Kärsämäen kunta TALOUSARVIO 2015 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 Kärsämäen kunta TALOUSARVIO 2015 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA Kunnanjohtaja Kunnanhallitus Valtuusto xx.xx2014

2 Sisällys Talousarvion yleiset perusteet... 3 Kärsämäen kuntakonserni... 7 Kärsämäen Vesihuolto Oy... 8 Kärsämäen Asunnot Oy... 9 Kärsämäen Kehityskeskus Oy Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy Kiinteistö Oy Kärsämäen Liikekeskus TULOSLASKELMA vuodelle Tuloslaskelma TA Tuloslaskelma TS RAHOITUSLASKELMA vuodelle Käyttötalous Kunnallinen tuloslaskelma KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Opetustoimen lautakunta Vapaa-ajan lautakunta Tekninen lautakunta HENKILÖSTÖSUUNNITELMA INVESTOINTIOSA INVESTOINTIOHJELMA HANKESELOSTUS Liitteet Avustukset ja yhteistoimintaosuudet Väestö Työllisyys Strategia Talousarvion käyttötalousosan tulosyksiköt TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO

3 Talousarvion yleiset perusteet Taloussuunnitelma käsittää vuodet jakautuen neljään osaan. Vuosi 2015 on talousarviovuosi ja sisältää: tuloslaskelmaosan rahoitusosan käyttötalousosan investointiosan Talousohjelmaa on ollut valmistelemassa kuntarakennetyöryhmä, jonka tehtävänä on myös taloudentasapainottaminen. Työryhmä on kokoontunut 4 kertaa käsittelemään talousarvion raamia ja suunnitelmavuosia. Valtuutetut ovat käyneet läpi talousohjelmaa vuosille 2014 ja suunnitelmavuosille kahdessa iltakoulussa, viimeisin Kunnan vuosikate vuodelle 2015 on Vuosikatteen tulisi kattaa vähintään korvausinvestoinnit ja pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Korvausinvestointien tasona pidetään vuosittaisten poistojen määrää. Poistot ovat euroa. Vuosikatetta (kattaa poistot )jää korvausinvestointeihin ja lainan lyhennyksiin euroa. Tilikauden 2015 tulos on euroa. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä taseessa oli kertynyttä ylijäämää ,89 euroa. Kunnan tuloveroprosentiksi on vahvistettu 21,50%. Tuloveroa arvioidaan kertyvän euroa, mikä on 2,5% kasvua alkuperäiseen v talousarvioon.. Suunnitelmavuosien kasvuksi on ennakoitu noin 1,5%. Kiinteistöveroprosentit on vahvistettu seuraavasti: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,85 Vakituiset asunnot 0,50 Muu asuinrakennukset 1,10 Voimalaitos 2,85 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 Rakentamattomat tontit 3,00 Kiinteistöverojen tuotoksi on laskettu euroa, mikä on euroa enemmän kuin edellisenä vuonna ja yhteisöveron määräksi on arvioitu euroa. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän euroa. Luku perustuu Kuntaliiton ennakkolaskelmaan ja siinä on huomioitu valtionosuusjärjestelmäuudistuksen vaikutukset sekä valtionosuuksien leikkaukset. Talousarviolainojen lyhennykset vuonna 2015 ovat euroa. Uutta talousarviolainaa on varauduttu nostamaan euroa. Lainamäärä kasvaa euroa. Rahoitustuotoissa sijoitusvarallisuudelle 8,0 Me on arvioitu noin 3,5% kasvu. Rahoituskuluissa on varauduttu korkokannan vaihteluun. Toimintatuotot vuodelle 2015 ovat yhteensä euroa sisältäen sekä sisäiset että ulkoiset erät. Toimintatuotot jakautuvat seuraavasti: myyntituotot maksutuotot tuet ja avustukset muut toim. tuotot euroa euroa euroa euroa 3

4 Toimintakulut vuodelle 2015 ovat yhteensä jakautuen seuraavasti: henkilöstökulut palvelujen ostot aineet, tarvikk. ja tavarat avustukset muut toimintakulut Toimintakate vähenee ed. vuodesta 1,7 %. Investointisuunnitelma vuosille : TAULUKKO vuosi 2015 vuosi 2016 vuosi 2017 Menot euroa euroa euroa Investointien määrä on aleneva. Alla on luettelo investointien jakautumisesta: Hallintotoimi/ maaalueet Tekninen toimi Hallintotoimi Tekninen toimi euroa (tuloa) euroa (tuloa) euroa euroa Investoinneista merkittävin on paloaseman rakentaminen 0,73 Me. Vuoden 2015 investointeihin tarvittava lainamäärä on n euroa, joka on myös nettoinvestointi määrä. 1. Talousarvion sitovuus Tuloslaskelmaosa sisältää käyttötalouden toimintakatteen, verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot ja kulut. Näiden erien yhteissumma osoittaa vuosikatteen, jonka jälkeen vähennetään käyttöomaisuuden poistot, ja saadaan tilikauden tulos. Satunnaiset erät, rahastojen ja varausten muutosten jälkeen nähdään tilikauden yli- tai alijäämä. Valtuusto päättää hyväksyessään tilinpäätöksen tuloksen käsittelyn. Kuntalain mukaan kunnilla on alijäämän kattamisvelvollisuus neljän suunnitelmavuoden aikana. Rahoitusosassa valtuusto hyväksyy antolainojen lisäyksen ja pitkäaikaisten lainojen lyhennykset, mitkä ovat määrärahoihin verrattavia eriä sekä antolainojen vähennyksen ja pitkäaikaisten laitojen lisäyksen, mitkä ovat tuloarvioihin verrattavia eriä. Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot sekä asettaa toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin. Käyttötalousosan tulosyksiköt sitovuustasoittain ovat liitteenä s. 72. Määrärahat, tuloarviot ja toiminnalliset tavoitteet ovat sitovia, mutta mittaristo on ohjeellinen. Lautakunnat/toimielimet jakavat päävastuualueille myönnetyt määrärahat pienempiin tehtäväkokonaisuuksiin ja jakavat määrärahat vastuualueille. Lautakunta voi antaa tavoitteita ja mahdollisesti erilaisia rajoituksia. Investointiosan määrärahat myönnetään toimielimelle hankeryhmittäin. Investointiosan tulot kohdistetaan hankkeen menojen vähennykseksi. Investointien määrärahat ovat toimielimen käytettävissä valtuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä varmistamaan tarkoitukseen, valtuuston määräämin mahd. rajoituksin. 4

5 Talousarvion katteet osoittavat kunnan taloudellisesta tuloksesta seuraavaa: Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate on kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos ja ilmoitta riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen pitäisi olla niin suuri, että sillä voidaan kattaa myös pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen menojen ja tulojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa. 2. Lainanottovaltuudet Kunnanhallituksella on oikeus: a) Ottaa talousarviossa otettavaksi hyväksytty lainamäärä Päätös voi koskea: - lainan ennenaikaista takaisinmaksua sekä lainaehtojen muuttamista - talousarviolainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 20 vuotta b) Tehdä koron- sekä valuutanvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisten lainojen enimmäis- ja vähimmäiskoroista. c) Tehdä koronsuojaamissopimuksia lyhytaikaisen lainan korkokanta pysyy jatkossakin alhaisella tasolla, pitkäaikaista lainaa ( euroa) ei nosteta vuonna Laskujen hyväksyjät Päävastuualueella on vuosittain tai valtuustokausittain määrättävät laskujen hyväksyjät ja heille varahenkilöt. Laskun vastaanottajana ja hyväksyjänä ei voi olla sama henkilö. Laskujen hyväksyminen tapahtuu Abilita- järjestelmässä sähköisesti. Hyväksyjä vastaa, että lasku on kaikilta osin oikea ja että laskutettu tavara/ palvelu on saatu sovitulla hinnalla, sekä siitä, että laskussa on oikeat tiliöinnit ja menon suorittamiseen on määräraha. Mikäli laskusta ei käy selvästi ilmi arvonlisäveron verokanta ja veron määrä, on pyydettävä uusi lasku. Verokanta tulee näkyä vaikka se olisi 0%. Laskujen käsittelijöiden on huomioitava myös ennakonperintälain määräykset. Toimielimen on järjestettävä toiminta niin, että annetut määrärahat riittävät. Uutta toimintaa ei saa aloittaa ilman kunnanhallituksen hyväksymistä. 4. Talousarvion seuranta Määrärahojen riittävyyttä tulee seurata kuukausittain. Päävastuutasoinen talousarvion toteutuminen tulee esittää kunnanhallitukselle kuukausittain ja valtuustolle huhti-, elo-, ja joulukuun lopun tilanteista. Joulukuun raportti vastaa toimintakertomusta, mikä liitetään tilinpäätökseen. Näissä raporteissa käytetään pohjana talousarvion toiminta- ja tavoiteosaa. Raporteissa on esitettävä myös vuoden lopun ennuste, minkä on oltava mahdollisimman oikea. Jos määrärahojen riittävyys näyttää epävarmalta on oltava vahvat perustelut miksi määrärahat eivät riitä. Kunnanjohtajalla on oikeus: Ottaa tilapäislainoja, joita saa ottaa enintään valtuuston vuosittain hyväksymään määrään, joka on vuonna 2015 kuusi (6) miljoonaa euroa. Mikäli 5. Talousarvion tekstiosa 5

6 Päävastuualueen sisältämät vastuualueet luetteloituna, toimielin, tilivelvolliset viranhaltijat ja kuntastrategian mukaiset tavoitteet sekä palvelutuotannon periaatteet. Vastuualueittain toiminnan kuvaus, tavoitteet ja toimenpiteet talousarviovuonna ja suunnitelmakaudella sekä mittarit. Mittareissa voi olla suoritetavoitteita, tehokkuutta ja taloudellisuutta kuvaavia mittareita sekä toiminnan laajuutta ja voimavaroja osoittavia lukuja. Mittarit eivät ole valtuustoon nähden sitovia, ellei sitovuudesta erikseen päätetä. Suoritetavoitteiden toteutumista tulee kuitenkin seurata ja liittää tiedot mm. toimintakertomukseen, jossa mittareiden tiedot kuvaavat kyseisen vuoden lopun tilannetta. Talousarvion tekstiosasaa käytetään raportoinnin pohjana toimielimelle ja kunnanhallitukselle. Raporteissa peilataan sitä miten talousarviossa esitetyt toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet ovat toteutuneet. Raporttiin lisätään myös euromääräisten tietojen toteutuminen ja ennuste vuoden lopussa. Joulukuun raportin toteutuminen on pohjana toimintakertomukselle. 6

7 Kärsämäen kuntakonserni Tytäryhteisöt Kuntayhtymät Kärsämäen Kehityskeskus Oy 100% Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 2,544% Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy 100% Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin Ky 1,0% Kärsämäen Asunnot Oy 100% Jokilaaksojen Musiikkiopisto ky 7,25% Kiinteistö Oy Kärsämäen Liikekeskus 50,75% Pohjois-Pohjanmaan Liitto ky 0,78% Kärsämäen Vesihuolto Oy 100% Kuntakonsernia koskeva tavoite kohdistuu korkean lainamäärän hallintaan ja kaikkia koskee sama tavoite velkamäärän pienentäminen. Toimintaa tulee tehostaa, vuokrattavien tilojen käyttöaste tulee saada nousemaan ja korjausvelkaan tulee kiinnittää huomiota. Kunta antaa tyttärien investointeihin takauksia, mutta pienet investoinnit yhtiöiden tulee toteuttaa omilla vakuusjärjestelyillä. Kunta myöntää pääomarahoitusta tyttärille. Vuoden 2015 aikana on varauduttava Teollisuuskiinteistöt Oy:n ja mahdollisesti Asunnot Oy:n pääomaa tai investointeja koskevaan päätöksentekoon sekä Liikekeskuksen saamattomista vastikkeista johtuviin järjestelyihin. Konsernijohtoryhmän toimintaa jatketaan. Tytäryhtiöiden toimintakatsaukset annetaan kunnanhallitukselle huhti-, elo- ja marraskuussa. Toiminnallista yhteistyötä kehitetään. Yhtiöiden hallitusten jäsenten valinnassa huomioidaan kuntalain määräykset sekä kuntaliiton antamat ohjeet yhtiöiden hallituksen jäsenten osaamisesta ja koulutuksesta. Osalla jäsenistä tulee olla yhtiön toimialan mukaista koulutusta tai osaamista. 7

8 Kunnan tytäryhtiöitä ovat Kärsämäen Vesihuolto Oy, Kärsämäen Asunnot Oy, Kärsämäen Kehityskeskus Oy, Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy ja Kiinteistö Oy Kärsämäen Liikekeskus. Huoneistoja on yhteensä 195 kpl, joista vuokrattavissa on tällä hetkellä 179 kpl. Pellonpää 5 asuntoa ja Korkatinkangas 11 asuntoa, ovat tyhjillään. Kärsämäen Vesihuolto Oy hoitaa ja ylläpitää vedenhankintaa- ja viemärilaitosta sekä turvaa vedenhankinnan ja jakelun. Yhtiö rahoittaa toimintansa käyttö- ja liittymämaksuilla ja on taloudellisesti itsenäinen. Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy:n tehtävänä on rakentaa ja vuokrata tiloja ja Kiinteistö Oy Kärsämäen Liikekeskuksen tehtävä on omistaa ja hallita liikerakennusta. Molempien yhtiöiden tulee toimia saaduilla vuokra- tai vastiketuloilla. Kärsämäen Asunnot Oy huolehtii kunnan vuokraasunnoista ja niiden rakentamisesta. Yhtiön toimiala on selväpiirteinen. Yhtiön tulee toimia saaduilla vuokratuloilla ja on taloudellisesti itsenäinen. Toiminnallisia tietoja yhtiöstä Kärsämäen Kehityskeskus Oy: Yhtiöllä ei ole liiketoimintaa tilikaudella 2015 eikä siten tarvetta talouden ja toiminnan tarkempaan seurantaan.. Kärsämäen Asunnot Oy omistaa 2 kerrostaloa, 36 rivitaloa sekä 17 osakehuoneistoa. Kärsämäen Vesihuolto Oy Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Tavoitteet ja riskit: Yhtiön tarkoitus on yleishyödyllisenä yhtiönä hoitaa ja ylläpitää vedenhankintaa ja viemärilaitosta. Huolehtia vedenhankinnasta ja jakelusta joka hetki ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja kohtuullisin kustannuksin. Jätevesien poisjohtaminen ja puhdistaminen tehdään lupaehdot reilusti täyttäen. Toiminta on asiakas- ja palvelulähtöistä ja asiakkaiden tarpeiden seuraaminen on jatkuvaa. Riskit: Pohjavesialueiden saastuminen, runkolinjojen vaurioituminen ja saastuminen talousveden laatu ja jäteveden puhdistusmenetelmän pettäminen. Pieneen henkilökuntaan liittyvät riskit. Tavoitteet 2015: Vanhojen vesijohtojen- ja jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan uusiminen. Vakaan taloudellisen kehityksen jatkaminen hintoja hieman korottaen. 8

9 Kärsämäen Vesihuolto Oy TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Tavoitearvo Tavoiteluokka Toiminnan laajuus Vesiliittymien osuus kunnan talouksista % 87 vaikuttavuustavoite Jätevesiliittymien osuus kunnan talouks. % 54 vaikuttavuustavoite Palvelun laatu Asiakastyytyväisyys: asteikko 1-5 vaikuttavuustavoite Toimitusaika 24 h / 365 d tuotantotavoite Taloudellisuus ja hinnoittelu KV 2015 VVY 2014 Veden hinta ja VVY:n keskih /m3 1,20 1,22 kannattavuustavoite Jäteveden hinta /m3 1,90 2,01 kannattavuustavoite Kannattavuus Katetuotto (myyntikate) % 70 kannattavuustavoite Sijoitetun pääoman tuotto % 0 kannattavuustavoite Omavaraisuusaste % 60 kannattavuustavoite Ympäristötavoitteet jätevedenpuhd. KV Oy Lupaehdot BOD7ATU mg O 2 /l 10,0 17,5 vaikuttavuustavoite Kok.Fosfori (P) mg P/l 0,6 1,0 vaikuttavuustavoite Investoinnit Kustannusarvio tuotantotavoite Kärsämäen Asunnot Oy Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Tavoitteet ja riskit: Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tavoitteena on turvata määrällisesti ja laadullisesti riittävä sekä monipuolinen asuntokanta kuntalaisille ja kuntaan muuttaville, yhteistyössä Kärsämäen kunnan kanssa. - Tavoitteena on vuokrausasteen nostaminen tavoitellulle tasolle. - Tavoitteena on kartoittaa pitkään samassa asunnossa asuneet asukkaat ja käydä heidän asuntonsa tarkastamassa sekä tehdä tarvittavat korjaukset. - Korkatinkankaan peruskorjauksen toteuttaminen. - Tavoitteena parantaa vuokrataloyhtiön näkyvyyttä lähialueilla, markkinoinnin aloittaminen. - Tavoitteena parantaa sähköisen asioinnin mahdollisuutta, mm. omien nettisivujen avaaminen, sähköisen asuntohakemuksen vastaanotto. - Yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa yhtiön tervehdyttäminen. Riskit: Yhtiön suurin riski on vuokrausasteen pienentyminen edelleen. 9

10 Kärsämäen Asunnot Oy Tavoiteluokka Tavoitetaso TP 2013 Vertailu * TA 2015 TS 2016 TS 2017 Tavoitteet ja tunnusluvut Toiminnan laajuus Käyttöaste (%) vaikuttavuustavoite 95 84,85 75,70 85,00 87,00 89,00 Kannattavuus Tilikauden tulos kannattavuustavoite Vuokrasaamiset ( /asm2/kk) kannattavuustavoite 0,14 0,24 0,14 0,22 0,14 0,14 Peritty keskineliövuokra kannattavuustavoite 7,32 7,47 7,59 7,89 8,21 Quick-ratio kannattavuustavoite 1,0 0,38 1,06 0,50 0,70 0,90 Omavaraisuusaste % kannattavuustavoite > 40 37,43 27,57 38,50 39,00 40,00 Palvelun laatu Asiakastyytyväisyys vaikuttavuustavoite Investoinnit Kustannusarvio tuotantotavoite * Vertailuryhmä Nivala-Haapajärven seutukunta TP 2013, vertailuryhmän koko 7 Tunnuslukujen laskentakaavat: Käyttöaste = Vuokratuotot / Vuokratuotot 100 % käyttöasteen mukaisesti laskettuna x 100 % Quick-ratio = (Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset yhteensä) / Lyhytaikainen vieras pääoma Omavaraisuusaste % = Oma pääoma / (Taseen loppusumma - saadut ennakkomaksut) x 100 Kärsämäen Kehityskeskus Oy Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Tavoitteet ja riskit: Yhtiöllä ei ole liiketoimintaa tilikaudella 2015 eikä siten tarvetta talouden ja toiminnan tarkempaan seurantaan. Muut elinkeinojen kehittämisen toimijat: Kunnan elinkeinojen kehittäminen ennen Nivala- Haapajärven Seutu Nihak ry:n perustamista oli Kärsämäen Kehityskeskuksen toimintaa. Nykyisin yritystoiminnan elinkeinopalvelut tuottaa Nihak ja sen kautta ohjautuvat yritysten elinkeinotoiminnan kehitysprojektit. Kunta ostaa puolikkaan yritysasiamiehen palvelut seutukunnalta ja tarvittaessa seutukunnan on mahdollisuus antaa väliaikaisesti henkilöresursseja enemmänkin. Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Tavoitteet ja riskit: Yhtiön päätavoite on löytää tilivuoden 2015 aikana ratkaisu ensin ns. AWG-hallin (2200 m2) tilanteeseen joko vuokraamalla tai myymällä halli teollisuusalueen nykyiselle yritystoiminnalle. Toisena tavoitteena on ns. Nordic-hallin (3060 m2) vuokraaminen alueella toimivan rakennustuoteyrityksen sopimusvalmistajien/ alihankkijoiden/komponenttitoimittajien varasto- /tuotantotiloiksi. Ko. toiminta voi aiheuttaa osalle tiloista muutostarpeita. Tila pystytään jakamaan helposti 2-4 erilliseen toimitilaan. Yhtiö voi tarvita loppuvuodesta lisää pääomarahoitusta. Tavoitteet 2015: Käyttöaste 60 % Liikevaihto Kassavarat/ n e 10

11 Oma pääoma/ Riskit: Riskinä on, ettei saada em. toimenpiteitä eteenpäin rakennusalan huonon suhdanteen vuoksi. Toinen riski on puusepänteollisuuteen tehtyjen tilojen sopimattomuus muille toimialoille ilman kalliita muutostöitä, jotka nostavat vuokrahintaa. Kiinteistö Oy Kärsämäen Liikekeskus Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Tavoitteet ja riskit: Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tavoitteena on luoda edellytykset, jotta toimijoilla olisi mahdollisuus kannattavaan toimintaan yhtiön tiloissa. - Tavoitteena on saada kiinteistön käyttökuluja pienemmiksi, jotta perittävän hoitovastikkeen tasoa voitaisiin alentaa. - Tavoitteena on löytää vuokralainen hallintaanotettuun tyhjillään olevaan tilaan. - Tavoitteena on olla aktiivisena yhdistävänä tekijänä kiinteistössä toimijoiden kesken, esimerkiksi selvittämällä mahdollisuuksia yhteismarkkinointiin. - Tavoitteena on saada käyntiin hanke, jossa yhdistettäisiin energian säästäminen, lähiruoka ja markkinointi. Riskit: Tilojen hallintaanotto maksamattomien vastikkeiden vuoksi ja ettei hallintaanotettuja tiloja saada vuokrattua.tämän seurauksena yhtiö joutuu kassavirtaongelman vuoksi joko maksuvaikeuksiin tai perimään muilta osakkailta lisää vastikkeita. Kiinteistö Oy Kärsämäen Tavoiteluokka Tavoitetaso TP 2013 Vertailu * TA 2015 TS 2016 TS 2017 Liikekeskus Tavoitteet ja tunnusluvut Kannattavuus Käyttökate-% kannattavuustavoite 7 % 5,5 42, Omavaraisuusaste % kannattavuustavoite > 40 14,60 52,50 18,00 21,00 24,00 Suhteellinen velkaantuneisuus % kannattavuustavoite < 40 **495,3 252,40 405,00 370,00 235,00 Quick Ratio kannattavuustavoite > 1 5,70 0,80 5,00 5,00 5,00 Investoinnit Kustannusarvio tuotantotavoite LVI muutokset * Vertailutietona toimialan Muiden kiinteistöjen vuokraus ja hallinta tunnusluvut , toimialalla yrityksiä kpl ** Vuoden 2013 liikevaihtoon sisältyy tulipalosta saadut vakuutuskorvaukset Tunnuslukujen laskentakaavat Käyttökate-% Käyttökate x 100 Tuotot yhteensä Omavaraisuus-% Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma saadut ennakkomaksut Suhteellinen Vieras pääoma saamiset, rahat ja sijoitukset x 100 velkaantuneisuus-% Liikevaihto (12 kk) Quick Ratio Rahoitusomaisuus x 100 Lyhytaikainen vieras pääoma saadut ennakkomaksut 11

12 TULOSLASKELMA vuodelle 2015 Toimintatulot euroa = käyttötalouden tulot yhteensä Toimintamenot euroa= käyttötalouden menot yhteensä TOIMINTAKATE euroa = käyttötalous yhteensä nettona Verotulot euroa (sisältää kunnallisveroa 21,5 tuloveroprosentin mukaan euroa, yhteisöveroa euroa, kiinteistöveroa euroa.) Valtionosuudet perustuvat Kuntaliitosta saatuihin ennakkolaskelmiin ja ovat yhteensä euroa. Rahoitustuotot euroa ja rahoituskulut euroa, sisältäen sijoitusten tuottoarviota euroa ja lainojen korkokuluja euroa. VUOSIKATE osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuoden 2015 talousarviossa vuosikate on euroa, eli tulorahoitus riittää kattamaan normaalin toiminnan ja kysymyksessä on tasapainossa oleva talous (mikäli toteutuma on talousarvion mukainen). Ylijäämäinen tai vahvistuva talous on kysymyksessä, kun vuosikate vähennettynä pitkäaikaisten lainojen lyhennyksillä ja korvausinvestoinneilla on > 0. Tasapainossa oleva talous on silloin kun vuosikate = suunnitelmapoistot (=korvausinvestoinnit). Heikkenevä talous, kun vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos negatiivinen. Kriisitalous, kun vuosikatekin on negatiivinen eli tulorahoitus ei riitä edes varsinaisen toiminnan pyörittämiseen. Poistot ja arvonalentumiset sisältävät käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot. Tilikauden tulos on euroa. Valtuusto tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä päättää tilikauden tuloksen osalta miten se käytetään (positiivinen tulos) tai miten se katetaan (negatiivinen tulos). Rahastojen ja varausten muutos sisältää kertyneen poistoerovarauksen purkua euroa Investointivarauksen purkua ei ole kirjattu kerralla tuloksi vaan siitä on muodostettu poistoerovaraus ja poistoerovarausta puretaan vuosittain Tilikauden ylijäämä on euroa, joka kirjataan tilinpäätöksessä taseen omaa pääomaa lisäävänä eränä. 12

13 Tuloslaskelma TA 2015 TP Alkup. TA TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) / väh. (+) Varausten lis. (-) / väh. (+) Rahastojen lis. (-) / väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä

14 Tuloslaskelma TS TS TS Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Varausten ja rahastojen muutokset Tilikauden yli-/alijäämä

15 Verotulot

16 Valtionosuudet

17 RAHOITUSLASKELMA vuodelle 2015 Vuosikate (siirtyy tuloslaskelmasta) kertoo sen minkä verran tulorahoituksesta jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuoden 2015 talousarviossa vuosikate on euroa poistomäärää suurempi. Investoinnit nettona (eli bruttoinvestoinnit vähennettynä rahoitusosuuksilla ja myyntituotoilla) kertoo, paljonko kunta tarvitsee rahaa investointien rahoittamiseen. Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta osoittaa sen minkä verran investoinneista jää lainoituksella katettavaksi (tulorahoituksen ja investointien erotus). Lainakannan muutokset kertoo sen minkä verran velkaannutaan lisää tai minkä verran lainakanta pienenee talousarviovuoden aikana. Vuoden 2014 talousarviossa lainakanta kasvaa eurolla. Vanhoja lainoja lyhennetään eurolla ja uutta lainaa varauduttu ottamaan euroa. Rahoituslaskelma TA 2015 TP TA TA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

18 Rahoituslaskelma TS TS TS Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen 0 0 Rahavarojen muutos

19 Lainat

20 Käyttötalous TP 2013 TA 2014 TA 2015 KÄRSÄMÄEN KUNTA Keskusvaalilautakunta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Tarkastuslautakunta TOIMINTAKULUT Kunnanhallitus TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Opetustoimen lautakunta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Vapaa-ajanlautakunta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Tekninen lautakunta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT

21 Kunnallinen tuloslaskelma KUNNALLINEN TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA 2015 TOIMINTATUOTOT , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTAKULUT , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , VEROTULOT , VALTIONOSUUDET , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , Korkotuotot 2 438,58 Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Vuosikate , Ryhmä2 Ryhmä3 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT ,55 Tilikauden tulos , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSET , Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,

22 KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Vaalit Vastuualueet: kunnalliset ja valtiolliset vaalit Toimielin: Keskusvaalilautakunta 2015 Eduskuntavaalit Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on huolehtia kunnan vaaliviranomaisena vaalien toteuttamisesta määräysten mukaisesti ja luotettavasti. Vaalilain mukaan kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista kunnassa määrää kunnanhallitus. Oikeusministeriö suorittaa valtiollisissa vaaleissa äänioikeutettujen lukumääriin perustuvan korvauksen, jolla katetaan vaalien järjestämisestä kunnalle aiheutuneita menoja, euromäärä vahvistetaan ennen vaaleja. Kärsämäen kunnassa ennakkoäänestys on järjestetty kirjastolla. Äänestysalueita on kolme: 001 Kirkonkylä, 002 Venetpalo ja 003 Saviselkä. Tavoitteet ja toimenpiteet: Äänestysalueita on kolme: 001 Kirkonkylä, 002 Venetpalo ja 003 Saviselkä. Ennakonäänestys järjestetään kunnan omana toimintana, ennakkoäänestyspaikkana kirjasto. Ennakkoäänestys sekä vaalipäivän äänestys toteutetaan vaalilain määräysten mukaisesti ja luotettavasti. Vuonna 2015 järjestetään eduskuntavaalit, vaalipäivä on , ennakkoäänestys Keskusvaalilautakunta TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Toimintamenot Toimintatulot Netto Poistot 22

23 Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Tarkastustoimintaa hoitavat valtuuston valitsemat tarkastuslautakunnan jäsenet ja valtuuston päätöksen mukainen tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastus TP2012 TP2013 TA2014 TA 2015 Toimintamenot Toimintatulot Netto Poistot Kunnanhallitus Hallintopalvelut Vastuualueet: yleishallinto, elinkeinotoimi ja Selännepalvelut Toimielin: kunnanhallitus Kuntastrategian mukaiset yleiset tavoitteet: Kärsämäki on onnellisten nuorten ja onnellisten lapsiperheiden asuinpaikka sekä innostuneiden ja osaavien yrittäjien temmellyskenttä. Asukas- ja asiakastyytyväisyyteen panostetaan kehittäen kunnan ja verkostojen johtamista ja orkestrointia ja että kunnan talous on tasapainossa. Palvelutuotannon periaatteet: 1) Kunnan omana toimintana tuotettavat palvelut - asiakirjahallinta ja muut hallintopalvelujen toimistopalvelut - 2) Kuntayhtymältä ostettavat palvelut ppky Selänne/Selma - - kirjanpito ja palkkalaskenta - 3) Yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa tuotettavat palvelut - - maaseutupalvelut - - lomituspalvelut - -talous- ja velkaneuvonta - 4) Yksityisiltä palvelujen tuottajilta ostettavat palvelut - - atk-palvelut - - elinkeinojen neuvonta- ja keittämispalvelut - - työpajatoiminta - 5) Valtion tuottamat palvelut 23