Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne Suomen valtio on Euroopan unionin (EU) ja euroalueen jäsenvaltiona osallistunut EU:n ja euroalueen talousja rahoitusvakautta tukeviin toimiin eri järjestelyjen kautta vuosina Järjestelyt on toteutettu pääsääntöisesti osana yhteisesti sovittuja talouden sopeutusohjelmia, joihin liittyy rahoitustukea eri muodoissa. Rahoitustuki on lainaa, joka maksetaan takaisin. Ohjelmiin ovat osallistuneet eri instituutiot ja valtiot riippuen ongelmien luonteesta ja ohjelmien tavoitteesta. Keskeiset rahoitustukea valtiolle eurokriisin aikana myöntäneet instituutiot ovat Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV), Euroopan rahoitusvakausmekanismi (ERVM), EU, Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Euroopan vakausmekanismi (EVM) (liite 1). Lisäksi on myönnetty kahdenvälisiä eli niin sanottuja bilateraalisia lainoja. EU:n ja euroalueen talouskriisiin hallinnasta on aiheutunut valtiolle erityyppisiä taloudellisia sitoumuksia. Arviota tehtäessä on tärkeää huomata: (1) Suomen enimmäisvastuut euroalueen kriisinhallintamekanismeihin (ERVV, EVM) eivät heijasta Suomen todellisia vastuita. ERVV:n osalta Suomen annettujen sitoumusten määrät lisääntyvät vasta silloin, kun uusia rahoitustukipäätöksiä tehdään. Tämä edellyttää aina erillistä eduskunnan hyväksyntää. EVM:n osalta yksittäiset rahoitustukipäätökset eivät lisää vastuita. 1 (2) Sitoumuksista aiheutuu todellisia vastuita vasta sitten, kun rahoitustukiohjelmista nostetaan lainaeriä. 2 (3) Kaikki annetut sitoumukset eivät johdu EU:n tai euroalueen talouskriisistä. 3 (4) Suomen Pankki (SP) on osallistunut euroalueen kriisinhallintaan eurojärjestelmän osana ja raportoi riskeistään ja vastuistaan itsenäisesti. Valtiovarainministeriö (VM) julkaisee selvityksen valtion sitoumuksista ja vastuista kaksi kertaa vuodessa joulukuun lopun ja kesäkuun lopun tilanteista. Seuraavassa esitetään tilanne kesäkuun 2013 lopussa. Taulukko: Yhteenveto Suomen valtion erityyppisistä vastuista, sitoumuksista ja saatavista EVM Vaadittaessa maksettava pääomaosuus* 10/2012 maksettu pääomaosuus* EVM pääomaosuus 11,14 1,44 Takaukset ja lainat Annettujen sitoumusten määrä miljardia euroa Sitoumuksista käytössä/maksettu miljardia euroa ERVV takaukset** 7,56 5,68 Kahdenväliset lainat 1,14 1,14 Laskennalliset sitoumukset ja vastuut Huomioita Suomen osuus noin 1,79 %. Määräraha maksettuun pääomaosuuteen sisältyi valtion vuoden 2012 toiseen lisätalousarvioon. ERVV:n antamat tukilainat kirjataan valtioiden EMU-velkaan. Ei vaikutusta valtion velkaan. Suomen osuus tällä hetkellä 1,93 %. Lainat Kreikalle ja Islannille. Määrärahat talousarvioissa Lainoista ei enää nostoja. Suomen osuus EU:n ja IMF:n antamasta rahoituksesta ETA alueen kriisimaille. ERVM:n tukilainat 0,78 0,70 Osuus 1,6 %. Ei vaikutusta valtion velkaan. EU:n maksutasetuki 0,26 0,21 Osuus 1,6 %. Ei vaikutusta valtion velkaan. Euroalueen ulkopuoliset EU:n jäsenvaltiot (Latvia, Romania ja Unkari). IMF:n rahoitus: 0,55 0,44 Osuus 0,53 %. Ei vaikutusta valtion velkaan. - josta euroalueen maat 0,41 0,37 Suomen saamat vakuudet rahoitustukiohjelmiin liittyen (miljardia euroa) Sisältää Kreikan, Irlannin ja Portugalin lainaohjelmat Loppuosuus lainoista Islannille, Latvialle, Romanialle ja Unkarille. Vakuudet Suomen takausosuudelle Kreikan ERVV ohjelmassa ja Vakuudet yhteensä 1,22 osuudelle EVM:n kautta Espanjalle annetusta pankkitukilainasta. * Suomen enimmäisosuus vaadittaessa maksettavasta pääomasta on noin 11,14 miljardia euroa. Sitä maksetaan siinä tapauksessa, jos pääomaa tarvitaan tappioiden kattamiseksi taikka EVM:n maksukyvyttömyyden välttämiseksi. ** Annetut sitoumukset tarkoittaa ERVV:n voimassaolevaa varainhankintaohjelmaa (241 mrd euroa) ja käytetyt sitoumukset siitä ERVV:n käyttämää määrää tarkasteluajankohtana. Ohjelman enimmäismäärän nosto vaatii euroryhmän yksimielisen päätöksen ja Suomessa eduskunnan hyväksymisen. 1 EVM:ssä rahoitustukiohjelmien hyväksyminen tai lainaerien maksaminen eivät vaikuta EVM:n pääomaan, joten niillä ei ole vaikutusta Suomen sitoumuksiin tai vastuisiin. EVM:ssä maksetun pääoman maksamisesta päätetään erikseen. 2 Lainat rahoitustukiohjelmista maksetaan lukuisissa lainaerissä kolmen vuoden aikana. Niiden maksaminen on ehdollista ohjelman toteutukselle, jota arvioidaan väliarvioiden yhteydessä neljännesvuosittain. 3 Suomen valtiolle tulee lisäksi ns. laskennallisia vastuita IMF:n ja EU:n kautta. Eduskunta hyväksyy Suomen osallistumisen näiden instituutioiden toimintaan ja niiden kautta myönnettäviin tukiohjelmiin sovittujen päätöksentekomenettelyjen perusteella. 1

2 1. Euroalueen vakausmekanismi (EVM) Lokakuusta 2012 alkaen EVM on ollut ensisijainen euroalueen kriisinhallintaväline. Suomen valtio maksoi noin 1,44 miljardin euron osuutensa EVM:n maksetusta osakepääomasta lokakuussa 2012 kertaeränä (toisessa lisätalousarviossa varattu määräraha). Kertasuorituksesta sovittiin lokakuussa 2011 osana Suomen saaman vakuusjärjestelyn ehtoja. Maksettu pääomaosuus (1,44 miljardia euroa) ei ole vastuusitoumus, vaan se luetaan Suomen valtion omaisuuseräksi. EVM:n omistajavaltiot olivat vuoden 2013 puoliväliin mennessä maksaneet 48 miljardia euroa 80 miljardin euron maksetusta omasta pääomasta. EVM:n noin 300 miljardin euron lainakapasiteetista oli sidottu Espanjan ohjelmaan 100 miljardia euroa ja Kyproksen vakautusohjelmaan 9 miljardia euroa. Kapasiteetista oli käytössä hieman yli 44 miljardia euroa, josta Espanjan osuus 41,3 miljardia ja Kyproksen 3 miljardia euroa. Suomen laskennallinen osuus käytetystä kapasiteetista on noin 800 miljoonaa euroa. Yksittäisiä lainaohjelmia (kuten Espanja) ja niiden kautta annettua rahoitustukea ei kuitenkaan käsitellä Suomen erillisinä sitoumuksina tai vastuina, koska EVM kansainvälisenä rahoituslaitoksena toimii ja vastaa riskeistään omalla pääomallaan. Suomen valtio on edellyttänyt, että se ei osallistu ERVV:n kautta annettaviin lainaohjelmiin ilman vakuuksia. Espanjan pankkijärjestelmän tervehdyttämisohjelma päätettiin aloittaa ERVV:n kautta, jolla ei ole etuoikeutettua velkoja-asemaa. Näin ollen lainalla ei ole etuoikeutettua velkojan asemaa sen siirryttyä toteutettavaksi EVM:n kautta. Tästä syystä on erikseen sovittu, että Suomi saa vakuuden sen varalle, että EVM:iin jouduttaisiin maksamaan lisää maksettua pääomaa Espanjan ohjelman takia. Vakuuden suuruus määräytyy Suomen laskennallisen lainaosuuden perusteella. Suomen valtio on saanut mennessä vakuuksia Espanjan pankkien talletussuojarahastolta yhteensä noin 297 miljoonaa euroa. 2. Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) ja sen varainhankinnalle annetut takaukset Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) perustettiin vuonna 2010 ja sen kautta voitiin myöntää rahoitusta saakka. Tämän jälkeen ERVV:n kautta ei enää rahoiteta mahdollisia uusia ohjelmia. ERVV oli mennessä lainannut Kreikalle yhteensä noin 130,5 miljardia euroa, Irlannille 14,4 miljardia euroa ja Portugalille 21,1 miljardia euroa. Kreikan ohjelman ERVV:n rahoitusosuudesta oli jäljellä noin 14 miljardia euroa. Irlannin ohjelmassa vastaava määrä oli 3,3 miljardia ja Portugalin 4,9 miljardia euroa. ERVV:n helmikuussa 2012 hyväksytyn varainhankintaohjelman 241 miljardin euron määrästä on tilanteen mukaan käytössä noin 188,5 miljardia euroa Kreikan, Irlannin ja Portugalin tukiohjelmien rahoitusta varten. Suomen laskennallinen takausosuus oli käytössä olevasta määrästä korkoineen ja ylitakauksineen 4 noin 5,68 miljardia euroa. Jos oletetaan, että ohjelman loppuosan noin 52,5 miljardin euron varainhankinnan keskimaturiteetti on 5 vuotta ja korko 2,5 prosenttia, koko voimassa olevasta varainhankintaohjelmasta Suomen takausvastuu korkoineen ja ylitakauksineen olisi noin 7,56 miljardia euroa. Kreikan toisen sopeutusohjelman osalta tehtiin ehdollinen päätös ohjelman jatkamisesta. Samassa yhteydessä sovittiin Kreikan kahdenvälisen lainan korkomarginaalin alentamisesta sekä ERVV:n ja kahdenvälisten lainojen laina-aikojen pidennyksestä 15 vuodella. Toimenpiteet pienentävät Suomen valtion korkotuloja tai Suomen Pankin kautta tuloutettavia tuottoja vuodesta 2013 alkaen. Kaikkiaan toisesta vakautusohjelmasta on Kreikalle maksettu ERVV:n kautta mennessä 130,5 miljardia euroa 5. 4 Suomen takausvastuuosuuksia laskettaessa otetaan huomioon ylitakaus varainhankinnan pääomalle ja koroille. ERVV:n mukaan täsmällinen ylitakausmäärä lasketaan 160,78313 %:n mukaan. Jäljellä olevan varainhankinnan määrän osalta ylitakausprosenttina on käytetty 165 %:ia. Tiedot ERVV:n liikkeeseen laskemista velkainstrumenteista löytyvät ERVV:n sivulta: 5 Kumulatiivinen summa maksuerien kertymästä, kts. ERVV:n sivu: 2

3 3. Kahdenväliset lainat Suomen kahdenvälisestä lainasta Kreikalle maksettiin noin 1,004 miljardia euroa. Tästä on saatu korkotuottoja yhteensä noin 56 miljoonaa euroa. Suomen alkuperäisestä noin 1,48 miljardin euron lainasitoumuksesta ei tehdä enää uusia nostoja. Joulukuussa 2012 osana Kreikan toisen lainaerän maksamista sovittiin kahdenvälisten lainojen ehtojen muutoksista. Erityisesti sovittiin, että lainojen korkomarginaalia alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Koron alentamisen seurauksena Suomelta jää saamatta vuosittain korkotuottoa noin 10 miljoonaa euroa suhteessa tilanteeseen, jossa vanhaan korkomarginaaliin ei olisi tehty muutoksia. Korkotuotto on kuitenkin edelleen suurempi kuin Suomen valtion nykyinen oma laskennallinen rahoituskustannus. Kreikan lainaehtojen muutoksia on arvioitu erillisessä muistiossa (joka on nähtävissä VM:n ulkoisilla verkkosivuilla). Suomen valtion kahdenvälisiä lainasaatavia Islannilta on yhteensä 0,13 miljardia euroa. Islanti on maaliskuu-kesäkuussa 2012 lyhentänyt alun perin 0,32 miljardin euron lainaansa noin 0,19 miljardilla eurolla. Lainasta on saatu korkotuloja noin 19 miljoonaa euroa. Latvia ei nostanut varoja Suomen lainasitoumuksesta, joka on rauennut. 4. Laskennalliset 6 sitoumukset ja vastuut 4.1. Euroopan rahoitusvakausmekanismi (ERVM) EU:n kriisimekanismi ERVM:n kautta Suomella on laskennallisia vastuita yhteensä noin 0,70 miljardia euroa. ERVM on kriisin aikana lainannut Irlannille 21,7 miljardia euroa (ERVM:n osuus Irlannin rahoitustuesta on kaikkiaan 22,5 miljardia euroa) ja Portugalille 22,1 miljardia euroa (26 miljardia euroa). Suomen laskennallinen osuus ERVM:n sitoumuksista on noin 0,78 miljardia euroa ja annetusta rahoitustuesta noin 0,7 miljardia euroa EU:n maksutaseapu EU on antanut tilanteen mukaan maksutaseapua euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioilleen Latvialle, Romanialle ja Unkarille yhteensä 13,4 miljardia euroa, josta Suomen laskennallinen osuus on noin 0,21 miljardia euroa. Sitoumukset kokonaisuudessaan olivat 16 miljardia euroa, josta Suomen laskennallinen osuus vastaavasti noin 0,26 miljardia euroa. Sitoumuksista oli käytössä noin 13,4 miljardia euroa, josta Suomen laskennallinen osuus vastaavasti 0,21 miljardia euroa Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) IMF oli antanut euroalueen kriisimaiden (Kreikka, Kypros, Irlanti ja Portugali) ohjelmiin liittyvää tukirahoitusta yhteensä noin 70,3 miljardia euroa ja on ohjelmissa sitoutunut yhteensä 77,5 miljardin euron rahoitukseen. Suomen laskennalliset osuudet ovat vastaavasti noin 0,37 miljardia euroa ja 0,41 miljardia euroa. Euroalueen ulkopuolisille Euroopan talousalueen kriisimaille (Islanti, Latvia, Puola, Romania ja Unkari) IMF on antanut rahoitusta yhteensä noin 12,1 miljardia euroa ja on sitoutunut yhteensä noin 27,3 miljardia euron rahoitusvastuuseen. Suomen laskennalliset osuudet olivat näin ollen noin 0,09 miljardia euroa ja 0,15 miljardia euroa. IMF:n johtokunta päättää itsenäisesti osallistumisesta rahoitustukiohjelmiin. Suomi on mukana päätöksenteossa osana Pohjoismaiden ja Baltian vaalipiiriä. Vaalipiirin yhteenlaskettu kiintiö on 3,4 prosenttia ja Suomen osuus 0,53 prosenttia. IMF:n antamaa rahoitustukea on eritelty liitteessä Suomen valtion saamat vakuudet Suomen valtio on saanut Kreikan toisen ohjelman ja Espanjan ohjelman osalta vakuudet 7, joiden määrät perustuvat ERVV:n tai EVM:n myöntämien lainojen määriin. Vakuutta kertyy sitä mukaan 6 Suomen laskennallinen (jäsen)osuus EU:n ja ERVM:n vastuista on 1,6 % ja IMF:n vastuista 0,53 %. 3

4 kun EVM tai ERVV maksaa ohjelman mukaisia lainaeriä. Vakuudet maksetaan aina ennen lainaerän nostoa. Kreikan ohjelmaan liittyen vakuudet on mennessä saatu täysimääräisesti. Jäljellä olevat lainaerät koskevat ensimmäisestä sopeutusohjelmasta ylijäänyttä osuutta, joita vakuussopimus ei kata. Suomen laskennallinen osuus euromaiden 100 miljardin euron sitoumuksesta Espanjalle on noin 1,79 miljardia euroa ja ERVV:n lainasta Kreikalle noin 2,2 miljardia euroa. Jos lainat maksetaan täysimääräisesti, Suomen saamien vakuuksien alkumäärä on enintään 40 prosenttia näistä määristä. Tämä vastaisi Espanjan osalta noin 0,72 miljardia euroa ja Kreikan osalta noin 0,88 miljardia euroa. Espanjan ohjelmassa vakuutta on kertynyt markkina-arvoltaan noin 297 miljoonaa euroa ja Kreikan ohjelmassa noin 927 miljoonaa euroa. Yhteensä Suomen valtion saamien vakuuksien markkina-arvo oli noin 1,22 miljardia euroa. Euromääräisinä maksuina saadut vakuudet on sijoitettu korkean luottokelpoisuuden omaavien eurovaltioiden (Suomi, Hollanti, Saksa, Itävalta ja Ranska) velkakirjoihin. 6. Kesäkuun 2013 lopun jälkeen tapahtunutta Heinäkuun lopussa ERVV suoritti Kreikalle sopeutusohjelmaan liittyen 2,5 miljardin euron maksuerän. 7. Näkymiä Euromaiden pl. Suomi (joka on maksanut oman osuutensa) on määrä maksaa EVM:n maksettavasta pääomasta 16 miljardia euroa ennen vuoden 2013 loppua. Tällöin maksettu osuus nousisi nykyisestä 60 prosentista 80 prosenttiin. EVM:n rahoitustukikapasiteetti kohoaa maksun myötä 400 miljardiin euroon. 7 Vakuuden osuus annettavasta luotosta perustuu luottoluokituslaitos Standard & Poor sin oletukseen tappioista, joita aiemmin on velkakirjanhaltijoille aiheutunut valtioiden velkajärjestelyissä. Vakuus kattaa tuensaajavaltioon liittyvää luottoriskiä. Vakuuksien määrä ei perustu ERVV:n varainhankinnalle annettavan takauksen määrään, koska nämä riskit eivät liity tuensaajavaltion luottoriskiin, vaan ERVV:n toimintaan liittyviin riskeihin, joista vastaavat euroalueen valtiot yhdessä. 4

5 LIITE 1: Eurokriisin keskeisten instituutioiden ja niihin liittyvien vastuukäsitteiden selitykset EVM: Euroopan vakausmekanismi (englanniksi: European Stability Mechanism, ESM) on euromaiden Luxemburgiin perustama omalla pääomalla toimiva kansainvälinen rahoituslaitos, jonka, samoin kuin Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF), tehtävänä on viime kädessä edesauttaa rahoitusvakauden, julkisen talouden kestävyyden ja talouden kasvuedellytysten palautumista. Euroalueen näkökulmasta tavoitteena on lisäksi saada aikaan kriisin hallittu ratkaisu tartuntavaikutusten estämiseksi ja rahoitusjärjestelmän tervehdyttämiseksi. EVM:n enimmäislainanantokyky on 500 miljardia euroa. EVM:n 700 miljardin euron peruspääoma koostuu yhteensä 80 miljardin euron suuruisesta vuoden 2014 alkuun mennessä kokonaisuudessaan maksetusta osakepääomasta sekä yhteensä enintään 620 miljardin euron suuruisesta vaadittaessa maksettavasta osakepääomasta. EVM-sopimus tuli voimaan 27. syyskuuta 2012 ja EVM aloitti virallisesti toimintansa 8. lokakuuta EVM on toimintansa aloittamisen jälkeen pääasiallinen eurokriisin hallintamekanismi. ERVV: Euroopan rahoitusvakausväline (englanniksi: European Financial Stability Facility, EFSF) on euromaiden Luxemburgiin perustama osakeyhtiö, jonka tehtävänä on toimia väliaikaisena kriisinhallintavälineenä myöntämällä kriisiytyneille euromaille rahoitustukea enintään vuoden 2013 kesäkuun loppuun saakka. Euroalueeseen kuuluvat valtiot takaavat ERVV:n varainhankinnan lukuun ottamatta väistyviä takaajia, joita voivat pyynnöstään olla tuen piirissä olevat tai tuen piiriin joutuvat kriisimaat. ERVV:n varainhankinnalle annettavien takausten kokonaismäärä oli aluksi 440 miljardia euroa, josta se korotettiin pääomaltaan 780 miljardiin euroon. Kriisin edetessä ERVV:n merkitys velkakriisinhallinnassa on korostunut. Suomen noin 7,92 miljardin euron alkuperäistä kokonaistakaussitoumusta muutettiin lokakuussa 2011 ERVV-puitesopimuksen muutoksella (SopS 99/2011). Tämän perusteella Suomi on sitoutunut antamaan takauksia ERVV:n varainhankinnan pääoman ja sille annettavan 65 prosentin ylitakauksen osalta yhteensä enintään 13,97403 miljardin euron arvosta. Tämän lisäksi takaus kattaa myös ERVV:n varainhankinnan korot, kulut ja niille annettavan ylitakauksen, jotka aikaisemmin sisältyivät kokonaistakaukseen. ERVM: Euroopan vakausmekanismi (englanniksi: European Financial Stabilisation Mechanism, EFSM) on neuvoston asetuksella (EU) N:o 407/2010 perustettu hätärahoitusohjelma, jota komissio hallinnoi. Päätökset taloudellisen avun myöntämisestä tekee neuvosto. Komissio kerää markkinoilta rahaa käyttäen Euroopan unionin budjettia vakuutena. Budjetin kautta kaikki 27 EU:n jäsenvaltiota ovat osallisina ERVM:n lainoissa kriisimaille. ERVM:n myöntämien lainojen yhteenlaskettu summa on rajoitettu 60 miljardiin euroon. ERVM:n rahoituskapasiteetista on sidottu 49 miljardia euroa Portugalin ja Irlannin ohjelmiin. Sittemmin on sovittu, ettei ERVM:a enää tulla käyttämään mahdollisten uusien ohjelmien rahoittamiseen. EU:n maksutasetuki (englanniksi: EU balance-of-payments assistance) myönnetään unionin keskipitkän ajan lainoina, jotka annetaan yleensä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja muiden monenvälisten lainanantajien, kuten Euroopan investointipankin (EIB), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) tai Maailmanpankin (WB), myöntämän rahoituksen tai jäsenvaltioiden kahdenvälisen avun yhteydessä. Kyseessä on poikkeuksellinen järjestely, jonka käytöstä neuvosto päättää tapauskohtaisesti. Potentiaalisia tuensaajia ovat euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot, joilla on vakavia maksutasevaikeuksia. Järjestelyn tarkoituksena on helpottaa jäsenvaltioiden yleisiä ulkoisia rahoitusvaikeuksia ja palauttaa niiden maksutasetilanteen kestävyys. Talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan komissio ja asianomainen jäsenvaltio sopivat talouspoliittisista edellytyksistä yhteisymmärryspöytäkirjassa, joka allekirjoitetaan ennen lainasopimusten täytäntöönpanoa. Ennen uusien lainaerien maksamista tarkistetaan, että jäsenvaltio toteuttaa edellytetyt toimet. Maksutasejärjestely aktivoitiin uudelleen vuonna 2008 kansainvälisen talous- ja finanssikriisin seurauksena. Sen enimmäismäärä nostettiin joulukuussa miljardista eurosta 25 miljardiin euroon. Toukokuussa 2009 päätettiin enimmäismäärän nostamisesta edelleen 50 miljardiin euroon, jotta voitaisiin reagoida nopeasti mahdollisiin uusiin maksutasetukipyyntöihin. IMF: Kansainvälinen valuuttarahasto (englanniksi: International Monetary Fund, IMF) on kansainvälinen järjestö, joka valvoo maailmanlaajuista rahoitusjärjestelmää tarkkailemalla ulkomaisia vaihtokursseja ja maksutaseita, ja antaa pyydettäessä teknistä ja taloudellista apua. Sen tavoite on loiventaa kansainvälisen finanssijärjestelmän markkinahäiriöitä ja tukea tilapäisiin rahoitusvaikeuksiin joutuneita jäsenvaltioita. IMF:ään kuuluu nykyään 188 jäsenmaata. IMF:n rahoituskapasiteetti muodostuu tällä hetkellä paitsi yleisistä jäsenosuusvaroista myös väliaikaisiksi tarkoitetuista lainaussitoumuksista (englanniksi New Arrangements to Borrow, NAB), joilla tarkoitetaan varoja, jotka IMF:n vauraimmat jäsenvaltiot ovat sitoutuneet lainaamaan IMF:lle, kun järjestely päätetään aktivoida. Suomen laskennallinen osuus IMF:n lainoituksesta perustuu Suomen ääniosuuteen, joka on 0,53 prosenttia. 5

6 LIITE 2 Yhteenveto sitoumuksista, vastuista ja saatavista (mrd. euroa) 1 EVM - Suomen osuus koko pääomasta 12,58 - maksettu pääomaosuus 1,44 - vaadittaessa maksettava osuus 11,14 EVM:n lainat kriisimaille - Espanja 41,3 - Kypros 3,0 2 ERVV - varainhankintaohjelma ohjelma käytössä - 2/2012 hyväksytty varainhankintaohjelma 241,0 188,5 - Suomen osuus takauksista ylitakauksineen 7,56 * 5,68 * Ohjelman käyttämättömälle loppuosalle on oletettu 5 vuoden keskimaturiteetti ja 2,5 prosentin korko. ERVV:n lainat kriisimaille sitoumus maksettu - Kreikka (II vakautusohjelma) 144,6 130,5 - Irlanti 17,7 14,4 - Portugali 26,0 21,1 3 Kahdenväliset lainat lainapääoma - Islanti 0,13 - Kreikka (I vakautusohjelma) 1,00 4 ERVM:n sitoumukset ja lainat sitoumus maksettu Suomen osuus - Irlanti 22,5 21,7 0,35 - Portugali 26,0 22,1 0,35 Yhteensä 48,5 43,8 0,70 5 EU:n maksutasetuki sitoumus maksettu Suomen osuus Latvia 3,1 2,9 0,046 Romania 6,4 5,0 0,080 Unkari 6,5 5,5 0,088 Yhteensä 16,0 13,4 0,214 6 IMF:n rahoitustuki Euroopan kriisimaille sitoumus maksettu Suomen osuus Kreikka (I ja II vakautusohjelma) 28,0 26,7 0,142 Irlanti 22,5 20,9 0,111 Portugali 26,0 22,7 0,120 Romania* 3,6 8,6 0,046 Puola (FCLC) 22,3 0,0 0,000 Latvia** 0,0 0,0 0,000 Unkari*** 0,0 2,9 0,015 Islanti**** 0,0 0,6 0,003 Yhteensä 102,5 82,4 0,437 * SBA 3,1 mrd SDR ei nostettu (sitoumus); nostettu/outstanding SBA 9,26 mrd SDR ** ohjelma päättyi 1/2012; Latvia maksanut kaikki IMF-velkansa 12/2012 mennessä (jolloin viimeinen erä). *** Unkarilla ei IMF-ohjelmaa voimassa; käyttö = vanhojen ohjelmien rahoitus **** 8/2011 päättyneen ohjelman luotosta vielä maksamatta takaisin. 6