Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM RMO Lindgren Jussi(VM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM RMO Lindgren Jussi(VM) Asia Euroopan vakausmekanismin (EVM) vuoden 2014 vuosikertomus ja tilintarkastuslautakunnan kertomus ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) vuoden 2014 tilinpäätös, johdon kertomus ja tilintarkastajan kertomus Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Eduskunnan tarkastusvaliokunta on lausunnoissaan valtiovarainvaliokunnalle (TrVL 5/2012 vp HE 34/2012 vp) ja suurelle valiokunnalle (TrVL 2/2012 vp E 1/2012 vp) käsitellyt mm. Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) vuosikertomusten ja tilinpäätösten käsittelyä eduskunnassa. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on mietinnössään (TrVM 2/2013 vp) pitänyt tarpeellisena, että eduskunta saa käsiteltäväkseen EVM:n vuosikertomuksen sekä EVM:n tilintarkastuslautakunnan vuotuisen kertomuksen mahdollisimman pian niiden julkistamisen jälkeen. Valiokunta on pitänyt tarpeellisena vastaavan menettelyn soveltamista myös ERVV:n osalta. EVM:n hallintoneuvoston vuosikokous hyväksyi EVM:n vuosikertomuksen tilinpäätöksineen varainhoitovuodelta Lisäksi ERVV:n yhtiökokous hyväksyi ERVV:n tilinpäätöksen, johdon kertomuksen ja tilintarkastajan kertomuksen varainhoitovuodelta Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Suomella ei ole huomautettavaa EVM:n vuosikertomuksen osalta. Asiakirja on laadittu ammattimaisesti ja sen sisältämä tilinpäätös EVMsopimuksen ja EUlainsäädännön mukaisesti. Lisäksi sekä ulkoiset tilintarkastajat että EVM:n tilintarkastuslautakunta arvioivat EVM:n tilinpäätöksen olevan todenmukainen. Vastaavasti myöskään ERVV:n vuosikertomuksen osalta ei Suomella ole huomautettavaa. Tausta Kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Yhdysvalloissa ja IsoBritanniassa kasvunäkymät ovat hyvät ja kuluvana vuonna molempien maiden kasvu tulee olemaan aikaisempia vuosia nopeampaa. Kiinan kasvu vaimenee ja jää lähivuosien aikana alle totutun kasvuvauhdin. Euroalueen tilanteen taas arvioidaan jatkuvan jokseenkin vaisuna. Vuonna 2014 kasvua kertyi euroalueella vain

2 2(7) noin prosentin verran. Ruotsissa kasvu jatkuu euroaluetta nopeampana. Japanin talouskasvu on myös päässyt vauhtiin ja globaalin talouden näkymät ovatkin yleisesti ottaen kohtuulliset. Euroalueen toipuminen on osoittautunut kivuliaaksi ja erot jäsenmaiden välillä ovat suuret. Viimeaikaiset tiedot euroalueen reaalitalouden kehityksestä eivät ole olleet rohkaisevia ja julkisten talouksien rahoitustilanne tulee rajoittamaan kasvua lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen toipumiseen verrattuna matala talouskasvu osoittaa, että euroalueen ongelmat eivät ole yksistään suhdanneluonteisia, vaan rakenteellisten uudistusten tarve on todellinen ja akuutti. Kilpailukykyä parantavia rakenneuudistuksia olisi hyvä saada varsin nopeasti, sillä niiden vaikutukset reaalitalouteen näkyvät vasta viiveellä. Rahoitusmarkkinoiden tilanne on rauhoittunut, mutta kuten Kreikan tilanne on osoittanut, kaikkien riskipesäkkeiden purkaminen tulee vaatimaan aikaa. Euroalueen talouden näkymät ovat kuitenkin parantuneet hiljalleen, Euroopan keskuspankin arvopaperiostoohjelman tukiessa kasvua pitämällä korkotason alhaisena, heikentämällä valuuttakurssia ja tukiessa pankkien luotonannon kasvua ja siten investointeja ja työllisyyttä. Kreikkaan liittyvä epävarmuus pitää kuitenkin osaltaan yllä negatiivisia näkymiä edelleen. Pankkisektoriin liittyvä epävarmuus on vähentynyt Euroopan keskuspankin laajan taseläpivalaisun ja stressitestin ansiosta. Kansainvälispoliittiset jännitteet liittyen Ukrainaan ja Venäjään pakotteineen aiheuttavat osaltaan huonoa tunnelmaa eurooppalaisessa talousnäkymässä. Vuonna 2014 ei myönnetty uusia lainaohjelmia eurooppalaisista vakausvälineistä. Portugalin tukiohjelma päättyi kesällä Portugali päätti kesäkuussa luopua viimeiseen väliarvioon liittyvästä lainaerästä ja irtautui näin onnistuneesti ohjelmasta ennen sen suunniteltua päättymistä. Heinäelokuussa huomio kiinnittyi Portugalin suurimpiin pankkeihin kuuluneen Banco Espirito Santon vaikeuksiin. Tilanteen aiheuttama epävakaus jäi kuitenkin suhteellisen lyhytaikaiseksi ja vaikutukset Portugalin rahoitusvakauteen olivat pelättyä vaimeampia, onnistuneen ja nopean pankin uudelleenjärjestelyn ansiosta. Kreikan ohjelman neljäs väliarvio hyväksyttiin maaliskuussa Kreikan talouden tilanne kehittyi myönteisesti kevään ja kesän aikana, ja lokakuussa Kreikan hallitus ilmoitti pyrkivänsä irtautumaan tukiohjelmasta ennen aikojaan. Markkinoilla Kreikan valtionvelan korot nousivat ilmoituksen myötä tasolle, joka indikoi, etteivät markkinat vielä luottaneet Kreikan kykyyn selvitä omillaan. Loppuvuodesta epävarmuus kärjistyi ennenaikaisten presidentinvaalien myötä. Toimintavuoden lopussa julkisuudessa virisi jälleen keskustelu Kreikan eroamisesta eurosta ja Kreikan tilanteen laajemmista vaikutuksista euroalueeseen. Tartuntavaikutukset muihin euromaihin jäivät toistaiseksi kuitenkin vaatimattomiksi ja korkotaso muissa euromaissa säilyi ennätyksellisen alhaisina. Joulukuun euroryhmässä saavutettiin sopu Kreikan ohjelman pidennyksestä kahdella kuukaudella 5. väliarvion saattamiseksi loppuun. Sittemmin ohjelmaa on edelleen jatkettu neljällä kuukaudella. Kesäkuussa neuvottelutilanne kärjistyi edelleen ohjelman lopun lähestyessä. Kreikka ilmoitti vievänsä troikan esittelemän sopeutusohjelman ehdollisuuksineen kansanäänestykseen, jolloin euroryhmä päätti 27.6., että neuvotteluille ei ole enää jatkoedellytyksiä. Kreikan sopeutusohjelma päättyi Kreikka asetti pääomakontrollit ja nostorajoitukset pankkijärjestelmäänsä Kyproksen sopeutusohjelmassa suoritettiin vuoden aikana kolmas ja neljäs väliarvio. Kyproksen sopeutusohjelmassa saavutettiin hyviä tuloksia. Vakavampia viivytyksiä ohjelman täytäntöönpanolle aiheutti vasta syksyllä ohjelman viidennen väliarvion yhteydessä ennakolliseksi ehdoksi asetettu, poliittisesti arkaluonteinen

3 3(7) pakkohuutokauppalaki. Viidennen väliarvion hyväksyminen viivästyi ja sen mahdollistama lainaerä maksettiin lopulta vasta joulukuun puolivälissä. Kriisinhallintaa koskevan välineistön kehitystyötä jatkettiin. EVM:n välinevalikoimaan lisättiin marraskuussa pankkien suora pääomitusväline. Eurooppalaisen kriisinratkaisurahaston siltarahoitusneuvottelut jatkuvat jäsenmaiden kesken. Näillä näkymin eurooppalainen kriisinratkaisumekanismi niin sanottuine bailin säädöksineen on täysin toimintakykyinen kuluvan vuoden loppuun mennessä. Pankkiunioni on siten melkein valmis. EVM:n vuosikertomus ja tilintarkastuslautakunnan kertomus EVM teki tilikaudella 2014 voittoa yhteensä 443,9 miljoonaa euroa. Hallintoneuvoston tekemän päätöksen mukaisesti voitto siirretään vararahastoon. EVM:n tuotot koostuivat pääasiassa rahoitustukilainojen korkotuotoista. EVM:n suurimman kuluerän muodostivat korkokulut. Henkilöstökulut olivat noin 20 miljoonaa euroa. EVM:n sijoitusportfolion käyvän arvon muutos tilikaudella 2014 oli 628,6 miljoonaa euroa. Sijoitusportfolion käyvän arvon muutokset eivät ole tulosvaikutteisia, vaan ne kirjataan suoraan taseeseen käyvän arvon rahaston muutoksena. Käyvän arvon rahasto oli tilikauden päättyessä arvoltaan 512,9 miljoonaa euroa. EVM:n oma pääoma oli tilikauden 2014 lopussa 703,1 miljardia euroa, josta valtaosan muodostaa vaadittaessa maksettava pääoma. Vieraan pääoman ehtoisia eriä oli yhteensä 49,5 miljardia euroa. Tilintarkastuslautakunta toteaa kertomuksessaan, ettei näe syitä, joiden vuoksi hallintoneuvosto ei voisi hyväksyä tilinpäätöstä. Ulkoinen tilintarkastaja toteaa kertomuksessaan, että se on saanut tilintarkastusta varten riittävät tiedot EVM:n taloudellisesta asemasta. Tilintarkastajan mukaan tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EVM:n taloudellisesta tilasta ja että tilinpäätös on laadittu EU:n tilintarkastusdirektiivien mukaisesti. ERVV:n tilinpäätös, johdon kertomus ja tilintarkastuskertomus ERVV teki tilikaudella 2014 voittoa yhteensä 121 miljoonaa euroa. ERVV:n toiminnan tuotot olivat 144,7 miljoonaa euroa ja toimintakustannukset 23,7 miljoonaa euroa. ERVV:n arvopaperiportfolio tuotti arvonnousua 79,1 miljoonaa euroa. Arvopaperiportfolion arvonnousut eivät ole realisoituja, eivätkä siksi sisälly ERVV:n taloudelliseen tulokseen. ERVV:n yhtiökokous päätti kokouksessaan siirtää vuoden 2014 voiton tuleville tilikausille. ERVV:n tase kasvoi 198,4 miljardiin euroon vuonna 2014 (187,2 miljardia euroa vuonna 2013). Tasetta kasvattivat lainat jäsenvaltioille sekä vastaavasti velan kasvu. ERVV:n toiminta koostui vuonna 2014 pääasiassa velkakirjojen liikkeellelaskuista sekä tukiohjelmien hallinnoinnista, mukaan lukien Kreikan tukiohjelman pidennys joulukuussa Ulkoinen tilintarkastaja toteaa kertomuksessaan, että se on saanut tilintarkastusta varten riittävät tiedot. Tilintarkastajan mukaan tilinpäätös antaa oikean kuvan ERVV:n taloudellisesta tilasta ja että tilinpäätös on laadittu EU:n tilintarkastusdirektiivien mukaisesti.

4 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 4(7) EVM:n perustamista koskevan sopimuksen 30 artikla ja EVM:n ohjesäännön 24 artikla Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Tässä kirjelmässä kuvattu asiakirjakokonaisuus on luonteeltaan aiempaa toimintaa kuvaava eikä Suomelle aiheudu sen hyväksymisestä taloudellisia vaikutuksia. EVM ja ERVV ovat kuitenkin valtiontaloudellisesti merkittäviä Suomelle. Suomen valtiontalouden näkökulmasta riskit liittyvät lähinnä ERVV:n varainhankinnalle myönnettyihin takauksiin ja EVM:n vaadittaessa maksettavaan pääomaan ja jo maksettuun pääomaan. ERVV:n helmikuussa 2012 hyväksytyn varainhankintaohjelman 241 miljardin euron määrästä oli huhtikuun 2015 lopun tilanteen mukaan käytössä noin 199 miljardia euroa Kreikan, Portugalin ja Irlannin sopeutusohjelmien rahoitusta varten. Suomen laskennallinen takausvastuu käytössä olevasta määrästä oli huhtikuussa nykyisen ERVV:n velkakirjakannan pääomat, korot ja käytössä olevan ylitakausosuuden huomioiden noin 6,74 miljardia euroa. ERVV ei myönnä enää uusia lainoja euromaille. Suomen osuus ERVV:n Kreikkaan liittyvästä riskistä on noin 3 miljardia euroa. Suomen Kreikkavakuusjärjestely suojaa osaltaan Suomen valtiota riskeiltä, vakuustilillä on noin 930 miljoonaa euroa. Kreikan nopeasti muuttuva tilanne voi vaikuttaa jatkossa merkittävästi ERVV:n taloudelliseen asemaan ja eduskuntaa tullaan informoimaan tilanteen kehittymisestä. Suomi maksoi noin 1,44 miljardin euron osuutensa EVM:n maksetusta osakepääomasta lokakuussa 2012 kertaeränä. Maksettu pääomaosuus ei ole vastuusitoumus, vaan se luetaan Suomen valtion omaisuuseräksi. Suomen osuus EVM:n vaadittaessa maksettavasta pääomasta (11,14 miljardia euroa) on sitä vastoin Suomelle vastuusitoumus. EVM:n yksittäiset rahoitustukipäätökset eivät lisää suoraan Suomen vastuita, mutta lisäävät osaltaan EVM:n taseriskejä ja siten epäsuorasti myös Suomen valtion taloudellisia riskejä.

5 ERVV:een ja EVM:iin liittyvät riskit ja niiden hallinta 5(7) Vakausvälineisiin liittyvien luottoriskien luonnetta on kuvattu hallituksen esityksessä EVM:n perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä (HE 34/2012 vp). Vakausvälineisiin liittyviä riskejä pyritään rajaamaan aktiivisesti mm. velkakestävyysanalyysin ja rahoitustukeen liitettävän politiikkaehdollisuuden keinoin. Suomen valtio on pyrkinyt rajaamaan rahoitustukeen liittyviä riskejään myös vakuusjärjestelyin. Suomen valtio on saanut Kreikan toisen ohjelman ja Espanjan ohjelman osalta vakuudet osallistumisosuudelleen. Luottoriskin lisäksi EVM:n ja ERVV:n varainhankintaan ja muuhun toimintaan liittyy rahoituslaitoksille tyypillisiä vastapuoli, markkina ja operatiivisia riskejä. EVM:n osalta näiden riskien hallintaan liittyviä korkean tason periaatteita on kuvattu perusteellisemmin erillisessä valtioneuvoston selvityksessä (E 49/2012 vp). Vakausmekanismien riskienhallintakäytäntöjä kuvataan tarkemmin edellisvuotisessa valtioneuvoston selvityksessä (E 112/2013 vp). Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Yleisen korkotason ollessa ennätysalhainen EVM:n sijoitusten tuotto on pienentynyt huomattavasti. EVM:n sijoituspolitiikkaa sääntelee sijoitusohjesääntö, joka asettaa tarkat rajat sille, mihin arvopapereihin EVM voi sijoittaa omaa pääomaansa. Tiukoista sijoituskriteereistä johtuen EVM on joutunut sijoittamaan jopa tappiollisesti, sillä osa arvopapereista tuottaa negatiivisesti (lyhyen maturiteetin vähäriskiset arvopaperit). Edellä olevan johdosta EVM:n johtokunta päätti laajentaa EVM:n sijoitusmahdollisuuksia siten, että omaa pääomaa on mahdollista sijoittaa aiempaa laajempaan sijoitusinstrumenttien kirjoon. EVM:n sijoitusportfolion tuottoodotus tullee siis jatkossa hieman kasvamaan, mutta samalla myös sijoitusriskit tulevat kasvamaan maltillisesti. EVM:n sijoitukset tehdään kuitenkin jatkossakin pääoman turvaavalla tavalla ja konservatiivisesti. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnön mukaisesti valtioneuvosto raportoi eduskunnalle myös keskeisistä eurojärjestelmään (EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit) liittyvistä riskeistä. Eurojärjestelmän rahapoliittisista operaatioista aiheutuvista riskeistä vastataan eurojärjestelmän sisällä pääosin yhteisesti pääomaavaimen suhteessa. Suomen Pankin pääomaavain on noin 1,785 prosenttia. Perinteisten rahapolitiikan operaatioiden lisäksi eurojärjestelmällä on nykyisin käynnissä laajennettu arvopaperien ostoohjelma, joka sisältää julkisen sektorin velkapaperien ostoohjelman, omaisuusvakuudellisten arvopaperien ostoohjelman ja katettujen joukkovelkakirjalainojen ostoohjelman. Laajennetun arvopaperien ostoohjelman piirissä eurojärjestelmä (EKP ja kansalliset keskuspankit euroalueella) ostaa arvopapereita noin 60 miljardin euron arvosta kuukausittain ainakin vuoden 2016 syyskuuhun saakka. Eurojärjestelmällä on konsolidoidussa taseessaan noin 451 miljardin (tilanne ) euron arvosta rahapoliittisista syistä hallussa olevia arvopapereita, jotka ovat kertyneet osana rahapoliittista ostoohjelmaa. Suomen Pankin laskennallinen osuus näistä on noin 1,785 prosenttia eli noin 8,1 miljardia euroa. Luonnollisesti laajennettu arvopaperien ostoohjelma kasvattaa ajan myötä eurojärjestelmän konsolidoitua tasetta ja siten myös Suomen Pankin laskennallinen osuus kasvaa. Suomen Pankin osalta ostoohjelman ostettavat arvopaperit ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi Suomen valtion joukkovelkakirjoja, joka rajaa Suomen Pankin riskejä. Rahapolitiikan toteuttaminen sekä rahoitusjärjestelmän vakauden ja toimivuuden turvaaminen ovat keskuspankin ydintehtäviä, joista voi aiheutua tappioita. Suomen

6 6(7) Pankin mukaan riskeihin varaudutaan huolehtimalla taseen vahvuudesta eli kartuttamalla varauksia ja pääomia sekä vähentämällä tarvittaessa rahoitusvarallisuuden riskejä. Suomen Pankki on lisännyt omia pääomiaan ja varauksiaan. Vuoden 2014 lopussa Suomen Pankin koko oman pääoman määrä oli yhteensä 8,4 mrd. euroa. Tästä kanta ja vararahaston osuus oli 2,5 mrd. euroa, varausten osuus (ilman eläkevarausta) 3,5 mrd. euroa ja arvonmuutostilien osuus 2,3 mrd. euroa. Suomen Pankin vuosikertomuksen mukaan varaukset ja pääoma riittävät kattamaan sijoitustoiminnasta aiheutuvat ja rahapoliittisten toimien tunnistetut riskit. Edellä mainittujen riskien lisäksi EKP:lla on eurojärjestelmän osana TARGET2 maksujärjestelmän keskusvastapuolena merkittäviä saatavia eurojärjestelmän sisällä. TARGET2 (TransEuropean Automated Realtime Gross settlement Express Transfer system) on eurojärjestelmän omistama ja operoima järjestelmä, jossa maksut suoritetaan reaaliaikaisesti ja bruttomääräisinä. TARGET2järjestelmän kautta toteutetaan myös eurojärjestelmän rahapolitiikan operaatiot, ja keskeiset maksu ja selvitysjärjestelmät siirtävät katteensa sitä käyttäen. TARGET2maksujärjestelmään liittyvät saamiset EKP:lla muodostavat riskin EKP:lle vain siinä tapauksessa jos jokin keskuspankki irtautuisi eurojärjestelmästä. Mikäli jokin euromaa, esimerkiksi Kreikka ja siten Kreikan keskuspankki irtautuisi eurojärjestelmästä, Suomen Pankin pääomaavaimella huomioitu laskennallinen osuus EKP:n kautta olisi suuruusluokaltaan noin 2 miljardia euroa, huomioiden että EKP:n TARGET2nettosaatava Kreikan keskuspankista on noin 100 miljardia euroa. Saatavan suuruus elää sitä mukaa, miten maksujärjestelmässä pankkien markkinaehtoista varainhankintaa joudutaan korvaamaan keskuspankkirahoituksella. TARGET2saldot ovatkin maksutaseen tasapainottava mekanismi euroalueella. Pysyvät TARGET2epätasapainot ovat merkki pankkien markkinarahoituksen puutteesta. On tärkeää huomioida, että EKP:n neuvoston päättämät toimenpiteet, mukaan lukien OMTohjelma ja laajennettu arvopaperien ostoohjelma ovat sinänsä olleet omiaan vakauttamaan euroalueen rahoitusjärjestelmää ja siten vähentäneet osaltaan tarvetta esimerkiksi EVM:n käytölle. Siksi eurojärjestelmän kokonaisriskejä tulisi arvioida myös tätä näkökulmaa vasten. Asiakirjat EVM:n hyväksytty vuosikertomus 2014 ERVV:n vahvistettu tilinpäätös, johdon kertomus ja tilintarkastajan kertomus vuodelta 2014 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/RMO, vanhempi finanssisihteeri Jussi Lindgren, puh sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@vm.fi EUTORItunnus EU/2015/0312 Liitteet Viite

7 7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi euroalue VM EK