Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista"

Transkriptio

1 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 1 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista Suomen Yrittäjät

2 2 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista SISÄLLYS ESIMERKKILASKELMA PALVELUSETELIN KÄYTÖN TALOUDELLISISTA VAIKUTUKSISTA JA MAHDOLLISUUKSISTA TIIVISTELMÄ: TULOKSENA KYMMENIEN MILJOONIEN SÄÄSTÖ Tulos 1. Volyymi 205 miljoonaa Tulos 2. Säästö 35 miljoonaa Tulos 3. Etuja asiakkaille, kunnalle ja yrityksille ESIMERKKILASKELMA JA SEN PERUSTEET Volyymia kuvaava verrokkiluku Säästöä kuvaava verrokkiluku Laskelmassa huomioidut palvelut Palveluntuottajien määrä kasvaa Jos palvelusetelin käyttö olisi 10 % koko sotesta? YLEISTÄ PALVELUSETELIN KÄYTÖSTÄ Mikä on palveluseteli? Palvelusetelin käyttöönoton toimenpiteet Palvelusetelin käyttöönoton onnistumisen edellytykset Miksi palvelusetelin käyttö kannattaa? KUNNANJOHTAJIEN JA YRITTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ PALVELUSETELISTÄ Palveluseteli käytössä hieman yli puolessa kunnista Johtopäätökset kyselystä MUITA PALVELUTUOTANNON UUDISTAMISEN KEINOJA Sote-uudistus edellyttää valinnanvapauden lisäämistä Palvelualoite-kokeilut Palvelualoitekokeilu Jyväskylässä LOPUKSI... 17

3 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 3 Palveluseteli on yksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapa kunnissa ja kuntayhtymissä. Sen keskeisenä ajatuksena on lisätä kuntalaisten valinnanvapautta. Ideana on, että kunta myöntää kuntalaiselle palvelusetelin, jolla tämä voi hankkia tarvitsemansa sosiaali- tai terveyspalvelun kunnan hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta, kuten kotihoitoyritykseltä tai yksityiseltä lääkäriasemalta. Kuntalainen voi näin valita itse, kuka palvelun hänelle tuottaa, missä ja milloin. Palvelusetelin arvo voi kattaa ostetun palvelun kokonaan tai osittain, jolloin kuntalainen maksaa palveluntuottajalle omavastuuosuuden. Suomen Yrittäjät: Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista Tekijät Anssi Kujala varatoimitusjohtaja Muistion laatimisessa on hyödynnetty mm. Suomen Yrittäjien aineistoa, Jyväskylän kaupungin tietoja sekä Kuntaliiton aineistoa. Kunnallinen ja alueellinen elinkeinopolitiikka Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö p , Mika Haavisto projektipäällikkö, omistajanvaihdokset p , Hannamari Heinonen elinkeinopoliittinen asiamies p , Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, HELSINKI puhelin

4 4 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista 1. TIIVISTELMÄ: TULOKSENA KYMMENIEN MILJOONIEN SÄÄSTÖ Tämä muistio on tehty herättämään keskustelua palvelusetelijärjestelmän mahdollisuuksista. Muistiossa esitetään ensisijaisesti millaisia taloudellisia vaikutuksia palvelusetelin käytöllä olisi, jos kaikki 20 suurinta kaupunkia käyttäisivät palveluseteliä palvelujen tuottamisessa vastaavalla tavalla kuin Jyväskylän kaupunki. Tiedämme, että palvelusetelin käytön kokonaisvolyymi on kaikissa kunnissa Tilastokeskuksen ja Suomen Kuntaliiton laskelmien mukaan 117 miljoonaa euroa vuonna Laskelma kertoo sen, mitä olisivat volyymit ja teoreettinen säästö, jos 20 suurinta kaupunkia käyttäisivät palveluseteleihin suhteessa saman euromäärän per asukas kuin Jyväskylä. Muistiossa käsitellään myös palvelusetelijärjestelmän perusteita, sen käyttöönottoa ja muutamia muita palvelutuotannon uudistamiseen liittyviä aiheita. Suomessa on käyty pitkään keskustelua palvelutuotannon uudistamistarpeista. Julkisen sektorin itsensä tuottamien hyvinvointipalveluiden volyymi lähti voimakkaaseen kasvuun viimeistään vuonna 1972 voimaan tulleesta kansanterveyslaista, jonka konkreettisin ilmentymä oli jokaiseen kuntaan tullut terveyskeskus. Tuosta lähtien on pohdittu myös tuottamistapoja järjestämisen ja tuottamisen erottamista toisistaan, yksityisen sektorin tuottamien palvelujen edistämistä ja myös kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä. Tutkimusten mukaan suomalaisille ei ole merkitystä sillä, kuka hyvinvointipalvelut tuottaa. Tärkeämpiä kriteerejä ovat palvelun laatu, saatavuus ja palveluntuottajan kokemus. Jopa 90 prosenttia väestöstä haluaisi valita palveluntuottajansa itse. 1.1 Tulos 1. Volyymi 205 miljoonaa Jos 20 maamme suurinta kaupunkia käyttäisi saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylä, niin palvelusetelivolyymi olisi näissä 20 kaupungissa yli 205 miljoonaa euroa. 1.2 Tulos 2. Säästö 35 miljoonaa Jyväskylä on ilmoittanut, että palvelusetelin käyttö säästi heiltä 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2013 verrattuna siihen, että kyseiset palvelut olisi tuotettu kaupungin omana

5 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 5 toimintana. Jos 20 maamme suurinta kaupunkia käyttäisi saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylä, niin yhteenlaskettu teoreettinen säästö olisi näissä 20 kaupungissa lähes 35 miljoonaa euroa. 1.3 Tulos 3. Etuja asiakkaille, kunnalle ja yrityksille Palvelusetelijärjestelmä luo parhaimmillaan mahdollisuuksia kaikille toimijoille, lisää yritysten määrää, luo uusia palvelukonsepteja ja tuo mukanaan kansalaisille valinnanvapauden. Palvelusetelijärjestelmän suurimpia hyötyjiä ovat asiakkaat ja kunnat. Asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyy, kun asiakas voi valita itse palveluntuottajansa. Tämä mahdollistaa asiakkaalle hoidon saannin silloin ja sellaisessa paikassa, kuin se kunkin asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin parhaiten sopii. Kokonaisuutena palvelusetelijärjestelmän voidaan odottaa myös parantavan palveluiden laatua, saatavuutta ja hintaa. Järjestelmän asiakaslähtöisyys varmistaa sen, että sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien yritysten on kehitettävä toimintaansa aidosti asiakaslähtöisempään ja laadukkaampaan suuntaan. 2. ESIMERKKILASKELMA JA SEN PERUSTEET Näissä laskelmissa on tehty vertailu Jyväskylän malliin. Laskelma ei huomioi mahdollista nykyistä käyttöä kyseisissä kaupungeissa. Tilastokeskuksen ja Suomen Kuntaliiton kertomien lukujen valossa palvelusetelin käytön kokonaisvolyymi koko kuntasektorilla on tilastoitu olevan 117 miljoonaa euroa vuonna Laskelma kertoo sen, mitä olisivat volyymit ja teoreettinen säästö, jos 20 suurinta kaupunkia käyttäisivät suhteessa saman euromäärän per asukas palveluseteleihin. Laskelma on suuntaa antava, mutta tilastojen valossa se kertoo volyymin ja säästömahdollisuudet. Sataprosenttiseen tarkkuuteen tiedoissa lienee mahdotonta päästä ennen kuin jokainen kunta ryhtyy tilastoimaan vastaavat tiedot kuin Jyväskylä. Laskelmat eivät myöskään ota huomioon sitä, kuinka paljon kunnan oma palvelutoiminta voisi tehostua kirittäjien myötä. Jyväskylässä tämän vaikutus on arvioitu merkittäväksi. Jyväskylä on tehostanut myös omaa palvelutuotantoaan ja pystynyt hillitsemään kustannusten kasvua. 2.1 Volyymia kuvaava verrokkiluku Volyymia kuvaava verrokkiluku on saatu jakamalla Jyväskylän ilmoittama palveluseteleiden yhteenlaskettu euromääräinen käyttö Jyväskylän asukasluvulla = käyttö per asukas.

6 6 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 73,66 Jyväskylässä palvelusetelivolyymi euroa per asukas Saatu verrokkiluku ( ) on kerrottu 20 suurimman kaupungin asukasmäärällä, jolloin on saatu teoreettinen volyymi suurimmille kaupungeille. Esimerkkilaskelma: Palvelusetelin käytön volyymit, jos 20 suurinta kaupunkia käyttäisi suhteessa saman verran kuin Jyväskylä. Jyväskylän kaupunki ilmoittaa käyttäneensä vuonna 2013 palveluseteliostoihin 10 miljoonaa euroa. Jyväskylässä palveluseteliostot ovat noin 2 % koko sote-volyymista. Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton mukaan kaikkien kuntien yhteenlaskettu palvelusetelin käyttö vuonna 2013 oli 117 miljoonaa euroa. Laskelma ei ota huomioon suureksi tiedettyjä eroja kaupunkien välisissä kustannuksissa, vaan laskelmissa on käytetty Jyväskylän tunnuslukuja. Kaupunki Asukasmäärä Käytön volyymi Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Kouvola Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Mikkeli Kotka Salo Asukkaita yhteensä Yhteensä teoreettinen käyttö

7 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista Säästöä kuvaava verrokkiluku Säästöä kuvaava verrokkiluku on saatu jakamalla Jyväskylän ilmoittama palveluseteleiden käytöstä seurannut euromääräinen säästö Jyväskylän asukasluvulla = säästö per asukas. 12,52 Jyväskylässä säästö euroa per asukas Saatu verrokkiluku ( ) on kerrottu 20 suurimman kaupungin asukasmäärällä, jolloin on saatu teoreettinen säästö suurimmille kaupungeille. Esimerkkilaskelma Palvelusetelin käytön tuomat säästöt, jos 20 suurinta kaupunkia käyttäisi suhteessa saman verran. Jyväskylä on ilmoittanut, että säästö vuositasolla vuonna 2013 oli 1,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 säästö oli suurempi (yhteensä 2 miljoonaa euroa) verrattuna siihen jos kyseinen palvelu olisi tuotettu kaupungin omana toimintana. Laskelma ei ota huomioon suureksi tiedettyjä eroja kaupunkien välisissä kustannuksissa, vaan laskelmissa on käytetty Jyväskylän tunnuslukuja. Kaupunki Asukasmäärä Säästö Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Kouvola Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Mikkeli Kotka Salo Asukkaita yhteensä Teoreettinen säästö vuositasolla

8 8 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 2.3 Laskelmassa huomioidut palvelut Jyväskylässä käytössä olevat palvelusetelit: Lapsen infektiosairauden kiireellisen hoidon palveluseteli Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli Neuvonta- ja terapiapalveluiden palveluseteli (lapsiperheet) Omaishoitajien sijaispalveluiden palveluseteli Palvelukodissa tapahtuvan lyhytaikaishoidon palveluseteli Päivähoidon palveluseteli, perhepäivähoito Päivähoidon palveluseteli, päiväkoti Päivähoidon palveluseteli, ryhmäperhepäivähoito Suun terveydenhuollon palveluseteli Tilapäisen kotihoidon palveluseteli kotiutustilanteisiin (seniorit ja pitkäaikaissairaat) Tuetun kotona asumisen palveluseteli Ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluseteli 2.4 Palveluntuottajien määrä kasvaa Palveluseteliä käytettäessä palveluntuottajien määrä kasvaa. Jyväskylän kaupungin tietojen mukaan kaupungissa on vuoden 2015 alusta palvelusetelin avulla tuottavia yrityksiä yhteenlaskettuna 322 kappaletta. Vuonna 2009 Jyväskylässä oli 168 yritystä niissä palveluissa, joissa palveluseteli oli käytössä ja vuonna 2013 vastaava luku oli 298 kpl. Näiden tietojen lähteenä on Jyväskylän kaupungin oma ilmoitus. Palvelusetelin käyttö mahdollistaa siis myös uusien yritysten tulon markkinoille ja edistää markkinoiden toimivuutta. 2.5 Jos palvelusetelin käyttö olisi 10 % koko sotesta? Volyymi ja säästömahdollisuudet ovat suuria. Verrokkina Jyväskylä on hyvä esimerkki, mutta ei senkään palvelusetelin käyttö sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa ole kovin suurta. Jyväskylässä palvelusetelin käyttö on nyt 2 prosenttia kaikista sosiaali- ja terveyspalveluidenmenoista. Jo sen tuplaaminen neljään prosenttiin, kasvattaa valtakunnallisen teoreettisen volyymin kokonaisuudet hurjiksi. Jos palvelusetelin avulla näissä kaupungeissa hankittaisiin peräti 10 prosenttia kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista, olisi näiden lukujen valossa: volyymi olisi reilut miljardia euroa säästöpotentiaali 174,5 miljoonaa euroa.

9 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 9 3. YLEISTÄ PALVELUSETELIN KÄYTÖSTÄ Vuonna 2009 voimaan astunut palvelusetelilaki mahdollistaa palvelusetelien käytön lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. 1 :n mukaan lain tarkoituksena on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin avulla lisätä asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä. Laki antaa kunnille melko vapaat kädet kehittää palvelusetelikäytäntöjä. Palvelusetelin käyttö on kuitenkin jäänyt valitettavan vähäiseksi. Tällä hetkellä palveluseteliä käyttää noin 170 kuntaa Suomen 317 kunnasta. Tilastoitu palvelusetelin käyttö vuonna 2013 oli 117 miljoonaan euroa. Luku on suorastaan koominen mahdollisuuksiin nähden, sillä kuntien sote-volyymi on 21,5 miljardia euroa vuodessa kasvua vuodesta 2012 peräti 900 miljoonaa euroa. Palvelusetelit tuovat selviä hyötyjä asiakkaille eli kuntalaisille. Asiakas voi setelin vulla valita itse palvelun tuottajan. Valinnanvapaudessa ideana on se, että raha seuraa asiakasta. Jos asiakas on tyytyväinen, hän voi käyttää seuraavalla kerralla samaa palvelutuottajaa. Jos palvelu ei miellytä, voi hän vaihtaa paikkaa ja viedä rahat mukanaan. Terveen kilpailun kautta palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustaso paranevat. Palvelusetelin arvo voi kattaa ostetun palvelun kokonaan tai osittain, jolloin kuntalainen maksaa palveluntuottajalle omavastuuosuuden. Palvelusetelin arvo tulee määrittää oikein suhteessa sekä palvelun todellisiin tuotantokustannuksiin että julkisten palvelutuotannon kustannuksiin. Jos palvelusetelin arvo on liian pieni, seteliä ei käytetä. Järjestelmiä kehitettäessä kuntien on avattava oman palvelutuotantonsa kustannukset kehittämällä omaa kustannuslaskentaansa. Tämä on välttämätöntä palveluntuottajien vertailtavuuden vuoksi. Kun kunnan itsensä tuottaman palvelun hinta on tiedossa, niin on helppo määrittää arvo palvelusetelille. Näin myös setelien käyttäjät saavat paremman käsityksen julkisten palveluiden todellisista kustannuksista. Oikeus hakea terveyspalveluja julkiselta tai yksityiseltä sektorilta johtaa valtavaan asenteelliseen ja rakenteelliseen muutokseen. Nämä muutokset pakottavat terveydenhuoltojärjestelmämme täysremonttiin. Monituottajamalli mahdollistaa sen, että erityisesti lapsiperheille, ikäihmisille ja vammaisille turvataan lähipalvelut myös harvaan asutuilla alueilla kehittämällä sähköisiä ja asiakkaiden luokse liikkuvia sosiaali- ja terveyspalveluita. Tällaisia liikkuvia palveluita on jo toteutettu mm. hammashuollon ja magneettikuvausten osalta. Kokemukset ovat osoittaneet, että kun julkisten palvelujen tuottaminen mahdollistetaan yrityksille, syntyy uusia yrityksiä ja usein myös uusia työpaikkoja.

10 10 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 3.1 Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on yksi tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita. Se ei voi kokonaan korvata kunnallista palveluntuotantoa, vaan se on palvelutuotantoa täydentävä vaihtoehto. Palveluseteli on kunnan tai kuntayhtymän myöntämä sitoumus maksaa palveluntuottajan tuottamasta palvelusta ennalta määrätty kustannus = palvelusetelin arvo. Palveluseteliä voi käyttää lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. 3.2 Palvelusetelin käyttöönoton toimenpiteet Tässä kuvataan tiiviisti miten palveluseteli voidaan ottaa käyttöön ja mitä perustoimenpiteitä sen käyttö edellyttää. 1. Kunta määrittelee palvelutarpeen ja myöntää asiakkaalle palvelusetelin. 2. Kunta määrittelee palvelusetelille arvon. Määrittääkseen arvon, kunnan pitää tietää ensiksi paljonko oma tuotanto kussakin palvelussa maksaa. 3. Asiakas valitsee itse palveluntuottajansa kunnan hyväksymien tuottajien joukosta. Palveluntuottajia voivat olla yksityiset yritykset, yrittäjät, järjestöt tai säätiöt. 4. Asiakas maksaa palvelun palvelusetelillä. Seteli voi kattaa koko palvelun hinnan, mutta on mahdollista, että asiakas maksaa palvelusetelin lisäksi osan hinnasta itse. Palveluissa, jotka ovat lain mukaan asiakkaalle maksuttomia, palvelu pitää saada maksutta myös palvelusetelillä. 5. Palvelutuottaja veloittaa palvelusetelin arvon kunnalta. 3.3 Palvelusetelin käyttöönoton onnistumisen edellytykset Palvelusetelin onnistunut käyttöönotto sisältää muutaman kriittisen päätöksen. Ensimmäisessä vaiheessa tehdessään päätöstä palvelusetelin käyttöönotosta kunnan pitää samassa yhteydessä määritellä, miten paljon kyseisestä palvelusta tuotetaan palvelusetelin avulla. Tämä strateginen linjaus on keskeinen palvelumarkkinoiden synnyttämiseksi. Päätös voi olla esimerkiksi linjaus siitä, että tietty prosenttiosuus ko. palvelusta tuotetaan jatkossa palvelusetelillä. Palvelusetelin toimivuuden ja hyötyjen näkökulmasta on keskeistä määrittää palvelusetelin arvo oikein. Kunnan kannattaa ensin laskea mahdollisimman tarkasti oman palvelutuotannon kustannukset ja asettaa sen jälkeen palvelusetelin arvo sellaiseksi, että se on palveluiden käyttäjille ja palveluiden tuottajille aidosti houkutteleva vaihtoehto. Liian alhainen euromäärä johtaa palvelusetelin käyttäjän omavastuuosuuden kasvamiseen ja vähentää näin ollen palvelusetelien käyttöä. Toisaalta palveluntuottajat tarvitsevat korvauksen työstään. Jos arvo määritellään epärealistisen alhaiseksi, jäävät palveluseteleiden hyödyt jäävät kunnilta saamatta. Oikein ja asiakkaan kannalta houkuttelevasti hinnoiteltu palvelusetelijärjestelmä voi olla kunnalle imago- ja kilpailuvaltti.

11 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 11 Kolmas edellytys onnistumiselle on, että henkilökunta sitoutetaan hyväksymään palveluseteli yhdeksi vaihtoehdoksi ja ottamaan se käyttöön asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi palvelusetelistä on tarpeen tiedottaa laajasti kuntalaisille. 3.4 Miksi palvelusetelin käyttö kannattaa? Palvelusetelilain mukaan tarkoituksena on: lisätä asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, tehostaa, monipuolistaa ja joustavoittaa palvelutuotantoa, edistää palvelumarkkinoiden kehittymistä ja tukea pienyrittäjyyttä. Etuja kunnalle tai kuntayhtymälle: kevyempi tapa tuottaa palveluita, palvelusetelitoiminnan avulla vältytään raskailta kilpailutuksilta, antaa yrityksille tasapuolisen mahdollisuuden kilpailla asiakkaiden suosiosta, tuo säästöjä, lisää yrittäjyyttä. Palveluseteliin myönteisesti suhtautuvat näkevät palvelusetelit yksilön valinnanvapautta lisäävänä ja julkisen sektorin kustannuksia säästävänä toimintamallina. Palveluseteli mahdollistaa palveluiden ostamisen yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta, jolloin kysyntä lisää ja monipuolistaa tarjontaa sekä laskee hintoja. Palveluseteli parantaa myös laatua. Ostopäätöksen tekee asiakas, ja jos hän ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hän vaihtaa palveluntuottajaa. Palveluseteliin suhteudutaan osin edelleen myös kielteisesti. Palveluseteli nähdään kalliina ja tehottomana keinona ostaa palveluita. Sitä pidetään kansalaisia eriarvoistavana julkisen palvelutarjonnan eriytyessä entistä selkeämmin pienituloisten ja yksityisen palvelutarjonnan parempituloisten järjestelmäksi. Tämä vastakkainasettelu voidaan kuitenkin kokemusten valossa välttää tehokkaasti määrittelemällä palvelusetelin arvo oikein ja tiedottamalla aktiivisesti palvelusetelistä. Oleellista on myös kattava ja ajantasainen palvelusetelituottajien rekisteri. 4. KUNNANJOHTAJIEN JA YRITTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ PALVELUSETELISTÄ 2014 Suomen Yrittäjät toteutti keväällä 2014 järjestyksessään jo kuudennen Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn. Kyselyyn vastasi yrittäjää ympäri Suomea. Kyselystä julkaistiin raportti, joka on luettavissa osoitteessa Osana Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyä yrittäjiltä kysyttiin myös näkemyksiä kuntien palvelutuotannosta. Vertailutietoa yrittäjien näkemyksille haettiin kysymällä samat kysymykset kunnan- ja kaupunginjohtajilta. Kysely lähetettiin huhtikuun 2014 alussa sähköpostitse kaikille Manner-Suomen 304 kunnan ja kaupunginjohtajalle. Tähän kyselyyn vastasi 131 kunnan- tai kaupunginjohtajaa.

12 12 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista Yrittäjille ja kunnanjohtajille esitettiin seuraavat kysymykset: Onko kunnassasi linjattu palvelutuotantoa eli päätetty, mitä kunta tuottaa itse ja mitä se ostaa yrityksiltä? Miten kunnan tulisi mielestäsi järjestää julkiset palvelut? Onko kunnassasi käytössä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä? Mitkä seuraavista julkisista palveluista kunnat voisivat mielestäsi ostaa yrityksiltä tai järjestöiltä? Mitkä seuraavista kuntien lakisääteisistä tehtävistä voitaisiin mielestäsi poistaa kokonaan kuntien vastuulta? 4.1 Palveluseteli käytössä hieman yli puolessa kunnista Kyselyyn vastanneista kunnista hieman yli puolessa on käytössä palveluseteli. Kunnanjohtajista 51,5 prosenttia (67) vastasi kyllä kysymykseen Onko kunnassasi käytössä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä? Hieman alle puolet eli 46,9 prosenttia (61) kunnanjohtajista vastasi kysymykseen kieltävästi. Kaksi (2) kunnanjohtajaa ei tiennyt, onko heidän kunnassaan käytössä palveluseteliä. Yrittäjistä valtaosa 47,6 prosenttia (2 072) ei tiedä, onko heidän kunnassaan käytössä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli. 32,5 prosenttia vastasi kyllä. Kunnanjohtajien vastaukset edustavat 130 kuntaa tai kaupunkia. Yrittäjävastaajat edustavat lähes 300 kuntaa tai kaupunkia. Onko kunnassasi käytössä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä? 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Yrittäjät Kunnanjohtajat 10 % 0 % 33 % 52 % 19 % 47 % 48 % 2 % Kyllä Ei En osaa sanoa

13 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 13 Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelijakauma, tilanne 12/2013 saakka Palveluseteleiden käyttö (kpl) 12/ Kotihoito (30,5 %) Omaishoito (26,6 %) Suun terveydenhuolto (14,1 %) Perusterveydenhuolto (11,4 %) Veteraanien kotiapu (6 %) Lapsiperheiden kotipalvelu (5,3 %) Erikoissairaanhoito (5,2 %) Psykososiaaliset palvelut (0,7 %) Lääkinnällinen kuntoutus (0,1 %) Lähde: Smartum Oy 4.2 Johtopäätökset kyselystä Kyselyn tulos kertoo selvästi siitä, että yrittäjät eivät ole tietoisia palvelusetelin käytöstä kunnassaan. Tätä saattaa selittää osaltaan se, että palveluseteli on tyypillisimmin käytössä palveluissa, jotka eivät välttämättä ole osa yrittäjän arkea. Toisaalta tulos voi kertoa myös siitä, että vaikka kunnissa on tehty päätös palvelusetelin käytöstä, niin: päätöksen toteuttaminen on jäänyt kesken, palvelusetelin käytön mahdollisuudesta ei tiedoteta riittävästi, tai se on käytössä vain vähäisissä määrin, tai siihen on budjetoitu vähän varoja. Suomen Yrittäjien raportti on luettavissa osoitteessa: > materiaalipankki

14 14 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 5. MUITA PALVELUTUOTANNON UUDISTAMISEN KEINOJA 5.1 Sote-uudistus edellyttää valinnanvapauden lisäämistä Sote-uudistuksen jatkovalmistelussa oleellista on asiakkaan valinnanvapauden vahvistaminen sosiaali- ja terveys- sekä hyvinvointipalveluissa sekä valinnanvapauden ulottaminen yksityiselle sektorille. Suomessa on oltava kaikilla hyvinvointipalveluiden sektoreilla asiakkaalla valinnanvapaus, joka ulottuu yksityisten tuottamiin palveluihin ja raha seuraa palveluntuottajalle asiakkaan mukana. Asiakkaan tulee siis aidosti saada päättää, mistä hän palvelunsa hankkii. Nopein tapa edistää valinnanvapautta sekä raha seuraa asiakasta -periaatetta on palvelusetelin käytön voimakas lisääminen ja laajentaminen. Aihepiiri liittyy myös terveydenhuollon rahoitukseen ja sen uudistamiseen, palveluiden ulkoistamiseen, kotitalousvähennyksen hyödyntämiseen sekä monituottajamallin edistämiseen. Vastuu palveluiden järjestämisestä kuuluu tulevaisuudessakin julkiselle vallalle. Tulevaisuudessakin kunnat päättävät, miten palvelut tuotetaan. Jatkotyössä valmisteltavan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain uudistamisessa tärkeintä on selkeästi erottaa palveluiden järjestäminen ja tuottaminen toisistaan. Vain näin voidaan tehostaa palvelujen tuotantoa ja julkisen sektorin toimintaa. Palvelujen tuottajien määrän lisääntyminen varmistaa myös palvelujen saatavuuden. Tärkeät hyvinvointipalvelut tulee saada joustavasti ja jonottamatta. Tuotantotapojen monipuolistaminen edellyttää kuntien kustannustenlaskennan kehittämistä. Kuntapalveluiden todelliset kustannukset tulee avata ja kertoa. Hintalappujen avulla kuntien on helppo päättää, mitä palveluita kannattaa hoitaa itse ja mitä kannatta antaa yritysten hoidettavaksi. Vain kustannusten läpinäkyvyys mahdollistaa tuotannon tehostamisen ja edesauttaa palvelumarkkinoiden tasapainoista kehittymistä sekä sitä, että yksityisen sektorin toimijat ovat tasapuolisessa asemassa palvelutuottajina. Julkisen talouden haasteiden ratkaiseminen vaatii myös yritysten osaamisen hyödyntämistä. Kuntien kustannustaakkaa voidaan keventää purkamalla kuntien omaa tuotantoa yritysten ja järjestöjen tehtäväksi. Kansalaisille on tärkeintä palveluiden saatavuus ja laatu, ei tuottaja.

15 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista Palvelualoite-kokeilut Keväällä 2015 työnsä päättävän hallituksen ohjelmaan on kirjattu selkeitä tavoitteita kunnan palveluiden kustannusten ja laadun vertailun avaamiseksi sekä kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Hallitusohjelmaan on mm. kirjattu seuraava lause. Palveluiden kustannusten ja laadun vertailua sekä läpinäkyvyyttä kehitetään mm. selvittämällä ja edistämällä sitä tukevia käytäntöjä ja kokeiluja. Moni suomalainen kunta on nyt ja tulevina vuosina suurten taloudellisten haasteiden edessä. Samaan aikaan työikäisten määrä supistuu ja huoltosuhde kasvaa huolestuttavan jyrkästi. Kuntien täytyy etsiä tapoja turvata hyvät ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutuotannon eri tapojen ja vaihtoehtojen vertailu on kuitenkin vaikeaa. Ruotsissa monet kunnat ovat ottaneet käyttöön ns. Palvelualoite-käytännön (Utmaningsrätt). Tämän käytännön avulla kolmannen ja yksityisen sektorin toimijat voivat edistää palvelutuotannon eri vaihtoehtojen välistä laadun ja kustannusten arviointia. Iso- Britanniassa vastaava Right to Challenge malli on vastaavalla tavalla otettu käyttöön lainsäädännöllä. Palvelualoitteen idea on se, että kunnalle voidaan esittää vaihtoehtoinen laadultaan parempi tai kustannuksiltaan edullisempi tapa tuottaa palvelu toisen tahon toimesta. Aloitteen jättäjä esittää aloitteessaan tarkoin yksilöidysti, miten kyseessä oleva palvelu tai osa siitä voidaan tuottaa nykymallia laadukkaammin ja/tai edullisemmin. Kunnan tulee: 1. ottaa aloite vastaan, 2. arvioida oman palvelun laatu ja kustannukset, 3. vertailla omaa ja ehdotettua tuotantotapaa 4. päättää niistä toimenpiteistä, joihin palvelualoite ja tehty vertailu antavat aihetta. Kunnalla ei siis ole palvelualoitteessa suoraa velvoitetta muuttaa omaa toimintaansa tai palveluiden toimintatapaa. Jos vertailu osoittaa tarjotun tuotantomallin paremmaksi, kunta voi käynnistää prosessin palvelujen kilpailuttamiseksi tai hankittavaksi esim. palvelusetelillä. Käytännössä Ruotsissa palvelualoite on johtanut useilta osin palveluntuotannon hallittuun avautumiseen kilpailulle niin, että tehokkuus ja laatu ovat parantuneet. Tämä on tukenut myös yrittäjyyttä ja markkinoiden syntymistä uusille palvelusektoreille Palvelualoitekokeilu Jyväskylässä Palvelualoitteella tarkoitetaan kunnan jäsenille tai kaupungin työntekijöille annettua mahdollisuutta tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan ja omana työnä tehtävän palvelun tai toiminnan kilpailuttamisesta ja ulkoistamisesta tai kokonaan yksityistämisestä siten, että palvelu voidaan tuottaa laadullisesti paremmin ja halvemmilla kustannuksilla jonkin ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta.

16 16 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti , että palvelualoite otetaan käyttöön Jyväskylässä vuoden kokeiluajaksi Palvelualoite ei koske lakisääteisiä viranomaistehtäviä, strategista johtamista tai toimintaa, jota sopimuksen perusteella hoitaa jokin muu kaupungin ulkopuolinen juridinen henkilö eikä konserniyhtiöiden toimintaa. Palvelualoitteen voi tehdä kunnan jäsen eli henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas), yhteisö, laitos tai säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa tai kaupungin työntekijä/t. Kokeiluaikana palvelualoitteen voi tehdä ainoastaan kulttuuri- ja liikuntapalveluista tai kaupunkirakennepalveluista siten, että palvelualoite voi johtaa palvelun tai toiminnan kilpailuttamiseen. Muistakin kuin edellä mainituista palveluista tai toiminnoista voi tehdä palvelualoitteen, mutta palvelualoite ei johda kilpailuttamiseen. Palvelualoite tehdään kirjallisesti ja se toimitetaan kaupungin kirjaamoon joko sähköisesti tai postitse. Kirjallisen palvelualoitteen tulee sisältää aloitteen tekijän nimi- ja yhteystiedot, selvityksen siitä, mitä aloite koskee ja miten aloitteen tekijän ehdottama palvelu/toiminto olisi kokonaistaloudellisesti edullisempi ja laadukkaampi kuin kaupungin oma palvelu/toiminto. Palvelualoite ei saa sisältää liike- eikä ammattisalaisuuksia. Hankintajohtaja käsittelee palvelualoitteen yleiset kriteerit ja tekee niistä tarvittaessa päätöksen. Hankintojen ohjausryhmän puheenjohtaja päättää siitä, antaako aloite aihetta toimenpiteisiin kuultuaan ensin ko. palvelualuetta/yksikköä sekä hankintojen ohjausryhmää. Palvelualoitteen yleisissä kriteereissä arvioidaan, onko kohde sellainen, että siitä voi tehdä palvelualoitteen ja onko aloitteen tekijä kunnan jäsen tai kaupungin työntekijä. Taloudellisina ja toiminnallisina kriteereinä arvioidaan, onko aloite toteuttamiskelpoinen ja onko aloitteen ehdottama palvelu/toiminta kokonaistaloudellisesti edullisempi ja laadukkaampi kuin palvelu/toiminto kaupungin oman yksikön tuottamana. Tieto palvelualoitteen käsittelystä saatetaan palvelualoitteen tekijän tietoon ilman aiheetonta viivytystä. Kilpailutukseen voi osallistua niin aloitteen tekijä tai kuka tahansa muu toimija. Palvelusopimus tehdään tarjouskilpailun voittajan kanssa. Lisätietoja: hankintapäällikkö Katri Löytty, Jyväskylän kaupunki, puh

17 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista LOPUKSI Erittäin myönteiset kokemukset palvelusetelistä ovat osoittaneet palvelusetelijärjestelmän toimivuuden. Palveluseteli ei ole hankinta, vaan kaikki laatukriteerit täyttävät tuottajat voidaan hyväksyä palvelusetelituottajiksi. Palvelusetelijärjestelmä lisää tervettä kilpailua, synnyttää uutta yrittäjyyttä ja innovaatioita sekä kustannustehokkuutta. Palvelusetelillä luodaan myös kuluttajien etujen mukaiset toimivat markkinat. Palvelusetelijärjestelmän kehittäminen on yksi osaratkaisu, joka liittyy hallituskaudella tehtävän sote-uudistukseen (järjestäminen, rahoittaminen). Tavoitteena tulee olla edelleen suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen takaaminen kaikille ja toimivien hoito- ja palveluketjujen varmistaminen. Ratkaisun valmistelu tarjoaa mahdollisuuden rakentaa yhteistyöhön pohjautuva monituottajamalli, jossa sekä julkinen että yksityinen sektori tuottavat palveluita. Kaikkien tuottajien pitää toimia samoilla säännöillä. Säästöjä syntyy, kun tuotantotapoja uudistetaan ja tietojärjestelmiä yhtenäistetään ja sovelletaan palvelutuotantoon (esim. asiointipalvelu). Palvelusetelin vahvemmalla käyttöönotolla vaikutetaan kansalaisten palveluihin, kuntien elinvoimaan ja samalla monien palveluntuottajien toimintaedellytyksiin. Uudistuksessa tärkeintä on erottaa palveluiden järjestäminen ja tuottaminen toisistaan. Lopulta tulee muodostua malli, jossa on vahva julkinen järjestäjä, joka tilaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita erilaisilta tuottajilta: julkiselta sektorilta, kunnilta, järjestöiltä ja erikokoisilta yrityksiltä. Ostamisen instrumentteja ovat normaalit hankinnat ja palvelusetelijärjestelmä. Sosiaali- ja terveyspalvelualalla toimii jo nyt paljon pk-yrityksiä. Näillä yrityksillä on suuri vaikutus kuntien elinvoimaisuuteen. Menestyvä yritys tuo verotuloja ja työpaikkoja kuntaan. Suomen Yrittäjillä on yhdessä alan toimialajärjestön kanssa käynnissä -kampanja. Kampanjan sivuilla palvelusetelistä todetaan näin:

18 18 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista Yrittäjämyönteisen kuntavaikuttamisen tueksi tarjoamme: 1. Tietoa ja työkaluja elinkeinopolitiikan ja kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseen. 2. Kuntavaikuttaja-uutiskirje. Elinkeinopolitiikan sekä yrittäjien ja kuntien yhteistyön ajankohtaiskatsaus. Lähetetään kuusi kertaa vuodessa. 3. Kunnallisjohdon seminaari. Kunta-alan huippuseminaari kokoaan yhteen lähes tuhat kuntapäättäjää ja yrittäjävaikuttajaa. 4. Elinkeinopolitiikan työkirja. Käytännönläheinen työkirja oman kunnan elinkeinopoliittisen työn kehittämiseksi. 5. Koulutus ja tuki. Aluejärjestöjen ja Suomen Yrittäjien asiantuntijat ovat käytettävissä asiantuntija-apuna kuntien ja yrittäjäjärjestöjen tilaisuuksissa. 6. Edunvalvonta. Toimimme useissa ministeriöiden työryhmissä, joissa pyrimme vaikuttamaan virkamiehiin ja päättäjiin. Suomen Yrittäjien kunnalliseen ja alueelliseen elinkeinopoliittiseen vaikuttamiseen liittyvissä asioissa sinua palvelevat: Anssi Kujala varatoimitusjohtaja , Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö , Hannamari Heinonen elinkeinopoliittinen asiamies , Mika Haavisto projektipäällikkö, omistajanvaihdokset ,

19 HALUAISITKO ITSE PÄÄTTÄÄ, KUKA SINUA TAI LÄHEISIÄSI HOITAA? MIKÄ VALINNANVAPAUS? Valinnanvapaus on sitä, että saat itse valita tarvitsemasi sosiaali- ja terveyspalvelun tuottajan oli se sitten hoitaja, lääkäri, kuntouttaja tai kotiavustaja. Sinä tiedät parhaiten, mikä sinulle on hyväksi. Valinnanvapaudessa raha seuraa asiakasta. Kun asiakas äänestää jaloillaan, palvelut paranevat ja monipuolistuvat. Voit valita paikan, johon pääset jonottamatta ja joka sopii juuri sinun tarpeisiisi. Jokaisella asiakkaalla ja potilaalla on mahdollisuus valita. Palveluntuottajien on sen sijaan palveltava kaikkia ne eivät saa valita asiakkaitaan. MIKSI VALINNANVAPAUS? Nykyisin esimerkiksi terveyskeskuslääkärille jonotetaan viikkoja, jopa kuukausia. Eniten tarvitsevat saavat vähiten. Hoito on epätasa-arvoista. Sosiaali- ja terveyspalveluja on uudistettava ja tehostettava. Asiakas Kun palvelujen Palveluntuottaja tuottajiksi Potilas Palveluasuminen hyväksytään myös yrityksiä ja yrittäjiä, Palvelunjärjestäjä Kunta Palvelunjärjestäjä Kunta Palvelunjärjestäjä Kunta Palvelunjärjestäjä Kunta Asiakas Palveluntuottaja terve kilpailu Potilas tuottaa Palveluasuminen laadukkaita ja Asiakas Palveluntuottaja oikean hintaisia palveluja, Potilas Palveluasuminen Asiakas Palveluntuottaja palvelujen saatavuus paranee, Potilas Palveluasuminen potilaat pääsevät nopeasti hoitoon, tasa-arvo lisääntyy. SUOMALAISTEN MIELIPITEET TUKEVAT 85 % suomalaisista olisi kiinnostunut kokeilemaan palvelusetelin käyttöä. 86 % suomalaisista pitää hyvänä, että kunta käyttää julkisten terveyspalvelujen tuottamisessa myös yksityisiä palveluntuottajia. 64 % on sitä mieltä, että julkisissa palveluissa tärkeintä ei ole se, kuka ne tuottaa, vaan se että ne ovat kaikkien saatavilla. 66 % kuntapäättäjistä suhtautuu myönteisesti valinnanvapausmalliin siirtymiseen. 80% suomalaisista haluaa tehdä itse päätöksen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajasta. 93% asiakkaista oli Jyväskylässä erittäin tai melko tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun. 68 % sote-alan vaikuttajista suhtautuu valinnanvapausmalliin myönteisesti. 77% kansalaisista suhtautuu myöteisesti valinnanvapausmalliin siirtymiseen. Lähteet: Consumer Compass /Smartum 2011, EVA:n arvotutkimus 2013, Aula Research Oy/TPL, LPY ja THPT 2012 ja 2014, Jyväskylän kaupunki 2011, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut raportti, TEM, 2013 Mitä mieltä sinä olet? Kerro mielipiteesi.

20 Julkaisija: Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, PL 999, Helsinki puhelin

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Kuntien sote-menot 2012. 20,6 miljardia

Kuntien sote-menot 2012. 20,6 miljardia 1 Palveluseteli Kuntien sote-menot 2012 Kuntien sote-hankinnat yksityisiltä 2,38 mrd. eli 11,7 % 46 % kuntien menoista 20,6 miljardia Palveluseteli 0,08 mrd. eli noin 80 miljoonaa Julkisen sektorin oma

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Kuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö

Kuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö Kuntapalveluja markkinamekanismilla Riitta Pylvänen palvelupäällikkö 4.12.2013 Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä on riittävän suuri

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Palveluseteli - tehoa ja joustoa

Palveluseteli - tehoa ja joustoa Palveluseteli - tehoa ja joustoa 1 2 Palveluseteli - tehoa ja joustoa SISÄLLYS PALVELUSETELI VARMISTAA LÄHIPALVELUT JA LISÄÄ ELINVOIMAA... 2 Valinnanvapausjärjestelmä vahvistaa asiakkaan valtaa... 4 Paikalliset

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana

Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana PASSARI HANKESEMINAARI Helsinki 29.11.2011 Sanna Meronen-Vilenius Kehittämispäällikkö Helsingin Yrittäjät sanna.meronen-vilenius@helsinginyrittajat.fi

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä

Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä 3.5.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

LAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ SEKÄ ERÄÄT SIIHEN LIITTYVÄT LAIT

LAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ SEKÄ ERÄÄT SIIHEN LIITTYVÄT LAIT 1 (6) varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi HE 324/2014 vp LAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ SEKÄ ERÄÄT SIIHEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.

Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum. Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum - kohdennetun maksamisen edelläkävijä Smartum Oy on vuonna

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

PALVELUSETELI KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TÄYDENTÄJÄNÄ

PALVELUSETELI KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TÄYDENTÄJÄNÄ PALVELUSETELI KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TÄYDENTÄJÄNÄ MIKÄ ON PALVELUSETELI? Palveluseteli on tapa järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kunnan oman tuotannon ja ostopalvelujen

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

EDISTÄMME HYVINVOINTIA Miten palveluseteli toimii sähköisesti? http://www.youtube.com/watch?v=xdqbq2o6uh0

EDISTÄMME HYVINVOINTIA Miten palveluseteli toimii sähköisesti? http://www.youtube.com/watch?v=xdqbq2o6uh0 EDISTÄMME HYVINVOINTIA Miten palveluseteli toimii sähköisesti? http://www.youtube.com/watch?v=xdqbq2o6uh0 Smartum Palvelusetelin tehtävänä on tehdä palvelusetelitoiminta mahdolliseksi ja helpoksi kuntalaiselle,

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Miten turvataan monien tuottajien säilyminen? Soste, sosiaali- ja terveysturvan päivät 15.8.2013

Miten turvataan monien tuottajien säilyminen? Soste, sosiaali- ja terveysturvan päivät 15.8.2013 Miten turvataan monien tuottajien säilyminen? Soste, sosiaali- ja terveysturvan päivät 15.8.2013 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät ry 1 Tavoitteena laadukkaat palvelut, monituottajamalli

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO JULKISEN JA YKSITYISEN YHTEISTYÖ VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT SOTE PALVELUIDEN ARVOVERKOSTOISSA (JYVÄ) JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO Martti

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI 30.11.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina Palvelusetelijärjestelmän

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Elinvoima edellä tulevaisuuden kuntaan seminaari 08.01.2015

Elinvoima edellä tulevaisuuden kuntaan seminaari 08.01.2015 Elinvoima edellä tulevaisuuden kuntaan seminaari 08.01.2015 Hankintatoimen organisointi osaksi Jyväskylän elinvoiman edistämistä Marjo Laine hankintajohtaja Perinteinen hankintatoimi Tilaaminen Kilpailuttaminen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Etelä-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Miksi palveluseteli? Lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Lain velvoitteet täyttävä palveluseteli Kuopion kaupungin palveluntuottajien tiedotustilaisuus 15.2.2013

Lain velvoitteet täyttävä palveluseteli Kuopion kaupungin palveluntuottajien tiedotustilaisuus 15.2.2013 Lain velvoitteet täyttävä palveluseteli Kuopion kaupungin palveluntuottajien tiedotustilaisuus 15.2.2013 Palveluseteliasiantuntijat: Varpu Valkeinen 040 748 06 39, varpu.valkeinen@smartum.fi Sanna Lipasti

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 14.11.2014

20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 14.11.2014 20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 14.11.2014 Tasovertailut Vuosi 2013 120 Kotihoito, kunnallinen 4,00 100 3,50 3,00 80 ka. 76 2,50 60 2,00 40 1,50 1,00 20 0,50 0

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy

Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy Suomalaiset päättäjät uskovat markkinatalouteen Teollisuudessa ja palveluissa yleisesti Siellä missä

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013 Palveluseteli valinnan välineenä Stiftelsen Ålderdomshemmet i Vasa Rauhankatu 11, Vaasa Johtaja Viveca Salminen Kotipalveluohjaaja Nina Koskela Kolme kotia

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012 Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille Uusi palvelusetelilainsäädäntö astui voimaan 1.8.2009 ja sitä sovelletaan kuntien järjestämiin

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 25.5.2016

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 25.5.2016 Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 25.5.2016 Max Lönnqvist / 10.5.2016 Esityksen sisältö - Onnistu palvelusetelitoiminnan käynnistämisessä/digitalisoinnissa

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Muutosesitys

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA

PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA Sivistyslautakunta 70 11.09.2014 Kunnanhallitus 269 29.09.2014 Valtuusto 88 08.10.2014 PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA SIVIS 70 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä

Lisätiedot

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen ESH:n palveluseteli Kuusamossa Jonkun on oltava ensimmäinen Palvelusetelin soveltuvuus ja tavoitteet Palvelut tuotteistettuja Palvelujen hinnoista ja laadusta on sekä kunnalla että asiakkaalla riittävästi

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Kuntien palvelustrategiat ja kilpailun edistäminen Tuomas Telkkä Elinkeinopoliittinen asiamies Suomen Yrittäjät

Kuntien palvelustrategiat ja kilpailun edistäminen Tuomas Telkkä Elinkeinopoliittinen asiamies Suomen Yrittäjät Kuntien palvelustrategiat ja kilpailun edistäminen Tuomas Telkkä Elinkeinopoliittinen asiamies Suomen Yrittäjät 13.6.2012 1 Esityksen sisältö Kuntien elinkeinopolitiikkaan vaikuttavia tekijöitä Kuntapalvelut

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot