PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO, maakuntahallitus LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO, maakuntahallitus LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö"

Laura Saarnio
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö Kohta 1 Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että Päijät-Hämeen maakuntakaavassa on lukuisia asumisen laajenemisalueita, päivittäistavarakaupan suuryksiköiden, muiden kaupallisten palvelujen sekä logistiikka-, teollisuus-, ja työpaikka-alueiden sijoittelua, joiden jatkosuunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota liikenteen järjestelyihin ja liikenteen vaikutuksiin. Päijät-Hämeen maakuntakaavan valmistelussa ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet olleet keskeisessä roolissa. Päijät-Hämeen nykyinen aluerakenne ja vahvistunut seutukaava ovat rakentuneet voimakkaasti olemassa olevan liikenneverkon mukaan. Hyvät tie- ja raideliikenneyhteydet ovat vetäneet puoleensa yritystoimintaa ja asumista. Silti Lahden kaupunkiseudun rakenne on pysynyt tiiviinä verrattuna useisiin muihin kaupunkiseutuihin. Päijät-Hämeen kaupallinen palveluverkko on sijoittunut taajama-alueille hyvien liikenneyhteyksien varaan. Maakuntakaavan kaupallisten palveluiden suunnittelu on pohjautunut Päijät-Hämeen kaupan palveluverkkoselvitykseen ja sijoittuminen on suunniteltu yhteistyössä kuntien kanssa valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet huomioon ottaen. Aluevaraukset ovat edelleen taajamarakenteen sisällä. Kaupan, logistiikan, teollisuuden ja työpaikka-alueiden sijoittumisen yksi tärkeimmistä ehdoista ovat hyvät liikenneyhteydet. 1. Maakuntakaavassa on joitakin taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden laajenemisalueita sijoitettu päätieverkon varteen. Ratkaisut ovat syntyneet kuitenkin tietoiseen harkintaan perustuen kuntien kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta. Alueille on osoitettu kehittämisen kohdealueita. Kehittämisen kohdealueiden merkintöjen yhtenä perusteluna ovat liikennejärjestelyt, joita alueiden toteuttaminen edellyttää. Kehittämisen kohdealueille on annettu suunnittelumääräys: Tarkemmassa suunnittelussa ja kehittämisessä tulee asumisen ja työpaikkatoimintojen liikennejärjestelyjen ajoitus ja toiminnalliset muutostarpeet sovittaa niin, että liikenteen haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Myös taajamatoimintojen ja työpaikka-alueiden suunnittelumääräyksillä on pyritty ohjaamaan tarkoituksen mukaista toteuttamisjärjestystä ja liikenteen toimivuutta. Päijät-Hämeen liitto ottaa jatkosuunnitteluohjeet huomioon ja pyrkii omilla toimillaan edistämään niiden huomioon ottamista myös kuntien tarkemmassa 1

suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kohta 2.1 Liikenne- ja viestintäministeriö esittää lausunnossaan, että alla mainitut maakuntakaavassa esitetyt seututiet tulisi esittää yhdysteinä.

2 suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kohta 2.1 Liikenne- ja viestintäministeriö esittää lausunnossaan, että alla mainitut maakuntakaavassa esitetyt seututiet tulisi esittää yhdysteinä. Maantieverkolla valta- ja kantateiden ulkopuolella on tavoitteena yhdistää seututeillä alueet tärkeimpiin liikennesuuntiinsa eikä esitetyillä yhdysteillä ole liikenne- ja viestintäministeriön mielestä tällaista verkollista merkitystä. Ympäristöministeriön maakuntakaavamerkintöjä ja -määräyksiä koskevan ohjeen mukaan seututiet yhdistävät kuntakeskuksia tärkeimpiin liikennesuuntiinsa ja kytkevät merkittävimmät muut liikennettä synnyttävät kohteet ja yleiset rajanylityspaikat ylempiluokkaiseen verkkoon. Maakuntakaavassa esitetty tieverkon luokitus kuvaa maakunnan näkemystä tulevasta yhdyskuntarakenteesta ja sitä tukevaa tavoitteellista tieverkkoa. Maakuntakaavassa on esitetty voimassa olevasta tieluokituksesta poiketen seuraavat muutokset yhdysteistä seututeiksi merkinnällä yt->st: Maantie 3143 Padasjoella yhdistää kuntakeskuksen valtatiehen 24, joka on Padasjoen kunnan tärkein liikennesuunta. Merkintätunnus on (yt->st) ja tien leveys seututien mukainen. Paikallistie yhdistää Padasjoen sataman merkittävänä liikennettä synnyttävänä kohteena ylempiluokkaiseen verkkoon. Merkintätunnus on (yt->st) ja tien leveys seututien mukainen. 2. Maantie 3254 yhdistää Padasjoen kuntakeskuksen Tampereen suuntaan, joka on tärkeä valtakunnallinen suunta.( Merkintätunnus on (yt->st) ja tien leveys seututien mukainen. Maantie 1635 yhdistää Orimattilan tärkeään liikennesuuntaansa Pukkilan kautta Porvooseen. Merkintätunnus on (yt->st) ja tien leveys seututien mukainen. Maantie 3141 Asikkalassa on esitetty seudullisen kehän jatkeena maantien 314 kautta Pulkkilanharjulle ja Sysmään vahvistetun seutukaavan ja tiehallinnon laatiman yleissuunnitelman mukaisesti. Merkintätunnus on (st) ja tien leveys seututien mukainen. 2

3 Tieluokkien tavoitteellinen muutos perustuu maakuntakaavan perusteltuun kokonaisnäkemykseen eri toimintojen kehityksestä ja vaikutuksesta tulevaan yhdyskuntarakenteeseen ja toimintojen suuntautumiseen. Maantien 3141 merkitseminen seututieksi Valtatieltä 24 Vääksystä Sysmään menevälle 314 tielle perustuu vanhentuneeseen yleissuunnitelmaan ja tieosan verkollinen merkitys säilyy nykyisenä merkittävä yhdystienä Kohta 2.2 Seudullisen kehän osat Hämeenkoski Asikkala, Vierumäki Nastola Artjärvi on kuulemisvaiheen lausuntojen jälkeen päätetty esittää nykyisillä tieluokilla (yt). Seuraavien tieosien tieluokkaa osoittavat tunnukset ja tiemerkinnän leveys eivät kuitenkaan kaavakartalla vastaa toisiaan. Päijät-Hämeen liiton perustelut: Maakuntakaavan selostuksen liiteosan aluekuvauksissa tieluokat ovat oikein, mutta karttaesitys on virheellinen. Maantie 3172 Hämeenkoskella (yt47), viivan leveys kuvaa seututietä ja on jäänyt korjaamatta kapeammaksi. Maantie 3171 Hämeenkoskelta Asikkalaan (yt46), viivan leveys kuvaa seututietä ja on jäänyt korjaamatta kapeammaksi. Maantie Nastolassa ja Heinolassa (yt62), viivan leveys kuvaa seututietä ja on jäänyt korjaamatta kapeammaksi. Maantie 1701 Orimattilassa (yt75), viivan leveys kuvaa seututietä ja on jäänyt korjaamatta kapeammaksi. Lisäksi maantie 1711 Orimattilassa ja Artjärvellä on merkitty virheellisesti seututienä (st1) ja myös viivan leveys kuvaa seututietä sekä on jäänyt korjaamatta kapeammaksi. Liiton mielestä kohdassa 2.1 esitetyt muutokset yhdysteistä seututeiksi ovat perusteltuja, mutta maantie 3141 valtatieltä 24 Vääksystä Sysmään menevälle 314 tielle voidaan esittää kaavassa esitetyn seututien sijaan yhdystienä tekemällä maankäyttö ja rakennuslain 31.6 :n mahdollistama oikaisuluonteinen korjaus. Liitto toteaa, että yllä kohdassa 2.2 esitetyissä yhdysteissä on kaavakartalla teknisiä 3

4 virheitä, jotka olisivat korjattavissa tekemällä maankäyttö ja rakennuslain 31.6 :n mahdollistama oikaisuluonteinen korjaus. Kohta 3 Lausunnon antaja toteaa, että kaavassa ja selostuksessa ei ole käsitelty lentoliikenteen esterajoituksia. Lisäksi kaavaselostuksesta puuttuu ilmailulain 159 :n mukaiset lentoesteet ja rakentamisrajoitukset. Maakuntakaavassa lentoliikenteen aluevarausmerkintään liittyy suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon lentoliikenteen edellyttämä estevapaa vyöhyke. Lentoliikenteen alue merkintä on esitetty ympäristöministeriön maakuntakaavamerkintöjä ja määräyksiä koskevan ohjeen mukaisesti. Merkintään ja sitä koskevaan kaavaselostukseen ei esitetty muutoksia ehdotusvaiheen kuulemisessa. Lausunnossa esitetty viittaus lentoesteisiin ja rakentamisrajoituksiin voidaan esittää seuraavana oikaisuluontoisena lisäyksenä kaavaselostukseen lentoliikenteen aluemerkintää kokevaan kuvaukseen (MRL 31.6 :n mahdollistama oikaisuluonteinen korjaus): Lentopaikan lähialueen rakentamisessa on voimassa ilmailulain 159 :n mukainen rajoitus lentoesteen rakentamiseen. Kohta 4 Lausunnon antajan mukaan kaavaselostuksessa on epätarkkuuksia ja virheitä lentoliikenteen vastuista ja toimintamalleista. Ilmailulain mukaan Lahti Vesivehmaan lentopaikka on valvomaton lentopaikka, jossa ilmaliikennepalvelua ei ole pysyvästi järjestetty. Lentoasema nimitystä voi käyttää lentopaikasta, jolla on pysyviä ilmailupalveluita ja reittiliikennettä. Aluevarauksesta puhuttaessa voidaan käyttää nimitystä lentokenttäalue. Reittiliikenteen lentoasemien toteutuksesta ja ylläpidosta vastaa ilmailulaitos Finavia. Ilmailulain mukaisen lentoaseman rakentamis- ja pitoluvan antaa ilmailuhallinto. Valtioneuvosto voi antaa yleisen edun niin vaatiessa luvan saaneelle oikeuden alueiden lunastusmenettelyyn. Lausunnossa esitetyt täsmennykset maakuntakaavaselostuksessa esitettyihin toteutus, ajoitus ja seuranta osaan on mahdollista tehdä oikaisuluonteisia korjauksia, koska 4

5 niillä ei ole vaikutusta itse kaavaratkaisuun (maankäyttö ja rakennuslain 31.6 :n mahdollistama oikaisuluonteinen korjaus). Maakuntakaavaselostuksen sivulla 78 oleva lentoliikenteen alueiden toteutusta, ajoitusta ja seurantaa koskeva kohta esitetään muutettavaksi siten, että ilmailuhallituksen sijaan käytetään termejä ilmailuhallinto ja ilmailulaitos Finavia. YHTEENVETO: Päijät-Hämeen liitto katsoo, että edellä esitetyn perusteella ei lausunnosta johtuen ole lakisääteisiä esteitä kaavan vahvistamiselle. 5

Samankaltaiset tiedostot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta