakennuksen yläpohjaan. Suomessa moduulirakentamisen edelläkävijä on Uudessakaupungissa toimiva Neapo Oy, joka on tuonut laivarakennusalalle kehitetyn teräskennorakenteen talonrakentamiseen. Neapo Oy on yrityksenä nuori, perustettu vuonna 2007 mutta tullut nopeasti markkinoille erityisesti valmiin jälkiasennukseen tarkoitetun hissimoduulin avulla. Moduulirakentamista käsitellään etupäässä lisä- ja täydennysrakentamisen kannalta, mutta uudisrakentamisen avulla moduulirakentaminen tulee tutuksi ja tämän jälkeen menetelmää on todennäköisesti helpompi levittää myös lisä- ja täydennysrakentamiseen. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 25

26 Näkökulmia moduulirakentamisen yleistymiseen Moduulirakentamisessa on selvästi etuja, mutta uutena rakennusteknologiana se kohtaa sekä suunnittelujärjestelmään, normeihin että erityisesti käytäntöihin liittyviä esteitä. Merkittävin este lienee kuitenkin teknologian tuntemattomuus, ja koska esimerkkejä ei ole, siihen ei myöskään osata suhtautua yhtenä todellisista vaihtoehdoista. 5-kerroksinen asumisoikeusasunto. Helsinki, Myllypuro. Vuokrakerrostalo (53 huoneistoa). Vantaa, Viertola Toimisto- ja huoltorakennus. Turku, Lauttaranta. Kuva 12. Toteutettavia moduulirakentamisen kohteita. Kuvien lähde: Kuva 13. Näkökulmia moduulirakentamiseen. Lisärakentaminen on taloyhtiölle samalla myös lisävaiva, joten siitä tulee selkeästi hyötyjä (lisäarvoja): myytävää rakennusoikeutta (rahoitusta talon muille korjauksille), uusia laadukkaita asuntoja (talon oman väen asumistarpeet) ja uusia talon yhteisiä tiloja (esim. talosauna).

27 Moduulirakentamisen skaalautuvuus Moduulirakentamisen leviää nopeimmin uudisrakentamisen avulla. Näiden pilottikohteiden jälkeen teknologia, rakentamisen tapa ja hyödyt tulevat tutuksi. Myös moduulirakentamisen toteutukset hissirakentamisessa (vanhoihin taloihin jälkeenpäin asennetut hissikuilut) antavat näyttöjä moduulirakentamisen mahdollisuuksista korttelitasolla. Moduulirakentamisen yleistymisessä tarvitaan kuitenkin sellaisia rakennuttajia, jotka lähtevät hakemaan kokemuksia uudesta rakentamistavasta. Siksi erilaisilla omaan omistukseen rakennuttavilla rakennuttajilla (esim. kunnalliset vuokratalorakennuttajat) on tärkeä rooli ensimmäisten näyttöjen saamiseksi. Vasta myöhemmässä vaiheessa toteutustapa tulee yleistymään asunto-osakeyhtiöissä. Kuva 14. Suunnitelma kerrostalon korottamiseksi. Helsinki, Myllypuro. Kuvan lähde: Taulukko 3. Kaupunki-innovaatioiden analyysikehikko. Tontti / kiinteistökohtainen Kortteli / usean kiinteistön keskeinen Radikaali innovaatio (strateginen) Inkrementaalinen eli vähittäinen innovaatio (operatiivinen) Uudistus (kattorakentaminen) Parannus (uudisrakentaminen) Muutos (korttelitason muutosprosessi) Yhdistelmä (korttelitason lisärakentaminen ilman muutosprosessia) Parannus: Moduulirakentaminen kiinteistökohtaisena uudisrakentamisena, jolloin voidaan toimia nykyisten prosessien mukaisesti. Moduulirakentaminen tuo rakentamiseen nopeutta, säältä suojattua tehokkuutta sekä moduulirakentamiseen kuuluvia teknisiä etuja. Uudistus: Kattojen päälle toteutettava, kiinteistökohtainen moduulirakentaminen on radikaalia lisärakentamista, joka edellyttää julkiselta sektorilta innovaation sopeuttamistoimia (asemakaavoitus, rakennusvalvonta). Yhdistelmä: Moduulirakenteinen lisä- ja täydennysrakentaminen ilman korttelitason muutosprosessia (isot oman korttelin muodostavat kiinteistöt). Muutos: Korttelitasoinen lisä- ja täydennysrakentaminen on radikaali innovaatio, jossa ratkaisun löytyminen edellyttää strategisen tason prosessia. Korttelitason lisäarvoja syntyy vasta sitten, kun laskelmiin liitetään pysäköinti, palvelut (kotiin tuotavat ja palvelutiloja edellyttävät), lähilogistiikka, viherrakentaminen (mm. kattopuutarhat) ja vapaa-ajan tilat. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 27

28 Lisärakentamisessa on kahdenlaisia omistajia: sijoittajaomistaja (esim. kunnalliset vuokrataloyhtiöt), joiden motiivina on pitkäaikainen omistaminen toimintaa tehdään omalla rahalla ja riskillä. Asunto-osakeyhtiöt, joiden taustalla on tavallisia, erilaisia asunnonomistajia, motiivin (=rakennusoikeuden myynti korjausten rahoittamiseksi) syntyminen edellyttää tahtotilaa (=taloyhtiöllä kiinnostava visio tulevaisuudesta) sekä riskitöntä toteuttamista (=tietoa siitä, että valittu menetelmä toimii myös pitkällä aikavälillä). Jalkauttamispajan ( ) tuloksia Moduulirakentamista käsiteltiin pidetyssä korttelitason pika-analyysien jalkauttamistyöpajassa. Moduulirakentaminen liitettiin lisärakentamisen viitekehykseen oheisen kuvan mukaisesti. Alueellisten kehittämisprojektien roolina on vaikuttavuuden lisääminen. Kun yhdellä alueella kehittämistyö tehdään kokonaisvaltaisemmin, voidaan toteutusta viedä tavanomaista pitemmälle. Korttelitason kompleksisuuteen voidaan löytää uusia ratkaisuja ja toteutettu uudistamisrakentaminen saa myös tarvittavaa näkyvyyttä. Onnistunut kokonaisuus, jota voidaan käydä katsomassa ja jonka dokumentoituja ratkaisuja voidaan arvioida, edistää myös lisä- ja täydennysrakentamisen houkuttelevuutta. Lisä- ja täydennysrakentamisen paikallinen motiivi pohjautuu ennen kaikkea taloudellisiin seikkoihin. Keskusta-alueilla, joissa asuntojen hinnat ovat korkeita, on kaavoituksella tuotettavalla lisärakennusoikeudella kysyntää. Asuntoyhtiö voi myydä rakennusoikeuden ja käyttää syntyvän rahan rakennuksen välttämättömiin pakollisiin korjauksiin. Mitä korkeammat asuntojen hinnat, sitä enemmän lisärakennusoikeudesta tulee jaettavaa rakennuksen erilaisiin korjauksiin (pakollisiin korjauksiin ja myös arvokorjauksiin). Kuva 15. Lisärakentamisen viitekehys. Jalkauttamispajassa keskeiseksi nousi taloyhtiön ansaintalogiikka sekä toteutumista edistävän paikallisen arvoverkoston määrittäminen. Jotta päästäisiin myös puhumisesta tekoihin, tarvitaan yksityiskohtaisia, kaupungin organisaation (kaavoitus, rakennuslupa, kiinteistö- ja tonttiasiat) eri toimialoille ulottuvia tehtävälistoja. Mitä esimerkiksi kattorakentaminen edellyttää eri hallintokunnilta: kaavoitusperiaatteiden määrittämistä, rakennusluvan edellytysten kirjaamista sekä tonttipolitiikkaan liittyvien toimintamallien läpikäymistä. Valmiit toimintamallit helpottavat tulevien hankkeiden käynnistymistä.

29 Kuva 16. Moduulirakentaminen lisä- ja täydennysrakentamisen mahdollistajana. Kuva: Kirsten Sainio, Movense Oy. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 29

30 Johtopäätöksiä Moduulirakentaminen on uusi, kasvussa oleva rakentamisteknologia, jota on pitempään hyödynnetty muualla maailmalla. Jotta moduulirakentaminen tulee tutuksi, tarvitaan hyviä esimerkkikohteita. Väylä markkinoille on uudisrakentamisen avulla, jossa kunnallisilla, omaan omistukseen tekevillä rakennuttajilla on tärkeä avaajan rooli. Moduulirakentamisen yleistyminen edellyttää suunnittelu- ja hankintakäytäntöihin kilpailuneutraaliteettia (materiaali- ja teknologiariippumattomuutta). Moduulirakentamiselle hyvänä vertailukohteena on puurakentaminen, jonka toimintaedellytyksiä on myös pyritty edistämään samalla kun puurakentamista edistetään, voidaan tuoda vaihtoehtona myös moduulirakentamista. Teollinen lisärakentaminen tarvitsee edelläkävijöitä, ja kunnallisilla vuokrataloyhtiöillä voisi olla kykyä ja mahdollisuuksia toimia kaupunki-innovaation avaajana. Kaupunki-innovaation leviämiseksi tarvitaan uskottavia pilot-kohteita, jotta erityisesti asuntoosakeyhtiöt saivat tukea lisärakentamisprosesseilleen. Erillisten kehittämisalueiden roolina voisi olla vaikuttavuuden hakeminen esimerkkialueina ja näytön antajina toimiminen. Lähiöt rakennettiin teollisesti, tavoitteena edullisia asuntoja kaiken ikäisille suomalaisille. Tämä sama asenne tulisi tuoda näiden lähiöiden uudistamiseen. Sekä pakolliset korjaukset että laatutasoa nostavat arvokorjaukset tulisi pystyä toteuttamaan teollisesti ts. esivalmistettuja ja modulaarisia rakennusosia hyödyntäen. Moduulirakentamisella voisi olla merkittävä rooli kaupunginosien uudistamisessa ja laatutason päivittämisessä. Kaupunginosien uudistamisessa tarvitaan kustannustehokkaita, laadukkaita ja asukkaita innostavia esimerkkejä. Laajempi lisä- ja täydennysrakentaminen edellyttää isomman kokonaisuuden (ns. korttelin) määrittämistä. Moduulirakentaminen on yksi ratkaisuvaihtoehto tilanteissa, joissa on uusittavaa ja korjattavaa sekä nykyaikaistamistarpeita. Kunnalliset vuokrataloyhtiöt, joissa voidaan toteuttaa laajoja lisärakennushankkeita, ovat tärkeässä roolissa. Kokemukset siirretään asunto-osakeyhtiöihin vasta sen jälkeen, kun on saatu kokemuksia ja näkyvyyttä. Pilottien ja kokeilujen dokumentointi on erityisen tärkeää. Lisä- ja täydennysrakentamisen edistämiseksi tulee olla valmiit toimintamallit ja periaatteet (kaavoitus, rakennuslupa, tonttipolitiikka), jotta ideatasolta päästään myös toteutukseen. Erilaiset moduulirakentamisen kasvustrategiat 1. Teknologia tutuksi ja näkyväksi. Uudisrakentaminen. Kunnallisten vuokrataloyhtiöiden avainrooli. 2. Kattorakentaminen. Ullakkorakentamisen tradition jatkaminen. Kiinteistökohtaiset sovellukset. Erityisesti korkean hintatason alueet. Keskusta-alueet ja meren lähistöllä olevat kaupunginosat. 3. Kattorakentaminen /Hissirakentamisen eteenpäin konseptointi. Olemassa olevan hissittömän kerrostalon varustaminen hissillä, samalla lisäkerroksen rakentaminen taloon. Kärkenä kunnalliset vuokrataloyhtiöt. 4. Alueellisen kehittämisprojektin toteuttaminen moduulirakentamisella. Kunnallisten vuokrataloyhtiöiden avainrooli. Alueellisen kehittämisprojektin laajentaminen esikaupunkialueelle. 5. Moduulirakentamisen leviäminen asunto-osakeyhtiöihin. Kokemuksen ja näkyvyyden avulla asunto-osakeyhtiöt alkavat viedä hitaasti kehitysprosesseja eteenpäin.

31 3.3 Vastaanottoinfra - lähilogistiikka Palvelujen tarpeen kasvu tarkoittaa myös korttelitason palvelutilojen määrän kasvua. Mitä enemmän kotiin kuljetetaan tavaroita ja palveluja, sitä enemmän tarvitaan myös tätä palvelua tukevia tiloja. Lähilogistiikalla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen kotiinkuljetusta ja vastaanottoinfralla tätä tukevia tilaratkaisuja. Kun suomalaisia esikaupunkeja ja lähiöitä alettiin rakentaa 1950-luvulta lähtien, kuului sen aikaiseen palvelurakenteeseen nykyistä huomattavasti enemmän palveluja. Asuntoaluekohtaisesti toteutetuissa pienissä ostoskeskuksissa oli lähikauppoja ja muita lähipalveluja myyviä yrityksiä. Vuosikymmenien kuluessa myös palvelujen tuotantoa tehostettiin, jolloin kaupan yksikkökoko kasvoi ja kauppa keskittyi suuriin kehäteiden varsille sijoittuneisiin kauppakeskuksiin. Asuntoalueilta sekä vanhoista esikaupungeista ja lähiöistä että uusista kaupunginosista ei enää ole tarjolla perinteisiä lähipalveluita. Viime vuosina lähi- ja luomuruuan kysynnän kasvu on lisännyt pienten lähikauppojen tarjontaa, toistaiseksi lähinnä keskusta-alueilla. Kuljetusteknologian kehittymisen seurauksena myös lähi- ja pienlogistiikkaa on alettu kehittää. Päivittäiskaupan nettikaupassa johtava maa Euroopassa on Englanti, jossa koko vähittäiskaupasta runsas 10 % myydään netin kautta ja päivittäistavarasta (=lähinnä ruokaa) 2,8 %. Kasvu on ollut yli 10 % vuodessa. Markkinajohtajana on Tesco (www.tesco.com). Suomessa nettipohjainen kotiinkuljetus alkoi yleistyä vasta vuoden 2010 aikana. Markkinoilla on nyt useita kilpailijoita, joiden kuljetuskonsepti poikkeaa jonkin verran toisistaan. Toimijat ovat S-ryhmä (Alepa-ketju yhdessä Gastronautti-kuljetuspalvelun kanssa), Ruokanetti Oy ja Seulo-Palvelut Oy. Seulo-Palvelut Oy:n juuret ovat 1990-luvun lopulla, jolloin kaupunki- ja seutulogistiikkaa alettiin kehittää myös Suomessa. Seulo on ollut mukana Espoon Suurpellon rakentamisessa siten, että jokaiseen taloyhtiöön on toteutettu kellarin autopaikkojen yhteyteen palvelujen vastaanottotila, ns. palvelueteinen. Seulon palveluikkunaan kuuluu elintarvikekaupan lisäksi lähi- ja luomuruokaa, pesulapalveluja, toimistotarvikkeita ja kaupunginkirjasto. Seulossa jokainen tuottaja vastaa palvelutarjonnasta. Seulo suunnittelee palvelumallin yleistymisen edistämiseksi tarjoavansa palvelukaappejaan myös kilpailijoiden käyttöön. Ks. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 31

32 Näkökulmia lähilogistiikan yleistymiseen Suomessa on vahva postiin liittyvä kotiinkuljetusperinne. Vaikka nettikauppa on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt, ei kotiin tuomisen infrastruktuuria ole juurikaan lisätty. Erityisesti elintarvikkeiden kotiin tuomisessa on toistaiseksi pitänyt vastaanottajan olla paikalla. Espoon Suurpeltoon toteutetaan jokaisen asuinrakennuksessa ns. palvelueteinen, jossa on lukittua tilaa nettikaupan kautta tuleville kuljetuksille. Kuva 17. Palvelujen vastaanottamiseksi tarvitaan lukittava tila tai kaappi, johon palvelun tuottaja voi jättää kuljetukset ja asukas vastaavasti hakea tavarat molemmat omien aikataulujensa mukaisesti. Palvelueteinen helpottavaa verkkokaupan lisääntyvää käyttöä. Seulo-Palvelussa palvelueteiseen on vuokrattavissa lukittava kaappi, jolloin tilaajan ei tarvitse olla paikalla vastaanottamassa tuotteita. Ruokaostokset toimitetaan lämpöeristetyssä ja kylmägeelillä varustetussa kiertävässä kuljetuslaatikossa, jota voidaan käyttää sekä pakasteiden kuin lämpimänkin ruoan kuljetukseen. Kuva 18. Kylmägeeleillä varustettu kuljetuslaatikko. Lähde: pg Seulo tarjoaa nyt vastaanottokaapin neljäksi kuukaudeksi veloituksetta Suurpellon asukkaille. Kuva 19. Näkökulmia vastaanottotilojen toteuttamiseen. Lähde: / heinäkuu 2011

33 Pika-analyysi levittämisstrategiaksi Uudisrakentamisen avulla on voitu esitellä lähilogistiikka-kokonaiskonseptia, jossa kerrostaloihin on jo suunnitteluvaiheessa tehty palvelueteiset. Taulukko 4. Kaupunki-innovaatioiden analyysikehikko. Kuva 20. Espoon Suurpellossa VVO:n rakennuttamaan asuintaloon toteutettu yhdistetty lastenvaunu- ja palvelueteistila, joka sijaitsee hissin vieressä pohjakerroksessa ja josta on yhteys autopaikoille. Radikaali innovaatio (strateginen) Inkrementaalinen eli vähittäinen innovaatio (operatiivinen) Tontti / kiinteistökohtainen Uudistus (palvelueteinen) Parannus (vastaanottokaapille tila kiinteistöstä tai piha-alueelta) Kortteli / usean kiinteistön keskeinen Muutos (palvelueteiset sekä korttelitason palvelualusta) Yhdistelmä (postin jakelukeskuksen laajentaminen vastaanottotilaksi) Parannus: Innovaatio ei edellytä erityistä muutosta, vaan toimitaan nykyisten prosessien mukaisesti. Etsitään vastaanottokaapille tilaa kerrostalon varastotiloista, autopaikkahallista tai pihalta. Yhdistelmä: Innovaatio edellyttää lähilogistiikan käytön tehostamista eri toimijoiden kesken (asuminen, työpaikat, palvelut ja harrastukset yhdessä). Laajennetaan postikeskukseen tila vastaanottokaapeille. Uudistus: Innovaatio edellyttää lähilogistiikan uudelleen ajattelua. Toteutetaan uudisrakentamisen yhteydessä monikäyttötila, johon asennetaan vastaanottokaapit (esimerkkikohde: Espoon Suurpelto). Muutos: Innovaatio edellyttää lähilogistiikan uudelleen ajattelua, toimintojen yhdistelemistä ja uusia palveluja. Toteutetaan korttelitasoinen palvelukeskus, jossa asukkaat voivat hakea sekä tavaroita että palveluja. Tilassa on jokaiselle asukkaalle oma henkilökohtainen vastaanottokaapisto. Kuva 21. Kerrostalon pohjakerroksessa olevaa vastaanottoinfraa Hollannissa v KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 33

34 Esimerkkilaskelma. Korttelitason lähilogistiikka / vastaanottotilan mitoitus. Suurkortteli, jonka korttelitehokkuus e=2 (400 asuntoa, noin 700 asukasta). Keskimääräinen esteetön jalankulkuetäisyys vastaanottotilasta n. 120 metriä. Aukioloaikana keskimäärin 7 ihmistä käy vastaanottotilalla (luontaisen kohtaamispaikan luominen) Tilatarve 0,8 m2/asunto. Lähde: Panu Lehtovuori, Riittävän iso korttelitason avulla vastaanottotilasta voi tulla luontainen korttelin kohtaamispaikka. Samalla kun ruokalaatikot haetaan, vaihdetaan naapurien kesken kuulumisia. Lähilogistiikalla ja vastaanttotilojen suunnittelulla voisi olla positiivisia, luontaisen toimivia, asukkaiden välistä yhteisöllisyyttä lisääviä vaikutuksia. Korttelitason logistiikka edellyttää myös korttelitason täydellistä toimivuutta (esteettömyyttä). Myös ruokalaatikoille tulisi olla vetokärryjä tms. pyörillä kuljetettavia, kantamista helpottavia välineitä. Jalkauttamispajan ( ) tuloksia Lähilogistiikkaa käsiteltiin pidetyssä korttelitason pika-analyysien jalkauttamistyöpajassa. Työskentelyssä nousi esille korttelitason vastaanottotilojen kehittäminen. Toimenpiteet / toteutumisen esteitä 1.Logistiikan muutosprosessia hidastaa nykyisten toimijoiden nykyinen, jo rakennettu logistiikkaketju (suurten toimijoiden market-verkosto). Ratkaisuna on muutosta haluavien toimijoiden yhteistyön vahvistaminen. Lähilogistiikan pienten toimijoiden arvoverkoston rakentaminen ja uusien näkyvyyttä edistävien pilottien toteuttaminen. Myös tässä kaupunki-innovaatiossa ns. innovaatiorakennuttajilla (omaan omistukseen rakennuttavilla rakennuttajilla) on avainrooli uuden ajattelun ja liiketoiminnan vahvistamisessa. 2.Lähilogistiikkaan tukeutuvan jakelulogistiikan toteuttaminen korttelitasolle. Ratkaisuna ovat erilaiset korttelitason yhteistilat ns. korttelitalot, joissa lähilogistiikka on osana korttelitason palvelukeskittymää. Tämä edellyttää parempien kohtaamispaikkojen luomista korttelitasolla (esim. tunnistamalla ja hyödyntämällä luontaisten kulkuväylien varret). Lähilogistiikka vahvistaa korttelitason yhteisöllisyyttä, koska ruokatavaroiden hakeminen lisää ihmisten luontainen liikkumista ja kohtaamista korttelitasolla. 3.Kiinnostavien ja haluttavien esimerkkien luominen ja näkyväksi tekeminen. Houkuttelevuutta ja haluttavuutta lisätään hyvän suunnittelun ja muotoilun avulla. Lähilogistiikka tuodaan tutuksi ja myös kiinnostavaksi erilaisten esimerkkitoteutusten avulla (Suurpelto Kruununhaka Suomenlinna). Olisi hyvä, että myös käyttäjistä löytyisi sellaisia innostuneita puolestapuhujia, joista myös media olisi kiinnostunut. 4.Vastaanottotilan toteuttamisen edistäminen. Suuremmat muutokset kaupunkiympäristössä edellyttävät sekä asemakaavoitusta että vähintään rakennuslupatason hyväksyntää. Uusien alueiden asemakaavoituksessa olisikin nykyään syytä suunnitella korttelialueet niin, että lähilogistiikka on keskeinen osa paikallista toimivuutta. Korttelitason palvelukonseptien kehittäminen edellyttää myös erilaisia toteutusmalleja. Vaihtoehtoina ovat täysin kaupallisesti hoidettu lähilogistiikka (asukkaan itsepalvelu), osa-aikainen avustava henkilöstö palvelua tukemassa tai erilaiset asukkaiden itse muodostamat palvelupiirit osana korttelitason vastaanottokeskusta.

35 Kuva 22. Vastaanottotilan laajentaminen korttelitason kohtaamispaikaksi. Kuva: Kirsten Sainio, Movense Oy. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 35

36 Lähilogistiikan edistäminen on minimissään sitä, että vastaanottokaapeille etsitään tila jostain kiinteistön omistuksessa olevasta yhteisestä tilasta. Vastaanottoinfra (lähilogistiikka) voidaan toteuttaa hyödyntämällä nykyisiä postin käytäntöjä (paikka, johon kuljetuslaatikot jätetään). Vastaanottoinfraa voidaan strategisesti kehittää korttelitasolla muiden logistiikkatoimijoiden kanssa (korttelitason vastaanottokeskus) tai porraskohtaisesti palvelueteisiä toteuttamalla. Myös kierrätykseen liittyvät tavaravirrat ja palvelumallit voitaisiin yhdistää osaksi lähilogistiikkakonsepteja. Pidetyssä jalkauttamistyöpajassa ( ) korostui korttelitaso, jossa vastaanottotila voisi olla osana korttelin yhteisiä tiloja. Potentiaalisimpana nähtiin ratkaisut, jossa talon toiminnallisuutta parantavan vastaanottotila toteuteaan korttelin luontaisten reittien varrelle. Lähilogistiikka yleistyy parhaiten siten, että vastaanottotilat (palvelueteiset) vakiinnutetaan osana nykyaikaista kerrostalokorttelia. Kehittämisen kärkenä kunnalliset vuokrataloyhtiöt (omaan omistukseen rakennuttavat), korkeatasoisen asumisen kehittäjät (esim. laadukas vuokra-asuminen) ja rakennusliikkeet (palvelueteisten vakioiminen osaksi laadukasta kerrostaloasumista). Investoinnin pitkän aikavälin hyödyt tulee pystyä kuvaamaan. Johtopäätöksiä Lähilogistiikan rooli ja merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa sitä mukaa, kun kuluttajat alkavat arvottaa kaupassa käymisen aikaa osana kotitalouden ajankäyttöä. Edelläkävijöinä tulee olemaan todennäköisesti perheelliset, joilla ruuan kotiinkuljetus tuo arvokkaita lisätunteja. Ruuan kotiinkuljetuksen kuljetusapua hyödyntävät todennäköisesti ne, joiden lähellä ei ole kauppaa ja joilla ei myöskään ole autoa käytettävänä. Lähilogistiikan sovellusten kasvun suurimmat esteet ovat kuluttamisen ja ajankäytön kulttuurissa. Kaupassakäynti on juurtunut tiiviiksi osaksi arkea. Lähilogistiikkapalvelujen laajempi yleistyminen edellyttää kulttuurillisia ajan käyttöön liittyviä muutoksia. Lähilogistiikan kulttuurin vahvistamiseksi tarvitaan korttelitason kehittämistä, jossa kehitetty palvelu tukee asukkaiden ajankäyttöä (säästää kaupassa kulkemisen aikaa ja oman auton käyttökustannuksia) sekä luo uuden väylän naapuruston keskinäisen yhteydenpidon vahvistamiseksi. Palvelun laajentumisen kannalta olisi tärkeää tuoda esille kuluttajia kiinnostavia ja houkuttelevia ratkaisuja. Tuote ja teknologia (nettipohjainen tilausjärjestelmä ja vastaanottokaapisto) eivät riitä, vaan tarvitaan asukkaiden omia, kulutustottumuksia muuttavia kokemuksia. Erilaiset lähilogistiikan kasvustrategiat 1. Palvelueteinen tutuksi ja näkyväksi. Palvelueteisten (ml. lastenvaunuvarastot) vakiinnuttaminen osana uudisrakentamista. Palvelueteisten variaatiot (myös pihaalueet). Suurpelto-kokemusten dokumentointi ja tulosten ja oppien levittäminen. Palvelueteisen RT-kortti suunnittelijoiden avuksi. Palvelueteisen markkinointi suoraan rakennuttajille, rakentajille, asukkaille ja kiinteistönomistajille. 2. Vastaanottotilojen kehittäminen korttelitasolla. Yhteisöllisten, toiminnallisten ja taloudellisten lisäarvojen arvioiminen. 3. Lähilogistiikan toteuttaminen osana alueellista kehittämisprojektia. Korttelitason toiminnallisuus (esteettömyys) Kunnallisten vuokrataloyhtiöiden avainrooli. 4. Asukkaiden välisen yhteistyön ja verkottamisen lisääminen korttelitasolla. Vastaanottotilojen toteuttaminen osana kortteliuudistusta. 5. Käyttäjien keskinäinen verkottaminen ja lähiruokarinkien syntymisen tukeminen. Lähilogistiikka osana lähi- ja luomuruuan kehittämistä. Sosiaalisen median hyödyntäminen.

37 3.4 Talo palveluilla korttelitason hyvinvointipalvelut Korttelitaso konkretisoi myös hyvinvointipalvelujen tarpeen. Läheisyys on tärkeää sekä palvelujen tarvitsijan että niiden tarjoajan näkökulmasta apu lähellä tuo turvallisuutta sekä myös lyhyiden etäisyyksien takia kannattavuutta palvelun tuottajalle. Kolmas korttelitason kaupunki-innovaatio on nimetty talo palveluilla konseptiksi. Tällä tarkoitetaan osaksi lisärakentamista liitettävää palvelukonseptia, joka voidaan toteuttaa useamman taloyhtiön alueella. Jätkäsaaren keskustakortteleiden konsepti Jätkäsaaren keskustakortteleiden konsepti hankkeen tavoitteena on koota taustatiedot ja määritellä tavoitteet konseptille, jolla keskuskortteleista tehdään kaikkien jätkäsaarelaisten, niin asukkaiden kuin muuten Jätkäsaaressa asioivien, eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien yhteinen toiminta- ja kohtauspaikka. Keskuskortteleista on tavoitteena luoda ainutlaatuinen paikka, josta syntyy uusi kaupunginosakeskuksen malli. aren_keskuskorttelit_vaihe%20a_raportti.pdf Palveluasuminen on asumismuoto, johon liittyy asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja hoiva sekä tarvittavat muut palvelut. Helsingissä palveluasuminen tarkoittaa samaa kuin muualla maassa tehostettu palveluasuminen eli ympärivuorokautista hoitoa. Palveluasumiseen ihminen valikoituu sijoitusprosessin kautta sitten, kun hän ei enää pysty asumaan omassa asunnossaan. Palveluasumisesta, hoivasta ja hoidosta peritään kunnan päättämä maksu, joista asiakaan tulot kattavat tietyn osan. Senioriasuminen taas on vapaaehtoista (omaehtoista ja omakustanteista) ja asumiseen ei välttämättä liity hoiva- ja hoitopalveluja tai näitä voi tuottaa palveluyrittäjä vaikka talon ulkopuolelta kotihoidon tapaan. Lähde: Timo Vierelä, Hyvinvointipalvelut kehittyivät Suomessa samantapaisesti kuin muutkin asuinalueen julkiset ja yksityiset palvelut. Jokaiseen kuntaan ja kaupunginosaan suunniteltiin myös terveyspalveluja varten oma keskittymänsä. Julkisen sektorin lisäksi yritykset ovat alkaneet tuottaa yhä enemmän terveys- ja hyvinvointipalveluja. Väestön ikääntyminen on lisännyt varsinkin 2000-luvulla erilaisia seniorien asumis- ja palveluratkaisuja. Lähitulevaisuudessa ikäsidonnaisista palveluista tullaan siirtymään yhä enemmän erilaisiin yksilöllisiin, eri elämänvaiheisiin ja tilanteisiin liittyviin palveluihin, joista osa tullaan tarjoamaan myös kotiin tai kodin läheisyydessä tuotettavina palveluina. Tässä pika-analyysissä korttelitason kaupunki-innovaatioksi on määritelty hyvinvointipalveluina sellainen kotiympäristöön, osana lisärakentamiseen tarjottavana palvelukonsepti, ns. talo palvelulla konsepti. Tällä tarkoitetaan olemassa olevaan ympäristöön toteutettavaa seniori- tai palvelutaloa, jonka mukana tulee ympäristön lähiasukkaille erilaisia lähipalveluita sekä palvelutiloja ja kotiin tuotavia erilaisia palveluja. Erilaisia yksityisiä palvelun tuottajia ovat esimerkiksi Folkhälsän, Mainiovire Oy ja Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, joilla kaikilla on hieman toisistaan poikkeavat palvelukonseptit. Vertailuun on otettu myös julkisen sektorin hanke, Helsingin Riistavuoren palvelukoti ja sen lähellä oleva lisärakentaminen. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 37

38 Näkökulmia korttelitasoisten palvelujen yleistymiseen Palvelurakenteen muutos vaikuttaa myös korttelitason tulevaan muutokseen. Samalla kun julkisia ja kaupallisia palveluja on keskitetty, on syntynyt uudenlaista kysyntää lähellä oleville ja helposti saatavilla oleville palveluille. Väestön ikääntymisen trendi loi 2000-luvulla Suomeen suuren määrän senioritaloja. Esikaupungeissa asuu paljon ikääntyviä ihmisiä, joiden oli helpompi ostaa asunto uudesta hissitalosta kuin yrittää saada vanhaan taloon hankittua jälkiasennushissi. Palvelurakenteen muutos tulee etenemään niin, että uudenlaisille lähipalveluille tulee kysyntää varsinaisen senioriasumisen lisäksi. Mitä suurempi, toisiinsa sidoksissa oleva alue on, sitä enemmän syntyy myös taloudellista potentiaalia palveluyrittäjyyttä varten. Kuva 23. Isonnevan alue Helsingin Haagassa. Riistavuoren palvelukeskus muodostaa tärkeän lähipalvelun, jota tulisi hyödyntää osana uudisrakentamista. Kuva 24. Näkökulmia Talo palvelulla konseptin toteuttamiseen.

39 Pika-analyysi levittämisstrategiaksi Talo palveluilla konsepti on laajennus nykyisin hyvin yleiseen senioritalo-konseptiin. Talo palveluilla tarjoaa palveluja myös lähellä oleville kiinteistöille, sekä työpaikoille että asunnoille. Taulukko 5. Kaupunki-innovaatioiden analyysikehikko. Radikaali innovaatio (strateginen) Inkrementaalinen eli vähittäinen innovaatio (operatiivinen) Tontti / kiinteistökohtainen Uudistus (Talo palveluilla, jossa palvelut on markkinoitu lähiseudulle) Parannus (Talo palvelulla /senioritalo/ konseptissa uusia palveluja) Kortteli / usean kiinteistön keskeinen Muutos (Talo palveluilla, jossa mukana palvelujen käyttöön sitoutuneita toimijoita) Yhdistelmä (senioritalo, jossa palveluja lähiympäristölle) Parannus: Innovaatio ei edellytä erityistä muutosta, vaan toimitaan nykyisten prosessien mukaisesti. Senioritalo on aina parannus lähiympäristön asukkaille, mikäli heillä on varaa tai muuten mahdollisuus muuttaa esteettömään asuntoon. Yhdistelmä: Innovaatio edellyttää pysäköinnin käytön tehostamista eri toimijoiden kesken (asuminen, työpaikat, palvelut ja harrastukset yhdessä). Palveluilla varusteltu senioritalo tuo suoraan lisäarvoa alueelle. Yleensä palvelujen käyttäminen on vapaaehtoista ja siksi edellyttää palveluintegraattorilta aktiivisuutta ja yhteydenpitoa lähistön asukkaisiin ja taloyhtiöihin. Uudistus: Innovaatio edellyttää senioriasumisen uudelleen ajattelua. Uusi talo tuo lisätiloja, toimintoja ja palveluja lähiseudulle. Muutos: Innovaatio edellyttää senioriasumisen uudelleen ajattelua ja aktiivista yhteistyötä toimintojen yhdistelemistä ja uusia palveluja. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 39

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN Lisärakentamista tontille HYÖTYÄ TÄYDENNYS- RAKENTAMISESTA Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan paljon. Kaupunki kannustaa taloyhtiöitä täydennysrakentamiseen,

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

Tonttikohtainen lisärakentaminen: Prosessi taloyhtiöissä ja kaupungilla

Tonttikohtainen lisärakentaminen: Prosessi taloyhtiöissä ja kaupungilla Tonttikohtainen lisärakentaminen: Prosessi taloyhtiöissä ja kaupungilla Pohjois-Haagan renessanssi 18.4.2011 Kaupunki haluaa edistää täydennysrakentamista Tasapainoinen kestävä kehitys edellyttää panostusta

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

Tekes Innovaatiorahoituskeskus

Tekes Innovaatiorahoituskeskus Kerrostalojen korjaaminen hankintaklinikan aloitustilaisuus ja 1. työpaja 27.5. Uusia ratkaisuja ja toimintamalleja alueiden uudistamiseen Tekes Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat ohjelmapäällikkö

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella Korjausrakentaminen palvelua ja teollista toimintaa KESTÄVÄ KEHITYS Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella 3.10.2014 kello 10.20-10.27 Messukeskus, Finnbuild Messuaukio 1,

Lisätiedot

Arjen keskiössä hankkeen kokemuksia. Susanna Hintsala 13.5.2013 Saara Nyyssölä 22.5.2013

Arjen keskiössä hankkeen kokemuksia. Susanna Hintsala 13.5.2013 Saara Nyyssölä 22.5.2013 Arjen keskiössä hankkeen kokemuksia Susanna Hintsala 13.5.2013 Saara Nyyssölä 22.5.2013 ARJEN KESKIÖSSÄ -HANKE 2012-2014 - lähiyhteisöllisten asumisen ratkaisujen kehittäminen ARA ja Kehitysvammaliitto

Lisätiedot

PUU LISÄ- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA

PUU LISÄ- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA PUU LISÄ- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA Puupäivä 26.11.2015 Consti Yhtiöt Mari Mäkelä Hankekehityspäällikkö 0400 932 312 Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi CONSTI YHTIÖT Suomen johtava korjausrakentamiseen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

haasteet ja ratkaisut

haasteet ja ratkaisut Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous

Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous Tammelan täydennysrakentamisen pilottiprojektin aloitusseminaari 18.4.2011 Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous 18.4.2011 Antti Kurvinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakennustuotanto

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010. Työpajan keskeiset tulokset. Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010. Työpajan keskeiset tulokset. Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010 Työpajan keskeiset tulokset Helsingin seudun liikenne Työpajan tavoite Tunnistaa, mitkä pysäköintiin liittyvät asiat ovat strategisesti tärkeitä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi 040 861 9948 15.04.2015 Lars Lindeman NCC-yhtiöt 1 Esitykseni sisällöstä Mitä lähiöissä tapahtuu?

Lisätiedot

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke Hankeaika 03/2015-12/2017 Suunnitelmallinen energiatehokkuuteen tähtäävä kiinteistönpito ja korjaaminen taloyhtiöissä Yhteiskorjaaminen Täydennysrakentaminen kohderyhmänä asunto-osakeyhtiöt, Tampereen

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT 2 Jäsennys 1. Systeemisten innovaatioiden tarve 2. Monitasoinen näkökulma

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA 21.03.2012 Jukka Lempiäinen POHJOIS-KARJALA ENERGIATEHOKKAAN PUURAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ -HANKE ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Markkinoiden tarkastelu

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen

Lisätiedot

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Tekes, Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat aktivaattori Mia Toivanen www.tekes.fi/huippuostajat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS

NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS Toukokuu 2008 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO 1 (5) NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10,02,2015 Hki Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖ - STRATEGIA - YHTEISTYÖ Lahden kaupungin strategia

Lisätiedot

Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus

Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus Sopimus osapuolet: Joensuun kaupunki Y-tunnus 0- PL 8 80101 Joensuu ( Myöhemmin tässä sopimuksessa kaupunki) Perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Aluerakentamishankkeet Suomessa kunnan riskipositio eri toteutusmalleissa. Repsu-Atra seminaari 2.6.2015 Eero Valtonen, Aalto-yliopisto

Aluerakentamishankkeet Suomessa kunnan riskipositio eri toteutusmalleissa. Repsu-Atra seminaari 2.6.2015 Eero Valtonen, Aalto-yliopisto Aluerakentamishankkeet Suomessa kunnan riskipositio eri toteutusmalleissa Repsu-Atra seminaari 2.6.2015 Eero Valtonen, Aalto-yliopisto Tutkimuksen taustaa Urbanisaatio Väestön ikääntyminen Uusia alueita

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Korjausrakentamisen työpaja 3. Messukeskus 20.11.2013 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi

Lisätiedot

hot-r Houkutteleva ohjelmallinen täydennysrakentaminen

hot-r Houkutteleva ohjelmallinen täydennysrakentaminen hot-r Houkutteleva ohjelmallinen täydennysrakentaminen eheyttämispeli prototyyppi sovelluskonseptista asukkaan hyödyn/houkuttelevuuden näkökulmasta Tietokanta strategioiden ja sopimusten päästötavoitteista

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka. Täydennysrakentamisen, mahdollisuuksia, haasteita ja kokemuksia Aloitusseminaari 14.11.

Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka. Täydennysrakentamisen, mahdollisuuksia, haasteita ja kokemuksia Aloitusseminaari 14.11. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka Täydennysrakentamisen, mahdollisuuksia, haasteita ja kokemuksia Aloitusseminaari 14.11.14 Täydennysrakentaminen 14.11.2014 1 Puheenvuorot lupapäällikkö

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin?

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Asuntomarkkinat 2012 26.1.2012 Juha Sarakorpi, Saraco D&M Oy 1 Miksi ryhmärakennuttamista halutaan? Ihmiset kaipaavat asunnonhankkijoina: Enemmän

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 Kuva: eltis.org Liikenteen sosiaaliset innovaatiot Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 VIISAS LIIKKUMINEN Ympäristöä säästävä + turvallinen + sujuva + terveellinen + taloudellinen = VIISAS LIIKKUMINEN

Lisätiedot

INNOVOINTIA JA ÄLYÄ KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN. Ari Korhola 16.9.2015

INNOVOINTIA JA ÄLYÄ KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN. Ari Korhola 16.9.2015 INNOVOINTIA JA ÄLYÄ KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN Ari Korhola 16.9.2015 MITÄ ON INNOVOINTI? Innovaa'o on uusi tai olennaises' paranne1u hyödyllinen ratkaisu idea, käytäntö tai esine. Etsitään yhdessä uusia

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA. Tulevaisuuden asuminen. Marja Piimies 21.1.2013 HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA. Tulevaisuuden asuminen. Marja Piimies 21.1.2013 HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Tulevaisuuden asuminen Marja Piimies 21.1.2013 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvityshankkeet: tarkasteluja eri mittakaavatasolla koko Helsingin alueella Aikataulu 21.1.2013

Lisätiedot

Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola

Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola STRATEGINEN KEHITTÄMINEN OLEMASSA OLEVILLA ALUEILLA Pitkäjänteisen kehittämisen tavoite hyvä, koska

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

JUURRUTTAMINEN SYSTEEMISEN INNOVAATION KEHITTÄMISESSÄ Menetelmän historiaa ja laajennuksia

JUURRUTTAMINEN SYSTEEMISEN INNOVAATION KEHITTÄMISESSÄ Menetelmän historiaa ja laajennuksia JUURRUTTAMINEN SYSTEEMISEN INNOVAATION KEHITTÄMISESSÄ Menetelmän historiaa ja laajennuksia Eveliina Saari & Sirkku Kivisaari, VTT 5.3.2009 Suomen tieteen- ja teknologian tutkimuksen seuran vuosiseminaari

Lisätiedot

Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros

Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros Nopeiden kokeilujen ohjelma Fiksu Kalasatama -hankkeessa rakennetaan kansainvälisesti kiinnostavaa yhteiskehitysalustaa, jonka avulla voidaan tukea uusien työpaikkojen

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Linjasaneerausten suunnittelu

Linjasaneerausten suunnittelu Linjasaneerausten suunnittelu Ari Savolainen, DI Ajatuksia putkiremontista Ajattele pahinta mahdollista vaihtoehtoa ja kerro se sitten kahdella! En voinut uskoa miten se voi mennä näinkin kivuttomasti!

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

Normien ja määräysten vaikutus. ARY 15.11.2011 Lauri Jääskeläinen

Normien ja määräysten vaikutus. ARY 15.11.2011 Lauri Jääskeläinen Normien ja määräysten vaikutus ARY 15.11.2011 Lauri Jääskeläinen Normeilla on tarkoituskin vaikuttaa Prof. Esko Suhonen tutki 1960-luvulla kerrostalojen asuttavuutta; suunnittelunormit vaikuttivat usein

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Elinkaarimalleista Eteenpäin

Elinkaarimalleista Eteenpäin Elinkaarimalleista Eteenpäin Konsernijohtaja Hannu Leinonen Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari 26.9.2006 Elinkaarimallien lyhyt historia Ensimmäiset hankkeet toteutettu - kokonaisia elinkaaria

Lisätiedot

Suvelan Onni kehittämishanke. Anne Savolainen 24.9.2012

Suvelan Onni kehittämishanke. Anne Savolainen 24.9.2012 Suvelan Onni kehittämishanke Anne Savolainen 24.9.2012 Kiinteistöt kartalla HOAS: Kirstin harju 1 & Kirsinh arju3 2 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 3 Espoonkruunun kiinteistöjen tiedot Kirstinharju

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Tavoitteena kohtuuhintainen elinkaarikorjaaminen Kerrostalojen kohtuuhintainen korjaaminen -klinikka Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot