Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM KVR Lehto Jouni(VM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM KVR Lehto Jouni(VM) Asia Euroopan vakausmekanismin (EVM) vuoden 2015 vuosikertomus ja tilintarkastuslautakunnan kertomus ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) vuoden 2015 tilinpäätös, johdon kertomus ja tilintarkastajan kertomus Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Eduskunnan tarkastusvaliokunta on lausunnoissaan valtiovarainvaliokunnalle (TrVL 5/2012 vp HE 34/2012 vp) ja suurelle valiokunnalle (TrVL 2/2012 vp E 1/2012 vp) käsitellyt mm. Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) vuosikertomusten ja tilinpäätösten käsittelyä eduskunnassa. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on mietinnössään (TrVM 2/2013 vp) pitänyt tarpeellisena, että eduskunta saa käsiteltäväkseen EVM:n vuosikertomuksen sekä EVM:n tilintarkastuslautakunnan vuotuisen kertomuksen mahdollisimman pian niiden julkistamisen jälkeen. Valiokunta on pitänyt tarpeellisena vastaavan menettelyn soveltamista myös ERVV:n osalta. EVM:n hallintoneuvoston vuosikokous hyväksyi EVM:n vuosikertomuksen tilinpäätöksineen varainhoitovuodelta Lisäksi ERVV:n yhtiökokous hyväksyi ERVV:n tilinpäätöksen, johdon kertomuksen ja tilintarkastajan kertomuksen varainhoitovuodelta Suomella ei ole huomautettavaa EVM:n vuosikertomuksen osalta. Asiakirja on laadittu ammattimaisesti ja sen sisältämä tilinpäätös EVM-sopimuksen ja EU-lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi sekä ulkoiset tilintarkastajat että EVM:n tilintarkastuslautakunta arvioivat EVM:n tilinpäätöksen olevan todenmukainen. Vastaavasti myöskään ERVV:n vuosikertomuksen osalta ei Suomella ole huomautettavaa. Tausta Maailmankaupan kasvun arvioidaan nopeutuvan seuraavien kahden vuoden aikana mutta jää edelleen vaisuksi. Kansainvälisen talouden kehitykseen on kuitenkin viime aikoina kohdistunut uusia uhkia. Erityisesti raaka-aineita tuottavien kehittyvien talouksien kohdalla talouskehitys on ollut heikkoa ja nopeaa palautumista kasvu-uralle ei ole ennustejaksolla odotettavissa. Yhdysvalloissa kasvunäkymät ovat edelleen kohtuulliset ja tulevina vuosina kasvu jatkuu tasaisena. Kiinan kasvu vaimenee edelleen ja jää

2 2(10) lähivuosien aikana alle totutun kasvuvauhdin. Euroalueen maltillisen kasvun arvioidaan jatkuvan lähivuosina, mutta EU-maiden keskiarvoa hitaammin. Vuonna 2015 kasvua kertyi euroalueella 1,7 prosentin verran. Ruotsissa kasvu jatkuu euroaluetta nopeampana. Japanin talouskasvu on edelleen haurasta. Euroalueen toipuminen on jatkunut, mutta hidas kasvu yhdistettynä korkeisiin velkatasoihin vähentää jäsenmaiden fiskaalista liikkumavaraa ja altistaa ne shokeille. Kasvu on jatkunut tasaisena ja työttömyys on laskusuunnassa, mutta maailmankaupan hidastumisen lisäksi myös demografiset tekijät ja tuottavuuden hidas kasvu pidättelevät kasvua vertailumaita alemmalla tasolla. Euroalueen ongelmat eivät ole yksistään suhdanneluonteisia, vaan rakenteellisten uudistusten tarve on todellinen ja akuutti. Kilpailukykyä parantavia rakenneuudistuksia olisi hyvä saada varsin nopeasti, sillä niiden vaikutukset reaalitalouteen näkyvät vasta viiveellä. Euroalueen toipumista ovat tukeneet elvyttävä raha- ja finanssipolitiikka sekä alhainen öljyn hinta. Euroopan keskuspankin (EKP) arvopaperiosto-ohjelma tukee kasvua pitämällä korkotason alhaisena, heikentämällä valuuttakurssia ja tukemalla pankkien luotonannon kasvua ja siten investointeja ja työllisyyttä. Julkisen talouden alijäämät EUja euroalueella ovat kokonaisuudessaan jonkin verran supistuneet. Korkoympäristön kehitys on ollut poikkeuksellista. Valtion joukkovelkakirjojen korot ovat historiallisen alhaisella tasolla ja pankkienvälisten rahamarkkinoiden euribor-korot ovat painuneet negatiivisiksi. Maailmantalouden kehityksen epävarmuus on kuitenkin pitänyt investointeja alhaisella tasolla. Ukrainan tilanteeseen ja Venäjän vastaisiin pakotteisiin liittyvät kansainvälispoliittiset jännitteet heikentävät osaltaan eurooppalaisia talousnäkymiä. Britannia järjesti neuvoa-antavan kansanäänestyksen Euroopan unionin jäsenyydestä Kansanäänestyksen tulos puolsi Britannian eroamista EU:sta eli Brexitiä. Brexitin vaikutuksia talouteen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan ovat arvioineet mm. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD). Esitettyjen arvioiden mukaan Brexitiä pidetään yhtenä merkittävimmistä uhkatekijöistä maailmantalouden kehitykselle. Brexit nähdään yleisesti epävarmuutta lisäävänä tekijänä tilanteessa, jossa kansainväliset talousnäkymät ovat heikentyneet ja monet muut epävarmuustekijät vaikuttavat samanaikaisesti. Epävarmuuden aiheuttamat markkinareaktiot ovat kohdistuneet pääosin punnan ulkoiseen arvoon, osakemarkkinoihin, korkean luottoluokituksen valtioiden velkakirjojen korkoihin sekä yleisellä tasolla riskiltä suojautumisen hinnoitteluun. Vaikutukset reaalitalouteen kanavoituvat pääosin epävarmuuden vuoksi vähentyvien investointien ja mahdollisten kaupan esteiden lisääntymisen kautta. Ennen tietoa erosopimuksen sisällöstä, Brexitin dynaamisia vaikutuksia talouteen on kuitenkin vaikea arvioida. Tunnelma rahoitusmarkkinoilla on viimeisen vuoden ajan ollut melko hermostunut. Kreikan ajautuminen kriisiin ja Kiinan osakemarkkinoiden ongelmat kesällä 2015 johtivat volatiliteetin voimakkaaseen kasvuun. Vuoden 2016 alkupuolella erityisesti pankkiosakkeiden kurssit laskivat rajusti, mutta tilanne vakautui kevään aikana. Loppukeväästä Britannian kansanäänestykseen liittyvä epävarmuus aiheutti valuutta- ja osakekursseissa heilahtelua. Vuoden 2016 alusta voimaan tullut pankkien kriisinratkaisulainsäädäntö siirsi päätösvallan suurimpien ja rajat ylittävien pankkien kriisinratkaisusta EU:n yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle. Kriisinratkaisun kustannukset katetaan tarvittaessa yhteisestä kriisinratkaisurahastosta, jota kriisinratkaisuneuvosto hallinnoi. Rahasto on keskeinen osa

3 3(10) yhteisen kriisinratkaisumekanismin toimintaa. EU:n kriisinratkaisujärjestelmän tarkoituksena on mahdollistaa taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden pankkien tehokas alasajo tai uudelleenjärjestely niin, että tallettajille ja rahoitusmarkkinoiden vakaudelle koituu mahdollisimman vähän haittaa. Yleisenä huolena pankkisektorilla ovat olleet alhaisen korkoympäristön ja epävarmojen talousnäkymien aiheuttamat haasteet pankkien kannattavuudelle. Alkuvuoden aikana Italian pankkisektorin tilanne on noussut huolenaiheeksi rahoitusmarkkinoilla. Pankkien osakeindeksi on laskenut alkuvuonna yli -40 %. Eurokriisi ja pitkään jatkunut hidas nimellinen talouskasvu ja korkea työttömyys ovat heikentäneet Italian pankkisektorin tilannetta jo vuosikausia. Myös alhainen korkoympäristö on nakertanut pankkien korkokatetta. Järjestämättömien lainojen määrän arvioidaan olevan noin 360 mrd. euroa. Luottotappiovarauksia on tehty noin 45 % huonoista lainoista. Useita pieniä pankkeja on jouduttu asettamaan resoluutioon viimeisen vuoden aikana, mutta myös suurempien pankkien vakavaraisuuteen ja kannattavuuteen kohdistuu huolia. Italian erityispiirteenä ovat valtion, pankkien ja kotitalouksien yhteenkietoutuneisuus, sekä toisaalta melko tehoton konkurssilainsäädäntö ja oikeusjärjestelmä, jotka vaikeuttavat tehokkaan ratkaisun löytymistä järjestämättömien lainojen ongelmaan. Italian talouden suuri koko yhdistettynä hitaaseen talouskasvuun, korkeaan velkatasoon ja pankkien heikkoon hallintoon ovat altistaneet sen pankkisektorin markkinaspekulaatioille. Kreikka Kreikan ERVV:stä myönnetyn talouden toisen sopeutusohjelman toimeenpano keskeytyi joulukuussa 2014 aikaistettujen presidentinvaalien takia, minkä takia ohjelmaa pidennettiin asti. Tammikuussa 2015 pidettyjen ennenaikaisten parlamenttivaalien jälkeen aloittanut Kreikan uusi hallitus ei ollut valmis toteuttamaan ohjelmaa helmikuun 2015 loppuun mennessä. Poliittisen epävakauden aiheuttama talletuspako pankeista kiihtyi vuoden alussa, minkä takia pankit joutuivat turvautumaan Kreikan keskuspankin myöntämään hätärahoitukseen (engl. emergency liquidity assistance, ELA). Euroalueen valtiovarainministerit (euroryhmä) päättivät Kreikan toisen ohjelman uudesta pidennyksestä kesäkuun loppuun asti. Kreikan uusi hallitus ei kuitenkaan sitoutunut lainaohjelman jatkamiseksi edellytettyjen uudistusten toteuttamiseen. Kreikka ajautui keväällä kassakriisiin, kun edellytyksiä rahoituksen saamiseksi IMF:n ja ERVV:n rahoitustukiohjelmasta ei enää ollut olemassa, eikä muitakaan ulkoisia rahoituslähteitä enää ollut. Kreikan talouden toinen sopeutusohjelma päättyikin hallitsemattomasti kesäkuun lopussa Tämän seurauksena Kreikalta jäi saamatta yhteensä 38 mrd. euroa euromaiden ja IMF:n rahoitustukiohjelmien perusteella maksettavia maksuja tai lainaeriä. Tilanne johti talletuspakoon, minkä seurauksena maassa otettiin käyttöön pääomaliikkeiden rajoitukset. Pankit jouduttiin sulkemaan kolmeksi viikoksi. Kreikkalaispankkien saaman hätärahoituksen määrä oli noussut kesäkuun lopussa 90 mrd. euroon ja talletuspako oli saatava hallintaan. Kreikan pankkijärjestelmän romahtamisella olisi voinut olla merkittäviä heijastusvaikutuksia myös muiden maiden pankkisektoreille. Tilanteen aiheuttaman epävarmuuden seurauksena Kreikan joukkovelkakirjojen korot nousivat keväällä ja kesällä rajusti, mutta tartuntavaikutukset muiden euromaiden korkoihin jäivät vähäisiksi. Kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla Kreikan tilanne tulkittiin erillistapaukseksi, eikä yhteisvaluutta euron rakenteelliseksi heikkoudeksi.

4 4(10) Kreikka jätti kesällä hoitamatta erääntyneitä maksujaan IMF:lle. Siitä tuli ensimmäinen ns. kehittynyt teollisuusmaa, jolla oli maksurästejä IMF:lle ja joka lisäksi ei kunnioittanut sen etuoikeutetun velkojan asemaa. Kreikalla erääntyi lisäksi EKP:n hallussa olleita velkakirjoja yli 3,5 mrd. euron edestä ja yli 3,2 mrd. euroa Euroalueen maiden valtiovarainministerit ja päämiehet kokoontuivat kesällä 2015 yhteensä 17 kertaa neuvottelemaan toimenpiteistä Kreikan tilanteen ratkaisemiseksi. Poliittinen paine saavuttaa ratkaisu Kreikan edellytyksistä pysyä euroalueen jäsenenä kärjistyi viikonloppuna Keskusteluissa oli esillä myös Kreikan väliaikainen erottaminen euroalueesta. Neuvottelujen tuloksena eurohuippukokous asetti Kreikalle erityiset ennakkoehdot, jotka sen oli täytettävä ennen kuin euromaat olivat valmiit harkitsemaan periaatepäätöstä EVM:sta myönnettävän ohjelman valmistelun aloittamisesta. Kreikan parlamentti hyväksyi lopulta tarvittavat uudistustoimet, joiden perusteella Kreikalle myönnettiin kolmen kuukauden ja 7 mrd. euron siltarahoitus Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista (ERVM) lyhytaikaisten rahoitustarpeidensa kattamiseksi. Kreikan toteutettua sovitut ehdot ajallaan, sille päätettiin myöntää kolmas rahoitustukiohjelma EVM:sta. Ohjelman kesto on kolme vuotta ja enimmäiskoko 86 mrd. euroa. Kreikan ohjelman toteutus käynnistyi toden teolla vasta syyskuussa järjestettyjen parlamenttivaalien jälkeen. Kreikan toteutettua siltä edellytetyt toimenpiteet, sille maksettiin mennessä yhteensä 21,4 mrd. euroa. Systeemisten pankkien pääomitukseen kesällä varatusta 25 mrd. eurosta käytettiin syksyn aikana 5,4 mrd. euroa. Pankit kykenivät omilla toimillaan kattamaan yhteensä 9 mrd. euroa havaitusta yhteensä 14,4 mrd. euron pääomitustarpeesta. Kreikan EVM-ohjelman väliarvio ja sen mahdollistama ensimmäinen 7,5 mrd. euron maksuerä hyväksyttiin kesäkuussa Ensimmäiseen väliarvioon liittyvä lainaerä on kokonaisuudessaan suuruudeltaan 10,3 mrd. euroa. Loput, yhteensä 2,8 mrd. euron maksuerät maksetaan syksyllä 2016, kun Kreikka on toteuttanut niihin liittyvän ehdollisuuden. Kesäkuun 2016 loppuun mennessä Kreikan EVM-ohjelmasta on maksettu rahoitustukea yhteensä 28,9 mrd. euroa. Kypros Kyproksen sopeutusohjelma saatiin onnistuneesti päätökseen maaliskuussa Kypros palasi ohjelman aikana onnistuneesti rahoitusmarkkinoille ja maan pankkisektorin tilanne saatiin vakautettua. Julkisen talouden tasapainotuksessa onnistuttiin etuajassa ja talouskasvu on ollut kesästä 2015 lähtien vahvaa. Ohjelman kuudes ja seitsemäs väliarvio saatiin nopeassa aikataulussa päätökseen kesällä ja syksyllä Kyprokselle maksettiin vuonna 2015 rahoitustukea EVM-ohjelmasta yhteensä 600 milj. euroa. Kyproksen ohjelmaan oli varattu EVM:sta 9 mrd. euroa, josta Kyprokselle maksettiin 6,3 mrd. euroa. EVM:n vuosikertomus ja tilintarkastuslautakunnan kertomus EVM:sta oli tilikaudella 2015 käynnissä kaksi rahoitustukiohjelmaa (Kypros ja Kreikan 3. ohjelma), joista maksettiin rahoitustukea tilikauden aikana yhteensä 22,0 mrd. euroa. Espanja maksoi saamaansa rahoitustukea etuajassa takaisin 4,0 mrd. euroa. Tilikauden lopussa EVM:n maksamaa rahoitustukea oli Espanjan, Kyproksen ja Kreikan 3. ohjelmassa yhteensä 63,4 mrd. euroa.

5 5(10) EVM teki tilikaudella 2015 voittoa yhteensä 729 miljoonaa euroa. Hallintoneuvoston tekemän päätöksen mukaisesti voitto siirretään vararahastoon. EVM:n tuotot koostuivat pääasiassa rahoitustukilainojen korkotuotoista. EVM:n suurimman kuluerän muodostivat korkokulut. Henkilöstökulut olivat noin 22,5 miljoonaa euroa. EVM:n sijoitusportfolion käyvän arvon muutos tilikaudella 2014 oli -385,2 miljoonaa euroa. Sijoitusportfolion käyvän arvon muutokset eivät ole tulosvaikutteisia, vaan ne kirjataan suoraan taseeseen käyvän arvon rahaston muutoksena. Käyvän arvon rahasto oli tilikauden päättyessä arvoltaan 127,7 miljoonaa euroa. EVM:n oma pääoma oli tilikauden 2014 lopussa 706,4 miljardia euroa, josta valtaosan muodostaa vaadittaessa maksettava pääoma. Vieraan pääoman ehtoisia eriä oli yhteensä 72,5 miljardia euroa. Tilintarkastuslautakunta toteaa kertomuksessaan, ettei näe syitä, joiden vuoksi hallintoneuvosto ei voisi hyväksyä tilinpäätöstä. Ulkoinen tilintarkastaja toteaa kertomuksessaan, että se on saanut tilintarkastusta varten riittävät tiedot EVM:n taloudellisesta asemasta. Tilintarkastajan mukaan tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EVM:n taloudellisesta tilasta ja että tilinpäätös on laadittu EU:n tilintarkastusdirektiivien mukaisesti. ERVV:n tilinpäätös, johdon kertomus ja tilintarkastuskertomus ERVV teki tilikaudella 2015 voittoa yhteensä 127,5 miljoonaa euroa. ERVV:n toiminnan tuotot olivat 153,4 miljoonaa euroa ja toimintakustannukset 25,9 miljoonaa euroa. ERVV:n arvopaperiportfolion arvo laski 80,4 miljoonaa euroa. Arvopaperiportfolion arvonnousut tai -laskut eivät ole realisoituja, eivätkä siksi sisälly ERVV:n taloudelliseen tulokseen. ERVV:n yhtiökokous päätti kokouksessaan siirtää vuoden 2015 voiton tuleville tilikausille. ERVV:n tase supistui 188,4 miljardiin euroon vuonna 2015 (198,4 miljardia euroa vuonna 2014). Taseen supistuminen johtui ohjelmien päättymisestä ja Kreikan pankkien pääomitukseen varattujen ERVV:n velkakirjojen, arvoltaan 10,9 mrd. euroa, palautumisesta ERVV:lle. ERVV:n toiminta koostui vuonna 2015 pääasiassa velkakirjojen liikkeeseenlaskuista sekä Kreikan tukiohjelman pidennyksestä helmikuussa Ulkoinen tilintarkastaja toteaa kertomuksessaan, että se on saanut tilintarkastusta varten riittävät tiedot. Tilintarkastajan mukaan tilinpäätös antaa oikean kuvan ERVV:n taloudellisesta tilasta ja että tilinpäätös on laadittu EU:n tilintarkastusdirektiivien mukaisesti. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely EVM:n perustamista koskevan sopimuksen 30 artikla ja EVM:n ohjesäännön 24 artikla Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu -

6 Eduskuntakäsittely 6(10) - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - Tässä kirjelmässä kuvattu asiakirjakokonaisuus on luonteeltaan aiempaa toimintaa kuvaava eikä Suomelle aiheudu sen hyväksymisestä taloudellisia vaikutuksia. EVM ja ERVV ovat kuitenkin valtiontaloudellisesti merkittäviä Suomelle. Suomen valtiontalouden näkökulmasta riskit liittyvät lähinnä ERVV:n varainhankinnalle myönnettyihin takauksiin ja EVM:n vaadittaessa maksettavaan pääomaan ja jo maksettuun pääomaan. ERVV:n helmikuussa 2012 hyväksytyn varainhankintaohjelman 241 mrd. euron määrästä oli toukokuun 2016 lopun tilanteen mukaan käytössä noin 190 mrd. euroa Kreikan, Portugalin ja Irlannin sopeutusohjelmien rahoitusta varten. Suomen laskennallinen takausvastuu käytössä olevasta määrästä oli kesäkuussa ERVV:n velkakirjakannan pääomat, korot ja käytössä olevan ylitakausosuuden huomioiden noin 6,39 mrd. euroa. ERVV ei myönnä enää uusia lainoja, mutta ERVV:n varainhankintaohjelmaa kasvattavat lähivuosina Kreikan ERVV-rahoitustuen lainapääomaan ensimmäiset 10 vuotta lisättävät korot. Suomen osuus ERVV:n Kreikkaan liittyvästä riskistä on noin 2,9 mrd. euroa. Suomen Kreikka-vakuusjärjestely suojaa osaltaan Suomen valtiota riskeiltä, vakuusjärjestelyn arvo oli toukokuun lopussa noin 0,93 mrd. euroa. Suomi maksoi noin 1,44 mrd. euron osuutensa EVM:n maksetusta osakepääomasta lokakuussa 2012 kertaeränä. Maksettu pääomaosuus ei ole vastuusitoumus, vaan se luetaan Suomen valtion omaisuuseräksi. Suomen osuus EVM:n vaadittaessa maksettavasta pääomasta (11,14 mrd. euroa) on sitä vastoin Suomelle vastuusitoumus. EVM:n yksittäiset rahoitustukipäätökset eivät lisää suoraan Suomen vastuita, mutta ne lisäävät osaltaan EVM:n taseriskejä ja siten epäsuorasti myös Suomen valtion taloudellisia riskejä. Kreikalle euroryhmässä myönnetyt velkahelpotukset Euroryhmä saavutti poliittisen yhteisymmärryksen Kreikan velkaehtojen huojennuksista. Päätökset ovat eduskunnan vahvistaman Suomen toimintalinjan mukaisia: 1. Vastuut eivät kasva. 2. Mitoitus on rajattu. 3. Toteutus tehdään vaiheittain ja se on ehdollinen ohjelman onnistumiselle. Euroryhmä vahvisti myös, että lainapääoman leikkaaminen on suljettu pois. Velkaehtoja voidaan huojentaa ainoastaan, jos ne ovat tarpeen Kreikan velanhoitokustannusten hillitsemiseksi. Ehtona on myös, että Kreikka toteuttaa lainaohjelman ehdot ja saavuttaa ohjelmassa sovitut perusylijäämätavoitteet.

7 7(10) Velkaehtojen huojennukset on jaettu kolmeen kategoriaan: lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli ja pitkä aikaväli. Vain lyhyen aikavälin velkahelpotustoimet toteutetaan varmasti, kun ensimmäinen väliarvio on saatu valmiiksi. Nämä toimet ovat: ERVV-lainojen velanmaksupiikkien tasaaminen muuttamatta laina-aikaa ERVV:n varainhankintastrategian optimointi korkoriskin pienentämiseksi ERVV-lainan yhden lainaerän voimaan tulevan 2 % marginaalin poistaminen vuodelta Vaikutukset kohdistuvat ERVV:n kassavirtaan ja tase-erien kohdentamiseen eri tilikausille. Suomi on luopunut osana vakuusjärjestelyä osuudestaan mahdollisiin ERVV:n tuottoihin. Suoria taloudellisia vaikutuksia Suomelle voi syntyä vain, jos Suomi joutuu maksamaan ERVV:lle antamansa varainhankinnan takauksen perusteella. Sovituilla lyhyen aikavälin toimilla ei ole Suomelle suoria taloudellisia vaikutuksia. Keskipitkän (2018 mennessä) ja pitkän aikavälin (2018 jälkeen) toimet ovat ehdollisia. Euroryhmä tekee niistä tarvittaessa erikseen päätökset. Jos ne tulevat ajankohtaisiksi, hallitus määrittelee Suomen kannan niitä koskeviin ehdotuksiin yhteistyössä eduskunnan kanssa. Tällöin arvioidaan erityisesti vaikutuksia Suomen vastuisiin. Vuonna 2018 voidaan antaa lisää helpotuksia, jos sellaiset ovat tarpeen ja Kreikka on toimeenpannut ohjelman sovitusti. Jos näin käy, suurin vaikutus syntyy Suomen Pankin omistamista Kreikan velkakirjoista kertyneiden tuottojen palauttamisesta Kreikalle. Näitä tuottoja kertyy vuosien varrella Suomen Pankille noin 58,6 miljoonaa euroa. ERVV:een ja EVM:iin liittyvät riskit ja niiden hallinta Vakausvälineisiin liittyvien luottoriskien luonnetta on kuvattu hallituksen esityksessä EVM:n perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä (HE 34/2012 vp). Vakausvälineisiin liittyviä riskejä pyritään rajaamaan aktiivisesti mm. velkakestävyysanalyysin ja rahoitustukeen liitettävän politiikkaehdollisuuden keinoin. Suomen valtio on pyrkinyt rajaamaan rahoitustukeen liittyviä riskejään myös vakuusjärjestelyin. Suomen valtio on saanut Kreikan toisen ohjelman ja Espanjan ohjelman osalta vakuudet osallistumisosuudelleen. Luottoriskin lisäksi EVM:n ja ERVV:n varainhankintaan ja muuhun toimintaan liittyy rahoituslaitoksille tyypillisiä vastapuoli-, markkina- ja operatiivisia riskejä. EVM:n osalta näiden riskien hallintaan liittyviä korkean tason periaatteita on kuvattu perusteellisemmin erillisessä valtioneuvoston selvityksessä (E 49/2012 vp). Vakausmekanismien riskienhallintakäytäntöjä kuvataan tarkemmin edellisvuotisessa valtioneuvoston selvityksessä (E 112/2013 vp). Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Yleisen korkotason ollessa ennätysalhainen EVM:n sijoitusten tuotto on pienentynyt huomattavasti. EVM:n sijoituspolitiikkaa sääntelee sijoitusohjesääntö, joka asettaa tarkat rajat sille, mihin arvopapereihin EVM voi sijoittaa omaa pääomaansa. Tiukoista sijoituskriteereistä johtuen EVM on joutunut sijoittamaan jopa tappiollisesti, sillä osa arvopapereista tuottaa negatiivisesti (lyhyen maturiteetin vähäriskiset arvopaperit). Edellä olevan johdosta EVM:n johtokunta päätti laajentaa EVM:n sijoitusmahdollisuuksia siten, että omaa pääomaa on mahdollista sijoittaa aiempaa laajempaan sijoitusvälineiden kirjoon. EVM:n sijoitussalkun tuotto-odotus tullee siis

8 8(10) jatkossa hieman kasvamaan, mutta samalla myös sijoitusriskit tulevat kasvamaan maltillisesti. EVM:n sijoitukset tehdään kuitenkin jatkossakin pääoman turvaavalla tavalla ja konservatiivisesti. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnön mukaisesti valtioneuvosto raportoi eduskunnalle myös keskeisistä eurojärjestelmään (EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit) liittyvistä riskeistä. Eurojärjestelmän rahapoliittisista operaatioista aiheutuvista riskeistä vastataan eurojärjestelmän sisällä pääosin yhteisesti pääomaavaimen suhteessa. Suomen Pankin pääoma-avain on noin 1,785 prosenttia. Perinteisten rahapolitiikan operaatioiden lisäksi eurojärjestelmällä on nykyisin käynnissä laajennettu arvopaperien osto-ohjelma, joka sisältää julkisen sektorin velkapaperien osto-ohjelman, omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelman ja katettujen joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelman. Osto-ohjelmaa on laajennettu kattamaan myös alue- ja paikallishallinnon liikkeeseen laskemat jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit. EKP:n neuvosto päätti perustaa laajennettuun omaisuuserien osto-ohjelmaan sisällytettävän uuden ohjelman, jossa ostetaan yrityssektorin velkapapereita. Ostot aloitettiin kesäkuussa Ohjelman toteutuksesta vastaa eurojärjestelmän puolesta kuusi kansallista keskuspankkia Suomen Pankki mukaan lukien. Laajennetun arvopaperien osto-ohjelman piirissä eurojärjestelmässä on tehty ostoja noin 60 mrd. euron arvosta kuukaudessa maaliskuusta 2015 maaliskuuhun 2016 ja noin 80 mrd. euron arvosta huhtikuusta 2016 lähtien. Ostoja tehdään ainakin maaliskuun 2017 loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi eli hieman alle 2 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Eurojärjestelmällä on konsolidoidussa taseessaan noin mrd. euron arvosta (tilanne ) rahapoliittisista syistä hallussa olevia arvopapereita, jotka ovat kertyneet osana rahapoliittista osto-ohjelmaa. Vuoden 2015 lopussa julkisen sektorin ostoohjelman koko oli yhteensä 494,9 mrd. euroa. EKP:n ja Suomen Pankin tekemät suomalaisten velkapapereiden ostot olivat yhteensä 8,1 mrd. euroa. Keskimäärin eurojärjestelmä osti vuonna 2015 suomalaisia velkapapereita noin 800 milj. eurolla kuukaudessa. Suomen Pankin osuus suomalaisten velkapapereiden ostoista oli vuoden 2015 lopussa 7,3 mrd. euroa, mikä käy ilmi Suomen Pankin taseesta. Suomen Pankin osalta osto-ohjelman ostettavat arvopaperit ovat suurimmaksi osaksi Suomen valtion joukkovelkakirjoja, mikä rajaa Suomen Pankin riskejä. Rahapolitiikan toteuttaminen sekä rahoitusjärjestelmän vakauden ja toimivuuden turvaaminen ovat keskuspankin ydintehtäviä, joista voi aiheutua tappioita. Suomen Pankin mukaan riskeihin varaudutaan huolehtimalla taseen vahvuudesta eli kartuttamalla varauksia ja pääomia sekä vähentämällä tarvittaessa rahoitusvarallisuuden riskejä. Suomen Pankki on lisännyt omia pääomiaan ja varauksiaan. Vuoden 2014 lopussa Suomen Pankin koko oman pääoman määrä oli yhteensä 8,0 mrd. euroa. Tästä kanta- ja vararahaston osuus oli 2,5 mrd. euroa, varausten osuus (ilman eläkevarausta) 3,3 mrd. euroa ja arvonmuutostilien osuus 2,2 mrd. euroa. Suomen Pankin vuosikertomuksen mukaan varaukset ja pääoma riittävät kattamaan sijoitustoiminnasta aiheutuvat ja rahapoliittisten toimien tunnistetut riskit. Edellä mainittujen riskien lisäksi EKP:lla on eurojärjestelmän osana TARGET2- maksujärjestelmän keskusvastapuolena merkittäviä saatavia eurojärjestelmän sisällä. TARGET2 (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer system) on eurojärjestelmän omistama ja operoima järjestelmä, jossa maksut suoritetaan

9 9(10) reaaliaikaisesti ja bruttomääräisinä. TARGET2-järjestelmän kautta toteutetaan myös eurojärjestelmän rahapolitiikan operaatiot, ja keskeiset maksu- ja selvitysjärjestelmät siirtävät katteensa sitä käyttäen. TARGET2-maksujärjestelmään liittyvät saamiset muodostavat riskin EKP:lle vain siinä tapauksessa, jos jokin keskuspankki irtautuisi eurojärjestelmästä. On tärkeää huomioida, että EKP:n neuvoston päättämät toimenpiteet, mukaan lukien OMT-ohjelma ja laajennettu arvopaperien osto-ohjelma, ovat sinänsä olleet omiaan vakauttamaan euroalueen rahoitusjärjestelmää ja siten vähentäneet osaltaan tarvetta esimerkiksi EVM:n käytölle. Eurojärjestelmän kokonaisriskejä tulisikin arvioida myös tästä näkökulmasta. Asiakirjat EVM:n hyväksytty vuosikertomus 2015 ERVV:n vahvistettu tilinpäätös, johdon kertomus ja tilintarkastajan kertomus vuodelta 2015 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/KVR, finanssisihteeri Jouni Lehto, puh sähköposti muotoa EUTORI-tunnus Liitteet Viite

10 10(10) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi