Tietohallintostrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietohallintostrategia 2012-2015"

Transkriptio

1 Tietohallintostrategia KV hyväksynyt xx.xx.2012 KV godkänt xx.xx.2012

2 2 Sisältö 1. Strategian tausta Tietohallintostrategian yleiset painopistealueet Painopistealue 1: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Painopistealue 2: Monikanavapalvelut Painopistealue 3: Pääkaupunkiseudun alueellinen yhteistyö Painopistealue 4: Vaikuttamisen ja osallisuuden edistäminen Painopistealue 5: Hallinnon tehostaminen tietotekniikkaa hyödyntäen Painopistealue 6: Henkilökunnan IT-osaamisen kehittäminen Toimialueiden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet Yleis-IT Sosiaali- ja terveystoimi Yhdyskuntatoimi Sivistystoimi Kauniaisten suomenkielisen koulutoimen kehittämissuunnat strategiakaudelle Ruotsinkielinen koulutoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Yleishallinto Strategian toteuttaminen ja kehittämishankkeet Toimenpideohjelma Strategian ylläpito ja seuranta... 22

3 3 1. Strategian tausta 1.1 Kaupungin sisäinen tahtotila tietohallinnon strategiseen kehittämiseen Tietohallintostrategian tehtävänä on kuvata kaupungin strategisten yleistavoitteiden toteuttamista tietohallinnossa. Kaupungin yleiset strategiset arvot ja voimassa olevat strategiset tavoitteet ovat tietohallintostrategian pohjana. Tietohallintostrategiaa päivitetään yleisten strategisten linjausten muuttuessa. Strategisia tavoitteita ohjaa myös uusi kansallinen lainsäädäntö ja julkisten tietohallintojärjestelmien kehittämishankkeet. Etenkin tietohallintolaki (laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjaamisesta /634) ja sektorilainsäädäntö (esim. terveydenhuollon lainsäädäntö) sekä pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma ( ) ohjaavat voimakkaasti julkisyhteisöjen tietohallinnon kehittämistä. Tästä syystä tietohallintostrategian tarkoituksena on myös kuvata niitä toimenpiteitä, joita kaupungin on tarkoitus tehdä valtion hallinnon tasolla asetettujen strategisten tavoitteiden täyttämiseksi. Kauniaisten kaupunginvaltuuston syksyllä 2009 hyväksymät (KV 69; ) visio, arvot ja strategiset linjaukset pitävät sisällään mm. arvon jatkuvasti ja aktiivisesti kehittyvästä kaupungista, joka tuottaa korkeatasoiset palvelut kustannustehokkaasti uusinta tietoa ja innovaatiota hyödyntäen. Tietohallinnon strategisena lähtökohtana on, että Kauniaisten kaupunki kehittää aktiivisesti tieto- ja viestintätekniikan palveluita päämääränään entistä paremmat palvelut kuntalaisille, sekä kustannustehokas ja moderni hallinto. Lisäksi kaupunki osallistuu aktiivisesti tietohallinnon valtakunnalliseen ja seudulliseen kehittämiseen sekä varmistaa omalla suunnittelullaan, että täyttää tietohallinnolle asetetut kehitystavoitteet. Aktiivisesti kehittyvä ja ajanmukainen tietohallinto ja tietohallinto-osaaminen mahdollistavat entistä paremmat palvelut kuntalaisille, sekä kustannustehokkaasti, avoimesti ja modernisti toimivan hallinnon. 1.2 Valtionhallinnon tahtotila julkisyhteisöjen tietohallintotyön kehittämisessä Valtion hallinnon tavoitteet julkisen hallinnon tietohallinnon yhdistämisestä ja kehittämisestä ohjaavat osaltaan tietohallintostrategian tavoitteita. Tietohallinnon strategisen suunnittelun avulla määritellään ne keinot, joilla julkishallinnolle asetetut yhteiset tavoitteet saavutetaan. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa julkisen sektorin tietohallintoratkaisuille asetetaan mm. seuraavia tavoitteita: - Julkisen sektorin tuottavuutta lisätään hyödyntämällä nykyistä tehokkaammin tiedolla johtamista, yhteensopivia tietojärjestelmiä ja kokoamalla julkishallinnon tietohallintoa ja hankintojen rahoitusta yhteen. - Lisätään julkishallinnon tietojen yhteiskäyttöä. - Julkishallinnon sähköistä asiointia ja palveluita kehitetään asiakaslähtöisesti. Sähköisten palveluiden esteettömyys turvataan ja ikääntyvän väestön erityistarpeet huomioidaan. Julkiset tietoaineistot saatetaan koneluettavassa muodossa avoimesti saataville ja jatkokäytettäviksi. - Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämiseksi julkishallinnossa käytetään avoimia standardeja, joilla määritellään tietosisältöjen ja tietoteknisten rajapintojen yhdenmukaisuus.

4 4 - Noudatetaan yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria ja hyödynnetään yhteisiä tietoalustoja sekä yhteisiä sähköisen asioinnin palvelualustoja ja palveluita. - Avoimen ja suljetun lähdekoodin ohjelmistoja kohdellaan hankinnoissa teknologianeutraalisti. - Sähköisten palvelujen kehittämiseksi selkeytetään ja helpotetaan tietojenluovutuskäytäntöjä tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa vaarantamatta. - Kriittisten tietosisältöjen tietoturvallisuus varmistetaan kotimaisin ratkaisuin. - Julkisella sektorilla edistetään verkkolaskutukseen siirtymistä. Hallitusohjelman tavoitteista tärkeimmät on konkretisoitu lailla julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011). Lain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta. Laki painottuu julkisen hallinnon, erityisesti kuntien sekä valtion virastojen ja laitosten, tietojärjestelmien yhteentoimivuuden lisäämiseen. Lain voimaantulon myötä julkisen hallinnon viranomaiselle tulee kolme keskeistä velvoitetta: - Suunnitella ja kuvata tietohallintonsa julkisen hallinnon tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti. - Noudattaa tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä sekä toimialakohtaisia kuvauksia ja määrityksiä, joiden sisältö määritellään asetuksissa. - Ottaa käyttöön sellaisia sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluja, jotka luovat edellytykset yhteentoimivuudelle. Yhteiset tukipalvelut määritellään vuoden 2012 aikana valtiovarainministeriön johdolla valmisteltavassa JulkICT-strategiassa (julkisen hallinnon tietoja viestintätekniikan hyödyntämistä käsittelevä strategia). Julkisen hallinnon tuottavuutta kasvatetaan ennen kaikkea tietojärjestelmien yhteensopivuutta ja tietojohtamista hyödyntäen, sekä tietoteknisten ratkaisujen tehokkaamman hyödyntämisen avulla. 2. Tietohallintostrategian yleiset painopistealueet Kauniaisten kaupungin tietohallintostrategian yleiset strategiset painopistealueet ovat: 1. Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen 2. Monikanavapalvelut 3. Pääkaupunkiseudun alueellinen yhteistyö 4. Vaikuttamisen ja osallisuuden edistäminen 5. Hallinnon tehostaminen tietotekniikkaa hyödyntäen 6. Henkilökunnan IT-osaamisen kehittäminen 2.1 Painopistealue 1: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen

5 5 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) painottuu julkisen hallinnon, erityisesti kuntien sekä valtion virastojen ja laitosten, tietojärjestelmien yhteentoimivuuden lisäämiseen. Tämä edellyttää myös Kauniaisissa kokonaisarkkitehtuurityön käynnistämistä. Kokonaisarkkitehtuurimalli on johdon ja tietohallinnon yhteinen kehittämis- ja johtamismenetelmä, jolla määritetään toimintaa tukeva yhtenäisen tieto- ja viestintäteknisen ympäristön tavoitetila ja huolehditaan, että tämä tavoite saavutetaan. Hyötyinä on mm. päällekkäisten tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen vähentyminen, kustannusten hallinta, tietojärjestelmien yhteentoimivuus sekä toiminnan kehittämisestä lähtevien tavoitteiden tunnistaminen. Kokonaisarkkitehtuurilla kuvataan, kuinka organisaation toimintaprosessit, tiedot, järjestelmät ja niiden tuottamat palvelut toimivat kokonaisuutena. Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan ja palvelujen kehittämismalli, jolla varmistetaan sekä toiminnan kehittyminen että siinä tarvittavien välineiden palvelevuus. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityö toteutetaan vaiheittain. Kauniaisissa kokonaisarkkitehtuurityö aloitetaan Valtiovarainministeriön ohjeiden mukaisesti. Tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin runko liitteenä. 2.2 Painopistealue 2: Monikanavapalvelut Monikanavapalveluilla tarkoitetaan sitä, että kuntalaisille tarjotaan palveluita eri kanavia hyödyntäen. Näitä kanavia ovat perinteinen asiointi, sähköisiin palveluihin perustuva asiointi sekä mobiilipalvelut. Kuntalaisten asiointia kehitettäessä on hyvä pohtia koko asiointiprosessin uudistamista. Pelkän paperilomakkeiden digitalisoiminen ei siis välttämättä muuta asiointia helpommaksi tai tehokkaammaksi. Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan julkishallinnossa julkisten palveluiden tarjoamista ja käyttöä internetin välityksellä ja tietojen jakamista internetissä. Sähköiseen asiointiin perustuvia palveluja luodaan entistä enemmän perinteiseen asiointiin perustuvien palvelujen rinnalle. Sähköiset asiointipalvelut voidaan jakaa asiointipalveluihin sekä muihin palveluihin. Muita palveluja ovat mm. erilaiset tiedottavat palvelut, asioiden vireille paneminen ja seuraaminen sekä erilaiset vuorovaikutteiset palvelut. Sähköisten palveluiden haasteena asiakkaan kannalta on luoda sähköisten palvelujen kokonaisuus järjestelmäksi, jossa julkishallinnon eri tasojen (paikallis-, alue- ja valtakunnallinen taso) palvelut näyttäytyvät käyttäjälle yhtenä helposti hahmotettavana kokonaisuutena. Visiona on, että viranomaisten kesken yhdistetään sähköisessä muodossa oleva tieto ja asiointi asiakkaan edun hyväksi siten, että kaikki julkishallinnon asiointipalvelu tarjoillaan käyttäjille yhdestä paikasta yhden luukun periaatteella kertakirjautumisen avulla 24/7. Sähköisten palveluiden kehittämisessä asiakaslähtöisyys on ensisijaista. 2.3 Painopistealue 3: Pääkaupunkiseudun alueellinen yhteistyö Tietohallinnon kehittämistyötä pääkaupunkiseudun alueella tehdään pääsääntöisesti sektorivetoisesti niin, että ensisijainen vastuu toimintojen kehittämisestä on toimialoilla ja palvelutuotannolla. Palvelukohtaisten ryhmien (sosiaali- ja terveydenhoito, opetustoimi, paikkatieto ja perusrekisteri) tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa yhteisen palvelutuotannon vaatimat tietojärjestelmämuutokset. Kehittämistyön painopiste on sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöhankkeissa ja käynnistyvien yhteispalvelujen mahdollistamisessa Pääkaupunkiseudun yhteisistä hankkeista, mukaan luettuna IT-hankkeet, on sovittu pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksessa ja PARAS-kaupunkiseutusuunnitelmassa 2007.

6 6 Tässä strategiassa pääkaupunkiseudun yhteishankkeisiin lasketaan myös HUS-vetoiset terveydenhuollon It-hankkeet, joissa pääkaupunkiseudun kuntien perusterveydenhuollon organisaatiot ovat mukana. Pääkaupunkiseudun alueellista yhteistyötä jatketaan yhtenäisten tietohallintoratkaisujen löytämiseksi. PKS-hankkeiden vetovastuu on toimialoilla. Tavoitteena on kansallisesti olla edelläkävijä tietohallinnon yhteensopivuudessa alueen eri toimijoiden kesken. Alueellista yhteensopivuutta mietitään kaupungin jokaisessa tietojärjestelmähankinnassa. 2.4 Painopistealue 4: Vaikuttamisen ja osallisuuden edistäminen Sähköinen viestintä mahdollistaa hallinnon avoimuuden, keskustelevuuden ja kuntalaisten osallistumisen lisäämisen kaikille helpoilla ja käytännöllisillä keinoilla. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia parantaa merkittävästi se, jos kuntalaiset voivat olla mukana jo asioiden valmisteluvaiheessa. Lisäksi asioiden etenemistä tulisi voida seurata mahdollisimman vaivatta. Sosiaalisesta mediasta - lähinnä Facebookista - on tullut osa Kauniaisten verkkoviestinnän arkea. Sosiaalinen media täydentää kaupungin varsinaisia kotisivuja. Uusi mediaympäristö on erityisesti nuoremmille sukupolville luonteva toimintaympäristö ja paikka verkottumiselle ja vuorovaikutukselle. Kaupunki seuraa aktiivisesti verkkoviestintäalan nopeaa kehitystä ja ylläpitää ennakkoluulotonta valmiutta kokeilla sellaisia innovaatioita, jotka ovat omiaan tehostamaan kaupunkilaisten tiedonsaantia ja mahdollisuuksia joustavaan vuorovaikutukseen. 2.5 Painopistealue 5: Hallinnon tehostaminen tietotekniikkaa hyödyntäen Tietohallintoratkaisuilla tavoitellaan jatkuvasti tehokkaampaa ja sujuvampaan hallintoa. Kaupunki pyrkii tietoisesti yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa kehittämään olemassa olevia tietohallintoratkaisuja entistä tehokkaammin toimiviksi. Jokainen toimiala vastaa omien tietohallintojärjestelmien arvioinnista ja kehittää järjestelmiä yhteistyössä palveluntarjoajien ja tietohallinnon kanssa. Tietohallintoratkaisujen osalta toimialoilla arvioidaan säännöllisesti olemassa olevien järjestelmien toimivuutta. Lisäksi kaupunki pyrkii edistämään käytössä olevien järjestelmien keskinäistä yhteensopivuutta. Järjestelmäarkkitehtuurin kehittämismahdollisuudet kartoitetaan osana kokonaisarkkitehtuurityötä. Kaupunki arvioi jatkuvasti tietoteknisiä hankintojaan työn tehokkuuden näkökulmasta. Tulevaisuuden laitteiston tulee pystyä mahdollistamaan hallinnollisten työtehtävien suorittamisen myös työpisteen ulkopuolella. Kaupungin tietoverkkoratkaisujen ja kaupungin tietotekniikkavalmiuksien parantaminen on keskeinen tavoite. Kehittämiskohteina ovat mm. langattoman työskentelyn vaatimien tietojärjestelmien, verkkoratkaisujen ja työskentelyvälineiden sekä ympäristöjen ajanmukaistaminen. Lisäksi kehittämiskohteena on sähköisten kokousten mahdollistavan verkkoympäristön (extranet) kehittäminen Kauniaisten käyttöön sopivaksi. 2.6 Painopistealue 6: Henkilökunnan IT-osaamisen kehittäminen Tietotekniikan merkityksen kasvu kaupungin palvelutuotannossa sekä teknologiamuutosten nopeus edellyttävät erityisesti IT-henkilöstön, mutta myös toimialojen osaamisen aktiivista ja jatkuvaa kehittämistä sekä verkostoitumista. Toimialojen osaamisen tarpeen arviointia tehdään yhteistyössä kaupungin tietohallintoyksikön kanssa. Osaaminen vaikuttaa toiminnan ja palvelujen laatuun sekä tehokkuuteen.

