PALVELUSETELI TEHOA JA JOUSTOA. Selvitys 30 suurimman kunnan palvelusetelikokemuksista

Transkriptio

1 PALVELUSETELI TEHOA JA JOUSTOA Selvitys 30 suurimman kunnan palvelusetelikokemuksista

2 2 Palveluseteli tehoa ja joustoa SISÄLLYS PALVELUSETELI TEHOA JA JOUSTOA JOHDANTO MITÄ SELVITETTIIN? SELVITYKSEN TULOKSET Kaikki 30 suurinta kuntaa käyttävät palveluseteliä Tehokkuus tunnistetaan, mutta moni ei tiedä säästöjä Paljon hyötyjä kuntalaisille Enemmän yrittäjiä ja elinvoimaa Joustoja myös kunnalle Palvelusetelin hyötyjä kootusti Volyymit olemattomia, vaikka säästöpotentiaali on huikea MITÄ TULEE TEHDÄ KESKEISET EHDOTUKSET Palvelusetelin käyttöönotto helpommaksi Jokaiseen kuntaan tieto palvelutuotannon kustannuksista Kunnille kannustin käyttää palveluseteliä Ehdotus kokeiluksi kokonaisvaltainen palveluseteliasiakkuus HALLITUSOHJELMA TUKEE PALVELUSETELIN KÄYTÖN LAAJENTAMISTA Poliitikot valmiita lisäämään palvelusetelin käyttämistä Kansanedustajilta vihreää valoa Palvelusetelin laajentaminen yksi hallituksen kärkihankkeista LIITTEET LIITE 1: SÄÄSTÖPOTENTIAALI OLISI HUIKEA Laskukaavat esimerkkilaskelmien verrokkilukuihin Jyväskylän taustatiedot Esimerkkilaskelma - volyymit Esimerkkilaskelma - säästöt Tulos 1. Volyymi Tulos 2. Säästöt LIITE 2: PERUSTIETOA PALVELUSETELISTÄ Palvelusetelin käyttöönoton toimenpiteet Palvelusetelin käyttöönoton onnistumisen edellytykset LIITE 2: SUOMEN KUNNAT ASUKASLUKUINEEN JA NIIDEN TEOREETTISET PALVELUSETELIN KÄYTÖN VOLYYMIT JA SÄÄSTÖT... 19

3 Palveluseteli tehoa ja joustoa 3 Suomen Yrittäjät: Palveluseteli tehoa ja joustoa Tekijät Kunnallinen ja alueellinen elinkeinopolitiikka Anssi Kujala varatoimitusjohtaja anssi.kujala@yrittajat.fi Kunnallinen ja alueellinen elinkeinopolitiikka Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö susanna.kallama@yrittajat.fi Kunnallinen ja alueellinen elinkeinopolitiikka Hannamari Heinonen elinkeinopoliittinen asiamies hannamari.heinonen@yrittajat.fi Vilma Repo assistentti vilma.repo@yrittajat.fi Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, HELSINKI puhelin toimisto@yrittajat.fi

4 4 Palveluseteli tehoa ja joustoa Palveluseteli tehoa ja joustoa 1. JOHDANTO MITÄ SELVITETTIIN? Palveluseteli on kunnan tai kuntayhtymän myöntämä sitoumus maksaa palveluntuottajan tuottamasta palvelusta ennalta määrätty kustannus, joka on yhtä kuin palvelusetelin arvo. Se on yksi tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita. Se ei voi kokonaan korvata kunnallista palveluntuotantoa, vaan se täydentää palvelutuotantoa. Palvelusetelin arvo voi kattaa ostetun palvelun kokonaan tai osittain, jolloin kuntalainen maksaa palveluntuottajalle omavastuuosuuden. Jos palvelu on lain mukaan kuntalaiselle maksutonta, sen tulee olla maksutonta myös palvelusetelillä. Suomen Yrittäjät selvitti palvelusetelin käyttöä 30:ssä asukasluvultaan suurimmassa kaupungissa ja kunnassa. Tiedot kerättiin kunnista touko-elokuussa Saimme 28 kunnalta vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1. Paljonko kaupunkisi euromääräinen palvelusetelin käyttö oli vuonna 2014? 2. Millaisia säästöjä olette saaneet järjestelmän avulla aikaan? 3. Missä palveluissa palveluseteli on käytössä? 4. Mitä muita vaikutuksia palvelusetelin käytöllä olette havainneet? Tässä raportissa esitellään näiden vastauksien perusteella tehtyjä johtopäätöksiä ja tehdään esityksiä siitä, miten palvelusetelin käyttöä tulisi edistää. 2. SELVITYKSEN TULOKSET 2.1 Kaikki 30 suurinta kuntaa käyttävät palveluseteliä Kyselyyn vastanneista kunnista palveluseteli oli vuonna 2014 käytössä 25 kunnassa. Lisäksi yhdessä kunnassa käytettiin palvelusetelin tapaan toimivaa palvelurahaa, joka on vaihtumassa palveluseteliksi vuonna Kahdessa kaupungissa palveluseteliä ei vielä vuonna 2014 käytetty, mutta palveluseteli oli otettu käyttöön vuonna Nettisivujen tiedon mukaan palveluseteli on käytössä myös niissä kahdessa kaupungissa, jotka eivät vastanneet kyselyyn. Kiteytetysti voi sanoa, että kaikki 30 suurinta kaupunkia ja kuntaa käyttävät palveluseteliä. KAIKKI 30 SUURINTA KUNTAA KÄYTTÄVÄT PALVELUSETELIÄ. Palvelusetelin käyttö kuitenkin jää vähäiseksi. Käyttö on vain vajaat 65 miljoonaa euroa. Jos sote-menoista 10 prosenttia käytettäisiin palveluseteliin, käyttö olisi lähes 1,2 miljardia euroa. Seuraavasta taulukosta näkyy kuntien ilmoittama euromääräinen käyttö sekä teoreettiset volyymit ja säästöt. Laskelmien pohjana on oletus, että jos kunnat käyttäisivät palveluseteliä yhtä paljon/asukas kuin Jyväskylä vuonna 2013, ne myös säästäisivät yhtä paljon. Laskelman taustat kerrotaan tarkemmin tämän raportin liitteessä 1.

5 Palveluseteli tehoa ja joustoa 5 Kaupunki Väkiluku Kunnan ilmoittama käyttö Teoreettinen käyttö, jos osuus 2 % 4 Teoreettinen säästö, kun osuus 2 % 5 Teoreettinen käyttö, jos osuus 10 % 6 Teoreettinen säästö, kun osuus 10 % 7 Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kajaani Kirkkonummi Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi ei käytössä Oulu Pori Porvoo Rauma ei pysty arvioimaan Rovaniemi ei vastausta Salo Seinäjoki Tampere ei eritelty Turku Tuusula ei käytössä Vaasa ei vastausta Vantaa Asukkaita yhteensä Ilmoitettu käyttö yhteensä Palvelusetelillä 2 % palveluista, teoreettinen käyttö yhteensä Palvelusetelillä 2 % palveluista, teoreettinen säästö yhteensä Palvelusetelillä 10 % palveluista, teoreettinen käyttö yhteensä Palvelusetelillä 10 % palveluista, teoreettinen säästö yhteensä Kajaani: Päivähoidossa käytetty palveluraha muuttunut palveluseteliksi v alussa. 2. Lappeenranta: Käyttö koko Eksoten alueella. 3. Kuntien ilmoittamissa luvuissa ovat todennäköisesti mukana myös varhaiskasvatuksen palvelusetelit, vaikka varhaiskasvatus ei enää kuulu sosiaali- ja terveyspalveluihin vaan on osa kuntien sivistystoimea. 4. Teoreettista käyttöä kuvaava luku on saatu jakamalla Jyväskylän ilmoittama palveluseteleiden yhteenlaskettu euromääräinen käyttö Jyväskylän asukasluvulla = käyttö per asukas. Saatu verrokkiluku ( ) on kerrottu kaupungin asukasmäärällä, jolloin on saatu teoreettinen käyttö. 5. Teoreettista säästöä kuvaava verrokkiluku on saatu jakamalla Jyväskylän ilmoittama palveluseteleiden yhteenlaskettu euromääräinen käyttö Jyväskylän asukasluvulla = käyttö per asukas. Saatu verrokkiluku ( ) on kerrottu kaupungin asukasmäärällä, jolloin on saatu teoreettinen käyttö. 6 ja 7.Teoreettinen käyttö ja teoreettinen säästö on laskettu kertomalla 2 prosentin käytön teoreettiset luvut viidellä.

6 6 Palveluseteli tehoa ja joustoa 2.2 Tehokkuus tunnistetaan, mutta moni ei tiedä säästöjä Kyselyyn vastanneista kunnista yli puolet arvioi palvelusetelin käytön tuoneen mukanaan säästöjä. Palvelusetelillä tuotettu palvelu oli edullisempaa kuin oma tuotanto. Olennaista on huomata, että harva kunta tietää todelliset taloudelliset vaikutukset. Vain kuusi kuntaa ilmoitti laskeneensa tai arvioineensa palvelusetelin tuomia euromääräisiä säästöjä tarkemmin. Nämä kunnat kertoivat palvelusetelillä tuotetun palvelun olevan prosenttia edullisempaa kuin oma tuotanto. Säästöprosentti vaihteli eri palveluissa. Kunnat ilmoittivat säästäneensä palvelusetelillä seuraavasti: Helsinki % Joensuu 10 % Jyväskylä 17 % Lohja % Mikkeli % Oulu % Suurin säästö eli 75 prosenttia ilmoitettiin Mikkelistä. Mikkelin kaupungin mukaan oman tuotannon kotihoidon keskimääräinen tuntikustannus on kaupungin tilinpäätöksessä vuonna 2014 ollut 83 euroa/tunti. Kotihoidon palvelusetelin arvo eli kustannus kaupungille on ollut 20 euroa/tunti. Mikkelin oman tuotannon kotihoidossa asiakasmaksu on tulosidonnainen ja siihen vaikuttaa käyntikertojen määrä. Esimerkiksi yksin asuvalla takuueläkettä saavalla henkilöllä asiakasmaksu voi olla 3 8 euroa/käyntikerta (15 min 1 h). Palvelusetelin omavastuuhinnaksi muodostuu arkipäivisin 5 17 euroa/tunti tuottajasta riippuen. PALVELUSETELI SÄÄSTÄÄ KESKIMÄÄRIN 20 PROSENTTIA. Kyselyn mukaan palvelusetelillä tuotettu sote-palvelu on noin 20 prosenttia edullisempaa kuin kuntien oma tuotanto. Huomionarvoista on, että kyselyn mukaan palvelusetelillä tuotettu palvelu oli myös ostopalveluna toteutettua palvelua edullisempaa. Yli puolet kunnista ja kaupungeista ei osannut kertoa, miten isoja euromääräisiä säästöjä palvelusetelin käyttö oli tuonut. Säästö tunnistettiin, mutta tarkempaa laskentaa tai esimerkiksi vertailua oman tuotannon kustannuksiin ei oltu tehty. Voi perustellusti kysyä, miten kunnan on mahdollista tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja tehokkaasti ilman tietoa palvelujen tuotantokustannuksista. Myös palvelutuotannon ja kuntatalouden strateginen johtaminen ilman tietoa on vaikeaa. MITEN KUNTA VOI KÄYTTÄÄ VEROVAROJA TEHOKKAASTI ILMAN TIETOA PALVELUJEN TUOTANTOKUSTANNUKSISTA? Palveluseteli ei ollut lisännyt kustannuksia yhdessäkään kyselyyn vastanneista kunnista. Viisi kyselyyn vastanneista kunnista arvioi, että palvelusetelillä ei ole ollut kustannusvaikutusta.

7 Palveluseteli tehoa ja joustoa Paljon hyötyjä kuntalaisille Kyselyssä pyydettiin kuntia arvioimaan myös palvelusetelin muita kuin suoraan taloudellisia vaikutuksia. Yli kolmannes vastanneista mainitsi kuntalaisten hyötyneen palvelusetelistä. Palvelusetelin höytyjä kuntalaisille ovat valinnanvapauden lisääntyminen Lisää asiakkaan mahdollisuutta valita itselleen parhaiten sopivan palvelun sekä palveluntuottajan, joka tukee juuri hänen hyvinvointiaan Vantaa palvelujen saatavuuden paraneminen Palvelun saatavuus ja joustavuus on parantunut olennaisesti Rauma palvelun saaminen nopeammin Palvelusetelipalvelun saa nopeammin, jonotusaika sairaalassa on jäänyt lyhyeksi Tampere joustavuuden lisääntyminen. Helppokäyttöisyys, ei ole sidottu aikaan Mikkeli Lisännyt asiakkaiden mahdollisuuksia ostaa palvelua kotiin omarahoitteisesti Lappeenranta Lisäksi vastauksissa nousi esiin, että palvelusetelin myötä palvelutuotanto on monipuolistunut. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa yksityiset palveluntuottajat ovat olleet halukkaita tuomaan päivähoitoon erilaisia painotuksia. 2.4 Enemmän yrittäjiä ja elinvoimaa Kolmannes vastaajista sanoi palvelusetelin lisänneen yritysten määrää ja alueen elinvoimaa. Erityisen myönteisenä palvelusetelin vaikutukset nähtiin pk-yrityksille. Pienyrittäjien määrä on lisääntynyt ja etenkin tukipalveluiden palvelutuottajien rekisteriin ja setelituottajiksi ilmoittautuneiden määrä on kasvanut. Jyväskylä Palvelusetelituottajina on tällä hetkellä 92 yritystä. Palvelusetelin käyttö on lisännyt yrityksien määrää alueella ja asiakkaiden mahdollisuuksia ostaa palvelua kotiin myös omarahoitteisesti. Lappeenranta ERITYISEN MYÖNTEISENÄ VAIKUTUKSET NÄHTIIN PK-YRITYKSILLE. Palveluiden tuottamisessa väestön ikääntyessä palvelutarve lisääntyy tulevaisuudessa ja jatkossa palveluseteleillä tuotettava palvelu on kiinteä osa kunnan toimintaa. Toiminnassa myös jatkuvasti puntaroidaan mikä palvelu sopisi palveluseteleillä tuotettavaksi. Lisää seudun yrittäjyyttä ja sitä kautta myös elinvoimaisuutta. Mikkeli

8 8 Palveluseteli tehoa ja joustoa Yrittäjyyden lisääntyminen erityisesti päivähoito/ kotipalveluissa pienyrittäjien toiminnan laajentuminen. Porvoo Palvelusetelin käytön todettiin lisävään yritysten kehitysmahdollisuuksia ja halua, millä nähtiin olevan myönteinen vaikutus kilpailutilanteeseen. Palvelusetelin käyttö lisää yritysten kehitysmahdollisuuksia ja -hakuisuutta, millä on positiivinen vaikutus myös kilpailutilanteeseen. Seinäjoki Palvelusetelijärjestelmässä yrittäjien on helpompi tulla markkinoille ja lähteä pois sekä päivittää hintoja kuin ostopalvelujärjestelmässä. Palvelusetelin todettiin myös hyödyttävän erityisesti pk-yrityksiä. Sosiaalipalveluissa etenkin pienet yritykset hyötyvät palvelusetelitoiminnasta, siinä missä isommat etenevät helpommin hankintojen kilpailutuksissa palvelujen tuottajiksi. Helsinki Palvelusetelituottajien määrän kehitys Jyväskylän seudulla (lähde: Jyväskylän kaupunki, Jykes) Palvelualue Vanhusten tilapäinen kotihoito Lyhytaikaishoito palvelukodeissa Omaishoitajien sijaispalvelu Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu Päiväkodit Perhepäivähoitajat Suun terveydenhuolto 3 6 Palvelusetelitoimialat yhteensä Joustoja myös kunnalle Selkeiden taloudellisten säästöjen lisäksi kunnat kertoivat palvelusetelin eduiksi säästöt investoinneissa ja tilakustannuksissa. Kunnan näkökulmasta palveluseteli helpotti myös henkilöstön rekrytointia ja laskutusta sekä antoi tilaa muulle työlle. Kunnat näkivät positiivisena se, että palvelusetelijärjestelmä vapauttaa kilpailuttamiselta. PALVELUSETELI HELPOTTAA TALOUSARVIOSSA PYSYMISTÄ. Palveluseteliä pidettiin joustavana ja nopeana tapana järjestää uusia lakisääteisiä palveluja. Useamman kunnan kokemuksen mukaan palveluseteli helpotti myös talouden seuraamista ja talousarviossa pysymistä. Merkittäviä säästöjä arvioitiin syntyvän siitä, että palvelusetelillä tuotanto on aina vastikkeellista. Kunta maksaa vain käytetyt setelit, eikä esimerkiksi käyttämättömistä vastaanottoajoista. Merkittävä säästö tulee siitä, että se on aina vastikkeellinen, koska ei makseta esim. käyttämättömistä vastaanottoajoista. Kotka Osa kunnista koki hallinnollisen työ vähenevän palvelusetelin myötä, mutta toisten mielestä hallintoa tuli lisää. Yhteinen näkemys kunnilla oli siitä, että palvelusetelin te-

9 Palveluseteli tehoa ja joustoa 9 hokas käyttö vaati ehdottomasti sähköisen palvelusetelijärjestelmän. Sähköinen järjestelmä mahdollistaa myös välttämättömän tiedonsiirron. Uuden sähköisen järjestelmän myötä toiminta virtaviivaistuu, paperimäärät vähentyvät ja useista työvaiheista tulee tarpeettomia. Turku Sähköinen palvelusetelijärjestelmä välttämätön jotta käyttöä voidaan laajentaa ja valinnanvapautta lisätä kannattavasti. Espoo 2.6 Palvelusetelin hyötyjä kootusti Selkeästi keskeisin hyöty vastaajien mielestä on asiakkaiden valinnanvapauden lisääntyminen. Aula Research Oy:n vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan 91 prosenttia kansalaisista kokee valinnanvapauden terveyspalveluissa on tärkeäksi. Palveluseteliä käyttäneistä 78 prosenttia koki palvelusetelin käytön myönteiseksi. Myös yrittäjyyden lisääntyminen ja hallinnollisten prosessisen helpottuminen nähtiin kunnissa palvelusetelin selkeinä hyötyinä. Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kajaani Kirkkonummi Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Oulu Pori Porvoo Rauma Salo Seinäjoki Tampere Turku Vantaa Syntyy säästöä Asiakkaan valinnanvapaus paranee Yrittäjyys lisääntyy Hallinnolliset prosessit helpottuvat Pääsy palvelujen piiriin nopeutuu Kilpailutus poistuu Käyttö on helppoa Yhteensä Nurmijärvellä ja Tuusulassa palveluseteli ei ollut käytössä vuonna 2014.

10 10 Palveluseteli tehoa ja joustoa 2.7 Volyymit olemattomia, vaikka säästöpotentiaali on huikea Kaikki kyselyyn vastanneet kaupungit ja kunnat ovat jo ottaneet tai ottamassa palveluseteliä käyttöön. Käytön volyymit ovat kuitenkin vielä varsin vaatimattomat. Suurimmat osuudet vuonna 2014 sote-palveluista palvelusetelillä tuottavat Jyväskylä 2,8 % Kotka 3,5 % Oulu 2,2 % Pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa käyttö on lähes olematonta. Espoo 0,35 % Helsinki 0,62 % Vantaa omaishoidon palveluseteli myönnettiin 27 asiakkaalle Tieto on laskettu suhteuttamalla kuntien itse ilmoittaman palvelusetelin käyttö Kuntaliiton sivulta löytyviin sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Laskelmassa saattaa olla epätarkkuutta, koska kunnan ilmoittamat palvelusetelin euromääräiset luvut sisältävät varhaiskasvatuksen palvelusetelin, mutta sote-menoissa tuo luku ei näy. Tästä huolimatta laskelma osoittaa selvästi, että palvelusetelillä tuotettujen sote-palvelujen osuus on häviävän pieni. MIKSI KUNNAT EIVÄT HYÖDYNNÄ PALVELUSETELIÄ? Kuntaliiton mukaan vuonna 2013 kuntien sote-menot olivat 21,5 miljardia euroa. Tilastoitu palvelusetelin käyttö oli 117 miljoonaa euroa. Koko maassa palvelusetelillä tuotettiin 0,05 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Määrä on vähäinen hyötyihin nähden. 3. MITÄ TULEE TEHDÄ KESKEISET EHDOTUKSET 3.1 Palvelusetelin käyttöönotto helpommaksi Kuntien käytössä nyt olevat ja jo valmiiksi tuotteistamat palvelusetelit tulee levittää kaikkien kuntien vapaasti hyödynnettäviksi. Kansallisen toimijan tehtäväksi voitaisiin antaa palvelusetelin tuotteistaminen ja hinnoittelu kuntien ja muiden sote-järjestäjien käyttöön. Tavoitteena on oltava se, että palvelusetelituottajat voivat toimia koko maassa. Yrittäjille enemmän mahdollisuuksia tuotteistaa palvelusetelejä ja tarjota niitä kuntien käyttöön palvelualoitemenettelyn avulla. Luovutaan erillisestä palvelusetelituottajan hyväksynnästä ja siirrytään ilmoitusmenettelyyn. 3.2 Jokaiseen kuntaan tieto palvelutuotannon kustannuksista Valtiovarainministeriön johdolla tulee luoda nopeasti yhteinen malli palvelujen tuotantokustannusten laskemiseen. Tavoitteena on se, että julkisen sektorin ja yrityksien palvelutuotannon hinnat ovat vertailukelpoisia. Kunnilta tulee edellyttää tämän yhteisen mallin käyttöä.

11 Palveluseteli tehoa ja joustoa 11 Kunnan tulee julkaista palvelujen yksikkötuotantokustannukset vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Kaikkien kuntien palvelutuotannon kustannukset tulee koota kaikille avoimeen tietokantaan internetiin. Avataan yrittäjille mahdollisuus päivittää omia tuotantokustannuksiaan samaan tietokantaan. Näin mahdollistetaan avoin vertailtavuus sekä kuntien välillä että julkisen ja yksityisen tuotannon välillä. Näin myös kuntalaiset saavat avoimesti tietoa palvelujen kustannuksista. 3.3 Kunnille kannustin käyttää palveluseteliä Hallitus osoittaa määrärahan palvelusetelin laajentamiseen ja kehittämiseen sitoutuville kunnille. Hallitusohjelmassa on linjattu kannustinjärjestelmän luomisesta sairaanhoitopiireille. Laajennetaan kannustinjärjestelmä koskemaan myös kuntien järjestämisvastuulla olevia sote-palveluja. 3.4 Ehdotus kokeiluksi kokonaisvaltainen palveluseteliasiakkuus Palvelusetelin käyttöä voitaisiin lisätä ja valinnanvapautta vahvistaa antamalla asiakkaalle oikeus hakeutua terveyspalveluissa palveluseteliä käyttäväksi asiakkaaksi. Henkilö voisi siis nykyiseen tapaan kerran vuodessa valita palveluntuottajan, mutta terveyskeskuksen rinnalla olisi mahdollisuus valita palveluseteliasiakkuus eli automaattinen oikeus hyödyntää palveluseteliä. Palveluseteliasiakkuus sisältäisi perustason palvelut, kuten perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, näönhuollon, ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan hoidon, vanhusten kotihoidon sekä erilaiset kotiin tuotavat palvelut, avohuollon palvelut ja fysioterapiapalvelut.

12 12 Palveluseteli tehoa ja joustoa 4. HALLITUSOHJELMA TUKEE PALVELUSETELIN KÄYTÖN LAAJENTAMISTA Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tuli voimaan elokuussa vuonna Siitä lähtien kunnilla ja kuntayhtymillä on ollut mahdollisuus järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita palvelusetelillä. Palveluseteliä voi käyttää lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Laki antaa kunnille melko vapaat kädet kehittää palvelusetelikäytäntöjä. Palveluseteliä käytetään kuitenkin erittäin vähän. Kuntaliiton tuoreen kyselyn mukaan tällä hetkellä palveluseteliä käyttää 123 kuntaa ja yhteistoiminta-aluetta. Palvelusetelin käyttöönottoa suunnittelee 72 organisaatiota. Käytössä on yhteensä 438 palvelusetelituotetta. Palveluseteleitä käytettiin vuonna 2013 Kuntaliiton tilastojen mukaan 117 miljoonaa euron arvosta. Se on erittäin vähän, sillä kunnat käyttivät samana vuonna sotepalveluihin yhteensä on 21,5 miljardia euroa vuodessa kasvua vuodesta 2012 on peräti 900 miljoonaa euroa. Kuntaliiton kyselyssä vain osa vastaajista ilmoitti palveluseteleihin käyttämänsä euromäärät. Yhteensä kunnat ilmoittivat käyttävänsä palveluseteleihin 96,6 miljoonaa euroa. Euromäärä jakautuu seuraavasti: sosiaalihuolto 56,9 miljoona euroa perusterveydenhuolto 0,2 miljoonaa euroa suun terveydenhuolto 1,6 miljoonaa euroa erikoissairaanhoito 0,9 miljoonaa euroa varhaiskasvatus 37 miljoonaa euroa (ei enää lueta sosiaali- ja terveyspalveluihin, vaan on osa kuntien sivistystoimea) 4.1 Poliitikot valmiita lisäämään palvelusetelin käyttämistä Kansanedustajilta vihreää valoa Suomen Yrittäjien eduskuntavaalien vaalikoneessa kysyttiin ehdokkailta samaa mieltä eri mieltä -asteikolla mielipidettä väitteeseen Palvelusetelin käyttöä on lisättävä kunnissa. Vaalikoneeseen vastanneista 128 kansanedustajasta enemmistö oli samaa mieltä väitteen kanssa. Eduskunnan tahto näkyy myös hallitusohjelmassa. Palvelusetelin käyttöä lisättävä kunnissa Samaa mieltä Eri mieltä (Lähde: Suomen Yrittäjien vaalikone 2015, 128 kansanedustajaa)

13 Palveluseteli tehoa ja joustoa Palvelusetelin laajentaminen yksi hallituksen kärkihankkeista Hallitusohjelmassa linjataan palvelusetelin käytön laajentaminen Hyvinvointi ja terveys -osion kärkihankkeeksi. Käynnistetään kuntien/kuntayhtymien kanssa yhteistyössä palvelusetelijärjestelmän laajentamiseen tähtäävä kokeilu. Kokeiluun osallistuvat kunnat/kuntayhtymät tarjoavat palveluissaan kuntalaisille laajasti mahdollisuutta palvelusetelin käyttöön. Lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tehdään tarvittavat muutokset kokeilun kriteereistä. Palvelusetelilain mukaan tarkoituksena on lisätä asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia parantaa palvelujen saatavuutta edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tehostaa, monipuolistaa ja joustavoittaa palvelutuotantoa edistää palvelumarkkinoiden kehittymistä ja tukea pienyrittäjyyttä. Etuja kunnalle tai kuntayhtymälle kevyempi tapa tuottaa palveluita palvelusetelitoiminnan avulla vältytään raskailta kilpailutuksilta antaa yrityksille tasapuolisen mahdollisuuden kilpailla asiakkaiden suosiosta tuo säästöjä lisää yrittäjyyttä. Hallitukselta kaivataan enää vain nopeasti päätöksiä, jotta hallitusohjelman tavoite toteutuisi. Hallituksen on tehtävä vahvoja ja konkreettisia toimia, jotka helpottavat palvelusetelin käyttöä ja kannustavat kuntia sen käyttöön. Tässä raportissa esitetyt toimet ovat hyvä alku oikeaan suuntaan. PALVELUSETELI UUDISTAISI HELPOSTI PALVELUJEN TUOTANTOA JA SÄÄSTÄISI NOPEASTI JULKISEN TALOUDEN MENOJA.

14 14 Liitteet Liitteet 1. LIITE 1: SÄÄSTÖPOTENTIAALI OLISI HUIKEA Suomen Yrittäjät julkaisi maaliskuussa 2015 laskelman siitä, mitä olisivat volyymit ja teoreettinen säästö, jos maamme 20 suurinta kaupunkia käyttäisivät palveluseteliostoihin suhteessa saman euromäärän asukasta kohden kuin Jyväskylän kaupunki. Tässä muistiossa 30 suurimman kunnan tietojen lisäksi - olemme laajentaneet tämän teoreettisen laskelman koskemaan maamme 30 suurinta kaupunkia sekä kuntaa ja maamme kaikkia kuntia. 1.1 Laskukaavat esimerkkilaskelmien verrokkilukuihin Jyväskylän malli Volyymi Säästö Laskukaavat / asukasta = 73,66 /asukas / asukasta = 12,52 /asukas Jyväskylä on ilmoittanut käyttäneensä noin 10 miljoonaa euroa palveluseteliostoihin vuonna Tämä vastaa noin kahta prosenttia kaupungin koko sote-volyymista. Palvelusetelin käyttö säästi Jyväskylän kaupungin menoja noin 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2013 verrattuna siihen, että vastaavat palvelut olisi tuotettu kaupungin omana toimintana. 1.2 Jyväskylän taustatiedot Käytössä olevat palvelusetelit lapsen infektiosairauden kiireellisen hoidon palveluseteli lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli neuvonta- ja terapiapalveluiden palveluseteli (lapsiperheet) omaishoitajien sijaispalveluiden palveluseteli palvelukodissa tapahtuvan lyhytaikaishoidon palveluseteli päivähoidon palveluseteli, perhepäivähoito päivähoidon palveluseteli, päiväkoti päivähoidon palveluseteli, ryhmäperhepäivähoito suun terveydenhuollon palveluseteli tilapäisen kotihoidon palveluseteli kotiutustilanteisiin (seniorit ja pitkäaikaissairaat) tuetun kotona asumisen palveluseteli ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluseteli Vuonna 2009 Jyväskylässä oli 168 yritystä niissä palveluissa, joissa palveluseteli oli käytössä. Vuonna 2013 vastaava luku oli 298. Vuoden 2015 alussa yrityksiä oli jo 322. Näiden tietojen lähteenä on Jyväskylän kaupungin oma ilmoitus. Jyväskylässä palvelusetelin käyttö on nyt kaksi prosenttia kaikista sosiaali- ja terveyspalveluiden menoista.

15 Liitteet Esimerkkilaskelma - volyymit Jyväskylän kaupungin verrokkiluku (73,66) on kerrottu kunkin kaupungin asukasmäärällä, jolloin on saatu teoreettinen volyymi 30 suurimmalle kaupungille. Laskelmat eivät ota huomioon suureksi tiedettyjä eroja kaupunkien välisissä kustannuksissa, vaan laskelmissa on käytetty Jyväskylän tunnuslukuja. Kaupunki Väkiluku Volyymi 2013 Ilmoitettu käyttö Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Kouvola Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Mikkeli Kotka Salo Porvoo Lohja Kokkola Hyvinkää Nurmijärvi Järvenpää Rauma Kirkkonummi Tuusula Kajaani Yhteensä asukkaita Koko maa Yhteensä teoreettinen käyttö Yhteensä ilmoitettu käyttö Koko maa (kts. taulukko s. 19)

16 16 Liitteet 1.4 Esimerkkilaskelma - säästöt Jyväskylän kaupungin verrokkiluku (12,52) on kerrottu kunkin kaupungin asukasmäärällä, jolloin on saatu teoreettinen säästö 30 suurimmalle kaupungille. Laskelma ei ota huomioon suureksi tiedettyjä eroja kaupunkien välisissä kustannuksissa, vaan laskelmissa on käytetty Jyväskylän tunnuslukuja. Kaupunki Väkiluku Säästö 1 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Kouvola Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Mikkeli Kotka Salo Porvoo Lohja Kokkola Hyvinkää Nurmijärvi Järvenpää Rauma Kirkkonummi Tuusula Kajaani Yhteensä asukkaita Koko maa Yhteensä teoreettinen säästö Koko maa (kts. taulukko s. 19)

17 Liitteet Tulos 1. Volyymi Jos 30 maamme suurinta kaupunkia ja kuntaa käyttäisi saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylä, niin palvelusetelivolyymi olisi näissä 30 kaupungissa ja kunnassa lähes 237 miljoonaa. Jos kaikki maamme kunnat käyttäisivät saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylä, niin palvelusetelivolyymi olisi koko maassa yli 403 miljoonaa euroa. 1.6 Tulos 2. Säästöt Jos 30 maamme suurinta kaupunkia käyttäisi saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylä, niin yhteenlaskettu teoreettinen säästö olisi näissä 30 kaupungissa yli 40 miljoonaa euroa. Jos maamme kaikki kunnat käyttäisivät saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylä, niin yhteenlaskettu teoreettinen säästö olisi koko maassa yli 68,5 miljoonaa euroa. Sekä volyymissa ja säästöissä on hyvä huomata, että vaikka Jyväskylä on hyvä malliesimerkki, sielläkin palvelusetelijärjestelmään on käytetty vain kaksi prosenttia koko sote-menoista.

18 18 Liitteet 2. LIITE 2: PERUSTIETOA PALVELUSETELISTÄ Vuonna 2009 voimaan astunut palvelusetelilaki mahdollistaa palvelusetelien käytön lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelusetelilain ensimmäisen pykälän mukaan sen tarkoituksena on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin avulla lisätä asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä. Laki antaa kunnille melko vapaat kädet kehittää palvelusetelikäytäntöjä. 2.1 Palvelusetelin käyttöönoton toimenpiteet Tässä kuvataan tiiviisti, miten palveluseteli voidaan ottaa käyttöön ja mitä perustoimenpiteitä sen käyttö edellyttää. 1. Kunta määrittelee palvelutarpeen ja myöntää asiakkaalle palvelusetelin. 2. Kunta määrittelee palvelusetelille arvon. Määrittääkseen arvon kunnan pitää tietää ensin, paljonko oma tuotanto kussakin palvelussa maksaa. 3. Asiakas valitsee itse palveluntuottajansa kunnan hyväksymien tuottajien joukosta. Palveluntuottajia voivat olla yksityiset yritykset, yrittäjät, järjestöt tai säätiöt. 4. Asiakas maksaa palvelun palvelusetelillä. Seteli voi kattaa koko palvelun hinnan, mutta on mahdollista, että asiakas maksaa palvelusetelin lisäksi osan hinnasta itse. Palveluissa, jotka ovat lain mukaan asiakkaalle maksuttomia, palvelu pitää saada maksutta myös palvelusetelillä. 5. Palveluntuottaja veloittaa palvelusetelin arvon kunnalta. 2.2 Palvelusetelin käyttöönoton onnistumisen edellytykset Palvelusetelin onnistunut käyttöönotto sisältää muutaman kriittisen päätöksen. Ensimmäisessä vaiheessa tehdessään päätöstä palvelusetelin käyttöönotosta kunnan pitää määritellä, miten paljon kyseisestä palvelusta tuotetaan palvelusetelin avulla. Tämä strateginen linjaus on keskeinen palvelumarkkinoiden synnyttämiseksi. Päätös voi olla esimerkiksi linjaus siitä, että tietty prosenttiosuus palvelusta tuotetaan jatkossa palvelusetelillä. Palvelusetelin toimivuuden ja hyötyjen näkökulmasta on keskeistä määrittää palvelusetelin arvo oikein. Kunnan kannattaa ensin laskea mahdollisimman tarkasti oman palvelutuotannon kustannukset ja asettaa sen jälkeen palvelusetelin arvo sellaiseksi, että se on palveluiden käyttäjille ja palveluiden tuottajille aidosti houkutteleva vaihtoehto. Liian alhainen euromäärä johtaa palvelusetelin käyttäjän omavastuuosuuden kasvamiseen ja vähentää näin ollen palvelusetelien käyttöä. Toisaalta palveluntuottajat tarvitsevat korvauksen työstään. Jos arvo määritellään epärealistisen alhaiseksi, jäävät palveluseteleiden hyödyt kunnilta saamatta. Oikein ja asiakkaan kannalta houkuttelevasti hinnoiteltu palvelusetelijärjestelmä voi olla kunnalle imago- ja kilpailuvaltti. Kolmas edellytys onnistumiselle on, että henkilökunta sitoutetaan hyväksymään palveluseteli yhdeksi vaihtoehdoksi ja ottamaan se käyttöön asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi palvelusetelistä on tarpeen tiedottaa laajasti kuntalaisille.

19 Liitteet LIITE 2: SUOMEN KUNNAT ASUKASLUKUINEEN JA NIIDEN TEOREETTISET PALVELUSETELIN KÄYTÖN VOLYYMIT JA SÄÄSTÖT Nro Kunnat Väkiluku Teoreettisen käytön Teoreettinen säästö volyymi Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Kouvola Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Mikkeli Kotka Salo Porvoo Lohja Kokkola Hyvinkää Nurmijärvi Järvenpää Rauma Kirkkonummi Tuusula Kajaani Savonlinna Kerava Nokia Ylöjärvi Kaarina Kangasala Riihimäki Vihti Raasepori Imatra Sastamala Raahe Raisio Tornio Lempäälä Iisalmi Kemi Hollola Varkaus Jämsä Siilinjärvi Valkeakoski Hamina Mäntsälä Äänekoski Heinola Pietarsaari Mustasaari Pieksämäki Sipoo Naantali

20 20 Liitteet 62 Laukaa Pirkkala Forssa Lieto Akaa Kauhava Kempele Janakkala Loimaa Orimattila Kuusamo Uusikaupunki Parainen Loviisa Ylivieska Nastola Lapua Kontiolahti Kurikka Kauhajoki Ulvila Kalajoki Liperi Eura Ilmajoki Lieksa Alavus Kankaanpää Maarianhamina Pedersören Kitee Nivala Mänttä-Vilppula Paimio Hämeenkyrö Sotkamo Huittinen Keuruu Alajärvi Lapinlahti Saarijärvi Leppävirta Masku Liminka Hattula Muurame Ii Orivesi Närpiö Kauniainen Somero Hanko Muhos Karkkila Kuhmo Sodankylä Hausjärvi Kiuruvesi Pöytyä Laitila Suomussalmi Keminmaa Pudasjärvi Asikkala Loppi Nurmes Laihia Mynämäki Jalasjärvi

21 Liitteet Kemijärvi Oulainen Kokemäki Uusikaarlepyy Haapajärvi Suonenjoki Harjavalta Ikaalinen Haapavesi Outokumpu Virrat Iitti Kemiönsaari Kristiinankaupunki Inari Parkano Viitasaari Tyrnävä Pälkäne Vöyri Kruunupyy Juva Kittilä Tammela Mäntyharju Siuntio Ähtäri Rusko Eurajoki Siikalatva Kangasniemi Nakkila Kannus Maalahti Inkoo Pyhäjärvi Teuva Siikajoki Jokioinen Ilomantsi Ruokolahti Parikkala Pyhtää Hankasalmi Joroinen Sievi Pornainen Juuka Luoto Askola Urjala Luumäki Juankoski Isokyrö Nousiainen Taipalsaari Tohmajärvi Pielavesi Joutsa Ruovesi Kärkölä Polvijärvi Jomala Säkylä Vesilahti Ylitornio Sonkajärvi Karstula Kaustinen

22 22 Liitteet 200 Pihtipudas Taivalkoski Sysmä Ranua Petäjävesi Aura Kolari Vieremä Rantasalmi Salla Maaninka Kuortane Pello Savitaipale Heinävesi Posio Rautjärvi Uurainen Paltamo Virolahti Rautalampi Toholampi Luvia Veteli Simo Pyhäjoki Lappajärvi Merikarvia Tervola Kaavi Padasjoki Vaala Punkalaidun Lemi Vimpeli Hartola Sauvo Utajärvi Reisjärvi Perho Konnevesi Puolanka Sulkava Lapinjärvi Tuusniemi Kärsämäki Alavieska Evijärvi Köyliö Finström Karvia Hyrynsalmi Toivakka Ypäjä Humppila Koski Rääkkylä Keitele Muonio Kuhmoinen Valtimo Vehmaa Hirvensalmi Puumala Soini Pomarkku Vesanto Korsnäs Isojoki

23 Liitteet Pyhäranta Miehikkälä Hämeenkoski Kihniö Lumijoki Marttila Juupajoki Pukkila Jämijärvi Myrskylä Tarvasjoki Lemland Lavia Enontekiö Pertunmaa Saltvik Honkajoki Rautavaara Kinnula Multia Taivassalo Tervo Siikainen Pyhäntä Hammarland Enonkoski Kannonkoski Ristijärvi Oripää Karijoki Kyyjärvi Kaskinen Utsjoki Kivijärvi Halsua Merijärvi Savukoski Sund Hailuoto Pelkosenniemi Eckerö Kustavi Lestijärvi Luhanka Föglö Geta Brändö Vårdö Lumparland Kumlinge Kökar Sottunga KOKO MAA YHTEENSÄ

24 Julkaisija: Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, PL 999, HELSINKI puhelin