KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOS Jyväskylän yliopisto. Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Laitoksen tutkimustoiminnan perusta ja päämäärä

Transkriptio

1 KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOS Jyväskylän yliopisto Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Laitoksen tutkimustoiminnan perusta ja päämäärä Koulutuksen tutkimuslaitos toimii Jyväskylän yliopiston monitieteisenä erillislaitoksena. Tutkimuslaitos tekee kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää koulutustutkimusta, joka edistää oppimista ja tukee opettajia, oppilaitoksia ja päätöksentekijöitä koulutuksen kehittämiseksi muuttuvassa yhteiskunnassa. Tutkimus pyrkii myös kehittämään eri tieteenalojen välistä metodologista yhteistyötä ja rakentamaan innovatiivisia tutkimusympäristöjä yhdessä eri tiedelaitosten kanssa. Yhteistyö oppilaitoksiin, opetushallintoon, työelämään, päätöksentekijöihin ja tiedotusvälineisiin on myös keskeistä strategiassa, jolla edistetään tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta niin paikallisesti kuin alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisestikin. Toimintaa ohjaavana arvona on kestävä yhteiskunnallinen kehitys edistämällä tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta oppimisessa, koulutuksessa ja tutkimustyössä. Tutkimuslaitoksella on yliopiston ja opetusministeriön sopimukseen perustuvia valtakunnallisia ja kansainvälisiä tehtäviä erityisesti koulutuksen arvioinnissa ja kehittämisessä sekä kasvatusalan tutkimuksesta tiedottamisessa. Kansainvälisen arviointitutkimuksen vahvistaminen on suunnittelukaudella erityisen huomion kohteena. Laitos järjestää tutkijakoulutusta yhdessä tiedekuntien kanssa. Toimintaympäristön muutos Globalisaation myötä tutkimustyö toteutuu entistä keskeisemmin kansainvälisenä yhteistyönä. Myös koulutustutkimuksessa laadun arviointi tapahtuu kansainvälisessä kontekstissa. Kilpailu tutkimusrahoituksesta kiristyy, mutta toisaalta kansainvälistymien avaa uusi vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia resurssoinnille. Tämä kuitenkin edellyttää entistä vahvempia tutkimusryhmiä. Tutkimuksen laadunvarmennus nousee entistä keskeisemmäksi kriteeriksi kansainvälisen yhteistyön ja tutkimusrahoituksen vahvistamisen edellytyksenä. Tämä on välttämätön edellytys myös menestymiselle kansallisessa kilpailussa resursseista. Tämän seurauksena kansainvälisten julkaisujen laatu ja määrä korostuu entisestään. Suomalaisen koulutusjärjestelmän nähtävissä olevat muutokset merkitsevät samanaikaisesti voimistuvaa kansainvälistymistä ja koulutuksellisen tasa-arvon korostumista. Koulutus on yhä keskeisempi edellytys yksilön ja yhteisön menestymiselle, ja toisaalta koulutuksesta syrjäytymisen uhka kasvaa osalla ikäluokkaa. Tämä haastaa myös tutkimusta tukemaan yksilön koulutettavuutta ja selvittämään koulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Koulutusjärjestelmän muutoksista keskeisiä ovat ainakin eurooppalaisen korkeakoulutuksen uudelleen järjestyminen, johon sisältyy yhteisen korkeakoulualueen muodostuminen sekä rahoitus- ja omistuspohjan uudistuminen, aikuiskoulutuksen roolin korostuminen, toisen asteen koulutuksen uudelleenjärjestelyt väestökehityksen ja muuttoliikkeen seurauksena sekä yhtenäisen perusopetuksen eteneminen. Keskeisinä haasteina korostuvat entisestään koulutuksen työelämäyhteydet ja tietoteknologian opetuskäytön edistäminen. Ilmeistä myös on, että koulutuspalvelut ja koulutustutkimus muuttuvat vääjäämättä myös Suomessa aiempaa enemmän markkinaperusteisiksi. Näistä seuraa mm. tarve vahvistaa tutkimusyhteistyötä oppilaitosten ja opetushallinnon kanssa sekä uusia vaatimuksia tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi.

2 Tutkimuksen vahvuusalueet ja profiloituminen Koulutuksen tutkimuslaitos profiloituu kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäväksi toimijaksi seuraavilla tutkimusalueilla: Oppimisen, opetuksen ja ohjauksen prosessit Ihmislähtöinen tieto- ja viestintätekniikka oppimis- ja työympäristöissä Oppimistulosten, opetuskulttuurien ja koulutusjärjestelmien arviointi ja vertailu Koulutus yhteiskunnan muutoksessa Oppimisen, opetuksen ja ohjauksen prosessien tutkimuksen vahvuusalueella analysoidaan oppimisen, asiantuntijuuden ja luovuuden kysymyksiä elinikäisen ja elämänlaajuisen oppimisen konteksteissa. Työelämän nopea muutos, kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen asettavat suuria haasteita osaamiselle ja asiantuntijuuden kehittämiselle. Näihin haasteisiin vastaamiseen tarvitaan uudenlaisia pedagogisia välineitä, asiantuntijuuden kehittymisen tuen muotoja sekä kokonaisvaltaista näkemystä elinikäisestä ohjauksesta. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota eri koulutusvaiheisiin ja niiden välisiin siirtymiin, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ja oppimisen suhteisiin, koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla tapahtuvaan oppimiseen ja asiantuntijuuden kehittymiseen sekä innovatiivisten oppimis- ja työympäristöjen rakentamiseen. Oppiminen nähdään monitasoisena ilmiönä kattaen yksilön, ryhmien, organisaatioiden, verkostojen ja alueiden oppimisen sekä formaalin ja informaalin oppimisen kaikilla koulutusasteilla ja työelämässä. Tutkimusta kohdistetaan myös opettajuuden, opettajan työn ja toimintaympäristön muutokseen ja monikulttuurisuuden vahvistumiseen koulutuksessa. Yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa edistetään erityisesti opetusharjoittelua koskevaa tutkimusta. Elinikäistä ohjausta koskevaa tutkimusta laajennetaan kattamaan kaikki ohjausjärjestelyt sekä opetus- että työhallinnossa ja erityisesti rajapinnoilla yhteiskunnan muihin instituutioihin. Pitkän aikavälin kokoavana tavoitteena on palautejärjestelmien kehittäminen ohjausta koskevan julkisen päätöksenteon tueksi. Tutkimusyhteistyötä vahvuusalueella tehdään erityisesti kasvatustieteen, psykologian ja opettajankoulutuslaitosten sekä ohjausalan osaamiskeskuksen kanssa. Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. Euroopan unionin jäsenmaiden ohjausalan toimintapoliittinen verkosto (ELGPN), EU-rahoitteisten hankkeiden partnerit sekä Newly Qualified Teachers in Northern Europe -verkosto. Suunnittelukauden keskeisiä kehittämishankkeita ovat ohjausalan tutkimus osana ohjausalan osaamiskeskuksen vahvistamista (KTL ja OKL), sekä akateemisten opintojen prosessi ja sen integrointi työelämävalmiuksiin (hankekuvaus liitteenä). Ihmislähtöisen tieto- ja viestintätekniikan tutkimus kohdistuu teknologian hyödyntämiseen erilaisissa oppimis- ja työympäristöissä. Vahvuusalue profiloituu erityisesti yhteisöllisen verkkooppimisen ja pelinomaisten oppimisympäristöjen tutkimukseen. Lisäksi vahvuusalueella arvioidaan kansallisesti ja kansainvälisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä sekä kehitetään innovatiivisia opetus- ja ohjauskäytänteitä ja niitä edistäviä teknologisia sovelluksia. Nousevia tutkimusalueita ovat tieto- ja viestintätekniikka työssä oppimisen ja työnteon tukena, verkkovälitteiset arviointimenetelmät ja oppiminen arjen tietoyhteiskunnassa. Tutkimuksen kohderyhminä ovat yksilöt ja ryhmät sellaisissa elämän eri vaiheissa ja tilanteissa, joissa tieto- ja viestintätekniikalla on merkitystä ja lisäarvoa oppimisen kannalta tai joissa teknologia luo uudenlaisia oppimismahdollisuuksia. Tutkimustyölle on ominaista käyttäjälähtöinen kehittäminen, jossa tehdään läheistä yhteistyötä eri koulutusvaiheiden edustajien kanssa. Monitieteisen vahvuusalueen keskeiset osapuolet ovat Koulutuksen tutkimuslaitos, Agora Center, informaatioteknologian tiedekunta ja kasvatustieteiden tiedekunta. Tutkimusta toteutetaan keskeisiltä osin näiden yksikköjen yhteisinä hankkeina. Vahvuusalue toimii laitoksen huippuyksikön rakentamisen ytimenä, johon integroituu korkeatasoisin tieteellinen asiantuntemus myös muilta vahvuusalueilta. Suunnittelukaudella vahvuusalue laajentaa innovatiivisten, inspiroivien ja luovien oppimisympäristöjen kehittämistä. Uusia yhteistyöhankkeita Agora 2

3 Centerin kanssa ovat Tytöistä teknologian taitajia- (EU-hanke) ja Ihmislähtöisen teknologiakehityksen tulevaisuus -hanke (Suomen kulttuurirahasto). Kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa työstetään yhteisöllisen oppimisen ja luovuuden välistä suhdetta edistävä yhteishanke. Kasvatustieteen laitoksen ja saksalaisen yhteistyötahon (LMU, University of Münich) kanssa toteutetaan yhteishanke liittyen yhteisöllisen verkko-oppimisen kulttuurienvälisiin ulottuvuuksiin (Kaledoscope huippuosaamisen verkosto). Oppimistuloksia, opetuskulttuureja ja koulutusjärjestelmiä arvioiva ja vertaileva tutkimus toteuttaa laajoja kansallisia ja kansainvälisiä oppimistulosten ja -ympäristöjen arviointeja ja hyödyntää arviointituloksia koulutusjärjestelmien ja opetuskulttuurien vertailututkimuksissa. Laitos profiloituu erityisesti perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen arviointiin. Tavoitteena on myös käynnistää lukiokoulutusta ja ylioppilastutkintoa koskevaa tutkimusta, jonka näkökulma määrittyy toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulujen valintajärjestelmien uudistumisesta. Kansainvälisten arviointiaineistojen jatko- ja meta-analyyseilla selvitetään oppimistulosten ja opiskeluasenteiden, opetuksen ja kouluilmapiirin pedagogisia ja sosiokulttuurisia yhteyksiä. Lisäksi tutkitaan koulutusjärjestelmän merkitystä erityisesti tasa-arvoisten oppimismahdollisuuksien toteutumisessa niin Suomessa, Pohjoismaissa kuin maailmanlaajuisestikin. Laitos osallistuu OECD:n PISA hankkeen kansainväliseen koordinointiin yhteistyössä Twenten yliopiston kanssa ja PISA 2009-hankkeen kansalliseen toteutukseen. Toteuttaa IEA-järjestön organisoiman nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimuksen (ICCS). ICCStutkimuksen yhteydessä tuotetaan myös pitkittäisaineistoja, joiden avulla voidaan selvittää yksilöiden koulutusuria, niihin vaikuttavia taustatekijöitä ja koulutuksen yhteyksiä elämänkaaren eri vaiheisiin. Laitos toteuttaa yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen ja Uniservices Oy:n kanssa EU:n opettajakoulutuksen opetussuunnitelmien vertailevan arvioinnin. Tutkimusta kohdistetaan myös arvioinnin metodologiaan, erityisesti mittareiden validointiin sekä arviointiaineistojen laadun varmistamiseen. Tutkimusta tehdään yhteistyössä koulutuksen arviointisihteeristön, kasvatustieteen, terveystieteiden, kielten, matematiikan ja luonnontieteiden sekä tilastotieteen laitosten kanssa. Arviointiosaamista työstetään asiantuntijuudeksi, jota voidaan hyödyntää kansainvälisesti, erityisesti kehitysmaissa ja ns. uusissa demokratioissa toteutettavissa hankkeissa Koulutus yhteiskunnan muutoksessa -vahvuusalueella tarkastellaan koulutusta yhteiskunnallisena ilmiönä. Tutkimuksellisesti huomio kohdistuu korkeakoulutukseen sekä ammatilliseen ja aikuiskoulutukseen. Tutkimuksessa analysoidaan globalisaation ja monikulttuurisuuden vaikutuksia kansalliseen ja eurooppalaiseen koulutukseen, sen rakenteisiin, hallintoon ja kulttuuriin. Erityisesti seurataan Bologna- ja Kööpenhamina -prosessien etenemistä ja vaikutuksia suomalaiseen koulutukseen. Monikulttuurisuuden haasteita analysoidaan niin korkeakoulutuksen kuin ammatillisen ja aikuiskoulutuksenkin näkökulmasta. Koulutuspalvelujen tarvetta, merkitystä ja asianmukaista järjestämistä tutkitaan väestön ikääntymisen ja työllistymisen kannalta. Koulutuksen ja työelämän suhteita koskeva tutkimus suuntautuu laaja-alaisesti koulutusjärjestelmän ja työelämän vuorovaikutukseen sekä yksilön opiskelussa että oppilaitosten ja työelämän organisaatioissa. Haasteena on vahvistaa koulutuksen vaikuttavuuden ja talouden tutkimusta. Tutkimusta toteutetaan yhteistyössä yhteiskuntapolitiikan, sosiologian ja kasvatustieteen kanssa. Yhteistyö kohdentuu erityisesti osana ICCS-tutkimusta kansalaisuuden ja kansalaiskasvatuksen problematiikkaan yhteiskuntatieteiden kyseiseen teemaan liittyvien ohjelmien kanssa. Sisällöllisesti määrittyneiden tutkimusalueiden rinnalla laitoksen vahvuutena on metodologinen tutkimus ja tutkimusviestintä. Metodologian tutkimus- ja kehittämistyö painottuu vertailevan arvioinnin ja pitkittäisaineistojen metodologian sekä kvalitatiivisen ja monimenetelmäisen tutkimuksen metodisten ratkaisujen kehittämiseen. Kehittämistyö toteutuu yhteistyössä Ihmistieteiden metodologiakeskuksen kanssa. Tutkimusviestinnän merkitys kasvaa entisestään lisättäessä tutkimuksen vaikuttavuutta. Laitos uudistaa ulkoisen viestinnän strategiansa uuden tutkimusprofiilinsa ja eri asiakasryhmien muuttuneiden tarpeiden mukaisesti. Sidosryhmien odotuksia ja käsityksiä on selvitetty v tehdyssä laitoksen tunnettuus- ja mielikuvatutkimuksessa. Tutkimus uusitaan vuonna Laitos edistää tutkimustiedon vapaata saatavuutta ja tehokasta hyödynnettävyyttä erityisesti verkkoviestinnän kautta. 3

4 Yhteiskunnalliset palvelutehtävät kattavat tutkijoiden työajasta noin neljänneksen. Nämä tehtävät määrittyvät tutkimuksen vahvuusalueiden pohjalta. Yhteiskunnalliset palvelutehtävät suunnataan erityisesti innovatiivisia oppimisympäristöjä kehittäviin, kouluviihtyvyyttä edistäviin, koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta vahvistaviin sekä opettajankoulutusta ja ohjausta uudistaviin hankkeisiin. Laitos on keskeinen toimija tutkimuksen ja siihen pohjautuvan kehittämistyön tuotteistamisessa yliopistossa. Erityisesti PISA-tutkimuksen myötä kasvanutta kysyntää kehitetään yhteistyössä erityisesti Uniservices Oy:n, Koulutuksen arviointisihteeristön ja opettajankoulutuslaitoksen kanssa koulutus-, tutkimus- ja kehittämistuotteiksi lähinnä kansainvälisille markkinoille. PedaNet-ympäristö ja TET-tori ovat ensisijaisia kehittämiskohteita. Kehittämistyö on osa Keski-Suomen liiton Koulutusklusteri-hanketta. Tutkimustoiminnan tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi Laitos vahvistaa asemaansa koulutuksen ja opetuksen monitieteisen asiantuntijuuden rakentajana panostamalla edelleen tutkijakoulutukseen sekä kehittämällä erityisesti post doc vaihetta ja kansainvälistä tutkijavaihtoa. Laitos osallistuu tutkijakoulutukseen yhteistyössä tiedekuntien kanssa siten, että tohtorin tutkintoja valmistuu vuosittain keskimäärin kolme. Lisäksi tavoitteena on rakentaa monitieteinen koulutustutkimuksen tutkijakoulu. Sen perustana on innovatiivinen yhteistyö vahvuusalueiden kesken sekä laitoksen kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöyksiköiden kanssa. Tutkijakoulu rakentuu myös laitoksen vahvaan metodologiseen osaamiseen. Laitos vahvistaa muutenkin rooliaan tutkijakoulutuksessa erityisesti Jyväskylän yliopiston eri tiedekuntien, mutta myös muiden, erityisesti Turun, Oulun, Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä Jyväskylän ja Hämeenlinnan ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa. Keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat kasvatusalan tutkijakoulu (KASVA), Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu sekä Jyväskylän tietojenkäsittelytieteiden ja matemaattisten tieteiden tutkijakoulu (COMAS). Työssä oppimisen ja oppimisyhteisöjen sekä ohjausalan uusia tutkijakouluja rakennetaan yhdessä kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Laitos valmistelee esityksen huippuyksiköksi, jonka tieteellinen ydin on tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tutkimuksessa. Huippuyksikön rakentamisessa hyödynnetään myös laitoksen muiden vahvuusalueiden, Agora Centerin ja IT-tiedekunnan asiantuntemusta. Huippuyksikön avulla vahvistetaan myös tutkimuksen vaikuttavuutta tuottamalla käytännön sovelluksia oppilaitosympäristöihin. Huippututkimusyksikön statusta tavoiteltaessa post doc - tutkijoiden merkitys nousee tärkeäksi. Heitä pyritäänkin valitsemaan ja sijoittamaan erityisesti tälle alueelle. Huippuyksikköstrategian tukeminen ja tutkijakoulutuksen tehostaminen ovat lähtökohtia myös vahvistettaessa kansainvälisyyttä ja suunnattaessa ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankintaa. Kansainvälistä liikkuvuutta lisätään tarjoamalla aktiivisesti näitä mahdollisuuksia vakiintuneille yhteistyökumppaneille. Tavoitteena on, että laitoksessa työskentelee vuosittain vähintään kaksi vierailevaa professoria, tutkijaa tai tutkijakoulutettavaa yhteensä vähintään kuuden kuukauden ajan. Vastaavasti laitoksen tutkimushenkilökunnasta 1-2 henkilöä työskentelee vierailevana tutkijana korkeatasoisissa kansainvälisissä tutkijaryhmissä. Vierailujen tuloksellisuutta tehostetaan määrittämällä konkreetit tavoitteet vierailulle. Pyrkimyksenä on yhteisten tutkimushankkeiden käynnistäminen, kongressien järjestäminen tai kansainvälisten julkaisujen tuottaminen. Post doc toimintaa vahvistetaan kartoittamalla erilaisia ratkaisumalleja ja niiden tarkoituksenmukaisuutta sekä hakemalla post doc -vaiheeseen uudenlaista resurssointia. Tohtoriopiskelijoiden rekrytoimiseksi pidetään yllä myös laitosten perusopetuksen ja tutkimuksen välistä yhteyttä osallistumalla metodiopetukseen ja pro gradu -tutkielmien ohjaukseen. Julkaisutoimintaa tehostetaan siten, että vakinaista tutkijaa kohden julkaistaan laskennallisesti kaksi kansainvälistä referee-julkaisua vuosittain. Kansallisia julkaisuja tuotetaan ja niiden laatua kehitetään erityisesti koulutuksen kehittämisen ajankohtaisissa ja tutkimuksellisesti keskeisissä 4

5 kysymyksissä. Laitos uudistaa julkaisustrategiaansa siten, että tutkijat julkaisevat tutkimustuloksiaan entistä enemmän korkeatasoisissa tiedelehdissä ja tekevät julkaisemisessa aiempaa aktiivisemmin yhteistyötä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa. Myös kansainvälistä verkkojulkaisemista vahvistetaan. Saatujen kokemusten valossa tämä on tehokas keino lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta ja laitoksen tunnettavuutta. Laitos järjestää kansainvälisen tieteellisen kirjoittamisen ja julkaisemisen systemaattista koulutusta yhdessä kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa, etsii aktiivisesti yhteyksiä tiedelehtien ja arvostettujen kirjasarjojen toimituksiin sekä lisää senioritutkijoiden, kansainvälisten kumppaneiden ja tutkijakoulutettavien yhteisjulkaisemista sekä järjestää kielentarkastuspalvelua. Laitoksen kansallista näkyvyyttä lisätään kehittämällä ja monipuolistamalla tutkimusviestintää hyödyntäen julkaisu- ja viestintäyksikön asiantuntemusta. Kansainvälisen julkaisutoiminnan kehittämiseksi asetetaan työryhmä. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä pyritään lisäämään ja rahoitusta suunnataan tutkimuksen vahvuusalueille. Erityisesti pyritään vahvistamaan tieteellisin kriteerein kilpaillun ja kansainvälisen rahoituksen osuutta. Muu ulkoinen rahoitus integroidaan kiinteästi laitoksen vahvuusalueisiin siten, että hankkeet vahvistavat laitoksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä. Tutkimusrahoituksen hankkimisessa keskeistä on tärkeimpien rahoittajien tunnistaminen, asiantuntemus rahoituksen haussa, rahoittajien tutkimusohjelmiin vaikuttaminen sekä asiantuntemuksen jakaminen yliopiston ja laitoksen sisällä. Ulkoisen rahoituksen keskeisiä lähteitä ovat Suomen Akatemian, TEKESin ja Euroopan Unionin sekä muu tieteellisesti kilpailtu rahoitus. Tutkimusrahoituksessa toimitaan yhteistyössä kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa erityisesti arviointitutkimuksen ja tietoteknologian opetuskäytön alueilla. EU:n eri ohjelmien ja kansainvälisten arviointihankkeiden rinnalle etsitään myös uusia rahoituslähteitä myös kehittyvien demokratioiden ja koulutustaan uudistavien arabimaiden markkinoilta. Yhteiskunnalliset palvelutehtävät kohdennetaan laitoksen vahvuuksiin pohjautuville asiantuntijuusalueille. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta tehostetaan vahvistamalla kansainvälistä koulutusasiantuntemusta. Valtakunnallisesti edistetään erityisesti tietoteknologian opetuskäytön, työssäoppimisen, laadun arvioinnin ja laatujärjestelmien sekä opintojen ohjauksen kehittämistä. Alueellisesti painotetaan erityisesti Keski-Suomen koulutusklusterin rakentamista alueen muiden toimijoiden kanssa. Paikallisesti edistetään ennen kaikkea opetuksen, opetusmenetelmien ja arviointijärjestelmien kehittämistä oppilaitoksissa ja kunnissa. Laitoksen verkostomaisen asiantuntijuuden vahvistaminen Tutkimusryhmiä ja laitoksen virkarakennetta kehitetään siten, että edellytykset rakentaa kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamiskeskittymiä laitoksen tutkimusprofiiliin mukaisesti ovat mahdollisimman hyvät. Tavoitteena on, että kaikilla vahvuusalueilla on vähintään kaksi professuuria sekä riittävä määrä muuta korkeatasoista tieteellistä ja tutkimusta tukevaa asiantuntijuutta. Virkaesityksillä vahvistetaan myös edellytyksiä huippuyksikön toteutumiselle suunnittelukaudella. Tutkimuksen profilointia vahvistetaan pääosin suuntaamalla uudelleen henkilöstön eläköitymisen myötä vapautuvat resurssit. Näillä toimenpiteillä varmistetaan myös edellytykset kilpailla menestyksellisesti kansallisesta ja kansainvälisestä tieteellisestä rahoituksesta laitoksen tutkimusprofiiliin sisältyvillä osa-alueilla. Yhteistyössä tiedekuntien ja muiden yliopistojen kanssa laitoksen tavoitteena on edistää yliopiston rakenteellista kehittymistä tutkimusyliopistona, joka hyödyntää ja tuotteistaa tehokkaasti tutkimustietoa monitieteisinä ja innovatiivisina kehittämishankkeina. Yhteistyössä painotetaan ohjausalan tutkimusta ja siihen pohjaavaa opetusta osana ohjausalan kehittämiskeskuksen toimintaa (kasvatustieteiden tdk./okl) kouluviihtyvyyden ja -hyvinvoinnin tutkimusta (kasvatustieteiden tdk./ kasvatustiede ja terveystiede, TäyKK) 5

6 tietoteknologian opetuskäytön tutkimusperusteista kehittämistä sekä tyttöjen teknologiakasvatuksen edistämistä (informaatioteknologian tdk., Agora), valintajärjestelmien ja opiskeluprosessien kehittämistä (liikuntatieteellinen ja humanistinen tdk., Tampereen yliopisto), opettajankoulutuksen, erityisesti opetusharjoittelun uudistamisen tutkimusta (OKL, Tampereen yliopisto), kansalaisuuden ja kansalaiskasvatuksen tutkimusta (YFI-laitoksen kanssa), post doc-vaiheen kehittämistä sekä metodiosaamista (IHMEen-kanssa). Ohjausalan kehittämisessä tavoitteena on erityisesti toiminnan kansainvälistäminen ja ulkoisen resurssoinnin pohjalle rakentuva tutkimustoiminnan vahvistaminen. Teemaa käsittelevä kansainvälinen kongressi (IAEVG) järjestetään Kouluhyvinvoinnin kehittämisessä kansallinen intressi on vahva. KTL:n sekä terveystieteen ja kasvatustieteen laitosten yhteisen tutkimushankeen täydennykseksi alueelle esitetään kehittämishanketta yhdessä Täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. Opiskelijavalintoja ja opiskeluprosessien seurantaa koskeva valtakunnallinen hanke-esitys on valmisteltu yhteistyössä Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Esitys liitteenä. Laitos vahvistaa henkilöstönsä valmiuksia työskennellä erilaisissa tutkimus-, koulutus- ja kehittämishankkeissa erityisesti Uniservices Oy:n kanssa, ja yhteistyössä kansallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Erityisesti koulutusjärjestelmiä ja pedagogisia järjestelyjä koskevaa asiantuntemusta pyritään tuotteistamaa laitoksen PISA-asiantuntemusta hyödyntäen. Metodikoulutuksessa yhteistyötä tiedekuntien ja IHME:en kanssa kehitetään yliopiston hallituksen määrittämien suuntaviivojen pohjalta. Tässä yhteistyössä laitos panostaa erityisesti kouluaineistoille tyypilliseen monitasoiseen mallintamiseen sekä pitkittäistutkimuksen metodologiaan ja väestön koulutuskäyttäytymistä koskevan seuranta-aineiston kartuttamiseen. Laatutyö ja toiminnan arvioinnin kehittäminen Laitos rakentaa laadunvarmennusjärjestelmän siten, että se on valmis auditoitavaksi vuoden 2008 lopulla osana koko yliopiston auditointia. Laitos tarjoaa laatutyötä ja laadun arviointia koskevan asiantuntemuksensa yliopisto laatujärjestelmän kehittämisessä hyödynnettäväksi. Tutkimustoiminnan arviointia monipuolistetaan. Arviointi kohdistuu kolmelle tasolle: koko laitoksen tasolle, vahvuusalueiden tasolle sekä kunkin tutkijan ja muun työntekijän henkilökohtaiseen suoriutumiseen. Laitoksen tutkimustoiminnalle on tyypillistä kytkeytyminen kiinteästi koulutusjärjestelmän kehittämiseen, minkä vuoksi laitos tulee erityisesti kehittämään yhteiskunnallisen palvelutehtävän vaikuttavuuden arviointia. Huippuyksikköstrategiaa silmälläpitäen hyödynnetään benchmarking tyyppistä arviointia tai vertaisarviointia 1-2 vastaavan yksikön kanssa. Samoin hyödynnetään laitoksen vierailijoiden kokemuksia ja havaintoja. Tutkimustoiminnan kehittämiselle ja arvioinnille asetetaan vuosittaiset erityisteemat, joihin kehittämistä erityisesti kohdennetaan. Suunnittelukauden erityisteemana on kansainvälinen julkaiseminen ja sen tukeminen. Vahvuusalueiden toimintaa ja tuloksellisuutta arvioidaan vuosittain vakiintuneiden tieteellisen toiminnan tuloksellisuuskriteeristöjen perusteella sekä yhteiskunnallisen palvelutehtävän osalta. Kehityskeskusteluja jatketaan edelleen toiminnan arvioinnin ja osaamisen kehittämiseksi. 6

7 Tutkimushenkilöstölle laaditaan kehityskeskustelujen pohjalta työsuunnitelmat, joiden toteutuminen arvioidaan vuosittain. Palkantarkistukset perustuvat uuden palkkausjärjestelmän ja sen sisältämien kriteerien määrittämällä tavalla näihin arviointeihin. Arviointia ja työsuunnitelmia kehitettäessä kiinnitetään erityistä huomiota tiimipohjaisen toimintakulttuurin edistämiseen. Tutkimusta avustavan henkilöstön osaamista kehitetään systemaattisesti. Avustavista tehtävistä tehdään tarveja osaamiskartoitus, joka on pohjana määriteltäessä henkilöstön koulutus- ja kehittämistarpeita sekä rekrytoitaessa uutta henkilöstöä. Kasvatusalan julkaisupalvelujen kehittäminen Laitoksella on sen olemassaolon ajan ollut koko yliopistoa koskeva ja osin valtakunnallinen vastuu kehittää kasvatusalan tieteellistä julkaisutoimintaa. Viime vuosina tätä koskeva yhteistyö on monipuolistunut ja syventynyt erityisesti kasvatustieteiden tiedekunnan, soveltavan kielentutkimuksen keskuksen ja koulutuksen arviointisihteeristön kanssa. Nykyisin tutkimuslaitoksen asiantuntemusta hyödynnetään näiltä osin muissa yksiköissä noin 1,5 2 henkilötyövuoden verran. Valtakunnallisesti laitos on kantanut vastuuta mm. Kasvatus-lehden toimittamisesta ja kehittämisestä. Laitoksen tavoitteena on kehittää julkaisutoimintaansa yhä enemmän koko yliopistoa palvelevana yksikkönä kasvatus- ja koulutustutkimuksen alueella. Laitos lisää samanaikaisesti myös vastuutaan kasvatusalan valtakunnallisesta julkaisutoiminnasta yhteistyössä Kasvatustieteellisen seuran kanssa. Suunnittelukauden alussa laitos ottaa Kasvatus-lehden lisäksi hoitaakseen Kasvatusalan valtakunnallisen julkaisusarjan seuran kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti. Laitos lisää verkkojulkaisemista palvelumuotona, jolla parannetaan laitoksen tutkimuksen vaikuttavuutta ja tehostetaan yhteistyötä Koulutuksen arviointineuvoston kanssa. Pedaforum -lehti ja Pedamuisti uudistetaan osana Tampereen yliopiston kanssa toteutettavaa projektia, jossa vahvistetaan korkeakouluopetuksen pedagogista laatua ja tuotetaan uusia työvälineitä opetuksen kehittämistyöhön. Henkilöstön hyvinvointi Suunnittelukaudella erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Tiimityötä, yhdessä tekemistä ja toisilta oppimista tuetaan ja edistetään tehtävien jakautumista tasapuolisesti. Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan työkykyä ylläpitävään ja kuntouttavaan toimintaan. Yliopiston henkilöstöstrategia luo pohjan henkilöstön kehittämiselle. Laitoksen omassa henkilöstöohjelmassa määritetään ja priorisoidaan konkreetit kehittämistoimet. Kehittämisen painoalueita ovat henkilöstön osaamisesta huolehtiminen, osallistava johtaminen sekä toimintakuntoisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Henkilöstöohjelman tavoitteita edistetään laitosseminaareilla, joissa mm. selkeytetään laitoksen arvopohjaa ja visiota sekä etsitään keinoja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Henkilöstön koulutustarpeiden ennakointi ja koulutuksen kohdentaminen avaintaitoihin on tutkimuksen tuloksellisuuden edellytys. Valmiuksia kehitetään järjestämällä tutkimusryhmien vetäjille johtamiskoulutusta. Henkilöstön työn suunnitelmallisuutta, tavoitetietoisuutta ja tuloksellisuutta tehostetaan ottamalla käyttöön henkilökohtaiset työ- ja kehityssuunnitelmat, jotka vahvistetaan ja joiden toteutumista arvioidaan vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Pätevöityminen ja tehtävien vaativuuden kasvu otetaan huomioon palkkausta määriteltäessä. Erityisesti nuorten tutkijoiden ja vastaväitelleiden asiantuntemusta vahvistetaan mm. tukemalla ulkomailla opiskelua ja hankkimalla rahoitusta post doc -työskentelyyn. 7

8 Ulkoisen rahoituksen käyttöä suunnataan niin, että se kannustaa innovatiiviseen ja aloitteelliseen työhön varojen hankinnassa. Määräaikaisen henkilöstön työsuhteita vakinaistetaan, kun tähän on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Määräaikaiset virkasuhteet ulotetaan pääsääntöisesti kattamaan hankkeen koko toiminta-aika. Laitoksen henkilöstön vaihtuvuus on suurta ikääntymisestä johtuen. Kokemustiedon siirtymistä nuoren tutkijakunnan käyttöön tuetaan työn organisoinnilla sekä rohkaisemalla tätä edistävää vuorovaikutusta. Tutkijoiden urakiertoa edistetään erityisesti yhteistyössä Agora Centerin ja kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Tarvittaessa urakiertoa tuetaan taloudellisin järjestelyin. Henkisten ja taloudellisten voimavarojen kehittäminen Laitoksen henkilöstön asiantuntemuksen ja talouden kehittäminen suunnittelukaudella pohjautuu pääosin vahvuusalueiden vahvistamiseen, huippuyksikön ja sitä vahvistavan tutkimusasiantuntemuksen tehostamiseen sekä yliopistolle vahvistetun rahoitusmallin huomioon ottamiseen. Rahoitusmallissa laitoksen yhteiskunnallisiin palvelutehtäviin osoitetun erillisrahoituksen osuus on huomattavan suuri, joka tuo merkittäviä velvoitteita koulutuksen kehittämistyötä edistävään ja sille perusteita luovaan tutkimukseen. Suunnittelukaudella huomattava määrä laitoksen viroista tulee uudelleen arvioitaviksi henkilöiden siirtyessä eläkkeelle. Vuosina arviolta noin 15 nykyistä viranhaltijaa saavuttaa eläkeiän. Laitoksen ensisijaisena tavoitteena virkakehityksessä on varmistaa riittävän korkeatasoinen ja monipuolinen asiantuntemus kaikilla neljällä vahvuusalueella painottaen erityisesti kilpailukykyistä huippuosaamista. Samanaikaisesti varmistetaan se, että lisääntyneet ja vaativuudeltaan kasvaneet hallinnolliset ja tutkimusta tukevat tehtävät voidaan hoitaa tehokkaasti. Edellä mainitut periaatteet tarkoittavat käytännössä sitä, että kullekin vahvuusalueelle esitetään kohdennettavaksi vapautuvista henkilöstöresursseista ensi sijassa erikoistutkijan ja professorin virkoja sekä määräaikaisesti täytettäviä post doc -tutkijan virkoja. Virkaesityksissä tämä on jo otettu huomioon. Taloushallintoon esitetään perustettavaksi uusi virka, johon liitetään myös muita tutkimusta tukevia tehtäviä (ks. virkaesitykset). Tavoitteena on, että kullakin vahvuusalueella on vähintään yksi tutkijoita avustava henkilö, jonka erityisosaaminen (esim. talousosaaminen, työvälineet) on tarvittaessa aina koko laitoksen käytössä. Suunnittelukaudella vuosittain esitetään tältä pohjalta 1-3 uudelleen suunnatun viran perustamista. Samalla laitoksessa työskentelevän henkilöstön asiantuntemusta vahvistetaan aiemmin kuvatuilla alueilla. Lähitulevaisuudessa painottuvat erityisesti kansainväliseen kirjoittamiseen, tieteelliseen viestintään ja verkkotyöskentelyyn liittyvät valmiudet. Virkojen uudelleen suuntaamisen rinnalla laitos jatkaa virkarakenteensa sovittamista käytettävissä oleviin resursseihin sekä esitettyihin tehostamis- ja rakenteellisen kehittämisen vaatimuksiin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vuosittain arvioidaan mahdollisuudet lakkauttaa avoimeksi tulleita virkoja. Laitoksen tutkimustavoitteiden, nykyisen virkarakenteen ja ennakoitavan resurssikehityksen valossa laitos arvioi voivansa lakkauttaa suunnittelukaudella 2-4 virkaa siten, että painopiste on vuosissa 2008 ja

9 Jyväskylän yliopisto HANKE-ESITYS Hankkeen nimi: Akateemisten opintojen prosessi ja sen integrointi työelämävalmiuksiin Jatkohanke hankkeelle: Hanketyyppi: Opiskeluprosessien kehittäminen Aloitusvuosi: 2008 Koordinoija: Jyväskylän yliopisto, prof. Päivi Tynjälä osoite ilmoituksille: Jouni Välijärvi, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto, Muut osallistuvat organisaatiot: Helsingin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto Kuvaus (Enintään 4000 merkkiä) Tämän päivän työelämälle on tyypillistä nopea muutos; tieto lisääntyy ja kehittyy kaikilla aloilla nopeammin kuin koskaan, globalisaatio haastaa kansainvälistymään, viestintätekniikka uudistuu vauhdilla, työn organisointitavat ovat muuttuneet aiemmista hiearkkisista rakenteista tiimityön ja verkostoituneen toiminnan suuntaan, elinikäiset työsuhteet ovat muuttuneet projektitoimeksiannoiksi ja työvoiman tarpeen ennakointi eri aloille on käynyt yhä haasteellisemmaksi. Näiden työelämän trendien vuoksi on käynyt yhä ilmeisemmäksi, että koulutuksessa on tuotettava alakohtaisen osaamisen lisäksi monenlaisia yleisiä taitoja sekä vahvat perusvalmiudet elinikäiseen oppimiseen. Sekä tutkimuskentällä että työelämän piiristä on kuultu johdonmukaisesti, että keskeisiä työelämässä vaadittavia kompetensseja ovat ennen kaikkea jatkuvan oppimisen taidot, sosiaaliset taidot, viestintätaidot, tiedon hankinnan taidot ja muut yleiset kompetenssit. (CEDEFOP 2007; EK 2007;OPM Koulutus ja tutkimus ; Stenström 2006 ;Tynjälä et al. 2006). Barnettin (2005) mukaan ammatit ovat laaja-alaistuneet siten, että yksittäisten tietojen ja taitojen sijasta olennaista on valmius kohdata muutos. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että korkeakoulutuksesta valmistuneet kokevat yleensä suuria puutteita edellä kuvatuissa yleisissä työelämätaidoissa. Kun eräässä tutkimuksessa kysyttiin, missä 2-10 vuotta työelämässä yliopistosta valmistuneet olivat oppineet tärkeimmät työssä tarvitsemansa taidot, yli 60 % vastaajista vastasi oppineensa näitä taitoja ensi sijassa työelämässä ja vain 14 % koki oppineensa niitä yliopistokoulutuksessaan (Tynjälä ym. 2004). Toisaalta on osoitettu, että kun yliopistopedagogiikkaa kehitetään siten, että työelämätaitojen kehittämistä integroidaan alakohtaisten sisältöjen oppimiseen, oppimistulokset laajenevat käsittämään akateemisen tiedon lisäksi myös monenlaisia työelämätaitoja. Esimerkiksi työelämäprojektikursseilla opiskelijat kokevat oppineensa oman alan sisältöjen lisäksi esimerkiksi kommunikaatiotaitoja, sosiaalisia taitoja ja projektinhallinnan taitoja, minkä lisäksi myös opiskelijoiden ammatillinen identiteetti ja urasuunnitelmat selkiytyvät (Helle & Tynjälä 2007; Tynjälä 2001). Vastaavanlaisia tuloksia on saatu myös farmasia-alan koulutuksesta, jossa työharjoittelua uudistettiin tuomalla se opintojen alkuvaiheeseen ja kytkemällä se muihin opintoihin (Katajavuori 2005). Myös sellaisilla kursseilla, joilla opiskelijat eivät suoranaisesti ole työelämässä, mutta joilla työskentelytavat simuloivat työelämän käytäntöjä ja joilla käsitellään autenttisia ongelmia ovat edistäneet yleisten työelämätaitojen kehittymistä (Lonka 2004). Kaikille edellä kuvatuille opetuksen uudistuksille on ollut yhteistä, että niissä integroidaan erilaisten pedagogisten mallien kautta teoreettista ja käytännöllistä tietoa sekä oman toiminnan säätelyyn liittyviä taitoja. Kansainvälisen asiantuntijuuden kehittymistä koskevan tutkimuksen mukaan juuri tässä erilaisten tiedon muotojen integroinnissa on asiantuntijuuden kehittymisen ydin (Eraut 2004; Guile & Grittiths 2001; Griffiths & Guile 2003; Le Maistre & Pare 2006; Tynjälä et al 9

10 2003, 2006; Tynjälä 2005, 2007). Myös aikuisuuden ajattelun kehityksen alueella pragmaattisen ja teoreettisen tiedon yhdistäminen on eräs tärkeä tutkimuslinja (Hoare, 2006), ja sillä on läheisiä yhtymäkohtia asiantuntijatiedon tutkimukseen (Kallio & Liitos, 2007). Asiantuntijuus koostuu kolmesta keskeisestä elementistä: 1) käsitteellisestä tai teoreettisesta tiedosta, 2) käytännöllisestä ja kokemuksellisesta tiedosta sekä 3) itsesäätelytiedoista ja taidoista. Koska korkeatasoisessa osaamisessa nämä elementit eivät ole toisistaan irrallisia vaan syvästi integroituneita, korkeakoulutuksessakin tulisi pyrkiä niiden yhdistämiseen. Tavoitteet (Enintään 4000 merkkiä) Nyt esitettävän kehittämishankkeen lähtökohtana on toisaalta työelämän muutosten huomioon ottaminen yliopistojen opetussuunnitelmissa ja opintosisällöissä (OPM, KESU 2007; CEDEFOP 2007), toisaalta oppimisen ja asiantuntijuuden tutkimuksen tuottaman tiedon hyödyntäminen yliopistopedagogiikan kehittämisessä. Edellä kuvattua integratiivista lähestymistapaa on perusteltua tarkastella prosessuaalisena ilmiönä, joka alkaa yliopistojen valintakokeista edeten aina työelämään siirtymiseen ja täydennyskoulutukseen asti. Valintakokeiden sisältöjä on kehitetty mm. Jyväskylän yliopistossa (Kielten laitos ja Liikuntatieteellinen tiedekunta) sekä Helsingin yliopiston yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikössä. Jyväskylän yliopistossa tehdyn kehittämisprojektin ydinajatuksena on ollut aineistokokeen kautta ajattelun integroivien, synteettisten taitojen arviointi. Kehittämishankkeessa tätä kehittelytyötä on tarkoitus jatkaa ja yhdistää se samalla laajemmin opiskeluprosessien kehittämiseen ja työelämäintegrointiin. Tavoitteena on opetussuunnitelmallisten ja pedagogisten ratkaisujen avulla tukea pragmaattisen osaamisen ja formaalissa koulutuksessa opetettavan tiedon toisiinsa kytkemistä. Kehittämishankkeessa kokeillaan ja tutkitaan erilaisia ratkaisuja työelämätaitojen oppimisen kytkemiseksi akateemisiin opintoihin eri yliopistoissa ja eri oppiaineissa. Hanke toteutetaan oppimisen ja opetuksen tutkijoiden ja yliopisto-opettajien yhteistyönä Jyväskylän, Helsingin ja Tampereen yliopistossa sekä Tampereen teknillisessä yliopistossa. Hankkeen tavoitteet ovat seuraavat: 1. kehittää yliopistojen valintakokeita integroivan, synteettisen ajattelun ja asiantuntijuuden eri elementtien tunnistamisen näkökulmasta 2. toteuttaa interventioita ja pedagogisia ratkaisuja, joissa integroidaan akateemisia oppisisältöjä ajattelun kehittämiseen ja työelämätaitojen oppimiseen. 3 seurata prosessuaalisesti yliopisto-opintoja valintakokeista valmistumiseen saakka 4. hyödyntää korkea-asteista opinto-ohjausta ja teknologisia opintoseurantajärjestelmiä mainittuihin tavoitteisiin pyrkimisessä. Arvioitu alku- ja loppupvm: Etenemissuunitelma / vuosi (Enintään 4000 merkkiä) Hankkeeseen on tarkoitus saada rekrytoitua osallistujiksi sekä sellaisia yliopistojen laitoksia, joissa on jo toteutettu työelämätaitoja ja teoreettista tietoa integroivia opintojaksoja sekä sellaisia partnereita, jotka vasta suunnittelevat tällaisten opintojen toteuttamista. Jyväskylän yliopistosta mukaan tulisivat todennäköisesti Kielten laitos ja Liikuntatieteellinen tiedekunta, jotka jo aiemmin ovat olleet mukana valintakokeiden kehittämistyöhön keskittyneessä hankkeessa. Jyväskylän yliopistosta mukaan tulee myös tietojenkäsittelytieteiden laitos, jossa on kehitetty työelämäprojekteihin perustuvaa pedagogiikkaa. Helsingin yliopistosta hankkeeseen osallistuvat ainakin yliopistopedagoginen kehittämis- ja tutkimusyksikkö sekä kasvatustieteen laitos. 10

11 .Tampereen yliopistossa puolestaan aiotaan pilotoida asiaa koko yliopiston tasolla keskittyen erityisesti yhteisiin tohtoriopintoihin. Myös Tampereen teknillisessä korkeakoulusta yhteistyötä tullaan tekemään useilla laitoksilla. Vuosittainen etenemisaikataulu on seuraava: 2008: opetuksen interventiojärjestelmän luominen työelämätaitojen ja synteettisen ajattelun integroimiseksi yliopisto-opintoihin, yhteydet laitoksiin ja henkilökuntaan, opinto-ohjauksen seuraaminen. * Hankkeeseen osallistuvat opettajat toteuttavat erilaisia opintojaksoja ja kursseja, joissa pyritään integroivan-synteettisen ajattelun kehittämiseen ja työelämätaitoja kytketään akateemisen tiedon opiskeluun. Kurssien toteutusta sekä opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia dokumentoidaan ja arvioidaan systemaattisesti koko hankkeen ajan. * Hankkeeseen osallistuvat opettajat ja tutkijat muodostavat verkoston, joka kokoontuu säännöllisesti yhteisiin tapaamisiin. Verkoston toiminta sisältää mm. - asiantuntija-alustuksia oppimisesta, asiantuntijuudesta ja yleisten työelämätaitojen kehittämisestä sekä keskustelua alustusten pohjalta - toteutettujen ja suunniteltujen opintojaksojen ja kurssien esittelyjä ja niiden pohjalta keskustelua - verkkotyökalojen (sähköpostilista; keskusteluryhmät yms.) hyödyntämistä opintojaksojen kehittämisessä 2009: jatketaan opetuksen ja ohjauksen interventioita kohdistuen työelämävalmiuksienja ajatteluntaitojen kehittämiseen. Samalla kerätään systemaattista tietoa hankkeen etenemisestä ja jaetaan kokemuksia eri foorumeilla. Erityisesti hyödynnetään Peda-Forum -verkostoa, -lehteä ja verkoston luomaa pedagogista muistia (www-sivut). 2010: hankkeen jatkamista yllämainituin sisällöin, sekä hankkeessa saatua arviointi- ja tutkimustietoa julkaistaan kotimaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä, eri yliopistolehdissä ja opettajien ammattijulkaisuissa sekä esitellään erilaisissa yliopistopedagogisissa tapahtumissa, kuten vuosittaisilla Peda-Forum päivillä. Lisäksi pyritään saamaan julkisuutta myös sanoma- ja aikakauslehdistössä. Hankkeessa toteutettavat opintojaksot esitellään www-sivuilla, jotta tietoa pedagogisista ratkaisuista voidaan levittää laajalle akateemiseen yhteisöön. Hanketta koordinoi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos professori Päivi Tynjälän johdolla. Hankkeen pedagogisina johtajina toimivat professori Päivi Tynjälä ja professori Sari Lindblom-Ylänne Helsingin yliopistosta. Hankkeen etenemistä seuraamaan perustetaan ohjausryhmä, johon on alustavasti kaavailtu seuraavia jäseniä: Opetusministeriön edustaja (puheenjohtaja), yliopisto-opettajien edustaja kaikista osallistuvista yliopistoista, työelämän edustaja, opiskelijoiden edustaja sekä professorit Tynjälä ja Lindblom-Ylänne. Suunnitelma rahoituksen päätyttyä: Tarkoitus on kehittää sellaisia valintakokeiden ja pedagogisen toiminnan käytänteitä jotka jäävät pysyviksi. Tutkimusta ja kehittämistyötä jatketaan edelleen myös hankkeen päätyttyä. Hankkeen avulla pyritään ennen kaikkea vaikuttamaan mukana olevien yliopistojen henkilökuntakoulutukseen ja laajempaan pedagogiseen strategiaan. 11

12 rahoitus (1000 euroa) Rahoitus yhteensä YO OPM Suomen Akatemia Tekes Muu yksityinen Muu julkinen EU (sis. kansallisen rahan) Menot yhteensä Palkkakulut Laitekulut Matkakulut Tilakulut Muut kulut

13 TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2008 Laitoksen taloustilanne on muuttunut vuoden 2007 aikana selkeästi kireämmäksi aiempiin vuosiin verrattuna. Tähän on ainakin neljä syytä. Uuden palkkausjärjestelmän aiheuttama palkkakustannusten nousu on ollut lähes vuositasolla. Tätä ei ole millään tavalla kompensoitu laitoksen rahoituksessa. Toinen tekijä on se, että hallituksen päätöksellä erillislaitosten rahoitusmalli poistettiin käytöstä vuonna Näin ollen tohtoritutkintoja koskien ei ole tällä hetkellä olemassa mitään päätöstä, joilla niiden tuottamisesta ohjautuisi varoja erillislaitoksen budjettiin. Kolmas, edellisiä pienempi tekijä on ollut yliopiston sisäinen siirtomäärärahojen leikkaaminen, josta aiheutui runsaan euron pidätys laitoksen budjettiin vuoden 2007 alussa. Neljäs kustannuksia lisäävä tekijä on vuokrakustannusten nousu. Ulkoinen rahoitus nojaa keskeisiltä osin Suomen Akatemian hankkeisiin, joiden osalta nykyinen tilanne on kohtuullisen hyvä ja tulevaisuuden näkymät lupaavat. TEKEs rahoitusta pyritään vahvistamaan yhteistyössä Agora Centerin kanssa. Laitos etsii aktiivisesti rahoitusta myös EU:n uuden tutkimusohjelman kautta muiden EU-ohjelmien kautta. Kansainvälinen tutkimusrahoitus laajenee myös PISA 2009 hankkeen myötä, jonka kansainvälisen osuuden toteutuksessa on laitos on mukana University of Twenten johtaman konsortion jäsenenä. Myös eräiden muiden kansainvälisten yhteistyökumppaneiden (esim. opetussuunnitelmien kehittäminen ja arviointi FRONTEXille) kanssa. Laitoksen talous on mahdollista kohtuullisin keinoin pitää tasapainossa vielä vuoden 2008 osalta, joskin tämä edellyttää erinomaista onnistumista ulkoisen rahoituksen hankinnassa. Pitkällä tähtäimellä on kuitenkin välttämätöntä löytää ratkaisut erityisesti uuden palkkausjärjestelmän vaikutusten kompensointiin keväällä 2006 sovitulla tavalla sekä laitoksen tuottamien tohtoritutkintojen huomioimiseen rahoituspohjassa. Vuoden 2008 osalta laitoksen tulojen ja menojen arvioidaan jakautuvat taulukon 1. mukaisesti. 13

14 KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOKSEN ARVIOIDUT TULOT JA MENOT VUODELLE 2008 TULOT Budjettirahoitus (tulossopimus) mistä Yhteiskunnalliset palvelutehtävät Muu budjettirahoitus Siirtomääräraha vuodelta Ulkopuolinen rahoitus mistä Suomen Akatemia Muut Maksullinen palvelutoiminta Yhteensä: MENOT Henkilöstön palkat mistä Budjettirahoituksella Ulkopuolisella rahoituksella Vuokrat Hallinto-, tieto- ja muut JY:n yhteiset palvelut Muut menot (ks. liite a) YHTEENSÄ: SIIRTOMÄÄRÄRAHA VUODELLE Laitoksen vuokrakustannukset määrittyvät todellisten vuokrien mukaisesti. Yliopistolle maksetaan ns. yhteisistä palveluista laskennallisesti vuosittaisen henkilövuosimäärän mukaisesti. Laitoksella on aiemmin ollut melko suuret siirtomäärärahat. Nyt tämä ongelma on poistumassa. 14

15 KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOKSEN ARVIOIDUT MUUT KUIN PALKKAMENOT VUODELLE 2008 LAITEINVESTOINNIT PIENLAITTEET (SANELIMET YMS.) 3000 KALUSTEET 3000 ATK-VARAOSAT JA KOMPONENTIT 3000 OHJELMISTOT 2000 ATK-TIETOLIIKENNEMENOT 500 ATK-REKISTERIT 2000 ATK-& TSTOTARVIKKEET MUUT TARVIKKEET 8000 KIRJAT 5000 AIKAKAUSJULKAISUT 5000 SANOMALEHDET 1000 ATK-LAITTEIDEN VUOKRAT 2000 LÄHDEVESI 2000 ATK-LAITEHUOLLOT 500 KOPIOINTI JA MONISTUS ILMOITUS-, MAINOS- JA MARKKINOINTIKULUT 3000 POSTIMAKSUT PUHELUT PANKKIPALVELUT 1000 ASIANTUNTIJA- JA TUTKIMUSPALVELUT SEKÄ MUUT SEKALAISET PALVELUT ATK-PALVELUT (MM. HAKUPALVELUT: Tilastokeskus) LAITOKSEN JÄSENMAKSUT VIERAANVARAISUUS 8000 ULKOPUOLISET TILAVUOKRAT 6000 HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI 6000 MATKAT OSALLISTUMISMAKSUT Yhteensä:

16 VIRAT 1) Erikoistutkijan virka, jonka alana on lukutaidon tutkimus Perustelut lisätään 2) Professori, alana ammattikasvatus, erityisesti kansainvälistyvät ja monikulttuuristuvat oppimisympäristöt KTL:n yhtenä vahvuusalueena on tutkia elinikäistä oppimista ja koulutusta yhteiskunnan ja työelämän muutoksessa. Globalisoituvassa maailmassa ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta luodaan ja kehitetään verkostomaisissa, kansainvälisissä ja digitaalisissa oppimisympäristöissä. Tämä vaikuttaa myös ammatillisen opettajuuden pedagogiseen muuttumiseen. Ammattikasvatuksen oppimisympäristöjen ja niitä koskevan tutkimuksen muutosta luonnehtivat uudet, kansainvälistyvät ja monikulttuuristuvat oppimisen ja opetuksen ympäristöt haasteineen. Muutokseen vaikuttavat ammattitaidon hankkiminen ja kehittäminen ulkomailla (esim. opiskelijavaihdot ja työntekijöiden liikkuvuuteen liittyvä työssä oppiminen) sekä kotimaassa tapahtuvan ammattitaidon hankkimisen ja kehittämisen kansainvälistyminen oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Toisaalta koulutuksen ja oppimisympäristöjen muutokseen vaikuttavat maahanmuuttajat, jotka tuovat moninaisuutta oppilaitoksiin ja työympäristöihin, mutta jotka myös itse kohtaavat monikulttuuriset oppimis- ja työympäristöt uudessa kotimaassaan. Esitetyn professuurin ala kohdistuu monella tavalla KTL:n keräämään asiantuntijuuteen viimeisen viidentoista vuoden aikana. Uuden viran ala myös tähtää tulevaisuuden tarpeisiin. 16

17 Liite 1. Kustannuskehitys ja rahoitustarve TP 2006 TA 2007 TA 2008 TTS 2009 TTS 2010 TTS 2011 TTS 2012 Kustannukset Henkilöstömenot Kiinteistömenot Yleiskustannusmenot Laiteinvestoinnit Muut menot Yhteensä Rahoitus Tulossopimusrahoitus Siirtomäärärahat Liiketaloudell. Toiminta Muu rahoitus ulkoinen Yhteensä

18 Liite 2. toiminta- ja taloussuunnitelmaan (ennusteet vuodelle 2008 ja virka-asiat) Henkilötyövuodet Tot 2006 Arvio 2007 Arvio 2008 budjettivaroin 44 ulkopuolisin varoin 31 Henkilöstökulut Tot 2006 Arvio 2007 Arvio 2008 budjettivaroin ulkopuolisin varoin Lakkautettavat virat (nimike ja vakanssinumero) Perustettavat virat (nimike) Erikoistutkija Professori Kieliopintoviikot Tot 2006 Arvio 2007 Arvio 2008 Tutkintomäärät (koulutusaloittain) Koulutusala Tot 2006 Arvio 2007 Arvio 2008 Opiskelijamäärät Tot 2006 Arvio 2007 Arvio

19 TOIMINTAMENOMOMENTIN SIIRTOMÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2007 JA EHDOTELMA VUODELLE 2008 Siirtomäärärahan käyttö vuonna 2007 TULOT Siirtomääräraha vuodelta ,45 Yhteensä: ,45 MENOT Henkilöstön palkat ,00 Vuokrat 35327,00 Muut menot: 65017,45 Yleiskulut ,00 YHTEENSÄ: ,45 Siirtomäärärahan käyttösuunnitelma vuodelle 2008 TULOT Siirtomääräraha vuodelta ,00 Yhteensä: 62000,00 MENOT Henkilöstön palkat 0,00 Vuokrat 0,00 Muut menot: Yleiskulut 62000,00 YHTEENSÄ: 62000,00 19

20 Toimitetaan toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä erillisenä selvityksenä KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOS Jyväskylän yliopisto Suunnitelma palvelukeskukseen siirtymisen aiheuttamista järjestelyistä laitoksen talous- ja henkilöstöhallinnossa Tutkimuslaitoksen taloushallinnon tehtäviin tehtäviin käytetään aikaa 2,25 henkilötyövuotta (htv). Tämä sisältää varsinaisen taloushallinnon lisäksi myös matkasihteerin tehtävät Kasvatuksen ja julkaisutoiminnasta aiheutuvat taloustehtävät. Tehtävät jakautuvat seuraavasti tehtäväalueittain ja nimikkeittäin seuraavasti: Laitoksen varsinainen taloushallinto sisältäen toimintamäärärahalta ja tutkimusprojekteilta tapahtuvat suoritteet, yhteensä 1.15 henkilötyövuotta Osastosihteeri Osastosihteeri Sihteeri 0,9 htv 0.2 htv 0,05 htv Julkaisumyynti ja Kasvatus lehti: 0,6 htv Osastosihteeri Toimistosihteeri 0,2 htv 0,4 htv Matkasihteerin tehtävät:0,5 htv Tutkimussihteeri 0,2 htv Tutkimussihteeri 0,2 htv V. suunnittelija 0,1 htv Henkilöstöhallinnon tehtäviä tekee 2 henkilöä, yhteensä 0,35 htv Sihteeri Osastosihteeri 0,25 htv 0,1 htv Muihin yleishallinnollisiin tehtäviin käytetään keväällä 2007 tehdyn kyselyn perusteella noin 3,1 henkilötyövuotta. On erittäin vaikea täsmällisesti määritellä, mitä kukin henkilö on muilla yleishallinnollisilla tehtävillä tarkoittanut kyselyyn vastatessaan. Rajankäynti tutkimusta avustavien tehtävien, tiedotustehtävien, markkinoinnin, julkaisutoiminnan, johtamistehtävien ja hallinnollisten tehtävien kesken on hyvin vaikeaa ja eri vastaajilla on ollut tästä erilaisia tulkintoja. Henkilöiden nykyisten tehtäväkuvien ja käytyjen keskustelujen perusteella puhtaasti hallinnollisten tehtävien osuus yllä mainitusta kokonaistuntimäärästä on 1,5 2,0 htv. Vuoden 2007 aikana ja jo aiemmin toteutuneilla henkilöstö- ja tehtäväjärjestelyillä laitoksen puhtaasti hallinnollisten tehtävien osuus on asettunut jo lähelle minimitasoa. Samanaikaisesti erityisesti taloushallinnon tehtävät ja vastuut ovat siirtyneet yhä enemmän laitostasolla hoidettaviksi. Laitoksen yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät (mukaan lukien matkasihteerin tehtävät) on vastuutettu siten, että niistä päävastuu on yhdellä henkilöllä ja vähintään yhdellä henkilöllä on valmiudet toimia sijaisena esimerkiksi lomien aikaan ja sairastapauksissa. Tätä sijaisjärjestelmää laitos vahvistaa siten, että asiantuntemus niin talous- kuin 20