7 7 Henkilökunnan kouluttaminen tapahtuu pääasiassa uusien tietojärjestelmien käyttöönottojen yhteydessä. Lisäksi varmistetaan henkilökunnan yleisen tietoteknisen osaamisen ylläpitäminen. Uudet työntekijät koulutetaan tarvitsemiensa ohjelmien käyttöön pääsääntöisesti sisäisellä koulutuksella. Tieto- ja viestintätekniikan antamia mahdollisuuksia hyödynnetään kaikessa työskentelyssä ja henkilöstön työnkuvat saatetaan vastamaan uusista toimintatavoista syntyneitä tarpeita. 3. Toimialueiden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet Tietotekniikan hyödyntäminen on paitsi suuri haaste myös mahdollisuus toimialatasolla. Toimialojen tavoitetila-osio on kirjoitettu sektoreiden omista lähtökohdista käsin ja toimialojen tekemät tietojärjestelmäratkaisut perustuvat omiin palvelu- ja toimintalähtökohtiin. Tavoitetilakuvaukset ja tietojärjestelmäratkaisut on tehty ottaen huomioon yleiset, koko kaupungin laajuiset tietohallinnon linjaukset ja ne ovat koko kaupungin strategian mukaiset. Laajojen kehityshankkeiden läpiviennissä on voitava tehdä useampivuotisiakin resursointipäätöksiä, jotta hankkeisiin voidaan sitoutua. Tietohallinto vastaa ylimmällä tasolla tietohallintostrategian painopistealueiden toteutumisesta koko kaupungin tasolla sekä kokonaisarkkitehtuurista. 3.1 Yleis-IT Tietohallintoyksikkö vastaa kaupungin yhteisen tietohallinnon ohjauksesta, kehittämisestä ja arkkitehtuurista, yhteisestä tietoteknisestä infrastruktuurista ja yhteisistä tietojärjestelmistä. Kauniaisten kaupunki omistaa tietoteknisen laite- ja palvelinympäristönsä sekä tietoliikenneinfrastruktuurin. Internetsivustot ja -palvelut ostetaan ulkopuolelta. Internet-sivujen ajantasaisuudesta vastaavat toimialat ja tiedotussisällöstä tiedotussihteeri. Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Kauniaisten kaupunki toteuttaa kokonaisarkkitehtuurin kehittämistyötä seudullisesti ja valtakunnallisesti kokonaisarkkitehtuurityön osana (mm.soten tietojärjestelmähankkeet, kirjaston yhteiset tietojärjestelmät, Helsinki region infoshare). Seudullisten yhteishankkeiden lisäksi Kauniainen toteuttaa tällä strategialla oman kaupungin suunnitelmallisen arkkitehtuurin kehittämistä. Yhteisten järjestelmäratkaisujen ja yhteensopivien ohjelmistojen sekä työvälineiden entistä suunnitelmallisempi hankinta edistää toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta. It-johtoryhmä koordinoi kokonaisarkkitehtuurityötä. Seudullinen yhteistyö yhteisten tietojärjestelmien kehittämiseksi Paikallinen suunnitelmallisuus järjestelmä- ja laitehankinnoissa yhteensopivuuden varmistamiseksi Valtakunnallisiin hankkeisiin osallistuminen yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa Hallinnon tehostaminen tietohallinnon avulla

8 8 Tietohallinto huolehtii suomenkielistä koulutoimea lukuun ottamatta tietohallintoratkaisuista ja tietoteknisistä työvälineistä kaupungin työpisteissä. Strategiakaudella panostetaan langattoman työympäristön luomiseen ja järjestelmäyhteensopivuuden kehittämiseen. Jokaisella toimialalla arvioidaan aktiivisesti tietohallintoratkaisujen käytettävyyttä ja peilataan omia käytössä olevia ratkaisuja tarjolla oleviin vaihtoehtoihin Käytössä olevien tietojärjestelmien yhteensopivuutta pyritään kehittämään Tietoteknisillä ratkaisuilla mahdollistetaan hallinnollisten työtehtävien tehokas suorittaminen myös työpisteiden ulkopuolella - Selvitetään hallinnon verkon langattoman käytön mahdollistaminen - Kiinteistöjen langattomien verkkoyhteyksien tason ajanmukaistaminen - Työskentelypisteet päivitetään mobiililaitteilla normaalin laitekierron puitteissa - Yleisten kokoushuoneiden tekniikan uusiminen mahdollistaen täysin langattoman työskentelyn Pääkaupunkiseudun yhteistyö Pääkaupunkiseudun yhteistyö on pääsääntöisesti toimialavetoista. Onnistuneiden järjestelmä- ja laitehankintojen kannalta on kuitenkin oleellista, että tietohallinto voi osallistua ja tukea yhteistyöhankkeissa. Tietohallinto tukee seudullisessa tietohallintoyhteistyössä toimialoja Muuta: Runkoverkko Kaupungin runkoverkko on kaupungin omistama valokuituverkko, joka on kahdennettu muuttamalla entinen puumalli ympyräksi ja näin saatu varmennetut yhteydet toiminnan kannalta tärkeisiin toimipisteisiin. Runkoverkon toiminta varmistetaan hyvällä ylläpidolla Henkilöstö Kaupungin tietohallinto käsittää viisi henkilöä, kaksi järjestelmäasiantuntijaa, kaksi it-suunnittelijaa ja tietohallintopäällikön. Henkilöstön koulutusta ylläpidetään, jotta se pystyy vastaamaan nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön 3.2 Sosiaali- ja terveystoimi

9 9 Sosiaali- ja terveystoimen tietohallinnon tulevaisuusstrategiaan vaikuttavat keskeisesti valtakunnallisten ja seudullisten tietohallintojärjestelmien kehittämishankkeiden eteneminen. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto päivittyy jatkuvasti mm. Terveydenhuoltolain, ns. Kantalainsäädännön ja muun lainsäädännön sekä viranomaisohjeistuksen kautta tulevien uusien velvoitteiden myötä. Pääkaupunkiseudun yhteistyö Pääkaupunkiseudulla (ensimmäisessä vaiheessa Hyks-alueen kunnat) on käynnissä mittava terveydenhuollon yhteistietojärjestelmän kehittämistyö, jota Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri johtaa. Yhteistietojärjestelmän kehittäminen on Kauniaisten kaupungin terveydenhuollon tietojärjestelmien tulevaisuuden osalta keskeisessä asemassa. Yhtenäisen terveydenhuollontietojärjestelmän hankinta ja käyttöönotto tulee kuitenkin viemään vielä arviolta 4 5 vuotta, ennen kuin siihen voidaan siirtyä laajasti myös kuntien perusterveydenhuollossa. Strategiakaudella Kauniaisten terveystoimessa jatketaan nykyisten järjestelmien käyttöä ja edelleen kehitetään järjestelmien käyttöä niiltä osin, kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti tässä vaiheessa järkevää. PKS-yhteistyönä toteutetaan myös useita kansallisia ja alueellisia sähköisten palveluiden hankkeita sekä osallistutaan tietohallintolain mukaiseen kokonaisarkkitehtuurityöhön toimialalla. Osallistutaan HUS:n yhden tietojärjestelmän hankintaan olemalla mukana hankkeen ohjaus- ja kehittämistyöryhmissä. Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tarpeita tuodaan esiin niin, että varmistetaan näiden osa-alueiden toiminnallisuudet tulevassa hankinnassa Sosiaali- ja terveystoimi kehittää omia toimintaprosessejaan yhteneväisiksi osana pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveystoimen kokonaisarkkitehtuurityötä Monikanavapalvelut (sähköisten palveluiden kehittäminen) Sosiaali- ja terveystoimessa on vireillä useita sähköisten palveluiden kehityshankkeita strategiakaudelle. Sähköisten palveluiden tarkoituksena on lisätä asiakkaan valintamahdollisuuksia, helpottaa asiointia ja tehostaa palveluiden hallintoa. Sähköisiä palveluita kehitetään asiakasnäkökulmasta ja niiden tarkoituksena on ennen kaikkea parantaa ja nopeuttaa palvelua, lisäämällä asiakkaan käytössä olevia asiointimahdollisuuksia Strategiakauden sähköisten palveluiden kehittämishankkeet: - Sähköinen palveluseteli, esim. vammais- ja vanhuspalveluihin sekä suun terveydenhuoltoon (Espoo -vetoinen PKS- hanke) - Sähköisten palvelujen edelleen kehittäminen lasten päivähoidossa - Sosiaalitoimen sähköiset palvelut toimeentuloasiakkaille - Psykiatriset palvelut (terapia, ja matalan kynnykset ehkäisevät palvelut: vrt. Vastaamo- hanke, KelNet) Hallinnon tehokkuutta pyritään parantamaan ottamalla käyttöön kansallisen tietojärjestelmän palvelut (KanTa). Kansallisen terveysarkistoon liittyvä eresepti otetaan käyttöön Kauniaisissa lokakuussa 2012 ja earkistoon liittymistä ruvetaan suunnittelemaan vuoden 2013 aikana. Ensin Mediatrin tilanne tulee kuitenkin selvittää, tällä hetkellä ohjelman testaukset ovat menossa liittyen Pohjois-Karjalan Yhteisrekisterinprojektiin. earkiston käytössä voidaan suurelta osin hyödyntää eresepti hankkeeseen liittyviä osioita. HUS Tietotekniikka koordinoi hankkeita. KanTa palveluihin liitytään HUS:n alueella

10 10 yhteisen liityntäpisteen (ALLI) kautta. Solmittavaan palvelusopimukseen voidaan sisällyttää KanTapalvelujen ja HUS-sanomavälityksen lisäksi myös esim. Navitas -aluetietojärjestelmä. Liittyjäorganisaatioiden (kuntien) on muodostettava yhteenliittymiä (käytännössä Kauniainen Espoon kanssa) ja solmittava HUS Tietotekniikan kanssa aiesopimus. KanTa-palvelujen käyttöönotosta tekee jokainen liittyjä erilliset sopimukset Kelan kanssa. Lisäksi strategiakaudella otetaan käyttöön OSTI-järjestelmä (sähköinen lääketilaus HUS:n apteekista) sekä AVO-HILMO (sähköinen hoitoilmoitusrekisteri). Muuta eresepti otetaan käyttöön Kauniaisissa syksyllä Varhaiskasvatuksen sähköisiä palveluita (sähköinen päivähoitohakemus, maksuluokan vaihtaminen yms.) kehitetään edelleen ja lasten vanhempia pyritään ohjamaan niiden suurempaan käyttöön aktiivisemmalla tiedotuksella Sähköisten hakemusten käyttäminen sosiaalipalveluissa (esim. toimeentulotuki, vammaispalvelu) Sosiaalipalvelujen jatkuvan sähköisen palautejärjestelmän käyttöönotto syksystä 2013 alkaen Kauniaisissa käytössä olevan Mediatri- potilastietojärjestelmän käyttöä terveydenhuollossa jatketaan ja sitä edelleen kehitetään mm. tukemaan päätöksentekoa ja ottamalla käyttöön virtuaaliset terveystarkastukset. Tässä vaiheessa potilastietojärjestelmäintegrointia Espoon potilastietojärjestelmään ei toteuteta, sillä alueelle odotetaan koko seudun kattavaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistä tietojärjestelmää. Sosiaalitoimi ja varhaiskasvatus ovat käyneet läpi suuren muutoksen Effica-tietojärjestelmään siirtymisen myötä. Effican toimivuus (toiminnallinen tila sekä käytön kustannustehokkuus) arvioidaan strategiakaudella. Kokonaisarvioinnin pohjalta tehdään ratkaisut tulosalueiden tietojärjestelmien tulevaisuudesta. Varhaiskasvatuksen esiopetuslasten kohdalla otetaan käyttöön vuonna 2012 Wilma, joka on yhteinen tietojärjestelmä esiopetuksen ja koulun välillä, jota käytetään lapsen yksilöllisen opetuksen suunnitteluun ja yhteydenpitoon mm. vanhempien ja asiantuntijoiden kanssa. Vanhuspalveluiden osalta tietohallinnon kehittämisellä pyritään parantamaan vanhusten arjen turvallisuutta mm. hyvinvointitv:n, turvarannekkeiden, dementiahälyttimien, asiakaskutsujärjestelmien ja muun turvateknologian avulla ikääntymispoliittisen strategian, ikähoivatyöryhmän raportin ja laatusuositusten mukaisesti. Lisäksi kotihoidon mobiilijärjestelmät ja vanhuspalvelujen eri yksiköiden linkitys/yhteydet toteutetaan laatusuositusten mukaisesti. Mediatri-potilastietojärjestelmän edelleen kehittäminen ja laajempi hyödyntäminen Varhaiskasvatuksen Wilman käyttäminen kiinteässä yhteydenpidossa vanhempien ja asiantuntijoiden välillä Vanhusten arjen turvallisuuden parantaminen tietoteknisten välineiden avulla Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen tietotekniikan ja tietojärjestelmien osalta

11 Yhdyskuntatoimi Monikanavapalvelut Yhdyskuntatoimen keskeinen tietohallinnollinen tavoite on toimialan yhteisen paikkatietojärjestelmän Tekla GIS saattaminen entistä kattavammaksi ja toimivammaksi. Tekla GIS on käytössä kaikilla yhdyskuntatoimen tulosalueilla rakennuttamisen ja teknisen suunnittelun tulosaluetta lukuun ottamatta. Kuntalaisille otettiin käyttöön Tekla GIS Internet-karttapalvelu vuonna 2010, jolloin julkaistiin opaskartta ja ilmakuva. Palvelua on laajennettu ajantasa-asemakaavalla. Käyttöönottoa on osaltaan hidastanut varsin mittavan tietojen koonnin ja järjestelmään syöttämisen suorittaminen pääosin oman henkilökunnan työnä muiden tehtävien ohessa. Jatkossa tätä tarvetta varten varataan talousarvioon hiukan projektityörahaa. Myös varaus henkilökunnan kouluttamiseen ja opastamiseen sekä tukeen järjestelmän kehitystyössä on tarpeen. Yhteistyötä Espoon kanssa jatketaan edelleen. Yhdyskuntatoimi pyrkii koko kaupungin tavoitteen mukaisesti lisäämään sähköisen asioinnin mahdollisuuksia palveluissaan. Tällöin asiointi voi tapahtua kuntalaisen valitsemana ja hänelle parhaiten sopivana ajankohtana. Käytännössä tämä tarkoittaa usein sähköisien lomakkeiden käyttöönottoa. Samalla on kuitenkin tarkasteltava koko asiointiprosessin tarkoituksenmukaisuus, ei vain paperin käsittely digitaalisesti. Kannettavien tietokoneiden suosiminen laitekantaa uusittaessa olisi toivottavaa. Työasemien uusiminen riittävän usein (4 vuoden välein) on tärkeää. Yhdyskuntatoimi käsittelee runsaasti erittäin suuria tiedostoja, jolloin koneiden kapasiteetti on työn sujumisessa olennaista. Tulosalueiden yksityiskohtaisempi tietohallinnollisten tavoitteiden toteutussuunnitelma kootaan yhteen ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti kokoontuvassa yhdyskuntatoimen hanketyöryhmässä. Yhdyskuntatoimen yhteiset tavoitteet ja strategiset toimenpiteet: Tekla GIS paikkatietojärjestelmää kehitetään entistä kattavammaksi Lisätään sähköisen asioinnin tarjontaa yhdyskuntatoimen palveluissa Tulosalueiden strategiset toimenpiteet strategiakaudelle: Maankäyttö Paikkatietojärjestelmää kehitetään liittämällä siihen lisäosia, jolloin saadaan monipuoliset tiedot kohteista. Ympäristötoimi Maaston 3D-pintamalli ja 3D-rakennusmalli koko kaupungin alueesta otetaan käyttöön Paikkatietopalvelurajapintojen (katselupalvelu ja latauspalvelu) avataan lainsäädännön mukaisesti (INSPIRE-direktiivi, Kunnan Rakennetun Ympäristön Sähköiset Palvelut (KRYSP) Google Street View:n liittäminen Tekla GIS:iin ja WebMap:iin Viistoilmakuvien katselun liittäminen Tekla GIS:iin ja WebMap:iin Sijoitusluvat Tekla GIS:iin: kartta+rekisteri Kaupungin maaomaisuus ja vuokra-alueet: tehokkaampi Tekla GIS:n hyödyntäminen Muiden laitosten mitatut johdot WMS-palveluna (=rasterikarttoina) Tekla GIS:iin ja WebMap:iin

12 12 Öljysäiliötietojen vienti Tekla GIS:in Lupa-sovellukseen Gallträsk-projektin tiedot (vesistötarkkailut, PIMA, luotaustulokset ym.) Tekla GIS:iin Muut luvat (ympäristö-, maisematyö- ym. luvat) Tekla GIS:iin Luonnonsuojelumääräykset pdf:nä Tekla GIS:iin Tekla GIS:n hyödyntäminen tilastotietojen tuottamisessa Rakennusvalvonta Rakennusten käytetyn rakennusoikeuden tarkistustyö ja tietojen vieminen Tekla Gis:iin. Rakennus jää tarkistamatta, jos piirustuksia ei ole käytettävissä. Laskenta tehdään rakentamisajan kaavan ja sen aikaisen tulkinnan mukaan. Ulkopuolisille esim. kaupantekoa varten tietoja ei anneta suoraantekla GIS:stä, vaan rakennuksen pinta-alatiedot lasketaan erikseen ja annetaan maksullinen lausunto. Lupien teko Tekla GIS:iin Katselmukset viety Tekla GIS:iin vuodesta 2007 lähtien lukuun ottamatta mahdollista huomautustekstiä. Uudisrakennuslupien pääpiirustukset saatu suunnittelijoilta pdf:nä ja viety Tekla GIS:iin alkaen. Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu Energian kulutusseurannan mahdollistava järjestelmä on hankittu, käyttöönotto mahdollistaa energiatehokkuusseurannan. WebMap/WebInfo käyttöoikeudet avattu projekti-insinöörille ja isännöitsijälle. Otetaan Energiankulutusseuranta käyttöön (EnerControl-ohjelma) Kiirehditään CM -järjestelmän (Contract Matching) käyttöönottoa yhteistyössä tietohallinnon ja rahatoimiston kanssa tietyn summan alittavien massalaskujen automaattiseen käsittelyyn KOKI-kiinteistönpitojärjestelmä korvataan uudella järjestelmällä Sähköinen huoltokirja otetaan käyttöön Johtotieto tonteilla dokumentoituna Kuntatekniikka Tekla GIS:n käyttöönottoa varten tarvitaan koulutusta ja resursointia Koulutusta viheralueiden ominaisuustietojen vientiin hoitoluokat ja metsäkuviorajat Koulutusta katualueiden ominaisuustietojen Tekla GIS:iin vientiin Harkitaan tarvittavat järjestelmään vietävät ja siellä ylläpidettävät tiedostot. Esim. viheralueiden pinta-alatiedot tarpeen vain, jos viheralueiden hoito olisi ulkoistettu. Tällä hetkellä ei liene tarkoituksenmukaista viedä Tekla GIS:iin Tekla GIS:IIN viedään : - Katusuunnitelmat - Viheralueiden ominaisuustiedot ja hoitoluokat - Ominaisuustiedot - Hoitoluokat - Katualueiden ominaisuustiedot ja suunnitelmat (Ne mitkä tarpeellista viedä) - Metsäkuviorajat - Mahdollisesti liikennemerkit

13 13 Viheralueohjelma teetetään todennäköisesti konsultilla Konekeskus 2010-ohjelmiston käyttöönotto 3.4 Sivistystoimi Kauniaisten suomenkielisen koulutoimen kehittämissuunnat strategiakaudelle Toimintaympäristö Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi hallinnoi omaa tietohallintoaan ja on siten kirjoittanut oman tieto- ja viestintästrategian kaudelle (linkki: jota osaltaan kunnan tietohallintostrategia tukee. Koulutoimen nykyiset työasemapalvelut perustuvat avoimeen lähdekoodiin ja palvelinkeskeisyyteen. Järjestelmä on toimiva, joten sen kattavuus ja palvelutaso halutaan pitää strategiakaudella vähintään nykyisellään. Monipuolinen ja ajanmukainen tieto- ja viestintätekninen varustus on tasa-arvokysymys. Nykyisen järjestelmän rinnalle on syntynyt tarve vastata henkilökohtaisten laitteiden ja pilvipalveluiden yleistymisen haasteeseen. Tavoitteena on laajentaa teknistä toimintaympäristöä, niin että se palvelisi paremmin ajatusta, että oppimista tapahtuu kaikkialla ja että palvelut olisivat monikanavaisia. Palvelut tulee olla helposti käyttöönotettavissa, joka tulee huomioida hankintamalleja luodessa. Sähköiseltä toimintaympäristöltä odotetaan, että käyttäjille tarjottavat palvelut ovat helppokäyttöisiä ja varmatoimisia ja ne vastaavat käyttäjien arjen tarpeita. Toimintaympäristön ytimenä on luotettava kuituverkko ja laitteissa käyttötarvetta vastaava yhteys, jolla ollaan yhteydessä tarjottaviin palveluihin. Toimintaympäristö mahdollistaa ihmisten, laitteiden ja palveluiden välisen tiedonjaon ja ohjauksen avoimien rajapintojen kautta. Tämä lisää arjen sujuvuutta ja vapauttaa kouluissa käytettävän ajan koulujen ydintehtävään, kasvun ja oppimisen tukemiseen. Vuosi Tekninen ympäristö Palvelut Hankintamalli 2012 Tabletteja ja muita mobiililaitteita pilotoidaan miten ne soveltuvat osana laajempaa oppimiskäyttöä Valmistellaan tabletteihin pohjautuvien palvelupilotteja yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa. Lukion osalta selvitään mitä 1:1 - ohjelma maksaisi ja mitä hyötyjä ja haittoja siitä olisi. Testataan monikanavapalveluita, jotka hyödyntävät myös tabletteja ja mobiililaitteita: Erityisesti testataan: - Miten jo käytössä olevien palveluiden telakoimista helpotetaan - sähköinen oppimateriaali oppimisen tukena -oppimistehtävien ja sähköisten Koulutoimi on aktiivisesti mukana kansallisissa piloteissa, jotka tukevat joustavien sähköisten hankintamallien syntymistä.

14 Ratkaistaan henkilökohtaisten laitteiden suhde olemassa olevaan järjestelmään. Tärkeitä ovat niiden ylläpitomalli, integroituvuus ja millainen elinkaari niille pystytään luomaan (esim. 3 vuotta mobiilia käyttöä, jonka jälkeen 3 vuotta kiinteänä järjestelmässä). Henkilökohtaisten työvälineiden hankinta aloitetaan. Hankinta on tarkoitus toteuttaa 3.luokkalaisille, 7. luokkalaisille. ja lukion I -ryhmäläisille Henkilökohtaisten työvälineiden hankinta jatkuu vastaaville luokkatasoille Oppilailla ja opettajilla on käytössään ympäristö, joka toteuttaa monikanavapalveluiden periaatteita. Jokaisessa luokassa on käytössä interaktiivisia pintoja, jotka tukevat pedagogisia tavoitteita, ovat vuorovaikutteisia ja tarjoavat monipuoliset yhteydet ulkomaailmaan. Käyttöä vastaava Internet-yhteys on koulurakennuksissa langattomasti kaikkien saatavilla ilman salasanoja. oppimismateriaalien paketointi pilvipalveluksi. Palveluita kehitetään siihen suuntaan, että ne helpottavat opettajien ja oppilaiden arkea ja mahdollisuuksien mukaan osallistavat oppilaita ja huoltajia. Palveluilta edellytetään että ne automatisoivat palveluiden, ihmisten ja laitteiden välistä tiedonkulkua ja ohjausta. Jatketaan tavoitteiden toteuttamista. Kaikki palvelut ovat monikanavaisia ja niillä on osaava ylläpitäjä. Palvelut muodostavat kokonaisuuden, jotka tukevat yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista. Palveluita kehitetään käyttäjälähtöisesti ja niiden kehittämisessä kuullaan käyttäjiä. Muodostuen käyttäjän tarpeen kautta. Järjestelmä takaa, etteivät palvelut eivät ole aikaan ja paikkaan sidottuja. Reaaliaikainen tieto on käytössä myös fyysisestä ympäristöstä. Suositaan hankinnoissa palveluita, jotka ovat tietoturvallisia, toteuttavat yhden kirjautumisen periaatetta jo olemassa oleviin käyttäjäkantoihin ja käyttäjän niihin tuottama sisältö on varmuuskopioitu. Palveluntarjoajilta edellytetään palveluiden käyttäjäpalautteen huomioiminen palveluita kehitettäessä. Suunnataan palveluiden hankintoja tavoitteiden mukaiseksi. Sopimukset perustuvat mahdollisuuksien mukaan palveluiden hankkimiseen. Kumppanuus palveluntarjoajien kanssa on tärkeä osa kehittämistä. Käyttöönotto järjestetään sopimuksien puitteissa ja on luotu mahdollisimman helppokäyttöiseksi ja joustavaksi palvelemaan käyttäjien tarpeita. Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen arjen toiminnassa Kestävän kehityksen periaatteita toteutetaan erityisesti hankintoja tehdessä ja toimintaympäristöä kehitettäessä. Hankinnoissa suositaan pitkän elinkaaren laitteita ja järjestelmiä. Koulutoimi myös aktiivisesti kehittää laitteille vaihtoehtoisia käyttötapoja, jolla voidaan olennaisesti pidentää laitteiden elinkaarta.

15 15 Jotta käyttäjät osaisivat tehdä arjessa ympäristöystävällisempiä valintoja, on tuotava näkyviin toimintatapojen muutosten vaikutukset. Se tapahtuu konkreettisesti tuomalla näkyviin toimintaympäristön käyttö- ja kulutustiedot. Jokaiselle hankittavalle laitemallille ja järjestelmille tehdään elinkaarikustannuslaskelma. Tavoitteena on, että jokaisen laitteen käyttöikä on vähintään 6 vuotta, vaikka käyttötapa muuttuisikin elinkaaren aikana. Toimintaympäristössä nykyisellään näkymättömissä olevat käyttö- ja kulutustiedot tuodaan käyttäjille näkyviksi. Tavoitteena on seurannan avulla saavutettavan käyttötapojen muutosten kautta 20 % nykyisestä pienempi hiilijalanjälki vuoteen 2015 mennessä. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi tekee aktiivisesti verkostoitumis- ja yhteistyötä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti TVT-asioissa. Tavoitteena toiminnalla on olla arvostettu toimija ja edelläkävijä kestävän kehityksen toteutumisessa TVT-toiminnassa. Osana kestävän kehityksen tavoitteita toteutetaan hallinnon toimintamalleissa paperittoman koulun periaatetta siltä osin kuin se on järkevää. Tämä tarkoittaa sähköisen allekirjoituksen käyttöönottoa ja koulun prosessien sähköistämistä niin, että asiakirjojen tulostamisen tarve vähenee. Audiovisuaaliset esityslaitteet Audiovisuaalisten laitteiden odotetaan tukevan kouluissa tehtävää toimintaa. Jokaiseen luokkaan tulee taata vähintään nykyinen varustetaso: videotykki, tietokone ja kaiuttimet. Nykyiset laitteet käytetään elinkaarensa loppuun mahdollisuuksien mukaan. Esityslaitteissa on meneillään murros ja tekniikan kehittymistä on seurattava aktiivisesti. Ennen isompia periaatepäätöksiä haetaan pilotoinnilla käyttökokemuksia miten uusi teknologia soveltuu meidän toimintaympäristöön ja toimintamalleihin. Hankinnan yhteydessä tehdään elinkaarikustannuslaskelmat. Suositaan lisäksi laitteita, joissa on yhteys (Wlan tai Vlan-portti) ja jotka tukevat avoimia standardeja rajapintoja, jolloin niistä tulee kiinteämpi osa tietojärjestelmää ja ovat helpommin ylläpidettäviä. Varmistetaan, että vuonna 2015 jokaisessa luokassa on audiovisuaaliset esityslaitteet, jotka ovat ajantasaiset, tukevat pedagogisia tavoitteita, ovat vuorovaikutteisia ja tarjoavat monipuoliset yhteydet ulkomaailmaan. Henkilöstön osaaminen Tärkeä osa tietojärjestelmää on henkilöstön osaamisesta huolehtiminen. Koulutukset suunnitellaan koulutoimen vision ja strategian mukaisesti ja niiden tulee vastata tarpeeseen. Tarve koulutukseen on opettaja-, tiimi- ja yhteisölähtöistä. Koulutuksesta saatuja oivalluksia ja ajatuksia jaetaan yhteisön jäsenten kesken. Koulutukset järjestetään hyödyntäen omia voimavaroja tai tarvittaessa ostopalveluna. Työnantaja varaa riittävät resurssit tiedossa oleviin tarpeisiin.

16 16 Ylläpidetään seuraava TVT-osaamistaso organisaatiossa Taso I - hyvät perustaidot (100 %) Taso II - pedagoginen soveltaminen (100 %) Taso III- Pystyy toimimaan kouluttajana muille opettajille, toimii linkkinä ulkomaailmaan ja ymmärtää organisaation tarpeet. (30 %) Muut koulukohtaiset kehittämishankkeet Kauniaisten lukiolla on edessään mahdollisesti strategiakauden aikana sähköiset ylioppilaskokeet. Niitä varten tulee olla valmiudet sähköisen materiaalin ja ylioppilastutkinnon mahdollisien sähköisten kokeiden käyttöönottoon. Lukion tavoitteena on syventää yhteistyötä ruotsinkielisen koulutoimen kanssa. Perusopetuksessa koetaan, että koulun ydintehtävä on kasvun ja oppimisen tukeminen. Perusopetuksen viestintä on ajantasaista, kohdennettua ja merkityksellistä. Koulujen toimintaympäristö, johon tieto- ja viestintätekniikka kuuluu, tulee tukea tätä tavoitetta. Mahdollisien tulevien sähköisten ylioppilaskokeiden aiheuttamiin tarpeisiin tulee varautua tekemällä sähköisten materiaalien ja kokeiden pilotteja Perusopetuslaki ja perusopetuksen opetussuunnitelma vaatii ottamaan oppilaan huomioon yksilöllisesti. Tätä varten on tarkoitus luoda ja kehittää sähköisiä palveluita, jotka yhdistävät oppilastyöt, tehtävänannot ja niiden arvioinnit. Perusopetus haluaa luoda palveluita tukemaan kolmiportaisen tuen mallia Ruotsinkielinen koulutoimi Toimintaympäristö Ruotsinkielisen koulutoimen tietoverkkoa ja laitteita hallinnoi ja ylläpitää tietohallinto. Koulujen verkkoympäristö on MS-pohjainen ja opetustilat on varustettu tietokone, dokumenttikamera ja projektoriratkaisuin. Internet yhteyksissä painotetaan langattoman verkon käyttöä. Koulukiinteistöjen langattomia verkkoja kehitetään Laitteet ja ohjelmat Laitteiden poistoajan tulee seurata kaupungin suuntaviivoja ottaen huomioon sen, että kannettavilla tietokoneilla ei ole sama elinikä kuin kiinteästi asennetuilla koneilla. Tämä koskee kaikkia IT-laitteita koulussa. Vanhoja koneita ei tarvitse heittää pois, vaan niitä käytetään yksinkertaisempiin tehtäviin, kuten tekstinkäsittelyyn. Vuosikursseilla 1-6 lukemaan oppiminen hoidetaan tietokoneiden avulla. Siksi koululla täytyy olla riittävä määrä tietokoneita. Yksi panostus koskee interaktiivisten kirjoitustaulujen ympärillä olevia oppilaita aktivoivia varusteita. Lukulaitteiden pedagogista käyttöä tulee tutkia ja kehittää. Kaikille opettajille tulee tarjota jatkuvaa jatkokoulutusta.

