PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISSUUNNITELMA 2015-2017"

Transkriptio

1 KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISSUUNNITELMA ASIKKALA HARTOLA HEINOLA HOLLOLA HÄMEENKOSKI KÄRKÖLÄ LAHTI NASTOLA ORIMATTILA PADASJOKI SYSMÄ

2 JOHDANTO Hartola Padasjoki Hämeenkoski Hollola Asikkala Sysmä Lahti Nastola Heinola Alankomaat Iso-Britannia Saksa Venäjä Kiina KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT KANSAIN- VÄLISTYMISEN YLEISSUUNNITELMA KANSAINVÄLISTYMISEN ORGANISOITUMINEN 5 Kärkölä Orimattila KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITTÄMISHANKE 7 LOPPUSANAT Ota yhteyttä, saat kaiken kätevästi yhdestä osoitteesta: Lahden seutu Lahti Region Oy p LAHDEN SEUTU LAHTI REGION OY Lahden seutu Lahti Region Oy vastaa Lahden seudun asumisen ja matkailun markkinoinnista sekä matkailupalveluiden myynnistä ja matkailuneuvonnasta. Saat kauttamme kattavasti kaikki kokous- ja yritystapahtuman järjestämiseen liittyvät palvelut sekä runsaasti tasokkaita oheis- ja ohjelmapalveluita. Kuvat: Lahti Region Oy, Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry, Visit Finland Image Bank, Outdoors Finland Etelä, Sibeliustalo, Lehmonkärki 38 37

3 JOHDANTO Tämän vuosille laaditun Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelman on tarkoitus toimia tausta-aineistona laadittaessa hanke- ja toimenpidekokonaisuuksia toteuttamaan tuotekehitys-, markkinointi- ja myynninedistämistyötä valituilla kansainvälisillä matkailun markkina-alueilla. Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelman laatiminen toteutettiin Lahden seutu Lahti Region Oy:ssä (myöh. Lahti Region Oy) huhti-joulukuun 2014 aikana Päijät-Hämeen liiton rahoittaman Kasvua matkailuun -valmisteluhankkeen resursoimana. Lahti Region Oy oli mukana ajalla neljän maakunnan yhteisessä TouNet - Tourism Development in Co-opetition in Southern Finland and Baltic Region -hankkeessa. Lahti Region Oy vastasi osahankkeen Etabloituminen Venäjän markkinoille toteutuksesta, jossa profiloitiin Päijät-Hämettä maakunnan vahvuuksiin perustuvin asiakaslähtöisin kärjin (mökkilomat, kaupunkilomat, urheilu ja liikunta, hyvinvointi ja aktiivilomat). Etabloituminen Venäjän markkinoille-osahanke perustettiin lähtökohtaisesti tarpeeseen saada selville tunnetaanko Päijät-Hämettä ja Lahden seutua venäläisillä matkailumarkkinoilla ja ovatko Lahden seudun matkailutuotteet kiinnostavia ja kilpailukykyisä Venäjällä. Hankkeeseen sitoutui maksuosuudella 46 aktiivista matkailu- ja matkailusidonnaista toimijaa. Jo hankkeen aikana useat seudun matkailutoimijat ilmaisivat kiinnostuksensa myös tuotekehitys- ja markkinointitoimenpiteisiin, jotka kohdistuisivat Venäjän lisäksi muun muassa Keski-Eurooppaan. Vuoden aikana tapahtunut merkittävä muutos Venäjän markkinatilanteessa kannusti osaltaan uusien markkina-alueiden etsimiseen. Myös Heinolan seudun toteuttamassa, ensimmäisessä vaiheessa Venäjälle suuntautuneessa Hyvinvointimatkailuverkostoista kansainvälistymistä -hankkeessa todettiin, että nykyisten kontaktien lisäksi (Venäjä) jatkossa panostetaan mm. Iso-Britannian ja Saksan lisäksi Aasiaan Yleissuunnitelman taustaksi selvitettiin lokakuussa 2014 Päijät-Hämeen yrityskentältä ja eri organisaatioiden edustajilta näkemyksiä Päijät-Hämeen matkailuelinkeinon kansainvälistymisen nykytilasta ja tulevaisuuden tavoitteista. Kyselyn tarkoituksena oli saada käsitys yritysten senhetkisestä tahtotilasta kansainvälistymisen osalta ja kartoittaa alueella toimivien palvelutuottajien kansainvälisille markkinoille suunnattuja tuotteita ja palveluita sekä halua niiden kehittämiseen. Käsillä olevassa Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelmassa on hyödynnetty kyselyn tuloksia, olemassa olevia valtakunnallisia, maakunnallisia ja kuntakohtaisia strategioita ja Visit Finlandin maakohtaisia markkina-aluekatsauksia haastatteluineen. Lisäksi suunnitelmaa varten on haastateltu erikseen niiden kuntien ja kaupunkien edustajia, jotka eivät ole Lahti Region Oy:n jäsenkuntia (Heinola, Hartola ja Sysmä) tällä hetkellä. Suunnitelmassa esitellään Päijät-Hämeen profiilia kansainvälisillä markkinoilla, kehittämisalueita, valitut kohdemarkkinat kohderyhmineen, Päijät-Hämeen matkailun visio kansainvälisillä markkinoilla, suuntaaantavat tavoitteet ja mittarit kehitystyölle sekä markkinoinnin ja myynnin toimintamalli Päijät-Hämeessä. Valmisteluhankkeen aikana on tutustuttu EU:n rakennerahastokauden eri rahoittajatahojen rahoitusmekanismeihin ja neuvoteltu rahoittajien edustajien kanssa sopivan rahoituslähteen löytämiseksi rahoittamaan Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymistoimenpiteitä. Yleissuunnitelman pohjalta tullaan rakentamaan Päijät-Hämeen alueelle laajamittainen hankekokonaisuus vuosille toteuttamaan laadittua matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelmaa. Lahti Region Oy:n kansainvälistymistyöryhmä on laatinut yleissuunnitelman yhteistyössä jyväskyläläisen konsulttitoimisto CreaMentors Oy:n kanssa. Kasvua matkailuun -valmisteluhankkeen päätoimenpiteenä oli laatia Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelma vuosille JOHDANTO 5

4 1 KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT YRITYS- JA SIDOSRYHMÄKYSELY PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEEN TOIMIJOILLE CreaMentors Oy toteutti kaksi sähköistä kyselyä, joista toisen kyselyn kohderyhmänä olivat alueen yritysten ja organisaatioiden edustajat ja toisen sidosryhmien edustajat. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää yrityskentän, eri matkailusidonnaisten organisaatioiden ja sidosryhmien näkemyksiä Päijät-Hämeen matkailuelinkeinon kansainvälistymisen nykytilasta ja tulevaisuuden tavoitteista. Lisäksi kyselyn tarkoituksena oli saada käsitys yrityskentän tahtotilasta kansainvälistymisen osalta sekä kartoittaa alueella toimivien palveluntuottajien kansainvälisille markkinoille suunnatut tuotteet ja palvelut nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, joka sisälsi sekä strukturoituja monivalinta- että avoimia kysymyksiä. Kyselylomake lähetettiin kaikkiaan 282 vastaanottajalle, joista 217 edusti yrityskenttää tai organisaatiota, vastaavasti 65 sidosryhmiä. Otantalähteenä käytettiin Lahti Region Oy:n rekisteriä. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi kaikkiaan 70 henkilöä, joista 23 % eli 50 vastaajaa olivat yritysryhmän ja eri organisaatioiden edustajia. Sidosryhmille suunnattuun kyselyyn vastasi 20 sidosryhmän edustajaa, vastausprosentin ollessa 30,7 %. YRITYSKYSELYN TULOKSET TIIVISTETTYNÄ Kyselyyn vastanneista 90 %:lla on tällä hetkellä ulkomaisia asiakkaita ja 64 % ilmoitti, että heillä on kansainvälistymissuunnitelmia myös tulevaisuudessa. Eniten ulkomaisia asiakkaita kävi kesäkautena ja toiseksi eniten talvikautena. Tällä hetkellä kolme tärkeintä ulkomaisten asiakkaiden kotimaata olivat Venäjä, Ruotsi ja Saksa. Vuoden 2014 osalta on selkeästi nähtävissä venäläisten matkailijoiden määrän vähentyminen. Yleisimpänä syynä tähän nähtiin heikko maailmantalouden tilanne, talouspakotteet ja Ukrainan kriisi. Vastaajilta kysyttiin myös kiinnostavimpia päämarkkina-alueita tulevaisuudessa. Kiinnostavin on edelleen Venäjä. Toiseksi kiinnostavammaksi nousi Saksa, kolmanneksi Alankomaat ja neljänneksi Iso-Britannia. Aasian markkinoista Kiina nousi kiinnostavuudeltaan viidenneksi. Tällä hetkellä ulkomaisille asiakkaille tarjotaan majoitus- ja ravintolapalveluiden lisäksi virkistys- ja ohjelmapalveluita, välinevuokrausta sekä hyvinvointipalveluita. Kesäaktiviteettien osalta suosituimpia aktiviteetteja olivat kalastus, patikointi ja melonta. Talviaktiviteeteista suosituimpia olivat maastohiihto, talvikalastus sekä lumikenkäretket. Hyvinvointipalveluiden osalta ulkomaisille asiakkaille tarjottiin rentoutumiseen liittyviä palveluita (sauna, hiljentymiskohteet). Kyselyllä kartoitettiin myös vastaajien halukkuutta tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä panostuksiin myyntiin ja markkinointiin kansainvälisten markkinoiden osalta tulevaisuudessa. Lähes kaikki vastaajat olivat halukkaita panostamaan tuotteidensa ja palveluidensa kehittämiseen (majoitus-, ravintola-, hyvinvointi-, kokous-, ostos-ja oheispalvelut). Tuotekehityksen tueksi 96 % yrityspuolen kyselyyn vastanneista oli kiinnostuneita tekemään yhteistyötä Päijät-Hämeessä toimivien palveluntuottajien kanssa. 70 % vastanneista oli valmiita tekemään yhteistyötä myös muissa maakunnissa olevien toimijoiden kanssa. Yhteistyön mahdollisuudet nähtiin mm. markkinoinnin, matkailu- ja oheispalveluiden tuottamisen, majoitus- ja kokouspalveluiden sekä hyvinvointipalveluiden osalta. Yritykset arvioivat ulkomaisten matkailijoiden määrän kasvaneen vuodesta 2012 vuoteen 2013 keskimäärin 1,9 prosenttiyksikköä. Syynä määrän kasvuun nähtiin tehdyt investoinnit sekä uudet tuotteet ja palvelut. KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT 7

5 SIDOSRYHMÄKYSELYN TULOKSET TIIVISTETTYNÄ VALTAKUNNALLISET, MAAKUNNALLISET JA KUNNALLISET STRATEGIAT Sidosryhmäkyselyn vastaajajoukko koostui Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden, Nastolan, Orimattilan, Sysmän tai useamman kunnan yhteenliittymän edustajista. Kyselyyn ei saatu vastauksia määräaikaan mennessä Hartolasta, Hämeenkoskelta, Kärkölästä ja Padasjoelta. 60 % vastaajista edusti viranhaltijoita, 10 % luottamushenkilöitä ja loput 30 % olivat joko hallituksen jäseniä, toimihenkilöitä tai työskentelivät opetus-/kehittämistehtävissä. Sidosryhmän edustajat näkivät matkailun nykytilan Päijät-Hämeessä kansainvälisten markkinoiden näkökulmasta katsottuna vaatimattomana. Alueella nähtiin kuitenkin olevan potentiaalia ulkomaisten matkailijoiden määrän kasvattamiseksi. Vastaajat kokivat, että tähänastisessa matkailumarkkinoinnissa on keskitytty lähinnä vain Venäjään kohdealueena. Venäjän lisäksi potentiaalisina kohdemarkkinoina vastauksissa nostettiin esiin Aasia ja Keski-Eurooppa. Keskeisiksi alueen vetovoimatekijöiksi nostettiin luontomatkailu, tapahtumat ja riittävän laadukas majoitustarjonta. Kunnissa matkailumarkkinointi on pääasiassa organisoitu Lahti Region Oy:n kautta. Osassa kunnista, joissa ei ole omaa matkailutointa, matkailu on osa kunnan elinkeinotoimea. Matkailuinfraan panostaminen tapahtuu pääasiassa käytettävissä olevien määrärahojen avulla. Tällä hetkellä matkailu on huomioitu Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden ja Sysmän strategioissa. Sidosryhmien vastaajat suhtautuivat myös kuntien väliseen ja/tai ylimaakunnalliseen yhteistyöhön pääasiassa erittäin positiivisesti ja sitä pidettiin tärkeänä. Yhteistyön nähtiin tuovan lisää resursseja ja uusia markkinointimahdollisuuksia varsinkin pienempiin kuntiin. Vastaajajoukko näki, että tulevaisuudessa yhteistyötä tulisi kehittää ja laajentaa entisestään paremman kilpailuedun saavuttamiseksi. Työstettäessä Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelmaa työryhmä perehtyi keskeisimpiin Päijät-Hämeen matkailun kehittämiseen vaikuttaviin strategioihin, jotka ohjaavat matkailun kehittämistyötä. Näitä ovat valtakunnalliset, maakunnalliset ja kunnalliset strategiat sekä lisäksi matkailutoimialan oletettu tuleva kehitys ja trendit. SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA Suomen matkailustrategian lähtökohtana on suomalaisen matkailuelinkeinon kasvaminen, kannattavuus ja menestyminen kilpailussa kansainvälisistä matkailijoista. Tavoitteena on lisätä ulkomaista matkailukysyntää eli suomalaisen matkailuelinkeinon ja matkailusidonnaisten palveluiden myyntiä ulkomaisille asiakkaille. Tavoitteet ja toimenpiteet on jaettu matkailustrategiassa: 1. SISÄISEEN MATKAILUSEKTORIN KEHITTÄMISEEN 1. Sisäisessä matkailusektorin kehittämisessä tavoitteina ja toimenpiteinä ovat: Matkailukeskittymien ja -verkostojen vahvistaminen: Matkailukeskukset tai muut maantieteelliset (kuten kaupungit) toimivat myynnin veturiroolissa ja muut verkostoituneet toimijat ovat sitä kautta asiakkaiden löydettävissä. Verkottumisessa vastuu on alueorganisaatioilla. Yhteismarkkinoinnissa kansainvälisesti alueilla yhteistyössä Visit Finlandin kanssa. Yritysten kasvun ja kehittymisen tukeminen kotimarkkinoilla ja kansainvälisesti (matkailuyritysten tuotekehitys, liiketoimintaosaaminen, teemapohjaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisen jatkaminen). Vastuu valtakunnallisten tuotekehitysohjelmien koordinaatiosta on Visit Finlandilla, teemapohjaisten tuotteiden kehittämisestä puolestaan yrityksillä ja alueorganisaatioilla esim. hankkeiden kautta. Kestävän kehityksen huomioiminen matkailussa Matkailualan koulutuksen kehittäminen ja osaamisen parantaminen Matkailualueiden infrastruktuurin parantaminen Tutkimus- ja markkinatiedon parempi hyödyntäminen 2. SUOMEN MATKAILUMAAKUVAN VAHVISTAMISEEN 2. Suomen matkailumaakuvan vahvistamisessa koordinaatiovastuu on Visit Finlandilla. Matkailumaakuvaa vahvistetaan siten, että Suomesta tulee haluttavampi matkakohde, jota tukee oikeanlainen kansainvälinen näkyvyys. Suomen matkailumaakuvan ytimen muodostavat 4 C:tä: Credible (luotettava), Contrasts (myönteinen vastakohtaisuus), Creative (luovuus) ja Cool (puhdas, raikas, mutta samalla rento). Matkailumaakuvaa vahvistetaan matkailumarkkinoinnilla ja kansainvälisen näkyvyyden lisäämisellä. 3. YLEISTEN ELINKEINOPOLIITTISTEN LÄHTÖKOHTIEN VAHVISTAMISEEN 3. Yleisten elinkeinopoliittisten lähtökohtien vahvistamiseen ja parantamiseen voidaan vaikuttaa valtion elinkeinopolitiikalla, joka luo toimintaedellytyksiä matkailualan kilpailukyvyn vahvistamiseksi maiden välisessä kilpailussa. Määrillisissä tavoitteissa vuoteen 2020 mennessä mainitaan mm. Suomeen saapuvien ulkomaisten matkailijoiden (viipymä vähintään yksi yö) määrän kasvaminen 5.1. miljoonaan. 8 KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT 9

6 MEK KEHITTÄMISSTRATEGIAT KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE Kehittämisstrategiat ohjaavat Matkailun edistämiskeskuksen kehittämistyötä ja linjaavat samalla kansallisella tasolla koko elinkeinon kehittämistyön suuntaviivat ja päämäärän. Kehittämisstrategiat ovat teemakohtaisia: kulttuuri-, talvi-, hyvinvointi- ja luontomatkailu (kesäaktiviteetit) ja ne määrittelevät kyseisen teeman kehittämisen painopisteet koko Suomessa. Teemojen tulisi näkyä kehittämisessä esim. rahoitettujen hankkeiden aiheina, mikä tarkoittaa alueen valitseman / valitsemien teeman / teemojen kehittämisalueiden ja toimenpiteiden huomioimisen tulevissa hankesuunnitelmissa. Kussakin kehittämisstrategiassa on valittu temaattiset painopistealueet eli kehittämiskohteet ja tavoitteet. Kehittämisen kulmaksi voidaan ottaa moduulipohjainen tuotekehitys, jolloin perustuote pysyy samana, mutta moduuleilla voidaan sisältöä trendien ja kohderyhmien mukaan. Kulttuurimatkailun kehittämisstrategiassa valittuja temaattisia painopistealueita ovat: Suomalainen elämäntapa ( Live like a local, tutustuminen suomalaisiin, paikallisuuteen ja näiden kokeminen sekä kaupungissa että maaseudulla, saunatavat, saunakulttuuri, juhlat) Ruoka ja ruokateemaisten tuotteiden kehittäminen Design ja arkkitehtuuri Luovan talouden sektorit (käden taidot, elokuva, peliteollisuus) Kehittämisen lähtökohdaksi on nostettu kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen kansainvälisille markkinoille ja kulttuuristen elementtien sisällyttämistä muihin matkailutuotteisiin, kuten luontomatkailuun ja kesäaktiviteetteihin Culture in Nature yhdistelminä tai muihin teemoihin kuten talvi ja hyvinvointi (monipuoliset, asiakkaiden tarpeiden mukaan joustavat palvelupaketit). KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT 11

7 Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategiassa puolestaan valitut kehittämiskohteet on valittu teemakokonaisuuksien (Finrelax, hemmottelu sekä ter veysja kuntoliikunta) pohjalta. Temaattiset painopistealueet ovat: Suomalainen sauna (mm. saunomistavat, saunaperinteet, erilaiset saunat, saunayoga) Puhdas luonto (mm. liikkuminen luonnossa, hyvinvointi metsästä, hiljaisuus, valo ja kaamos) Ruoka (mm. lähi- ja luomuruoka, Suomen luonnon antimet) Suomalaiset hoidot (mm. Kalevalainen jäsenkorjaus, suomalaiset hoitotuotteet ja välineet) Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä tuotteita uusia sisältöjä hyödyntäen ja sisällyttäen keskeisiä hyvinvoinnin elementtejä (suomalainen sauna, puhdas luonto, ruoka ja hoidot) luonto ja kulttuurituotteisiin paketoimalla ne monipuolisesti. Lisäksi tavoitteena on lisätä yhteistyötä matkailutoimijoiden ja hyvinvointialan, laitevalmistajien ja hoitotuotteita tuottavien tahojen välillä ja hyödyntää Finrelax tavaramerkkiä laadultaan hyvätasoisissa hyvinvointituotteissa. Päivitetyssä talvimatkailun kehittämisstrategiassa kehitettäviksi osa-alueiksi on valittu: Tuotekehityksen edistäminen (asiakaslähtöisten tuotteiden kehittäminen ja niiden toimiva paketointi, laadun parantaminen, Etelä-Suomen ja Keski Suomen talvitarjonnan kehittäminen) Yhteistyön lisääminen ja verkostoituminen (toimiva verkostoituminen näkyy parempana bisneksenä) Myynnin ja markkinoinnin monipuolistaminen (koko maan talvitarjonnan näkyvyys, innovatiivinen markkinointi) Saavutettavuuden säilyttäminen ja parantaminen (koko alan keskeinen haaste). Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä tuotteita, jotka huomioivat suomalaisen elämäntavan, ruuan sekä muiden tuoteteemojen, kulttuurin, luonnon ja hyvinvoinnin yhdistämisen. Lisäksi tavoitteena on talvitarjonnan kirjon lisääminen ja uusien palveluiden kehittäminen (esim. suomalaisen kansantaruston hyödyntäminen tuotteissa, lapsiperheiden huomioiminen, revontulimatkailun monipuolistaminen). Luontomatkailun kehittämisstrategia keskittyy kansainvälisille markkinoille tähtäävään kesäajan luontomatkailuun (kesäaktiviteetit) ja pääasiassa vapaa-ajan matkailijoihin. Strategiassa luontomatkailu määritellään aktiviteettien kautta, jolloin luonto toimii tuotteen vetovoimana ja sitä hyödynnetään tuotteessa. Luontoaktiviteettimatkailun tuotetarjonta on laaja kun mukaan luetaan sekä vesistömatkailuun liittyvät tuotteet, että perinteiset luonnossa liikkumiseen liittyvät tuotteet. Teeman kehitettäviksi osa-alueiksi on valittu: Helppotasoiset aktiviteetit (tuotetarjonta on helppotasoista, helposti löydettävää, helposti saavutettavaa, helposti ostettavaa, helposti kulutettavaa ja tarjolla on lyhytkestoisia aktiviteetteja, joita on helppo lisätä matkaohjelmaan, olivat ne sitten itse koottu omatoimisesti tai matkanjärjestäjän tarjoamana) Puhtaus (luonto, vesistöt, ilma, ruoka) Kansallispuistojen kehittäminen (yritysyhteistyö ja valikoidut kärkireitit) Tuoteteemojen yhdistäminen Majoituskohteiden saaminen vahvemmin mukaan luonnon matkailulliseen hyödyntämiseen Parempi tuotetarjonnan kohdentaminen lapsiperheille ja senioreille 12 KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT 13

8 PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA Keväällä 2009 valmistuneessa matkailustrategiassa Päijät-Hämeen matkailun visioksi on määritelty seuraava: VISIO Päijät-Häme on Suomen yhteiskuntavastuullisin hyvinvointija tapahtumamatkailun maakunta, joka tarjoaa asiakkailleen monipuolisen palveluverkoston. Päijät-Hämeen matkailuelinkeino hyödyntää pääkaupunkiseudun vetovoimaa ja Pietarin läheisyyttä. Matkailun strategisiksi painopisteiksi on nostettu yhteiskuntavastuu, tapahtumamatkailu, hyvinvointimatkailu (luonto ja vesistö, liikunta- ja hemmottelulomat, kulttuuripalvelut) sekä Pietarin että pääkaupunkiseudun läheisyyden hyödyntäminen. Painopisteet konkretisoituvat tavoitteina, joista keskeisimmiksi voidaan nostaa mm. hyvinvointimatkailupalvelutuotteiden kehittäminen, koko maakunnan kattavan yritysten, järjestöjen ja kulttuuritoimijoiden muodostaman palveluverkoston luominen Päijät-Hämeeseen, Pietarista ja pääkaupunkiseudulta tulevien matkailijamäärien kasvattaminen sekä pääkaupunkiseudulla vierailevien kansainvälisten matkailijoiden saaminen myös Päijät-Hämeeseen. PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUTUMATKAILUN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma syventää Päijät-Hämeen matkailustrategiaa maaseutumatkailun osalta. Kehittämissuunnitelman päämäärät noudattelevat edellä esitettyä matkailustrategian visiota ja painopisteitä sekä valtakunnallista matkailustrategiaa. Maaseutumatkailun kehittämisen päämäärät vuoteen 2015 ovat: 1. Maaseutumatkailupalveluiden ympäristövastuullisuuden parantuminen 2. Teemakohtaisten matkailutuotteiden ja palveluverkoston kehittyminen 3. Tehokas sähköisten ja muiden markkinointikeinojen käyttö yrityksissä. 4. Kansainvälistyminen 5. Matkailun tukipalveluiden kehittyminen Päämäärien saavuttaminen vaatii maaseudun matkailuyritysten toimintaedellytysten parantamista, teemapohjaiseen tuotekehitykseen panostamista (Visit Finlandin kehittämisstrategiat), pienten ja isojen matkailuyritysten keskinäisen yhteistyön syntymistä ja vahvistumista sekä alueellisten ja valtakunnallisten kehittämistoimenpiteiden työnjakoon ja yhteistyöhön perustuvan kehittämisprosessin vahvistamista. PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMA Päijät-Hämeen maakuntaohjelma korostaa voimakkaasti kansainvälistymistä ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamisen verkostoja Päijät-Hämeen maakuntastrategian 2040 pohjalta. Maakuntaohjelman toimintalinjat ovat 1. globaali elinkeinoelämä ja osaaminen, 2. hyvinvoiva väestö ja 3. kestävä ympäristö. Ensimmäisen toimintalinjan alle kuuluu osa-alueena matkailun ja palveluiden uudet luovat ratkaisut, jossa viitataan maakunnallisen matkailustrategian tehokkaaseen toteuttamiseen entistä monipuolisemman palveluverkoston rakentamisella (yritykset, järjestöt ja kulttuuritoimijat). Verkoston tavoitteena olisi tuottaa mm. tapahtuma- ja hyvinvointimatkailuun liittyviä palveluita, joista etenkin hyvinvointimatkailuun on odotettavissa kasvua Venäjän markkinoiden lisäksi keskieurooppalaisten ja aasialaisten matkailijoiden osalta. KUNTASTRATEGIAT JA YLEISSUUNNITELMAT 4 Yleisesti voidaan todeta, että matkailu ja matkailuun olennaisesti liittyvät osa-alueet ovat kehittämisen kohteena useassa Päijät-Hämeessä sijaitsevassa kunnassa. Lahden kaupungin strategiassa matkailu on osa vapaa-ajan palveluiden kehittämistä. Alueella kehitetään vetovoimaa vahvistavia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa. Lahden seudulle on lisäksi laadittu Lahden seudun matkailun ja asumisen markkinoinnin masterplan, jonka tärkeimpänä tavoitteena on koko maakunnan vetovoiman ja houkuttelevuuden kasvattaminen yhteisen kattoimagon avulla. Vastuu tavoitteen toteuttamisesta on Lahti Region Oy:llä, joka on seudullinen markkinointi- ja myyntiyhtiö. Lahti Region Oy:n tehtäviin kuuluvat: aluemarkkinointi (alueen tunnettuuden kasvattaminen, asumisen markkinointi (asukasmäärän kasvu), matkailun markkinointi (matkailutulon ja matkailuelinkeinon kasvu alueella), kokous - ja tapahtumamatkailu sekä matkailun kehitys kattaen muun muassa alueen matkailutoimialan kehittämishankkeiden edistämisen ja kansainvälistymisprojektit. Hollolan kuntastrategiassa matkailualojen kehittämisen kärjiksi on nostettu Messilän ja Pyhäniemen alueet kaavoituksen edistämisen näkökulmasta. Etelä -Päijänteen alueen kahden kunnan, Asikkalan ja Sysmän kuntien strategioissa on matkailu nostettu yhdeksi kehittämiskärjeksi. Lisäksi alueen kolmas kunta, Padasjoki, on tehnyt erillisen matkailun yleissuunnitelman vuosille Asikkalan kunnan elinkeinostrategiassa korostetaan matkailun ja vapaa-ajanasumisen ympärivuotisuuden edistämistä. Strategian toimenpideohjelmassa tavoitteeksi määritellään kunnan kehittäminen eteläisen Päijänteen ympärivuotiseksi matkailun sydämeksi. Toimenpiteet tämän tavoitteen saavuttamiseksi sisältävät matkailun tuotteistamisen, tapahtumatarjonnan monipuolistamisen, kanavan alueen infran parantamisen sekä tunnettuuden vahvistamisen. Toiminnan toteutumista seurataan erillisin mittarein. Sysmä itsenäisenä tulevaisuuteen strategiassa tavoitteena on puolestaan Sysmän kunnan kehittynyt matkailutoimiala, joka kattaa mm. kelluvan kylän matkailun majoitustilana ja nähtävyytenä, luonnon ja maiseman tuotteistuksen, toimivat satama-alueet, Pinxin alueen kokonaisuuden sekä alueelle suuntautuvan ympärivuotisen kansainvälisen matkailun. Padasjoen kuntastrategiassa matkailun kärjeksi on nostettu puhdasvetinen Päijänne, kansallispuistot sekä majoitustoiminta. Padasjoki on lisäksi työstänyt erillisen matkailun yleissuunnitelman vuosille syksyn 2014 aikana. Matkailun yleissuunnitelmassa nostetaan esiin kehittämisen kärjiksi Laivarannan sataman, Kullasvuoren ja Mainiemen alueet. Lisäksi suunnitelmassa huomioidaan vesistön ja luonnon hyödyntäminen matkailullisina vetovoimatekijöinä. Kohderyhmiksi on määritelty kotimaisten matkailijoiden lisäksi venäläiset, keskieurooppalaiset ja aasialaiset, jotka etsivät hyvinvointia rentoutumisen ja aktiviteettien muodossa eli ns. modernit humanistit. Kaksi itähämäläistä kuntaa, Hartola ja Sysmä, toimivat tiiviissä yhteistyössä Heinolan kaupungin kanssa. Heinolan kaupunki sekä Sysmän ja Hartolan kunnat ovat yhdessä työstäneet Heinolan seudun matkailun master planin, jossa on määritelty matkailun strategiaohjelma vuosille sekä matkailu- ja palvelualojen kasvuohjelma vuosille Heinolan seudun matkailun visiossa määritellään alueen olevan vuonna 2020 metropolialueen vapaa-ajan matkailun keskus, joka tarjoaa innovatiivisia vapaa-ajanpalveluja yhdistämällä monipuoliset asumisen ja majoittumisen muodot, tapahtumat, liikunta- ja hyvinvointipalvelut, kulttuuripalvelut sekä erilaisia harrastamiseen liittyviä sisältöjä. Kehittämistyö kohdistetaan liikunta- ja hyvinvointi-, kulttuuri-ja vesistömatkailuun ja kohderyhmiksi on valittu kotimaiset aktiviteettilomailijat, vapaa-ajan asukkaat, päiväkävijät erityisesti metropolialueelta, venäläiset ja keskieurooppalaiset vapaa-ajan matkailijat sekä +50 vuotiaat. Heinolan seutu on toteuttanut myös Hyvinvointimatkailuverkostoista kansainvälistymistä -hankkeen, jossa kehittämisen painopisteeksi valittiin hyvinvointimatkailu. Kotimaan markkinoiden lisäksi suunta otettiin ensimmäisessä vaiheessa kansainvälisille markkinoille panostaen ensin nykyisiin vahvuuksiin ja kontakteihin (Venäjä) ja vuoden 2015 aikana mm. Iso-Britanniaan ja Saksaan sekä lisäksi Kiinaan ja Japaniin. 14 KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT 15

9 MATKAILUN KEHITYS JA PÄIJÄT-HÄMEEN NYKYTILA TILASTOJEN VALOSSA 5 LYHYT KATSAUS MATKAILUN TRENDEIHIN SUOMEN NÄKÖKULMASTA 6 UNWTO (World Tourism Organization) arvioi matkailun kasvavan Euroopassa vuosittain keskimäärin 3 % vuoteen 2020 mennessä (1995: 336 milj., 2010: 527 milj, 2020: 717 milj.). Suomessa ulkomaalaisten yöpymisten kehitys on ollut positiivista myös vuosina 2012 ja 2013, kasvun ollessa vuonna 2013 yhden prosentin luokkaa ja kokonaisyöpymisten määrän ollessa lähes 5.9 miljoonaa. Korkein kasvuprosentti oli Japanista (16 %), mutta EU on edelleen Suomen matkailun tärkein markkina-alue. Tärkeimmän yksittäisen ulkomaanmarkkinan Venäjän yöpymiset kasvoivat edelleen (7 %), mutta jo hieman hitaammin kuin edellisvuosina. Vuoden 2014 osalta (tammi-syyskuu) tilastot näyttävät ulkomaisten yöpymisten osalta hieman laskua (-1.6 %) edellisvuoteen verrattuna. Etenkin venäläisten yöpymiset ovat vähentyneet koko maan osalta tilastoja tarkasteltaessa. Päijät-Hämeen majoitusliikkeiden kaikki rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 10 % vuodesta 2009 vuoteen Vuonna 2011 rekisteröityjen yöpymisten (kotimaiset ja ulkomaiset yöpymiset yhteensä) määrä nousi ensimmäisen kerran yli Viiden vuoden ( ) tarkasteluajanjaksolla kokonaisyöpymisistä ulkomaisten yöpymisten osuus on ollut vain hieman yli 15 %. Vuoden 2014 osalta (tammi-syyskuu) tilastot näyttävät ulkomaisten yöpymisten osalta kasvua 11.4 % (1-9/2013: , 1-9/2014: ) Päijät-Hämeessä. Valittujen markkina-alueiden osalta hollantilaisten, saksalaisten ja kiinalaisten yöpymisten kokonaismäärä on kasvanut tammi-syyskuusta 2013 tammi-syyskuuhun 2014, ainoastaan brittiläisten yöpymisten määrässä on ollut laskua. Venäjän tilanteesta huolimatta myös venäläisten yöpymisten määrä on lisääntynyt vuodesta 2013 vuoteen 2014 tammi-syyskuussa 3.3 % Kaikki yhteensä, kotimaiset ja ulkomaiset yöpymiset Päijät-Hämeessä Kaikki yhteensä Kotimaiset yöpymiset Ulkomaiset yöpymiset Suomen matkailustrategian 2020 päivitystyössä nostettiin esiin kolme perustrendiä, jotka ohjaavat matkailumarkkinoiden kehitystä: 1. Ympäristötietoisuuden korostuminen 2. Asiakasryhmien pirstaloituminen 3. Internetin merkityksen kasvu Asiakasryhmien pirstaloituminen näkyy matkailijarakenteen muuttumisena eri ikäisiin ja erilaiset elämäntavat omaaviin yksilöihin ja uusiin matkailijaryhmiin, joissa etenkin ikääntyvien ja ympäristötietoisten matkailijoiden merkitys korostuu nykyisestä. Matkailun keskeisimpiä teemoja matkailutuotteiden kysyntä-ja tarjontapuolella maailmalla ovat: 1. ympäristötietoisuus ja vastuullisuus (green travel, sustainable travel), 2. turvallisuus ja 3. autenttisuus ja ainutlaatuisten matkakokemusten haku. Ympäristötietoisten asiakkaiden määrä kasvaa edelleen ja he arvioivat matkakohdettaan ja matkan mielekkyyttä luonnon hyvinvoinnin näkökulmasta. Autenttisuus, ainutlaatuisuus ja paikallisuus puolestaan korostuvat matkailuelämysten hakemisessa, yksilöllisissä ja merkityksellisissä kokemuksissa, joita matkalta odotetaan. Internetin ja etenkin sosiaalisen median merkityksen kasvu näkyy matkan suunnitteluvaiheesta matkakokemusten jakamiseen matkan aikana ja matkan jälkeen. Sosiaalisen median lisäksi tietoa ja suosituksia haetaan myös paikallisesti matkakohteessa matkailuun liittyvien applikaatioiden kautta, mikä mahdollistaa matkan kustomoinnin jopa matkan aikana. Matkailumarkkinoinnissa puolestaan matkailubrändit voivat hyödyntää entistä vahvemmin matkailijoiden itsensä tuottamaa materiaalia. Nousevina trendeinä voidaan pitää myös hyvinvointiin ja terveyteen sekä tapahtumiin liittyvää matkailua. Hyvinvointimatkailu kasvavana trendinä on jo tiedostettu Suomessa, mutta tällä hetkellä tuotetarjonta kansainvälisille markkinoille on vielä vähäistä. Hyvinvointimatkailussa Suomen näkökulmasta keskeisiä teemoja ovat sauna, luonto, perinteiset suomalaiset hoitomuodot kuten turvehoidot, yrttihoidot ja jäsenkorjaukset. Edellä mainittujen trendien lisäksi on selkeästi havaittavissa kasvua lyhytlomissa, jolloin yhden pidempikestoisen matkan sijasta halutaan useita erilaisia kokemuksia ja tehdään useampia lyhytlomia. 16 KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT 17

10 2 KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISSUUNNITELMA Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelmassa huomioidaan taustakyselyn tulokset sekä olemassa olevat valtakunnalliset, maakunnalliset ja kuntakohtaiset strategiat. Suunnitelma luo tuotekehityksen, markkinoinnin ja myynnin suuntaviivat Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymiselle erityisesti valitut markkina-alueet huomioiden. Yleissuunnitelma on voimassa vuoteen 2017 saakka ja sisältää Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen vision ja tavoitteet, valitut päämarkkina-alueet kohderyhmineen, tuoteteemojen kehittämisen sekä organisoitumis - ja toimintamallin. KANSAINVÄLISTYMISEN VISIO Yleissuunnitelman taustakyselyssä yritys - että sidosryhmien vastaajia pyydettiin määrittelemään Päijät-Hämeen vahvuudet kansainvälisillä markkinoilla. Kumpikin vastaajajoukko näki Päijät-Hämeen vahvuuksina ja kilpailuetuina: monimuotoisen luonnon ja vesistöt keskeisen sijainnin suhteessa pääkaupunkiseutuun, Pietariin ja muihin Etelä-Suomen alueisiin Myös alueen turvallisuus ja monipuoliset palvelut arvioitiin vahvoiksi kilpailueduiksi markkinoilla. Päijät-Häme tarjoaa kansainvälisille markkinoille ympärivuotisesti alueen luonnollisiin vahvuuksiin (Etelä-Päijänne, Vesijärvi, Salpausselän harjumaastot, puhdas vesi ja luonto, liikunta- ja talviurheilumahdollisuudet) liittyviä tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Lisäksi Päijät-Häme houkuttelee kansainvälisiä asiakkaita moniulotteisilla musiikki-, urheilu- ja liikuntatapahtumillaan. KANSAINVÄLISTYMISEN VISIO LAHTI REGION IS THE SOURCE OF NATURAL WELLBEING WITH HUNDREDS OF LAKES AND CONTRASTING EVENTS IN SOUTHERN FINLAND AROUND THE YEAR. PÄIJÄT HÄME ON LUONNOLLISEN HYVINVOINNIN KESKUS MONIULOTTEISINE TAPAHTUMINEEN YMPÄRI VUODEN

11 KANSAINVÄLISTYMISEN TAVOITTEET KANSAINVÄLISTYMISEN KOHDERYHMÄT TOIMINNALLISET JA LAADULLISET TAVOITTEET Päijät-Hämeen toimijoiden tuotteita ja palveluita on kehitetty kansainvälisten kohdemarkkinoiden vaatimuksien tasolle (selkeästi tuotteistettu) Alueen tuotteita on myynnissä valituilla markkina-alueilla (joko paketoituna kokonaisuuksina tai suoraan) sekä kokonaan uusilla matkanjärjestäjillä että ns. vanhoilla tuttavuuksilla, joilla ei tällä hetkellä ole myynnissä alueen tuotteita Alueen tuotteita on visitfinland.com -portaalissa Alueorganisaatiolla ja / tai matkailualan yrityksillä on markkina-aluekohtaisia yhteistyökumppaneita ja verkosto Alueen palveluntuottajat ja matkailusidonnaiset toimijat tekevät yhteistyötä sekä maakunnallisesti että ylimaakunnallisesti Alueelle toteutetaan vuosittain sekä lehdistö-, bloggari - että matkanjärjestäjävierailuja Päijät-Hämeelle on rakennettu kansainvälinen matkailubrändi (master plan) IMAGOLLISET TAVOITTEET Päijät-Häme erottautuu Etelä-Suomessa puhtaalla vesistöllään, koskemattomalla luonnollaan, kompaktilla kokonaisuudellaan, monipuolisella majoitustarjonnallaan ja palveluverkoston helpolla saavutettavuudella. Monipuolisella palveluverkostolla tarkoitetaan tässä sekä Päijät-Hämeessä että lähimaakunnissa sijaitsevia palveluntarjoajia, joita voidaan hyödyntää tuotannossa. SUUNTAA-ANTAVAT MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET Ulkomaisten matkailijoiden rekisteröityjen yöpymisten määrä Päijät-Hämeessä 2017: majoitusvuorokautta, + 10 % kasvu vuoteen 2014 verrattuna KASVU PÄÄKOHDEMAIDEN OSALTA 2016 (REKISTERÖIDYT YÖPYMISET) Venäjä Saksankielinen Eurooppa Iso-Britannia Alankomaat Aasia KASVU PÄÄKOHDEMAIDEN OSALTA 2017 (REKISTERÖIDYT YÖPYMISET) Venäjä Saksankielinen Eurooppa Iso-Britannia Alankomaat Aasia Muu majoitus ja päiväkävijät: haetaan 3 % kasvua vrt. vuoteen 2014 Matkailu- ja tapahtumatulo: haetaan 10 % kasvua vrt. vuoteen 2014 Matkailualan työllistävä vaikutus Päijät-Hämeessä (suora / epäsuora): haetaan 10 % kasvua vrt. vuoteen 2014 Päijät-Hämeen osuuden kasvu valituilla markkina-alueilla Suomea jo myyvien tai uusien matkanjärjestäjien tuotannossa lahtiregion.fi ja visitpaijanne.fi -sivustojen ulkomaisten kävijämäärien nousu Lähtötilanne tuotannon osalta markkina-alueilla kartoitetaan kansainvälistymishankkeessa, jossa myös täsmennetään mm. määrällisiä tavoitteita toiminnallisten tavoitteiden osalta (esim. tuotteiden lukumäärä visitfinland. com - portaalissa, vuosittaisten lehdistö - ja matkanjärjestäjävierailujen lukumäärä, rekisteröidyt yöpymiset). Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen kohderyhmänä ovat tuoteteemoittain ja päämarkkina-aluekohtaisesti valitut sekä Suomea jo myyvät matkanjärjestäjät ja matkatoimistot että uudet matkanjärjestäjät ja matkatoimistot (mahdollisesti laajennettuna muut venäjänkieliset alueet, saksankielinen Eurooppa ja Japani). Lisäksi kohderyhminä ovat harrasteryhmät, tapahtuma- ja kongressijärjestäjät / -kävijät, asiantuntijavierailuryhmät sekä Visit Finlandin kohderyhmämäärittelyn mukaisesti Modernit Humanistit. JÄLLEENMYYJÄT Potentiaaliset jälleenmyyjät valitaan markkina-alueittain tukeutuen Visit Finlandin maaedustajien maakatsauksiin ja haastatteluihin. Suomea jo tuottavien ja myyvien matkanjärjestäjien lisäksi huomioidaan uudet, ns. special interest ja MICE -konseptiin erikoistuneet matkanjärjestäjät ja matkatoimistot. Lisäksi yhteistyökumppaneita kartoitetaan tutustumismatkojen, workshopien yms. kautta. INDIVIDUAALIMATKAILIJAT 7 Matkailun edistämiskeskus on tutkinut (yli eurooppalaista kuluttajaa tavoittanut tutkimus), kansainvälisen markkinoinnin kohderyhmänsä Modernit Humanistit -matkustuskäyttäytymistä kuudessa maassa: Saksassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Espanjassa, Italiassa ja Hollannissa. Tavoitteena oli selvittää millainen moderni humanisti on matkailijana ja miten he suhtautuvat erityisesti Suomeen matkakohteena. Tutkimuksen avulla tunnistettiin kolme ryhmää: kulttuurifanit, aktiiviset perheet ja MoHu -pariskunnat, joille jatkossa teemakohtainen tuotekehitys suunnataan. Kulttuurifaneja kiinnostaa kohteen aineeton kulttuuriperintö kuten paikallinen elämäntapa tai ruokakulttuuri ja persoonallinen lomailu maustettuna suomalaisen luonnon erityispiirteillä. Aktiiviset perheet näkevät vaivaa kokeakseen lomallaan kohteen parhaimmat palat. Lisäksi he suhtautuvat avoimin mielin kaikkiin uusiin elämyksiin ja heitä kiinnostavat reippaat, monipuoliset aktiviteetit sekä talvella että kesällä (kuten talvikalastus, kalastus, laskettelu, maastohiihto ja melonta). Modernit humanisti -pariskunnat ovat puolestaan avoimia ja uteliaita ja he haluavat löytöretkeillä sekä erottua valinnoillaan muista. Lisäksi he arvostavat vastuullisuutta ja ympäristötietoutta sekä paikallisuutta ja alueelle ominaisia erikoisuuksia. Erityisesti aktiivisten perheiden ja kulttuurifanien mieltymykset ja toiveet ovat Suomen kannalta tärkeimmät, joihin tuotekehitystoimenpiteitä kannattaa panostaa. Suurin potentiaali voidaan hyödyntää, kun matkatarjonta sisältää sekä luonto että kulttuurielementtejä. Siten tarjonnan ja tuotekehityksen suuntaaminen teemojen yhdistelmiin ja kulttuuristen elementtien sisällyttäminen muihin teemoihin ja paketteihin on tärkeää. En odota mitään ihmeellistä, haluan vain kokea suomalaisen luonnon, kulttuurin ja elämäntavan sellaisena kuin se on Lähde: Modernit Humanistit -työkirja, Visit Finland, Helsinki

12 KANSAINVÄLISTYMISEN MARKKINA-ALUEET Yleissuunnitelman taustakyselyssä yrityksiltä ja matkailusidonnaisilta organisaatioilta kysyttiin kiinnostavimpia markkina-alueita tulevaisuudessa. Kiinnostavimmaksi markkina-alueeksi nousi edelleen Venäjä (venäjänkieliset alueet), mutta Venäjän lisäksi uusiksi markkina-alueiksi kohosivat Saksa (huomioidaan myös muu saksankielinen Eurooppa), Hollanti, Iso-Britannia ja Kiina (huomioidaan myös Japani). Yleissuunnitelmassa käydään läpi lyhyesti Päijät-Hämeen näkökulmista kukin valitun markkina-alueen päämaat Visit Finlandin markkina-aluekatsauksen ja rekisteröityjen yöpymisten pohjalta. VENÄJÄ 8 Suomalaisten ja päijäthämäläisten näkökulmasta katsottuna Venäjällä on kaksi toisistaan jossain määrin poikkeava päämarkkina-aluetta viiden miljoonan asukkaan Pietari ja kymmenen miljoonan asukkaan Moskova. Sijaintinsa ja venäläisille sopivan tuotteensa ansiosta Suomen asema kilpailijoihinsa verrattuna on varsinkin Pietarissa huomattavan edullinen. Suomeen on hyvin helppo tulla ja lyhytlomien osalta Suomi nauttii suosiota pietarilaisten keskuudessa. Moskovasta katsottuna Suomi on tasavertaisempi kilpailijoihinsa nähden. Puhuttaessa muista venäläisistä Euroopan puoleisista miljoonakaupungeista on todettava, että siellä Suomi-kuva on kapea ja sieltä matkustetaan Suomeen pääasiallisesti vain vuodenvaihteen huippusesongille ja silloinkin useimmiten Helsinkiin tai Lappiin. Venäläisten yöpymiset lisääntyivät Päijät-Hämeessä prosentuaalisesti 92 % vuodesta 2009 vuoteen 2012 (2009: , 2012: ). Vuonna 2013 venäläisten yöpymisten lukumäärä laski 4.9 %. Venäläisten kotitalouksien heikentynyt tulokehitys ja ruplan heikentyminen ovat vuonna 2014 vähentäneet venäläisten matkailua myös Suomeen. Suomalaisiin majoitusliikkeisiin saapuneiden venäläismatkailijoiden määrä supistui tammi-marraskuussa 2014 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 13,6 %. Päijät-Hämeen osalta lasku on ollut maltillisempi: rekisteröityjen yöpymisten määrä on tammi-marraskuussa on laskenut 2,0 % edelliseen vuoteen verrattuna Venäläisten yöpymiset / /2014 Päijät-Häme yhteensä Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki Lahti Heinolan seutu: Heinola, Hartola, Sysmä Venäjän nykyisen tilanteen avainsana on epävarmuus. Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFITin syksyn 2014 ennusteen mukaan Venäjän talous ei kasva vuonna 2014 ja vuonna 2015 kasvun ennustetaan olevan vain vajaa prosentti, vuonna 2016 alle kaksi prosenttia. Ruplan kurssin heikentyminen ennätyksellisen alas lokakuussa 2014 ja Venäjän talouden vaikeudet heikentävät entisestään tulevan talven 2014/2015 matkailusesongin näkymiä. Kansalaisten palkkakehitys ei ole seurannut yleistä hintojen nousua tai ruplan kurssin laskua, mistä johtuen ostovoima menee entisestään alaspäin Venäjän keskuspankki lakkasi tukemasta ruplaa tukiostoin. Rupla päästettiin kellumaan ja sen arvo määräytyy kansainvälisilliä valuuttamarkkinoilla. Rupla on menettänyt arvostaan yli 40 prosenttia ajanjaksolla 1-11/2014. Joulukuussa 2014 ruplan arvon on vaihdellut päivittäin, keskimäärin yhdellä eurolla on saanut runsaat 69 ruplaa. Huonon taloustilanteen lisäksi Venäjällä on useita kansalaisryhmiä, jotka ovat erilaisten matkustuskieltojen piirissä. TUOTETEEMAT JA KOHDERYHMÄT VENÄJÄN MARKKINOILLA Venäjän markkinoiden osalta kiinnostavimmat tuoteteemat ovat hyvinvointi-, talvi- ja luontomatkailutuotteet sisältäen mökkilomat. Hyvinvointimatkailutuotteiden kehittämisen osalta Venäjän markkinoilla oikea kohderyhmä muodostuu MoHuista. Luontomatkailutuotteiden osalta puolestaan kalastus on suosituin aktiviteetti. Kesällä Suomi kilpailee Venäjällä samantyyppisen tuotetarjonnan osalta lähinnä muiden Pohjoismaiden ja Baltian kanssa. Baltian maat ovat hintatasoltaan edullisempia kuin Suomi ja tarjoavat esim. perhe- ja kylpylätuotteensa osalta vaihtoehdon Suomelle. Myös venäjänkielinen palvelu on ko. maissa huomattavasti parempaa kuin Suomessa. Mökkilomasegmentissä Suomella ei ole vakavasti otettavaa kilpailijaa. Suomella on kuitenkin maantieteellinen etulyöntiasema, joten suurin osa niistä matkailijoista, jotka menevät muihin Pohjoismaihin, tulevat automaattisesti käyneeksi myös Suomessa. Maantieteellinen läheisyys ja suora junayhteys Suomeen ovat maamme valttikortteja sekä Pietarissa että myös Moskovassa. Lisäksi Suomi nauttii huomattavan aikaisin aloitetun aktiivisen markkinoinnin tuloksista. Suomi on matkanjärjestäjille huomattavasti tutumpi kohde kuin kilpailijamaamme. Sen sijaan kuluttajiin kohdistuvan markkinoinnin osalta emme pysty saamaan samaa näkyvyyttä kuin esim. Norja. Päijät-Hämeessä kannattaa edelleen panostaa mökkituotteeseen, perhekohteisiin, ostoksiin, kalastukseen ja lyhytlomiin. Tuotekehityksen osalta panoksia kannattaa lisäksi laittaa lähiruokamatkoihin pietarilaisille ja perheille suunnattuihin kiertomatkoihin. Kohderyhmän muodostavat vuotiaat, keskiluokan edustajat, joilla tulot ovat niin suuret, että heillä ylipäätään on mahdollisuus matkustaa ulkomaille

13 POTENTIAALISET MATKANJÄRJESTÄJÄT Heinäkuussa 2014 alkoi matkanjärjestäjien konkurssiaalto Venäjällä. Sen seurauksena potentiaalisten matkailijoiden sekä matkatoimistojen luottamus matkanjärjestäjiin on erittäin alhainen. Myös Venäjän valtion viranomaisten toimenpiteet suuntautuvat yhä enenevässä määrin matkatoimistoalaan, jolloin uuden lakialoitteen mukaan Venäjän matkailulainsäädäntöön tehtäisiin merkittäviä muutoksia ja tiukennuksia, jotka ovat merkkejä valtion kontrollin kiristymisestä. Näin ollen Venäjä on vaikeuttamassa oman maansa kansalaisten matkustusta ulkomaille Keväällä 2014 Venäjän matkanjärjestäjärekisterissä oli 4453 matkanjärjestäjää. Näistä 2174 oli liittynyt pakolliseen Tourpomoshrahastoon, joka on edellytyksenä sille, että toimisto voi järjestää matkoja ulkomaille. Kummassakin Venäjän pääkaupungissa on jonkin verran uusia potentiaalisia Suomi-tuottajia, joskin matkatoimistokenttä alkaa olla suhteellisen vakiintunut. Tiettyjen matkasegmenttien erityisosaajien joukossa (kalastusmatkat, MICE jne.) on jonkin verran potentiaalisia toimijoita. Lisäksi Pietarin ja Moskovan ulkopuolella on huomattava joukko matkatoimistoja, joiden Suomi-tuntemuksen lisäämisellä voidaan mahdollisesti lisätä maamme myyntiä kahden pääkaupungin ulkopuolella. Päijäthämäläisistä matkailutuotteista myynnissä ovat tällä hetkellä Lahden seudun mökit /mökkilomat (tärkeimpänä sesonkina uusi vuosi), ryhmätuotteet (urheilijaryhmät, koululaisleirit) ja kiertomatkatuotteet. Noin 50 toimistoa Pietarissa ja 40 Moskovassa järjestää matkoja Suomeen ympärivuotisesti. Volyymiltaan suurimmat pietarilaiset toimistot ovat West Travel ja Aerotravel (joilla varsinkin yhdistelmämatkoja Skandinaviaan), Intermedius, Finnorvica, Conti-plus, Gamajun ja ADM, mutta pienempiä tärkeitä tuottajia, jotka erikoistuvat esim. yhteen alueeseen Suomessa, on huomattavasti suurempi määrä. Moskovassa suurimmat Suomi-tuottajat ovat Vedi Tur, Pac Group ja DSBW (jolla ennen kaikkea yhdistelmämatkoja Skandinaviaan). Näiden lisäksi Moskovassa on Pietarin tapaan suuri joukko pienempiä tärkeitä tuottajia, jotka erikoistuvat esim. yhteen alueeseen Suomessa

14 SAKSA 9 TUOTETEEMAT JA KOHDERYHMÄT POTENTIAALISET MATKANJÄRJESTÄJÄT Saksan talous on ollut hyvässä tilassa ja kokonaisuudessaan useat tutkimukset kertovat matkustusboomin jatkuvan koko vuoden Lisäksi tulevana talvikautena matkailun Saksasta odotetaan kasvavan etenkin Lappiin uusien lentovuorojen myötä. Päijät-Hämeessä saksalaisten rekisteröidyssä yöpymisissä on tapahtunut vuosittain muutoksia reilusta 7 500:sta hieman alle 9 500:aan. Viiden vuoden tarkastelujakson puitteissa yöpymiset ovat olleet suurimmillaan vuonna Vertailtaessa yöpymisten lukumäärää koko maassa tammi marraskuulta edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, yöpymisten määrä väheni 1,0 %. Päijät-Hämeen osalta tilanne on päinvastainen, sillä rekisteröityjen yöpymisten määrä on noussut 3,2 % ko. ajanjaksolla ja yöpymisten määrä ajalta 1-11/2014 on jo lähellä kokonaisyöpymisten määrää Saksalaisten yöpymiset / Saksasta löytyy kaikille tuotesegmenteille omat asiakkaansa. Erittäin haluttuja tuotteita ovat hyvälaatuiset mökit, husky-safarit, vaellus, pyöräily ja erikoiset majoituskohteet (jääiglut, jäähotellit, majakat jne.), jotka soveltuvat kiertomatkojen osaksi sekä yksittäisille asiakkaille tai ryhmille. Tällä hetkellä Saksan markkinoilla nousussa ovat Skandinavian kiertomatkat, risteilyt, lyhytlomat ja pyöräilylomat, joissa suosikkina ovat vesistöreitit. Lisäksi saksalaisen Reiseanalysen mukaan eniten kasvavia segmenttejä ovat myös vaellus-, pyöräily- ja hyvinvointilomat. Suomen tarjonnasta suosituimmaksi yksittäiseksi kesäaktiviteetiksi matkanjärjestäjien ohjelmistoissa on Saksan markkinoilla noussut eläintenkatselu ohittaen pyöräilyn, mutta Saksan markkinoita leimaa teemoitus ja ne ovatkin potentiaalisin markkinamme luontoaktiviteeteille. Vaikka Saksassa multiaktiviteettipaketteja tarjotaan eniten, markkinoilla on hyvin paljon yksittäisiin teemoihin erikoistuneita matkanjärjestäjiä ja myös yksittäisten teematuotteiden kuten pyöräilylomien määrä on suuri verrattuna muihin markkinoihin. Saksalaiset matkailijat tarttuvat myös herkästi kestävien arvojen tuotteisiin ja vapaa-ajan ja työn yhdistyminen matkalla tuo esiin uusia tuotemahdollisuuksia. Muun muassa Life Coaching on uusi trendi, johon Suomellakin on tarjottavaa (esim. saunajooga). Saksassa kilpailemme yhdessä muiden ns. vihreiden kohteiden kanssa. Näitä ovat mm. muut Pohjoismaat ja Kanada, joissa edellä mainituista tuotteista kiertomatkat, risteilyt ja mökkilomat ovat myös päätuotteita Saksan markkinoilla. Saksalaisen matkailun trendit tuoteteemoineen painottuvat yhä lyhempiin lomiin, joita tehdään useampia vuodessa (2-4 päivän lomat suosittuja, yleisiä lomapäiviä runsaasti). Päijät-Hämeessä kannattaa panostaa alueen vahvuuksiin painottuvaan tuotekehitykseen pyöräily-, melonta- ja vaellustuotteiden osalta, multiaktiviteettipaketteihin sekä yhdistelemällä tarvittaessa näihin tuotteisiin muita tuoteteemoja räätälöitävinä moduuleina (kulttuuri- ja hyvinvointi). Matkanjärjestäjiä on Saksassa ja matkatoimistoja on Saksassa on muista Euroopan maista poikkeuksellinen alan rakenne: missään muualla ei ole vastaavaa määrää pieniä ja keskisuuria matkanjärjestäjiä eikä suurta ja kattavaa matkatoimistoverkkoa tuotteet jakeluun. Tällä hetkellä Suomen kannalta tärkeimmät matkanjärjestäjät ovat Service Reisen Giessen, Behringer Touristik, fintouring, Wolters Reisen, Dertour, Troll Travel, Kontiki Reisen, Falcon Travel, Prima Reisen. Uusia potentiaalisia matkanjärjestäjiä ovat FTI Reisen, Singer Reisen, CK Reisen, BTS Studienreisen, Intercontact, S & S Reisen /2014 Päijät-Häme yhteensä Lahti Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki Heinolan seutu: Heinola, Hartola, Sysmä 875 Koko Saksan markkinoilta riittää mahdollisia matkailijoita Suomeen. Vanha 90 minuuttia kentälle -sääntö sisältää 90 % potentiaalisista matkailijoista lähtöalueella, josta on suora yhteys kohteeseen. Tämä käsittää Berliinin, Bremenin, Hampurin, Düsseldorfin, Frankfurtin, Münchenin ja Stuttgartin ympäristön muodostaman ydinalueen, josta on 2 4 päivittäistä lentoyhteyttä. Toimenpiteet kannattaa siis keskittää näille alueille

15 ALANKOMAAT 10 TUOTETEEMAT JA KOHDERYHMÄT Hollantilaisten rekisteröityjen yöpymisten määrä on vaihdellut hieman yli 2 000:sta lähemmäs yöpymiseen. Suurin pudotus yöpymisten määrässä oli vuodesta 2012 vuoteen 2013, jolloin yöpymisten prosentuaalinen määrä väheni lähes 42 %. Vertailtaessa yöpymisten lukumäärää tammi marraskuulta 2013 tammi marraskuulle 2014, hollantilaisten yöpymisten kokonaismäärä on kasvanut 19,2 %, kun koko Suomen osalta kasvua on tapahtunut 0.7 %. Tällä hetkellä suosituimpia tuotteita ovat kiertomatkat, maaseutulomat, aktiviteettilomat, ja talvilomat, mutta uutena trendinä on nousussa expertation, joka tarkoittaa samaa kuin Saksassa Life coaching. Talvella pääpaino on lumilomissa ja kohteena pääsääntöisesti Suomesta Lappi, kesällä pääpaino on puolestaan autokiertomatkoissa, jotka yhdistetään luonto- ja kulttuuriaktiviteetteihin. Omilla autoillaan matkailevat hollantilaiset viettävät 9 17 päivää Suomessa. Omatoimisesti tehdyille kiertomatkoille on markkinoilla enemmän kysyntää kuin ryhmäkiertomatkoille. Tämä ryhmä haluaa lomallakin pitää huolta kunnostaan ja hyvinvoinnistaan unohtamatta rentoa illanviettoa, kulinaarisia elämyksiä ja kulttuuritarjontaa. Incentiven merkitystä ei myöskään tulisi unohtaa uusien tuotteittemme hyvänä lanseerauskeinona. Tätä kohderyhmää voisi myös tulevaisuudessa yrittää kasvattaa mm. terveys- hyvinvointipalvelumatkailun saralla. Hollannissa työnantajat ovat hyvin kiinnostuneita työhyvinvoinnista ja erityisesti työntekijöiden vitaalisuuden säilyttämisestä. Yhdistetyistä koulutus- ja hyvinvointimatkoista stressaantuneille ja kiireisille työntekijöille saattaisi löytyä incentive- tai kokousmatkailullekin potentiaalia Alankomaat yöpymiset / /2014 Päijät -Häme yhteensä Lahti Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki Heinolan seutu: Heinola, Hartola, Sysmä Maaseutulomiin sisältyy useimmiten 7 yöpymistä. Näiden osalta on kysyntää sekä B&B-, maatila- että mökkimajoituksesta. Aktiviteettilomat ovat taas tyypillisesti 11-päiväisiä. Jokaiselle matkapäivälle ei kuitenkaan suunnitella aktiviteettia, vaan harrasteet ajoittuvat 5 7 päivälle. Suomi on viime vuosina saavuttanut vankan aseman Alankomaissa talvikohteena. Lapin talvituote on ollut huomattavasti kilpailijoitaan menestyksekkäämpi. Kesän osalta olemme Norjan ja Ruotsin perässä, jotka ovat tehneet tuntuvia panostuksia mökkituotteeseen ja kiertomatkailijoille suunnattuihin palveluihin. Noin 2/3 hollantilaisten matkoista keskittyy touko-syyskuulle, jonka markkinoilla valloilla olevan käsityksen mukaan pitäisi olla meidän päämatkailukautemme. Näin ollen potentiaalia Suomeen suuntautuvalle matkailun kasvulle on runsaasti. Suomen kannalta kiinnostavia kohderyhmiä ovat (lapsettomat) pariskunnat, sinkut ja ystäväryhmät. Nämä ryhmät matkailevat usein myös sesongin ulkopuolella ja hakevat lomiltaan erilaisia aktiviteetteja ja uusia elämyksiä. Tähän ryhmään kuuluu kasvava joukko vuotiaita, jotka toivovat lomaltaan aurinkorantojen sijaan aktiviteetteja: retkeilyä, vaellusta, (maasto)pyöräilyä, juoksua ja pitkänmatkanluistelua. Päijät-Hämeessä kannattaa panostaa alueen vahvuuksiin painottuvaan tarjontaan (mökkilomat) sekä tuotekehitykseen pyöräily-, melonta- ja vaellustuotteiden osalta yhdistelemällä tarvittaessa näihin tuotteisiin muita tuoteteemoja (kulttuuri- ja hyvinvointi) räätälöitävinä moduuleina. POTENTIAALISET MATKANJÄRJESTÄJÄT Rekisteröityneitä matkanjärjestäjiä on Alankomaissa 201 ja matkatoimistoja noin Suomea tarjoaa matkakohteena n. 25 matkanjärjestäjää. Suomea myyvät tällä hetkellä Voigt Travel, ATP Online, BBI Travel, Buro Scandinavia, Troll Travel, Askja Reizen, Scandinavian Wintersports, de Jong Intra Vakanties, TUI Group (Holland International, Kras Ster Vakanties), Thomas Cook, Sundowner Wildlife Holidays, Djoser sekä Mauri. Uusina potentiaalisina voidaan mainita Norge Reiser, Lapland Online, Finland Vakantie ja Pharos Reizen

16 ISO-BRITANNIA 11 TUOTETEEMAT JA KOHDERYHMÄT Iso -Britanniassa taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vakaa ja lomamatkoihin ollaan valmiita panostamaan. Joulu-ja talvimatkailun Lappiin ennakoidaan kasvavan tulevana sesonkina, mutta tammi-helmikuun 2015 matkat eivät ole myyneet toivotusti. Kesä 2015 tulee olemaan haasteellinen, mutta kiinnostus tarjontaan on kasvamassa. Päijät-Hämeessä brittien yöpymiset vähenivät 40 % vuodesta 2009 vuoteen 2012 (2009: 4 138, 2012: 2 476). Ero selittyy Veteraanien MM -kisoilla 2009, jossa suurin osallistujaryhmä oli Iso-Britanniasta. Vuosina rekisteröityjen yöpymisten määrä on pysynyt kahden tuhannen molemmin puolin. Vertailtaessa yöpymisten lukumäärää tammi marraskuulta 2013 tammi marraskuulle 2014, brittiläisten yöpymisten kokonaismäärä on laskussa -6,2 % (vrt. koko Suomi 4.7 %) Iso -Britannia yöpymiset / /2014 Päijät -Häme yhteensä Lahti Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki Heinolan seutu: Heinola, Hartola, Sysmä Tällä hetkellä kiinnostavimpia tuotteita Iso-Britannian markkinoille ovat talviaktiviteetit, joulu, villieläinten katselu, musiikkifestivaalit, kaupunkilomat, Pietarin viisumivapaat risteilyt yhdistettynä Helsinkiin, metsänantimet (marjojen ja sienten kerääminen luonnosta ja niiden ruuaksi valmistaminen), +50 tuotteet (aktiviteetti yhdistettynä viihteeseen kuten esim. tanssi, jumppa, patikointi, karaoke, valokuvaus), puutarha- ja hyvinvointipaketit ja yhdistelmäpaketit Tukholma/Tallinna ja TallinkSilja/Viking Line. Pääkilpailijoitamme ovat talvimatkoissa Norja, Islanti ja Kanada ja kesällä Ruotsi, Norja, Islanti, Tallinna ja Pietari. Norjan vetovoimatekijänä ovat vuonot ja vahvuutena Pohjoismaiden suurin markkinointibudjetti, joka käytetään pitkälti tuotemarkkinointiin matkanjärjestäjien ja lentoyhtiöiden kanssa. Ruotsin vetovoimat ovat ympärivuotisesti Tukholma ja talvella Ice Hotel ja Islanti kiinnostaa erikoisuudellaan, hyvillä yhteyksillään ja tämän hetken hintatasollaan. Sanoma on hyvin samanlainen kuin Suomen eli revontulet, talviaktiviteetit hiihtoa lukuun ottamatta ja tietysti luontovetoiset kesäpaketit. Kanadalla on pitkälti samat myyntiargumentit kuin Suomella, etuna englannin kieli. Lento on pitkä, mutta paketin saa suurin piirtein samaan hintaan kuin matkan Lappiin. Iso-Britannian markkinoiden kannalta + 50 kohderyhmä kasvattaa merkitystään ja tämä luo sekä haasteita että potentiaalia tuotepaketteihin ja sesonkeihin. Talven osalta kohteena on edelleen Lappi, mutta ongelmina ovat saavutettavuus ja majoitusliikkeiden joustamattomuus hinnoittelussa. Kesätuotteiden osalta suosituimpia ovat eläintenkatselutuotteet ja kulttuurimatkat, uutena kesäaktiviteetit sisältäen pyöräily-, vesiaktiviteetti-ja hyvinvointituotteet. Näitä tuotteita on odotettavissa tuotantoon kesälle Tuotekehitystoimenpiteet kannattaa suunnata +50 -vuotiaille ympärivuotisesti, keski-ikäisiin hyvin koulutettuihin ja hyvätuloisiin uusia kohteita etsiviin, hyvinvointipaketteihin (sauna, luonto, yrtit, kasvit, henkinen hyvinvointi), erilaisiin harrastuksiin liittyviin matkoihin sekä talven osalta pidempiin hiihto - ja kelkkasafareihin. Päijät-Hämeen osalta panostuksia kannattaa suunnata kulttuurimatkoihin (mm. Sibelius), kesäaktiviteetteihin sekä eri teemojen yhdistelmiin (esim. Culture in Nature -teemalla). POTENTIAALISET MATKANJÄRJESTÄJÄT Suomilomat ostetaan suurimmaksi osaksi suoraan Suomeen erikoistuneiden matkanjärjestäjien kautta (puhelin tai online). Tällä hetkellä Suomea myyvät mm. Discover the World, Escape 2 Scandinavia, Guild Travel ja Wexas Travel (ympärivuotiset teemat, kierto-ja kulttuurimatkat) ja useat etenkin Lapin joulumatkoihin erikoistuneet matkanjärjestäjät. Uusia potentiaalisia matkanjärjestäjiä ovat kaikki aktiviteetti ja kulttuurilomia tarjoavat matkanjärjestäjät

17 AASIA - KIINA 12 TUOTETEEMAT JA KOHDERYHMÄT POTENTIAALISET MATKANJÄRJESTÄJÄT Kiinalaiset tekivät vuonna 2013 yli 100 miljoonaa ulkomaanmatkaa, joista noin 10 % kaukokohteisiin. Eurooppaan tulleista ulkomaisista kävijöistä kiinalaisten osuus on 1,3 %. Kiinalaisten kansainvälinen matkailukulutus vuonna 2013 oli 128,6 miljoonaa dollaria. Ulkomaille suuntautuvan matkailun vuotuisen kasvun arvioidaan olevan n. 17 % vuoteen 2020 asti. Kiina on Suomelle 12. tärkein markkina-alue. Suomi on kuitenkin kasvanut Kiinassa muita pohjoismaita hitaammin. Kiinalaisten yöpymisiä Pohjoismaissa yhteensä vuonna 2013, josta Suomen osuus on 20 % eli yöpymistä. Kaikista Suomeen tulevista ulkomaalaisista kiinalaisten osuus on 2,2 %. Kiinalaisten yöpymiset ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle, jossa yöpymisiä kirjattiin hieman yli 75 % maan kokonaisyöpymisistä. Vertailuna Lapin osuus talvella, joka on vain 5,6 % kaikista kiinalaisten yöpymisistä. Päijät-Hämeessä kiinalaisten yöpymisten osuus on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi keski- ja eteläeurooppalaisten matkailijoiden osuus Kiina yöpymiset / /2014 Päijät -Häme yhteensä Lahti Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki Heinolan seutu: Heinola, Hartola, Sysmä Tällä hetkellä Kiinan markkinoilla kiinnostavimmat tuotteet ovat luonto, joulu & joulupukki, revontulet, sauna, talviaktiviteetit, kesäaktiviteetit, keskiyön aurinko, shoppailu, nähtävyyksien katselu ja mahdollisuudet valokuvien ottamiseen (niin nähtävyyksistä kuin maisemista). Toive kevyille fyysisille aktiviteeteille kasvaa (ns. soft action) nuorten keskuudessa. Perinteisten ja arvostusta tuovien aktiviteettien lisäksi matkan toivotaan pitävän sisällään hauskuutta, toimintaa, viihdettä ja urheilua. Ihanteelliset kohteet, joissa erilaisia aktiviteetteja voi harrastaa, sijaitsevat lähellä perinteisiä nähtävyyksiä. Matkaohjelman pitää lisäksi olla vaihteleva, kiinalaisille on myös tärkeää, että aktiviteeteista ja nähtävyyksistä voi kertoa kotona ystäville ja tuttaville. Perinteiset kulttuurihistorialliset matkareitit vaihtuvat usein reitteihin, joissa kuljetaan jonkun idolin jalan jäljissä (elokuva, musiikki, urheilu tai kulttuuri). Eurooppa on kiinalaisten halutuin ulkomaan kohde, joten Suomen kilpailijoita ovat periaatteessa kaikki Euroopan maat, suosituimpia ovat Venäjä, Saksa, Italia, Ranska, Italia, Iso-Britannia. Eurooppaa arvostetaan erityisesti sen maiseman, kulttuurin ja historian ansiosta. Suomi on kiinalaisten mielissä osa pohjoismaista/skandinaavista aluetta: Ruotsi, Tanska, Viro ja Norja. Monissa Euroopassa tehdyissä katsauksissa on noussut esiin, että kiinalainen ulkomaanmatkaaja on keskimääräistä matkaajaa nuorempi. Tulevina vuosina kasvu rakentuu ensisijaisesti uuden matkailijasukupolven varaan, joka on edellistä paremmin koulutettua, varakkaampaa ja tiedostavampaa alle 45-vuotiaiden joukkoa. Tällä hetkellä volyymi on silti yhä ryhmämatkoissa. Mahdollisuuksia Suomelle kiinalaisten vapaa-ajan matkustustrendeissä tarjoavat muun Skandinavian ja Venäjän läheisyyden hyödyntäminen, kohdebrändäys (Sibelius, muumit, Marimekko, elokuvaohjaajat ja formulakuljettajat) ja uuden kokeminen. Vapaa-ajan matkailun lisäksi Kiina on jatkuvasti kasvava ja merkittävä markkina-alue suomalaisille yrityksille. Technical visitsien - eli asiantuntijavierailujen kautta voidaan edistää suomalaisten yritysten kontaktoitumista kiinalaisiin toimijoihin sekä madaltaa yhteistyön käynnistymisen kynnystä osana pitkäjänteistä kansainvälistymistoimintaa. Business- tavoitteiden lisäksi asiantuntijavierailuohjelmien yhteyteen paketoidaan suosittuja nähtävyyksiä. Uusina potentiaalisina tuotteina voidaan pitää paikalliskulttuurisesti kiinnostavat kohteita, hyvinvointia, puhtaita raaka-aineita ja erityistekemisiä (=muut eivät ole vielä kokeilleet). Päijät-Hämeen osalta mielenkiintoisimman tuotekehitysalustan muodostaa vapaa-ajan matkailijoiden ns. Stop Over -tuote, jonka kautta Helsinkiin saapuvia kiinalaisia pyritään houkuttelemaan lyhyelle viipymälle myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Suomen kannalta tärkeimmät matkanjärjestäjät löytyvät Pekingistä, Shanghaista, Hongkongista ja Etelä-Kiinasta. Matkanjärjestäjiä on useita kymmeniä, joilla puolestaan taas on laajat jälleenmyyntiverkostot eri puolilla Kiinaa. Uusia, potentiaalisia matkanjärjestäjiä löytyy kaikista yllämainituista kaupungeista ja Etelä-Kiinasta

18 KANSAINVÄLISTYMISEN ORGANISOITUMINEN JA TOIMINTAMALLI Yrityksille suunnatussa taustakyselyssä kysyttiin vastaajilta keskeisimpiä myynti- ja markkinointikanavia tulevaisuudessa. Tärkeimmäksi vastaajat kokivat yrityksen oman myynti- ja markkinointitoiminnan, mutta lisäksi yritykset toivoivat Lahti Region Oy:n panostusta incoming-toimintaan eli teemakohtaisten tuotteiden paketoijaksi kansainvälisille markkinoille. Tällä hetkellä Lahti Regionilla on jo keskeinen rooli koko Päijät-Hämeen alueen ja alueella toimivien palveluntuottajien tuotteiden ja palveluiden myynninedistämisestä ja markkinoinnista kansainvälisillä markkinoilla. Tulevaisuudessa Lahti Region Oy:n omistajakuntien kansainvälinen matkailumarkkinointi ja myynti koostuvat: 1. INCOMING-TOIMINNASTA 2. TAPAHTUMA-JA KONGRESSITOIMINNASTA (EVENT & MEETING) 3. KANSAINVÄLISESTÄ MARKKINOINTIYKSIKÖSTÄ Yleissuunnitelmassa ei oteta kantaa Lahti Region Oy:n ulkopuolisten tahojen organisoitumismalliin. Tuotanto, myynti- ja markkinointi tullaan organisoimaan markkina-alueittain, kohderyhmäajattelun pohjalta (incoming). Lisäksi Lahti Region tuotteistaa ylimaakunnallisesti yhteistyössä matkailusidonnaisten palveluntuottajien palveluita helposti ostettaviksi kokonaisuuksiksi. Toteutetun selvityksen pohjalta alueen kansainvälisessä tuotannossa, markkinoinnissa ja myynnissä keskitytään Venäjän (muut venäjänkieliset alueet) lisäksi seuraaviin markkina-alueisiin: Saksa (saksankielinen Eurooppa), Hollanti, Iso-Britannia ja Kiina (Japani). Suomea tuottavien ja markkinoivien matkanjärjestäjien lisäksi huomioidaan ns. special interest ja MICE-konseptiin erikoistuneet matkanjärjestäjät ja matkatoimistot, harrasteryhmät (esim. kulttuuri, liikunta jne.), tapahtuma- ja kongressijärjestäjät sekä asiantuntijavierailuryhmät (technical visits). Yksittäisten matkailijoiden osalta tuotteiden myynti ja markkinointi hoidetaan pääasiassa sähköisten kanavien kautta (sähköisen markkinoinnin kehittäminen). Kunkin markkina-alueen ja kohderyhmän osalta määritellään toimintamalli kustannustehokkaan markkinoinnin ja myynnin vahvistamiseksi. Tuotannon, markkinoinnin ja myynninedistämisen toimintamallit testataan kohdemarkkinakohtaisesti. Pääsääntöisesti kohdemarkkinoilla toimivat matkanjärjestäjät vastaavat omasta tuotannostaan ja markkinoinnistaan. Kestävän ja jatkuvan toimintamallin luomiseksi, on Lahti Region Oy:ssä kuitenkin varmistettava riittävä osaamistaso myös kansainvälisen, kohdemarkkina- ja -ryhmäkohtaisen tuotannon ja tuotteistamisen osalta. Tapahtuma- ja kongressitoiminto (Event & Meeting) on täyden palvelun asiantuntijaorganisaatio koskien isojen ryhmien, tapahtumien ja kongressien kutsumista, hakemista, suunnittelua sekä alueen markkinointia kansainvälisillä markkinoilla. Toiminta resursoidaan niin, että Lahti Region Oy:n tapahtuma- ja kongressitoiminto pystyy huolehtimaan laadukkaiden tapahtumien KANSAINVÄLISTYMISEN ORGANISOITUMINEN 35

19 ja kongressien tuottamisesta vaativimpiakin yksityiskohtia myöten yhdessä laajan maakunnallisen kumppanuusverkoston kanssa. Kansainvälinen matkailumarkkinointi keskitetään sähköisiin kanaviin (sähköisten järjestelmien kehittäminen, uusien rajapintojen löytäminen) ja sosiaaliseen mediaan sekä yhteistyökumppaneiden/-verkostojen kanssa tehtäviin markkinointi- ja myynninedistämistoimenpiteisiin. Markkinointia ja myynninedistämistoimenpiteitä tukemaan tehdään kansainvälisen matkailubrändin master plan. Markkinointi ja myynninedistämistoimenpiteet segmentoidaan toimintokohtaisesti sekä personoidaan kunkin kohdemarkkinan/kohderyhmän /tapahtuman /kongressin osalta. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat mm. Visit Finland, markkina-aluekohtaiset PR- ja mediatoimistot sekä markkina-alueilla toimivat matkanjärjestäjät ja matkatoimistot. Myynninedistämistoimenpiteitä kansainvälisillä markkinoilla kohteeseen suunnattujen tutustumismatkojen (fam, educ) lisäksi ovat messut, work shopit, road showt, myyntikäynnit sekä osallistuminen erityyppisiin networkingtilaisuuksiin. KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITTÄMISHANKE Yleissuunnitelman taustakyselyn pohjalta voidaan todeta, että sekä Päijät-Hämeen yrityskentällä että sidosryhmillä on halukkuutta kansainvälistymiseen, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen uusille markkina-alueille sekä yhteistyöhän maakunnallisesti että ylimaakunnallisesti. Uusiksi markkina-alueiksi Venäjän (venäjänkieliset alueet) rinnalle nousivat Saksa (saksankielinen Eurooppa), Hollanti, Iso-Britannia ja Aasian maista Kiina (Japani). Markkina-alueet ovat linjassa myös valtakunnallisiin, maakunnallisiin ja kunnallisiin strategioihin ja yleissuunnitelmiin nähden samoin kuin matkailuyrittäjien ja muiden matkailusidonnaisten toimijoiden halukkuus tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen tuoteteemapohjaisesti Päijät-Hämeen vahvuudet huomioon ottaen. Yleissuunnitelman taustakyselyn tulosten, tutkittujen strategioiden ja markkina-aluekatsausten pohjalta Päijät-Hämeen kansainvälisen matkailun keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi valitaan: 1. LUONTOMATKAILUTUOTTEET VESISTÖKÄRKI EDELLÄ 2. YHDISTETYT TUOTETEEMAT KUTEN CULTURE IN NATURE 3. HYVINVOINTIMATKAILU 4. TAPAHTUMAMATKAILU Yleissuunnitelman pohjalta rakennetaan matkailun kansainvälistymishanke / hankekokonaisuus Päijät-Hämeeseen vuosille , joka sisältää tavoitteet ja toimenpiteet (tuotekehitys, markkinointi ja myynti) Venäjän lisäksi uusilla (pää)markkina-alueilla. Yleissuunnitelman kirjoittamisvaiheessa ei vielä ollut käytettävissä vahvistettuja tietoja EU:n rakennerahastokauden eri rahoittajatahojen rakennerahasto-ohjelmista toimenpidelinjoineen ja rahoituksesta Päijät- Hämeen osalta. Hankkeen / hankekokonaisuuden valmistelua jatketaan alkuvuoden 2015 aikana ja samalla selvitetään Itä-Hämeen kuntien, Sysmän, Hartolan ja Heinolan osalta kiinnostus yhteiseen matkailun kansainvälistymishankkeeseen / hankekokonaisuuteen. Alustavasti Sysmä ja Hartola ovat kiinnostuneita osallistumaan hankkeeseen omalla erillisellä rahoitusosuudellaan. Heinolan osalta jatketaan neuvotteluja, kunhan tarkempi hankesuunnitelma on valmiina. 5. KOKOUS- JA KONGRESSIMATKAILU 6. STOP OVER -MATKAT Suunnitelman kirjoitusvaiheessa kriittisiksi menestystekijöiksi voidaan nostaa hankkeen / hankekokonaisuuksien rahoitus ja resursointi sekä varsinaisen hankkeen toteutusvaiheessa onnistuneiden, vetovoimaisten tuotteiden ja palvelukokonaisuuksien rakentaminen kansainvälisille markkinoille, matkailuyrittäjien ja matkailusidonnaisten toimijoiden tuotteiden ja palvelun tason nostaminen kansainvälisen asiakkaan vaatimustasolle, yhteistyön luomisen onnistuminen toimijoiden kesken maakunnassa ja ylimaakunnallisesti, markkinoinnin ja Päijät-Hämeen matkailubrändin onnistuminen sekä valituista markkina-alueista etenkin epävarma Venäjän tilanne. 36 KANSAINVÄLISTYMISEN ORGANISOITUMINEN KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITTÄMISHANKE 37

20 LOPPUSANAT LÄHTEET Päijät-Hämeen matkailun yrityskentällä, matkailusidonnaisilla toimijoilla ja sidosryhmillä on selkeästi halukkuutta kansainvälistymiseen, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen tuoteteemapohjaisesti uusille markkina-alueille sekä yhteistyöhän maakunnallisesti että ylimaakunnallisesti. Jatkossa vuosille laaditun Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelman on tarkoituksena toimia työkaluna laadittaessa hanke- ja toimenpidekokonaisuuksia tuotekehitykseen, markkinointiin ja myynninedistämiseen valituilla kansainvälisillä matkailun markkina-alueilla keskeisten kehittämiskohteiden osalta. Tavoitteena on kansainvälisille markkinoille tarkoitettujen tuotekehitystoimenpiteiden, myynnin ja markkinoinnin organisointi kehittämiskohteittain ja markkina-alueittain, joka pilotoidaan incoming-toiminnan käynnistämisellä Päijät-Hämeessä sekä mahdollisesti koko Etelä-Suomen alueen kattavana. Lisäksi panostetaan laadukkaiden tapahtumien ja kongressien tuottamiseen yhdessä laajan maakunnallisen kumppanuusverkoston kanssa sekä sähköisten järjestelmien kehittämiseen ja uusien rajapintojen löytämiseen kansainvälisen markkinoinnin osalta. Vuonna 2017 Päijät-Häme tunnetaan kansainvälisesti luonnollisen hyvinvoinnin keskuksena, joka tarjoaa monipuolisia tapahtumia ympäri vuoden. Lahdessa Lähde: Suomen matkailustrategia 2020, 4 hyvää syytä edistää matkailutoimialojen kehitystä, TEM 2 Lähteet: Visit Finland, Kristiina Hietasaari, sekä kulttuuri-, luonto-, hyvinvointi-ja talvimatkailun kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille , Visit Finland 3 Lähteet: Päijät-Hämeen matkailustrategia , LAKES 2009, Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma , Lahden ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen maakuntaohjelma , Päijät-Hämeen liitto A213, Lähteet: Lahden kaupungin strategia 2025, Lahden seudun matkailun ja asumisen markkinoinnin masterplan, Hollolan kuntastrategia , Asikkalan kunnan elinkeinostrategia ja toimenpideohjelma , Padasjoen kuntastrategia, Padasjoen matkailun yleissuunnitelma , Sysmä itsenäisenä tulevaisuuteen strategia , Heinolan seudun matkailun master plan 2015, Kansainvälistymisen pelikirja - Hyvinvointia Heinolan seudulta Haastattelut, marraskuu 2014: Sinikka Malin, Heinola ja Outi Myllymaa, Vierumäki 5 Lähteet: 6 Suomen matkailustrategia 2020, 4 hyvää syytä edistää matkailutoimialojen kehitystä, TEM, 7 Modernit Humanistit -työkirja, Visit Finland 8 Lähteet: Arto Asikainen, Visit Finland, (haastattelu), & , Seija Lainela Suomen Pankki BOFIT, lokakuu 2014, 9 Lähde: Lähde: 11 Lähteet: iso-britannia/tuotteet-ja-kohderyhmat/, 12 Lähteet: Johanna Heikkinen, Fortune Falls / Uusia kasvualoja ja Aasian markkinat -tilaisuuden aineisto , Turku Touringin Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksen ja Culminatum Oy:n koordinoiman Technical Visits China -hankkeen työkirja 2014, 38 LOPPUSANAT 39

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

Neljä (+ yksi) strategista teemaa Neljä (+ yksi) strategista teemaa Kulttuuri Hyvinvointi Kesä Talvi Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat ohjaavat Visit Finlandin tuotekehitystyötä ja linjaavat kansallisella tasolla koko

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

SAVONLINNAN INNOVAATIOKESKUS / MARKKINOINTI JA VIESTINTÄTIIMI

SAVONLINNAN INNOVAATIOKESKUS / MARKKINOINTI JA VIESTINTÄTIIMI Pohjois-Savo kansainvälisenmatkailun kohteena Kristiina Hietasaari 12.10.2016 Visit Finland Visit Finland vastaa valtakunnallisena matkailualan asiantuntijana ja aktiivisena toimijana ulkomailta Suomeen

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Finrelax - luonnollista hyvinvointia Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Sisältö Finrelax -hyvinvointimatkailustrategia: Visio Missio Ydinviesti Painopistealueet Finrelax -kasvuohjelma

Lisätiedot

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä 19.3.2009 Selvityksen tavoitteet ajankohtaisen tiedon kokoaminen Suomen kilpailijoista MEKin strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien tueksi

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Kulttuurista särmää matkailun kehittämiseen. Tuottamalla kuntoon kulttuuri &matkailu seminaari Pori Arja Kortesluoma

Kulttuurista särmää matkailun kehittämiseen. Tuottamalla kuntoon kulttuuri &matkailu seminaari Pori Arja Kortesluoma Kulttuurista särmää matkailun kehittämiseen Tuottamalla kuntoon kulttuuri &matkailu seminaari Pori 13.10.2016 Arja Kortesluoma Matkailusta lisätuloa kulttuuritoimijoille Kulttuurista lisäarvoa matkailuun

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016

VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016 VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016 20.4.2016 JA LUVUT 2 MARKKINAPOTENTIAALI SUOMEN TILASTOLUVUT 2015 Venäläisten yöpymiset Suomessa vähenivät 41,6% vuonna 2015 Yöpymiset 2016 tammi-helmikuussa vähenivät 14,6%

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018

Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Sisältö Hyvinvointimatkailu ja sen tavoitteet Tuotetarjonta ja painopistealueet Kehittämistä vaativat strategiset osa-alueet Kohderyhmät ja markkinointi

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk)

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Lähtökohta Suomen matkailustrategia, Visit Finlandin katto ohjelmat, Pirkanmaan elämystalouden strategia ja Pirkanmaan matkailuyritysten toiveet (kysely tehty

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

TouNet / Etabloituminen Venäjän markkinoille -osahanke. Ohjausryhmä Espoo

TouNet / Etabloituminen Venäjän markkinoille -osahanke. Ohjausryhmä Espoo TouNet / Etabloituminen Venäjän markkinoille -osahanke Ohjausryhmä 10.6.2014 Espoo E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e 1. 4. 2 0 1 2-3 0. 6. 2 0 1 4 To u N e t - h a n k k

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan No ordinary Destination / Lapland -- The North of Finland Case 1 Lapland The North of Finland IAB Grand One 2013 seminaari 4.4.2013 Hanna-Mari Pyry Talvensaari,

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun kehitys 2009-2010 ja matkailustrategia 2011-2014 Matkailuparlamentti 29. 30.9.2010 Satu Luiro, Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys suhteessa tavoitteisiin v. 2009 Rekisteröidyt

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Outdoors Finland Heli Saari

Outdoors Finland Heli Saari Outdoors Finland 20.08.2014 Heli Saari www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com OF katto-ohjelma Aloitettu 2009, maaseuturahaston hankerahoitus Pitkäjänteinen yhteinen kansainvälistymisohjelma

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta

Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS 2014 Esipuhe Iso-Britannia on Saksan jälkeen Euroopan suurin lähtömaa. Britit

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

FinRelax Akatemia

FinRelax Akatemia FinRelax Akatemia 8.1.2016 Suomen luontokeskus Haltia Riikka Laatikainen Visit Espoo Visit Espoo Leisure Events Incentives Conferences Meetings Espoo Marketing Oy Visit Espoo Espoo Innovation Garden Omistajuus:

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Idän Taiga ry Jäsenyrityksiä 59 (tilanne ), joista 76 % (45) mukana yhteismarkkinoinnissa

Idän Taiga ry Jäsenyrityksiä 59 (tilanne ), joista 76 % (45) mukana yhteismarkkinoinnissa Kajaani 25.11.2016 Idän Taiga ry 2016 Jäsenyrityksiä 59 (tilanne 8.9.2016), joista 76 % (45) mukana yhteismarkkinoinnissa Yritysten kuntajako (kpl): Kuhmolaiset 25 (42 %) Suomussalmelaiset 24 (41 %) Muu

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen Matkailun tulevaisuus Jaakko Lehtonen 1.9.2011 kansainvälinen matkailu kasvaa, 3-4% vuodessa, ellei mitään aivan järisyttävää tapahdu Aasia, etenkin Kiina, nousee vahvasti niin lähtöalueena kuin kohteenakin

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Katsaus Satakunnan matkailuun Satakuntavaltuuskunta

Katsaus Satakunnan matkailuun Satakuntavaltuuskunta Katsaus Satakunnan matkailuun 22.11.2016 Satakuntavaltuuskunta Matkailuala Satakunnassa 2015 Satakunnan majoitusliikkeissä yöpyi 393 049 matkailijaa (0,1% enemmän kuin vuonna 2014) 85% 15% kotimaisia ulkomaisia

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailun maailmanlaajuinen osuus $ 439 miljardia. 14 % kaikesta matkailun kulutuksesta

Hyvinvointimatkailun maailmanlaajuinen osuus $ 439 miljardia. 14 % kaikesta matkailun kulutuksesta Suomi- luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Talouslukuja Hyvinvointimatkailun maailmanlaajuinen osuus $ 439 miljardia 12 miljoonaa työpaikkaa 14 % kaikesta

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Miten onnistumme yhdessä? Anne Lind, yhteyspäällikkö

Miten onnistumme yhdessä? Anne Lind, yhteyspäällikkö Miten onnistumme yhdessä? Anne Lind, yhteyspäällikkö Visit Finland maailmalla Visit Finland edustajat 10 maassa Venäjä, Peking, Chongqing, Shanghai, Hong Kong & Etelä-Kiina, Tokio, Berliini, Lontoo, Pariisi,

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys ja strategia 2015-2018. Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailun kehitys ja strategia 2015-2018. Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Lapin matkailun kehitys ja strategia 2015-2018 Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto ONNEKSI OLKOON! Lapin matkailuparlamentti 50 vuotta! Vuonna 1965: Monipuoliselle matkailukeskukselle asetettavat

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen 1.10.2012 30.4.2013 28.5.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys

Lapin matkailun kehitys Lapin matkailun kehitys 2011-2012 Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Satu Luiro Matkailukoordinaattori Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys Rekisteröityjen yöpymisten kehitys Lapissa ja tavoitteet

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan www.youtube.com/watch?v=ezb_svrt-30&feature=plcp No ordinary Destination Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Hanna-Mari Pyry Talvensaari 3 Lapland The

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot