Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista
|
|
- Ada Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 1 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista Suomen Yrittäjät
2 2 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista SISÄLLYS ESIMERKKILASKELMA PALVELUSETELIN KÄYTÖN TALOUDELLISISTA VAIKUTUKSISTA JA MAHDOLLISUUKSISTA TIIVISTELMÄ: TULOKSENA KYMMENIEN MILJOONIEN SÄÄSTÖ Tulos 1. Volyymi 205 miljoonaa Tulos 2. Säästö 35 miljoonaa Tulos 3. Etuja asiakkaille, kunnalle ja yrityksille ESIMERKKILASKELMA JA SEN PERUSTEET Volyymia kuvaava verrokkiluku Säästöä kuvaava verrokkiluku Laskelmassa huomioidut palvelut Palveluntuottajien määrä kasvaa Jos palvelusetelin käyttö olisi 10 % koko sotesta? YLEISTÄ PALVELUSETELIN KÄYTÖSTÄ Mikä on palveluseteli? Palvelusetelin käyttöönoton toimenpiteet Palvelusetelin käyttöönoton onnistumisen edellytykset Miksi palvelusetelin käyttö kannattaa? KUNNANJOHTAJIEN JA YRITTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ PALVELUSETELISTÄ Palveluseteli käytössä hieman yli puolessa kunnista Johtopäätökset kyselystä MUITA PALVELUTUOTANNON UUDISTAMISEN KEINOJA Sote-uudistus edellyttää valinnanvapauden lisäämistä Palvelualoite-kokeilut Palvelualoitekokeilu Jyväskylässä LOPUKSI... 17
3 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 3 Palveluseteli on yksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapa kunnissa ja kuntayhtymissä. Sen keskeisenä ajatuksena on lisätä kuntalaisten valinnanvapautta. Ideana on, että kunta myöntää kuntalaiselle palvelusetelin, jolla tämä voi hankkia tarvitsemansa sosiaali- tai terveyspalvelun kunnan hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta, kuten kotihoitoyritykseltä tai yksityiseltä lääkäriasemalta. Kuntalainen voi näin valita itse, kuka palvelun hänelle tuottaa, missä ja milloin. Palvelusetelin arvo voi kattaa ostetun palvelun kokonaan tai osittain, jolloin kuntalainen maksaa palveluntuottajalle omavastuuosuuden. Suomen Yrittäjät: Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista Tekijät Anssi Kujala varatoimitusjohtaja anssi.kujala@yrittajat.fi Muistion laatimisessa on hyödynnetty mm. Suomen Yrittäjien aineistoa, Jyväskylän kaupungin tietoja sekä Kuntaliiton aineistoa. Kunnallinen ja alueellinen elinkeinopolitiikka Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö p , susanna.kallama@yrittajat.fi Mika Haavisto projektipäällikkö, omistajanvaihdokset p , mika.haavisto@yrittajat.fi Hannamari Heinonen elinkeinopoliittinen asiamies p , hannamari.heinonen@yrittajat.fi Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, HELSINKI puhelin toimisto@yrittajat.fi
4 4 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista 1. TIIVISTELMÄ: TULOKSENA KYMMENIEN MILJOONIEN SÄÄSTÖ Tämä muistio on tehty herättämään keskustelua palvelusetelijärjestelmän mahdollisuuksista. Muistiossa esitetään ensisijaisesti millaisia taloudellisia vaikutuksia palvelusetelin käytöllä olisi, jos kaikki 20 suurinta kaupunkia käyttäisivät palveluseteliä palvelujen tuottamisessa vastaavalla tavalla kuin Jyväskylän kaupunki. Tiedämme, että palvelusetelin käytön kokonaisvolyymi on kaikissa kunnissa Tilastokeskuksen ja Suomen Kuntaliiton laskelmien mukaan 117 miljoonaa euroa vuonna Laskelma kertoo sen, mitä olisivat volyymit ja teoreettinen säästö, jos 20 suurinta kaupunkia käyttäisivät palveluseteleihin suhteessa saman euromäärän per asukas kuin Jyväskylä. Muistiossa käsitellään myös palvelusetelijärjestelmän perusteita, sen käyttöönottoa ja muutamia muita palvelutuotannon uudistamiseen liittyviä aiheita. Suomessa on käyty pitkään keskustelua palvelutuotannon uudistamistarpeista. Julkisen sektorin itsensä tuottamien hyvinvointipalveluiden volyymi lähti voimakkaaseen kasvuun viimeistään vuonna 1972 voimaan tulleesta kansanterveyslaista, jonka konkreettisin ilmentymä oli jokaiseen kuntaan tullut terveyskeskus. Tuosta lähtien on pohdittu myös tuottamistapoja järjestämisen ja tuottamisen erottamista toisistaan, yksityisen sektorin tuottamien palvelujen edistämistä ja myös kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä. Tutkimusten mukaan suomalaisille ei ole merkitystä sillä, kuka hyvinvointipalvelut tuottaa. Tärkeämpiä kriteerejä ovat palvelun laatu, saatavuus ja palveluntuottajan kokemus. Jopa 90 prosenttia väestöstä haluaisi valita palveluntuottajansa itse. 1.1 Tulos 1. Volyymi 205 miljoonaa Jos 20 maamme suurinta kaupunkia käyttäisi saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylä, niin palvelusetelivolyymi olisi näissä 20 kaupungissa yli 205 miljoonaa euroa. 1.2 Tulos 2. Säästö 35 miljoonaa Jyväskylä on ilmoittanut, että palvelusetelin käyttö säästi heiltä 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2013 verrattuna siihen, että kyseiset palvelut olisi tuotettu kaupungin omana
5 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 5 toimintana. Jos 20 maamme suurinta kaupunkia käyttäisi saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylä, niin yhteenlaskettu teoreettinen säästö olisi näissä 20 kaupungissa lähes 35 miljoonaa euroa. 1.3 Tulos 3. Etuja asiakkaille, kunnalle ja yrityksille Palvelusetelijärjestelmä luo parhaimmillaan mahdollisuuksia kaikille toimijoille, lisää yritysten määrää, luo uusia palvelukonsepteja ja tuo mukanaan kansalaisille valinnanvapauden. Palvelusetelijärjestelmän suurimpia hyötyjiä ovat asiakkaat ja kunnat. Asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyy, kun asiakas voi valita itse palveluntuottajansa. Tämä mahdollistaa asiakkaalle hoidon saannin silloin ja sellaisessa paikassa, kuin se kunkin asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin parhaiten sopii. Kokonaisuutena palvelusetelijärjestelmän voidaan odottaa myös parantavan palveluiden laatua, saatavuutta ja hintaa. Järjestelmän asiakaslähtöisyys varmistaa sen, että sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien yritysten on kehitettävä toimintaansa aidosti asiakaslähtöisempään ja laadukkaampaan suuntaan. 2. ESIMERKKILASKELMA JA SEN PERUSTEET Näissä laskelmissa on tehty vertailu Jyväskylän malliin. Laskelma ei huomioi mahdollista nykyistä käyttöä kyseisissä kaupungeissa. Tilastokeskuksen ja Suomen Kuntaliiton kertomien lukujen valossa palvelusetelin käytön kokonaisvolyymi koko kuntasektorilla on tilastoitu olevan 117 miljoonaa euroa vuonna Laskelma kertoo sen, mitä olisivat volyymit ja teoreettinen säästö, jos 20 suurinta kaupunkia käyttäisivät suhteessa saman euromäärän per asukas palveluseteleihin. Laskelma on suuntaa antava, mutta tilastojen valossa se kertoo volyymin ja säästömahdollisuudet. Sataprosenttiseen tarkkuuteen tiedoissa lienee mahdotonta päästä ennen kuin jokainen kunta ryhtyy tilastoimaan vastaavat tiedot kuin Jyväskylä. Laskelmat eivät myöskään ota huomioon sitä, kuinka paljon kunnan oma palvelutoiminta voisi tehostua kirittäjien myötä. Jyväskylässä tämän vaikutus on arvioitu merkittäväksi. Jyväskylä on tehostanut myös omaa palvelutuotantoaan ja pystynyt hillitsemään kustannusten kasvua. 2.1 Volyymia kuvaava verrokkiluku Volyymia kuvaava verrokkiluku on saatu jakamalla Jyväskylän ilmoittama palveluseteleiden yhteenlaskettu euromääräinen käyttö Jyväskylän asukasluvulla = käyttö per asukas.
6 6 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 73,66 Jyväskylässä palvelusetelivolyymi euroa per asukas Saatu verrokkiluku ( ) on kerrottu 20 suurimman kaupungin asukasmäärällä, jolloin on saatu teoreettinen volyymi suurimmille kaupungeille. Esimerkkilaskelma: Palvelusetelin käytön volyymit, jos 20 suurinta kaupunkia käyttäisi suhteessa saman verran kuin Jyväskylä. Jyväskylän kaupunki ilmoittaa käyttäneensä vuonna 2013 palveluseteliostoihin 10 miljoonaa euroa. Jyväskylässä palveluseteliostot ovat noin 2 % koko sote-volyymista. Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton mukaan kaikkien kuntien yhteenlaskettu palvelusetelin käyttö vuonna 2013 oli 117 miljoonaa euroa. Laskelma ei ota huomioon suureksi tiedettyjä eroja kaupunkien välisissä kustannuksissa, vaan laskelmissa on käytetty Jyväskylän tunnuslukuja. Kaupunki Asukasmäärä Käytön volyymi Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Kouvola Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Mikkeli Kotka Salo Asukkaita yhteensä Yhteensä teoreettinen käyttö
7 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista Säästöä kuvaava verrokkiluku Säästöä kuvaava verrokkiluku on saatu jakamalla Jyväskylän ilmoittama palveluseteleiden käytöstä seurannut euromääräinen säästö Jyväskylän asukasluvulla = säästö per asukas. 12,52 Jyväskylässä säästö euroa per asukas Saatu verrokkiluku ( ) on kerrottu 20 suurimman kaupungin asukasmäärällä, jolloin on saatu teoreettinen säästö suurimmille kaupungeille. Esimerkkilaskelma Palvelusetelin käytön tuomat säästöt, jos 20 suurinta kaupunkia käyttäisi suhteessa saman verran. Jyväskylä on ilmoittanut, että säästö vuositasolla vuonna 2013 oli 1,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 säästö oli suurempi (yhteensä 2 miljoonaa euroa) verrattuna siihen jos kyseinen palvelu olisi tuotettu kaupungin omana toimintana. Laskelma ei ota huomioon suureksi tiedettyjä eroja kaupunkien välisissä kustannuksissa, vaan laskelmissa on käytetty Jyväskylän tunnuslukuja. Kaupunki Asukasmäärä Säästö Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Kouvola Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Mikkeli Kotka Salo Asukkaita yhteensä Teoreettinen säästö vuositasolla
8 8 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 2.3 Laskelmassa huomioidut palvelut Jyväskylässä käytössä olevat palvelusetelit: Lapsen infektiosairauden kiireellisen hoidon palveluseteli Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli Neuvonta- ja terapiapalveluiden palveluseteli (lapsiperheet) Omaishoitajien sijaispalveluiden palveluseteli Palvelukodissa tapahtuvan lyhytaikaishoidon palveluseteli Päivähoidon palveluseteli, perhepäivähoito Päivähoidon palveluseteli, päiväkoti Päivähoidon palveluseteli, ryhmäperhepäivähoito Suun terveydenhuollon palveluseteli Tilapäisen kotihoidon palveluseteli kotiutustilanteisiin (seniorit ja pitkäaikaissairaat) Tuetun kotona asumisen palveluseteli Ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluseteli 2.4 Palveluntuottajien määrä kasvaa Palveluseteliä käytettäessä palveluntuottajien määrä kasvaa. Jyväskylän kaupungin tietojen mukaan kaupungissa on vuoden 2015 alusta palvelusetelin avulla tuottavia yrityksiä yhteenlaskettuna 322 kappaletta. Vuonna 2009 Jyväskylässä oli 168 yritystä niissä palveluissa, joissa palveluseteli oli käytössä ja vuonna 2013 vastaava luku oli 298 kpl. Näiden tietojen lähteenä on Jyväskylän kaupungin oma ilmoitus. Palvelusetelin käyttö mahdollistaa siis myös uusien yritysten tulon markkinoille ja edistää markkinoiden toimivuutta. 2.5 Jos palvelusetelin käyttö olisi 10 % koko sotesta? Volyymi ja säästömahdollisuudet ovat suuria. Verrokkina Jyväskylä on hyvä esimerkki, mutta ei senkään palvelusetelin käyttö sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa ole kovin suurta. Jyväskylässä palvelusetelin käyttö on nyt 2 prosenttia kaikista sosiaali- ja terveyspalveluidenmenoista. Jo sen tuplaaminen neljään prosenttiin, kasvattaa valtakunnallisen teoreettisen volyymin kokonaisuudet hurjiksi. Jos palvelusetelin avulla näissä kaupungeissa hankittaisiin peräti 10 prosenttia kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista, olisi näiden lukujen valossa: volyymi olisi reilut miljardia euroa säästöpotentiaali 174,5 miljoonaa euroa.
9 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 9 3. YLEISTÄ PALVELUSETELIN KÄYTÖSTÄ Vuonna 2009 voimaan astunut palvelusetelilaki mahdollistaa palvelusetelien käytön lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. 1 :n mukaan lain tarkoituksena on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin avulla lisätä asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä. Laki antaa kunnille melko vapaat kädet kehittää palvelusetelikäytäntöjä. Palvelusetelin käyttö on kuitenkin jäänyt valitettavan vähäiseksi. Tällä hetkellä palveluseteliä käyttää noin 170 kuntaa Suomen 317 kunnasta. Tilastoitu palvelusetelin käyttö vuonna 2013 oli 117 miljoonaan euroa. Luku on suorastaan koominen mahdollisuuksiin nähden, sillä kuntien sote-volyymi on 21,5 miljardia euroa vuodessa kasvua vuodesta 2012 peräti 900 miljoonaa euroa. Palvelusetelit tuovat selviä hyötyjä asiakkaille eli kuntalaisille. Asiakas voi setelin vulla valita itse palvelun tuottajan. Valinnanvapaudessa ideana on se, että raha seuraa asiakasta. Jos asiakas on tyytyväinen, hän voi käyttää seuraavalla kerralla samaa palvelutuottajaa. Jos palvelu ei miellytä, voi hän vaihtaa paikkaa ja viedä rahat mukanaan. Terveen kilpailun kautta palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustaso paranevat. Palvelusetelin arvo voi kattaa ostetun palvelun kokonaan tai osittain, jolloin kuntalainen maksaa palveluntuottajalle omavastuuosuuden. Palvelusetelin arvo tulee määrittää oikein suhteessa sekä palvelun todellisiin tuotantokustannuksiin että julkisten palvelutuotannon kustannuksiin. Jos palvelusetelin arvo on liian pieni, seteliä ei käytetä. Järjestelmiä kehitettäessä kuntien on avattava oman palvelutuotantonsa kustannukset kehittämällä omaa kustannuslaskentaansa. Tämä on välttämätöntä palveluntuottajien vertailtavuuden vuoksi. Kun kunnan itsensä tuottaman palvelun hinta on tiedossa, niin on helppo määrittää arvo palvelusetelille. Näin myös setelien käyttäjät saavat paremman käsityksen julkisten palveluiden todellisista kustannuksista. Oikeus hakea terveyspalveluja julkiselta tai yksityiseltä sektorilta johtaa valtavaan asenteelliseen ja rakenteelliseen muutokseen. Nämä muutokset pakottavat terveydenhuoltojärjestelmämme täysremonttiin. Monituottajamalli mahdollistaa sen, että erityisesti lapsiperheille, ikäihmisille ja vammaisille turvataan lähipalvelut myös harvaan asutuilla alueilla kehittämällä sähköisiä ja asiakkaiden luokse liikkuvia sosiaali- ja terveyspalveluita. Tällaisia liikkuvia palveluita on jo toteutettu mm. hammashuollon ja magneettikuvausten osalta. Kokemukset ovat osoittaneet, että kun julkisten palvelujen tuottaminen mahdollistetaan yrityksille, syntyy uusia yrityksiä ja usein myös uusia työpaikkoja.
10 10 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 3.1 Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on yksi tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita. Se ei voi kokonaan korvata kunnallista palveluntuotantoa, vaan se on palvelutuotantoa täydentävä vaihtoehto. Palveluseteli on kunnan tai kuntayhtymän myöntämä sitoumus maksaa palveluntuottajan tuottamasta palvelusta ennalta määrätty kustannus = palvelusetelin arvo. Palveluseteliä voi käyttää lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. 3.2 Palvelusetelin käyttöönoton toimenpiteet Tässä kuvataan tiiviisti miten palveluseteli voidaan ottaa käyttöön ja mitä perustoimenpiteitä sen käyttö edellyttää. 1. Kunta määrittelee palvelutarpeen ja myöntää asiakkaalle palvelusetelin. 2. Kunta määrittelee palvelusetelille arvon. Määrittääkseen arvon, kunnan pitää tietää ensiksi paljonko oma tuotanto kussakin palvelussa maksaa. 3. Asiakas valitsee itse palveluntuottajansa kunnan hyväksymien tuottajien joukosta. Palveluntuottajia voivat olla yksityiset yritykset, yrittäjät, järjestöt tai säätiöt. 4. Asiakas maksaa palvelun palvelusetelillä. Seteli voi kattaa koko palvelun hinnan, mutta on mahdollista, että asiakas maksaa palvelusetelin lisäksi osan hinnasta itse. Palveluissa, jotka ovat lain mukaan asiakkaalle maksuttomia, palvelu pitää saada maksutta myös palvelusetelillä. 5. Palvelutuottaja veloittaa palvelusetelin arvon kunnalta. 3.3 Palvelusetelin käyttöönoton onnistumisen edellytykset Palvelusetelin onnistunut käyttöönotto sisältää muutaman kriittisen päätöksen. Ensimmäisessä vaiheessa tehdessään päätöstä palvelusetelin käyttöönotosta kunnan pitää samassa yhteydessä määritellä, miten paljon kyseisestä palvelusta tuotetaan palvelusetelin avulla. Tämä strateginen linjaus on keskeinen palvelumarkkinoiden synnyttämiseksi. Päätös voi olla esimerkiksi linjaus siitä, että tietty prosenttiosuus ko. palvelusta tuotetaan jatkossa palvelusetelillä. Palvelusetelin toimivuuden ja hyötyjen näkökulmasta on keskeistä määrittää palvelusetelin arvo oikein. Kunnan kannattaa ensin laskea mahdollisimman tarkasti oman palvelutuotannon kustannukset ja asettaa sen jälkeen palvelusetelin arvo sellaiseksi, että se on palveluiden käyttäjille ja palveluiden tuottajille aidosti houkutteleva vaihtoehto. Liian alhainen euromäärä johtaa palvelusetelin käyttäjän omavastuuosuuden kasvamiseen ja vähentää näin ollen palvelusetelien käyttöä. Toisaalta palveluntuottajat tarvitsevat korvauksen työstään. Jos arvo määritellään epärealistisen alhaiseksi, jäävät palveluseteleiden hyödyt jäävät kunnilta saamatta. Oikein ja asiakkaan kannalta houkuttelevasti hinnoiteltu palvelusetelijärjestelmä voi olla kunnalle imago- ja kilpailuvaltti.
11 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 11 Kolmas edellytys onnistumiselle on, että henkilökunta sitoutetaan hyväksymään palveluseteli yhdeksi vaihtoehdoksi ja ottamaan se käyttöön asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi palvelusetelistä on tarpeen tiedottaa laajasti kuntalaisille. 3.4 Miksi palvelusetelin käyttö kannattaa? Palvelusetelilain mukaan tarkoituksena on: lisätä asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, tehostaa, monipuolistaa ja joustavoittaa palvelutuotantoa, edistää palvelumarkkinoiden kehittymistä ja tukea pienyrittäjyyttä. Etuja kunnalle tai kuntayhtymälle: kevyempi tapa tuottaa palveluita, palvelusetelitoiminnan avulla vältytään raskailta kilpailutuksilta, antaa yrityksille tasapuolisen mahdollisuuden kilpailla asiakkaiden suosiosta, tuo säästöjä, lisää yrittäjyyttä. Palveluseteliin myönteisesti suhtautuvat näkevät palvelusetelit yksilön valinnanvapautta lisäävänä ja julkisen sektorin kustannuksia säästävänä toimintamallina. Palveluseteli mahdollistaa palveluiden ostamisen yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta, jolloin kysyntä lisää ja monipuolistaa tarjontaa sekä laskee hintoja. Palveluseteli parantaa myös laatua. Ostopäätöksen tekee asiakas, ja jos hän ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hän vaihtaa palveluntuottajaa. Palveluseteliin suhteudutaan osin edelleen myös kielteisesti. Palveluseteli nähdään kalliina ja tehottomana keinona ostaa palveluita. Sitä pidetään kansalaisia eriarvoistavana julkisen palvelutarjonnan eriytyessä entistä selkeämmin pienituloisten ja yksityisen palvelutarjonnan parempituloisten järjestelmäksi. Tämä vastakkainasettelu voidaan kuitenkin kokemusten valossa välttää tehokkaasti määrittelemällä palvelusetelin arvo oikein ja tiedottamalla aktiivisesti palvelusetelistä. Oleellista on myös kattava ja ajantasainen palvelusetelituottajien rekisteri. 4. KUNNANJOHTAJIEN JA YRITTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ PALVELUSETELISTÄ 2014 Suomen Yrittäjät toteutti keväällä 2014 järjestyksessään jo kuudennen Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn. Kyselyyn vastasi yrittäjää ympäri Suomea. Kyselystä julkaistiin raportti, joka on luettavissa osoitteessa Osana Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyä yrittäjiltä kysyttiin myös näkemyksiä kuntien palvelutuotannosta. Vertailutietoa yrittäjien näkemyksille haettiin kysymällä samat kysymykset kunnan- ja kaupunginjohtajilta. Kysely lähetettiin huhtikuun 2014 alussa sähköpostitse kaikille Manner-Suomen 304 kunnan ja kaupunginjohtajalle. Tähän kyselyyn vastasi 131 kunnan- tai kaupunginjohtajaa.
12 12 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista Yrittäjille ja kunnanjohtajille esitettiin seuraavat kysymykset: Onko kunnassasi linjattu palvelutuotantoa eli päätetty, mitä kunta tuottaa itse ja mitä se ostaa yrityksiltä? Miten kunnan tulisi mielestäsi järjestää julkiset palvelut? Onko kunnassasi käytössä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä? Mitkä seuraavista julkisista palveluista kunnat voisivat mielestäsi ostaa yrityksiltä tai järjestöiltä? Mitkä seuraavista kuntien lakisääteisistä tehtävistä voitaisiin mielestäsi poistaa kokonaan kuntien vastuulta? 4.1 Palveluseteli käytössä hieman yli puolessa kunnista Kyselyyn vastanneista kunnista hieman yli puolessa on käytössä palveluseteli. Kunnanjohtajista 51,5 prosenttia (67) vastasi kyllä kysymykseen Onko kunnassasi käytössä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä? Hieman alle puolet eli 46,9 prosenttia (61) kunnanjohtajista vastasi kysymykseen kieltävästi. Kaksi (2) kunnanjohtajaa ei tiennyt, onko heidän kunnassaan käytössä palveluseteliä. Yrittäjistä valtaosa 47,6 prosenttia (2 072) ei tiedä, onko heidän kunnassaan käytössä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli. 32,5 prosenttia vastasi kyllä. Kunnanjohtajien vastaukset edustavat 130 kuntaa tai kaupunkia. Yrittäjävastaajat edustavat lähes 300 kuntaa tai kaupunkia. Onko kunnassasi käytössä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä? 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Yrittäjät Kunnanjohtajat 10 % 0 % 33 % 52 % 19 % 47 % 48 % 2 % Kyllä Ei En osaa sanoa
13 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 13 Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelijakauma, tilanne 12/2013 saakka Palveluseteleiden käyttö (kpl) 12/ Kotihoito (30,5 %) Omaishoito (26,6 %) Suun terveydenhuolto (14,1 %) Perusterveydenhuolto (11,4 %) Veteraanien kotiapu (6 %) Lapsiperheiden kotipalvelu (5,3 %) Erikoissairaanhoito (5,2 %) Psykososiaaliset palvelut (0,7 %) Lääkinnällinen kuntoutus (0,1 %) Lähde: Smartum Oy 4.2 Johtopäätökset kyselystä Kyselyn tulos kertoo selvästi siitä, että yrittäjät eivät ole tietoisia palvelusetelin käytöstä kunnassaan. Tätä saattaa selittää osaltaan se, että palveluseteli on tyypillisimmin käytössä palveluissa, jotka eivät välttämättä ole osa yrittäjän arkea. Toisaalta tulos voi kertoa myös siitä, että vaikka kunnissa on tehty päätös palvelusetelin käytöstä, niin: päätöksen toteuttaminen on jäänyt kesken, palvelusetelin käytön mahdollisuudesta ei tiedoteta riittävästi, tai se on käytössä vain vähäisissä määrin, tai siihen on budjetoitu vähän varoja. Suomen Yrittäjien raportti on luettavissa osoitteessa: > materiaalipankki
14 14 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista 5. MUITA PALVELUTUOTANNON UUDISTAMISEN KEINOJA 5.1 Sote-uudistus edellyttää valinnanvapauden lisäämistä Sote-uudistuksen jatkovalmistelussa oleellista on asiakkaan valinnanvapauden vahvistaminen sosiaali- ja terveys- sekä hyvinvointipalveluissa sekä valinnanvapauden ulottaminen yksityiselle sektorille. Suomessa on oltava kaikilla hyvinvointipalveluiden sektoreilla asiakkaalla valinnanvapaus, joka ulottuu yksityisten tuottamiin palveluihin ja raha seuraa palveluntuottajalle asiakkaan mukana. Asiakkaan tulee siis aidosti saada päättää, mistä hän palvelunsa hankkii. Nopein tapa edistää valinnanvapautta sekä raha seuraa asiakasta -periaatetta on palvelusetelin käytön voimakas lisääminen ja laajentaminen. Aihepiiri liittyy myös terveydenhuollon rahoitukseen ja sen uudistamiseen, palveluiden ulkoistamiseen, kotitalousvähennyksen hyödyntämiseen sekä monituottajamallin edistämiseen. Vastuu palveluiden järjestämisestä kuuluu tulevaisuudessakin julkiselle vallalle. Tulevaisuudessakin kunnat päättävät, miten palvelut tuotetaan. Jatkotyössä valmisteltavan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain uudistamisessa tärkeintä on selkeästi erottaa palveluiden järjestäminen ja tuottaminen toisistaan. Vain näin voidaan tehostaa palvelujen tuotantoa ja julkisen sektorin toimintaa. Palvelujen tuottajien määrän lisääntyminen varmistaa myös palvelujen saatavuuden. Tärkeät hyvinvointipalvelut tulee saada joustavasti ja jonottamatta. Tuotantotapojen monipuolistaminen edellyttää kuntien kustannustenlaskennan kehittämistä. Kuntapalveluiden todelliset kustannukset tulee avata ja kertoa. Hintalappujen avulla kuntien on helppo päättää, mitä palveluita kannattaa hoitaa itse ja mitä kannatta antaa yritysten hoidettavaksi. Vain kustannusten läpinäkyvyys mahdollistaa tuotannon tehostamisen ja edesauttaa palvelumarkkinoiden tasapainoista kehittymistä sekä sitä, että yksityisen sektorin toimijat ovat tasapuolisessa asemassa palvelutuottajina. Julkisen talouden haasteiden ratkaiseminen vaatii myös yritysten osaamisen hyödyntämistä. Kuntien kustannustaakkaa voidaan keventää purkamalla kuntien omaa tuotantoa yritysten ja järjestöjen tehtäväksi. Kansalaisille on tärkeintä palveluiden saatavuus ja laatu, ei tuottaja.
15 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista Palvelualoite-kokeilut Keväällä 2015 työnsä päättävän hallituksen ohjelmaan on kirjattu selkeitä tavoitteita kunnan palveluiden kustannusten ja laadun vertailun avaamiseksi sekä kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Hallitusohjelmaan on mm. kirjattu seuraava lause. Palveluiden kustannusten ja laadun vertailua sekä läpinäkyvyyttä kehitetään mm. selvittämällä ja edistämällä sitä tukevia käytäntöjä ja kokeiluja. Moni suomalainen kunta on nyt ja tulevina vuosina suurten taloudellisten haasteiden edessä. Samaan aikaan työikäisten määrä supistuu ja huoltosuhde kasvaa huolestuttavan jyrkästi. Kuntien täytyy etsiä tapoja turvata hyvät ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutuotannon eri tapojen ja vaihtoehtojen vertailu on kuitenkin vaikeaa. Ruotsissa monet kunnat ovat ottaneet käyttöön ns. Palvelualoite-käytännön (Utmaningsrätt). Tämän käytännön avulla kolmannen ja yksityisen sektorin toimijat voivat edistää palvelutuotannon eri vaihtoehtojen välistä laadun ja kustannusten arviointia. Iso- Britanniassa vastaava Right to Challenge malli on vastaavalla tavalla otettu käyttöön lainsäädännöllä. Palvelualoitteen idea on se, että kunnalle voidaan esittää vaihtoehtoinen laadultaan parempi tai kustannuksiltaan edullisempi tapa tuottaa palvelu toisen tahon toimesta. Aloitteen jättäjä esittää aloitteessaan tarkoin yksilöidysti, miten kyseessä oleva palvelu tai osa siitä voidaan tuottaa nykymallia laadukkaammin ja/tai edullisemmin. Kunnan tulee: 1. ottaa aloite vastaan, 2. arvioida oman palvelun laatu ja kustannukset, 3. vertailla omaa ja ehdotettua tuotantotapaa 4. päättää niistä toimenpiteistä, joihin palvelualoite ja tehty vertailu antavat aihetta. Kunnalla ei siis ole palvelualoitteessa suoraa velvoitetta muuttaa omaa toimintaansa tai palveluiden toimintatapaa. Jos vertailu osoittaa tarjotun tuotantomallin paremmaksi, kunta voi käynnistää prosessin palvelujen kilpailuttamiseksi tai hankittavaksi esim. palvelusetelillä. Käytännössä Ruotsissa palvelualoite on johtanut useilta osin palveluntuotannon hallittuun avautumiseen kilpailulle niin, että tehokkuus ja laatu ovat parantuneet. Tämä on tukenut myös yrittäjyyttä ja markkinoiden syntymistä uusille palvelusektoreille Palvelualoitekokeilu Jyväskylässä Palvelualoitteella tarkoitetaan kunnan jäsenille tai kaupungin työntekijöille annettua mahdollisuutta tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan ja omana työnä tehtävän palvelun tai toiminnan kilpailuttamisesta ja ulkoistamisesta tai kokonaan yksityistämisestä siten, että palvelu voidaan tuottaa laadullisesti paremmin ja halvemmilla kustannuksilla jonkin ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta.
16 16 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti , että palvelualoite otetaan käyttöön Jyväskylässä vuoden kokeiluajaksi Palvelualoite ei koske lakisääteisiä viranomaistehtäviä, strategista johtamista tai toimintaa, jota sopimuksen perusteella hoitaa jokin muu kaupungin ulkopuolinen juridinen henkilö eikä konserniyhtiöiden toimintaa. Palvelualoitteen voi tehdä kunnan jäsen eli henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas), yhteisö, laitos tai säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa tai kaupungin työntekijä/t. Kokeiluaikana palvelualoitteen voi tehdä ainoastaan kulttuuri- ja liikuntapalveluista tai kaupunkirakennepalveluista siten, että palvelualoite voi johtaa palvelun tai toiminnan kilpailuttamiseen. Muistakin kuin edellä mainituista palveluista tai toiminnoista voi tehdä palvelualoitteen, mutta palvelualoite ei johda kilpailuttamiseen. Palvelualoite tehdään kirjallisesti ja se toimitetaan kaupungin kirjaamoon joko sähköisesti tai postitse. Kirjallisen palvelualoitteen tulee sisältää aloitteen tekijän nimi- ja yhteystiedot, selvityksen siitä, mitä aloite koskee ja miten aloitteen tekijän ehdottama palvelu/toiminto olisi kokonaistaloudellisesti edullisempi ja laadukkaampi kuin kaupungin oma palvelu/toiminto. Palvelualoite ei saa sisältää liike- eikä ammattisalaisuuksia. Hankintajohtaja käsittelee palvelualoitteen yleiset kriteerit ja tekee niistä tarvittaessa päätöksen. Hankintojen ohjausryhmän puheenjohtaja päättää siitä, antaako aloite aihetta toimenpiteisiin kuultuaan ensin ko. palvelualuetta/yksikköä sekä hankintojen ohjausryhmää. Palvelualoitteen yleisissä kriteereissä arvioidaan, onko kohde sellainen, että siitä voi tehdä palvelualoitteen ja onko aloitteen tekijä kunnan jäsen tai kaupungin työntekijä. Taloudellisina ja toiminnallisina kriteereinä arvioidaan, onko aloite toteuttamiskelpoinen ja onko aloitteen ehdottama palvelu/toiminta kokonaistaloudellisesti edullisempi ja laadukkaampi kuin palvelu/toiminto kaupungin oman yksikön tuottamana. Tieto palvelualoitteen käsittelystä saatetaan palvelualoitteen tekijän tietoon ilman aiheetonta viivytystä. Kilpailutukseen voi osallistua niin aloitteen tekijä tai kuka tahansa muu toimija. Palvelusopimus tehdään tarjouskilpailun voittajan kanssa. Lisätietoja: hankintapäällikkö Katri Löytty, Jyväskylän kaupunki, puh
17 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista LOPUKSI Erittäin myönteiset kokemukset palvelusetelistä ovat osoittaneet palvelusetelijärjestelmän toimivuuden. Palveluseteli ei ole hankinta, vaan kaikki laatukriteerit täyttävät tuottajat voidaan hyväksyä palvelusetelituottajiksi. Palvelusetelijärjestelmä lisää tervettä kilpailua, synnyttää uutta yrittäjyyttä ja innovaatioita sekä kustannustehokkuutta. Palvelusetelillä luodaan myös kuluttajien etujen mukaiset toimivat markkinat. Palvelusetelijärjestelmän kehittäminen on yksi osaratkaisu, joka liittyy hallituskaudella tehtävän sote-uudistukseen (järjestäminen, rahoittaminen). Tavoitteena tulee olla edelleen suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen takaaminen kaikille ja toimivien hoito- ja palveluketjujen varmistaminen. Ratkaisun valmistelu tarjoaa mahdollisuuden rakentaa yhteistyöhön pohjautuva monituottajamalli, jossa sekä julkinen että yksityinen sektori tuottavat palveluita. Kaikkien tuottajien pitää toimia samoilla säännöillä. Säästöjä syntyy, kun tuotantotapoja uudistetaan ja tietojärjestelmiä yhtenäistetään ja sovelletaan palvelutuotantoon (esim. asiointipalvelu). Palvelusetelin vahvemmalla käyttöönotolla vaikutetaan kansalaisten palveluihin, kuntien elinvoimaan ja samalla monien palveluntuottajien toimintaedellytyksiin. Uudistuksessa tärkeintä on erottaa palveluiden järjestäminen ja tuottaminen toisistaan. Lopulta tulee muodostua malli, jossa on vahva julkinen järjestäjä, joka tilaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita erilaisilta tuottajilta: julkiselta sektorilta, kunnilta, järjestöiltä ja erikokoisilta yrityksiltä. Ostamisen instrumentteja ovat normaalit hankinnat ja palvelusetelijärjestelmä. Sosiaali- ja terveyspalvelualalla toimii jo nyt paljon pk-yrityksiä. Näillä yrityksillä on suuri vaikutus kuntien elinvoimaisuuteen. Menestyvä yritys tuo verotuloja ja työpaikkoja kuntaan. Suomen Yrittäjillä on yhdessä alan toimialajärjestön kanssa käynnissä -kampanja. Kampanjan sivuilla palvelusetelistä todetaan näin:
18 18 Esimerkkilaskelma palvelusetelin käytön taloudellisista Yrittäjämyönteisen kuntavaikuttamisen tueksi tarjoamme: 1. Tietoa ja työkaluja elinkeinopolitiikan ja kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseen. 2. Kuntavaikuttaja-uutiskirje. Elinkeinopolitiikan sekä yrittäjien ja kuntien yhteistyön ajankohtaiskatsaus. Lähetetään kuusi kertaa vuodessa. 3. Kunnallisjohdon seminaari. Kunta-alan huippuseminaari kokoaan yhteen lähes tuhat kuntapäättäjää ja yrittäjävaikuttajaa. 4. Elinkeinopolitiikan työkirja. Käytännönläheinen työkirja oman kunnan elinkeinopoliittisen työn kehittämiseksi. 5. Koulutus ja tuki. Aluejärjestöjen ja Suomen Yrittäjien asiantuntijat ovat käytettävissä asiantuntija-apuna kuntien ja yrittäjäjärjestöjen tilaisuuksissa. 6. Edunvalvonta. Toimimme useissa ministeriöiden työryhmissä, joissa pyrimme vaikuttamaan virkamiehiin ja päättäjiin. Suomen Yrittäjien kunnalliseen ja alueelliseen elinkeinopoliittiseen vaikuttamiseen liittyvissä asioissa sinua palvelevat: Anssi Kujala varatoimitusjohtaja , Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö , Hannamari Heinonen elinkeinopoliittinen asiamies , Mika Haavisto projektipäällikkö, omistajanvaihdokset ,
19 HALUAISITKO ITSE PÄÄTTÄÄ, KUKA SINUA TAI LÄHEISIÄSI HOITAA? MIKÄ VALINNANVAPAUS? Valinnanvapaus on sitä, että saat itse valita tarvitsemasi sosiaali- ja terveyspalvelun tuottajan oli se sitten hoitaja, lääkäri, kuntouttaja tai kotiavustaja. Sinä tiedät parhaiten, mikä sinulle on hyväksi. Valinnanvapaudessa raha seuraa asiakasta. Kun asiakas äänestää jaloillaan, palvelut paranevat ja monipuolistuvat. Voit valita paikan, johon pääset jonottamatta ja joka sopii juuri sinun tarpeisiisi. Jokaisella asiakkaalla ja potilaalla on mahdollisuus valita. Palveluntuottajien on sen sijaan palveltava kaikkia ne eivät saa valita asiakkaitaan. MIKSI VALINNANVAPAUS? Nykyisin esimerkiksi terveyskeskuslääkärille jonotetaan viikkoja, jopa kuukausia. Eniten tarvitsevat saavat vähiten. Hoito on epätasa-arvoista. Sosiaali- ja terveyspalveluja on uudistettava ja tehostettava. Asiakas Kun palvelujen Palveluntuottaja tuottajiksi Potilas Palveluasuminen hyväksytään myös yrityksiä ja yrittäjiä, Palvelunjärjestäjä Kunta Palvelunjärjestäjä Kunta Palvelunjärjestäjä Kunta Palvelunjärjestäjä Kunta Asiakas Palveluntuottaja terve kilpailu Potilas tuottaa Palveluasuminen laadukkaita ja Asiakas Palveluntuottaja oikean hintaisia palveluja, Potilas Palveluasuminen Asiakas Palveluntuottaja palvelujen saatavuus paranee, Potilas Palveluasuminen potilaat pääsevät nopeasti hoitoon, tasa-arvo lisääntyy. SUOMALAISTEN MIELIPITEET TUKEVAT 85 % suomalaisista olisi kiinnostunut kokeilemaan palvelusetelin käyttöä. 86 % suomalaisista pitää hyvänä, että kunta käyttää julkisten terveyspalvelujen tuottamisessa myös yksityisiä palveluntuottajia. 64 % on sitä mieltä, että julkisissa palveluissa tärkeintä ei ole se, kuka ne tuottaa, vaan se että ne ovat kaikkien saatavilla. 66 % kuntapäättäjistä suhtautuu myönteisesti valinnanvapausmalliin siirtymiseen. 80% suomalaisista haluaa tehdä itse päätöksen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajasta. 93% asiakkaista oli Jyväskylässä erittäin tai melko tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun. 68 % sote-alan vaikuttajista suhtautuu valinnanvapausmalliin myönteisesti. 77% kansalaisista suhtautuu myöteisesti valinnanvapausmalliin siirtymiseen. Lähteet: Consumer Compass /Smartum 2011, EVA:n arvotutkimus 2013, Aula Research Oy/TPL, LPY ja THPT 2012 ja 2014, Jyväskylän kaupunki 2011, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut raportti, TEM, 2013 Mitä mieltä sinä olet? Kerro mielipiteesi.
20 Julkaisija: Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, PL 999, Helsinki puhelin
Palvelualoitteen menettelyohjeet
Palvelualoitteen menettelyohjeet 1.7.2016 31.5.2017 PALVELUALOITTEEN MENETTELYOHJEET 2(6) Mikä on palvelualoite Palvelualoitteella tarkoitetaan kunnan jäsenille tai kaupungin työntekijöille annettua mahdollisuutta
LisätiedotSOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS
26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin
LisätiedotSOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.
SOTE-yrittäjyys Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.2018 Ylivoimainen valtaosa yrityksistä on pieniä 0,2 % Suuryritykset
LisätiedotOulun kaupungin Palvelualoitteen menettelyohjeet valtuustokaudelle
Oulun kaupungin Palvelualoitteen menettelyohjeet valtuustokaudelle 2017-2021 Mikä on palvelualoite? Palvelualoitekäytännöllä tarkoitetaan kunnan jäsenille annettua mahdollisuutta tehdä palvelualoite kunnan
LisätiedotPalveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi
LisätiedotPalveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet
Palveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet 18.11.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 29.2.2012 Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön
LisätiedotYritykset kunnan palvelutuotannossa
Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)
LisätiedotKysely yrittäjille ja kunnanjohtajille 2014
KUNTIEN PALVELUTUOTANTO: YRITTÄJIEN JA KUNNANJOHTAJIEN NÄKEMYKSIÄ 1 KUNTIEN KUNTIEN PALVELUTUOTANTO: PALVELUTUOTANTO YRITTÄJIEN JA YRITTÄJIEN KUNNANJOHTAJIEN JA KUNNANJOHTAJIEN NÄKEMYKSIÄ NÄKEMYKSIÄ Kysely
LisätiedotJyväskylän palvelusetelitoiminta
Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin
LisätiedotRatkaisuja. kunnan terveyspalveluihin
Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.
LisätiedotKuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö
Kuntapalveluja markkinamekanismilla Riitta Pylvänen palvelupäällikkö 4.12.2013 Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä on riittävän suuri
LisätiedotKuntien sote-menot 2012. 20,6 miljardia
1 Palveluseteli Kuntien sote-menot 2012 Kuntien sote-hankinnat yksityisiltä 2,38 mrd. eli 11,7 % 46 % kuntien menoista 20,6 miljardia Palveluseteli 0,08 mrd. eli noin 80 miljoonaa Julkisen sektorin oma
LisätiedotPalveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki
Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa
LisätiedotPalveluseteli - tehoa ja joustoa
Palveluseteli - tehoa ja joustoa 1 2 Palveluseteli - tehoa ja joustoa SISÄLLYS PALVELUSETELI VARMISTAA LÄHIPALVELUT JA LISÄÄ ELINVOIMAA... 2 Valinnanvapausjärjestelmä vahvistaa asiakkaan valtaa... 4 Paikalliset
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
LisätiedotJyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki
Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä
LisätiedotPalveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana
Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana PASSARI HANKESEMINAARI Helsinki 29.11.2011 Sanna Meronen-Vilenius Kehittämispäällikkö Helsingin Yrittäjät sanna.meronen-vilenius@helsinginyrittajat.fi
LisätiedotElinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS
LisätiedotElinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ylitornio. Ylitornio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 YLITORNIO... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS
LisätiedotJÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?
JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,
LisätiedotPalveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla
LisätiedotElinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS
LisätiedotElinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Muonio. Muonio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 MUONIO... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS
LisätiedotPalveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana
Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere
LisätiedotPalvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet
Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön
LisätiedotHYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI
HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä
LisätiedotPalveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki
Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän
LisätiedotVALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?
VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa
LisätiedotKokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä
Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä 3.5.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin
LisätiedotHankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala
Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588
LisätiedotLain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.
Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum - kohdennetun maksamisen edelläkävijä Smartum Oy on vuonna
LisätiedotSelvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa
Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen
LisätiedotRakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN
Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain
LisätiedotLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ SEKÄ ERÄÄT SIIHEN LIITTYVÄT LAIT
1 (6) varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi HE 324/2014 vp LAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ SEKÄ ERÄÄT SIIHEN LIITTYVÄT
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset
Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotTerveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa
Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien
LisätiedotSote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Kuopio
Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Kuopio 8.5.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2015 0,2% Suuryritykset (250 hlöä)
LisätiedotPALVELUSETELI KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TÄYDENTÄJÄNÄ
PALVELUSETELI KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TÄYDENTÄJÄNÄ MIKÄ ON PALVELUSETELI? Palveluseteli on tapa järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kunnan oman tuotannon ja ostopalvelujen
LisätiedotSote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Oulu
Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Oulu 10.5.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2015 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 571
LisätiedotSote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Lahti
Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Lahti 5.6.2017 Näin toimii valinnanvapaus -video https://youtu.be/xw8wihriaam Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa
LisätiedotVALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS
VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS Toteutuuko valinnanvapaus soteuudistuksessa? Lääkäripalveluyritykset ry www.lpy.fi Toiminnanjohtaja Ismo Partanen ; ismo.partanen@lpy.fi SOTE UUDISTUS HALLITUKSEN ESITYS
LisätiedotSoten elinkeinopoliittinen ulottuvuus kunnassa. Susanna Kallama, elinkeinoasioiden Kuntamarkkinat 13.9.
Soten elinkeinopoliittinen ulottuvuus kunnassa Susanna Kallama, elinkeinoasioiden päällikkö @SusannaKallama Kuntamarkkinat 13.9.2017 Helsinki Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa
LisätiedotLaadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin
Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset
LisätiedotPalveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi
Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen
LisätiedotSote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu
Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250
LisätiedotSote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM
Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista
Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotHyvinvointialan muuttuvat markkinat
Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain
LisätiedotSähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki
Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa
LisätiedotPALVELUSETELI TEHOA JA JOUSTOA. Selvitys 30 suurimman kunnan palvelusetelikokemuksista
PALVELUSETELI TEHOA JA JOUSTOA Selvitys 30 suurimman kunnan palvelusetelikokemuksista 2 Palveluseteli tehoa ja joustoa SISÄLLYS PALVELUSETELI TEHOA JA JOUSTOA... 4 1. JOHDANTO MITÄ SELVITETTIIN?... 4 2.
LisätiedotAsiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta
Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,
LisätiedotMiten turvataan monien tuottajien säilyminen? Soste, sosiaali- ja terveysturvan päivät 15.8.2013
Miten turvataan monien tuottajien säilyminen? Soste, sosiaali- ja terveysturvan päivät 15.8.2013 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät ry 1 Tavoitteena laadukkaat palvelut, monituottajamalli
LisätiedotPalveluseteli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa
Palveluseteli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa Ohjelma Palveluseteli lainsäädännössä ja käytännössä Sami Uotinen, johtava lakimies Palveluseteli ikääntyneiden palveluissa Tampereella Mari Patronen,
LisätiedotAskeleet sote-muutokseen
Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut
LisätiedotJulkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla
Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita
LisätiedotSuomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma
Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä
LisätiedotJULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO
JULKISEN JA YKSITYISEN YHTEISTYÖ VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT SOTE PALVELUIDEN ARVOVERKOSTOISSA (JYVÄ) JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO Martti
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotEDISTÄMME HYVINVOINTIA Miten palveluseteli toimii sähköisesti? http://www.youtube.com/watch?v=xdqbq2o6uh0
EDISTÄMME HYVINVOINTIA Miten palveluseteli toimii sähköisesti? http://www.youtube.com/watch?v=xdqbq2o6uh0 Smartum Palvelusetelin tehtävänä on tehdä palvelusetelitoiminta mahdolliseksi ja helpoksi kuntalaiselle,
LisätiedotYMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto
YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotTerveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti
Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotHyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä
Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE
SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...
LisätiedotYksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä
Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotYrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät
Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen Suomen Yrittäjät 1. Maakunnan tehtävät Maakunnista vahvoja elinkeinotoimijoita 1. Palvelulupaus asiakaslähtöisyys, digitaalisuus ja kustannustehokkaat palveluratkaisut
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotValmistaudu maakuntauudistukseen: digitaalinen toimintaprosessi ja valinnanvapausmalli
Valmistaudu maakuntauudistukseen: digitaalinen toimintaprosessi ja valinnanvapausmalli Kuntamarkkinat 13.9.2017 Copyright Kuntien Tiera Oy 0 Mistä on kyse? Kuntatoimijoiden omistama järjestelmä Sisältää
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset
Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Etelä-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa
Lisätiedot01.09.2015 Mia Lindberg
01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotTehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona
Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Miksi palveluseteli? Lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta
LisätiedotMIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI
MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI 30.11.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina Palvelusetelijärjestelmän
LisätiedotKuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
LisätiedotSelvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa
Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa Anu Nemlander Mari Sjöholm Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelikysely
LisätiedotMitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mistä Sotessa olikaan kyse? 17.1.20173.1 1.20161 Vammaispa lveluiden neuvottelu
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä
Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013 Palveluseteli valinnan välineenä Stiftelsen Ålderdomshemmet i Vasa Rauhankatu 11, Vaasa Johtaja Viveca Salminen Kotipalveluohjaaja Nina Koskela Kolme kotia
LisätiedotAskeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta
Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus
LisätiedotPalveluseteli ikäihmisten palveluissa
Palveluseteli ikäihmisten palveluissa 11.9.2019 Anne-Mari Ahonen Mari Patronen Sote- palvelujen muutos Organisaatiokeskeinen Massapalvelut Ammattilainen päättää Erilliset episodit Väestövastuu Asiakaskeskeinen
LisätiedotTAUSTATIEDOT. Onko vastaaja*
2 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Onko vastaaja*
LisätiedotLääkkeiden järkevän käytön edistäminen
Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Lounais-Suomen aluetulokset
Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Lounais-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa
LisätiedotFiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut
Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä
LisätiedotNäkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta
Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Valinnanvapaus on hyvästä, mutta päävastuun palveluiden tuottamisesta tulee olla julkisella sektorilla Kysymystä yksityisen panoksen
LisätiedotPalveluntuottajien eettinen näkökulma
Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotPALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine
Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan
LisätiedotLain velvoitteet täyttävä palveluseteli Kuopion kaupungin palveluntuottajien tiedotustilaisuus 15.2.2013
Lain velvoitteet täyttävä palveluseteli Kuopion kaupungin palveluntuottajien tiedotustilaisuus 15.2.2013 Palveluseteliasiantuntijat: Varpu Valkeinen 040 748 06 39, varpu.valkeinen@smartum.fi Sanna Lipasti
LisätiedotKriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa
Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Markku Pekurinen haastaa tutkijat Science slam tyyliin Pia Maria Jonsson, Timo T. Seppälä, Anne Whellams, Liina-Kaisa Tynkkynen, Timo Sinervo, Ilmo Keskimäki
Lisätiedot