17 17 Vuosikursseilla 7 9 täytyy jokaisessa luokkahuoneessa olla vähintään kolme tietokonetta, dokumenttikamera ja projektori. Sen lisäksi tarvitaan kaksi tietokonehuonetta ja kannettavia tietokoneita, joita käytetään langattomassa verkossa, jotta tietokoneita voitaisiin helposti käyttää luonnollisena osana opetusta. Lukion uutena panostuksena on oppiympäristö- ja kansainvälistymishanke, joka tehdään yhteistyössä muutamien muiden lukioiden kanssa. Laitteisto uusitaan ja se koostuu interaktiivisista kirjoitustauluista, kamerasta ja äänentoistolaitteista, videotykistä ja näytöstä sekä siitä ohjelmistosta, jota tarvitaan yhteyden pitämiseen muihin kouluihin. Mukana on ulkopuolista rahoitusta. Ohjelma Wilma (Primus) on tiedotuskanava koulun ja kotien välillä. Kauniaisten ruotsinkielisissä kouluissa Wilmasta on tullut tärkeä työväline koskien sekä koulujen sisäistä työtä että yhteyksiä huoltajiin. Myös läheisempi yhteistyö ja nopeampi tiedottaminen ovat mahdollisia Wilman kautta. Kaiken oppilaan koulunkäyntiä koskevan dokumentaation (poissaolot, tukitoimenpiteet, kurinpidolliset toimenpiteet, arvosanat, yleinen tieto) tulee etupäässä olla käytettävissä Wilmassa. Fronter-opetusalustaa käytetään kaikilla vuosikursseilla. Sillä opettajat voivat ladata tiedostoja ja tehdä linkkejä, joita oppilaat voivat käyttää. Sitä voi käyttää myös oppilaiden ja opettajien väliseen kommunikointiin. Selvitetään tablettien soveltumista henkilökohtaisiksi oppimisvälineiksi. Tavoitteena on että jokaisella oppilaalla on käytössään henkilökohtainen työväline vuonna Hankinnat aloitetaan vuonna Hankinnat toteutetaan osissa kolmelle luokka-asteelle vuosittain. Seurataan aktiivisesti ohjelmistokehitystä Fronter ohjelmistoon koulutusalusta opettajien jatkokoulutusta varten (yhteistyössä PKS-kuntien kanssa) Valmistaudutaan sähköisen ylioppilaskokeen käyttöönottoon Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen tietohallintostrategisena päämääränä on sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen, työprosessien tehostaminen ja palvelun laadun edelleen kehittäminen tietotekniikkaa hyväksi käyttämällä, pääkaupunkiseudun yhteisiin tietohallintoratkaisuihin osallistuminen ja kuntalaisten tietotekniikka ja mediaympäristö kasvatuksen tarjoaminen. Kulttuuri- ja vapaaaikatoimen yksiköiden erilaisista tehtävistä johtuen painopisteiden tavoitteet myös jakaantuvat eri yksiköillä eri tavoilla. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen tulosalueiden asiakaslähtöinen toimintaympäristö haastaa jatkuvasti kehittämään sähköisien palveluiden tarjontaa, jotta palveluprosessit ovat mahdollisimman hyvin kuntalaisten saatavissa. Jo nykyisellään kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa hyödynnetään monipuolisesti sähköisten palveluiden mahdollisuuksia yksin ja yhteistyössä naapurikuntien ja kansallisten toimijoiden kanssa. Toimenpiteet strategiakaudelle: Kansalaisopisto Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen - monikanavapalvelut

18 18 Kansalaisopisto ehkäisee osaltaan digitaalista syrjäytymistä tarjoamalla asiakastarpeista lähtevää tietoteknistä koulutusta Kirjasto Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen - monikanavapalvelut Lisätään kirjaston sosiaalisen median näkyvyyttä ja tehdään suunnitelmallisesti erikseen valittuja sosiaalisen median sisältöjä Koulutetaan koko asiakaspalveluhenkilökunta käyttämään verkon asiakaspalvelumahdollisuuksia ja sosiaalista mediaa kirjastotyössä ja tuottamaan sisältöä uudelle HelMet-palvelusivustolle Seurataan verkkomaksamisen edellytysten kehittymistä ja pyritään saamaan se käyttöön Ryhdytään mahdollisuuksien mukaan käyttämään samaa sähköistä kassajärjestelmään kuin muut HelMet-kirjastot Seurataan e-kirjojen lainauspalveluiden kehittymistä ja saataville tulemista. E-kirjavalikoimaa laajennetaan sitä mukaa kuin se on mahdollista Selvitetään mahdollisuutta hankkia asiakaspalvelutiskille induktio- eli kuulosilmukka kuulorajoitteisten kuulolaitteita varten Pääkaupunkiseudun yhteistyö Osallistutaan yhä laajenevassa määrin verkon sisällöntuotantoon (esim. HelMetpalvelusivusto) Varaudutaan HelMet-kirjastojen yhteisen kirjastojärjestelmän päivitykseen Aletaan valmistautua tarvittaessa vaihtamaan kirjastojärjestelmä uuteen kilpailutuksen kautta. Varaudutaan hankintajärjestelmän uudistamiseen Työskentelyn ja hallinnon tehostaminen tietotekniikan avulla Seurataan RFID- ym. logistiikkatekniikan kehitystä ja ollaan tarpeen mukaan mukana seudullisissa selvitysryhmissä Uusitaan asiakaspalvelukoneita tarpeen mukaan Henkilökunnalle hankitaan työtehtävien sopivuuden mukaan laitteiston uusiutumisen myötä kannettavia tietokoneita Uusitaan henkilökunnan työasemia hallitusti Seurataan esitystekniikan ja työvälineiden kehitystä ja hankitaan uutta tekniikkaa tarpeen mukaan Otetaan uusia välineitä ohjelmia ja laitteita käyttöön sopivassa tahdissa Ollaan mukana kehittämässä mobiilipalveluita ja otetaan käyttöön pilvipalveluita Vaikuttamismahdollisuuksien ja osallistumisen edistäminen Yleisökoneiksi hankitaan lisää kannettavia, mutta säilytetään myös pöytäkoneita erityistarpeita varten Seurataan teknisten välineiden kehitystä ja tarjotaan kuntalaisten käyttöön laitteita ja palveluita, joita ei ole järkevää hankkia jokaiseen kotiin. Seurataan aktiivisesti kuntalaisten tarpeita laitteiden, ohjelmien ja opastuksen suhteen säännöllisissä asiakaskyselyissä. Otetaan tietotekniikkapalvelut huomioon asiakaspalautetta kerättäessä

19 19 Kulttuuri Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen- monikanavapalvelut Henkilöstön osaamiseen sähköisten palvelujen ylläpitäjinä ja kehittäjinä panostetaan Verkkomuseon kehittämistä jatketaan (mm.kävelykierrokset äänitallenteina, ja valokuvagallerioiden nykyaikaistaminen) Viestinnässä keskitytään yhä enemmän www-ympäristöön. Lisäksi Viestintää kulttuuripalvelujen markkinoinnissa siirretään pikkuhiljaa omasta ja maksetusta mediasta (esitteet, mainonta, www-sivut) kohti ansaittua ja sosiaalista mediaa (blogit, facebook yms.) Pääkaupunkiseudun yhteistyö Kulttuuripalveluiden tarjoamat sähköiset palvelut pidetään vähintään PKS-tasoisina ja yhteensopivina PKS-kuntien kanssa Liikunta Liikuntapalveluiden tavoitteena on luoda kaupungin ja kaupunkilaisten välille tehokas ja toimiva tietotekninen asiointimahdollisuus, jolla mahdollistetaan ja parannetaan liikuntatoimen tarjoamien palvelujen toimivuutta. Liikunnanohjausyksikön viestintää kehitetään tarjoamalla uusia palveluita, jotka mahdollistavat kaupungin ja liikuntaryhmien osallistujien välisen tehokkaamman viestinnän ja parantavat liikuntapalveluiden tavoitettavuutta. Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen- monikanavapalvelut Sähköinen ilmoittautuminen liikunnanohjausyksikön käyttöön Selvitetään Newsletter-moduulin käyttöönottoa parantamaan liikuntapalveluiden tiedotusta Kehitetään tilavarausjärjestelmää Työskentelyn ja hallinnon tehostaminen tietotekniikan avulla Selvitetään uuden lippu- ja asiakaspalvelujärjestelmän hankinta uimahalliin Toteutetaan ulkoliikuntapaikkojen VAK valvontajärjestelmän tietoyhteyksien jatkaminen ns. VAK -valvontapisteistä jäähallin valvomon päätteeseen Uusitaan vanhimmat tietokoneet vastaamaan nykyistä käyttötarvetta ja arvioidaan uusien välineiden tarve Koko Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen tulosalue Henkilöstön IT-osaamisen kehittäminen

20 20 Koulutetaan henkilökuntaa uuden tekniikan käyttöön 3.5 Yleishallinto Yleishallinnon tietohallintoa koskevat keskeiset tavoitteet ovat kuntalaisten monikanavapalveluiden kehittäminen, vaikuttamisen ja osallisuuden edistäminen sähköisten palveluiden avulla, hallinnon tehostaminen (mm. henkilöstöpäätösten sähköistäminen -> HR-työpöytä, luottamushenkilöiden keskustelu- ja kokousalustan kehittäminen, e-arkistoon siirtyminen) sekä kaupungin henkilökunnan ITosaamisen kehittäminen. Lisäksi taloushallinnon järjestelmiä arvioidaan ja kehitetään talousprosessin tehokkaan hoidon näkökulmasta jatkuvasti. Monikanavapalveluiden kehittäminen Sähköisten palveluiden tehokkuus ja todellisen hyödyn saavuttaminen järjestelmistä vaatii, että palvelut ovat käyttäjäystävällisiä ja maksuttomia, sekä kuntalaisten laajasti tavoitettavissa. Lisäksi sähköisten palveluiden ehdottamana vaatimuksena on palveluiden tietoturvallisuus. Vaikka yhteiskunnan tietotekninen kehitys on edennyt vauhdikkaasti, niin viranomaispalveluiden saatavuus ei voi edellyttää kuntalaisilta tarvittavien laitteiden tai tarvittavan osaamisen hankkimista. Tästä johtuen palvelut on turvattava myös perinteisiä kanavia käyttäen. Kuitenkin luomalla uusia sähköisiä palveluita parannetaan ja joustavoitetaan palveluiden tavoitettavuutta ja lisätään ihmisten mahdollisuutta asioida haluamallaan tavalla. Internet pohjaisten sähköisten palveluiden lisäksi erilaisten mobiilipalveluiden suosio on edelleen vahva. Kaupungin siirtyminen mobiilipuhelinjärjestelmään vuoden 2012 aikana mahdollistaa esim. kaupungin mobiilipalveluiden kehittämisen (esim. ajanvaraustietojen/-peruutusten tai hakemusten käsittelytilanteen ja päätösten välittäminen tekstiviestillä). Kartoitetaan toimialojen sähköisten palveluiden laajentaminen 2013 ja toteutetaan palvelutarjonnan laajennus Selvitetään mobiilipalveluiden hyödyntämistä nykyistä laajemmin kaupungin palveluissa Lisätään yleisten nettipisteiden määrää kaupungissa kaupungintalon saneerauksen yhteydessä Osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen Avoin ja julkinen vuorovaikutus on hyvien ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisen lähtökohtana. Hallinnon avoimuutta edistetään lisäämällä asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa useiden eri kanavien kautta mm. - Hyödyntämällä sosiaalista mediaympäristöä osallistumisessa ja vaikuttamisessa. - Sähköisen kuulemisen ja vaikuttamisen verkkopalveluja monipuolistetaan. - Kaupunkilaisten osallistumista palvelujen kehittämiseen edistetään niin, että kuntalaisten ja hallinnon välinen vuorovaikutus on julkista ja avointa.

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Avauspuheenvuoro Kansliapäällikkö Harri Skog 1 UUSI HALLITUS JA HALLITUSOHJELMA TALOUDEN

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Digitaalisen agendan palveluverkolliset toimenpiteet LIITE L24

Digitaalisen agendan palveluverkolliset toimenpiteet LIITE L24 Digitaalisen agendan palveluverkolliset toimenpiteet LIITE L24 Digitaalisen agendan päämäärä: Oulu on (vuonna 2020 Euroopan) älykkäimmin ja vastuullisimmin digitalisaation mahdollisuuksia toiminnassaan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Miten tietoa voisi kysyä vain kerran?

Miten tietoa voisi kysyä vain kerran? Miten tietoa voisi kysyä vain kerran? JUHTA 13.9.2016 JulkICT/ Yhteinen tiedon palvelumalli (YTI) -hanke Ymmärrämmekö asiakasta? Tarvitseeko tietoa hallita? Kunta Tietolupa Usean luukun nykytila Miksi

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

Arkkitehtuurityö kunnassa

Arkkitehtuurityö kunnassa Arkkitehtuurityö kunnassa Varkauden kaupungin kokonaisarkkitehtuuri Petri Kapanen Varkauden kaupunki, Maankäyttö 1 Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmien ja kansallisesti yhteisiksi

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri viitearkkitehtuuri Yhteenveto 6.7.2015 Versio: 0.9 viitearkkitehtuurin yhteenveto 24.4.2015 2 (9) 1. Kansallisen palveluväylän tavoitteet Kansallisen palveluväylän käyttöönotto perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista SADe-ohjelma 2009-2014 hyötyjä sähköisistä palveluista NUOVE-projektin päätöstilaisuus, 30.11.2011, TEM Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Julkisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä

Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä 6.9.2016 Miksi? Hallituksen kärkihankkeeet osaamisen ja koulutuksen alalla painottavat mm. digitaalisia ratkaisuja, monipuolista yhteistyötä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö 2016-2018 30.8.2016 Ilmari Hyvönen Taustaa Digitalisaation vaikutukset korkeakoulutukseen

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018. Kehitysohjelma Ympäristösuojelu

Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018. Kehitysohjelma Ympäristösuojelu Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018 Kehitysohjelma Ympäristösuojelu Muuttuvan toimintaympäristön myötä ympäristöasiat tulevat jatkossa yhä tärkeämmiksi ja merkittävimmiksi laaja-alaisiksi

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson

Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson Hiihtomuseon auditorio 6.5.2013 Anjariitta Carlson Yhteistoimintasopimuksen (2013-2016) tarkoitus: kehittää kunnallisia sivistyspalveluita yhteistyössä, ennakoiden ja osaamisresurssia jakamalla yhteneväisen

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Selänne 13.9.2016 Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable! - Michael Fullan

Lisätiedot

Tietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela

Tietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela Tietohallintolain tulokset Hannele Kerola, Jari Kallela EK:n lausuma 331/2010 Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan lainsäädännön tavoitteiden, kuten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja kustannustehokkuuden,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 Tulosalue 100 Vaalit Strategiset tavoitteet Operatiiviset tavoitteet Mittarit Vaalien toimittaminen ohjeiden mukaisesti määräajassa virheettömästi Hankitaan asianmukaiset välineet, koneet ja laitteet sekä

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Digitalisoidaan julkiset palvelut - Vastauksia digihaasteeseen

Digitalisoidaan julkiset palvelut - Vastauksia digihaasteeseen Digitalisoidaan julkiset palvelut - Vastauksia digihaasteeseen 26.4.2016 Työryhmän kautta menneitä hankkeita Tulorekisteri (VM/Vero) Tulotietojen reaaliaikainen kerääminen Luvat ja valvonta (TEM) Asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot