Tietohallintostrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietohallintostrategia 2012-2015"

Transkriptio

1 Tietohallintostrategia KV hyväksynyt xx.xx.2012 KV godkänt xx.xx.2012

2 2 Sisältö 1. Strategian tausta Tietohallintostrategian yleiset painopistealueet Painopistealue 1: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Painopistealue 2: Monikanavapalvelut Painopistealue 3: Pääkaupunkiseudun alueellinen yhteistyö Painopistealue 4: Vaikuttamisen ja osallisuuden edistäminen Painopistealue 5: Hallinnon tehostaminen tietotekniikkaa hyödyntäen Painopistealue 6: Henkilökunnan IT-osaamisen kehittäminen Toimialueiden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet Yleis-IT Sosiaali- ja terveystoimi Yhdyskuntatoimi Sivistystoimi Kauniaisten suomenkielisen koulutoimen kehittämissuunnat strategiakaudelle Ruotsinkielinen koulutoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Yleishallinto Strategian toteuttaminen ja kehittämishankkeet Toimenpideohjelma Strategian ylläpito ja seuranta... 22

3 3 1. Strategian tausta 1.1 Kaupungin sisäinen tahtotila tietohallinnon strategiseen kehittämiseen Tietohallintostrategian tehtävänä on kuvata kaupungin strategisten yleistavoitteiden toteuttamista tietohallinnossa. Kaupungin yleiset strategiset arvot ja voimassa olevat strategiset tavoitteet ovat tietohallintostrategian pohjana. Tietohallintostrategiaa päivitetään yleisten strategisten linjausten muuttuessa. Strategisia tavoitteita ohjaa myös uusi kansallinen lainsäädäntö ja julkisten tietohallintojärjestelmien kehittämishankkeet. Etenkin tietohallintolaki (laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjaamisesta /634) ja sektorilainsäädäntö (esim. terveydenhuollon lainsäädäntö) sekä pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma ( ) ohjaavat voimakkaasti julkisyhteisöjen tietohallinnon kehittämistä. Tästä syystä tietohallintostrategian tarkoituksena on myös kuvata niitä toimenpiteitä, joita kaupungin on tarkoitus tehdä valtion hallinnon tasolla asetettujen strategisten tavoitteiden täyttämiseksi. Kauniaisten kaupunginvaltuuston syksyllä 2009 hyväksymät (KV 69; ) visio, arvot ja strategiset linjaukset pitävät sisällään mm. arvon jatkuvasti ja aktiivisesti kehittyvästä kaupungista, joka tuottaa korkeatasoiset palvelut kustannustehokkaasti uusinta tietoa ja innovaatiota hyödyntäen. Tietohallinnon strategisena lähtökohtana on, että Kauniaisten kaupunki kehittää aktiivisesti tieto- ja viestintätekniikan palveluita päämääränään entistä paremmat palvelut kuntalaisille, sekä kustannustehokas ja moderni hallinto. Lisäksi kaupunki osallistuu aktiivisesti tietohallinnon valtakunnalliseen ja seudulliseen kehittämiseen sekä varmistaa omalla suunnittelullaan, että täyttää tietohallinnolle asetetut kehitystavoitteet. Aktiivisesti kehittyvä ja ajanmukainen tietohallinto ja tietohallinto-osaaminen mahdollistavat entistä paremmat palvelut kuntalaisille, sekä kustannustehokkaasti, avoimesti ja modernisti toimivan hallinnon. 1.2 Valtionhallinnon tahtotila julkisyhteisöjen tietohallintotyön kehittämisessä Valtion hallinnon tavoitteet julkisen hallinnon tietohallinnon yhdistämisestä ja kehittämisestä ohjaavat osaltaan tietohallintostrategian tavoitteita. Tietohallinnon strategisen suunnittelun avulla määritellään ne keinot, joilla julkishallinnolle asetetut yhteiset tavoitteet saavutetaan. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa julkisen sektorin tietohallintoratkaisuille asetetaan mm. seuraavia tavoitteita: - Julkisen sektorin tuottavuutta lisätään hyödyntämällä nykyistä tehokkaammin tiedolla johtamista, yhteensopivia tietojärjestelmiä ja kokoamalla julkishallinnon tietohallintoa ja hankintojen rahoitusta yhteen. - Lisätään julkishallinnon tietojen yhteiskäyttöä. - Julkishallinnon sähköistä asiointia ja palveluita kehitetään asiakaslähtöisesti. Sähköisten palveluiden esteettömyys turvataan ja ikääntyvän väestön erityistarpeet huomioidaan. Julkiset tietoaineistot saatetaan koneluettavassa muodossa avoimesti saataville ja jatkokäytettäviksi. - Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämiseksi julkishallinnossa käytetään avoimia standardeja, joilla määritellään tietosisältöjen ja tietoteknisten rajapintojen yhdenmukaisuus.

4 4 - Noudatetaan yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria ja hyödynnetään yhteisiä tietoalustoja sekä yhteisiä sähköisen asioinnin palvelualustoja ja palveluita. - Avoimen ja suljetun lähdekoodin ohjelmistoja kohdellaan hankinnoissa teknologianeutraalisti. - Sähköisten palvelujen kehittämiseksi selkeytetään ja helpotetaan tietojenluovutuskäytäntöjä tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa vaarantamatta. - Kriittisten tietosisältöjen tietoturvallisuus varmistetaan kotimaisin ratkaisuin. - Julkisella sektorilla edistetään verkkolaskutukseen siirtymistä. Hallitusohjelman tavoitteista tärkeimmät on konkretisoitu lailla julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011). Lain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta. Laki painottuu julkisen hallinnon, erityisesti kuntien sekä valtion virastojen ja laitosten, tietojärjestelmien yhteentoimivuuden lisäämiseen. Lain voimaantulon myötä julkisen hallinnon viranomaiselle tulee kolme keskeistä velvoitetta: - Suunnitella ja kuvata tietohallintonsa julkisen hallinnon tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti. - Noudattaa tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä sekä toimialakohtaisia kuvauksia ja määrityksiä, joiden sisältö määritellään asetuksissa. - Ottaa käyttöön sellaisia sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluja, jotka luovat edellytykset yhteentoimivuudelle. Yhteiset tukipalvelut määritellään vuoden 2012 aikana valtiovarainministeriön johdolla valmisteltavassa JulkICT-strategiassa (julkisen hallinnon tietoja viestintätekniikan hyödyntämistä käsittelevä strategia). Julkisen hallinnon tuottavuutta kasvatetaan ennen kaikkea tietojärjestelmien yhteensopivuutta ja tietojohtamista hyödyntäen, sekä tietoteknisten ratkaisujen tehokkaamman hyödyntämisen avulla. 2. Tietohallintostrategian yleiset painopistealueet Kauniaisten kaupungin tietohallintostrategian yleiset strategiset painopistealueet ovat: 1. Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen 2. Monikanavapalvelut 3. Pääkaupunkiseudun alueellinen yhteistyö 4. Vaikuttamisen ja osallisuuden edistäminen 5. Hallinnon tehostaminen tietotekniikkaa hyödyntäen 6. Henkilökunnan IT-osaamisen kehittäminen 2.1 Painopistealue 1: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen

5 5 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) painottuu julkisen hallinnon, erityisesti kuntien sekä valtion virastojen ja laitosten, tietojärjestelmien yhteentoimivuuden lisäämiseen. Tämä edellyttää myös Kauniaisissa kokonaisarkkitehtuurityön käynnistämistä. Kokonaisarkkitehtuurimalli on johdon ja tietohallinnon yhteinen kehittämis- ja johtamismenetelmä, jolla määritetään toimintaa tukeva yhtenäisen tieto- ja viestintäteknisen ympäristön tavoitetila ja huolehditaan, että tämä tavoite saavutetaan. Hyötyinä on mm. päällekkäisten tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen vähentyminen, kustannusten hallinta, tietojärjestelmien yhteentoimivuus sekä toiminnan kehittämisestä lähtevien tavoitteiden tunnistaminen. Kokonaisarkkitehtuurilla kuvataan, kuinka organisaation toimintaprosessit, tiedot, järjestelmät ja niiden tuottamat palvelut toimivat kokonaisuutena. Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan ja palvelujen kehittämismalli, jolla varmistetaan sekä toiminnan kehittyminen että siinä tarvittavien välineiden palvelevuus. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityö toteutetaan vaiheittain. Kauniaisissa kokonaisarkkitehtuurityö aloitetaan Valtiovarainministeriön ohjeiden mukaisesti. Tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin runko liitteenä. 2.2 Painopistealue 2: Monikanavapalvelut Monikanavapalveluilla tarkoitetaan sitä, että kuntalaisille tarjotaan palveluita eri kanavia hyödyntäen. Näitä kanavia ovat perinteinen asiointi, sähköisiin palveluihin perustuva asiointi sekä mobiilipalvelut. Kuntalaisten asiointia kehitettäessä on hyvä pohtia koko asiointiprosessin uudistamista. Pelkän paperilomakkeiden digitalisoiminen ei siis välttämättä muuta asiointia helpommaksi tai tehokkaammaksi. Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan julkishallinnossa julkisten palveluiden tarjoamista ja käyttöä internetin välityksellä ja tietojen jakamista internetissä. Sähköiseen asiointiin perustuvia palveluja luodaan entistä enemmän perinteiseen asiointiin perustuvien palvelujen rinnalle. Sähköiset asiointipalvelut voidaan jakaa asiointipalveluihin sekä muihin palveluihin. Muita palveluja ovat mm. erilaiset tiedottavat palvelut, asioiden vireille paneminen ja seuraaminen sekä erilaiset vuorovaikutteiset palvelut. Sähköisten palveluiden haasteena asiakkaan kannalta on luoda sähköisten palvelujen kokonaisuus järjestelmäksi, jossa julkishallinnon eri tasojen (paikallis-, alue- ja valtakunnallinen taso) palvelut näyttäytyvät käyttäjälle yhtenä helposti hahmotettavana kokonaisuutena. Visiona on, että viranomaisten kesken yhdistetään sähköisessä muodossa oleva tieto ja asiointi asiakkaan edun hyväksi siten, että kaikki julkishallinnon asiointipalvelu tarjoillaan käyttäjille yhdestä paikasta yhden luukun periaatteella kertakirjautumisen avulla 24/7. Sähköisten palveluiden kehittämisessä asiakaslähtöisyys on ensisijaista. 2.3 Painopistealue 3: Pääkaupunkiseudun alueellinen yhteistyö Tietohallinnon kehittämistyötä pääkaupunkiseudun alueella tehdään pääsääntöisesti sektorivetoisesti niin, että ensisijainen vastuu toimintojen kehittämisestä on toimialoilla ja palvelutuotannolla. Palvelukohtaisten ryhmien (sosiaali- ja terveydenhoito, opetustoimi, paikkatieto ja perusrekisteri) tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa yhteisen palvelutuotannon vaatimat tietojärjestelmämuutokset. Kehittämistyön painopiste on sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöhankkeissa ja käynnistyvien yhteispalvelujen mahdollistamisessa Pääkaupunkiseudun yhteisistä hankkeista, mukaan luettuna IT-hankkeet, on sovittu pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksessa ja PARAS-kaupunkiseutusuunnitelmassa 2007.

6 6 Tässä strategiassa pääkaupunkiseudun yhteishankkeisiin lasketaan myös HUS-vetoiset terveydenhuollon It-hankkeet, joissa pääkaupunkiseudun kuntien perusterveydenhuollon organisaatiot ovat mukana. Pääkaupunkiseudun alueellista yhteistyötä jatketaan yhtenäisten tietohallintoratkaisujen löytämiseksi. PKS-hankkeiden vetovastuu on toimialoilla. Tavoitteena on kansallisesti olla edelläkävijä tietohallinnon yhteensopivuudessa alueen eri toimijoiden kesken. Alueellista yhteensopivuutta mietitään kaupungin jokaisessa tietojärjestelmähankinnassa. 2.4 Painopistealue 4: Vaikuttamisen ja osallisuuden edistäminen Sähköinen viestintä mahdollistaa hallinnon avoimuuden, keskustelevuuden ja kuntalaisten osallistumisen lisäämisen kaikille helpoilla ja käytännöllisillä keinoilla. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia parantaa merkittävästi se, jos kuntalaiset voivat olla mukana jo asioiden valmisteluvaiheessa. Lisäksi asioiden etenemistä tulisi voida seurata mahdollisimman vaivatta. Sosiaalisesta mediasta - lähinnä Facebookista - on tullut osa Kauniaisten verkkoviestinnän arkea. Sosiaalinen media täydentää kaupungin varsinaisia kotisivuja. Uusi mediaympäristö on erityisesti nuoremmille sukupolville luonteva toimintaympäristö ja paikka verkottumiselle ja vuorovaikutukselle. Kaupunki seuraa aktiivisesti verkkoviestintäalan nopeaa kehitystä ja ylläpitää ennakkoluulotonta valmiutta kokeilla sellaisia innovaatioita, jotka ovat omiaan tehostamaan kaupunkilaisten tiedonsaantia ja mahdollisuuksia joustavaan vuorovaikutukseen. 2.5 Painopistealue 5: Hallinnon tehostaminen tietotekniikkaa hyödyntäen Tietohallintoratkaisuilla tavoitellaan jatkuvasti tehokkaampaa ja sujuvampaan hallintoa. Kaupunki pyrkii tietoisesti yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa kehittämään olemassa olevia tietohallintoratkaisuja entistä tehokkaammin toimiviksi. Jokainen toimiala vastaa omien tietohallintojärjestelmien arvioinnista ja kehittää järjestelmiä yhteistyössä palveluntarjoajien ja tietohallinnon kanssa. Tietohallintoratkaisujen osalta toimialoilla arvioidaan säännöllisesti olemassa olevien järjestelmien toimivuutta. Lisäksi kaupunki pyrkii edistämään käytössä olevien järjestelmien keskinäistä yhteensopivuutta. Järjestelmäarkkitehtuurin kehittämismahdollisuudet kartoitetaan osana kokonaisarkkitehtuurityötä. Kaupunki arvioi jatkuvasti tietoteknisiä hankintojaan työn tehokkuuden näkökulmasta. Tulevaisuuden laitteiston tulee pystyä mahdollistamaan hallinnollisten työtehtävien suorittamisen myös työpisteen ulkopuolella. Kaupungin tietoverkkoratkaisujen ja kaupungin tietotekniikkavalmiuksien parantaminen on keskeinen tavoite. Kehittämiskohteina ovat mm. langattoman työskentelyn vaatimien tietojärjestelmien, verkkoratkaisujen ja työskentelyvälineiden sekä ympäristöjen ajanmukaistaminen. Lisäksi kehittämiskohteena on sähköisten kokousten mahdollistavan verkkoympäristön (extranet) kehittäminen Kauniaisten käyttöön sopivaksi. 2.6 Painopistealue 6: Henkilökunnan IT-osaamisen kehittäminen Tietotekniikan merkityksen kasvu kaupungin palvelutuotannossa sekä teknologiamuutosten nopeus edellyttävät erityisesti IT-henkilöstön, mutta myös toimialojen osaamisen aktiivista ja jatkuvaa kehittämistä sekä verkostoitumista. Toimialojen osaamisen tarpeen arviointia tehdään yhteistyössä kaupungin tietohallintoyksikön kanssa. Osaaminen vaikuttaa toiminnan ja palvelujen laatuun sekä tehokkuuteen.

7 7 Henkilökunnan kouluttaminen tapahtuu pääasiassa uusien tietojärjestelmien käyttöönottojen yhteydessä. Lisäksi varmistetaan henkilökunnan yleisen tietoteknisen osaamisen ylläpitäminen. Uudet työntekijät koulutetaan tarvitsemiensa ohjelmien käyttöön pääsääntöisesti sisäisellä koulutuksella. Tieto- ja viestintätekniikan antamia mahdollisuuksia hyödynnetään kaikessa työskentelyssä ja henkilöstön työnkuvat saatetaan vastamaan uusista toimintatavoista syntyneitä tarpeita. 3. Toimialueiden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet Tietotekniikan hyödyntäminen on paitsi suuri haaste myös mahdollisuus toimialatasolla. Toimialojen tavoitetila-osio on kirjoitettu sektoreiden omista lähtökohdista käsin ja toimialojen tekemät tietojärjestelmäratkaisut perustuvat omiin palvelu- ja toimintalähtökohtiin. Tavoitetilakuvaukset ja tietojärjestelmäratkaisut on tehty ottaen huomioon yleiset, koko kaupungin laajuiset tietohallinnon linjaukset ja ne ovat koko kaupungin strategian mukaiset. Laajojen kehityshankkeiden läpiviennissä on voitava tehdä useampivuotisiakin resursointipäätöksiä, jotta hankkeisiin voidaan sitoutua. Tietohallinto vastaa ylimmällä tasolla tietohallintostrategian painopistealueiden toteutumisesta koko kaupungin tasolla sekä kokonaisarkkitehtuurista. 3.1 Yleis-IT Tietohallintoyksikkö vastaa kaupungin yhteisen tietohallinnon ohjauksesta, kehittämisestä ja arkkitehtuurista, yhteisestä tietoteknisestä infrastruktuurista ja yhteisistä tietojärjestelmistä. Kauniaisten kaupunki omistaa tietoteknisen laite- ja palvelinympäristönsä sekä tietoliikenneinfrastruktuurin. Internetsivustot ja -palvelut ostetaan ulkopuolelta. Internet-sivujen ajantasaisuudesta vastaavat toimialat ja tiedotussisällöstä tiedotussihteeri. Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Kauniaisten kaupunki toteuttaa kokonaisarkkitehtuurin kehittämistyötä seudullisesti ja valtakunnallisesti kokonaisarkkitehtuurityön osana (mm.soten tietojärjestelmähankkeet, kirjaston yhteiset tietojärjestelmät, Helsinki region infoshare). Seudullisten yhteishankkeiden lisäksi Kauniainen toteuttaa tällä strategialla oman kaupungin suunnitelmallisen arkkitehtuurin kehittämistä. Yhteisten järjestelmäratkaisujen ja yhteensopivien ohjelmistojen sekä työvälineiden entistä suunnitelmallisempi hankinta edistää toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta. It-johtoryhmä koordinoi kokonaisarkkitehtuurityötä. Seudullinen yhteistyö yhteisten tietojärjestelmien kehittämiseksi Paikallinen suunnitelmallisuus järjestelmä- ja laitehankinnoissa yhteensopivuuden varmistamiseksi Valtakunnallisiin hankkeisiin osallistuminen yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa Hallinnon tehostaminen tietohallinnon avulla

8 8 Tietohallinto huolehtii suomenkielistä koulutoimea lukuun ottamatta tietohallintoratkaisuista ja tietoteknisistä työvälineistä kaupungin työpisteissä. Strategiakaudella panostetaan langattoman työympäristön luomiseen ja järjestelmäyhteensopivuuden kehittämiseen. Jokaisella toimialalla arvioidaan aktiivisesti tietohallintoratkaisujen käytettävyyttä ja peilataan omia käytössä olevia ratkaisuja tarjolla oleviin vaihtoehtoihin Käytössä olevien tietojärjestelmien yhteensopivuutta pyritään kehittämään Tietoteknisillä ratkaisuilla mahdollistetaan hallinnollisten työtehtävien tehokas suorittaminen myös työpisteiden ulkopuolella - Selvitetään hallinnon verkon langattoman käytön mahdollistaminen - Kiinteistöjen langattomien verkkoyhteyksien tason ajanmukaistaminen - Työskentelypisteet päivitetään mobiililaitteilla normaalin laitekierron puitteissa - Yleisten kokoushuoneiden tekniikan uusiminen mahdollistaen täysin langattoman työskentelyn Pääkaupunkiseudun yhteistyö Pääkaupunkiseudun yhteistyö on pääsääntöisesti toimialavetoista. Onnistuneiden järjestelmä- ja laitehankintojen kannalta on kuitenkin oleellista, että tietohallinto voi osallistua ja tukea yhteistyöhankkeissa. Tietohallinto tukee seudullisessa tietohallintoyhteistyössä toimialoja Muuta: Runkoverkko Kaupungin runkoverkko on kaupungin omistama valokuituverkko, joka on kahdennettu muuttamalla entinen puumalli ympyräksi ja näin saatu varmennetut yhteydet toiminnan kannalta tärkeisiin toimipisteisiin. Runkoverkon toiminta varmistetaan hyvällä ylläpidolla Henkilöstö Kaupungin tietohallinto käsittää viisi henkilöä, kaksi järjestelmäasiantuntijaa, kaksi it-suunnittelijaa ja tietohallintopäällikön. Henkilöstön koulutusta ylläpidetään, jotta se pystyy vastaamaan nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön 3.2 Sosiaali- ja terveystoimi

9 9 Sosiaali- ja terveystoimen tietohallinnon tulevaisuusstrategiaan vaikuttavat keskeisesti valtakunnallisten ja seudullisten tietohallintojärjestelmien kehittämishankkeiden eteneminen. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto päivittyy jatkuvasti mm. Terveydenhuoltolain, ns. Kantalainsäädännön ja muun lainsäädännön sekä viranomaisohjeistuksen kautta tulevien uusien velvoitteiden myötä. Pääkaupunkiseudun yhteistyö Pääkaupunkiseudulla (ensimmäisessä vaiheessa Hyks-alueen kunnat) on käynnissä mittava terveydenhuollon yhteistietojärjestelmän kehittämistyö, jota Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri johtaa. Yhteistietojärjestelmän kehittäminen on Kauniaisten kaupungin terveydenhuollon tietojärjestelmien tulevaisuuden osalta keskeisessä asemassa. Yhtenäisen terveydenhuollontietojärjestelmän hankinta ja käyttöönotto tulee kuitenkin viemään vielä arviolta 4 5 vuotta, ennen kuin siihen voidaan siirtyä laajasti myös kuntien perusterveydenhuollossa. Strategiakaudella Kauniaisten terveystoimessa jatketaan nykyisten järjestelmien käyttöä ja edelleen kehitetään järjestelmien käyttöä niiltä osin, kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti tässä vaiheessa järkevää. PKS-yhteistyönä toteutetaan myös useita kansallisia ja alueellisia sähköisten palveluiden hankkeita sekä osallistutaan tietohallintolain mukaiseen kokonaisarkkitehtuurityöhön toimialalla. Osallistutaan HUS:n yhden tietojärjestelmän hankintaan olemalla mukana hankkeen ohjaus- ja kehittämistyöryhmissä. Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tarpeita tuodaan esiin niin, että varmistetaan näiden osa-alueiden toiminnallisuudet tulevassa hankinnassa Sosiaali- ja terveystoimi kehittää omia toimintaprosessejaan yhteneväisiksi osana pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveystoimen kokonaisarkkitehtuurityötä Monikanavapalvelut (sähköisten palveluiden kehittäminen) Sosiaali- ja terveystoimessa on vireillä useita sähköisten palveluiden kehityshankkeita strategiakaudelle. Sähköisten palveluiden tarkoituksena on lisätä asiakkaan valintamahdollisuuksia, helpottaa asiointia ja tehostaa palveluiden hallintoa. Sähköisiä palveluita kehitetään asiakasnäkökulmasta ja niiden tarkoituksena on ennen kaikkea parantaa ja nopeuttaa palvelua, lisäämällä asiakkaan käytössä olevia asiointimahdollisuuksia Strategiakauden sähköisten palveluiden kehittämishankkeet: - Sähköinen palveluseteli, esim. vammais- ja vanhuspalveluihin sekä suun terveydenhuoltoon (Espoo -vetoinen PKS- hanke) - Sähköisten palvelujen edelleen kehittäminen lasten päivähoidossa - Sosiaalitoimen sähköiset palvelut toimeentuloasiakkaille - Psykiatriset palvelut (terapia, ja matalan kynnykset ehkäisevät palvelut: vrt. Vastaamo- hanke, KelNet) Hallinnon tehokkuutta pyritään parantamaan ottamalla käyttöön kansallisen tietojärjestelmän palvelut (KanTa). Kansallisen terveysarkistoon liittyvä eresepti otetaan käyttöön Kauniaisissa lokakuussa 2012 ja earkistoon liittymistä ruvetaan suunnittelemaan vuoden 2013 aikana. Ensin Mediatrin tilanne tulee kuitenkin selvittää, tällä hetkellä ohjelman testaukset ovat menossa liittyen Pohjois-Karjalan Yhteisrekisterinprojektiin. earkiston käytössä voidaan suurelta osin hyödyntää eresepti hankkeeseen liittyviä osioita. HUS Tietotekniikka koordinoi hankkeita. KanTa palveluihin liitytään HUS:n alueella

10 10 yhteisen liityntäpisteen (ALLI) kautta. Solmittavaan palvelusopimukseen voidaan sisällyttää KanTapalvelujen ja HUS-sanomavälityksen lisäksi myös esim. Navitas -aluetietojärjestelmä. Liittyjäorganisaatioiden (kuntien) on muodostettava yhteenliittymiä (käytännössä Kauniainen Espoon kanssa) ja solmittava HUS Tietotekniikan kanssa aiesopimus. KanTa-palvelujen käyttöönotosta tekee jokainen liittyjä erilliset sopimukset Kelan kanssa. Lisäksi strategiakaudella otetaan käyttöön OSTI-järjestelmä (sähköinen lääketilaus HUS:n apteekista) sekä AVO-HILMO (sähköinen hoitoilmoitusrekisteri). Muuta eresepti otetaan käyttöön Kauniaisissa syksyllä Varhaiskasvatuksen sähköisiä palveluita (sähköinen päivähoitohakemus, maksuluokan vaihtaminen yms.) kehitetään edelleen ja lasten vanhempia pyritään ohjamaan niiden suurempaan käyttöön aktiivisemmalla tiedotuksella Sähköisten hakemusten käyttäminen sosiaalipalveluissa (esim. toimeentulotuki, vammaispalvelu) Sosiaalipalvelujen jatkuvan sähköisen palautejärjestelmän käyttöönotto syksystä 2013 alkaen Kauniaisissa käytössä olevan Mediatri- potilastietojärjestelmän käyttöä terveydenhuollossa jatketaan ja sitä edelleen kehitetään mm. tukemaan päätöksentekoa ja ottamalla käyttöön virtuaaliset terveystarkastukset. Tässä vaiheessa potilastietojärjestelmäintegrointia Espoon potilastietojärjestelmään ei toteuteta, sillä alueelle odotetaan koko seudun kattavaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistä tietojärjestelmää. Sosiaalitoimi ja varhaiskasvatus ovat käyneet läpi suuren muutoksen Effica-tietojärjestelmään siirtymisen myötä. Effican toimivuus (toiminnallinen tila sekä käytön kustannustehokkuus) arvioidaan strategiakaudella. Kokonaisarvioinnin pohjalta tehdään ratkaisut tulosalueiden tietojärjestelmien tulevaisuudesta. Varhaiskasvatuksen esiopetuslasten kohdalla otetaan käyttöön vuonna 2012 Wilma, joka on yhteinen tietojärjestelmä esiopetuksen ja koulun välillä, jota käytetään lapsen yksilöllisen opetuksen suunnitteluun ja yhteydenpitoon mm. vanhempien ja asiantuntijoiden kanssa. Vanhuspalveluiden osalta tietohallinnon kehittämisellä pyritään parantamaan vanhusten arjen turvallisuutta mm. hyvinvointitv:n, turvarannekkeiden, dementiahälyttimien, asiakaskutsujärjestelmien ja muun turvateknologian avulla ikääntymispoliittisen strategian, ikähoivatyöryhmän raportin ja laatusuositusten mukaisesti. Lisäksi kotihoidon mobiilijärjestelmät ja vanhuspalvelujen eri yksiköiden linkitys/yhteydet toteutetaan laatusuositusten mukaisesti. Mediatri-potilastietojärjestelmän edelleen kehittäminen ja laajempi hyödyntäminen Varhaiskasvatuksen Wilman käyttäminen kiinteässä yhteydenpidossa vanhempien ja asiantuntijoiden välillä Vanhusten arjen turvallisuuden parantaminen tietoteknisten välineiden avulla Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen tietotekniikan ja tietojärjestelmien osalta

11 Yhdyskuntatoimi Monikanavapalvelut Yhdyskuntatoimen keskeinen tietohallinnollinen tavoite on toimialan yhteisen paikkatietojärjestelmän Tekla GIS saattaminen entistä kattavammaksi ja toimivammaksi. Tekla GIS on käytössä kaikilla yhdyskuntatoimen tulosalueilla rakennuttamisen ja teknisen suunnittelun tulosaluetta lukuun ottamatta. Kuntalaisille otettiin käyttöön Tekla GIS Internet-karttapalvelu vuonna 2010, jolloin julkaistiin opaskartta ja ilmakuva. Palvelua on laajennettu ajantasa-asemakaavalla. Käyttöönottoa on osaltaan hidastanut varsin mittavan tietojen koonnin ja järjestelmään syöttämisen suorittaminen pääosin oman henkilökunnan työnä muiden tehtävien ohessa. Jatkossa tätä tarvetta varten varataan talousarvioon hiukan projektityörahaa. Myös varaus henkilökunnan kouluttamiseen ja opastamiseen sekä tukeen järjestelmän kehitystyössä on tarpeen. Yhteistyötä Espoon kanssa jatketaan edelleen. Yhdyskuntatoimi pyrkii koko kaupungin tavoitteen mukaisesti lisäämään sähköisen asioinnin mahdollisuuksia palveluissaan. Tällöin asiointi voi tapahtua kuntalaisen valitsemana ja hänelle parhaiten sopivana ajankohtana. Käytännössä tämä tarkoittaa usein sähköisien lomakkeiden käyttöönottoa. Samalla on kuitenkin tarkasteltava koko asiointiprosessin tarkoituksenmukaisuus, ei vain paperin käsittely digitaalisesti. Kannettavien tietokoneiden suosiminen laitekantaa uusittaessa olisi toivottavaa. Työasemien uusiminen riittävän usein (4 vuoden välein) on tärkeää. Yhdyskuntatoimi käsittelee runsaasti erittäin suuria tiedostoja, jolloin koneiden kapasiteetti on työn sujumisessa olennaista. Tulosalueiden yksityiskohtaisempi tietohallinnollisten tavoitteiden toteutussuunnitelma kootaan yhteen ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti kokoontuvassa yhdyskuntatoimen hanketyöryhmässä. Yhdyskuntatoimen yhteiset tavoitteet ja strategiset toimenpiteet: Tekla GIS paikkatietojärjestelmää kehitetään entistä kattavammaksi Lisätään sähköisen asioinnin tarjontaa yhdyskuntatoimen palveluissa Tulosalueiden strategiset toimenpiteet strategiakaudelle: Maankäyttö Paikkatietojärjestelmää kehitetään liittämällä siihen lisäosia, jolloin saadaan monipuoliset tiedot kohteista. Ympäristötoimi Maaston 3D-pintamalli ja 3D-rakennusmalli koko kaupungin alueesta otetaan käyttöön Paikkatietopalvelurajapintojen (katselupalvelu ja latauspalvelu) avataan lainsäädännön mukaisesti (INSPIRE-direktiivi, Kunnan Rakennetun Ympäristön Sähköiset Palvelut (KRYSP) Google Street View:n liittäminen Tekla GIS:iin ja WebMap:iin Viistoilmakuvien katselun liittäminen Tekla GIS:iin ja WebMap:iin Sijoitusluvat Tekla GIS:iin: kartta+rekisteri Kaupungin maaomaisuus ja vuokra-alueet: tehokkaampi Tekla GIS:n hyödyntäminen Muiden laitosten mitatut johdot WMS-palveluna (=rasterikarttoina) Tekla GIS:iin ja WebMap:iin

12 12 Öljysäiliötietojen vienti Tekla GIS:in Lupa-sovellukseen Gallträsk-projektin tiedot (vesistötarkkailut, PIMA, luotaustulokset ym.) Tekla GIS:iin Muut luvat (ympäristö-, maisematyö- ym. luvat) Tekla GIS:iin Luonnonsuojelumääräykset pdf:nä Tekla GIS:iin Tekla GIS:n hyödyntäminen tilastotietojen tuottamisessa Rakennusvalvonta Rakennusten käytetyn rakennusoikeuden tarkistustyö ja tietojen vieminen Tekla Gis:iin. Rakennus jää tarkistamatta, jos piirustuksia ei ole käytettävissä. Laskenta tehdään rakentamisajan kaavan ja sen aikaisen tulkinnan mukaan. Ulkopuolisille esim. kaupantekoa varten tietoja ei anneta suoraantekla GIS:stä, vaan rakennuksen pinta-alatiedot lasketaan erikseen ja annetaan maksullinen lausunto. Lupien teko Tekla GIS:iin Katselmukset viety Tekla GIS:iin vuodesta 2007 lähtien lukuun ottamatta mahdollista huomautustekstiä. Uudisrakennuslupien pääpiirustukset saatu suunnittelijoilta pdf:nä ja viety Tekla GIS:iin alkaen. Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu Energian kulutusseurannan mahdollistava järjestelmä on hankittu, käyttöönotto mahdollistaa energiatehokkuusseurannan. WebMap/WebInfo käyttöoikeudet avattu projekti-insinöörille ja isännöitsijälle. Otetaan Energiankulutusseuranta käyttöön (EnerControl-ohjelma) Kiirehditään CM -järjestelmän (Contract Matching) käyttöönottoa yhteistyössä tietohallinnon ja rahatoimiston kanssa tietyn summan alittavien massalaskujen automaattiseen käsittelyyn KOKI-kiinteistönpitojärjestelmä korvataan uudella järjestelmällä Sähköinen huoltokirja otetaan käyttöön Johtotieto tonteilla dokumentoituna Kuntatekniikka Tekla GIS:n käyttöönottoa varten tarvitaan koulutusta ja resursointia Koulutusta viheralueiden ominaisuustietojen vientiin hoitoluokat ja metsäkuviorajat Koulutusta katualueiden ominaisuustietojen Tekla GIS:iin vientiin Harkitaan tarvittavat järjestelmään vietävät ja siellä ylläpidettävät tiedostot. Esim. viheralueiden pinta-alatiedot tarpeen vain, jos viheralueiden hoito olisi ulkoistettu. Tällä hetkellä ei liene tarkoituksenmukaista viedä Tekla GIS:iin Tekla GIS:IIN viedään : - Katusuunnitelmat - Viheralueiden ominaisuustiedot ja hoitoluokat - Ominaisuustiedot - Hoitoluokat - Katualueiden ominaisuustiedot ja suunnitelmat (Ne mitkä tarpeellista viedä) - Metsäkuviorajat - Mahdollisesti liikennemerkit

13 13 Viheralueohjelma teetetään todennäköisesti konsultilla Konekeskus 2010-ohjelmiston käyttöönotto 3.4 Sivistystoimi Kauniaisten suomenkielisen koulutoimen kehittämissuunnat strategiakaudelle Toimintaympäristö Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi hallinnoi omaa tietohallintoaan ja on siten kirjoittanut oman tieto- ja viestintästrategian kaudelle (linkki: jota osaltaan kunnan tietohallintostrategia tukee. Koulutoimen nykyiset työasemapalvelut perustuvat avoimeen lähdekoodiin ja palvelinkeskeisyyteen. Järjestelmä on toimiva, joten sen kattavuus ja palvelutaso halutaan pitää strategiakaudella vähintään nykyisellään. Monipuolinen ja ajanmukainen tieto- ja viestintätekninen varustus on tasa-arvokysymys. Nykyisen järjestelmän rinnalle on syntynyt tarve vastata henkilökohtaisten laitteiden ja pilvipalveluiden yleistymisen haasteeseen. Tavoitteena on laajentaa teknistä toimintaympäristöä, niin että se palvelisi paremmin ajatusta, että oppimista tapahtuu kaikkialla ja että palvelut olisivat monikanavaisia. Palvelut tulee olla helposti käyttöönotettavissa, joka tulee huomioida hankintamalleja luodessa. Sähköiseltä toimintaympäristöltä odotetaan, että käyttäjille tarjottavat palvelut ovat helppokäyttöisiä ja varmatoimisia ja ne vastaavat käyttäjien arjen tarpeita. Toimintaympäristön ytimenä on luotettava kuituverkko ja laitteissa käyttötarvetta vastaava yhteys, jolla ollaan yhteydessä tarjottaviin palveluihin. Toimintaympäristö mahdollistaa ihmisten, laitteiden ja palveluiden välisen tiedonjaon ja ohjauksen avoimien rajapintojen kautta. Tämä lisää arjen sujuvuutta ja vapauttaa kouluissa käytettävän ajan koulujen ydintehtävään, kasvun ja oppimisen tukemiseen. Vuosi Tekninen ympäristö Palvelut Hankintamalli 2012 Tabletteja ja muita mobiililaitteita pilotoidaan miten ne soveltuvat osana laajempaa oppimiskäyttöä Valmistellaan tabletteihin pohjautuvien palvelupilotteja yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa. Lukion osalta selvitään mitä 1:1 - ohjelma maksaisi ja mitä hyötyjä ja haittoja siitä olisi. Testataan monikanavapalveluita, jotka hyödyntävät myös tabletteja ja mobiililaitteita: Erityisesti testataan: - Miten jo käytössä olevien palveluiden telakoimista helpotetaan - sähköinen oppimateriaali oppimisen tukena -oppimistehtävien ja sähköisten Koulutoimi on aktiivisesti mukana kansallisissa piloteissa, jotka tukevat joustavien sähköisten hankintamallien syntymistä.

14 Ratkaistaan henkilökohtaisten laitteiden suhde olemassa olevaan järjestelmään. Tärkeitä ovat niiden ylläpitomalli, integroituvuus ja millainen elinkaari niille pystytään luomaan (esim. 3 vuotta mobiilia käyttöä, jonka jälkeen 3 vuotta kiinteänä järjestelmässä). Henkilökohtaisten työvälineiden hankinta aloitetaan. Hankinta on tarkoitus toteuttaa 3.luokkalaisille, 7. luokkalaisille. ja lukion I -ryhmäläisille Henkilökohtaisten työvälineiden hankinta jatkuu vastaaville luokkatasoille Oppilailla ja opettajilla on käytössään ympäristö, joka toteuttaa monikanavapalveluiden periaatteita. Jokaisessa luokassa on käytössä interaktiivisia pintoja, jotka tukevat pedagogisia tavoitteita, ovat vuorovaikutteisia ja tarjoavat monipuoliset yhteydet ulkomaailmaan. Käyttöä vastaava Internet-yhteys on koulurakennuksissa langattomasti kaikkien saatavilla ilman salasanoja. oppimismateriaalien paketointi pilvipalveluksi. Palveluita kehitetään siihen suuntaan, että ne helpottavat opettajien ja oppilaiden arkea ja mahdollisuuksien mukaan osallistavat oppilaita ja huoltajia. Palveluilta edellytetään että ne automatisoivat palveluiden, ihmisten ja laitteiden välistä tiedonkulkua ja ohjausta. Jatketaan tavoitteiden toteuttamista. Kaikki palvelut ovat monikanavaisia ja niillä on osaava ylläpitäjä. Palvelut muodostavat kokonaisuuden, jotka tukevat yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista. Palveluita kehitetään käyttäjälähtöisesti ja niiden kehittämisessä kuullaan käyttäjiä. Muodostuen käyttäjän tarpeen kautta. Järjestelmä takaa, etteivät palvelut eivät ole aikaan ja paikkaan sidottuja. Reaaliaikainen tieto on käytössä myös fyysisestä ympäristöstä. Suositaan hankinnoissa palveluita, jotka ovat tietoturvallisia, toteuttavat yhden kirjautumisen periaatetta jo olemassa oleviin käyttäjäkantoihin ja käyttäjän niihin tuottama sisältö on varmuuskopioitu. Palveluntarjoajilta edellytetään palveluiden käyttäjäpalautteen huomioiminen palveluita kehitettäessä. Suunnataan palveluiden hankintoja tavoitteiden mukaiseksi. Sopimukset perustuvat mahdollisuuksien mukaan palveluiden hankkimiseen. Kumppanuus palveluntarjoajien kanssa on tärkeä osa kehittämistä. Käyttöönotto järjestetään sopimuksien puitteissa ja on luotu mahdollisimman helppokäyttöiseksi ja joustavaksi palvelemaan käyttäjien tarpeita. Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen arjen toiminnassa Kestävän kehityksen periaatteita toteutetaan erityisesti hankintoja tehdessä ja toimintaympäristöä kehitettäessä. Hankinnoissa suositaan pitkän elinkaaren laitteita ja järjestelmiä. Koulutoimi myös aktiivisesti kehittää laitteille vaihtoehtoisia käyttötapoja, jolla voidaan olennaisesti pidentää laitteiden elinkaarta.

15 15 Jotta käyttäjät osaisivat tehdä arjessa ympäristöystävällisempiä valintoja, on tuotava näkyviin toimintatapojen muutosten vaikutukset. Se tapahtuu konkreettisesti tuomalla näkyviin toimintaympäristön käyttö- ja kulutustiedot. Jokaiselle hankittavalle laitemallille ja järjestelmille tehdään elinkaarikustannuslaskelma. Tavoitteena on, että jokaisen laitteen käyttöikä on vähintään 6 vuotta, vaikka käyttötapa muuttuisikin elinkaaren aikana. Toimintaympäristössä nykyisellään näkymättömissä olevat käyttö- ja kulutustiedot tuodaan käyttäjille näkyviksi. Tavoitteena on seurannan avulla saavutettavan käyttötapojen muutosten kautta 20 % nykyisestä pienempi hiilijalanjälki vuoteen 2015 mennessä. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi tekee aktiivisesti verkostoitumis- ja yhteistyötä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti TVT-asioissa. Tavoitteena toiminnalla on olla arvostettu toimija ja edelläkävijä kestävän kehityksen toteutumisessa TVT-toiminnassa. Osana kestävän kehityksen tavoitteita toteutetaan hallinnon toimintamalleissa paperittoman koulun periaatetta siltä osin kuin se on järkevää. Tämä tarkoittaa sähköisen allekirjoituksen käyttöönottoa ja koulun prosessien sähköistämistä niin, että asiakirjojen tulostamisen tarve vähenee. Audiovisuaaliset esityslaitteet Audiovisuaalisten laitteiden odotetaan tukevan kouluissa tehtävää toimintaa. Jokaiseen luokkaan tulee taata vähintään nykyinen varustetaso: videotykki, tietokone ja kaiuttimet. Nykyiset laitteet käytetään elinkaarensa loppuun mahdollisuuksien mukaan. Esityslaitteissa on meneillään murros ja tekniikan kehittymistä on seurattava aktiivisesti. Ennen isompia periaatepäätöksiä haetaan pilotoinnilla käyttökokemuksia miten uusi teknologia soveltuu meidän toimintaympäristöön ja toimintamalleihin. Hankinnan yhteydessä tehdään elinkaarikustannuslaskelmat. Suositaan lisäksi laitteita, joissa on yhteys (Wlan tai Vlan-portti) ja jotka tukevat avoimia standardeja rajapintoja, jolloin niistä tulee kiinteämpi osa tietojärjestelmää ja ovat helpommin ylläpidettäviä. Varmistetaan, että vuonna 2015 jokaisessa luokassa on audiovisuaaliset esityslaitteet, jotka ovat ajantasaiset, tukevat pedagogisia tavoitteita, ovat vuorovaikutteisia ja tarjoavat monipuoliset yhteydet ulkomaailmaan. Henkilöstön osaaminen Tärkeä osa tietojärjestelmää on henkilöstön osaamisesta huolehtiminen. Koulutukset suunnitellaan koulutoimen vision ja strategian mukaisesti ja niiden tulee vastata tarpeeseen. Tarve koulutukseen on opettaja-, tiimi- ja yhteisölähtöistä. Koulutuksesta saatuja oivalluksia ja ajatuksia jaetaan yhteisön jäsenten kesken. Koulutukset järjestetään hyödyntäen omia voimavaroja tai tarvittaessa ostopalveluna. Työnantaja varaa riittävät resurssit tiedossa oleviin tarpeisiin.

16 16 Ylläpidetään seuraava TVT-osaamistaso organisaatiossa Taso I - hyvät perustaidot (100 %) Taso II - pedagoginen soveltaminen (100 %) Taso III- Pystyy toimimaan kouluttajana muille opettajille, toimii linkkinä ulkomaailmaan ja ymmärtää organisaation tarpeet. (30 %) Muut koulukohtaiset kehittämishankkeet Kauniaisten lukiolla on edessään mahdollisesti strategiakauden aikana sähköiset ylioppilaskokeet. Niitä varten tulee olla valmiudet sähköisen materiaalin ja ylioppilastutkinnon mahdollisien sähköisten kokeiden käyttöönottoon. Lukion tavoitteena on syventää yhteistyötä ruotsinkielisen koulutoimen kanssa. Perusopetuksessa koetaan, että koulun ydintehtävä on kasvun ja oppimisen tukeminen. Perusopetuksen viestintä on ajantasaista, kohdennettua ja merkityksellistä. Koulujen toimintaympäristö, johon tieto- ja viestintätekniikka kuuluu, tulee tukea tätä tavoitetta. Mahdollisien tulevien sähköisten ylioppilaskokeiden aiheuttamiin tarpeisiin tulee varautua tekemällä sähköisten materiaalien ja kokeiden pilotteja Perusopetuslaki ja perusopetuksen opetussuunnitelma vaatii ottamaan oppilaan huomioon yksilöllisesti. Tätä varten on tarkoitus luoda ja kehittää sähköisiä palveluita, jotka yhdistävät oppilastyöt, tehtävänannot ja niiden arvioinnit. Perusopetus haluaa luoda palveluita tukemaan kolmiportaisen tuen mallia Ruotsinkielinen koulutoimi Toimintaympäristö Ruotsinkielisen koulutoimen tietoverkkoa ja laitteita hallinnoi ja ylläpitää tietohallinto. Koulujen verkkoympäristö on MS-pohjainen ja opetustilat on varustettu tietokone, dokumenttikamera ja projektoriratkaisuin. Internet yhteyksissä painotetaan langattoman verkon käyttöä. Koulukiinteistöjen langattomia verkkoja kehitetään Laitteet ja ohjelmat Laitteiden poistoajan tulee seurata kaupungin suuntaviivoja ottaen huomioon sen, että kannettavilla tietokoneilla ei ole sama elinikä kuin kiinteästi asennetuilla koneilla. Tämä koskee kaikkia IT-laitteita koulussa. Vanhoja koneita ei tarvitse heittää pois, vaan niitä käytetään yksinkertaisempiin tehtäviin, kuten tekstinkäsittelyyn. Vuosikursseilla 1-6 lukemaan oppiminen hoidetaan tietokoneiden avulla. Siksi koululla täytyy olla riittävä määrä tietokoneita. Yksi panostus koskee interaktiivisten kirjoitustaulujen ympärillä olevia oppilaita aktivoivia varusteita. Lukulaitteiden pedagogista käyttöä tulee tutkia ja kehittää. Kaikille opettajille tulee tarjota jatkuvaa jatkokoulutusta.

17 17 Vuosikursseilla 7 9 täytyy jokaisessa luokkahuoneessa olla vähintään kolme tietokonetta, dokumenttikamera ja projektori. Sen lisäksi tarvitaan kaksi tietokonehuonetta ja kannettavia tietokoneita, joita käytetään langattomassa verkossa, jotta tietokoneita voitaisiin helposti käyttää luonnollisena osana opetusta. Lukion uutena panostuksena on oppiympäristö- ja kansainvälistymishanke, joka tehdään yhteistyössä muutamien muiden lukioiden kanssa. Laitteisto uusitaan ja se koostuu interaktiivisista kirjoitustauluista, kamerasta ja äänentoistolaitteista, videotykistä ja näytöstä sekä siitä ohjelmistosta, jota tarvitaan yhteyden pitämiseen muihin kouluihin. Mukana on ulkopuolista rahoitusta. Ohjelma Wilma (Primus) on tiedotuskanava koulun ja kotien välillä. Kauniaisten ruotsinkielisissä kouluissa Wilmasta on tullut tärkeä työväline koskien sekä koulujen sisäistä työtä että yhteyksiä huoltajiin. Myös läheisempi yhteistyö ja nopeampi tiedottaminen ovat mahdollisia Wilman kautta. Kaiken oppilaan koulunkäyntiä koskevan dokumentaation (poissaolot, tukitoimenpiteet, kurinpidolliset toimenpiteet, arvosanat, yleinen tieto) tulee etupäässä olla käytettävissä Wilmassa. Fronter-opetusalustaa käytetään kaikilla vuosikursseilla. Sillä opettajat voivat ladata tiedostoja ja tehdä linkkejä, joita oppilaat voivat käyttää. Sitä voi käyttää myös oppilaiden ja opettajien väliseen kommunikointiin. Selvitetään tablettien soveltumista henkilökohtaisiksi oppimisvälineiksi. Tavoitteena on että jokaisella oppilaalla on käytössään henkilökohtainen työväline vuonna Hankinnat aloitetaan vuonna Hankinnat toteutetaan osissa kolmelle luokka-asteelle vuosittain. Seurataan aktiivisesti ohjelmistokehitystä Fronter ohjelmistoon koulutusalusta opettajien jatkokoulutusta varten (yhteistyössä PKS-kuntien kanssa) Valmistaudutaan sähköisen ylioppilaskokeen käyttöönottoon Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen tietohallintostrategisena päämääränä on sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen, työprosessien tehostaminen ja palvelun laadun edelleen kehittäminen tietotekniikkaa hyväksi käyttämällä, pääkaupunkiseudun yhteisiin tietohallintoratkaisuihin osallistuminen ja kuntalaisten tietotekniikka ja mediaympäristö kasvatuksen tarjoaminen. Kulttuuri- ja vapaaaikatoimen yksiköiden erilaisista tehtävistä johtuen painopisteiden tavoitteet myös jakaantuvat eri yksiköillä eri tavoilla. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen tulosalueiden asiakaslähtöinen toimintaympäristö haastaa jatkuvasti kehittämään sähköisien palveluiden tarjontaa, jotta palveluprosessit ovat mahdollisimman hyvin kuntalaisten saatavissa. Jo nykyisellään kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa hyödynnetään monipuolisesti sähköisten palveluiden mahdollisuuksia yksin ja yhteistyössä naapurikuntien ja kansallisten toimijoiden kanssa. Toimenpiteet strategiakaudelle: Kansalaisopisto Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen - monikanavapalvelut

18 18 Kansalaisopisto ehkäisee osaltaan digitaalista syrjäytymistä tarjoamalla asiakastarpeista lähtevää tietoteknistä koulutusta Kirjasto Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen - monikanavapalvelut Lisätään kirjaston sosiaalisen median näkyvyyttä ja tehdään suunnitelmallisesti erikseen valittuja sosiaalisen median sisältöjä Koulutetaan koko asiakaspalveluhenkilökunta käyttämään verkon asiakaspalvelumahdollisuuksia ja sosiaalista mediaa kirjastotyössä ja tuottamaan sisältöä uudelle HelMet-palvelusivustolle Seurataan verkkomaksamisen edellytysten kehittymistä ja pyritään saamaan se käyttöön Ryhdytään mahdollisuuksien mukaan käyttämään samaa sähköistä kassajärjestelmään kuin muut HelMet-kirjastot Seurataan e-kirjojen lainauspalveluiden kehittymistä ja saataville tulemista. E-kirjavalikoimaa laajennetaan sitä mukaa kuin se on mahdollista Selvitetään mahdollisuutta hankkia asiakaspalvelutiskille induktio- eli kuulosilmukka kuulorajoitteisten kuulolaitteita varten Pääkaupunkiseudun yhteistyö Osallistutaan yhä laajenevassa määrin verkon sisällöntuotantoon (esim. HelMetpalvelusivusto) Varaudutaan HelMet-kirjastojen yhteisen kirjastojärjestelmän päivitykseen Aletaan valmistautua tarvittaessa vaihtamaan kirjastojärjestelmä uuteen kilpailutuksen kautta. Varaudutaan hankintajärjestelmän uudistamiseen Työskentelyn ja hallinnon tehostaminen tietotekniikan avulla Seurataan RFID- ym. logistiikkatekniikan kehitystä ja ollaan tarpeen mukaan mukana seudullisissa selvitysryhmissä Uusitaan asiakaspalvelukoneita tarpeen mukaan Henkilökunnalle hankitaan työtehtävien sopivuuden mukaan laitteiston uusiutumisen myötä kannettavia tietokoneita Uusitaan henkilökunnan työasemia hallitusti Seurataan esitystekniikan ja työvälineiden kehitystä ja hankitaan uutta tekniikkaa tarpeen mukaan Otetaan uusia välineitä ohjelmia ja laitteita käyttöön sopivassa tahdissa Ollaan mukana kehittämässä mobiilipalveluita ja otetaan käyttöön pilvipalveluita Vaikuttamismahdollisuuksien ja osallistumisen edistäminen Yleisökoneiksi hankitaan lisää kannettavia, mutta säilytetään myös pöytäkoneita erityistarpeita varten Seurataan teknisten välineiden kehitystä ja tarjotaan kuntalaisten käyttöön laitteita ja palveluita, joita ei ole järkevää hankkia jokaiseen kotiin. Seurataan aktiivisesti kuntalaisten tarpeita laitteiden, ohjelmien ja opastuksen suhteen säännöllisissä asiakaskyselyissä. Otetaan tietotekniikkapalvelut huomioon asiakaspalautetta kerättäessä

19 19 Kulttuuri Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen- monikanavapalvelut Henkilöstön osaamiseen sähköisten palvelujen ylläpitäjinä ja kehittäjinä panostetaan Verkkomuseon kehittämistä jatketaan (mm.kävelykierrokset äänitallenteina, ja valokuvagallerioiden nykyaikaistaminen) Viestinnässä keskitytään yhä enemmän www-ympäristöön. Lisäksi Viestintää kulttuuripalvelujen markkinoinnissa siirretään pikkuhiljaa omasta ja maksetusta mediasta (esitteet, mainonta, www-sivut) kohti ansaittua ja sosiaalista mediaa (blogit, facebook yms.) Pääkaupunkiseudun yhteistyö Kulttuuripalveluiden tarjoamat sähköiset palvelut pidetään vähintään PKS-tasoisina ja yhteensopivina PKS-kuntien kanssa Liikunta Liikuntapalveluiden tavoitteena on luoda kaupungin ja kaupunkilaisten välille tehokas ja toimiva tietotekninen asiointimahdollisuus, jolla mahdollistetaan ja parannetaan liikuntatoimen tarjoamien palvelujen toimivuutta. Liikunnanohjausyksikön viestintää kehitetään tarjoamalla uusia palveluita, jotka mahdollistavat kaupungin ja liikuntaryhmien osallistujien välisen tehokkaamman viestinnän ja parantavat liikuntapalveluiden tavoitettavuutta. Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen- monikanavapalvelut Sähköinen ilmoittautuminen liikunnanohjausyksikön käyttöön Selvitetään Newsletter-moduulin käyttöönottoa parantamaan liikuntapalveluiden tiedotusta Kehitetään tilavarausjärjestelmää Työskentelyn ja hallinnon tehostaminen tietotekniikan avulla Selvitetään uuden lippu- ja asiakaspalvelujärjestelmän hankinta uimahalliin Toteutetaan ulkoliikuntapaikkojen VAK valvontajärjestelmän tietoyhteyksien jatkaminen ns. VAK -valvontapisteistä jäähallin valvomon päätteeseen Uusitaan vanhimmat tietokoneet vastaamaan nykyistä käyttötarvetta ja arvioidaan uusien välineiden tarve Koko Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen tulosalue Henkilöstön IT-osaamisen kehittäminen

20 20 Koulutetaan henkilökuntaa uuden tekniikan käyttöön 3.5 Yleishallinto Yleishallinnon tietohallintoa koskevat keskeiset tavoitteet ovat kuntalaisten monikanavapalveluiden kehittäminen, vaikuttamisen ja osallisuuden edistäminen sähköisten palveluiden avulla, hallinnon tehostaminen (mm. henkilöstöpäätösten sähköistäminen -> HR-työpöytä, luottamushenkilöiden keskustelu- ja kokousalustan kehittäminen, e-arkistoon siirtyminen) sekä kaupungin henkilökunnan ITosaamisen kehittäminen. Lisäksi taloushallinnon järjestelmiä arvioidaan ja kehitetään talousprosessin tehokkaan hoidon näkökulmasta jatkuvasti. Monikanavapalveluiden kehittäminen Sähköisten palveluiden tehokkuus ja todellisen hyödyn saavuttaminen järjestelmistä vaatii, että palvelut ovat käyttäjäystävällisiä ja maksuttomia, sekä kuntalaisten laajasti tavoitettavissa. Lisäksi sähköisten palveluiden ehdottamana vaatimuksena on palveluiden tietoturvallisuus. Vaikka yhteiskunnan tietotekninen kehitys on edennyt vauhdikkaasti, niin viranomaispalveluiden saatavuus ei voi edellyttää kuntalaisilta tarvittavien laitteiden tai tarvittavan osaamisen hankkimista. Tästä johtuen palvelut on turvattava myös perinteisiä kanavia käyttäen. Kuitenkin luomalla uusia sähköisiä palveluita parannetaan ja joustavoitetaan palveluiden tavoitettavuutta ja lisätään ihmisten mahdollisuutta asioida haluamallaan tavalla. Internet pohjaisten sähköisten palveluiden lisäksi erilaisten mobiilipalveluiden suosio on edelleen vahva. Kaupungin siirtyminen mobiilipuhelinjärjestelmään vuoden 2012 aikana mahdollistaa esim. kaupungin mobiilipalveluiden kehittämisen (esim. ajanvaraustietojen/-peruutusten tai hakemusten käsittelytilanteen ja päätösten välittäminen tekstiviestillä). Kartoitetaan toimialojen sähköisten palveluiden laajentaminen 2013 ja toteutetaan palvelutarjonnan laajennus Selvitetään mobiilipalveluiden hyödyntämistä nykyistä laajemmin kaupungin palveluissa Lisätään yleisten nettipisteiden määrää kaupungissa kaupungintalon saneerauksen yhteydessä Osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen Avoin ja julkinen vuorovaikutus on hyvien ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisen lähtökohtana. Hallinnon avoimuutta edistetään lisäämällä asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa useiden eri kanavien kautta mm. - Hyödyntämällä sosiaalista mediaympäristöä osallistumisessa ja vaikuttamisessa. - Sähköisen kuulemisen ja vaikuttamisen verkkopalveluja monipuolistetaan. - Kaupunkilaisten osallistumista palvelujen kehittämiseen edistetään niin, että kuntalaisten ja hallinnon välinen vuorovaikutus on julkista ja avointa.

Tietohallintostrategia 2013-2016

Tietohallintostrategia 2013-2016 Tietohallintostrategia 2013-2016 KV hyväksynyt xx.xx.2013 KV godkänt xx.xx.2013 2 Sisältö 1. Strategian tausta... 2 2. Tietohallintostrategian yleiset painopistealueet... 5 2.1 Painopistealue 1: Kokonaisarkkitehtuurin

Lisätiedot

TIETOHALLINTOSTRAGIAN TOIMENPIDEOHJELMA

TIETOHALLINTOSTRAGIAN TOIMENPIDEOHJELMA TIETOHALLINTOSTRAGIAN TOIMENPIDEOHJELMA Toimialojen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet strategiakaudella SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveystoimen tietohallinnon tulevaisuusstrategiaan vaikuttavat

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015 2017

SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015 2017 SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015 2017 Toimialojen listaukset olemassa olevista ja kehitettävistä sähköisistä palveluista on koottu liitteeseen 1. Toimialojen valmistelun pohjalta IT-johtoryhmä

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 8 (1/13) Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 liite nro 13 (1/13) Äänekosken kaupungin tietohallinto-ohjelma

Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 8 (1/13) Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 liite nro 13 (1/13) Äänekosken kaupungin tietohallinto-ohjelma Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 8 (1/13) Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 liite nro 13 (1/13) Äänekosken kaupungin tietohallinto-ohjelma ja kehittämistoimenpiteet (2014 2017) Kaupunginhallitus 17.2.2014

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo & kehittämispäällikkö Paula Järnefelt Tulevaisuuden koulu 16.4.2015 Tällä hetkellä Vantaalla

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Porilainen tapa toimia

Porilainen tapa toimia Porilainen tapa toimia Asukkaita 83 292 (31.12.2012) 11. suurin Pinta-ala 820km 2 107. suurin Päivähoidossa lapsia: 3061 Peruskoulun oppilaita: 7082 Lukio tutkintoon opiskelevia: 1504 Opettajia: 702 (+22

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 4415/02.08.00/2014 102 Valtuustoaloite koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämisestä (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Asko Lippo, puh.

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KRYSP-seminaari 23.-24.11.2011 Kuntatalossa. Reijo Korhonen, Vantaan kaupunki

KRYSP-seminaari 23.-24.11.2011 Kuntatalossa. Reijo Korhonen, Vantaan kaupunki KRYSP-seminaari 23.-24.11.2011 Kuntatalossa Reijo Korhonen, Vantaan kaupunki Rakennusvalvonnan rajapintojen käyttöönotto ja toteutuksessa olevat palvelut Historiaa: Seudullinen perusrekisteriyhteistyö

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Juhani Heikka & Markku Huotari, Oulun kaupunki 11.6.2014 TAVOITTEITA TIETOHALLINTOYHTEISTYÖLLE

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

1. YKSIKKÖTASON TOIMENPITEET Yksikön kirjaa oman suunnitelman osana yksikön toimintasuunnitelmaa

1. YKSIKKÖTASON TOIMENPITEET Yksikön kirjaa oman suunnitelman osana yksikön toimintasuunnitelmaa TVT-SUUNNITELMA ORIVEDEN KAUPUNKI VARHAISKASVATUS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VISIO 3. TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN 4. INFRASTUKTUURI JA LAITEHANKINNAT 5. VERKKOPALVELUT JA OHJELMISTOT 6. PEDAGOGISET

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Arkkitehtuurityö kunnassa

Arkkitehtuurityö kunnassa Arkkitehtuurityö kunnassa Varkauden kaupungin kokonaisarkkitehtuuri Petri Kapanen Varkauden kaupunki, Maankäyttö 1 Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmien ja kansallisesti yhteisiksi

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 Jaana Lappi KTM, Elinkeino-osasto, TE-keskusryhmä 11/19/2007 1 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittämisen lähtökohtana YritysSuomi

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA JÄSENTUTKIMUS DIGITALISAATIOSTA 2015 SIHTEERI- JA HALLINTOTYÖN AMMATTILAISILLE UUSIMAA DIGITALISAATION MÄÄRITELMÄ Digitalisaatiolla tarkoitetaan digiteknologian hyödyntämistä

Lisätiedot

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Terveydenhuollon Atk-pa iva t 12. 13.5.2015 Tampere-talo Jukka Markkanen, Medbit Oy Jyrki Halttunen, Kuntien Tiera Oy Copyright

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT

Lisätiedot

Oulun Kuntalaisportaali. Tapio Matinmikko Projektipäällikkö Oulun kaupunki Puh. 040 506 3588

Oulun Kuntalaisportaali. Tapio Matinmikko Projektipäällikkö Oulun kaupunki Puh. 040 506 3588 1 Oulun Kuntalaisportaali Tapio Matinmikko Projektipäällikkö Oulun kaupunki Puh. 040 506 3588 2 Agenda Palveleva ja avoin tietoyhteiskunta Oulun Kaupungin tietohallinnon strategia palvelevaan avoimeen

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe-ohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Laadukkaita julkisen sektorin palveluita kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa. Jorma Flinkman 20.2.2014

Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa. Jorma Flinkman 20.2.2014 Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa Jorma Flinkman 20.2.2014 Maatila ICT hanke lyhyesti Etelä-Savon Maatila ICT -hanke on maakunnallinen, vuosina 2013 2014 toteutettava tiedonvälityshanke, jonka keskeisinä

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Miten Unelmakoulun tietotekniikka luodaan?

Miten Unelmakoulun tietotekniikka luodaan? Miten Unelmakoulun tietotekniikka luodaan? Uudet toiminta- ja hankintatavat: case Unelmakoulu EduKemix: Vaihtoehtoja opetuksen tietotekniikkaan ja oppimisympäristöihin, Kemi 4.10.2011, Allan Schneitz &

Lisätiedot

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Tietojohtamisen verkoston seminaari 23.11.2012 Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa kaikkien

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Teppo Sulonen, CV 1970 > 70 luku : Opiskelu Tampereen yliopisto Postipankki 80 luku : Ammattilainen Kaikki IT alasta Nokia Data 90 luku : Yrittäjä Avasta Transactions

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Kansalaisten ja henkilöstön

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOHALLINTOSTRATEGIA 2011 2013

KOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOHALLINTOSTRATEGIA 2011 2013 KOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOHALLINTOSTRATEGIA 2011 2013 03/2011 Tietohallintostrategia tukee kaupungin strategian toteutumista. Tietohallintostrategia perustuu kaupunkistrategian näkökulman Toimivat palvelujen

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login

Lisätiedot

OmaOulu asiointialusta Sähköisen asioinnin strategia. Paikkatietoseminaari 12.2.2014

OmaOulu asiointialusta Sähköisen asioinnin strategia. Paikkatietoseminaari 12.2.2014 OmaOulu asiointialusta Sähköisen asioinnin strategia Paikkatietoseminaari 12.2.2014 Sisältö OmaOulu-asiointialustan kehitys kehittämisstrategia 2006 2013 Perustana tietohallintostrategia (2006) kehittämisstrategia

Lisätiedot

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma 14.11.2011 2 14.11.2011 3 Avoimen hallinnon periaatteet KANSALAISEN OIKEUDET Vahvistamme kansalaisten oikeutta tietoon sekä osallistumista yhteisten ratkaisujen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot