Suomen liittyminen Bretton Woodsin valuuttakurssijärjestelmään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen liittyminen Bretton Woodsin valuuttakurssijärjestelmään 1944 1948"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 103. vsk. 3/2007 Suomen liittyminen Bretton Woodsin valuuttakurssijärjestelmään Andrea Lorenz-Wende VTM helsingin yliopisto 1. Johdanto h einäkuussa vuonna 1944 solmittiin Bretton Woodsissa, Yhdysvalloissa, kaksi sopimusta koskien kansainvälisen valuuttarahaston (international Monetary Fund) ja kansainvälisen jälleenrakennus ja kehityspankin (international Bank for reconstruction and development 1 ) perustamista. Yhdistyneiden kansakuntien 44 jäsenvaltiota allekirjoitti kyseiset sopimukset. järjestöjen perustava kokous pidettiin kaksi vuotta myöhemmin, maaliskuussa 1946 savannahissa, Yhdysvalloissa. Bretton Woodsin sopimusten ensisijaisina päämäärinä olivat valuuttakurssien vakauden saavuttaminen ja ylläpitäminen, sekä lisäksi jälleenrakennuksen edistäminen, ja siten edellytysten luominen kansainvälisen kaupankäynnin kasvulle. uuden valuuttakurssijärjestelmän merkitys korostui sen roolissa luoda tarvittava kansainvälisten maksujärjestelmien toimivuus vakaiden valuuttaolojen kautta (Van dormael 1978, 1 2, Myöhemmältä nimeltään Maailmanpankki. Maailmanpankin nimen alle yhdistyivät Kansainvälinen jälleenrakennuspankki sekä Kansainvälinen kehitysjärjestö (International Development Association). 178). suomi liittyi sekä kansainvälisen valuuttarahaston että kansainvälisen jälleenrakennuspankin jäseneksi tammikuussa vuonna suomen hallitus päätti jo suhteellisen varhaisessa vaiheessa, vuoden 1946 kuluessa, hakea järjestöjen jäsenyyttä ja osallistua uuteen läntiseen valuuttakurssijärjestelmään. Bretton Woodsin valuuttajärjestelmästä ja sen instituutioista on olemassa kattavasti sekä ulkomaista että kotimaista kirjallisuutta, mutta suomen jäsenyysprosessin taustat ja tapahtumat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. tässä artikkelissa on tarkoituksena pyrkiä selvittämään, mitä tiedettiin niin kutsutusta Bretton Woods järjestelmästä ja sen toimintaperiaatteista, kuinka tärkeäksi liittyminen kansainväliseen valuuttarahastoon ja kansainväliseen jälleenrakennuspankkiin miellettiin suomen Pankin, taloustieteilijöiden sekä poliittisten päättäjien keskuudessa. tärkeiksi kysymyksiksi nousevatkin, tiedettiinkö suomessa, mihin oltiin sitoutumassa ja mitä muun muassa suomen valtio ja suomen Pankki odottivat jäsenyydestä hyötyvänsä. Voidaan olettaa, että talou 302

2 Andrea Lorenz Wende delliset syyt olivat sodanjälkeisinä jälleenrakennuksen vuosina tärkeitä tekijöitä tapahtumien kulussa. antti kuusterä (1997) on toisaalta painottanut, että suomen päätös liittyä kansainväliseen valuuttarahastoon jo vuonna 1948 oli myös poliittisesti merkittävä askel, joka vahvisti suomen integroitumista läntiseen rahajärjestelmään. suomen Pankissa seurattiin tarkkaan liittoutuneiden valuuttapoliittisia suunnitelmia toisen maailmansodan aikana, ja Bretton Woodsin konferenssin tulokset herättivät suurta kiinnostusta. lisäksi lainansaantimahdollisuudet kansainvälisestä jälleenrakennuspankista kiinnostivat niin suomen Pankkia kuin valtionjohtoakin. toisaalta sitoutuminen uuteen valuuttakurssijärjestelmään ja kiinteisiin valuuttakursseihin aiheuttivat huolta suomen Pankissa. ristiriita ulkomaisen lainansaantimahdollisuuksien paranemisen ja oman itsenäisen valuuttapolitiikan rajoittumisen välillä kansainvälisen jälleenrakennuspankin ja kansainvälisen valuuttarahaston jäsenyyksien myötä olikin yksi keskeisimmistä kysymyksistä. Pääasiallisina analyysin lähteinä suomen jäsenyyshankkeeseen liittyneissä näkökulmissa, ongelmissa sekä prosessin toteutuksessa on käytetty ulkoasiainministeriön arkiston aineistoa sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan pöytäkirjoja ja niiden liitteitä. kansainvälisen kirjallisuuden lisäksi on hyödynnetty suomalaisissa aikakauskirjoissa käytyä aikalaiskeskustelua ja suomen Pankin pääjohtajien arkistoja. seuraavassa luvussa käydään läpi Bretton Woods järjestelmän historiaa ja sen instituutioiden toimintaideologiaa. kolmannessa luvussa käsitellään ruotsissa esiintyneitä näkemyksiä kansainvälisistä valuuttapoliittisista suunnitelmista ja analysoidaan uuden järjestelmän aikalaiskeskustelua suomessa. neljännessä luvussa selvitetään suomen jäsenyysprosessiin vaikuttaneita taloudellisia syitä lähinnä suomen ja Yhdysvaltojen lainaneuvottelujen kautta ja suomen Pankin suhtautumista liittymisprosessiin. Viides luku kuvaa virallisen jäsenyyshankkeen edistymistä ja käytyä poliittista keskustelua eduskuntakäsittelyn aikana vuonna Viimeisessä luvussa käydään läpi tutkimustuloksia. 2. Bretton Woods järjestelmä ja sen instituutiot toisen maailmansodan vielä ollessa käynnissä aloitettiin Yhdysvaltojen ja ison Britannian johdolla uuden rahajärjestelmän suunnittelu, joka huipentui Yhdistyneiden kansakuntien Monetary and Financial konferenssiin Bretton Woodsissa, new hampshiren osavaltiossa Yhdysvalloissa heinäkuuta kokoukseen osallistui edustajia 44 maasta, muun muassa neuvostoliitosta. suunniteltaessa 1940 luvun alkupuolella uuden valuuttakurssijärjestelmän perustamista oli taustalla ajatus valuuttapoliittisen yhteistyön tärkeydestä kansainvälisen kaupankäynnin kehittämiseksi luvun lamavuosien valuuttakurssikeinottelujen ja protektionistisen talouspolitiikan huonot kokemukset haluttiin estää. säädeltyjen valuuttaolojen avulla haluttiin luoda vahva perusta kasvavalle kansainväliselle kaupankäynnille, vakaat taloudelliset olot, ja sitä kautta mahdollistaa taloudellisen hyvinvoinnin kasvu (Van dormael 1978; kuusterä 1997). Pohjina Bretton Woodsissa allekirjoitetuille sopimusteksteille olivat englantilaisen john Maynard keynesin ja yhdysvaltalaisen harry dexter Whiten kehittelemät, vuonna 1943 esittelemät luonnokset sodanjälkeisestä valuuttakurssijärjestelmästä. ne poikkesivat toisistaan, 303

3 KAK 3/2007 sillä niihin olivat vaikuttaneet kirjoittajien kotimaiden erilaiset talouspoliittiset lähtökohdat ja intressit. ison Britannian talous oli suuresti kärsinyt sodasta, ja sen intressinä oli saada kansainvälinen kauppa nopeasti käyntiin ja talouden velkaantuminen kuriin. alijäämäinen vaihtotase, suuret puntasaatavat sekä kansainvälisen kaupankäynnin taantumat tekivät luotettavan rahajärjestelmän luomisen ensiarvoiseksi ongelmien poistamisessa. keynesin Clearing union Plan oli suunniteltu nämä näkökohdat huomioon ottaen. sen pohjana oli joustava valuuttakurssijärjestelmä, joka antaisi mahdollisuuden reagoida eri maiden maksutaseen epätasapainoihin jäsenmaiden valuutan arvon nostoilla ja laskuilla. rahoitusyksikkönä toimisi yhteinen kansainvälinen valuutta nimeltä bancor sekä lisäksi perustettaisiin clearingtilejä, joiden avulla maksutaseiden sopeutus rahoitettaisiin. 2 Yhdysvaltojen lähtökohdat ja päämäärät uuden valuuttakurssijärjestelmän suunnittelussa olivat pitkälti päinvastaiset. Yhdysvalloilla oli vahvan taloudellisen tilanteensa vuoksi huomattavasti parempi neuvotteluasema ja sen onnistuikin Whiten johdolla ajaa läpi lähes kaikki vaatimuksensa, etenkin muotoiltaessa kansainvälisen valuuttarahaston toimintasäädöksiä. Bretton Woods järjestelmä oli periaatteessa kiinteä valuuttakurssijärjestelmä. jäsenmaiden valuutat sidottiin Yhdysvaltojen dollariin, joka puolestaan oli sidottu kultaan. jäsenmaan valuutan pariarvo määriteltiin suhteessa joko Yhdysvaltain dollariin tai valuutan sisältämän kultamäärän avulla. järjestelmänpuitteissasäilyi valuuttojen historiallinen yhteys kultaan, joka juonsi juurensa 1870 luvulta aina ensimmäiseen maailmansotaan asti vallinneeseen niin kutsuttuun klassiseen kultakantaan. ilmoitetusta pariarvostaan valuuttojen markkina arvo sai poiketa ylös tai alaspäin vain yhden prosentin verran. tämä vaati jäsenmaiden keskuspankeilta jatkuvaa valmiutta pitää valuutat sallittujen kurssirajoitusten puitteissa. kiinteät vaihtokurssit olivat kuitenkin korjattavissa, jos erittäin painavat taloudelliset syyt, kuten esimerkiksi talouden rakenteellinen epätasapaino, vaativat jäsenmaita kurssitarkistuksiin. järjestelmää voidaan kuvata korjattavissa olevaksi kiinteiden kurssien järjestelmäksi. 3 Bretton Woodsin konferenssissa oli päädytty perustamaan kaksi järjestöä, sillä kansainvälinen talous kärsi sodan seurauksena monitasoisista ongelmista, joten sekä valuuttajärjestelmän tarpeellisuus kaupankäynninedistämiseksi että lainarahaston perustaminen sodasta kärsineiden maiden talouden avustamiseksi nähtiin tarpeelliseksi. kansainvälisen valuuttarahaston tehtävänä oli keskittyä valuuttakurssien ylläpitotehtäviin ja toimia eräänlaisena kansainvälisenä kontrolloivana elimenä. kansainväliselle jälleenrakennus ja kehityspankille annettiin kaksi päätehtävää: ensinnäkin sen tehtävänä oli avustaa jäsenmaiden jälleenrakennusta ja toiseksi antaa tarvittavia varoja jäsenmaiden tuotantoresurssien kehittämiseksi (sydänmäki 1986, 10 13). käytännössä kansainvälisellä valuuttarahastolla oli kuitenkin vain rajalliset mahdollisuudet tukea jäsenmaita, sillä sen vaikutusmahdollisuuksia säätelivät sen suhteellisen pienet resurssit. jos keynesin, järjestelmän toisen pääarkkitehdin, alkuperäinen suunnitelma olisi mennyt läpi, kansainvälisen valuuttarahaston varannot olisivat olleet huomattavasti suuremmat ja siten mahdollisuudet toimia sodasta toi 2 Sydänmäki 1986, 10 13; VanDormael 1978, Sydänmäki 1986, 13 17; Kuusterä 1997,

4 Andrea Lorenz Wende 4 Eichengreen 1998, ; Sydänmäki 1986, 21 28; Bordo 1993, Eichengreen 1998, ; Sydänmäki 1986, 31 33; Vesanen 1973, 98. puvien jäsenmaiden hyväksi muun muassa niiden maksutasevaikeuksissa paremmat. Yhdysvaltojen vastahankaisuus esti kuitenkin tämän. kansainvälisestä valuuttarahastosta ei siten muodostunut merkittävää luoton lähdettä jäsenmaille sotien jälkeisinä vuosina, kuten alun perin oli suunniteltu. 4 kansainvälinen jälleenrakennuspankki aloitti luotonannon vuonna 1947 ja myönsi ensimmäiset luottonsa eurooppaan. se ei kuitenkaan myöntänyt lainoja niille maille, jotka vuodesta 1948 alkaen saivat Marshall apua. näin taattiin se, että kansainvälinen jälleenrakennuspankki pystyi tukemaan myös muita, ilman apua jääneitä maita. kun kansainvälinen valuuttarahasto myönsi jäsenmailleen vain lyhytaikaista rahoitusapua, oli kansainvälisen jälleenrakennuspankin tarkoituksena puolestaan myöntää jäsenilleenpitkäaikaista lainaa. Vaikka kansainvälisen jälleenrakennuspankin toiminta ei heti yltänyt toivottuihin mittoihin, sen myöntämien lainojen edulliset ehdot tekivät niistä haluttuja. lainan saaneille maille kyseiset luotot olivat merkittävä apu taloudellisen kehityksen vakauttamisessa. 5 Bretton Woods järjestelmä ei ollut virheetön. kiinteiden valuuttakurssien järjestelmä ei antanut keskuspankeille varteenotettavia keinoja mahdollisten maksutasehäiriöiden hoitamiseen. järjestelmä ei kannustanut devalvaatioon, ja siihen mahdollisuuteen turvautuminen alisti kyseessä olevan valuutan spekulatiivisten hyökkäysten kohteeksi pääomaliikkeiden kasvun ja kansainvälistymisen myötä 1960 luvulla. kiinteiden valuuttakurssien ja liikkuvien pääomamarkkinoiden yhdistelmää ei onnistuttu ratkaisemaan järjestelmän puitteissa. lisäksi Yhdysvaltojen kasvava maksutaseen alijäämä ajoi järjestelmän vaikeuksiin. elokuussa 1971 huhujen liikkuessa saksan ja ranskan aikomuksista vaihtaa dollarinsa kultaan päätettiin Yhdysvalloissa presidentti nixonin johdolla lopettaa dollarin vaihdettavuus kultaan konsultoimatta kansainvälistä valuuttarahastoa. tämä käytännössä johti Bretton Woodsin valuuttakurssijärjestelmän päättymiseen Valuuttapoliittinen keskustelu Suomessa ja Ruotsissa suomeen levisi vuosien aikana muun muassa ruotsin kautta tietoa liittoutuneiden sodanjälkeisistä rahapoliittisista suunnitelmista. ruotsin keskuspankin ja sen pääjohtajalla ivar roothilla, toisin kuin sotaa käyvällä suomella, oli toimivat, laajat kansainväliset yhteydet. Pääjohtaja rooth lähetti kyseisinä vuosina järjestelmällisesti saamiaan tiedonantoja ja erilaista materiaalia suomalaiselle virkaveljelleen j.w. rangellille, joka toimi myös vuonna 1944 aloittaneessa valtionvarainministeriön kansantalousosaston asettamassa valuuttatoimikunnassa puheenjohtajana 7. 6 Kansainvälinen valuuttarahasto sekä Maailmanpankki jatkoivat toimintaansa. Kansainvälisen valuuttarahaston rooliksi muodostui entistä selkeämmin kehitysmaiden avustaminen lainajärjestelyillä yhteistyössä muun muassa Maailmanpankin kanssa sekä jäsenmaiden talouden seuranta ja säännöllinen konsultaatio. Suomi on kummassakin järjestössä edelleen jäsenenä yhtenä 185 jäsenmaasta. Bordo 1993, 74 80; Eichengreen 1998, ; IMF J. W. Rangellin Kansallisarkistossa säilytettävä arkisto sisältää runsaasti Ivar Roothin lähettämiä tiedonantoja, kirjeitä, artikkeleita, ym. materiaalia koskien kansainvälisiä valuuttakurssipoliittisia suunnitelmia vuosien aikana. 305

5 KAK 3/2007 ruotsalaisten asiantuntijoiden parissa uusi Bretton Woodsin valuuttakurssijärjestelmä herätti varsin suurta kiinnostusta. keskustelu oli ruotsissa kiivaimmillaan vuosien aikana, kun keynesin ja Whiten suunnitelmat julkaistiin ja Bretton Woodsin konferenssi järjestettiin. avainkysymyksiksi käydyissä keskusteluissa nousivat uuden kansainvälisen valuuttajärjestelmän ja instituution tarpeellisuus sekä toimintaperiaatteet, järjestelmän vaikutus kotimaiseen talouspolitiikkaan ja liikkumavaran rajoittumiseen suhdannepolitiikan hoidossa, Yhdysvaltojen suuri vaikutusvalta järjestöissä ja jäsenmaksujen suuruus. ruotsin valtion edustajien asenteisiin vuoden 1944 jälkeen vaikutti osaltaan myös se, että ruotsia ei ollut, pääasiassa Yhdysvaltojen vastustuksen vuoksi, kutsuttu mukaan suunnittelukokoukseen (ahlström ja Carlson 2006, 27 28). ruotsintaloustieteilijöiden ja keskuspankin varauksellinen suhtautuminen Whiten ja keynesin suunnitelmien ja Bretton Woodsin konferenssin tuloksien toteuttamismahdollisuuksiin välittyi erinäisissä ruotsin ja suomen hallitusten ja keskuspankkien jäsenten keskinäisissä sodanjälkeistä valuuttapolitiikkaa pohtivissa keskusteluissa vuosien 1943 ja 1944 aikana. ruotsin tie Bretton Woods instituutioiden jäseneksi seurasi lopulta erilaista tietä kuin vastaavasti suomen. 8 ruotsissa käydyn keskustelun seuraaminen antaakin mielenkiintoisen vertailukohdan sille linjalle mihin suomessa lopulta päädyttiin. Vaikka maiden lähtökohdat eivät täysin samanlaiset olleetkaan, esitettiin kummassakin maassa varsin samansuuntaisia pohdintoja uuden valuuttajärjestelmän tarpeellisuudesta ja Bretton Woodsin konferenssin 8 Ahlström ja Carlson 2006; KA [Rangellin arkisto, ]. tuloksista maiden keskuspankeissa. ruotsin keskuspankin linjanvedolla oli selkeästi myös vaikutusta alkuvaiheessa etenkin suhtautumisessa Valuuttarahastoon Reaktiot Ruotsissa ensimmäisenä huhtikuussa 1943 julkaistuja keynesin ja Whiten suunnitelmia kommentoivat taloustieteilijät Bertil ohlin ja Gustav Cassel, joista viimeksi mainittu ei nähnyt kansainvälisen organisaation rakentamista välttämättömäksi yhtenäisen kansainvälisen valuuttakurssipolitiikan kannattelijaksi. dag hammarskjöld, pankkivaltuuston puheenjohtaja ja valtionvarainministeriön alivaltiosihteeri, yhtyi edellä mainittujen taloustieteilijöiden esittämään vaihtoehtoiseen ajatukseen kiinteiden vaihtokurssien luomisesta Yhdysvaltojen dollarille ja ison Britannian punnalle, joihin puolestaan muut valtiot kiinnittäisivät omat valuuttakurssinsa. ruotsin ei hammarskjöldin mukaan pitäisi kiirehtiä vaan rauhassa seurata tilanteen kehittymistä. kiinteät vaihtokurssit ja suhdannepoliittisen liikkumavaran rajoittuminen olivat hänen näkemyksensä mukaan ongelmallisimpia ruotsin kannalta. tämä näkemys saikin laajempaa kannatusta ruotsissa ja sen keskuspankissa. keskuspankin pääjohtaja ivar rooth kommentoi vuonna 1944 Bretton Woodsin konferenssin tuloksia tuoreeltaan toteamalla säädösten olevan turhankin yksityiskohtaisia. jo edellisenä vuonna rooth oli epäillyt Whiten ja keynesin suunnitelmien toteuttamiskelpoisuutta senaikaisessa kansainvälisessä taloudellisessa tilanteessa. tulevaisuuden tärkeimmäksi kysymykseksi hän näki täystyöllisyyden turvaamisen ja sen asettuvan ruotsin talouspolitiikassa tärkeys ja kiireellisyysjärjestyksessä kiinteiden valuuttakurssien edelle (ahlström ja Carlson 2006, 4 10). 306

6 Andrea Lorenz Wende joulukuussa 1944 rooth lähetti j.w. rangellille kopion Foreign affairs aikakauskirjassa julkaistusta artikkelista international Monetary Plans after Bretton Woods. kyseisen artikkelin kirjoittaja john h. Williams, Yhdysvaltojen Federal reserve Bankin varapääjohtaja, totesi sodanjälkeisten ylimenokauden aiheuttamien vaikeuksien ja kansainvälisen valuuttarahaston toiminnan olevan vaikeasti yhteen sovitettavissa. saatekirjeessään rangellille rooth painotti Williamsin suhtautuvan myönteisesti suunniteltuun kansainväliseen jälleenrakennuspankkiin, mutta vastustavan kansainvälistä valuuttapolitiikkaa kontrolloivan kansainvälisen valuuttarahaston perustamista ainakin heti. 9 kansainvälisen valuuttarahaston suhteen oli siis syytä edetä varovaisesti. ruotsalaisten epäilevät asenteet eivät jääneet suomessa huomaamatta ja ne todennäköisesti osaltaan vaikuttivatkin alussa suomen Pankin epäröivään asenteeseen etenkin kansainvälistä valuuttarahastoa ja sen ajamaa valuuttakurssipolitiikkaa kohtaan. kun valuuttatoimikunnan jäsen Bruno suviranta vuoden 1945 tammikuussa, kuukausi roothin rangellille lähettämän kirjeen jälkeen, teki matkan ruotsiin, hän tapasi johtavia ruotsalaisia talousmiehiä muun muassa, Bertil ohlinin ja pankinjohtaja roothin. käydyissä keskusteluissa viesti oli edelleen samankaltainen. ruotsalaiset esittivät epäilyksensä siitä, että Bretton Woodsin konferenssin käytännölliset tulokset tulisivat jäämään vähäisiksi. 10 ruotsissa oltiin alusta asti hyvin perillä uusista liittoutuneiden rahapoliittisista suunnitelmista. ruotsalaisten taloustieteilijöiden ja päättäjien asennetta etenkin vuosien KA [Rangellin arkisto, ]; Williams KA [Rangellin arkisto, ]. aikana voi kuitenkin kuvata hyvin varovaiseksi. tässä vaiheessa maan sisäiset talouspoliittiset ongelmat olivat keskeisellä sijalla. se, että ruotsia ei ollut kutsuttu mukaan Bretton Woodsin perustamiskokoukseen, osaltaan vahvisti ruotsissa tietynlaista skeptisyyttä ja odottelevaa asennetta Bretton Woods järjestelmää kohtaan niin ruotsin keskuspankissa kuin hallitustasollakin. kylmän sodan puhkeaminen lisäsi entisestään varovaista suhtautumista ja se muuttui vasta vuoden 1949 aikana ruotsin hallituksen neuvotellessa Gatt:n (General agreement of tariffs and trade) jäsenyydestä. tuolloin ruotsin keskuspankki kehotti hallitusta tekemään tarvittavat lakiehdotukset valtiopäiville kansainvälisen valuuttarahaston ja kansainvälisen jälleenrakennuspankin jäsenyyshakemuksista samanaikaisesti Gatt sopimusten ratifioinnin kanssa. ruotsi liittyi järjestöjen jäseneksi vuonna 1951, kolme vuotta suomen jälkeen Asiantuntijakeskustelu Suomessa suomessa huomioitiin kansainvälinen keskustelu ja valuuttayhteistyösuunnitelmat nopeasti. aihe herätti suomen Pankin taloustieteilijöiden parissa suurta kiinnostusta, ja keskustelua sen mahdollisista hyödyistä ja haitoista pääasiassa suomen näkökulmasta käytiin vilkkaasti. suomalaisen keskustelun aloitti vuonna jo 1944 suomen Pankin taloustieteilijä ragni Bärlund. Muita keskusteluun osallistuneita henkilöitä olivat muun muassa Mikko tamminen ja reino rossi, kummatkin Bärlundin kollegoja 11 GATT:n jäsenyysehtojen mukaan järjestön jäsenyyttä ei voinut saada ilman, että oli joko täysivaltaisena jäsenenä Kansainvälisessä valuuttarahastossa tai tekemällä erillissopimuksen Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa. Ahlström ja Carlson 2006, 8:

7 KAK 3/ ja 1950 luvuilla suomen Pankin tilastoosastolla, tulevalla taloustieteellisellä tutkimuslaitoksella. Vuonna 1944 ilmestyneessä artikkelissaan sodanjälkeinen valuuttajärjestelmä ragni Bärlund analysoi keynesin ja Whiten esittämiä ajatuksia tulevaisuuden valuuttaolojen järjestämisestä. Bärlund tarkasteli kyseisten valuuttajärjestelmäsuunnitelmien vaikutuksia pienen maan eli suomen kannalta. kirjoittaja totesi vakaiden valuuttakurssien tärkeyden, mutta kurssimuutosten poissulkeminen, kuten White suunnitelmissaan esitti, voisi Bärlundin mielestä olla kriisitilanteissa etenkin pienen maan taloudellisen toiminnan kannalta mahdotonta. näin olivat 1930 luvun kokemukset osoittaneet. samalla Bärlund toi esille huolen järjestelmien liian sitovista säännöksistä, jotka kaventaisivat itsenäisen talouspolitiikan toteuttamismahdollisuuksia. kyseiset ehdotukset oli muokattu kahden suurvallan intressejä vastaavaksi, joten hän näki itsenäisen talouspoliittisen päätäntävallan vähenemisen sekä samalla joutumisen suurvaltojen talouspoliittisten päämäärien johdateltaviksi uuden valuuttakurssijärjestelmän mahdollisina riskeinä (Bärlund 1944, ). Bärlundin kollega reino rossi kirjoitti vuonna 1946 toimivan kansainvälisen valuuttajärjestelmän tarpeellisuudesta edellytyksenä kansainvälisen kaupan pikaiselle jälleenrakennukselle ja kasvulle. rossi nosti esille ne valuuttapoliittiset kysymykset ja ongelmat, jotka liittyivät multilateraalisen maailmankaupan jälleenrakennuksen ehtoihin. rossi piti kirjoituksessaan Bretton Woodsin konferenssin suunnitelmia positiivisina ratkaisuehdotuksina kansainvälisten valuuttaolojen järjestämiseksi. Valuuttojen vakaus ja valuuttojen vapaa vaihdettavuus olivat kansainvälisen kaupankäynnin kasvun edellytyksiä. Vaikka yksistään valuuttapoliittisin keinoin kansainvälisen kaupankäynnin kasvua ei pystyttäisi saavuttamaan, olisi säännellyn valuuttajärjestelmän luominen yksi tärkeimmistä perusehdoista. jäsenyys Bretton Woods järjestelmässä rajoittaisi kotimaisten taloudellisten ongelmien hoitamista talouspoliittisin keinoin, kuten rossi huomautti, mutta esimerkiksi valuuttakurssien sopeuttaminen kotimaiseen hintakehitykseen todennäköisesti johtaisi 1930 luvun alkuvuosien kansainvälisten tapahtumien uusiutumiseen. suomessa kyseisen politiikan toteuttaminen oli johtanut markan devalvointiin ja kelluttamiseen yleismaailmallisen laman puhjettua ja kansainvälisen valuuttajärjestelmän romahdettua. 12 Mikko tamminen toi vuosien kirjoituksissaan esille sen, että ilman jäsenyyttäkin suomen olisi toteutettava johdonmukaista valuuttakurssipolitiikkaa ulkomaisen luotonsaannin turvaamiseksi. sopimustekstien asettamat vaatimukset kotimaiselle talouspolitiikalle olisi tiedostettava ja pyrittävä vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta antamaan valuuttapolitiikalle sen ansaitsema arvo ja merkitys talouspolitiikassa. kurssitason ylläpitomahdollisuuksiin alkukurssin valinnan jälkeen vaikuttaisivat asetetut talouspoliittiset tavoitteet sekä se, minkälaisen aseman valuuttapolitiikka tässä yhtälössä saisi osakseen. kurssivaihteluihin turvautuminen esimerkiksi vientiteollisuuden ehtojen mukaan ei ollut suositeltavaa, kun pyrittiin vakauttamaan suomen asemaa kansainvälisillä markkinoilla. Valuuttakurssipolitiikkaaei tulisi käyttää talouspoliittisena aseena. Bretton Woodsin sopimusten mukaisesti valuuttapolitiikan piti tulevaisuudessa olla vain passiivises 12 Rossi 1946, , ; Kuusterä 1997,

8 Andrea Lorenz Wende sa roolissa jäsenmaiden talouspolitiikassa. tamminen piti jäsenyyttä kansainvälisessä valuuttarahastossa yleisesti suomelle suositeltavana. jäsenyys uudessa valuuttajärjestelmässä olisi toivottavaa, koska suomen oli pysyttävä osana kansainvälistä maailmantalouden kehitystä eikä eristäytyminen ollut vaihtoehto. suomen jäsenyyden yhdeksi tärkeimmistä eduista Mikko tamminen mainitsi mahdollisuuden saada ulkomaista luottoa. 13 Bärlundin ja tammisen artikkelien kirjoittamisen ajankohdat osoittavat, että suomessa seurattiin tarkasti maailmalla tapahtuvaa talouspoliittista keskustelua. keskusteluun osallistuneiden taloustieteilijöiden ja asiantuntijoiden kytkökset suomen Pankkiin selittävät sen, miksi suomen valuuttapolitiikka oli heidän kiinnostuksensa kohteena ja sen, että aihe arvioitiin tärkeäksi. Bärlundin vuonna 1944 kirjoittaman artikkelin ajankohta heijastaa tuolloin vielä yleistä epäröivää suhtautumista uutta valuuttajärjestelmäehdotusta kohtaan. tilanne muuttui seuraavan parin vuoden aikana, kun järjestelmä saatettiin voimaan ja se sai myös laajaa kansainvälistä suosiota. tämä asennemuutos heijastui selkeimmin tammisen kirjoituksissa. Myös suomen taloudellinen tilanne eli muun muassa sotakorvaustoimitukset olivat korostaneet ulkomaisen luotonsaannin tärkeyttä, ja sitä kautta kansainvälisten yhteyksien kehittäminen kasvatti merkitystään. tammisen ja muiden kirjoituksissa heijastui suomen Pankin ajama linjaus, joka suomen jäsenyysneuvotteluiden aikana paljastui jäsenyydelle hyvin myönteiseksi. siten suomalaisten taloustieteilijöiden arvioissa uusi valuuttakurssijärjestelmä ja suomen mahdollinen tuleva jäsenyys saivat paljon positiivista tukea. 13 Tamminen 1946, ; Tamminen 1947, eniten pohdintoja aiheuttivat suomen taloudelliset mahdollisuudet osallistua valuuttakurssijärjestelmään. haluttiin pysyä mukana kansainvälisessä kehityksessä, mutta samalla kotimaisen talouden toimintaedellytysten turvaaminen ja itsenäisen valuuttapolitiikan menetys tuntuivat sodan jälkeisinä epävarmoina aikoina vaikeilta sovittaa yhteen. toisin kuin ruotsissa keskustelussa päädyttiin yleisesti kuitenkin positiivisiin arvioihin osallistumisesta Bretton Woods järjestelmään. 4. Jäsenyysprosessin toimijat ja taloudelliset vaikuttimet 1946 kun suomen Pankin johtokunnan lausunnossa eduskunnan pankkivaltuusmiehille vielä keväällä 1945 epäiltiin Bretton Woods järjestelmän liittymisen järkevyyttä suomen tapauksessa, muuttuivat näkemykset jo seuraavan vuoden aikana 14.kesällä 1946 Bruno suviranta totesi suomen Pankille kirjoittamassaan selvityksessä järjestettyjen rahaolojen antavan pienille maille paremman turvan, kuin jos rahapolitiikassa ei noudatettaisi mitään yhteisesti hyväksyttyjä sääntöjä. suviranta totesi, että uuden valuuttajärjestelmän toteutumismahdollisuuksista sodanjälkeisissä epävakaissa taloudellisissa oloissa epäiltiin vielä laajasti, ja viittasi kirjoituksessaan jo vanhaan vaihtoehtoiseen ajatukseen Yhdysvaltojen ja ison Britannian valuuttasopimuksesta, joka loisi pohjan kansainväliselle valuuttayhteistyölle (katso edellä luku 3.1, Williams). suviranta kuitenkin totesi, että suomella on täysi syy pyrkiä osallistumaan Bretton Woods järjestelmään, jos siihen saataisiin mahdollisuus Suomen pankki 1945, lausunto KA [Tuomiojan arkisto, ]. 309

9 KAK 3/ Toisen maailmansodan jälkeen Export Import Bank oli ensimmäinen Yhdysvaltojen laitos, joka myönsi jälleenrakennusta varten lainoja Länsi Euroopan maille (Yhdysvaltojen hallituksen suostumuksella), kunnes Marshall apuohjelma käynnistyi. Becker ja McClenahan Jr suomessa liittyminen vastaperustettuun Bretton Woods järjestelmään nousi ajankohtaiseksi syksyllä 1946, jolloin asiasta alettiin tehdä ensimmäisiä epävirallisia tunnusteluja. suomen jäsenyysprosessin liikkeelle saattamiseen ja kulkuun vaikuttivat monet toimijat, mutta pääosassa jäsenyysprosessin alkaessa olivat ulkoasiainministeriö, suomen Washingtonin suurlähetystö ja suomen Pankki. ulkoasiainministeriönkauppapoliittinenosasto toimi yhteistyössä Washingtonin suurlähetystön kanssa tiedotettaessa järjestöistä suomen suuntaan ja ensikontaktien luomisessa. sodanjälkeisinä vuosina kauppapoliittisen osaston rooli korostui, kun suomen luotontarve kasvoi (nevakivi 1988, ). suomen Pankin johtokunta pääjohtaja sakari tuomiojan johdolla toimi tärkeänä neuvoa antavana elimenä jäsenyyshakuprosessin aikana vuosina , esimerkiksi käytäessä neuvonpitoa suomelle järjestöissä lankeavien jäsenosuuksien suuruudesta. Yhdysvallat oli ollut tärkeä suomen valtion luotonantaja ensimmäisen maailmansodan jälkeen, joten toisen maailmansodan jälkeen suomen Washingtonin lähetystön kautta pyrittiin mahdollisimman nopeasti tiedustelemaan mahdollisuuksia dollariluottoihin. lainansaantipyrkimyksiä tehostettiin, etenkin suhteessa Yhdysvaltoihin, jonka export import Bankista pyrittiin saamaan kaivattua ulkomaista luottoa 16. tämä ei onnistunut vielä vuonna 1945, mutta tilanne kuitenkin muuttui jo seuraavana vuonna. Vuonna 1946 suomen valtio sai Yhdysvalloista erilaisina pitkäaikaisina lainoina ja vanhojen lainojen lisäyksinä yhteensä 48 miljoonaa dollaria, mikä oli huomattavasti enemmän kuin mistään muusta maasta 17.Vuoden 1946 aikana käytyjen lainaneuvotteluiden vaikutus tuli olemaan merkittävä suomen päätöksessä pyrkiä jäseniksi Bretton Woodsin instituutioihin Lainaneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa Vuoden 1946 maaliskuussa suomen Washingtonin lähetystön kaupallinen avustaja ragnar smedslund totesi ulkoasiainministeriölle lähettämässään kirjeessä export import Bankin taloudellisen neuvonantajan august Maffreyn toistaneen kehotuksensa suomellepyrkiä kansainvälisen valuuttarahaston ja kansainvälisen jälleenrakennuspankin jäseniksi luotonsaannin varmistamiseksi. Maffrey oli sekä marraskuussa 1945 että helmikuussa 1946 smedslundin kautta kehottanut suomea hakemaan jäsenyyttä. se, että suomi ei ole vielä tuolloin ollut solminutlopullista rauhansopimusta,eimaffreyn mielestä ollut este suomen mahdollisille jäsenyyksille. 18 talouden vakauttaminen, jälleenrakennus ja sotakorvaukset rasittivat valtion taloutta ja nostivat ulkomaisen lainan tarvetta. exportimport Bankin luottojen tuella arveltiin selvittävän vuodesta 1946 ja loppukesästä 1946 suomessa pyrittiin aikaansaamaan uusia lainaneu 17 Muita Suomen valtion vuonna 1946 saamia ulkomaisia pitkäaikaisia lainoja olivat Brasilia, 6miljoonaa dollaria; Ruotsi, 18 milj. kruunua ja Islanti, 0,2 milj. dollaria, yhteensä noin 8060 milj. markkaa. Valtion kaikki lyhyt ja pitkäaikaiset ulkomaiset lainat olivat yhteensä milj. markkaa. Valtion ulkomainen velka vuonna 1946 oli 14 %suhteessa BKT:hen ja kotimainen 28 %. Suomen pankki 1947, 21 23; Hjerppe UM [Suomen liittyminen I], kirjelmä

10 Andrea Lorenz Wende votteluja Yhdysvaltojen kanssa. tämä osoittautui kuitenkin erittäin vaikeaksi. ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston osastopäällikkö Matti Virkkunen apunaan vuorineuvos Walter Gräsbeck yrittivät elokuussa 1946 lähteä lainaneuvottelumatkalle Yhdysvaltoihin, mutta Yhdysvaltojen hallituksen asenne oli hyvin torjuva. neuvottelijoita jopa suorasanaisesti käskettiin lykkäämään suunniteltua vierailumatkaa export import Bankiin Yhdysvaltoihin ilman, että annettiin tarkempia syitä kielteiseen kantaan (Paasikivi 1985, 347). lainan saanti muualta kuin Yhdysvalloista oli tällöin hyvin epätodennäköistä, joten pyrkimyksiin saada luottoja Yhdysvalloista panostettiin suomessa. aikaisemmin toukokuussa 1946 suomen Pankin pääjohtaja sakari tuomioja oli korostanut pikaisten lainaneuvottelujen tähdellisyyttä export import Bankin kanssa, sillä suomen mahdollisuuksista päästä kansainvälisen jälleenrakennuspankin ja kansainvälisen valuuttarahaston jäseniksi tulevaisuudessa ei vielä tässä vaiheessa ollut tietoa. Presidentti Paasikiveä pyydettiin tilanteen selvittämiseksi tekemään epävirallisella tasolla tiedusteluja, jotta Yhdysvaltojen suhtautumisesta saataisiin selvyys ja pysähtyneet lainaneuvottelut uudelleen käyntiin. syyskuun loppupuolella Paasikivi kävikin neuvotteluja suomen taloudellisesta tilanteesta Yhdysvaltojen suurlähettilään Maxwell M. hamiltonin kanssa. Paasikivi painotti suomen tilanteen vakavuutta ja suomen luotonsaantitarvetta, jotta taloudellisesti raskaasta siirtymäkaudesta eli maan jälleenrakennuksesta ja sotakorvauksista selvittäisiin. Vastauksessaan suurlähettiläs hamilton totesi, että export import Bank oli lopettamassa jälleenrakennuslainojen myöntämisen ulkomaiden hallituksille ja kehotti suomea liittymään jäseneksi kansainväliseen jälleenrakennuspankkiin, joka vuoden 1947 alusta alkaisi hoitaa ulkomaista luotonantoa (Paasikivi 1985, 314, ). kansainvälisen jälleenrakennuspankin tulisi siis olla tulevaisuudessa suomen lainaanomusten ensisijainen kohde. suomen hallitukselle selvisi siis syksyn 1946 mittaan, että luottoanomukset tulisi suunnata tulevaisuudessa kansainväliseen jälleenrakennuspankkiin. tämän vuoksi päätettiin ottaa selvää jäseneksi liittymisen ehdoista ja siitä, kuinka pian luottoa olisi mahdollisesti saatavissa. lokakuussa 1946 ulkoasiainministeriöstä lähetettiin Washingtonin lähetystölle pyyntö tutkia suomen mahdollisuuksia liittyä kansainväliseen valuuttarahastoon ja kansainväliseen jälleenrakennuspankkiin italian mallin mukaisesti eli ennen lopullisen rauhansopimuksen allekirjoittamista. Washingtonin lähetystön vastauksessa 31. lokakuuta todettiin, että suomen tapaus tullaan arvioimaan on its own merits, kuten kansainvälisen valuuttarahaston apulaissihteeri roman l. horne oli lähetystön edustajille todennut. samalla horne oli kehottanut ulkoasiainministeriötä tekemään epävirallisia tiedusteluja Yhdysvaltojen apulaisulkoministeri William Claytonille suomen mahdollisuuksista sekä myös selvittämään ison Britannian tuki hankkeelle. horne painotti, että suomen oli otettava huomioon jäsenyyden kansainvälisessä valuuttarahastossa olevan edellytys jäseneksi pääsylle kansainväliseen jälleenrakennuspankkiin. 19 tässä vaiheessa tuli ajankohtaiseksi kääntyä suomen Pankin puoleen, jolta toivottiin asiantuntijalausuntoa kansainvälisen valuuttarahaston jäsenyyshankkeen suhteen. 19 UM [Suomen liittyminen I], sähke , kirjelmä no. 7284/

11 KAK 3/ Suomen Pankin lausunto syksyllä 1946 ulkoasiainministeriö kääntyi marraskuussa 1946 suomen Pankin johtokunnan puoleen tiedustellen sen kantaa liittymisestä kansainväliseen valuuttarahastoon. 19. marraskuuta 1946 johtokunnan antamassa lausunnossa tuotiin esille mahdolliset liittymisen jälkeiset vaikeudet liittyen itsenäiseen valuuttapoliittiseen päätöksentekoon. toisena asiana pohdittiin suomen mahdollisuuksia suorittaa tuleva jäsenosuus kansainväliselle valuuttarahastolle sekä kansainväliselle jälleenrakennuspankille, sillä suomen kulta sekä valuuttavarantojen pienuus saattoivat hankaloittaa kyseisten maksujen suorittamista. lausunnossa kuitenkin todettiin, että mahdollisuus maksaa suuri osuus kotimaisella valuutalla auttaisi huomattavasti suomen kykyä suoriutua maksusta. Markan alkukurssin määräytyminen ja siihen sitoutuminen olivat suomen Pankin johtokunnan mukaan kuitenkin suurempia ja mahdollisesti ongelmallisempia kysymyksiä. suomen hinta ja kustannustason kehitys antoivat aihettahuoleen hallittavan valuuttakurssin saavuttamisesta lähiaikoina. alkukurssin määrääminen olisi täten kovin vaikea tehtävä, ja sillä saattaisi olla kauaskantoiset vaikutukset suomen taloudelliselle kehitykselle. 20 suomen Pankin johtokunnan lausunnossa tuli esille huoli vientiteollisuuden kilpailukyvyn säilyttämisestä myös pitkällä aikavälillä. Valuuttakurssien olisi pystyttävä joustamaan, jos hintatason kohoaminen sitä vaatisi, jotta suomenvientiteollisuuden edut tulisivat turvatuiksi. Bretton Woodsin sopimusten mukainen vakaiden valuuttaolojen toteuttaminen saattaisi johtaa vakaviin talouspoliittisiin ongelmiin tulevaisuudessa, jos suomen kurssimuutosanomuksiin ei pystyttäisi suostumaan. johtokunnan lausunnossa väläytettiin jopa sitä mahdollisuutta, että suomen olisi siinä tapauksessa erottava kansainvälisestä valuuttarahastosta ja kärsittävä tuolloin arvovaltatappio ulkomaiden silmissä. näin ollen suomen olisi mahdollisesti parempi liittyä kansainvälisen valuuttarahaston jäseneksi vasta myöhemmässä vaiheessa, kun kotimainen talouselämä olisi saatu tasapainoon ja vakiintumaan. toisaalta liittymisen myötä suomi liittyisi osaksi laajaa kansainvälistä järjestöä ja pääsisi mukaan kansainväliseen yhteistyöhön. Myös niin kansainvälisen valuuttarahaston kuin kansainvälisen jälleenrakennuspankin tarjoamat edut olisivat suomelle ensiarvoisen tärkeitä. Yhtenä tärkeänä liittymisen puolesta puhuvana asiana johtokunta näki sen suomen talouspoliittisille käytännöille asettamat tiukat vaatimukset. suomen olisi pakko pyrkiä määrätietoisesti vakaannuttamaan taloutensa sekä pistettävä palkkatasonsa kuriin. 21 tiukan talouspolitiikan harjoittaminen vastasi myös suomen Pankin johtokunnan pyrkimyksiä, ja tässä suhteessa kansainvälisen valuuttarahaston säännökset olisivat tukena vakaata talouspolitiikkaa ajettaessa. suomen Pankki päätyi lausunnossaan tukemaan suomen liittymistä järjestöihin, sillä liittymisestä saatavat edut nähtiin kaikesta huolimatta suuremmiksi kuin mahdolliset haitat. etenkin kansainvälisen jälleenrakennuspankin myöntämät pitkäaikaiset lainat tulisivat kovaan tarpeeseen. Pankki pidätti kuitenkin itselleen oikeuden olla mukana vaikuttamassa päätöksenteossa muun muassa suomen alkukurssia määrättäessä, jotta saataisiin aikaan sellainen 20 UM [Suomen liittyminen I], Sp:n lausunto UM [Suomen liittyminen I], Sp:n lausunto

12 Andrea Lorenz Wende valuuttakurssin taso, jonka ylläpitäminen myös pitkällä aikavälillä olisi realistista. 22 kansainvälisen valuuttarahaston jäsenyys oli suomelle huomattavasti vaikeampi asia taloudellisesta näkökulmasta. kun jo neuvottelujen alkuvaiheessa oli käynyt selväksi, että kansainvälisen jälleenrakennuspankin jäsenyys vaati ensiksi kansainvälisen valuuttarahaston jäsenyyden, oltiin siihen nyt valmiita suomen Pankilta saatujen perusteiden turvin. 5. Viralliset jäsenyysneuvottelut vuonna UM [Suomen liittyminen I], Sp:n lausunto Vuoden 1947 alussa suomen edustajat kääntyivät Yhdysvaltojen ja ison Britannian hallitusten puoleen tiedustellen niiden mahdollista tukea suomen jäsenyydelle järjestöissä. Yhdysvalloilla ja isolla Britannialla oli lähes puolet äänimäärästä, joten suomen anomuksen läpimeno vaati kummankin maan tuen. neuvostoliiton jättäytyessä järjestöjen ulkopuolelle Yhdysvaltojen asema korostui entisestään. sekä Yhdysvalloissa että isossa Britanniassa suomen lähetystöjen epäviralliset tiedustelut saivat myönteisen vastaanoton. Washingtonin lähetystö jätti suomen alustavan jäsenanomuksen kansainväliseen valuuttarahastoon 10. tammikuuta Maaliskuussa kansainvälisessä valuuttarahastosta ilmoitettiin suomen voivan jättää viralliset jäsenanomuksensa kansainväliseen valuuttarahastoon ja kansainväliseen jälleenrakennuspankkiin, jotka jätettiin huhtikuun 11. päivänä sekä ulkoasiainministeriössä että suomen valtionjohdossa oltiin erittäin kiinnostuneita maksettavaksi lankeavien jäsenosuuksien suuruudesta. tämä tärkeä päätös saataisiin kuitenkin selville vasta kansainvälisen valuuttarahaston ja kansainvälisen jälleenrakennuspankin vuosikokouksen yhteydessä syksyllä 1947, jossa myös suomen jäsenyyshakemus käsiteltäisiin. kansainvälisen valuuttarahaston apulaissihteeri horne arvioi keväällä summan pyörivän noin 35 miljoonan dollarin paikkeilla Suomen jäsenosuudet järjestöissä toukokuun 29. päivälle 1947 päivätyssä suomen Pankista ulkoasiainministeriölle annetussa lausunnossa suomen liittymisestä Bretton Woodsiin, kirjoittajina taloustieteilijät Mikko tamminen, Bruno suviranta, ragni Bärlund ja a.e. tudeer, käsiteltiin suomen tulevia jäsenosuuksia järjestöissä ja markan alkukurssin asettamista. se, että ulkoasiainministeriö pyysi lausuntoa suomen Pankilta, on osoitus asian tärkeydestä ja toisaalta siitä, että suomen Pankki haluttiin pitää mukana päätöksenteossa. suvirannan jo edellisenä vuonna laatiman laskelmanmukaan suomen jäsenosuudeksi kansainvälisessä valuuttarahastossa tulisi jopa 49 miljoonaa dollaria. Ministeriön omien laskelmien mukaan se tulisi olemaan 35 miljoonaa dollaria, kun uusille jäsenille myönnetty alennus oli laskettu mukaan. kirjoittajat puolestaan toivat esille sen näkökulman, että kansainvälisessä valuuttarahastossa jäsenmaan maksaman jäsen 23 Kansainvälisen valuuttarahaston pääoma muodostui sekä kulta että valuuttavarannoista. Eri maiden osuus (eli rahastolle suoritettava kertamaksu) rahaston pääomasta määräytyi niiden ulkomaankaupan ja kansantulon suuruuden perusteella. Valuuttarahasto suoritti jäsenmaidensa osuuksien tarkastuksia säännöllisin väliajoin ja saattoi ehdottaa jäsenosuuksien muuttamista. Myös jäsenmaa saattoi itse omasta aloitteestaan pyytää oman osuutensa nostamista. Suomen osuutta korotettiin mm. vuosina 1959 ja Vesanen 1973, ; UM [Suomen liittyminen I]. 313

13 KAK 3/2007 osuuden suuruus määräsi myös saatavien luottojen määrän. suuria luottoja tarvitsevalle maalle oli näin ollen hyödyllistä maksaa suuri suoritus saadakseen jäsenyydestä parhaan hyödyn irti. kansainvälisen jälleenrakennuspankin suhteen jäsenmaiden osuuksien suuruus ei vaikuttanut saatavissa olevan pitkäaikaisen luoton määrään. suomen valtiolle olisi siten edullisempaa, jos sille lankeava maksu kansainvälisessä valuuttarahastossa olisi suurempi kuin kansainvälisessä jälleenrakennuspankissa. 24 tällainen järjestely oli kuitenkin harvinaista ja sääntönä pidettiin osuuksien määräämistä samansuuruisiksi, joten kirjoittajien mukaan suomen oli järkevä pyrkiä saamaan osuutensa niin suuriksi kuin mahdollista. esimerkiksi kansainväliselle valuuttarahastolle heti maksettavaksi lankeava summa olisi kuitenkin suhteellisen pieni. kyseisen alkumaksun määräämisperusteelle oli kaksi erilaista laskukaavaa. jäsenmaan osuudesta oli maksettava 25 prosenttia kullassa tai dollareissa ja loput oman maan valuutassa. toisena perusteena alkumaksun laskemiseksi voitiin järjestön sääntöjen mukaan määrätä jäsenmaa maksamaan rahastolle 10 prosenttia kulta ja dollarireserveistään. jälkimmäinen olisi suomelle edullisin vaihtoehto, johon kirjoittajien mukaan olisi pyrittävä. suomen Pankin kulta ja dollarisaatavat olivat kuluneen vuoden aikana noin 8miljoonan dollarin luokkaa, joten tämän laskukaavan mukaisesti suomelle heti lankeava maksusuoritus olisi noin dollaria. kansainvälisen jälleenrakennuspankin kohdalla suurimman osan alkumaksusta saisi suorittaa omassa valuutassa, mistä suomi pystyisi huomattavasti helpommin suoriutumaan UM [Suomen liittyminen I], lausunto UM [Suomen liittyminen I], lausunto kesäkuun lopulla suomen ulkoministeriö sai luottamuksellisesti tiedon kansainvälisen valuuttarahaston johtokunnalta, että jäsenosuudeksi syyskuun vuosikokouksessa esitettäisiin 38 miljoonaa dollaria, josta dollarimaksu olisi 2prosenttia eli dollaria ja loput maksettaisiin omassa valuutassa. samansuuruista osuutta tultaisiin ehdottamaan myös kansainvälisen jälleenrakennuspankin jäsenosuudeksi. suomen Pankin 24. heinäkuuta 1947 antamassa lausunnossa ilmoitettiin hyväksyntä sekä kansainvälisen valuuttarahaston että kansainvälisen jälleenrakennuspankin suomelle asettamille liittymisehdoille eli käytännössä jäsenosuuksien suuruudelle. 26 kansainvälisen valuuttarahaston ja kansainvälisen jälleenrakennuspankin johtokuntien vuosikokouksessa lontoossa syyskuussa 1947 suomi hyväksyttiin virallisesti molempien järjestöjen jäseneksi. suomelle annettiin aikaa 15. maaliskuuta 1948 asti hyväksyä johtokuntien asettamat ehdot ja ratifioida liittymissopimukset. samalla vahvistettiin suomelle saman vuoden kesäkuussa epävirallisesti ilmoitetut jäsenosuudet järjestöissä (imf 1947, 33 35). suomen hallituksen seuraavaksi tehtäväksi tuli saada eduskunnan hyväksyntä liittymiselle, koska sillä oli lopullinen päätösvalta hyväksyä jäsenosuuksien maksu ja siten suomen liittymisestä Jäsenyysasian eduskuntakäsittely syksyllä 1947 suomen eduskunta sai käsiteltäväkseen hallituksen lakiesityksen 27.jäsenyys 26 pääosa rahaston jäsenosuudesta suoritettiin markkamääräisillä velkakirjoilla. Vesanen 1973, ; UM [Suomen liittyminen II], Sp:n lausunto Hallituksen esitys Eduskunnalle [no 75] laiksi Kansainvälistä valuuttarahastoa ja Kansainvälistä jälleenrakennus 314

14 Andrea Lorenz Wende pankkia koskevien sopimusten eräiden määräysten hyväksymisestä. Valtiopäiväasiakirjat, AIII:1/1947 vp. 28 KA [Valtioneuvoston ptk. 1947]; UM [Valtioneuvoston ulkoasiainvaliok. ptk. 1947]. 29 EK [Edusk. ulkoasiainvaliok. ptk vp.], no. 25. asia oli keväällä edennyt valtioneuvostossa ongelmitta. hallituksen jäsenet puoluetaustasta riippumatta näyttivät tukevan yksimielisesti päätöstä liittyä jäseniksi kansainväliseen valuuttarahastoon ja kansainväliseen jälleenrakennuspankkiin. lakiehdotuksen perusteluissa oli painotettu jäsenyyden tärkeyttä suurella tarpeella saada ulkomaista luottoa. 28 tämä puolestaan vaati suomen valtiolta kansainvälistä taloudellista yhteistyötä. eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa suomen Pankin pääjohtaja sakari tuomioja korosti jäsenyyden merkitystä suomen rahaoloja vakauttavana tekijänä. tuomioja arvioi puolestaanlainantarpeen vuodelle 1948 olevan jopa 90 miljoonaa dollaria. tuomiojan arvion mukaan lainansaantimahdollisuudet muualta kuin kyseisistä järjestöistä eli käytännössä kansainvälisestä jälleenrakennuspankista olivat hyvin pieniä. suomen kaltaiselle valuutta ja pääomaköyhälle maalle jäsenyyden tuomat edut olisivat suuremmat kuin jäsenosuuksien aiheuttamat kustannukset. 29 eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan käsittelyssä suomen kansan demokraattisen liiton (skdl) edustajat korostivat puolestaan niin valiokuntakäsittelyssä kuin myöhemmin eduskunnan täysistunnoissakin jäsenyyden mahdollisia haittavaikutuksia etenkin suomen ulkopoliittisiin suhteisiin. neuvostoliitto kun ei edelleenkään ollut ratifioinut sopimuksia ja näytti jäävän järjestelmän ulkopuolelle. Myös suomen mahdollisuuksia saada tarvittavia lainasummia kansainvälisestä jälleenrakennuspankista epäiltiin. takeita tulevista dollarilainojen myöntämisistä suomelle ei tietenkään ollut, mutta kuten tuomiojakin totesi: Muut tiet ovat tukossa.mahdollisen avun saanti siirtyisi, jos jäseneksi pyrkimistä siirrettäisiin. hallituksen linjaa valiokunnassa myötäili puolestaan muun muassa ruotsalaisen kansanpuolueen j.o. söderhjelm. hän piti puheenvuorossaan liittymisasiaa kiireellisenä, sillä ilman luottoa suomella ei ollut mahdollisuuksia viennin kasvattamiseen. teollisuus, etenkin metsäteollisuus tärkeänä vientialana, tarvitsi investointeja. 30 ulkoasiainvaliokunnan käsittelyn aikana esitettyjen lausuntojen ja puheenvuorojen perusteella voi päätyä siihen, että yleinen huoli suomen talouden selviytymisestä oli kaikkein painavin syyliittymisen saamalle kannatukselle niin hallituksessakuinmyös eduskunnassa. taloudellisen tuen tärkeys oli siis etusijalla, mutta kutenulkoministeri Carl enckell valiokunnalle antamassaan tilanneselostuksessa tammikuussa 1948 totesi, oli suomen etujen mukaista päästä osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön moninaisten järjestöjen ja sopimusten kautta. 31 kansainväliseen valuuttarahastoon ja kansainväliseen jälleenrakennuspankkiin liitetty poliittinen aspekti oli huomattavasti vähäisempi kuin esimerkiksi edellisenä kesänä käsittelyssä ollut kutsu Marshall avun suunnittelukokoukseen Pariisiin, joten valiokunnan päätös oli skdl:n vastustuksesta huolimatta ennakoitavissa. eduskunta hyväksyi hallituksen lakiehdotuksen vuoden 1947 joulukuussa ja suomi liittyi virallisesti asianomaisiin järjestöihin EK [Edusk. ulkoasiainvaliok. ptk vp.]; Valtiopäiväasiakirjat, ptk. III/1947 vp., , KA Carl Enckellin arkisto,

15 KAK 3/2007 tammikuuta suomen valtionjohdon ja eduskunnan myönteinen kanta jäsenyyshankkeeseen oli edellytys jäsenyyden toteutumiselle. se, että skdl:n eduskuntaryhmä vastusti hallituksen lakiehdotusta jäsenyydestä järjestöissä sekä pyrki ehdotuksen eduskuntakäsittelyn aikana tekemään liittymisestä ulkopoliittista kysymystä, ei lopulta vaikuttanut jäsenyyshankkeen edistymiseen tai lopputulokseen huolimatta skdl:n hallitusvastuusta. Pääministeri Mauno Pekkala (skdl) puolsi jäsenyyshanketta. reaalitaloudellinen tilanne painoi enemmän hallituksenjäsentenvaakakupissakuin puoluepoliittiset ideologiat. neuvostoliiton suhtautuminen järjestöihin pyrkimiseen sekä suomen että ruotsin tapauksissa nousi keskusteluissa esille, mutta se ei koskaan muodostunut kuitenkaan ratkaisevaksi kysymykseksi liittymispäätöstä lopulta tehtäessä. Vuoden 1944 Bretton Woodsin konferenssin virallisena koollekutsujana ja isäntänä toimi Yhdistyneet kansakunnat, joka osaltaan vaikutti siihen, että syntynyt järjestelmä ja sen järjestöt nähtiin periaatteessa universaaleina ja kaikille avoimina (Paavonen 1998, 84 85). neuvostoliitto oli yksi järjestelmän perustajajäsenistä ja sen asenne järjestöihin oli prosessin alkuvaiheessa myönteinen, vaikkakaan maa ei lopulta koskaan ratifioinut sopimuksia. tilanne muuttui vasta niin kutsutun kylmän sodan puhjettua 1940 loppupuolella. tämän seurauksena muun muassa Puola ja tšekkoslovakia erosivat järjestöistä 1950 luvulla. suomen liittymisprosessi osoittautui lopulta suhteellisen mutkattomaksi. Virallinen jäsenanomus jätettiin huhtikuussa 1947 ja jäsenyyshakemus hyväksyttiin vielä saman vuoden syyskuussa. suomen jäsenyys sai tärkeimpien eli suurimpien jäsenmaiden tuen taakseen. jäsenosuuden määrittelyssä käytettiin suomelle edullisinta laskukaavaa, jonka voidaan olettaa herättäneen tyytyväisyyttä etenkin suomen Pankissa. 6. Johtopäätelmät artikkeli osoittaa, että suomessa seurattiin tarkkaan Bretton Woods järjestelmän kehittymistä ja osattiin arvioida mahdollisen jäsenyyden aiheuttamat hyödyt ja ongelmat suomen taloudelle. suomen Pankissa oltiin alusta alkaen hyvin perillä liittoutuneiden rahapoliittisista suunnitelmista, missä korostui ruotsin keskuspankin rooli. sen säännöllisen tiedonvälityksen avulla suomen Pankissa ja sen johdossa pysyttiin mukana kansainvälisessä keskustelussa. suomen taloustieteilijöiden, viranomaisten ja päättäjien keskusteluissa päädyttiinkin positiiviselle kannalle jäsenyysprosessin aloittamisen suhteen. toisin kuin suomessa ruotsissa nopea jäsenyys ei saanut samanlaista kannatusta ja sen seurauksena siellä jäätiin odottavalle kannalle. on mielenkiintoista, että Yhdysvallat kannusti suomea hakemaan jäsenyyttä. selkeät kehotukset Yhdysvalloista, etenkin export import Bankista, pyrkiä jäseneksi järjestöihin vaikuttivat huomattavasti suomen hallituksen ratkaisuun aloittaa jäsenyystunnustelut. analysoidun aineiston pohjalta näyttäisi siltä, että alussa hallituksella oli etusijalla jäsenyys ulkomaisia luottoja myöntävässä kansainvälisessä jälleenrakennuspankissa, mutta kun selvisi, että sen jäsenyys vaati jäsenyyden myös kansainvälisessä valuuttarahastossa, oltiin siihen suomen Pankin puoltavan kannan myötä valmiita. Vaikea taloudellinen tilanne teki kaikki luotonsaantimahdollisuudet suomen hallitukselle kiinnostaviksi. suomen jäsenyyshankkeen tapahtumat nostavat selkeästi esille sen, kuinka 316

16 Andrea Lorenz Wende valtionjohdossa taloudelliset päämäärät olivat liittymispäätöksen kantava voima. jäsenyysneuvotteluissa merkittävästi toimineen suomen Pankin intresseissä oli liittyä kansainväliseen valuuttakurssijärjestelmään, ja kun konkreettinen mahdollisuus jäsenyyteen tarjoutui vuoden 1946 aikana, suomen Pankki asettui alusta lähtien tukemaan maan jäsenyyspyrkimyksiä. klaus Waris totesi vuonna 1985 tehdyssä haastattelussa pääjohtaja sakari tuomiojan tuen olleen jäsenyyshankkeen toteutumiselle ratkaisevan 32.osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön uuden valuuttakurssijärjestelmän puitteissa nähtiin yhtenä keinona turvata suomelle edullinen taloudellinen kehitys. suomen Pankissa todettiinkin, että lainansaantimahdollisuuksien parantaminen oli yksi päällimmäisistä ja akuuteimmista syistä jäsenyysponnistelujen aloittamiselle. ulkomaisen luotonsaannin turvaamiseksi suomen oli kyettävä vakuuttamaan luottokelpoisuutensa, ja tässä osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön uuden valuuttakurssijärjestelmän puitteissa nähtiin yhtenä keinona. kansainvälisessä talouspoliittisessa kehityksessä mukana pysyminen ja yhteyksien vahvistaminen lännen suuntaan olivat todennäköisesti kansainvälisen valuuttajärjestelmän jäsenyyden mukana tulleita tervetulleita etuja. suomessa on toteutettu hyvin järjestelmällistä rahapolitiikkaa 1800 luvun lopusta lähtien, ja integroituminen läntiseen rahajärjestelmään on ollut keskeisellä sijalla. kun ensimmäinen ja toinen maailmansota katkaisivat 32 Klaus Waris toimi vuosina Kansainvälisessä jälleenrakennuspankissa ja vuodesta 1958 Kansainvälisessä valuuttarahastossa Suomen edustajana. Suomen pankin pääjohtaja hänestä tuli vuonna KA [Tuomiojan arkisto, ]. suomen rahajärjestelmän kansainvälisen yhteyden, sitoutui suomi rauhan palattua suhteellisen nopeasti kansainvälisiin valuuttakurssijärjestelmiin luvulla toteutunut jäsenyys euroopan unionissa ja euroopan talous ja rahaliitossa emu:ssa ovat jatkaneet suomen valuuttapoliittista linjausta. Myös tätä päätöstä edelsi vilkas keskustelu emu jäsenyyden haitoista ja hyödyistä ja argumenteissa heijastuivat samanlaiset epäilyt ja toiveet kuin aikanaan Bretton Woods järjestelmää käsiteltäessä 1940 luvulla. Arkistolähteet eduskunnan kirjasto (ek) [edusk. ulkoasiainvaliok. ptk vp.] eduskunnan ulkoasiainvaliokunta, pöytäkirjat (ptk.), 1947 valtiopäivät (vp.). Valtiopäiväasiakirjat, 1947 valtiopäivät (vp.), Pöytäkirjat (Ptk), asiakirjat (a). kansallisarkisto (ka) Carl enckellin arkisto, 112. eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan pöytäkirjat ja annetut selostukset [rangellin arkisto, ] j.w. rangellin arkisto, kotelo 23, k.o. alho : kertomus allekirjoittaneen matkasta ruotsiin [rangellin arkisto, ] j.w. rangellin arkisto, kotelo 23, ivar rooth [rangellin arkisto, ] j.w. rangellin arkisto, kotelo 25, Br. suviranta : eräitä huomioita ruotsin matkalta. [tuomiojan arkisto, ] sakari tuomiojan arkisto, kotelo 5, Br. suviranta [tuomiojan arkisto, ] sakari tuomiojan arkisto, kotelo 16, klaus Wariksen haastattelu [Valtioneuvoston ptk., 1947] Valtioneuvoston pöytäkirjat 1947, iv, X,Xii. 317

17 KAK 3/2007 ulkoasiainministeriö (um) arkisto [Valtioneuvoston ulkoasiainvaliok. ptk. 1947] Cb, Valtioneuvoston ulkoasiainvaliokunnan pöytäkirjat [suomen liittyminen i] ryhmä 113, osasto d6& 7, imf/ibrd suomen liittyminen i, [suomen liittyminen ii] ryhmä 113, osasto d6 &7,iMF/iBrd suomen liittyminen ii, Kirjallisuus ahlström, G. ja Carlson, B. (2006), sweden and Bretton Woods, , lund Papers in economic history no Becker, W.h. ja McClenahan jr., W.M. (2003), The Market, the State, and the Export Import Bank of the United States, , Cambridge university Press, new York. Bordo, M.d. (1993), the Bretton Woods international Monetary system: ahistorical overview, teoksessa Bordo, M.d. ja eichengreen, B. (toim.), ARetrospective on the Bretton Woods System: Lessons for International Monetary Reform,university of Chicago Press, Chicago: Bärlund, r. (1944), sodanjälkeinen valuuttajärjestelmä, Kansantaloudellinen aikakauskirja 40: dormael, a. van (1978), Bretton Woods Birth of a Monetary System,Macmillan Press, london Basingstoke. eichengreen, B. (1998), Globalizing Capital. A History of the International Monetary System, Princeton university Press, Princeton, new jersey. hjerppe, r. (1996), Finlands Historical National Accounts : Calculation Methods and Statistical Tables, kopi jyvä oy, jyväskylä. imf (1947), second annual Meeting of the Board of Governors 1947, summary Proceedings, Washington d.c. imf (2007), afactsheet the imf at aglance, glance.htm (viitattu ). kuusterä, a. (1997), Markan matkassa suomen rahajärjestelmän historiaa , Kansantaloudellinen aikakauskirja 93: nevakivi, j. (1988), Ulkoasiainhallinnon historia , ulkoasiainministeriö, helsinki. Paasikivi, j.k. (1985), J.K. paasikiven päiväkirjat Ensimmäinen osa , Blomstedt, Y. ja klinge, M. (toim.), WsoY, Porvoo helsinki juva. Paavonen, t.(1998), Suomalaisen protektionismin viimeinen vaihe. Suomen ulkomaankauppa ja integraatiopolitiikka ,suomen historiallinen seura, helsinki. rossi, r. (1946), sodanjälkeinen kansainvälinen valuuttapolitiikka, Kansantaloudellinen aikakauskirja 42: suomen Pankki (1945), Suomen pankin johtokunnan lausunto : Markan arvon vakauttaminen ja ulkomaiset vaihtokurssit, suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja, sarja a: 4, taloudellisia selvityksiä, helsinki. suomen Pankki (1947), Suomen pankin vuosikirja 1946, suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja, helsinki. sydänmäki, e. (1986), Kansainvälinen valuuttayhteistyö ja IMF, suomen Pankki, helsinki. tamminen, M. (1946), Bretton Woodsin sopimukset ja sodanjälkeiset valuuttakurssit, Kansantaloudellinen aikakauskirja 42: tamminen, M. (1947), suomen valuuttapolitiikka ja markan ulkomainen arvo kultakannasta luopumisen jälkeen, suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja, sarja a: 7, taloudellisia selvityksiä, helsinki: Vesanen, t. (1973), Finanssiorgaaneista ja markan kansainvälisestä perusarvosta,suomen lakimiesliiton kustannus oy, helsinki. Williams, j.h. (1944), international Monetary Plans after Bretton Woods, Foreign Affairs 23:

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Kulta sijoituskohteena

Kulta sijoituskohteena Kulta sijoituskohteena Rahamuseo 28.10.2008 Eija Salavirta PT osasto SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Sisältö Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kultakronologia Kultamarkkinoiden kysyntä-tarjontarakenne

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Kultakanta - unelma maailmanrahasta

Kultakanta - unelma maailmanrahasta Kultakanta - unelma maailmanrahasta Juha Tarkka Suomen Pankin rahamuseo 8.4.2008 Kultakannassa kulta = raha Kultakanta historiassa Ensimmäinen globaali rahajärjestelmä Luonnollinen rahajärjestelmä? Kolme

Lisätiedot

Tiivistelmä esityksestä seminaarissa Itämeren piirin finanssi-integraatio Turussa 16.8.2011

Tiivistelmä esityksestä seminaarissa Itämeren piirin finanssi-integraatio Turussa 16.8.2011 1 Antti Kuusterä Juha Tarkka SUOMEN PANKKI JA SUOMEN TALOUDEN KANSAINVÄLISTYMINEN Tiivistelmä esityksestä seminaarissa Itämeren piirin finanssi-integraatio Turussa 16.8.2011 Suomen Pankin historian alkuvuosikymmenet

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Valtion lainanotto 1800-luvulta nykypäivään. Mika Arola 21.4.2015

Valtion lainanotto 1800-luvulta nykypäivään. Mika Arola 21.4.2015 Valtion lainanotto 1800-luvulta nykypäivään Mika Arola 21.4.2015 Valtionvelka 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1860 1864 1868 1872 1876 1880 1884 1888 1892 1896 1900 1904 1908 1912 1916 1920 1924 1928 1932 1936

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Niin, miksi? Pysäyttää inflaatio; inflaatio oli 1945 pahimmillaan 80 % vuodessa Saada harmaa talous

Lisätiedot

Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori

Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori Valtionvelka (%/BKT) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1860 1863 1866 1869 1872

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä)

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) www.suomenpankki.fi www.rahamuseo.fi www.euro.fi Suomen Pankki ISBN 978-952-462-534-0 (painettu)

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi Ajatuspaja Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Tervetuloa keskustelemaan

Lisätiedot

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9. 8.10.2012 12.10.2012 1 Luennon sisältö 1. Työttömyys kapitalismin ongelmana 2. Työttömyys ja kysynnänsäätely

Lisätiedot

Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä

Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä 97T 759 Jukka Seppinen Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten ja noottikriisin välissä Suomen Historiallinen Seura Helsinki Sisällys SAATTEEKSI 11 JOHDANTO 13 Tutkimustehtävä 13 Käsitteistä 15 Lähteet 17 Aiempi

Lisätiedot

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2012 COM(2012) 792 final 2012/0367 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Rahan evoluutio. JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008

Rahan evoluutio. JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008 Rahan evoluutio JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008 Evoluutio rahataloudessa Rahajärjestelmien ja maksuvälineiden kehitys on esimerkki taloudellisesta evoluutiosta Kehitys tapahtunut evoluutiovoimien

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille

Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille Selvitys 1 (5) VM/1405/03.04.01.00/2012 24.8.2012 Valtioneuvoston oikeuskansleri Selvityspyyntönne 13.8.2012 Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille Valtioneuvoston oikeuskansleri on 13.8.2012 pyytänyt

Lisätiedot

Euro kansainvälisenä valuuttana

Euro kansainvälisenä valuuttana Euro kansainvälisenä valuuttana 2.4. 26 Tapio Korhonen neuvonantaja rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Euro on vakiinnuttanut asemansa dollarin jälkeen toiseksi tärkeimpänä valuuttana maailman valuuttamarkkinoilla.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Suomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 229 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sokerilain 5 :n, kotimaisesta tärkkelystuotannosta annetun lain 3 :n ja kotimaisesta öljykasvituotannosta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 7/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Maailman matkailujärjestön (WTO) perussäännön irtisanomisen hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ

PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ SUOMEN PANKKI LUENTORUNKO Kansainvälinen sihteeristö Kjell Peter Söderlund 25.1.2005 STUDIA MONETARIA 25.1.5.2005 SUOMEN PANKIN RAHAMUSEOSSA PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ VALMISTELU EKP:SSÄ

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.5.2010 KOM(2010) 2010 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Suomen IMF-kriisi 1970-luvulla

Suomen IMF-kriisi 1970-luvulla Suomen IMF-kriisi 1970-luvulla Juha Tarkka Tieteiden yö Rahamuseo, 10.01.2013 Suomi ja IMF IMF perustamisesta sovittiin Bretton Woodsissa 1944 Liittoutuneiden valtojen projekti (tosin NL jättäytyi lopulta

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

EUROOPPA-KOULUN PERUSSÄÄNNÖN JOHDOSTA LAADITUT EUROOPPA-KOULUJEN PERUSTAMISTA KOSKEVAT PÖYTÄKIRJAT SISÄLLYSLUETTELO

EUROOPPA-KOULUN PERUSSÄÄNNÖN JOHDOSTA LAADITUT EUROOPPA-KOULUJEN PERUSTAMISTA KOSKEVAT PÖYTÄKIRJAT SISÄLLYSLUETTELO EUROOPPA-KOULUN PERUSSÄÄNNÖN JOHDOSTA LAADITUT EUROOPPA-KOULUJEN PERUSTAMISTA KOSKEVAT PÖYTÄKIRJAT SISÄLLYSLUETTELO I. Yleiset määräykset II. Luxemburgissa 12. huhtikuuta 1962 allekirjoitetun Eurooppakoulun

Lisätiedot

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut EKP:n päätöksenteko Lähde: EKP:n kotisivut 1. Riippumattomuus Poliittinen riippumattomuus EKP:n riippumattomuus edistää hintavakauden säilymistä. Havainto perustuu laajaan teoreettiseen analyysiin sekä

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman. Rahapoliittinen kädenvääntö

J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman. Rahapoliittinen kädenvääntö J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman Rahapoliittinen kädenvääntö Borgström Snellman Borgström versus Snellman Henrik Borgström nuoremman ja J. V. Snellmanin rahapoliittinen kädenvääntö Suhteellisen

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. Paavo Väyrynen 24.5.2016 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, että kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Rahapoliittisen ajattelun kehitys Juha Tarkka 23.11.2004

Rahapoliittisen ajattelun kehitys Juha Tarkka 23.11.2004 Rahapoliittisen ajattelun kehitys Juha Tarkka 23.11.2004 Katsaus keskuspankin rooliin ja tehtäviin Rahataloudellisten mullistusten vuosisata Rahapolitiikka keskeinen talouspolitiikan osa Rahapolitiikka

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen rahaolot ennen omaa markkaa Suomessa rahana hopearupla ja siihen vaihdettavat setelit vuodesta

Lisätiedot

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on European Law Students Association ELSA Turku ry. 2 Kielet Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta rekisteröimis-

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT

VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT 4.11.2014 VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT 1 Kilpailun tarkoituksena on kullekin kilpailulle laaditun ohjelman mukaan aikaansaada luonnoksia, joiden pohjalta kilpailun päämääränä oleva teos

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

ILMOITUS JÄSENTEN TALOUDELLISISTA SIDONNAISUUKSISTA

ILMOITUS JÄSENTEN TALOUDELLISISTA SIDONNAISUUKSISTA ILMOITUS JÄSENTEN TALOUDELLISISTA SIDONNAISUUKSISTA EUROOPAN PARLAMENTIN TYÖJÄRJESTYKSEN LIITTEESSÄ I OLEVAT EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENTEN MENETTELYSÄÄNNÖT TALOUDELLISTEN SIDONNAISUUKSIEN JA ETURISTIRIITOJEN

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Talousarvion valvontavaliokunta 2004 8. tammikuuta 2004 KERTOMUSLUONNOS PUHEMIEHISTÖLLE entisten jäsenten yhdistyksen vuosikertomuksesta ja tarkastetuista tileistä vuodelta 2002

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

Eurojärjestelmän perusteista

Eurojärjestelmän perusteista Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot