Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullinen merkitys

Transkriptio

1 Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullinen merkitys UUDENMAAN ELY-KESKUS MIRJA HYVÄRINTA HANNUA PALMÉN ANNA PUOLAMÄKI LIISA-MAIJA THOMPSON MINNA WEURLANDER MAAKUNTALIITOT PASI KOUHIA, UUDENMAAN LIITTO TAPIO OJANEN, PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO HEIKKI PUSA, HÄMEEN LIITTO LINEA KONSULTIT OY REIJO HELAAKOSKI MIKKO SEILA ALEKSI KRANKKA STRAFICA OY TAINA HAAPAMÄKI TEEMU KÄNSÄKANGAS Sisältö Selvityksen taustat ja tavoitteet... 2 Selvityksessä käytetyt lähtötiedot ja menetelmät... 2 Esitys Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullisesta merkityksestä... 3 Lähteet... 5 Liitteet... 6 Liite 1. Esimerkki tieosien ominaisuudet -taulukosta... 7 Liite 2. Aluerakennetta kuvaava keskusverkon luokittelu... 8

2 Selvityksen taustat ja tavoitteet Maantieverkon laajuustarkasteluiden keskeisenä tavoitteena on ollut löytää ne tiejaksot, joiden säilyttäminen asemakaavoissa maanteinä on perusteltua merkittävän seudullisen liikenteen näkökulmasta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 83 4 momentin mukaan maanteiden liikennealueita voidaan osoittaa valta-, kanta- ja seututeitä varten sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiallisesti muuta kuin paikallista liikennettä. Molemmat MRL:n ehdot, verkollinen merkitys ja liikenteen koostumus, tulee täyttyä, jotta väylä voidaan osoittaa asemakaavoissa LT-merkinnällä. Muille maanteille, jotka muuttuvat kaduiksi, merkitään asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa katualue. Tiehallinnon ohjeessa Yleisen tieverkon laajuus asemakaava-alueilla, hallinnollisen luokittelun alustavat periaatteet vuodelta 2000 esitettiin yhtenäiset valtakunnalliset kriteerit maantieverkon laajuuden määrittelyyn. Ohjeen perusteella laadittiin tieverkkokartat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntiin vuonna 2001 sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntiin vuonna Kartoissa väylät luokiteltiin teihin, joille voidaan muodosta yleisen tien liikennealue ja teihin, joille osoitetaan katualue. Uudenmaan ELY-keskuksessa on nyt päivitetty 2000-luvun alussa laaditut maantieverkon laajuustarkastelut. Toimintaympäristö on muuttunut 2000-luvulla merkittävästi, kun taajama-alueet ovat laajentuneet ja monella maanteillä paikallisen liikenteen rooli on kasvanut. Näin osa väylistä ei enää täytä maantien kriteerejä, ja ne tulisi asemakaavoituksen edetessä muuttaa kaduiksi. Tarkastelemalla teiden verkollista asemaa ja liikenteellistä merkitystä on pyritty löytämään ne tiejaksot, joiden osoittaminen ja säilyttäminen asemakaavoissa maanteinä on perusteltua merkittävän seudullisen liikenteen näkökulmasta. Maantien osoittaminen asemakaavassa kaduksi ei muuta välittömästi väylän hallinnollista luokkaa eikä edellytä välitöntä kaduksi muuttamista, vaan maantie voi sijaita katualueella kunnes kunnalle syntyy maankäytön kehittymisen myötä kadunpitovelvollisuus ja kunta tekee kadunpitopäätöksen. Kaduiksi muuttaminen tulee tehdä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, jotta estetään lyhyiden maantie- ja katuosuuksien syntyminen. Selvityksessä käytetyt lähtötiedot ja menetelmät Uudenmaan ELY-keskus on tarkastellut alueensa maantieverkkoa yhtenäisin kriteerein, jotka kuvaavat väylän seudullista merkitystä aluerakenteessa, liikenteen koostumuksen seudullisuutta sekä työmatkojen seudullisuutta. Tarkasteluissa tunnistettiin seuraavia ominaispiirteitä niille tiejaksoille, jotka palvelevat paikallisen liikenteen lisäksi merkittävää seudullista liikennettä: - Aluerakennetta kuvaava keskusverkon luokittelu (liite 2): o A. Tiejakso on yhteys Uudenmaan ELY-keskuksen alueen kunta-, seutu- ja maakuntakeskusten välillä tai yhteys naapurimaakuntien seutu- ja maakuntakeskuksiin (tiivis verkko) o B. Tiejakso on yhteys Uudenmaan ELY-keskuksen seutu- ja maakuntakeskusten välillä tai yhteys naapurimaakuntien seutu- ja maakuntakeskuksiin (harva verkko) 2

3 - Seudullisen liikenteen osuus ja sen määrä keskimääräisestä vuorokausiliikennemäärästä (KVL) ovat merkittäviä: o Seudullisen liikenteen osuus KVL:stä yli 60 tai yli 40 % (herkkyystarkastelu) o Seudullisen liikenteen KVL yli tai yli (herkkyystarkastelu) - Seudullisen työmatkaliikenteen määrä on merkittävä: o Seudullisten työmatkojen määrä vuorokaudessa yli 100 tai yli 500 (herkkyystarkastelu) Lisäksi tarkasteluissa huomioitiin moottoriteiden rinnakkaistiet kaupunkikeskustojen ja merkittävien taajamien ulkopuolella sekä yhteydet keskustan ulkopuolella sijaitseviin ja valtakunnallisesti merkittäviin julkisiin satamiin, lentokentille, kaukoliikenteen rautatieasemille ja matkakeskuksiin. Aluerakennetta kuvaava keskusverkon luokittelu on eri maakuntien maakuntakaavoituksessa tehty erilaisilla määritelmillä, joten niitä jouduttiin yhtenäistämään tämän työn tarpeisiin. Liikenteen määrää ja koostumusta selvitettiin Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen HLT tuloksiin perustuvalla Liikenneviraston valtakunnallisella liikennemallilla sekä seudullisilla liikennemalleilla, mikäli niitä oli alueella käytettävissä. Seudullisella liikenteellä tarkoitetaan tässä yli 20 kilometrin pituisia matkoja. Työmatkatiedot saatiin YKR-aineistosta ja ne sijoiteltiin tieverkolle nopeinta reittiä pitkin. Seudullisilla työmatkoilla tarkoitetaan tässä yli 20 kilometrin pituisia työmatkoja. Esimerkki tieosien ominaisuuksia kuvaavasta taulukosta on esitetty liitteessä 1. Esitys Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullisesta merkityksestä Selvityksen tuloksena laadittiin päivitetty ehdotus Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullisesta merkityksestä. Karttakuva ehdotuksesta on esitetty kuvassa 1. Maantieverkko on jaettu kartalla kolmeen luokkaan: - Päätiet ja muu seudullinen tieverkko, kaavoissa LT-alue, kartalla PUNAINEN, - Seudullinen tieverkko, vähäinen merkitys seututienä, kaavoissa joko LT-alue tai katualue, kartalla PINKKI - Paikallinen tieverkko, kaavoissa katualue, kartalla MUSTA Lisäksi kartalla on esitetty punaisella katkoviivalle ne uudet tieyhteydet, joista on laadittu tiesuunnitelma. Nyt tehty tarkastelu maantieverkon seudullisesta merkityksestä eikä myöskään kaavamerkintä vielä muuta tien hallinnollista luokkaa, vaan asia vaatii kadunpitopäätöksen. 3

4 Kuva 1. Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullinen merkitys, syyskuu

5 Lähteet Hallituksen esitys eduskunnalle maantielaiksi, HE 17/2004 vp Helsingin seudun liikennemalli Hämeen liitto, maakuntakaavan keskus- ja palvelurakenne, 2006 OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, asemakaavoitetut alueet, 2014 Lahden seudun liikennemalli Liikennevirasto, tierekisteri, 2014 Maankäyttö- ja rakennuslaki, 132/1999 Maantielaki, 503/2005 Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen keskusverkko, 2011 Tiehallinto, Yleisen tieverkon laajuus asemakaava-alueilla, hallinnollisen luokittelun alustavat periaatteet, 2000 Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin maantieverkon laajuustarkastelu, 2001 Uudenmaan ELY-keskus, seutu- ja yhdystieverkon merkitsevyysluokitus, 2012 Uudenmaan liitto, Uudenmaan keskusverkko, 2012 Valtakunnallinen liikennemalli, BRUTUS-menetelmä YKR-taajamat, 2014 YKR-työmatkat,

6 Liitteet Liite 1. Esimerkki tieosien ominaisuuksista -taulukosta Liite 2. Aluerakennetta kuvaava keskusverkon luokittelu 6

7 Liite 1. Esimerkki tieosien ominaisuudet -taulukosta Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkon seudullinen merkitys Linea Konsultit Oy, syyskuu 2015 Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maakuntien -maantieverkon laajuustyö (2015) Päijät-Hämeen maakunnan -maantieverkon laajuustyö (2014) Yhteisetsaraketiedot ( ) KVL (pit. pain.) KVLRAS (pit. pain.) KAVL (pit. pain.) Liikenteen koostumus > 20 km abs. > 20 km suht. Valtakunnallinen (BRUTUS) Valtakunnallinen (BRUTUS) Lahden seutu LALIMA Liikenteen koostumus > 20 km abs. > 20 km suht. Valtakunnallinen, BRUTUS Lahden seutu LALIMA Valtakunnallinen, BRUTUS Työmatkat, kpl (YKR) Tie Tieosa Pituus Luokka % Kyllä Kyllä punainen punainen punainen % Kyllä Kyllä punainen punainen punainen % Kyllä Kyllä punainen punainen punainen % 6773 osa seud. yht osaseud. yht Kyllä Kyllä punainen punainen punainen % osa seud. yht osaseud. yht Kyllä Kyllä punainen punainen punainen % osa seud. yht osaseud. yht Kyllä Kyllä punainen punainen punainen % osa seud. yht osaseud. yht Kyllä Kyllä punainen punainen punainen % 8626 osa seud. yht osaseud. yht Kyllä Kyllä punainen punainen punainen % 8394 osa seud. yht Kyllä Kyllä punainen musta musta % 3161 osa seud. yht Kyllä Kyllä punainen punainen punainen % 3179 osa seud. yht Kyllä Kyllä punainen punainen punainen % 3313 osa seud. yht Kyllä Kyllä punainen punainen punainen % Satama punainen punainen punainen % 189 Kyllä punainen punainen pinkki % 137 osa seud. yht punainen punainen pinkki % 112 osa seud. yht punainen punainen pinkki % 80 osa seud. yht punainen punainen pinkki % 60 punainen punainen pinkki % 79 Kyllä Kyllä punainen punainen pinkki % 44 punainen punainen pinkki ei mallia ei mallia 2 Kyllä punainen musta pinkki % 32 punainen musta pinkki % 144 osa seud. yht punainen musta pinkki % Kyllä Kyllä musta musta musta % Kyllä Kyllä musta musta musta % Kyllä Kyllä musta musta musta % Kyllä Kyllä musta musta musta % Kyllä Kyllä musta musta musta % Kyllä punainen musta musta % Kyllä punainen musta punainen % 3594 osa seud. yht punainen punainen punainen/musta % 3130 osa seud. yht Kyllä Kyllä punainen punainen punainen/musta % punainen punainen punainen % 2209 osa seud. yht punainen punainen punainen % 1378 osa seud. yht punainen punainen punainen % 463 osa seud. yht punainen punainen punainen % 142 osa seud. yht punainen punainen punainen % 200 osa seud. yht Kyllä Kyllä punainen punainen punainen % 173 osa seud. yht punainen punainen punainen % 262 osa seud. yht punainen punainen punainen % 650 osa seud. yht Kyllä Kyllä Matkakeskus +juna punainen punainen punainen % 838 osa seud. yht punainen punainen punainen % 429 punainen punainen pinkki % 272 punainen punainen pinkki % 257 punainen punainen pinkki % 238 osa seud. yht punainen punainen punainen % 76 osa seud. yht punainen punainen punainen % Kyllä Kyllä punainen punainen/musta musta Aluerakenne, VE1 (tiivis) Aluerakenne, VE2 (harva) Asemakaavaalueella > 50 % tieosan pituudesta Taajamaalueella > 50 % tieosan pituudesta Valtakunnallinen kohde Merkitsevyysluokka Luokka 2001 Luokka

8 Liite 2. Aluerakennetta kuvaava keskusverkon luokittelu 8