Tietohallintostrategia

Transkriptio

1 Tietohallintostrategia KV hyväksynyt xx.xx.2012 KV godkänt xx.xx.2012

2 2 Sisältö 1. Strategian tausta Tietohallintostrategian yleiset painopistealueet Painopistealue 1: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Painopistealue 2: Monikanavapalvelut Painopistealue 3: Pääkaupunkiseudun alueellinen yhteistyö Painopistealue 4: Vaikuttamisen ja osallisuuden edistäminen Painopistealue 5: Hallinnon tehostaminen tietotekniikkaa hyödyntäen Painopistealue 6: Henkilökunnan IT-osaamisen kehittäminen Toimialueiden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet Yleis-IT Sosiaali- ja terveystoimi Yhdyskuntatoimi Sivistystoimi Kauniaisten suomenkielisen koulutoimen kehittämissuunnat strategiakaudelle Ruotsinkielinen koulutoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Yleishallinto Strategian toteuttaminen ja kehittämishankkeet Toimenpideohjelma Strategian ylläpito ja seuranta... 22

3 3 1. Strategian tausta 1.1 Kaupungin sisäinen tahtotila tietohallinnon strategiseen kehittämiseen Tietohallintostrategian tehtävänä on kuvata kaupungin strategisten yleistavoitteiden toteuttamista tietohallinnossa. Kaupungin yleiset strategiset arvot ja voimassa olevat strategiset tavoitteet ovat tietohallintostrategian pohjana. Tietohallintostrategiaa päivitetään yleisten strategisten linjausten muuttuessa. Strategisia tavoitteita ohjaa myös uusi kansallinen lainsäädäntö ja julkisten tietohallintojärjestelmien kehittämishankkeet. Etenkin tietohallintolaki (laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjaamisesta /634) ja sektorilainsäädäntö (esim. terveydenhuollon lainsäädäntö) sekä pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma ( ) ohjaavat voimakkaasti julkisyhteisöjen tietohallinnon kehittämistä. Tästä syystä tietohallintostrategian tarkoituksena on myös kuvata niitä toimenpiteitä, joita kaupungin on tarkoitus tehdä valtion hallinnon tasolla asetettujen strategisten tavoitteiden täyttämiseksi. Kauniaisten kaupunginvaltuuston syksyllä 2009 hyväksymät (KV 69; ) visio, arvot ja strategiset linjaukset pitävät sisällään mm. arvon jatkuvasti ja aktiivisesti kehittyvästä kaupungista, joka tuottaa korkeatasoiset palvelut kustannustehokkaasti uusinta tietoa ja innovaatiota hyödyntäen. Tietohallinnon strategisena lähtökohtana on, että Kauniaisten kaupunki kehittää aktiivisesti tieto- ja viestintätekniikan palveluita päämääränään entistä paremmat palvelut kuntalaisille, sekä kustannustehokas ja moderni hallinto. Lisäksi kaupunki osallistuu aktiivisesti tietohallinnon valtakunnalliseen ja seudulliseen kehittämiseen sekä varmistaa omalla suunnittelullaan, että täyttää tietohallinnolle asetetut kehitystavoitteet. Aktiivisesti kehittyvä ja ajanmukainen tietohallinto ja tietohallinto-osaaminen mahdollistavat entistä paremmat palvelut kuntalaisille, sekä kustannustehokkaasti, avoimesti ja modernisti toimivan hallinnon. 1.2 Valtionhallinnon tahtotila julkisyhteisöjen tietohallintotyön kehittämisessä Valtion hallinnon tavoitteet julkisen hallinnon tietohallinnon yhdistämisestä ja kehittämisestä ohjaavat osaltaan tietohallintostrategian tavoitteita. Tietohallinnon strategisen suunnittelun avulla määritellään ne keinot, joilla julkishallinnolle asetetut yhteiset tavoitteet saavutetaan. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa julkisen sektorin tietohallintoratkaisuille asetetaan mm. seuraavia tavoitteita: - Julkisen sektorin tuottavuutta lisätään hyödyntämällä nykyistä tehokkaammin tiedolla johtamista, yhteensopivia tietojärjestelmiä ja kokoamalla julkishallinnon tietohallintoa ja hankintojen rahoitusta yhteen. - Lisätään julkishallinnon tietojen yhteiskäyttöä. - Julkishallinnon sähköistä asiointia ja palveluita kehitetään asiakaslähtöisesti. Sähköisten palveluiden esteettömyys turvataan ja ikääntyvän väestön erityistarpeet huomioidaan. Julkiset tietoaineistot saatetaan koneluettavassa muodossa avoimesti saataville ja jatkokäytettäviksi. - Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämiseksi julkishallinnossa käytetään avoimia standardeja, joilla määritellään tietosisältöjen ja tietoteknisten rajapintojen yhdenmukaisuus.

4 4 - Noudatetaan yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria ja hyödynnetään yhteisiä tietoalustoja sekä yhteisiä sähköisen asioinnin palvelualustoja ja palveluita. - Avoimen ja suljetun lähdekoodin ohjelmistoja kohdellaan hankinnoissa teknologianeutraalisti. - Sähköisten palvelujen kehittämiseksi selkeytetään ja helpotetaan tietojenluovutuskäytäntöjä tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa vaarantamatta. - Kriittisten tietosisältöjen tietoturvallisuus varmistetaan kotimaisin ratkaisuin. - Julkisella sektorilla edistetään verkkolaskutukseen siirtymistä. Hallitusohjelman tavoitteista tärkeimmät on konkretisoitu lailla julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011). Lain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta. Laki painottuu julkisen hallinnon, erityisesti kuntien sekä valtion virastojen ja laitosten, tietojärjestelmien yhteentoimivuuden lisäämiseen. Lain voimaantulon myötä julkisen hallinnon viranomaiselle tulee kolme keskeistä velvoitetta: - Suunnitella ja kuvata tietohallintonsa julkisen hallinnon tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti. - Noudattaa tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä sekä toimialakohtaisia kuvauksia ja määrityksiä, joiden sisältö määritellään asetuksissa. - Ottaa käyttöön sellaisia sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluja, jotka luovat edellytykset yhteentoimivuudelle. Yhteiset tukipalvelut määritellään vuoden 2012 aikana valtiovarainministeriön johdolla valmisteltavassa JulkICT-strategiassa (julkisen hallinnon tietoja viestintätekniikan hyödyntämistä käsittelevä strategia). Julkisen hallinnon tuottavuutta kasvatetaan ennen kaikkea tietojärjestelmien yhteensopivuutta ja tietojohtamista hyödyntäen, sekä tietoteknisten ratkaisujen tehokkaamman hyödyntämisen avulla. 2. Tietohallintostrategian yleiset painopistealueet Kauniaisten kaupungin tietohallintostrategian yleiset strategiset painopistealueet ovat: 1. Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen 2. Monikanavapalvelut 3. Pääkaupunkiseudun alueellinen yhteistyö 4. Vaikuttamisen ja osallisuuden edistäminen 5. Hallinnon tehostaminen tietotekniikkaa hyödyntäen 6. Henkilökunnan IT-osaamisen kehittäminen 2.1 Painopistealue 1: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen

5 5 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) painottuu julkisen hallinnon, erityisesti kuntien sekä valtion virastojen ja laitosten, tietojärjestelmien yhteentoimivuuden lisäämiseen. Tämä edellyttää myös Kauniaisissa kokonaisarkkitehtuurityön käynnistämistä. Kokonaisarkkitehtuurimalli on johdon ja tietohallinnon yhteinen kehittämis- ja johtamismenetelmä, jolla määritetään toimintaa tukeva yhtenäisen tieto- ja viestintäteknisen ympäristön tavoitetila ja huolehditaan, että tämä tavoite saavutetaan. Hyötyinä on mm. päällekkäisten tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen vähentyminen, kustannusten hallinta, tietojärjestelmien yhteentoimivuus sekä toiminnan kehittämisestä lähtevien tavoitteiden tunnistaminen. Kokonaisarkkitehtuurilla kuvataan, kuinka organisaation toimintaprosessit, tiedot, järjestelmät ja niiden tuottamat palvelut toimivat kokonaisuutena. Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan ja palvelujen kehittämismalli, jolla varmistetaan sekä toiminnan kehittyminen että siinä tarvittavien välineiden palvelevuus. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityö toteutetaan vaiheittain. Kauniaisissa kokonaisarkkitehtuurityö aloitetaan Valtiovarainministeriön ohjeiden mukaisesti. Tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin runko liitteenä. 2.2 Painopistealue 2: Monikanavapalvelut Monikanavapalveluilla tarkoitetaan sitä, että kuntalaisille tarjotaan palveluita eri kanavia hyödyntäen. Näitä kanavia ovat perinteinen asiointi, sähköisiin palveluihin perustuva asiointi sekä mobiilipalvelut. Kuntalaisten asiointia kehitettäessä on hyvä pohtia koko asiointiprosessin uudistamista. Pelkän paperilomakkeiden digitalisoiminen ei siis välttämättä muuta asiointia helpommaksi tai tehokkaammaksi. Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan julkishallinnossa julkisten palveluiden tarjoamista ja käyttöä internetin välityksellä ja tietojen jakamista internetissä. Sähköiseen asiointiin perustuvia palveluja luodaan entistä enemmän perinteiseen asiointiin perustuvien palvelujen rinnalle. Sähköiset asiointipalvelut voidaan jakaa asiointipalveluihin sekä muihin palveluihin. Muita palveluja ovat mm. erilaiset tiedottavat palvelut, asioiden vireille paneminen ja seuraaminen sekä erilaiset vuorovaikutteiset palvelut. Sähköisten palveluiden haasteena asiakkaan kannalta on luoda sähköisten palvelujen kokonaisuus järjestelmäksi, jossa julkishallinnon eri tasojen (paikallis-, alue- ja valtakunnallinen taso) palvelut näyttäytyvät käyttäjälle yhtenä helposti hahmotettavana kokonaisuutena. Visiona on, että viranomaisten kesken yhdistetään sähköisessä muodossa oleva tieto ja asiointi asiakkaan edun hyväksi siten, että kaikki julkishallinnon asiointipalvelu tarjoillaan käyttäjille yhdestä paikasta yhden luukun periaatteella kertakirjautumisen avulla 24/7. Sähköisten palveluiden kehittämisessä asiakaslähtöisyys on ensisijaista. 2.3 Painopistealue 3: Pääkaupunkiseudun alueellinen yhteistyö Tietohallinnon kehittämistyötä pääkaupunkiseudun alueella tehdään pääsääntöisesti sektorivetoisesti niin, että ensisijainen vastuu toimintojen kehittämisestä on toimialoilla ja palvelutuotannolla. Palvelukohtaisten ryhmien (sosiaali- ja terveydenhoito, opetustoimi, paikkatieto ja perusrekisteri) tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa yhteisen palvelutuotannon vaatimat tietojärjestelmämuutokset. Kehittämistyön painopiste on sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöhankkeissa ja käynnistyvien yhteispalvelujen mahdollistamisessa Pääkaupunkiseudun yhteisistä hankkeista, mukaan luettuna IT-hankkeet, on sovittu pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksessa ja PARAS-kaupunkiseutusuunnitelmassa 2007.

6 6 Tässä strategiassa pääkaupunkiseudun yhteishankkeisiin lasketaan myös HUS-vetoiset terveydenhuollon It-hankkeet, joissa pääkaupunkiseudun kuntien perusterveydenhuollon organisaatiot ovat mukana. Pääkaupunkiseudun alueellista yhteistyötä jatketaan yhtenäisten tietohallintoratkaisujen löytämiseksi. PKS-hankkeiden vetovastuu on toimialoilla. Tavoitteena on kansallisesti olla edelläkävijä tietohallinnon yhteensopivuudessa alueen eri toimijoiden kesken. Alueellista yhteensopivuutta mietitään kaupungin jokaisessa tietojärjestelmähankinnassa. 2.4 Painopistealue 4: Vaikuttamisen ja osallisuuden edistäminen Sähköinen viestintä mahdollistaa hallinnon avoimuuden, keskustelevuuden ja kuntalaisten osallistumisen lisäämisen kaikille helpoilla ja käytännöllisillä keinoilla. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia parantaa merkittävästi se, jos kuntalaiset voivat olla mukana jo asioiden valmisteluvaiheessa. Lisäksi asioiden etenemistä tulisi voida seurata mahdollisimman vaivatta. Sosiaalisesta mediasta - lähinnä Facebookista - on tullut osa Kauniaisten verkkoviestinnän arkea. Sosiaalinen media täydentää kaupungin varsinaisia kotisivuja. Uusi mediaympäristö on erityisesti nuoremmille sukupolville luonteva toimintaympäristö ja paikka verkottumiselle ja vuorovaikutukselle. Kaupunki seuraa aktiivisesti verkkoviestintäalan nopeaa kehitystä ja ylläpitää ennakkoluulotonta valmiutta kokeilla sellaisia innovaatioita, jotka ovat omiaan tehostamaan kaupunkilaisten tiedonsaantia ja mahdollisuuksia joustavaan vuorovaikutukseen. 2.5 Painopistealue 5: Hallinnon tehostaminen tietotekniikkaa hyödyntäen Tietohallintoratkaisuilla tavoitellaan jatkuvasti tehokkaampaa ja sujuvampaan hallintoa. Kaupunki pyrkii tietoisesti yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa kehittämään olemassa olevia tietohallintoratkaisuja entistä tehokkaammin toimiviksi. Jokainen toimiala vastaa omien tietohallintojärjestelmien arvioinnista ja kehittää järjestelmiä yhteistyössä palveluntarjoajien ja tietohallinnon kanssa. Tietohallintoratkaisujen osalta toimialoilla arvioidaan säännöllisesti olemassa olevien järjestelmien toimivuutta. Lisäksi kaupunki pyrkii edistämään käytössä olevien järjestelmien keskinäistä yhteensopivuutta. Järjestelmäarkkitehtuurin kehittämismahdollisuudet kartoitetaan osana kokonaisarkkitehtuurityötä. Kaupunki arvioi jatkuvasti tietoteknisiä hankintojaan työn tehokkuuden näkökulmasta. Tulevaisuuden laitteiston tulee pystyä mahdollistamaan hallinnollisten työtehtävien suorittamisen myös työpisteen ulkopuolella. Kaupungin tietoverkkoratkaisujen ja kaupungin tietotekniikkavalmiuksien parantaminen on keskeinen tavoite. Kehittämiskohteina ovat mm. langattoman työskentelyn vaatimien tietojärjestelmien, verkkoratkaisujen ja työskentelyvälineiden sekä ympäristöjen ajanmukaistaminen. Lisäksi kehittämiskohteena on sähköisten kokousten mahdollistavan verkkoympäristön (extranet) kehittäminen Kauniaisten käyttöön sopivaksi. 2.6 Painopistealue 6: Henkilökunnan IT-osaamisen kehittäminen Tietotekniikan merkityksen kasvu kaupungin palvelutuotannossa sekä teknologiamuutosten nopeus edellyttävät erityisesti IT-henkilöstön, mutta myös toimialojen osaamisen aktiivista ja jatkuvaa kehittämistä sekä verkostoitumista. Toimialojen osaamisen tarpeen arviointia tehdään yhteistyössä kaupungin tietohallintoyksikön kanssa. Osaaminen vaikuttaa toiminnan ja palvelujen laatuun sekä tehokkuuteen.

7 7 Henkilökunnan kouluttaminen tapahtuu pääasiassa uusien tietojärjestelmien käyttöönottojen yhteydessä. Lisäksi varmistetaan henkilökunnan yleisen tietoteknisen osaamisen ylläpitäminen. Uudet työntekijät koulutetaan tarvitsemiensa ohjelmien käyttöön pääsääntöisesti sisäisellä koulutuksella. Tieto- ja viestintätekniikan antamia mahdollisuuksia hyödynnetään kaikessa työskentelyssä ja henkilöstön työnkuvat saatetaan vastamaan uusista toimintatavoista syntyneitä tarpeita. 3. Toimialueiden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet Tietotekniikan hyödyntäminen on paitsi suuri haaste myös mahdollisuus toimialatasolla. Toimialojen tavoitetila-osio on kirjoitettu sektoreiden omista lähtökohdista käsin ja toimialojen tekemät tietojärjestelmäratkaisut perustuvat omiin palvelu- ja toimintalähtökohtiin. Tavoitetilakuvaukset ja tietojärjestelmäratkaisut on tehty ottaen huomioon yleiset, koko kaupungin laajuiset tietohallinnon linjaukset ja ne ovat koko kaupungin strategian mukaiset. Laajojen kehityshankkeiden läpiviennissä on voitava tehdä useampivuotisiakin resursointipäätöksiä, jotta hankkeisiin voidaan sitoutua. Tietohallinto vastaa ylimmällä tasolla tietohallintostrategian painopistealueiden toteutumisesta koko kaupungin tasolla sekä kokonaisarkkitehtuurista. 3.1 Yleis-IT Tietohallintoyksikkö vastaa kaupungin yhteisen tietohallinnon ohjauksesta, kehittämisestä ja arkkitehtuurista, yhteisestä tietoteknisestä infrastruktuurista ja yhteisistä tietojärjestelmistä. Kauniaisten kaupunki omistaa tietoteknisen laite- ja palvelinympäristönsä sekä tietoliikenneinfrastruktuurin. Internetsivustot ja -palvelut ostetaan ulkopuolelta. Internet-sivujen ajantasaisuudesta vastaavat toimialat ja tiedotussisällöstä tiedotussihteeri. Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Kauniaisten kaupunki toteuttaa kokonaisarkkitehtuurin kehittämistyötä seudullisesti ja valtakunnallisesti kokonaisarkkitehtuurityön osana (mm.soten tietojärjestelmähankkeet, kirjaston yhteiset tietojärjestelmät, Helsinki region infoshare). Seudullisten yhteishankkeiden lisäksi Kauniainen toteuttaa tällä strategialla oman kaupungin suunnitelmallisen arkkitehtuurin kehittämistä. Yhteisten järjestelmäratkaisujen ja yhteensopivien ohjelmistojen sekä työvälineiden entistä suunnitelmallisempi hankinta edistää toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta. It-johtoryhmä koordinoi kokonaisarkkitehtuurityötä. Seudullinen yhteistyö yhteisten tietojärjestelmien kehittämiseksi Paikallinen suunnitelmallisuus järjestelmä- ja laitehankinnoissa yhteensopivuuden varmistamiseksi Valtakunnallisiin hankkeisiin osallistuminen yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa Hallinnon tehostaminen tietohallinnon avulla

8 8 Tietohallinto huolehtii suomenkielistä koulutoimea lukuun ottamatta tietohallintoratkaisuista ja tietoteknisistä työvälineistä kaupungin työpisteissä. Strategiakaudella panostetaan langattoman työympäristön luomiseen ja järjestelmäyhteensopivuuden kehittämiseen. Jokaisella toimialalla arvioidaan aktiivisesti tietohallintoratkaisujen käytettävyyttä ja peilataan omia käytössä olevia ratkaisuja tarjolla oleviin vaihtoehtoihin Käytössä olevien tietojärjestelmien yhteensopivuutta pyritään kehittämään Tietoteknisillä ratkaisuilla mahdollistetaan hallinnollisten työtehtävien tehokas suorittaminen myös työpisteiden ulkopuolella - Selvitetään hallinnon verkon langattoman käytön mahdollistaminen - Kiinteistöjen langattomien verkkoyhteyksien tason ajanmukaistaminen - Työskentelypisteet päivitetään mobiililaitteilla normaalin laitekierron puitteissa - Yleisten kokoushuoneiden tekniikan uusiminen mahdollistaen täysin langattoman työskentelyn Pääkaupunkiseudun yhteistyö Pääkaupunkiseudun yhteistyö on pääsääntöisesti toimialavetoista. Onnistuneiden järjestelmä- ja laitehankintojen kannalta on kuitenkin oleellista, että tietohallinto voi osallistua ja tukea yhteistyöhankkeissa. Tietohallinto tukee seudullisessa tietohallintoyhteistyössä toimialoja Muuta: Runkoverkko Kaupungin runkoverkko on kaupungin omistama valokuituverkko, joka on kahdennettu muuttamalla entinen puumalli ympyräksi ja näin saatu varmennetut yhteydet toiminnan kannalta tärkeisiin toimipisteisiin. Runkoverkon toiminta varmistetaan hyvällä ylläpidolla Henkilöstö Kaupungin tietohallinto käsittää viisi henkilöä, kaksi järjestelmäasiantuntijaa, kaksi it-suunnittelijaa ja tietohallintopäällikön. Henkilöstön koulutusta ylläpidetään, jotta se pystyy vastaamaan nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön 3.2 Sosiaali- ja terveystoimi

9 9 Sosiaali- ja terveystoimen tietohallinnon tulevaisuusstrategiaan vaikuttavat keskeisesti valtakunnallisten ja seudullisten tietohallintojärjestelmien kehittämishankkeiden eteneminen. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto päivittyy jatkuvasti mm. Terveydenhuoltolain, ns. Kantalainsäädännön ja muun lainsäädännön sekä viranomaisohjeistuksen kautta tulevien uusien velvoitteiden myötä. Pääkaupunkiseudun yhteistyö Pääkaupunkiseudulla (ensimmäisessä vaiheessa Hyks-alueen kunnat) on käynnissä mittava terveydenhuollon yhteistietojärjestelmän kehittämistyö, jota Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri johtaa. Yhteistietojärjestelmän kehittäminen on Kauniaisten kaupungin terveydenhuollon tietojärjestelmien tulevaisuuden osalta keskeisessä asemassa. Yhtenäisen terveydenhuollontietojärjestelmän hankinta ja käyttöönotto tulee kuitenkin viemään vielä arviolta 4 5 vuotta, ennen kuin siihen voidaan siirtyä laajasti myös kuntien perusterveydenhuollossa. Strategiakaudella Kauniaisten terveystoimessa jatketaan nykyisten järjestelmien käyttöä ja edelleen kehitetään järjestelmien käyttöä niiltä osin, kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti tässä vaiheessa järkevää. PKS-yhteistyönä toteutetaan myös useita kansallisia ja alueellisia sähköisten palveluiden hankkeita sekä osallistutaan tietohallintolain mukaiseen kokonaisarkkitehtuurityöhön toimialalla. Osallistutaan HUS:n yhden tietojärjestelmän hankintaan olemalla mukana hankkeen ohjaus- ja kehittämistyöryhmissä. Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tarpeita tuodaan esiin niin, että varmistetaan näiden osa-alueiden toiminnallisuudet tulevassa hankinnassa Sosiaali- ja terveystoimi kehittää omia toimintaprosessejaan yhteneväisiksi osana pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveystoimen kokonaisarkkitehtuurityötä Monikanavapalvelut (sähköisten palveluiden kehittäminen) Sosiaali- ja terveystoimessa on vireillä useita sähköisten palveluiden kehityshankkeita strategiakaudelle. Sähköisten palveluiden tarkoituksena on lisätä asiakkaan valintamahdollisuuksia, helpottaa asiointia ja tehostaa palveluiden hallintoa. Sähköisiä palveluita kehitetään asiakasnäkökulmasta ja niiden tarkoituksena on ennen kaikkea parantaa ja nopeuttaa palvelua, lisäämällä asiakkaan käytössä olevia asiointimahdollisuuksia Strategiakauden sähköisten palveluiden kehittämishankkeet: - Sähköinen palveluseteli, esim. vammais- ja vanhuspalveluihin sekä suun terveydenhuoltoon (Espoo -vetoinen PKS- hanke) - Sähköisten palvelujen edelleen kehittäminen lasten päivähoidossa - Sosiaalitoimen sähköiset palvelut toimeentuloasiakkaille - Psykiatriset palvelut (terapia, ja matalan kynnykset ehkäisevät palvelut: vrt. Vastaamo- hanke, KelNet) Hallinnon tehokkuutta pyritään parantamaan ottamalla käyttöön kansallisen tietojärjestelmän palvelut (KanTa). Kansallisen terveysarkistoon liittyvä eresepti otetaan käyttöön Kauniaisissa lokakuussa 2012 ja earkistoon liittymistä ruvetaan suunnittelemaan vuoden 2013 aikana. Ensin Mediatrin tilanne tulee kuitenkin selvittää, tällä hetkellä ohjelman testaukset ovat menossa liittyen Pohjois-Karjalan Yhteisrekisterinprojektiin. earkiston käytössä voidaan suurelta osin hyödyntää eresepti hankkeeseen liittyviä osioita. HUS Tietotekniikka koordinoi hankkeita. KanTa palveluihin liitytään HUS:n alueella

10 10 yhteisen liityntäpisteen (ALLI) kautta. Solmittavaan palvelusopimukseen voidaan sisällyttää KanTapalvelujen ja HUS-sanomavälityksen lisäksi myös esim. Navitas -aluetietojärjestelmä. Liittyjäorganisaatioiden (kuntien) on muodostettava yhteenliittymiä (käytännössä Kauniainen Espoon kanssa) ja solmittava HUS Tietotekniikan kanssa aiesopimus. KanTa-palvelujen käyttöönotosta tekee jokainen liittyjä erilliset sopimukset Kelan kanssa. Lisäksi strategiakaudella otetaan käyttöön OSTI-järjestelmä (sähköinen lääketilaus HUS:n apteekista) sekä AVO-HILMO (sähköinen hoitoilmoitusrekisteri). Muuta eresepti otetaan käyttöön Kauniaisissa syksyllä Varhaiskasvatuksen sähköisiä palveluita (sähköinen päivähoitohakemus, maksuluokan vaihtaminen yms.) kehitetään edelleen ja lasten vanhempia pyritään ohjamaan niiden suurempaan käyttöön aktiivisemmalla tiedotuksella Sähköisten hakemusten käyttäminen sosiaalipalveluissa (esim. toimeentulotuki, vammaispalvelu) Sosiaalipalvelujen jatkuvan sähköisen palautejärjestelmän käyttöönotto syksystä 2013 alkaen Kauniaisissa käytössä olevan Mediatri- potilastietojärjestelmän käyttöä terveydenhuollossa jatketaan ja sitä edelleen kehitetään mm. tukemaan päätöksentekoa ja ottamalla käyttöön virtuaaliset terveystarkastukset. Tässä vaiheessa potilastietojärjestelmäintegrointia Espoon potilastietojärjestelmään ei toteuteta, sillä alueelle odotetaan koko seudun kattavaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistä tietojärjestelmää. Sosiaalitoimi ja varhaiskasvatus ovat käyneet läpi suuren muutoksen Effica-tietojärjestelmään siirtymisen myötä. Effican toimivuus (toiminnallinen tila sekä käytön kustannustehokkuus) arvioidaan strategiakaudella. Kokonaisarvioinnin pohjalta tehdään ratkaisut tulosalueiden tietojärjestelmien tulevaisuudesta. Varhaiskasvatuksen esiopetuslasten kohdalla otetaan käyttöön vuonna 2012 Wilma, joka on yhteinen tietojärjestelmä esiopetuksen ja koulun välillä, jota käytetään lapsen yksilöllisen opetuksen suunnitteluun ja yhteydenpitoon mm. vanhempien ja asiantuntijoiden kanssa. Vanhuspalveluiden osalta tietohallinnon kehittämisellä pyritään parantamaan vanhusten arjen turvallisuutta mm. hyvinvointitv:n, turvarannekkeiden, dementiahälyttimien, asiakaskutsujärjestelmien ja muun turvateknologian avulla ikääntymispoliittisen strategian, ikähoivatyöryhmän raportin ja laatusuositusten mukaisesti. Lisäksi kotihoidon mobiilijärjestelmät ja vanhuspalvelujen eri yksiköiden linkitys/yhteydet toteutetaan laatusuositusten mukaisesti. Mediatri-potilastietojärjestelmän edelleen kehittäminen ja laajempi hyödyntäminen Varhaiskasvatuksen Wilman käyttäminen kiinteässä yhteydenpidossa vanhempien ja asiantuntijoiden välillä Vanhusten arjen turvallisuuden parantaminen tietoteknisten välineiden avulla Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen tietotekniikan ja tietojärjestelmien osalta

11 Yhdyskuntatoimi Monikanavapalvelut Yhdyskuntatoimen keskeinen tietohallinnollinen tavoite on toimialan yhteisen paikkatietojärjestelmän Tekla GIS saattaminen entistä kattavammaksi ja toimivammaksi. Tekla GIS on käytössä kaikilla yhdyskuntatoimen tulosalueilla rakennuttamisen ja teknisen suunnittelun tulosaluetta lukuun ottamatta. Kuntalaisille otettiin käyttöön Tekla GIS Internet-karttapalvelu vuonna 2010, jolloin julkaistiin opaskartta ja ilmakuva. Palvelua on laajennettu ajantasa-asemakaavalla. Käyttöönottoa on osaltaan hidastanut varsin mittavan tietojen koonnin ja järjestelmään syöttämisen suorittaminen pääosin oman henkilökunnan työnä muiden tehtävien ohessa. Jatkossa tätä tarvetta varten varataan talousarvioon hiukan projektityörahaa. Myös varaus henkilökunnan kouluttamiseen ja opastamiseen sekä tukeen järjestelmän kehitystyössä on tarpeen. Yhteistyötä Espoon kanssa jatketaan edelleen. Yhdyskuntatoimi pyrkii koko kaupungin tavoitteen mukaisesti lisäämään sähköisen asioinnin mahdollisuuksia palveluissaan. Tällöin asiointi voi tapahtua kuntalaisen valitsemana ja hänelle parhaiten sopivana ajankohtana. Käytännössä tämä tarkoittaa usein sähköisien lomakkeiden käyttöönottoa. Samalla on kuitenkin tarkasteltava koko asiointiprosessin tarkoituksenmukaisuus, ei vain paperin käsittely digitaalisesti. Kannettavien tietokoneiden suosiminen laitekantaa uusittaessa olisi toivottavaa. Työasemien uusiminen riittävän usein (4 vuoden välein) on tärkeää. Yhdyskuntatoimi käsittelee runsaasti erittäin suuria tiedostoja, jolloin koneiden kapasiteetti on työn sujumisessa olennaista. Tulosalueiden yksityiskohtaisempi tietohallinnollisten tavoitteiden toteutussuunnitelma kootaan yhteen ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti kokoontuvassa yhdyskuntatoimen hanketyöryhmässä. Yhdyskuntatoimen yhteiset tavoitteet ja strategiset toimenpiteet: Tekla GIS paikkatietojärjestelmää kehitetään entistä kattavammaksi Lisätään sähköisen asioinnin tarjontaa yhdyskuntatoimen palveluissa Tulosalueiden strategiset toimenpiteet strategiakaudelle: Maankäyttö Paikkatietojärjestelmää kehitetään liittämällä siihen lisäosia, jolloin saadaan monipuoliset tiedot kohteista. Ympäristötoimi Maaston 3D-pintamalli ja 3D-rakennusmalli koko kaupungin alueesta otetaan käyttöön Paikkatietopalvelurajapintojen (katselupalvelu ja latauspalvelu) avataan lainsäädännön mukaisesti (INSPIRE-direktiivi, Kunnan Rakennetun Ympäristön Sähköiset Palvelut (KRYSP) Google Street View:n liittäminen Tekla GIS:iin ja WebMap:iin Viistoilmakuvien katselun liittäminen Tekla GIS:iin ja WebMap:iin Sijoitusluvat Tekla GIS:iin: kartta+rekisteri Kaupungin maaomaisuus ja vuokra-alueet: tehokkaampi Tekla GIS:n hyödyntäminen Muiden laitosten mitatut johdot WMS-palveluna (=rasterikarttoina) Tekla GIS:iin ja WebMap:iin

12 12 Öljysäiliötietojen vienti Tekla GIS:in Lupa-sovellukseen Gallträsk-projektin tiedot (vesistötarkkailut, PIMA, luotaustulokset ym.) Tekla GIS:iin Muut luvat (ympäristö-, maisematyö- ym. luvat) Tekla GIS:iin Luonnonsuojelumääräykset pdf:nä Tekla GIS:iin Tekla GIS:n hyödyntäminen tilastotietojen tuottamisessa Rakennusvalvonta Rakennusten käytetyn rakennusoikeuden tarkistustyö ja tietojen vieminen Tekla Gis:iin. Rakennus jää tarkistamatta, jos piirustuksia ei ole käytettävissä. Laskenta tehdään rakentamisajan kaavan ja sen aikaisen tulkinnan mukaan. Ulkopuolisille esim. kaupantekoa varten tietoja ei anneta suoraantekla GIS:stä, vaan rakennuksen pinta-alatiedot lasketaan erikseen ja annetaan maksullinen lausunto. Lupien teko Tekla GIS:iin Katselmukset viety Tekla GIS:iin vuodesta 2007 lähtien lukuun ottamatta mahdollista huomautustekstiä. Uudisrakennuslupien pääpiirustukset saatu suunnittelijoilta pdf:nä ja viety Tekla GIS:iin alkaen. Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu Energian kulutusseurannan mahdollistava järjestelmä on hankittu, käyttöönotto mahdollistaa energiatehokkuusseurannan. WebMap/WebInfo käyttöoikeudet avattu projekti-insinöörille ja isännöitsijälle. Otetaan Energiankulutusseuranta käyttöön (EnerControl-ohjelma) Kiirehditään CM -järjestelmän (Contract Matching) käyttöönottoa yhteistyössä tietohallinnon ja rahatoimiston kanssa tietyn summan alittavien massalaskujen automaattiseen käsittelyyn KOKI-kiinteistönpitojärjestelmä korvataan uudella järjestelmällä Sähköinen huoltokirja otetaan käyttöön Johtotieto tonteilla dokumentoituna Kuntatekniikka Tekla GIS:n käyttöönottoa varten tarvitaan koulutusta ja resursointia Koulutusta viheralueiden ominaisuustietojen vientiin hoitoluokat ja metsäkuviorajat Koulutusta katualueiden ominaisuustietojen Tekla GIS:iin vientiin Harkitaan tarvittavat järjestelmään vietävät ja siellä ylläpidettävät tiedostot. Esim. viheralueiden pinta-alatiedot tarpeen vain, jos viheralueiden hoito olisi ulkoistettu. Tällä hetkellä ei liene tarkoituksenmukaista viedä Tekla GIS:iin Tekla GIS:IIN viedään : - Katusuunnitelmat - Viheralueiden ominaisuustiedot ja hoitoluokat - Ominaisuustiedot - Hoitoluokat - Katualueiden ominaisuustiedot ja suunnitelmat (Ne mitkä tarpeellista viedä) - Metsäkuviorajat - Mahdollisesti liikennemerkit

13 13 Viheralueohjelma teetetään todennäköisesti konsultilla Konekeskus 2010-ohjelmiston käyttöönotto 3.4 Sivistystoimi Kauniaisten suomenkielisen koulutoimen kehittämissuunnat strategiakaudelle Toimintaympäristö Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi hallinnoi omaa tietohallintoaan ja on siten kirjoittanut oman tieto- ja viestintästrategian kaudelle (linkki: jota osaltaan kunnan tietohallintostrategia tukee. Koulutoimen nykyiset työasemapalvelut perustuvat avoimeen lähdekoodiin ja palvelinkeskeisyyteen. Järjestelmä on toimiva, joten sen kattavuus ja palvelutaso halutaan pitää strategiakaudella vähintään nykyisellään. Monipuolinen ja ajanmukainen tieto- ja viestintätekninen varustus on tasa-arvokysymys. Nykyisen järjestelmän rinnalle on syntynyt tarve vastata henkilökohtaisten laitteiden ja pilvipalveluiden yleistymisen haasteeseen. Tavoitteena on laajentaa teknistä toimintaympäristöä, niin että se palvelisi paremmin ajatusta, että oppimista tapahtuu kaikkialla ja että palvelut olisivat monikanavaisia. Palvelut tulee olla helposti käyttöönotettavissa, joka tulee huomioida hankintamalleja luodessa. Sähköiseltä toimintaympäristöltä odotetaan, että käyttäjille tarjottavat palvelut ovat helppokäyttöisiä ja varmatoimisia ja ne vastaavat käyttäjien arjen tarpeita. Toimintaympäristön ytimenä on luotettava kuituverkko ja laitteissa käyttötarvetta vastaava yhteys, jolla ollaan yhteydessä tarjottaviin palveluihin. Toimintaympäristö mahdollistaa ihmisten, laitteiden ja palveluiden välisen tiedonjaon ja ohjauksen avoimien rajapintojen kautta. Tämä lisää arjen sujuvuutta ja vapauttaa kouluissa käytettävän ajan koulujen ydintehtävään, kasvun ja oppimisen tukemiseen. Vuosi Tekninen ympäristö Palvelut Hankintamalli 2012 Tabletteja ja muita mobiililaitteita pilotoidaan miten ne soveltuvat osana laajempaa oppimiskäyttöä Valmistellaan tabletteihin pohjautuvien palvelupilotteja yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa. Lukion osalta selvitään mitä 1:1 - ohjelma maksaisi ja mitä hyötyjä ja haittoja siitä olisi. Testataan monikanavapalveluita, jotka hyödyntävät myös tabletteja ja mobiililaitteita: Erityisesti testataan: - Miten jo käytössä olevien palveluiden telakoimista helpotetaan - sähköinen oppimateriaali oppimisen tukena -oppimistehtävien ja sähköisten Koulutoimi on aktiivisesti mukana kansallisissa piloteissa, jotka tukevat joustavien sähköisten hankintamallien syntymistä.

14 Ratkaistaan henkilökohtaisten laitteiden suhde olemassa olevaan järjestelmään. Tärkeitä ovat niiden ylläpitomalli, integroituvuus ja millainen elinkaari niille pystytään luomaan (esim. 3 vuotta mobiilia käyttöä, jonka jälkeen 3 vuotta kiinteänä järjestelmässä). Henkilökohtaisten työvälineiden hankinta aloitetaan. Hankinta on tarkoitus toteuttaa 3.luokkalaisille, 7. luokkalaisille. ja lukion I -ryhmäläisille Henkilökohtaisten työvälineiden hankinta jatkuu vastaaville luokkatasoille Oppilailla ja opettajilla on käytössään ympäristö, joka toteuttaa monikanavapalveluiden periaatteita. Jokaisessa luokassa on käytössä interaktiivisia pintoja, jotka tukevat pedagogisia tavoitteita, ovat vuorovaikutteisia ja tarjoavat monipuoliset yhteydet ulkomaailmaan. Käyttöä vastaava Internet-yhteys on koulurakennuksissa langattomasti kaikkien saatavilla ilman salasanoja. oppimismateriaalien paketointi pilvipalveluksi. Palveluita kehitetään siihen suuntaan, että ne helpottavat opettajien ja oppilaiden arkea ja mahdollisuuksien mukaan osallistavat oppilaita ja huoltajia. Palveluilta edellytetään että ne automatisoivat palveluiden, ihmisten ja laitteiden välistä tiedonkulkua ja ohjausta. Jatketaan tavoitteiden toteuttamista. Kaikki palvelut ovat monikanavaisia ja niillä on osaava ylläpitäjä. Palvelut muodostavat kokonaisuuden, jotka tukevat yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista. Palveluita kehitetään käyttäjälähtöisesti ja niiden kehittämisessä kuullaan käyttäjiä. Muodostuen käyttäjän tarpeen kautta. Järjestelmä takaa, etteivät palvelut eivät ole aikaan ja paikkaan sidottuja. Reaaliaikainen tieto on käytössä myös fyysisestä ympäristöstä. Suositaan hankinnoissa palveluita, jotka ovat tietoturvallisia, toteuttavat yhden kirjautumisen periaatetta jo olemassa oleviin käyttäjäkantoihin ja käyttäjän niihin tuottama sisältö on varmuuskopioitu. Palveluntarjoajilta edellytetään palveluiden käyttäjäpalautteen huomioiminen palveluita kehitettäessä. Suunnataan palveluiden hankintoja tavoitteiden mukaiseksi. Sopimukset perustuvat mahdollisuuksien mukaan palveluiden hankkimiseen. Kumppanuus palveluntarjoajien kanssa on tärkeä osa kehittämistä. Käyttöönotto järjestetään sopimuksien puitteissa ja on luotu mahdollisimman helppokäyttöiseksi ja joustavaksi palvelemaan käyttäjien tarpeita. Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen arjen toiminnassa Kestävän kehityksen periaatteita toteutetaan erityisesti hankintoja tehdessä ja toimintaympäristöä kehitettäessä. Hankinnoissa suositaan pitkän elinkaaren laitteita ja järjestelmiä. Koulutoimi myös aktiivisesti kehittää laitteille vaihtoehtoisia käyttötapoja, jolla voidaan olennaisesti pidentää laitteiden elinkaarta.

15 15 Jotta käyttäjät osaisivat tehdä arjessa ympäristöystävällisempiä valintoja, on tuotava näkyviin toimintatapojen muutosten vaikutukset. Se tapahtuu konkreettisesti tuomalla näkyviin toimintaympäristön käyttö- ja kulutustiedot. Jokaiselle hankittavalle laitemallille ja järjestelmille tehdään elinkaarikustannuslaskelma. Tavoitteena on, että jokaisen laitteen käyttöikä on vähintään 6 vuotta, vaikka käyttötapa muuttuisikin elinkaaren aikana. Toimintaympäristössä nykyisellään näkymättömissä olevat käyttö- ja kulutustiedot tuodaan käyttäjille näkyviksi. Tavoitteena on seurannan avulla saavutettavan käyttötapojen muutosten kautta 20 % nykyisestä pienempi hiilijalanjälki vuoteen 2015 mennessä. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi tekee aktiivisesti verkostoitumis- ja yhteistyötä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti TVT-asioissa. Tavoitteena toiminnalla on olla arvostettu toimija ja edelläkävijä kestävän kehityksen toteutumisessa TVT-toiminnassa. Osana kestävän kehityksen tavoitteita toteutetaan hallinnon toimintamalleissa paperittoman koulun periaatetta siltä osin kuin se on järkevää. Tämä tarkoittaa sähköisen allekirjoituksen käyttöönottoa ja koulun prosessien sähköistämistä niin, että asiakirjojen tulostamisen tarve vähenee. Audiovisuaaliset esityslaitteet Audiovisuaalisten laitteiden odotetaan tukevan kouluissa tehtävää toimintaa. Jokaiseen luokkaan tulee taata vähintään nykyinen varustetaso: videotykki, tietokone ja kaiuttimet. Nykyiset laitteet käytetään elinkaarensa loppuun mahdollisuuksien mukaan. Esityslaitteissa on meneillään murros ja tekniikan kehittymistä on seurattava aktiivisesti. Ennen isompia periaatepäätöksiä haetaan pilotoinnilla käyttökokemuksia miten uusi teknologia soveltuu meidän toimintaympäristöön ja toimintamalleihin. Hankinnan yhteydessä tehdään elinkaarikustannuslaskelmat. Suositaan lisäksi laitteita, joissa on yhteys (Wlan tai Vlan-portti) ja jotka tukevat avoimia standardeja rajapintoja, jolloin niistä tulee kiinteämpi osa tietojärjestelmää ja ovat helpommin ylläpidettäviä. Varmistetaan, että vuonna 2015 jokaisessa luokassa on audiovisuaaliset esityslaitteet, jotka ovat ajantasaiset, tukevat pedagogisia tavoitteita, ovat vuorovaikutteisia ja tarjoavat monipuoliset yhteydet ulkomaailmaan. Henkilöstön osaaminen Tärkeä osa tietojärjestelmää on henkilöstön osaamisesta huolehtiminen. Koulutukset suunnitellaan koulutoimen vision ja strategian mukaisesti ja niiden tulee vastata tarpeeseen. Tarve koulutukseen on opettaja-, tiimi- ja yhteisölähtöistä. Koulutuksesta saatuja oivalluksia ja ajatuksia jaetaan yhteisön jäsenten kesken. Koulutukset järjestetään hyödyntäen omia voimavaroja tai tarvittaessa ostopalveluna. Työnantaja varaa riittävät resurssit tiedossa oleviin tarpeisiin.

16 16 Ylläpidetään seuraava TVT-osaamistaso organisaatiossa Taso I - hyvät perustaidot (100 %) Taso II - pedagoginen soveltaminen (100 %) Taso III- Pystyy toimimaan kouluttajana muille opettajille, toimii linkkinä ulkomaailmaan ja ymmärtää organisaation tarpeet. (30 %) Muut koulukohtaiset kehittämishankkeet Kauniaisten lukiolla on edessään mahdollisesti strategiakauden aikana sähköiset ylioppilaskokeet. Niitä varten tulee olla valmiudet sähköisen materiaalin ja ylioppilastutkinnon mahdollisien sähköisten kokeiden käyttöönottoon. Lukion tavoitteena on syventää yhteistyötä ruotsinkielisen koulutoimen kanssa. Perusopetuksessa koetaan, että koulun ydintehtävä on kasvun ja oppimisen tukeminen. Perusopetuksen viestintä on ajantasaista, kohdennettua ja merkityksellistä. Koulujen toimintaympäristö, johon tieto- ja viestintätekniikka kuuluu, tulee tukea tätä tavoitetta. Mahdollisien tulevien sähköisten ylioppilaskokeiden aiheuttamiin tarpeisiin tulee varautua tekemällä sähköisten materiaalien ja kokeiden pilotteja Perusopetuslaki ja perusopetuksen opetussuunnitelma vaatii ottamaan oppilaan huomioon yksilöllisesti. Tätä varten on tarkoitus luoda ja kehittää sähköisiä palveluita, jotka yhdistävät oppilastyöt, tehtävänannot ja niiden arvioinnit. Perusopetus haluaa luoda palveluita tukemaan kolmiportaisen tuen mallia Ruotsinkielinen koulutoimi Toimintaympäristö Ruotsinkielisen koulutoimen tietoverkkoa ja laitteita hallinnoi ja ylläpitää tietohallinto. Koulujen verkkoympäristö on MS-pohjainen ja opetustilat on varustettu tietokone, dokumenttikamera ja projektoriratkaisuin. Internet yhteyksissä painotetaan langattoman verkon käyttöä. Koulukiinteistöjen langattomia verkkoja kehitetään Laitteet ja ohjelmat Laitteiden poistoajan tulee seurata kaupungin suuntaviivoja ottaen huomioon sen, että kannettavilla tietokoneilla ei ole sama elinikä kuin kiinteästi asennetuilla koneilla. Tämä koskee kaikkia IT-laitteita koulussa. Vanhoja koneita ei tarvitse heittää pois, vaan niitä käytetään yksinkertaisempiin tehtäviin, kuten tekstinkäsittelyyn. Vuosikursseilla 1-6 lukemaan oppiminen hoidetaan tietokoneiden avulla. Siksi koululla täytyy olla riittävä määrä tietokoneita. Yksi panostus koskee interaktiivisten kirjoitustaulujen ympärillä olevia oppilaita aktivoivia varusteita. Lukulaitteiden pedagogista käyttöä tulee tutkia ja kehittää. Kaikille opettajille tulee tarjota jatkuvaa jatkokoulutusta.

17 17 Vuosikursseilla 7 9 täytyy jokaisessa luokkahuoneessa olla vähintään kolme tietokonetta, dokumenttikamera ja projektori. Sen lisäksi tarvitaan kaksi tietokonehuonetta ja kannettavia tietokoneita, joita käytetään langattomassa verkossa, jotta tietokoneita voitaisiin helposti käyttää luonnollisena osana opetusta. Lukion uutena panostuksena on oppiympäristö- ja kansainvälistymishanke, joka tehdään yhteistyössä muutamien muiden lukioiden kanssa. Laitteisto uusitaan ja se koostuu interaktiivisista kirjoitustauluista, kamerasta ja äänentoistolaitteista, videotykistä ja näytöstä sekä siitä ohjelmistosta, jota tarvitaan yhteyden pitämiseen muihin kouluihin. Mukana on ulkopuolista rahoitusta. Ohjelma Wilma (Primus) on tiedotuskanava koulun ja kotien välillä. Kauniaisten ruotsinkielisissä kouluissa Wilmasta on tullut tärkeä työväline koskien sekä koulujen sisäistä työtä että yhteyksiä huoltajiin. Myös läheisempi yhteistyö ja nopeampi tiedottaminen ovat mahdollisia Wilman kautta. Kaiken oppilaan koulunkäyntiä koskevan dokumentaation (poissaolot, tukitoimenpiteet, kurinpidolliset toimenpiteet, arvosanat, yleinen tieto) tulee etupäässä olla käytettävissä Wilmassa. Fronter-opetusalustaa käytetään kaikilla vuosikursseilla. Sillä opettajat voivat ladata tiedostoja ja tehdä linkkejä, joita oppilaat voivat käyttää. Sitä voi käyttää myös oppilaiden ja opettajien väliseen kommunikointiin. Selvitetään tablettien soveltumista henkilökohtaisiksi oppimisvälineiksi. Tavoitteena on että jokaisella oppilaalla on käytössään henkilökohtainen työväline vuonna Hankinnat aloitetaan vuonna Hankinnat toteutetaan osissa kolmelle luokka-asteelle vuosittain. Seurataan aktiivisesti ohjelmistokehitystä Fronter ohjelmistoon koulutusalusta opettajien jatkokoulutusta varten (yhteistyössä PKS-kuntien kanssa) Valmistaudutaan sähköisen ylioppilaskokeen käyttöönottoon Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen tietohallintostrategisena päämääränä on sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen, työprosessien tehostaminen ja palvelun laadun edelleen kehittäminen tietotekniikkaa hyväksi käyttämällä, pääkaupunkiseudun yhteisiin tietohallintoratkaisuihin osallistuminen ja kuntalaisten tietotekniikka ja mediaympäristö kasvatuksen tarjoaminen. Kulttuuri- ja vapaaaikatoimen yksiköiden erilaisista tehtävistä johtuen painopisteiden tavoitteet myös jakaantuvat eri yksiköillä eri tavoilla. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen tulosalueiden asiakaslähtöinen toimintaympäristö haastaa jatkuvasti kehittämään sähköisien palveluiden tarjontaa, jotta palveluprosessit ovat mahdollisimman hyvin kuntalaisten saatavissa. Jo nykyisellään kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa hyödynnetään monipuolisesti sähköisten palveluiden mahdollisuuksia yksin ja yhteistyössä naapurikuntien ja kansallisten toimijoiden kanssa. Toimenpiteet strategiakaudelle: Kansalaisopisto Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen - monikanavapalvelut

18 18 Kansalaisopisto ehkäisee osaltaan digitaalista syrjäytymistä tarjoamalla asiakastarpeista lähtevää tietoteknistä koulutusta Kirjasto Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen - monikanavapalvelut Lisätään kirjaston sosiaalisen median näkyvyyttä ja tehdään suunnitelmallisesti erikseen valittuja sosiaalisen median sisältöjä Koulutetaan koko asiakaspalveluhenkilökunta käyttämään verkon asiakaspalvelumahdollisuuksia ja sosiaalista mediaa kirjastotyössä ja tuottamaan sisältöä uudelle HelMet-palvelusivustolle Seurataan verkkomaksamisen edellytysten kehittymistä ja pyritään saamaan se käyttöön Ryhdytään mahdollisuuksien mukaan käyttämään samaa sähköistä kassajärjestelmään kuin muut HelMet-kirjastot Seurataan e-kirjojen lainauspalveluiden kehittymistä ja saataville tulemista. E-kirjavalikoimaa laajennetaan sitä mukaa kuin se on mahdollista Selvitetään mahdollisuutta hankkia asiakaspalvelutiskille induktio- eli kuulosilmukka kuulorajoitteisten kuulolaitteita varten Pääkaupunkiseudun yhteistyö Osallistutaan yhä laajenevassa määrin verkon sisällöntuotantoon (esim. HelMetpalvelusivusto) Varaudutaan HelMet-kirjastojen yhteisen kirjastojärjestelmän päivitykseen Aletaan valmistautua tarvittaessa vaihtamaan kirjastojärjestelmä uuteen kilpailutuksen kautta. Varaudutaan hankintajärjestelmän uudistamiseen Työskentelyn ja hallinnon tehostaminen tietotekniikan avulla Seurataan RFID- ym. logistiikkatekniikan kehitystä ja ollaan tarpeen mukaan mukana seudullisissa selvitysryhmissä Uusitaan asiakaspalvelukoneita tarpeen mukaan Henkilökunnalle hankitaan työtehtävien sopivuuden mukaan laitteiston uusiutumisen myötä kannettavia tietokoneita Uusitaan henkilökunnan työasemia hallitusti Seurataan esitystekniikan ja työvälineiden kehitystä ja hankitaan uutta tekniikkaa tarpeen mukaan Otetaan uusia välineitä ohjelmia ja laitteita käyttöön sopivassa tahdissa Ollaan mukana kehittämässä mobiilipalveluita ja otetaan käyttöön pilvipalveluita Vaikuttamismahdollisuuksien ja osallistumisen edistäminen Yleisökoneiksi hankitaan lisää kannettavia, mutta säilytetään myös pöytäkoneita erityistarpeita varten Seurataan teknisten välineiden kehitystä ja tarjotaan kuntalaisten käyttöön laitteita ja palveluita, joita ei ole järkevää hankkia jokaiseen kotiin. Seurataan aktiivisesti kuntalaisten tarpeita laitteiden, ohjelmien ja opastuksen suhteen säännöllisissä asiakaskyselyissä. Otetaan tietotekniikkapalvelut huomioon asiakaspalautetta kerättäessä

19 19 Kulttuuri Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen- monikanavapalvelut Henkilöstön osaamiseen sähköisten palvelujen ylläpitäjinä ja kehittäjinä panostetaan Verkkomuseon kehittämistä jatketaan (mm.kävelykierrokset äänitallenteina, ja valokuvagallerioiden nykyaikaistaminen) Viestinnässä keskitytään yhä enemmän www-ympäristöön. Lisäksi Viestintää kulttuuripalvelujen markkinoinnissa siirretään pikkuhiljaa omasta ja maksetusta mediasta (esitteet, mainonta, www-sivut) kohti ansaittua ja sosiaalista mediaa (blogit, facebook yms.) Pääkaupunkiseudun yhteistyö Kulttuuripalveluiden tarjoamat sähköiset palvelut pidetään vähintään PKS-tasoisina ja yhteensopivina PKS-kuntien kanssa Liikunta Liikuntapalveluiden tavoitteena on luoda kaupungin ja kaupunkilaisten välille tehokas ja toimiva tietotekninen asiointimahdollisuus, jolla mahdollistetaan ja parannetaan liikuntatoimen tarjoamien palvelujen toimivuutta. Liikunnanohjausyksikön viestintää kehitetään tarjoamalla uusia palveluita, jotka mahdollistavat kaupungin ja liikuntaryhmien osallistujien välisen tehokkaamman viestinnän ja parantavat liikuntapalveluiden tavoitettavuutta. Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen- monikanavapalvelut Sähköinen ilmoittautuminen liikunnanohjausyksikön käyttöön Selvitetään Newsletter-moduulin käyttöönottoa parantamaan liikuntapalveluiden tiedotusta Kehitetään tilavarausjärjestelmää Työskentelyn ja hallinnon tehostaminen tietotekniikan avulla Selvitetään uuden lippu- ja asiakaspalvelujärjestelmän hankinta uimahalliin Toteutetaan ulkoliikuntapaikkojen VAK valvontajärjestelmän tietoyhteyksien jatkaminen ns. VAK -valvontapisteistä jäähallin valvomon päätteeseen Uusitaan vanhimmat tietokoneet vastaamaan nykyistä käyttötarvetta ja arvioidaan uusien välineiden tarve Koko Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen tulosalue Henkilöstön IT-osaamisen kehittäminen

20 20 Koulutetaan henkilökuntaa uuden tekniikan käyttöön 3.5 Yleishallinto Yleishallinnon tietohallintoa koskevat keskeiset tavoitteet ovat kuntalaisten monikanavapalveluiden kehittäminen, vaikuttamisen ja osallisuuden edistäminen sähköisten palveluiden avulla, hallinnon tehostaminen (mm. henkilöstöpäätösten sähköistäminen -> HR-työpöytä, luottamushenkilöiden keskustelu- ja kokousalustan kehittäminen, e-arkistoon siirtyminen) sekä kaupungin henkilökunnan ITosaamisen kehittäminen. Lisäksi taloushallinnon järjestelmiä arvioidaan ja kehitetään talousprosessin tehokkaan hoidon näkökulmasta jatkuvasti. Monikanavapalveluiden kehittäminen Sähköisten palveluiden tehokkuus ja todellisen hyödyn saavuttaminen järjestelmistä vaatii, että palvelut ovat käyttäjäystävällisiä ja maksuttomia, sekä kuntalaisten laajasti tavoitettavissa. Lisäksi sähköisten palveluiden ehdottamana vaatimuksena on palveluiden tietoturvallisuus. Vaikka yhteiskunnan tietotekninen kehitys on edennyt vauhdikkaasti, niin viranomaispalveluiden saatavuus ei voi edellyttää kuntalaisilta tarvittavien laitteiden tai tarvittavan osaamisen hankkimista. Tästä johtuen palvelut on turvattava myös perinteisiä kanavia käyttäen. Kuitenkin luomalla uusia sähköisiä palveluita parannetaan ja joustavoitetaan palveluiden tavoitettavuutta ja lisätään ihmisten mahdollisuutta asioida haluamallaan tavalla. Internet pohjaisten sähköisten palveluiden lisäksi erilaisten mobiilipalveluiden suosio on edelleen vahva. Kaupungin siirtyminen mobiilipuhelinjärjestelmään vuoden 2012 aikana mahdollistaa esim. kaupungin mobiilipalveluiden kehittämisen (esim. ajanvaraustietojen/-peruutusten tai hakemusten käsittelytilanteen ja päätösten välittäminen tekstiviestillä). Kartoitetaan toimialojen sähköisten palveluiden laajentaminen 2013 ja toteutetaan palvelutarjonnan laajennus Selvitetään mobiilipalveluiden hyödyntämistä nykyistä laajemmin kaupungin palveluissa Lisätään yleisten nettipisteiden määrää kaupungissa kaupungintalon saneerauksen yhteydessä Osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen Avoin ja julkinen vuorovaikutus on hyvien ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisen lähtökohtana. Hallinnon avoimuutta edistetään lisäämällä asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa useiden eri kanavien kautta mm. - Hyödyntämällä sosiaalista mediaympäristöä osallistumisessa ja vaikuttamisessa. - Sähköisen kuulemisen ja vaikuttamisen verkkopalveluja monipuolistetaan. - Kaupunkilaisten osallistumista palvelujen kehittämiseen edistetään niin, että kuntalaisten ja hallinnon välinen vuorovaikutus on julkista ja avointa.