PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISSUUNNITELMA 2015-2017"

Transkriptio

1 KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISSUUNNITELMA ASIKKALA HARTOLA HEINOLA HOLLOLA HÄMEENKOSKI KÄRKÖLÄ LAHTI NASTOLA ORIMATTILA PADASJOKI SYSMÄ

2 JOHDANTO Hartola Padasjoki Hämeenkoski Hollola Asikkala Sysmä Lahti Nastola Heinola Alankomaat Iso-Britannia Saksa Venäjä Kiina KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT KANSAIN- VÄLISTYMISEN YLEISSUUNNITELMA KANSAINVÄLISTYMISEN ORGANISOITUMINEN 5 Kärkölä Orimattila KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITTÄMISHANKE 7 LOPPUSANAT Ota yhteyttä, saat kaiken kätevästi yhdestä osoitteesta: Lahden seutu Lahti Region Oy p LAHDEN SEUTU LAHTI REGION OY Lahden seutu Lahti Region Oy vastaa Lahden seudun asumisen ja matkailun markkinoinnista sekä matkailupalveluiden myynnistä ja matkailuneuvonnasta. Saat kauttamme kattavasti kaikki kokous- ja yritystapahtuman järjestämiseen liittyvät palvelut sekä runsaasti tasokkaita oheis- ja ohjelmapalveluita. Kuvat: Lahti Region Oy, Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry, Visit Finland Image Bank, Outdoors Finland Etelä, Sibeliustalo, Lehmonkärki 38 37

3 JOHDANTO Tämän vuosille laaditun Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelman on tarkoitus toimia tausta-aineistona laadittaessa hanke- ja toimenpidekokonaisuuksia toteuttamaan tuotekehitys-, markkinointi- ja myynninedistämistyötä valituilla kansainvälisillä matkailun markkina-alueilla. Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelman laatiminen toteutettiin Lahden seutu Lahti Region Oy:ssä (myöh. Lahti Region Oy) huhti-joulukuun 2014 aikana Päijät-Hämeen liiton rahoittaman Kasvua matkailuun -valmisteluhankkeen resursoimana. Lahti Region Oy oli mukana ajalla neljän maakunnan yhteisessä TouNet - Tourism Development in Co-opetition in Southern Finland and Baltic Region -hankkeessa. Lahti Region Oy vastasi osahankkeen Etabloituminen Venäjän markkinoille toteutuksesta, jossa profiloitiin Päijät-Hämettä maakunnan vahvuuksiin perustuvin asiakaslähtöisin kärjin (mökkilomat, kaupunkilomat, urheilu ja liikunta, hyvinvointi ja aktiivilomat). Etabloituminen Venäjän markkinoille-osahanke perustettiin lähtökohtaisesti tarpeeseen saada selville tunnetaanko Päijät-Hämettä ja Lahden seutua venäläisillä matkailumarkkinoilla ja ovatko Lahden seudun matkailutuotteet kiinnostavia ja kilpailukykyisä Venäjällä. Hankkeeseen sitoutui maksuosuudella 46 aktiivista matkailu- ja matkailusidonnaista toimijaa. Jo hankkeen aikana useat seudun matkailutoimijat ilmaisivat kiinnostuksensa myös tuotekehitys- ja markkinointitoimenpiteisiin, jotka kohdistuisivat Venäjän lisäksi muun muassa Keski-Eurooppaan. Vuoden aikana tapahtunut merkittävä muutos Venäjän markkinatilanteessa kannusti osaltaan uusien markkina-alueiden etsimiseen. Myös Heinolan seudun toteuttamassa, ensimmäisessä vaiheessa Venäjälle suuntautuneessa Hyvinvointimatkailuverkostoista kansainvälistymistä -hankkeessa todettiin, että nykyisten kontaktien lisäksi (Venäjä) jatkossa panostetaan mm. Iso-Britannian ja Saksan lisäksi Aasiaan Yleissuunnitelman taustaksi selvitettiin lokakuussa 2014 Päijät-Hämeen yrityskentältä ja eri organisaatioiden edustajilta näkemyksiä Päijät-Hämeen matkailuelinkeinon kansainvälistymisen nykytilasta ja tulevaisuuden tavoitteista. Kyselyn tarkoituksena oli saada käsitys yritysten senhetkisestä tahtotilasta kansainvälistymisen osalta ja kartoittaa alueella toimivien palvelutuottajien kansainvälisille markkinoille suunnattuja tuotteita ja palveluita sekä halua niiden kehittämiseen. Käsillä olevassa Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelmassa on hyödynnetty kyselyn tuloksia, olemassa olevia valtakunnallisia, maakunnallisia ja kuntakohtaisia strategioita ja Visit Finlandin maakohtaisia markkina-aluekatsauksia haastatteluineen. Lisäksi suunnitelmaa varten on haastateltu erikseen niiden kuntien ja kaupunkien edustajia, jotka eivät ole Lahti Region Oy:n jäsenkuntia (Heinola, Hartola ja Sysmä) tällä hetkellä. Suunnitelmassa esitellään Päijät-Hämeen profiilia kansainvälisillä markkinoilla, kehittämisalueita, valitut kohdemarkkinat kohderyhmineen, Päijät-Hämeen matkailun visio kansainvälisillä markkinoilla, suuntaaantavat tavoitteet ja mittarit kehitystyölle sekä markkinoinnin ja myynnin toimintamalli Päijät-Hämeessä. Valmisteluhankkeen aikana on tutustuttu EU:n rakennerahastokauden eri rahoittajatahojen rahoitusmekanismeihin ja neuvoteltu rahoittajien edustajien kanssa sopivan rahoituslähteen löytämiseksi rahoittamaan Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymistoimenpiteitä. Yleissuunnitelman pohjalta tullaan rakentamaan Päijät-Hämeen alueelle laajamittainen hankekokonaisuus vuosille toteuttamaan laadittua matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelmaa. Lahti Region Oy:n kansainvälistymistyöryhmä on laatinut yleissuunnitelman yhteistyössä jyväskyläläisen konsulttitoimisto CreaMentors Oy:n kanssa. Kasvua matkailuun -valmisteluhankkeen päätoimenpiteenä oli laatia Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelma vuosille JOHDANTO 5

4 1 KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT YRITYS- JA SIDOSRYHMÄKYSELY PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEEN TOIMIJOILLE CreaMentors Oy toteutti kaksi sähköistä kyselyä, joista toisen kyselyn kohderyhmänä olivat alueen yritysten ja organisaatioiden edustajat ja toisen sidosryhmien edustajat. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää yrityskentän, eri matkailusidonnaisten organisaatioiden ja sidosryhmien näkemyksiä Päijät-Hämeen matkailuelinkeinon kansainvälistymisen nykytilasta ja tulevaisuuden tavoitteista. Lisäksi kyselyn tarkoituksena oli saada käsitys yrityskentän tahtotilasta kansainvälistymisen osalta sekä kartoittaa alueella toimivien palveluntuottajien kansainvälisille markkinoille suunnatut tuotteet ja palvelut nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, joka sisälsi sekä strukturoituja monivalinta- että avoimia kysymyksiä. Kyselylomake lähetettiin kaikkiaan 282 vastaanottajalle, joista 217 edusti yrityskenttää tai organisaatiota, vastaavasti 65 sidosryhmiä. Otantalähteenä käytettiin Lahti Region Oy:n rekisteriä. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi kaikkiaan 70 henkilöä, joista 23 % eli 50 vastaajaa olivat yritysryhmän ja eri organisaatioiden edustajia. Sidosryhmille suunnattuun kyselyyn vastasi 20 sidosryhmän edustajaa, vastausprosentin ollessa 30,7 %. YRITYSKYSELYN TULOKSET TIIVISTETTYNÄ Kyselyyn vastanneista 90 %:lla on tällä hetkellä ulkomaisia asiakkaita ja 64 % ilmoitti, että heillä on kansainvälistymissuunnitelmia myös tulevaisuudessa. Eniten ulkomaisia asiakkaita kävi kesäkautena ja toiseksi eniten talvikautena. Tällä hetkellä kolme tärkeintä ulkomaisten asiakkaiden kotimaata olivat Venäjä, Ruotsi ja Saksa. Vuoden 2014 osalta on selkeästi nähtävissä venäläisten matkailijoiden määrän vähentyminen. Yleisimpänä syynä tähän nähtiin heikko maailmantalouden tilanne, talouspakotteet ja Ukrainan kriisi. Vastaajilta kysyttiin myös kiinnostavimpia päämarkkina-alueita tulevaisuudessa. Kiinnostavin on edelleen Venäjä. Toiseksi kiinnostavammaksi nousi Saksa, kolmanneksi Alankomaat ja neljänneksi Iso-Britannia. Aasian markkinoista Kiina nousi kiinnostavuudeltaan viidenneksi. Tällä hetkellä ulkomaisille asiakkaille tarjotaan majoitus- ja ravintolapalveluiden lisäksi virkistys- ja ohjelmapalveluita, välinevuokrausta sekä hyvinvointipalveluita. Kesäaktiviteettien osalta suosituimpia aktiviteetteja olivat kalastus, patikointi ja melonta. Talviaktiviteeteista suosituimpia olivat maastohiihto, talvikalastus sekä lumikenkäretket. Hyvinvointipalveluiden osalta ulkomaisille asiakkaille tarjottiin rentoutumiseen liittyviä palveluita (sauna, hiljentymiskohteet). Kyselyllä kartoitettiin myös vastaajien halukkuutta tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä panostuksiin myyntiin ja markkinointiin kansainvälisten markkinoiden osalta tulevaisuudessa. Lähes kaikki vastaajat olivat halukkaita panostamaan tuotteidensa ja palveluidensa kehittämiseen (majoitus-, ravintola-, hyvinvointi-, kokous-, ostos-ja oheispalvelut). Tuotekehityksen tueksi 96 % yrityspuolen kyselyyn vastanneista oli kiinnostuneita tekemään yhteistyötä Päijät-Hämeessä toimivien palveluntuottajien kanssa. 70 % vastanneista oli valmiita tekemään yhteistyötä myös muissa maakunnissa olevien toimijoiden kanssa. Yhteistyön mahdollisuudet nähtiin mm. markkinoinnin, matkailu- ja oheispalveluiden tuottamisen, majoitus- ja kokouspalveluiden sekä hyvinvointipalveluiden osalta. Yritykset arvioivat ulkomaisten matkailijoiden määrän kasvaneen vuodesta 2012 vuoteen 2013 keskimäärin 1,9 prosenttiyksikköä. Syynä määrän kasvuun nähtiin tehdyt investoinnit sekä uudet tuotteet ja palvelut. KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT 7

5 SIDOSRYHMÄKYSELYN TULOKSET TIIVISTETTYNÄ VALTAKUNNALLISET, MAAKUNNALLISET JA KUNNALLISET STRATEGIAT Sidosryhmäkyselyn vastaajajoukko koostui Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden, Nastolan, Orimattilan, Sysmän tai useamman kunnan yhteenliittymän edustajista. Kyselyyn ei saatu vastauksia määräaikaan mennessä Hartolasta, Hämeenkoskelta, Kärkölästä ja Padasjoelta. 60 % vastaajista edusti viranhaltijoita, 10 % luottamushenkilöitä ja loput 30 % olivat joko hallituksen jäseniä, toimihenkilöitä tai työskentelivät opetus-/kehittämistehtävissä. Sidosryhmän edustajat näkivät matkailun nykytilan Päijät-Hämeessä kansainvälisten markkinoiden näkökulmasta katsottuna vaatimattomana. Alueella nähtiin kuitenkin olevan potentiaalia ulkomaisten matkailijoiden määrän kasvattamiseksi. Vastaajat kokivat, että tähänastisessa matkailumarkkinoinnissa on keskitytty lähinnä vain Venäjään kohdealueena. Venäjän lisäksi potentiaalisina kohdemarkkinoina vastauksissa nostettiin esiin Aasia ja Keski-Eurooppa. Keskeisiksi alueen vetovoimatekijöiksi nostettiin luontomatkailu, tapahtumat ja riittävän laadukas majoitustarjonta. Kunnissa matkailumarkkinointi on pääasiassa organisoitu Lahti Region Oy:n kautta. Osassa kunnista, joissa ei ole omaa matkailutointa, matkailu on osa kunnan elinkeinotoimea. Matkailuinfraan panostaminen tapahtuu pääasiassa käytettävissä olevien määrärahojen avulla. Tällä hetkellä matkailu on huomioitu Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden ja Sysmän strategioissa. Sidosryhmien vastaajat suhtautuivat myös kuntien väliseen ja/tai ylimaakunnalliseen yhteistyöhön pääasiassa erittäin positiivisesti ja sitä pidettiin tärkeänä. Yhteistyön nähtiin tuovan lisää resursseja ja uusia markkinointimahdollisuuksia varsinkin pienempiin kuntiin. Vastaajajoukko näki, että tulevaisuudessa yhteistyötä tulisi kehittää ja laajentaa entisestään paremman kilpailuedun saavuttamiseksi. Työstettäessä Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelmaa työryhmä perehtyi keskeisimpiin Päijät-Hämeen matkailun kehittämiseen vaikuttaviin strategioihin, jotka ohjaavat matkailun kehittämistyötä. Näitä ovat valtakunnalliset, maakunnalliset ja kunnalliset strategiat sekä lisäksi matkailutoimialan oletettu tuleva kehitys ja trendit. SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA Suomen matkailustrategian lähtökohtana on suomalaisen matkailuelinkeinon kasvaminen, kannattavuus ja menestyminen kilpailussa kansainvälisistä matkailijoista. Tavoitteena on lisätä ulkomaista matkailukysyntää eli suomalaisen matkailuelinkeinon ja matkailusidonnaisten palveluiden myyntiä ulkomaisille asiakkaille. Tavoitteet ja toimenpiteet on jaettu matkailustrategiassa: 1. SISÄISEEN MATKAILUSEKTORIN KEHITTÄMISEEN 1. Sisäisessä matkailusektorin kehittämisessä tavoitteina ja toimenpiteinä ovat: Matkailukeskittymien ja -verkostojen vahvistaminen: Matkailukeskukset tai muut maantieteelliset (kuten kaupungit) toimivat myynnin veturiroolissa ja muut verkostoituneet toimijat ovat sitä kautta asiakkaiden löydettävissä. Verkottumisessa vastuu on alueorganisaatioilla. Yhteismarkkinoinnissa kansainvälisesti alueilla yhteistyössä Visit Finlandin kanssa. Yritysten kasvun ja kehittymisen tukeminen kotimarkkinoilla ja kansainvälisesti (matkailuyritysten tuotekehitys, liiketoimintaosaaminen, teemapohjaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisen jatkaminen). Vastuu valtakunnallisten tuotekehitysohjelmien koordinaatiosta on Visit Finlandilla, teemapohjaisten tuotteiden kehittämisestä puolestaan yrityksillä ja alueorganisaatioilla esim. hankkeiden kautta. Kestävän kehityksen huomioiminen matkailussa Matkailualan koulutuksen kehittäminen ja osaamisen parantaminen Matkailualueiden infrastruktuurin parantaminen Tutkimus- ja markkinatiedon parempi hyödyntäminen 2. SUOMEN MATKAILUMAAKUVAN VAHVISTAMISEEN 2. Suomen matkailumaakuvan vahvistamisessa koordinaatiovastuu on Visit Finlandilla. Matkailumaakuvaa vahvistetaan siten, että Suomesta tulee haluttavampi matkakohde, jota tukee oikeanlainen kansainvälinen näkyvyys. Suomen matkailumaakuvan ytimen muodostavat 4 C:tä: Credible (luotettava), Contrasts (myönteinen vastakohtaisuus), Creative (luovuus) ja Cool (puhdas, raikas, mutta samalla rento). Matkailumaakuvaa vahvistetaan matkailumarkkinoinnilla ja kansainvälisen näkyvyyden lisäämisellä. 3. YLEISTEN ELINKEINOPOLIITTISTEN LÄHTÖKOHTIEN VAHVISTAMISEEN 3. Yleisten elinkeinopoliittisten lähtökohtien vahvistamiseen ja parantamiseen voidaan vaikuttaa valtion elinkeinopolitiikalla, joka luo toimintaedellytyksiä matkailualan kilpailukyvyn vahvistamiseksi maiden välisessä kilpailussa. Määrillisissä tavoitteissa vuoteen 2020 mennessä mainitaan mm. Suomeen saapuvien ulkomaisten matkailijoiden (viipymä vähintään yksi yö) määrän kasvaminen 5.1. miljoonaan. 8 KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT 9

6 MEK KEHITTÄMISSTRATEGIAT KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE Kehittämisstrategiat ohjaavat Matkailun edistämiskeskuksen kehittämistyötä ja linjaavat samalla kansallisella tasolla koko elinkeinon kehittämistyön suuntaviivat ja päämäärän. Kehittämisstrategiat ovat teemakohtaisia: kulttuuri-, talvi-, hyvinvointi- ja luontomatkailu (kesäaktiviteetit) ja ne määrittelevät kyseisen teeman kehittämisen painopisteet koko Suomessa. Teemojen tulisi näkyä kehittämisessä esim. rahoitettujen hankkeiden aiheina, mikä tarkoittaa alueen valitseman / valitsemien teeman / teemojen kehittämisalueiden ja toimenpiteiden huomioimisen tulevissa hankesuunnitelmissa. Kussakin kehittämisstrategiassa on valittu temaattiset painopistealueet eli kehittämiskohteet ja tavoitteet. Kehittämisen kulmaksi voidaan ottaa moduulipohjainen tuotekehitys, jolloin perustuote pysyy samana, mutta moduuleilla voidaan sisältöä trendien ja kohderyhmien mukaan. Kulttuurimatkailun kehittämisstrategiassa valittuja temaattisia painopistealueita ovat: Suomalainen elämäntapa ( Live like a local, tutustuminen suomalaisiin, paikallisuuteen ja näiden kokeminen sekä kaupungissa että maaseudulla, saunatavat, saunakulttuuri, juhlat) Ruoka ja ruokateemaisten tuotteiden kehittäminen Design ja arkkitehtuuri Luovan talouden sektorit (käden taidot, elokuva, peliteollisuus) Kehittämisen lähtökohdaksi on nostettu kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen kansainvälisille markkinoille ja kulttuuristen elementtien sisällyttämistä muihin matkailutuotteisiin, kuten luontomatkailuun ja kesäaktiviteetteihin Culture in Nature yhdistelminä tai muihin teemoihin kuten talvi ja hyvinvointi (monipuoliset, asiakkaiden tarpeiden mukaan joustavat palvelupaketit). KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT 11

7 Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategiassa puolestaan valitut kehittämiskohteet on valittu teemakokonaisuuksien (Finrelax, hemmottelu sekä ter veysja kuntoliikunta) pohjalta. Temaattiset painopistealueet ovat: Suomalainen sauna (mm. saunomistavat, saunaperinteet, erilaiset saunat, saunayoga) Puhdas luonto (mm. liikkuminen luonnossa, hyvinvointi metsästä, hiljaisuus, valo ja kaamos) Ruoka (mm. lähi- ja luomuruoka, Suomen luonnon antimet) Suomalaiset hoidot (mm. Kalevalainen jäsenkorjaus, suomalaiset hoitotuotteet ja välineet) Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä tuotteita uusia sisältöjä hyödyntäen ja sisällyttäen keskeisiä hyvinvoinnin elementtejä (suomalainen sauna, puhdas luonto, ruoka ja hoidot) luonto ja kulttuurituotteisiin paketoimalla ne monipuolisesti. Lisäksi tavoitteena on lisätä yhteistyötä matkailutoimijoiden ja hyvinvointialan, laitevalmistajien ja hoitotuotteita tuottavien tahojen välillä ja hyödyntää Finrelax tavaramerkkiä laadultaan hyvätasoisissa hyvinvointituotteissa. Päivitetyssä talvimatkailun kehittämisstrategiassa kehitettäviksi osa-alueiksi on valittu: Tuotekehityksen edistäminen (asiakaslähtöisten tuotteiden kehittäminen ja niiden toimiva paketointi, laadun parantaminen, Etelä-Suomen ja Keski Suomen talvitarjonnan kehittäminen) Yhteistyön lisääminen ja verkostoituminen (toimiva verkostoituminen näkyy parempana bisneksenä) Myynnin ja markkinoinnin monipuolistaminen (koko maan talvitarjonnan näkyvyys, innovatiivinen markkinointi) Saavutettavuuden säilyttäminen ja parantaminen (koko alan keskeinen haaste). Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä tuotteita, jotka huomioivat suomalaisen elämäntavan, ruuan sekä muiden tuoteteemojen, kulttuurin, luonnon ja hyvinvoinnin yhdistämisen. Lisäksi tavoitteena on talvitarjonnan kirjon lisääminen ja uusien palveluiden kehittäminen (esim. suomalaisen kansantaruston hyödyntäminen tuotteissa, lapsiperheiden huomioiminen, revontulimatkailun monipuolistaminen). Luontomatkailun kehittämisstrategia keskittyy kansainvälisille markkinoille tähtäävään kesäajan luontomatkailuun (kesäaktiviteetit) ja pääasiassa vapaa-ajan matkailijoihin. Strategiassa luontomatkailu määritellään aktiviteettien kautta, jolloin luonto toimii tuotteen vetovoimana ja sitä hyödynnetään tuotteessa. Luontoaktiviteettimatkailun tuotetarjonta on laaja kun mukaan luetaan sekä vesistömatkailuun liittyvät tuotteet, että perinteiset luonnossa liikkumiseen liittyvät tuotteet. Teeman kehitettäviksi osa-alueiksi on valittu: Helppotasoiset aktiviteetit (tuotetarjonta on helppotasoista, helposti löydettävää, helposti saavutettavaa, helposti ostettavaa, helposti kulutettavaa ja tarjolla on lyhytkestoisia aktiviteetteja, joita on helppo lisätä matkaohjelmaan, olivat ne sitten itse koottu omatoimisesti tai matkanjärjestäjän tarjoamana) Puhtaus (luonto, vesistöt, ilma, ruoka) Kansallispuistojen kehittäminen (yritysyhteistyö ja valikoidut kärkireitit) Tuoteteemojen yhdistäminen Majoituskohteiden saaminen vahvemmin mukaan luonnon matkailulliseen hyödyntämiseen Parempi tuotetarjonnan kohdentaminen lapsiperheille ja senioreille 12 KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT 13

8 PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA Keväällä 2009 valmistuneessa matkailustrategiassa Päijät-Hämeen matkailun visioksi on määritelty seuraava: VISIO Päijät-Häme on Suomen yhteiskuntavastuullisin hyvinvointija tapahtumamatkailun maakunta, joka tarjoaa asiakkailleen monipuolisen palveluverkoston. Päijät-Hämeen matkailuelinkeino hyödyntää pääkaupunkiseudun vetovoimaa ja Pietarin läheisyyttä. Matkailun strategisiksi painopisteiksi on nostettu yhteiskuntavastuu, tapahtumamatkailu, hyvinvointimatkailu (luonto ja vesistö, liikunta- ja hemmottelulomat, kulttuuripalvelut) sekä Pietarin että pääkaupunkiseudun läheisyyden hyödyntäminen. Painopisteet konkretisoituvat tavoitteina, joista keskeisimmiksi voidaan nostaa mm. hyvinvointimatkailupalvelutuotteiden kehittäminen, koko maakunnan kattavan yritysten, järjestöjen ja kulttuuritoimijoiden muodostaman palveluverkoston luominen Päijät-Hämeeseen, Pietarista ja pääkaupunkiseudulta tulevien matkailijamäärien kasvattaminen sekä pääkaupunkiseudulla vierailevien kansainvälisten matkailijoiden saaminen myös Päijät-Hämeeseen. PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUTUMATKAILUN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma syventää Päijät-Hämeen matkailustrategiaa maaseutumatkailun osalta. Kehittämissuunnitelman päämäärät noudattelevat edellä esitettyä matkailustrategian visiota ja painopisteitä sekä valtakunnallista matkailustrategiaa. Maaseutumatkailun kehittämisen päämäärät vuoteen 2015 ovat: 1. Maaseutumatkailupalveluiden ympäristövastuullisuuden parantuminen 2. Teemakohtaisten matkailutuotteiden ja palveluverkoston kehittyminen 3. Tehokas sähköisten ja muiden markkinointikeinojen käyttö yrityksissä. 4. Kansainvälistyminen 5. Matkailun tukipalveluiden kehittyminen Päämäärien saavuttaminen vaatii maaseudun matkailuyritysten toimintaedellytysten parantamista, teemapohjaiseen tuotekehitykseen panostamista (Visit Finlandin kehittämisstrategiat), pienten ja isojen matkailuyritysten keskinäisen yhteistyön syntymistä ja vahvistumista sekä alueellisten ja valtakunnallisten kehittämistoimenpiteiden työnjakoon ja yhteistyöhön perustuvan kehittämisprosessin vahvistamista. PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMA Päijät-Hämeen maakuntaohjelma korostaa voimakkaasti kansainvälistymistä ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamisen verkostoja Päijät-Hämeen maakuntastrategian 2040 pohjalta. Maakuntaohjelman toimintalinjat ovat 1. globaali elinkeinoelämä ja osaaminen, 2. hyvinvoiva väestö ja 3. kestävä ympäristö. Ensimmäisen toimintalinjan alle kuuluu osa-alueena matkailun ja palveluiden uudet luovat ratkaisut, jossa viitataan maakunnallisen matkailustrategian tehokkaaseen toteuttamiseen entistä monipuolisemman palveluverkoston rakentamisella (yritykset, järjestöt ja kulttuuritoimijat). Verkoston tavoitteena olisi tuottaa mm. tapahtuma- ja hyvinvointimatkailuun liittyviä palveluita, joista etenkin hyvinvointimatkailuun on odotettavissa kasvua Venäjän markkinoiden lisäksi keskieurooppalaisten ja aasialaisten matkailijoiden osalta. KUNTASTRATEGIAT JA YLEISSUUNNITELMAT 4 Yleisesti voidaan todeta, että matkailu ja matkailuun olennaisesti liittyvät osa-alueet ovat kehittämisen kohteena useassa Päijät-Hämeessä sijaitsevassa kunnassa. Lahden kaupungin strategiassa matkailu on osa vapaa-ajan palveluiden kehittämistä. Alueella kehitetään vetovoimaa vahvistavia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa. Lahden seudulle on lisäksi laadittu Lahden seudun matkailun ja asumisen markkinoinnin masterplan, jonka tärkeimpänä tavoitteena on koko maakunnan vetovoiman ja houkuttelevuuden kasvattaminen yhteisen kattoimagon avulla. Vastuu tavoitteen toteuttamisesta on Lahti Region Oy:llä, joka on seudullinen markkinointi- ja myyntiyhtiö. Lahti Region Oy:n tehtäviin kuuluvat: aluemarkkinointi (alueen tunnettuuden kasvattaminen, asumisen markkinointi (asukasmäärän kasvu), matkailun markkinointi (matkailutulon ja matkailuelinkeinon kasvu alueella), kokous - ja tapahtumamatkailu sekä matkailun kehitys kattaen muun muassa alueen matkailutoimialan kehittämishankkeiden edistämisen ja kansainvälistymisprojektit. Hollolan kuntastrategiassa matkailualojen kehittämisen kärjiksi on nostettu Messilän ja Pyhäniemen alueet kaavoituksen edistämisen näkökulmasta. Etelä -Päijänteen alueen kahden kunnan, Asikkalan ja Sysmän kuntien strategioissa on matkailu nostettu yhdeksi kehittämiskärjeksi. Lisäksi alueen kolmas kunta, Padasjoki, on tehnyt erillisen matkailun yleissuunnitelman vuosille Asikkalan kunnan elinkeinostrategiassa korostetaan matkailun ja vapaa-ajanasumisen ympärivuotisuuden edistämistä. Strategian toimenpideohjelmassa tavoitteeksi määritellään kunnan kehittäminen eteläisen Päijänteen ympärivuotiseksi matkailun sydämeksi. Toimenpiteet tämän tavoitteen saavuttamiseksi sisältävät matkailun tuotteistamisen, tapahtumatarjonnan monipuolistamisen, kanavan alueen infran parantamisen sekä tunnettuuden vahvistamisen. Toiminnan toteutumista seurataan erillisin mittarein. Sysmä itsenäisenä tulevaisuuteen strategiassa tavoitteena on puolestaan Sysmän kunnan kehittynyt matkailutoimiala, joka kattaa mm. kelluvan kylän matkailun majoitustilana ja nähtävyytenä, luonnon ja maiseman tuotteistuksen, toimivat satama-alueet, Pinxin alueen kokonaisuuden sekä alueelle suuntautuvan ympärivuotisen kansainvälisen matkailun. Padasjoen kuntastrategiassa matkailun kärjeksi on nostettu puhdasvetinen Päijänne, kansallispuistot sekä majoitustoiminta. Padasjoki on lisäksi työstänyt erillisen matkailun yleissuunnitelman vuosille syksyn 2014 aikana. Matkailun yleissuunnitelmassa nostetaan esiin kehittämisen kärjiksi Laivarannan sataman, Kullasvuoren ja Mainiemen alueet. Lisäksi suunnitelmassa huomioidaan vesistön ja luonnon hyödyntäminen matkailullisina vetovoimatekijöinä. Kohderyhmiksi on määritelty kotimaisten matkailijoiden lisäksi venäläiset, keskieurooppalaiset ja aasialaiset, jotka etsivät hyvinvointia rentoutumisen ja aktiviteettien muodossa eli ns. modernit humanistit. Kaksi itähämäläistä kuntaa, Hartola ja Sysmä, toimivat tiiviissä yhteistyössä Heinolan kaupungin kanssa. Heinolan kaupunki sekä Sysmän ja Hartolan kunnat ovat yhdessä työstäneet Heinolan seudun matkailun master planin, jossa on määritelty matkailun strategiaohjelma vuosille sekä matkailu- ja palvelualojen kasvuohjelma vuosille Heinolan seudun matkailun visiossa määritellään alueen olevan vuonna 2020 metropolialueen vapaa-ajan matkailun keskus, joka tarjoaa innovatiivisia vapaa-ajanpalveluja yhdistämällä monipuoliset asumisen ja majoittumisen muodot, tapahtumat, liikunta- ja hyvinvointipalvelut, kulttuuripalvelut sekä erilaisia harrastamiseen liittyviä sisältöjä. Kehittämistyö kohdistetaan liikunta- ja hyvinvointi-, kulttuuri-ja vesistömatkailuun ja kohderyhmiksi on valittu kotimaiset aktiviteettilomailijat, vapaa-ajan asukkaat, päiväkävijät erityisesti metropolialueelta, venäläiset ja keskieurooppalaiset vapaa-ajan matkailijat sekä +50 vuotiaat. Heinolan seutu on toteuttanut myös Hyvinvointimatkailuverkostoista kansainvälistymistä -hankkeen, jossa kehittämisen painopisteeksi valittiin hyvinvointimatkailu. Kotimaan markkinoiden lisäksi suunta otettiin ensimmäisessä vaiheessa kansainvälisille markkinoille panostaen ensin nykyisiin vahvuuksiin ja kontakteihin (Venäjä) ja vuoden 2015 aikana mm. Iso-Britanniaan ja Saksaan sekä lisäksi Kiinaan ja Japaniin. 14 KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT 15

9 MATKAILUN KEHITYS JA PÄIJÄT-HÄMEEN NYKYTILA TILASTOJEN VALOSSA 5 LYHYT KATSAUS MATKAILUN TRENDEIHIN SUOMEN NÄKÖKULMASTA 6 UNWTO (World Tourism Organization) arvioi matkailun kasvavan Euroopassa vuosittain keskimäärin 3 % vuoteen 2020 mennessä (1995: 336 milj., 2010: 527 milj, 2020: 717 milj.). Suomessa ulkomaalaisten yöpymisten kehitys on ollut positiivista myös vuosina 2012 ja 2013, kasvun ollessa vuonna 2013 yhden prosentin luokkaa ja kokonaisyöpymisten määrän ollessa lähes 5.9 miljoonaa. Korkein kasvuprosentti oli Japanista (16 %), mutta EU on edelleen Suomen matkailun tärkein markkina-alue. Tärkeimmän yksittäisen ulkomaanmarkkinan Venäjän yöpymiset kasvoivat edelleen (7 %), mutta jo hieman hitaammin kuin edellisvuosina. Vuoden 2014 osalta (tammi-syyskuu) tilastot näyttävät ulkomaisten yöpymisten osalta hieman laskua (-1.6 %) edellisvuoteen verrattuna. Etenkin venäläisten yöpymiset ovat vähentyneet koko maan osalta tilastoja tarkasteltaessa. Päijät-Hämeen majoitusliikkeiden kaikki rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 10 % vuodesta 2009 vuoteen Vuonna 2011 rekisteröityjen yöpymisten (kotimaiset ja ulkomaiset yöpymiset yhteensä) määrä nousi ensimmäisen kerran yli Viiden vuoden ( ) tarkasteluajanjaksolla kokonaisyöpymisistä ulkomaisten yöpymisten osuus on ollut vain hieman yli 15 %. Vuoden 2014 osalta (tammi-syyskuu) tilastot näyttävät ulkomaisten yöpymisten osalta kasvua 11.4 % (1-9/2013: , 1-9/2014: ) Päijät-Hämeessä. Valittujen markkina-alueiden osalta hollantilaisten, saksalaisten ja kiinalaisten yöpymisten kokonaismäärä on kasvanut tammi-syyskuusta 2013 tammi-syyskuuhun 2014, ainoastaan brittiläisten yöpymisten määrässä on ollut laskua. Venäjän tilanteesta huolimatta myös venäläisten yöpymisten määrä on lisääntynyt vuodesta 2013 vuoteen 2014 tammi-syyskuussa 3.3 % Kaikki yhteensä, kotimaiset ja ulkomaiset yöpymiset Päijät-Hämeessä Kaikki yhteensä Kotimaiset yöpymiset Ulkomaiset yöpymiset Suomen matkailustrategian 2020 päivitystyössä nostettiin esiin kolme perustrendiä, jotka ohjaavat matkailumarkkinoiden kehitystä: 1. Ympäristötietoisuuden korostuminen 2. Asiakasryhmien pirstaloituminen 3. Internetin merkityksen kasvu Asiakasryhmien pirstaloituminen näkyy matkailijarakenteen muuttumisena eri ikäisiin ja erilaiset elämäntavat omaaviin yksilöihin ja uusiin matkailijaryhmiin, joissa etenkin ikääntyvien ja ympäristötietoisten matkailijoiden merkitys korostuu nykyisestä. Matkailun keskeisimpiä teemoja matkailutuotteiden kysyntä-ja tarjontapuolella maailmalla ovat: 1. ympäristötietoisuus ja vastuullisuus (green travel, sustainable travel), 2. turvallisuus ja 3. autenttisuus ja ainutlaatuisten matkakokemusten haku. Ympäristötietoisten asiakkaiden määrä kasvaa edelleen ja he arvioivat matkakohdettaan ja matkan mielekkyyttä luonnon hyvinvoinnin näkökulmasta. Autenttisuus, ainutlaatuisuus ja paikallisuus puolestaan korostuvat matkailuelämysten hakemisessa, yksilöllisissä ja merkityksellisissä kokemuksissa, joita matkalta odotetaan. Internetin ja etenkin sosiaalisen median merkityksen kasvu näkyy matkan suunnitteluvaiheesta matkakokemusten jakamiseen matkan aikana ja matkan jälkeen. Sosiaalisen median lisäksi tietoa ja suosituksia haetaan myös paikallisesti matkakohteessa matkailuun liittyvien applikaatioiden kautta, mikä mahdollistaa matkan kustomoinnin jopa matkan aikana. Matkailumarkkinoinnissa puolestaan matkailubrändit voivat hyödyntää entistä vahvemmin matkailijoiden itsensä tuottamaa materiaalia. Nousevina trendeinä voidaan pitää myös hyvinvointiin ja terveyteen sekä tapahtumiin liittyvää matkailua. Hyvinvointimatkailu kasvavana trendinä on jo tiedostettu Suomessa, mutta tällä hetkellä tuotetarjonta kansainvälisille markkinoille on vielä vähäistä. Hyvinvointimatkailussa Suomen näkökulmasta keskeisiä teemoja ovat sauna, luonto, perinteiset suomalaiset hoitomuodot kuten turvehoidot, yrttihoidot ja jäsenkorjaukset. Edellä mainittujen trendien lisäksi on selkeästi havaittavissa kasvua lyhytlomissa, jolloin yhden pidempikestoisen matkan sijasta halutaan useita erilaisia kokemuksia ja tehdään useampia lyhytlomia. 16 KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT KANSAINVÄLISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT 17

10 2 KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISSUUNNITELMA Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelmassa huomioidaan taustakyselyn tulokset sekä olemassa olevat valtakunnalliset, maakunnalliset ja kuntakohtaiset strategiat. Suunnitelma luo tuotekehityksen, markkinoinnin ja myynnin suuntaviivat Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymiselle erityisesti valitut markkina-alueet huomioiden. Yleissuunnitelma on voimassa vuoteen 2017 saakka ja sisältää Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen vision ja tavoitteet, valitut päämarkkina-alueet kohderyhmineen, tuoteteemojen kehittämisen sekä organisoitumis - ja toimintamallin. KANSAINVÄLISTYMISEN VISIO Yleissuunnitelman taustakyselyssä yritys - että sidosryhmien vastaajia pyydettiin määrittelemään Päijät-Hämeen vahvuudet kansainvälisillä markkinoilla. Kumpikin vastaajajoukko näki Päijät-Hämeen vahvuuksina ja kilpailuetuina: monimuotoisen luonnon ja vesistöt keskeisen sijainnin suhteessa pääkaupunkiseutuun, Pietariin ja muihin Etelä-Suomen alueisiin Myös alueen turvallisuus ja monipuoliset palvelut arvioitiin vahvoiksi kilpailueduiksi markkinoilla. Päijät-Häme tarjoaa kansainvälisille markkinoille ympärivuotisesti alueen luonnollisiin vahvuuksiin (Etelä-Päijänne, Vesijärvi, Salpausselän harjumaastot, puhdas vesi ja luonto, liikunta- ja talviurheilumahdollisuudet) liittyviä tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Lisäksi Päijät-Häme houkuttelee kansainvälisiä asiakkaita moniulotteisilla musiikki-, urheilu- ja liikuntatapahtumillaan. KANSAINVÄLISTYMISEN VISIO LAHTI REGION IS THE SOURCE OF NATURAL WELLBEING WITH HUNDREDS OF LAKES AND CONTRASTING EVENTS IN SOUTHERN FINLAND AROUND THE YEAR. PÄIJÄT HÄME ON LUONNOLLISEN HYVINVOINNIN KESKUS MONIULOTTEISINE TAPAHTUMINEEN YMPÄRI VUODEN

11 KANSAINVÄLISTYMISEN TAVOITTEET KANSAINVÄLISTYMISEN KOHDERYHMÄT TOIMINNALLISET JA LAADULLISET TAVOITTEET Päijät-Hämeen toimijoiden tuotteita ja palveluita on kehitetty kansainvälisten kohdemarkkinoiden vaatimuksien tasolle (selkeästi tuotteistettu) Alueen tuotteita on myynnissä valituilla markkina-alueilla (joko paketoituna kokonaisuuksina tai suoraan) sekä kokonaan uusilla matkanjärjestäjillä että ns. vanhoilla tuttavuuksilla, joilla ei tällä hetkellä ole myynnissä alueen tuotteita Alueen tuotteita on visitfinland.com -portaalissa Alueorganisaatiolla ja / tai matkailualan yrityksillä on markkina-aluekohtaisia yhteistyökumppaneita ja verkosto Alueen palveluntuottajat ja matkailusidonnaiset toimijat tekevät yhteistyötä sekä maakunnallisesti että ylimaakunnallisesti Alueelle toteutetaan vuosittain sekä lehdistö-, bloggari - että matkanjärjestäjävierailuja Päijät-Hämeelle on rakennettu kansainvälinen matkailubrändi (master plan) IMAGOLLISET TAVOITTEET Päijät-Häme erottautuu Etelä-Suomessa puhtaalla vesistöllään, koskemattomalla luonnollaan, kompaktilla kokonaisuudellaan, monipuolisella majoitustarjonnallaan ja palveluverkoston helpolla saavutettavuudella. Monipuolisella palveluverkostolla tarkoitetaan tässä sekä Päijät-Hämeessä että lähimaakunnissa sijaitsevia palveluntarjoajia, joita voidaan hyödyntää tuotannossa. SUUNTAA-ANTAVAT MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET Ulkomaisten matkailijoiden rekisteröityjen yöpymisten määrä Päijät-Hämeessä 2017: majoitusvuorokautta, + 10 % kasvu vuoteen 2014 verrattuna KASVU PÄÄKOHDEMAIDEN OSALTA 2016 (REKISTERÖIDYT YÖPYMISET) Venäjä Saksankielinen Eurooppa Iso-Britannia Alankomaat Aasia KASVU PÄÄKOHDEMAIDEN OSALTA 2017 (REKISTERÖIDYT YÖPYMISET) Venäjä Saksankielinen Eurooppa Iso-Britannia Alankomaat Aasia Muu majoitus ja päiväkävijät: haetaan 3 % kasvua vrt. vuoteen 2014 Matkailu- ja tapahtumatulo: haetaan 10 % kasvua vrt. vuoteen 2014 Matkailualan työllistävä vaikutus Päijät-Hämeessä (suora / epäsuora): haetaan 10 % kasvua vrt. vuoteen 2014 Päijät-Hämeen osuuden kasvu valituilla markkina-alueilla Suomea jo myyvien tai uusien matkanjärjestäjien tuotannossa lahtiregion.fi ja visitpaijanne.fi -sivustojen ulkomaisten kävijämäärien nousu Lähtötilanne tuotannon osalta markkina-alueilla kartoitetaan kansainvälistymishankkeessa, jossa myös täsmennetään mm. määrällisiä tavoitteita toiminnallisten tavoitteiden osalta (esim. tuotteiden lukumäärä visitfinland. com - portaalissa, vuosittaisten lehdistö - ja matkanjärjestäjävierailujen lukumäärä, rekisteröidyt yöpymiset). Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen kohderyhmänä ovat tuoteteemoittain ja päämarkkina-aluekohtaisesti valitut sekä Suomea jo myyvät matkanjärjestäjät ja matkatoimistot että uudet matkanjärjestäjät ja matkatoimistot (mahdollisesti laajennettuna muut venäjänkieliset alueet, saksankielinen Eurooppa ja Japani). Lisäksi kohderyhminä ovat harrasteryhmät, tapahtuma- ja kongressijärjestäjät / -kävijät, asiantuntijavierailuryhmät sekä Visit Finlandin kohderyhmämäärittelyn mukaisesti Modernit Humanistit. JÄLLEENMYYJÄT Potentiaaliset jälleenmyyjät valitaan markkina-alueittain tukeutuen Visit Finlandin maaedustajien maakatsauksiin ja haastatteluihin. Suomea jo tuottavien ja myyvien matkanjärjestäjien lisäksi huomioidaan uudet, ns. special interest ja MICE -konseptiin erikoistuneet matkanjärjestäjät ja matkatoimistot. Lisäksi yhteistyökumppaneita kartoitetaan tutustumismatkojen, workshopien yms. kautta. INDIVIDUAALIMATKAILIJAT 7 Matkailun edistämiskeskus on tutkinut (yli eurooppalaista kuluttajaa tavoittanut tutkimus), kansainvälisen markkinoinnin kohderyhmänsä Modernit Humanistit -matkustuskäyttäytymistä kuudessa maassa: Saksassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Espanjassa, Italiassa ja Hollannissa. Tavoitteena oli selvittää millainen moderni humanisti on matkailijana ja miten he suhtautuvat erityisesti Suomeen matkakohteena. Tutkimuksen avulla tunnistettiin kolme ryhmää: kulttuurifanit, aktiiviset perheet ja MoHu -pariskunnat, joille jatkossa teemakohtainen tuotekehitys suunnataan. Kulttuurifaneja kiinnostaa kohteen aineeton kulttuuriperintö kuten paikallinen elämäntapa tai ruokakulttuuri ja persoonallinen lomailu maustettuna suomalaisen luonnon erityispiirteillä. Aktiiviset perheet näkevät vaivaa kokeakseen lomallaan kohteen parhaimmat palat. Lisäksi he suhtautuvat avoimin mielin kaikkiin uusiin elämyksiin ja heitä kiinnostavat reippaat, monipuoliset aktiviteetit sekä talvella että kesällä (kuten talvikalastus, kalastus, laskettelu, maastohiihto ja melonta). Modernit humanisti -pariskunnat ovat puolestaan avoimia ja uteliaita ja he haluavat löytöretkeillä sekä erottua valinnoillaan muista. Lisäksi he arvostavat vastuullisuutta ja ympäristötietoutta sekä paikallisuutta ja alueelle ominaisia erikoisuuksia. Erityisesti aktiivisten perheiden ja kulttuurifanien mieltymykset ja toiveet ovat Suomen kannalta tärkeimmät, joihin tuotekehitystoimenpiteitä kannattaa panostaa. Suurin potentiaali voidaan hyödyntää, kun matkatarjonta sisältää sekä luonto että kulttuurielementtejä. Siten tarjonnan ja tuotekehityksen suuntaaminen teemojen yhdistelmiin ja kulttuuristen elementtien sisällyttäminen muihin teemoihin ja paketteihin on tärkeää. En odota mitään ihmeellistä, haluan vain kokea suomalaisen luonnon, kulttuurin ja elämäntavan sellaisena kuin se on Lähde: Modernit Humanistit -työkirja, Visit Finland, Helsinki

12 KANSAINVÄLISTYMISEN MARKKINA-ALUEET Yleissuunnitelman taustakyselyssä yrityksiltä ja matkailusidonnaisilta organisaatioilta kysyttiin kiinnostavimpia markkina-alueita tulevaisuudessa. Kiinnostavimmaksi markkina-alueeksi nousi edelleen Venäjä (venäjänkieliset alueet), mutta Venäjän lisäksi uusiksi markkina-alueiksi kohosivat Saksa (huomioidaan myös muu saksankielinen Eurooppa), Hollanti, Iso-Britannia ja Kiina (huomioidaan myös Japani). Yleissuunnitelmassa käydään läpi lyhyesti Päijät-Hämeen näkökulmista kukin valitun markkina-alueen päämaat Visit Finlandin markkina-aluekatsauksen ja rekisteröityjen yöpymisten pohjalta. VENÄJÄ 8 Suomalaisten ja päijäthämäläisten näkökulmasta katsottuna Venäjällä on kaksi toisistaan jossain määrin poikkeava päämarkkina-aluetta viiden miljoonan asukkaan Pietari ja kymmenen miljoonan asukkaan Moskova. Sijaintinsa ja venäläisille sopivan tuotteensa ansiosta Suomen asema kilpailijoihinsa verrattuna on varsinkin Pietarissa huomattavan edullinen. Suomeen on hyvin helppo tulla ja lyhytlomien osalta Suomi nauttii suosiota pietarilaisten keskuudessa. Moskovasta katsottuna Suomi on tasavertaisempi kilpailijoihinsa nähden. Puhuttaessa muista venäläisistä Euroopan puoleisista miljoonakaupungeista on todettava, että siellä Suomi-kuva on kapea ja sieltä matkustetaan Suomeen pääasiallisesti vain vuodenvaihteen huippusesongille ja silloinkin useimmiten Helsinkiin tai Lappiin. Venäläisten yöpymiset lisääntyivät Päijät-Hämeessä prosentuaalisesti 92 % vuodesta 2009 vuoteen 2012 (2009: , 2012: ). Vuonna 2013 venäläisten yöpymisten lukumäärä laski 4.9 %. Venäläisten kotitalouksien heikentynyt tulokehitys ja ruplan heikentyminen ovat vuonna 2014 vähentäneet venäläisten matkailua myös Suomeen. Suomalaisiin majoitusliikkeisiin saapuneiden venäläismatkailijoiden määrä supistui tammi-marraskuussa 2014 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 13,6 %. Päijät-Hämeen osalta lasku on ollut maltillisempi: rekisteröityjen yöpymisten määrä on tammi-marraskuussa on laskenut 2,0 % edelliseen vuoteen verrattuna Venäläisten yöpymiset / /2014 Päijät-Häme yhteensä Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki Lahti Heinolan seutu: Heinola, Hartola, Sysmä Venäjän nykyisen tilanteen avainsana on epävarmuus. Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFITin syksyn 2014 ennusteen mukaan Venäjän talous ei kasva vuonna 2014 ja vuonna 2015 kasvun ennustetaan olevan vain vajaa prosentti, vuonna 2016 alle kaksi prosenttia. Ruplan kurssin heikentyminen ennätyksellisen alas lokakuussa 2014 ja Venäjän talouden vaikeudet heikentävät entisestään tulevan talven 2014/2015 matkailusesongin näkymiä. Kansalaisten palkkakehitys ei ole seurannut yleistä hintojen nousua tai ruplan kurssin laskua, mistä johtuen ostovoima menee entisestään alaspäin Venäjän keskuspankki lakkasi tukemasta ruplaa tukiostoin. Rupla päästettiin kellumaan ja sen arvo määräytyy kansainvälisilliä valuuttamarkkinoilla. Rupla on menettänyt arvostaan yli 40 prosenttia ajanjaksolla 1-11/2014. Joulukuussa 2014 ruplan arvon on vaihdellut päivittäin, keskimäärin yhdellä eurolla on saanut runsaat 69 ruplaa. Huonon taloustilanteen lisäksi Venäjällä on useita kansalaisryhmiä, jotka ovat erilaisten matkustuskieltojen piirissä. TUOTETEEMAT JA KOHDERYHMÄT VENÄJÄN MARKKINOILLA Venäjän markkinoiden osalta kiinnostavimmat tuoteteemat ovat hyvinvointi-, talvi- ja luontomatkailutuotteet sisältäen mökkilomat. Hyvinvointimatkailutuotteiden kehittämisen osalta Venäjän markkinoilla oikea kohderyhmä muodostuu MoHuista. Luontomatkailutuotteiden osalta puolestaan kalastus on suosituin aktiviteetti. Kesällä Suomi kilpailee Venäjällä samantyyppisen tuotetarjonnan osalta lähinnä muiden Pohjoismaiden ja Baltian kanssa. Baltian maat ovat hintatasoltaan edullisempia kuin Suomi ja tarjoavat esim. perhe- ja kylpylätuotteensa osalta vaihtoehdon Suomelle. Myös venäjänkielinen palvelu on ko. maissa huomattavasti parempaa kuin Suomessa. Mökkilomasegmentissä Suomella ei ole vakavasti otettavaa kilpailijaa. Suomella on kuitenkin maantieteellinen etulyöntiasema, joten suurin osa niistä matkailijoista, jotka menevät muihin Pohjoismaihin, tulevat automaattisesti käyneeksi myös Suomessa. Maantieteellinen läheisyys ja suora junayhteys Suomeen ovat maamme valttikortteja sekä Pietarissa että myös Moskovassa. Lisäksi Suomi nauttii huomattavan aikaisin aloitetun aktiivisen markkinoinnin tuloksista. Suomi on matkanjärjestäjille huomattavasti tutumpi kohde kuin kilpailijamaamme. Sen sijaan kuluttajiin kohdistuvan markkinoinnin osalta emme pysty saamaan samaa näkyvyyttä kuin esim. Norja. Päijät-Hämeessä kannattaa edelleen panostaa mökkituotteeseen, perhekohteisiin, ostoksiin, kalastukseen ja lyhytlomiin. Tuotekehityksen osalta panoksia kannattaa lisäksi laittaa lähiruokamatkoihin pietarilaisille ja perheille suunnattuihin kiertomatkoihin. Kohderyhmän muodostavat vuotiaat, keskiluokan edustajat, joilla tulot ovat niin suuret, että heillä ylipäätään on mahdollisuus matkustaa ulkomaille

13 POTENTIAALISET MATKANJÄRJESTÄJÄT Heinäkuussa 2014 alkoi matkanjärjestäjien konkurssiaalto Venäjällä. Sen seurauksena potentiaalisten matkailijoiden sekä matkatoimistojen luottamus matkanjärjestäjiin on erittäin alhainen. Myös Venäjän valtion viranomaisten toimenpiteet suuntautuvat yhä enenevässä määrin matkatoimistoalaan, jolloin uuden lakialoitteen mukaan Venäjän matkailulainsäädäntöön tehtäisiin merkittäviä muutoksia ja tiukennuksia, jotka ovat merkkejä valtion kontrollin kiristymisestä. Näin ollen Venäjä on vaikeuttamassa oman maansa kansalaisten matkustusta ulkomaille Keväällä 2014 Venäjän matkanjärjestäjärekisterissä oli 4453 matkanjärjestäjää. Näistä 2174 oli liittynyt pakolliseen Tourpomoshrahastoon, joka on edellytyksenä sille, että toimisto voi järjestää matkoja ulkomaille. Kummassakin Venäjän pääkaupungissa on jonkin verran uusia potentiaalisia Suomi-tuottajia, joskin matkatoimistokenttä alkaa olla suhteellisen vakiintunut. Tiettyjen matkasegmenttien erityisosaajien joukossa (kalastusmatkat, MICE jne.) on jonkin verran potentiaalisia toimijoita. Lisäksi Pietarin ja Moskovan ulkopuolella on huomattava joukko matkatoimistoja, joiden Suomi-tuntemuksen lisäämisellä voidaan mahdollisesti lisätä maamme myyntiä kahden pääkaupungin ulkopuolella. Päijäthämäläisistä matkailutuotteista myynnissä ovat tällä hetkellä Lahden seudun mökit /mökkilomat (tärkeimpänä sesonkina uusi vuosi), ryhmätuotteet (urheilijaryhmät, koululaisleirit) ja kiertomatkatuotteet. Noin 50 toimistoa Pietarissa ja 40 Moskovassa järjestää matkoja Suomeen ympärivuotisesti. Volyymiltaan suurimmat pietarilaiset toimistot ovat West Travel ja Aerotravel (joilla varsinkin yhdistelmämatkoja Skandinaviaan), Intermedius, Finnorvica, Conti-plus, Gamajun ja ADM, mutta pienempiä tärkeitä tuottajia, jotka erikoistuvat esim. yhteen alueeseen Suomessa, on huomattavasti suurempi määrä. Moskovassa suurimmat Suomi-tuottajat ovat Vedi Tur, Pac Group ja DSBW (jolla ennen kaikkea yhdistelmämatkoja Skandinaviaan). Näiden lisäksi Moskovassa on Pietarin tapaan suuri joukko pienempiä tärkeitä tuottajia, jotka erikoistuvat esim. yhteen alueeseen Suomessa

14 SAKSA 9 TUOTETEEMAT JA KOHDERYHMÄT POTENTIAALISET MATKANJÄRJESTÄJÄT Saksan talous on ollut hyvässä tilassa ja kokonaisuudessaan useat tutkimukset kertovat matkustusboomin jatkuvan koko vuoden Lisäksi tulevana talvikautena matkailun Saksasta odotetaan kasvavan etenkin Lappiin uusien lentovuorojen myötä. Päijät-Hämeessä saksalaisten rekisteröidyssä yöpymisissä on tapahtunut vuosittain muutoksia reilusta 7 500:sta hieman alle 9 500:aan. Viiden vuoden tarkastelujakson puitteissa yöpymiset ovat olleet suurimmillaan vuonna Vertailtaessa yöpymisten lukumäärää koko maassa tammi marraskuulta edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, yöpymisten määrä väheni 1,0 %. Päijät-Hämeen osalta tilanne on päinvastainen, sillä rekisteröityjen yöpymisten määrä on noussut 3,2 % ko. ajanjaksolla ja yöpymisten määrä ajalta 1-11/2014 on jo lähellä kokonaisyöpymisten määrää Saksalaisten yöpymiset / Saksasta löytyy kaikille tuotesegmenteille omat asiakkaansa. Erittäin haluttuja tuotteita ovat hyvälaatuiset mökit, husky-safarit, vaellus, pyöräily ja erikoiset majoituskohteet (jääiglut, jäähotellit, majakat jne.), jotka soveltuvat kiertomatkojen osaksi sekä yksittäisille asiakkaille tai ryhmille. Tällä hetkellä Saksan markkinoilla nousussa ovat Skandinavian kiertomatkat, risteilyt, lyhytlomat ja pyöräilylomat, joissa suosikkina ovat vesistöreitit. Lisäksi saksalaisen Reiseanalysen mukaan eniten kasvavia segmenttejä ovat myös vaellus-, pyöräily- ja hyvinvointilomat. Suomen tarjonnasta suosituimmaksi yksittäiseksi kesäaktiviteetiksi matkanjärjestäjien ohjelmistoissa on Saksan markkinoilla noussut eläintenkatselu ohittaen pyöräilyn, mutta Saksan markkinoita leimaa teemoitus ja ne ovatkin potentiaalisin markkinamme luontoaktiviteeteille. Vaikka Saksassa multiaktiviteettipaketteja tarjotaan eniten, markkinoilla on hyvin paljon yksittäisiin teemoihin erikoistuneita matkanjärjestäjiä ja myös yksittäisten teematuotteiden kuten pyöräilylomien määrä on suuri verrattuna muihin markkinoihin. Saksalaiset matkailijat tarttuvat myös herkästi kestävien arvojen tuotteisiin ja vapaa-ajan ja työn yhdistyminen matkalla tuo esiin uusia tuotemahdollisuuksia. Muun muassa Life Coaching on uusi trendi, johon Suomellakin on tarjottavaa (esim. saunajooga). Saksassa kilpailemme yhdessä muiden ns. vihreiden kohteiden kanssa. Näitä ovat mm. muut Pohjoismaat ja Kanada, joissa edellä mainituista tuotteista kiertomatkat, risteilyt ja mökkilomat ovat myös päätuotteita Saksan markkinoilla. Saksalaisen matkailun trendit tuoteteemoineen painottuvat yhä lyhempiin lomiin, joita tehdään useampia vuodessa (2-4 päivän lomat suosittuja, yleisiä lomapäiviä runsaasti). Päijät-Hämeessä kannattaa panostaa alueen vahvuuksiin painottuvaan tuotekehitykseen pyöräily-, melonta- ja vaellustuotteiden osalta, multiaktiviteettipaketteihin sekä yhdistelemällä tarvittaessa näihin tuotteisiin muita tuoteteemoja räätälöitävinä moduuleina (kulttuuri- ja hyvinvointi). Matkanjärjestäjiä on Saksassa ja matkatoimistoja on Saksassa on muista Euroopan maista poikkeuksellinen alan rakenne: missään muualla ei ole vastaavaa määrää pieniä ja keskisuuria matkanjärjestäjiä eikä suurta ja kattavaa matkatoimistoverkkoa tuotteet jakeluun. Tällä hetkellä Suomen kannalta tärkeimmät matkanjärjestäjät ovat Service Reisen Giessen, Behringer Touristik, fintouring, Wolters Reisen, Dertour, Troll Travel, Kontiki Reisen, Falcon Travel, Prima Reisen. Uusia potentiaalisia matkanjärjestäjiä ovat FTI Reisen, Singer Reisen, CK Reisen, BTS Studienreisen, Intercontact, S & S Reisen /2014 Päijät-Häme yhteensä Lahti Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki Heinolan seutu: Heinola, Hartola, Sysmä 875 Koko Saksan markkinoilta riittää mahdollisia matkailijoita Suomeen. Vanha 90 minuuttia kentälle -sääntö sisältää 90 % potentiaalisista matkailijoista lähtöalueella, josta on suora yhteys kohteeseen. Tämä käsittää Berliinin, Bremenin, Hampurin, Düsseldorfin, Frankfurtin, Münchenin ja Stuttgartin ympäristön muodostaman ydinalueen, josta on 2 4 päivittäistä lentoyhteyttä. Toimenpiteet kannattaa siis keskittää näille alueille

15 ALANKOMAAT 10 TUOTETEEMAT JA KOHDERYHMÄT Hollantilaisten rekisteröityjen yöpymisten määrä on vaihdellut hieman yli 2 000:sta lähemmäs yöpymiseen. Suurin pudotus yöpymisten määrässä oli vuodesta 2012 vuoteen 2013, jolloin yöpymisten prosentuaalinen määrä väheni lähes 42 %. Vertailtaessa yöpymisten lukumäärää tammi marraskuulta 2013 tammi marraskuulle 2014, hollantilaisten yöpymisten kokonaismäärä on kasvanut 19,2 %, kun koko Suomen osalta kasvua on tapahtunut 0.7 %. Tällä hetkellä suosituimpia tuotteita ovat kiertomatkat, maaseutulomat, aktiviteettilomat, ja talvilomat, mutta uutena trendinä on nousussa expertation, joka tarkoittaa samaa kuin Saksassa Life coaching. Talvella pääpaino on lumilomissa ja kohteena pääsääntöisesti Suomesta Lappi, kesällä pääpaino on puolestaan autokiertomatkoissa, jotka yhdistetään luonto- ja kulttuuriaktiviteetteihin. Omilla autoillaan matkailevat hollantilaiset viettävät 9 17 päivää Suomessa. Omatoimisesti tehdyille kiertomatkoille on markkinoilla enemmän kysyntää kuin ryhmäkiertomatkoille. Tämä ryhmä haluaa lomallakin pitää huolta kunnostaan ja hyvinvoinnistaan unohtamatta rentoa illanviettoa, kulinaarisia elämyksiä ja kulttuuritarjontaa. Incentiven merkitystä ei myöskään tulisi unohtaa uusien tuotteittemme hyvänä lanseerauskeinona. Tätä kohderyhmää voisi myös tulevaisuudessa yrittää kasvattaa mm. terveys- hyvinvointipalvelumatkailun saralla. Hollannissa työnantajat ovat hyvin kiinnostuneita työhyvinvoinnista ja erityisesti työntekijöiden vitaalisuuden säilyttämisestä. Yhdistetyistä koulutus- ja hyvinvointimatkoista stressaantuneille ja kiireisille työntekijöille saattaisi löytyä incentive- tai kokousmatkailullekin potentiaalia Alankomaat yöpymiset / /2014 Päijät -Häme yhteensä Lahti Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki Heinolan seutu: Heinola, Hartola, Sysmä Maaseutulomiin sisältyy useimmiten 7 yöpymistä. Näiden osalta on kysyntää sekä B&B-, maatila- että mökkimajoituksesta. Aktiviteettilomat ovat taas tyypillisesti 11-päiväisiä. Jokaiselle matkapäivälle ei kuitenkaan suunnitella aktiviteettia, vaan harrasteet ajoittuvat 5 7 päivälle. Suomi on viime vuosina saavuttanut vankan aseman Alankomaissa talvikohteena. Lapin talvituote on ollut huomattavasti kilpailijoitaan menestyksekkäämpi. Kesän osalta olemme Norjan ja Ruotsin perässä, jotka ovat tehneet tuntuvia panostuksia mökkituotteeseen ja kiertomatkailijoille suunnattuihin palveluihin. Noin 2/3 hollantilaisten matkoista keskittyy touko-syyskuulle, jonka markkinoilla valloilla olevan käsityksen mukaan pitäisi olla meidän päämatkailukautemme. Näin ollen potentiaalia Suomeen suuntautuvalle matkailun kasvulle on runsaasti. Suomen kannalta kiinnostavia kohderyhmiä ovat (lapsettomat) pariskunnat, sinkut ja ystäväryhmät. Nämä ryhmät matkailevat usein myös sesongin ulkopuolella ja hakevat lomiltaan erilaisia aktiviteetteja ja uusia elämyksiä. Tähän ryhmään kuuluu kasvava joukko vuotiaita, jotka toivovat lomaltaan aurinkorantojen sijaan aktiviteetteja: retkeilyä, vaellusta, (maasto)pyöräilyä, juoksua ja pitkänmatkanluistelua. Päijät-Hämeessä kannattaa panostaa alueen vahvuuksiin painottuvaan tarjontaan (mökkilomat) sekä tuotekehitykseen pyöräily-, melonta- ja vaellustuotteiden osalta yhdistelemällä tarvittaessa näihin tuotteisiin muita tuoteteemoja (kulttuuri- ja hyvinvointi) räätälöitävinä moduuleina. POTENTIAALISET MATKANJÄRJESTÄJÄT Rekisteröityneitä matkanjärjestäjiä on Alankomaissa 201 ja matkatoimistoja noin Suomea tarjoaa matkakohteena n. 25 matkanjärjestäjää. Suomea myyvät tällä hetkellä Voigt Travel, ATP Online, BBI Travel, Buro Scandinavia, Troll Travel, Askja Reizen, Scandinavian Wintersports, de Jong Intra Vakanties, TUI Group (Holland International, Kras Ster Vakanties), Thomas Cook, Sundowner Wildlife Holidays, Djoser sekä Mauri. Uusina potentiaalisina voidaan mainita Norge Reiser, Lapland Online, Finland Vakantie ja Pharos Reizen

16 ISO-BRITANNIA 11 TUOTETEEMAT JA KOHDERYHMÄT Iso -Britanniassa taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vakaa ja lomamatkoihin ollaan valmiita panostamaan. Joulu-ja talvimatkailun Lappiin ennakoidaan kasvavan tulevana sesonkina, mutta tammi-helmikuun 2015 matkat eivät ole myyneet toivotusti. Kesä 2015 tulee olemaan haasteellinen, mutta kiinnostus tarjontaan on kasvamassa. Päijät-Hämeessä brittien yöpymiset vähenivät 40 % vuodesta 2009 vuoteen 2012 (2009: 4 138, 2012: 2 476). Ero selittyy Veteraanien MM -kisoilla 2009, jossa suurin osallistujaryhmä oli Iso-Britanniasta. Vuosina rekisteröityjen yöpymisten määrä on pysynyt kahden tuhannen molemmin puolin. Vertailtaessa yöpymisten lukumäärää tammi marraskuulta 2013 tammi marraskuulle 2014, brittiläisten yöpymisten kokonaismäärä on laskussa -6,2 % (vrt. koko Suomi 4.7 %) Iso -Britannia yöpymiset / /2014 Päijät -Häme yhteensä Lahti Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki Heinolan seutu: Heinola, Hartola, Sysmä Tällä hetkellä kiinnostavimpia tuotteita Iso-Britannian markkinoille ovat talviaktiviteetit, joulu, villieläinten katselu, musiikkifestivaalit, kaupunkilomat, Pietarin viisumivapaat risteilyt yhdistettynä Helsinkiin, metsänantimet (marjojen ja sienten kerääminen luonnosta ja niiden ruuaksi valmistaminen), +50 tuotteet (aktiviteetti yhdistettynä viihteeseen kuten esim. tanssi, jumppa, patikointi, karaoke, valokuvaus), puutarha- ja hyvinvointipaketit ja yhdistelmäpaketit Tukholma/Tallinna ja TallinkSilja/Viking Line. Pääkilpailijoitamme ovat talvimatkoissa Norja, Islanti ja Kanada ja kesällä Ruotsi, Norja, Islanti, Tallinna ja Pietari. Norjan vetovoimatekijänä ovat vuonot ja vahvuutena Pohjoismaiden suurin markkinointibudjetti, joka käytetään pitkälti tuotemarkkinointiin matkanjärjestäjien ja lentoyhtiöiden kanssa. Ruotsin vetovoimat ovat ympärivuotisesti Tukholma ja talvella Ice Hotel ja Islanti kiinnostaa erikoisuudellaan, hyvillä yhteyksillään ja tämän hetken hintatasollaan. Sanoma on hyvin samanlainen kuin Suomen eli revontulet, talviaktiviteetit hiihtoa lukuun ottamatta ja tietysti luontovetoiset kesäpaketit. Kanadalla on pitkälti samat myyntiargumentit kuin Suomella, etuna englannin kieli. Lento on pitkä, mutta paketin saa suurin piirtein samaan hintaan kuin matkan Lappiin. Iso-Britannian markkinoiden kannalta + 50 kohderyhmä kasvattaa merkitystään ja tämä luo sekä haasteita että potentiaalia tuotepaketteihin ja sesonkeihin. Talven osalta kohteena on edelleen Lappi, mutta ongelmina ovat saavutettavuus ja majoitusliikkeiden joustamattomuus hinnoittelussa. Kesätuotteiden osalta suosituimpia ovat eläintenkatselutuotteet ja kulttuurimatkat, uutena kesäaktiviteetit sisältäen pyöräily-, vesiaktiviteetti-ja hyvinvointituotteet. Näitä tuotteita on odotettavissa tuotantoon kesälle Tuotekehitystoimenpiteet kannattaa suunnata +50 -vuotiaille ympärivuotisesti, keski-ikäisiin hyvin koulutettuihin ja hyvätuloisiin uusia kohteita etsiviin, hyvinvointipaketteihin (sauna, luonto, yrtit, kasvit, henkinen hyvinvointi), erilaisiin harrastuksiin liittyviin matkoihin sekä talven osalta pidempiin hiihto - ja kelkkasafareihin. Päijät-Hämeen osalta panostuksia kannattaa suunnata kulttuurimatkoihin (mm. Sibelius), kesäaktiviteetteihin sekä eri teemojen yhdistelmiin (esim. Culture in Nature -teemalla). POTENTIAALISET MATKANJÄRJESTÄJÄT Suomilomat ostetaan suurimmaksi osaksi suoraan Suomeen erikoistuneiden matkanjärjestäjien kautta (puhelin tai online). Tällä hetkellä Suomea myyvät mm. Discover the World, Escape 2 Scandinavia, Guild Travel ja Wexas Travel (ympärivuotiset teemat, kierto-ja kulttuurimatkat) ja useat etenkin Lapin joulumatkoihin erikoistuneet matkanjärjestäjät. Uusia potentiaalisia matkanjärjestäjiä ovat kaikki aktiviteetti ja kulttuurilomia tarjoavat matkanjärjestäjät

17 AASIA - KIINA 12 TUOTETEEMAT JA KOHDERYHMÄT POTENTIAALISET MATKANJÄRJESTÄJÄT Kiinalaiset tekivät vuonna 2013 yli 100 miljoonaa ulkomaanmatkaa, joista noin 10 % kaukokohteisiin. Eurooppaan tulleista ulkomaisista kävijöistä kiinalaisten osuus on 1,3 %. Kiinalaisten kansainvälinen matkailukulutus vuonna 2013 oli 128,6 miljoonaa dollaria. Ulkomaille suuntautuvan matkailun vuotuisen kasvun arvioidaan olevan n. 17 % vuoteen 2020 asti. Kiina on Suomelle 12. tärkein markkina-alue. Suomi on kuitenkin kasvanut Kiinassa muita pohjoismaita hitaammin. Kiinalaisten yöpymisiä Pohjoismaissa yhteensä vuonna 2013, josta Suomen osuus on 20 % eli yöpymistä. Kaikista Suomeen tulevista ulkomaalaisista kiinalaisten osuus on 2,2 %. Kiinalaisten yöpymiset ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle, jossa yöpymisiä kirjattiin hieman yli 75 % maan kokonaisyöpymisistä. Vertailuna Lapin osuus talvella, joka on vain 5,6 % kaikista kiinalaisten yöpymisistä. Päijät-Hämeessä kiinalaisten yöpymisten osuus on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi keski- ja eteläeurooppalaisten matkailijoiden osuus Kiina yöpymiset / /2014 Päijät -Häme yhteensä Lahti Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki Heinolan seutu: Heinola, Hartola, Sysmä Tällä hetkellä Kiinan markkinoilla kiinnostavimmat tuotteet ovat luonto, joulu & joulupukki, revontulet, sauna, talviaktiviteetit, kesäaktiviteetit, keskiyön aurinko, shoppailu, nähtävyyksien katselu ja mahdollisuudet valokuvien ottamiseen (niin nähtävyyksistä kuin maisemista). Toive kevyille fyysisille aktiviteeteille kasvaa (ns. soft action) nuorten keskuudessa. Perinteisten ja arvostusta tuovien aktiviteettien lisäksi matkan toivotaan pitävän sisällään hauskuutta, toimintaa, viihdettä ja urheilua. Ihanteelliset kohteet, joissa erilaisia aktiviteetteja voi harrastaa, sijaitsevat lähellä perinteisiä nähtävyyksiä. Matkaohjelman pitää lisäksi olla vaihteleva, kiinalaisille on myös tärkeää, että aktiviteeteista ja nähtävyyksistä voi kertoa kotona ystäville ja tuttaville. Perinteiset kulttuurihistorialliset matkareitit vaihtuvat usein reitteihin, joissa kuljetaan jonkun idolin jalan jäljissä (elokuva, musiikki, urheilu tai kulttuuri). Eurooppa on kiinalaisten halutuin ulkomaan kohde, joten Suomen kilpailijoita ovat periaatteessa kaikki Euroopan maat, suosituimpia ovat Venäjä, Saksa, Italia, Ranska, Italia, Iso-Britannia. Eurooppaa arvostetaan erityisesti sen maiseman, kulttuurin ja historian ansiosta. Suomi on kiinalaisten mielissä osa pohjoismaista/skandinaavista aluetta: Ruotsi, Tanska, Viro ja Norja. Monissa Euroopassa tehdyissä katsauksissa on noussut esiin, että kiinalainen ulkomaanmatkaaja on keskimääräistä matkaajaa nuorempi. Tulevina vuosina kasvu rakentuu ensisijaisesti uuden matkailijasukupolven varaan, joka on edellistä paremmin koulutettua, varakkaampaa ja tiedostavampaa alle 45-vuotiaiden joukkoa. Tällä hetkellä volyymi on silti yhä ryhmämatkoissa. Mahdollisuuksia Suomelle kiinalaisten vapaa-ajan matkustustrendeissä tarjoavat muun Skandinavian ja Venäjän läheisyyden hyödyntäminen, kohdebrändäys (Sibelius, muumit, Marimekko, elokuvaohjaajat ja formulakuljettajat) ja uuden kokeminen. Vapaa-ajan matkailun lisäksi Kiina on jatkuvasti kasvava ja merkittävä markkina-alue suomalaisille yrityksille. Technical visitsien - eli asiantuntijavierailujen kautta voidaan edistää suomalaisten yritysten kontaktoitumista kiinalaisiin toimijoihin sekä madaltaa yhteistyön käynnistymisen kynnystä osana pitkäjänteistä kansainvälistymistoimintaa. Business- tavoitteiden lisäksi asiantuntijavierailuohjelmien yhteyteen paketoidaan suosittuja nähtävyyksiä. Uusina potentiaalisina tuotteina voidaan pitää paikalliskulttuurisesti kiinnostavat kohteita, hyvinvointia, puhtaita raaka-aineita ja erityistekemisiä (=muut eivät ole vielä kokeilleet). Päijät-Hämeen osalta mielenkiintoisimman tuotekehitysalustan muodostaa vapaa-ajan matkailijoiden ns. Stop Over -tuote, jonka kautta Helsinkiin saapuvia kiinalaisia pyritään houkuttelemaan lyhyelle viipymälle myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Suomen kannalta tärkeimmät matkanjärjestäjät löytyvät Pekingistä, Shanghaista, Hongkongista ja Etelä-Kiinasta. Matkanjärjestäjiä on useita kymmeniä, joilla puolestaan taas on laajat jälleenmyyntiverkostot eri puolilla Kiinaa. Uusia, potentiaalisia matkanjärjestäjiä löytyy kaikista yllämainituista kaupungeista ja Etelä-Kiinasta

18 KANSAINVÄLISTYMISEN ORGANISOITUMINEN JA TOIMINTAMALLI Yrityksille suunnatussa taustakyselyssä kysyttiin vastaajilta keskeisimpiä myynti- ja markkinointikanavia tulevaisuudessa. Tärkeimmäksi vastaajat kokivat yrityksen oman myynti- ja markkinointitoiminnan, mutta lisäksi yritykset toivoivat Lahti Region Oy:n panostusta incoming-toimintaan eli teemakohtaisten tuotteiden paketoijaksi kansainvälisille markkinoille. Tällä hetkellä Lahti Regionilla on jo keskeinen rooli koko Päijät-Hämeen alueen ja alueella toimivien palveluntuottajien tuotteiden ja palveluiden myynninedistämisestä ja markkinoinnista kansainvälisillä markkinoilla. Tulevaisuudessa Lahti Region Oy:n omistajakuntien kansainvälinen matkailumarkkinointi ja myynti koostuvat: 1. INCOMING-TOIMINNASTA 2. TAPAHTUMA-JA KONGRESSITOIMINNASTA (EVENT & MEETING) 3. KANSAINVÄLISESTÄ MARKKINOINTIYKSIKÖSTÄ Yleissuunnitelmassa ei oteta kantaa Lahti Region Oy:n ulkopuolisten tahojen organisoitumismalliin. Tuotanto, myynti- ja markkinointi tullaan organisoimaan markkina-alueittain, kohderyhmäajattelun pohjalta (incoming). Lisäksi Lahti Region tuotteistaa ylimaakunnallisesti yhteistyössä matkailusidonnaisten palveluntuottajien palveluita helposti ostettaviksi kokonaisuuksiksi. Toteutetun selvityksen pohjalta alueen kansainvälisessä tuotannossa, markkinoinnissa ja myynnissä keskitytään Venäjän (muut venäjänkieliset alueet) lisäksi seuraaviin markkina-alueisiin: Saksa (saksankielinen Eurooppa), Hollanti, Iso-Britannia ja Kiina (Japani). Suomea tuottavien ja markkinoivien matkanjärjestäjien lisäksi huomioidaan ns. special interest ja MICE-konseptiin erikoistuneet matkanjärjestäjät ja matkatoimistot, harrasteryhmät (esim. kulttuuri, liikunta jne.), tapahtuma- ja kongressijärjestäjät sekä asiantuntijavierailuryhmät (technical visits). Yksittäisten matkailijoiden osalta tuotteiden myynti ja markkinointi hoidetaan pääasiassa sähköisten kanavien kautta (sähköisen markkinoinnin kehittäminen). Kunkin markkina-alueen ja kohderyhmän osalta määritellään toimintamalli kustannustehokkaan markkinoinnin ja myynnin vahvistamiseksi. Tuotannon, markkinoinnin ja myynninedistämisen toimintamallit testataan kohdemarkkinakohtaisesti. Pääsääntöisesti kohdemarkkinoilla toimivat matkanjärjestäjät vastaavat omasta tuotannostaan ja markkinoinnistaan. Kestävän ja jatkuvan toimintamallin luomiseksi, on Lahti Region Oy:ssä kuitenkin varmistettava riittävä osaamistaso myös kansainvälisen, kohdemarkkina- ja -ryhmäkohtaisen tuotannon ja tuotteistamisen osalta. Tapahtuma- ja kongressitoiminto (Event & Meeting) on täyden palvelun asiantuntijaorganisaatio koskien isojen ryhmien, tapahtumien ja kongressien kutsumista, hakemista, suunnittelua sekä alueen markkinointia kansainvälisillä markkinoilla. Toiminta resursoidaan niin, että Lahti Region Oy:n tapahtuma- ja kongressitoiminto pystyy huolehtimaan laadukkaiden tapahtumien KANSAINVÄLISTYMISEN ORGANISOITUMINEN 35

19 ja kongressien tuottamisesta vaativimpiakin yksityiskohtia myöten yhdessä laajan maakunnallisen kumppanuusverkoston kanssa. Kansainvälinen matkailumarkkinointi keskitetään sähköisiin kanaviin (sähköisten järjestelmien kehittäminen, uusien rajapintojen löytäminen) ja sosiaaliseen mediaan sekä yhteistyökumppaneiden/-verkostojen kanssa tehtäviin markkinointi- ja myynninedistämistoimenpiteisiin. Markkinointia ja myynninedistämistoimenpiteitä tukemaan tehdään kansainvälisen matkailubrändin master plan. Markkinointi ja myynninedistämistoimenpiteet segmentoidaan toimintokohtaisesti sekä personoidaan kunkin kohdemarkkinan/kohderyhmän /tapahtuman /kongressin osalta. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat mm. Visit Finland, markkina-aluekohtaiset PR- ja mediatoimistot sekä markkina-alueilla toimivat matkanjärjestäjät ja matkatoimistot. Myynninedistämistoimenpiteitä kansainvälisillä markkinoilla kohteeseen suunnattujen tutustumismatkojen (fam, educ) lisäksi ovat messut, work shopit, road showt, myyntikäynnit sekä osallistuminen erityyppisiin networkingtilaisuuksiin. KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITTÄMISHANKE Yleissuunnitelman taustakyselyn pohjalta voidaan todeta, että sekä Päijät-Hämeen yrityskentällä että sidosryhmillä on halukkuutta kansainvälistymiseen, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen uusille markkina-alueille sekä yhteistyöhän maakunnallisesti että ylimaakunnallisesti. Uusiksi markkina-alueiksi Venäjän (venäjänkieliset alueet) rinnalle nousivat Saksa (saksankielinen Eurooppa), Hollanti, Iso-Britannia ja Aasian maista Kiina (Japani). Markkina-alueet ovat linjassa myös valtakunnallisiin, maakunnallisiin ja kunnallisiin strategioihin ja yleissuunnitelmiin nähden samoin kuin matkailuyrittäjien ja muiden matkailusidonnaisten toimijoiden halukkuus tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen tuoteteemapohjaisesti Päijät-Hämeen vahvuudet huomioon ottaen. Yleissuunnitelman taustakyselyn tulosten, tutkittujen strategioiden ja markkina-aluekatsausten pohjalta Päijät-Hämeen kansainvälisen matkailun keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi valitaan: 1. LUONTOMATKAILUTUOTTEET VESISTÖKÄRKI EDELLÄ 2. YHDISTETYT TUOTETEEMAT KUTEN CULTURE IN NATURE 3. HYVINVOINTIMATKAILU 4. TAPAHTUMAMATKAILU Yleissuunnitelman pohjalta rakennetaan matkailun kansainvälistymishanke / hankekokonaisuus Päijät-Hämeeseen vuosille , joka sisältää tavoitteet ja toimenpiteet (tuotekehitys, markkinointi ja myynti) Venäjän lisäksi uusilla (pää)markkina-alueilla. Yleissuunnitelman kirjoittamisvaiheessa ei vielä ollut käytettävissä vahvistettuja tietoja EU:n rakennerahastokauden eri rahoittajatahojen rakennerahasto-ohjelmista toimenpidelinjoineen ja rahoituksesta Päijät- Hämeen osalta. Hankkeen / hankekokonaisuuden valmistelua jatketaan alkuvuoden 2015 aikana ja samalla selvitetään Itä-Hämeen kuntien, Sysmän, Hartolan ja Heinolan osalta kiinnostus yhteiseen matkailun kansainvälistymishankkeeseen / hankekokonaisuuteen. Alustavasti Sysmä ja Hartola ovat kiinnostuneita osallistumaan hankkeeseen omalla erillisellä rahoitusosuudellaan. Heinolan osalta jatketaan neuvotteluja, kunhan tarkempi hankesuunnitelma on valmiina. 5. KOKOUS- JA KONGRESSIMATKAILU 6. STOP OVER -MATKAT Suunnitelman kirjoitusvaiheessa kriittisiksi menestystekijöiksi voidaan nostaa hankkeen / hankekokonaisuuksien rahoitus ja resursointi sekä varsinaisen hankkeen toteutusvaiheessa onnistuneiden, vetovoimaisten tuotteiden ja palvelukokonaisuuksien rakentaminen kansainvälisille markkinoille, matkailuyrittäjien ja matkailusidonnaisten toimijoiden tuotteiden ja palvelun tason nostaminen kansainvälisen asiakkaan vaatimustasolle, yhteistyön luomisen onnistuminen toimijoiden kesken maakunnassa ja ylimaakunnallisesti, markkinoinnin ja Päijät-Hämeen matkailubrändin onnistuminen sekä valituista markkina-alueista etenkin epävarma Venäjän tilanne. 36 KANSAINVÄLISTYMISEN ORGANISOITUMINEN KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITTÄMISHANKE 37

20 LOPPUSANAT LÄHTEET Päijät-Hämeen matkailun yrityskentällä, matkailusidonnaisilla toimijoilla ja sidosryhmillä on selkeästi halukkuutta kansainvälistymiseen, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen tuoteteemapohjaisesti uusille markkina-alueille sekä yhteistyöhän maakunnallisesti että ylimaakunnallisesti. Jatkossa vuosille laaditun Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen yleissuunnitelman on tarkoituksena toimia työkaluna laadittaessa hanke- ja toimenpidekokonaisuuksia tuotekehitykseen, markkinointiin ja myynninedistämiseen valituilla kansainvälisillä matkailun markkina-alueilla keskeisten kehittämiskohteiden osalta. Tavoitteena on kansainvälisille markkinoille tarkoitettujen tuotekehitystoimenpiteiden, myynnin ja markkinoinnin organisointi kehittämiskohteittain ja markkina-alueittain, joka pilotoidaan incoming-toiminnan käynnistämisellä Päijät-Hämeessä sekä mahdollisesti koko Etelä-Suomen alueen kattavana. Lisäksi panostetaan laadukkaiden tapahtumien ja kongressien tuottamiseen yhdessä laajan maakunnallisen kumppanuusverkoston kanssa sekä sähköisten järjestelmien kehittämiseen ja uusien rajapintojen löytämiseen kansainvälisen markkinoinnin osalta. Vuonna 2017 Päijät-Häme tunnetaan kansainvälisesti luonnollisen hyvinvoinnin keskuksena, joka tarjoaa monipuolisia tapahtumia ympäri vuoden. Lahdessa Lähde: Suomen matkailustrategia 2020, 4 hyvää syytä edistää matkailutoimialojen kehitystä, TEM 2 Lähteet: Visit Finland, Kristiina Hietasaari, sekä kulttuuri-, luonto-, hyvinvointi-ja talvimatkailun kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille , Visit Finland 3 Lähteet: Päijät-Hämeen matkailustrategia , LAKES 2009, Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma , Lahden ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen maakuntaohjelma , Päijät-Hämeen liitto A213, Lähteet: Lahden kaupungin strategia 2025, Lahden seudun matkailun ja asumisen markkinoinnin masterplan, Hollolan kuntastrategia , Asikkalan kunnan elinkeinostrategia ja toimenpideohjelma , Padasjoen kuntastrategia, Padasjoen matkailun yleissuunnitelma , Sysmä itsenäisenä tulevaisuuteen strategia , Heinolan seudun matkailun master plan 2015, Kansainvälistymisen pelikirja - Hyvinvointia Heinolan seudulta Haastattelut, marraskuu 2014: Sinikka Malin, Heinola ja Outi Myllymaa, Vierumäki 5 Lähteet: 6 Suomen matkailustrategia 2020, 4 hyvää syytä edistää matkailutoimialojen kehitystä, TEM, 7 Modernit Humanistit -työkirja, Visit Finland 8 Lähteet: Arto Asikainen, Visit Finland, (haastattelu), & , Seija Lainela Suomen Pankki BOFIT, lokakuu 2014, 9 Lähde: Lähde: 11 Lähteet: iso-britannia/tuotteet-ja-kohderyhmat/, 12 Lähteet: Johanna Heikkinen, Fortune Falls / Uusia kasvualoja ja Aasian markkinat -tilaisuuden aineisto , Turku Touringin Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksen ja Culminatum Oy:n koordinoiman Technical Visits China -hankkeen työkirja 2014, 38 LOPPUSANAT 39

L A H T I R E G I O N J A K A N S A I N VÄ L I S T Y M I S E N PA I N O P I S T E E T

L A H T I R E G I O N J A K A N S A I N VÄ L I S T Y M I S E N PA I N O P I S T E E T L A H T I R E G I O N J A K A N S A I N VÄ L I S T Y M I S E N PA I N O P I S T E E T TA U S TA A : PÄ I J ÄT - H Ä M E E N K A N S A I N V Ä L I S T Y M I S E N Y L E I S S U U N N I T E L M A 2 0 1 5-2017

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISSUUNNITELMA 2015-2017

PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISSUUNNITELMA 2015-2017 PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUN KANSAINVÄLISTYMISEN YLEISSUUNNITELMA 2015-2017 ASIKKALA HARTOLA HEINOLA HOLLOLA HÄMEENKOSKI KÄRKÖLÄ LAHTI NASTOLA ORIMATTILA PADASJOKI SYSMÄ Hartola Sysmä Padasjoki Alankomaat Venäjä

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

Neljä (+ yksi) strategista teemaa Neljä (+ yksi) strategista teemaa Kulttuuri Hyvinvointi Kesä Talvi Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat ohjaavat Visit Finlandin tuotekehitystyötä ja linjaavat kansallisella tasolla koko

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Etabloituminen Venäjän markkinoille -osahanke. TouNet-hankkeen loppuseminaari 23.9.2014 Helsinki

Etabloituminen Venäjän markkinoille -osahanke. TouNet-hankkeen loppuseminaari 23.9.2014 Helsinki Etabloituminen Venäjän markkinoille -osahanke TouNet-hankkeen loppuseminaari 23.9.2014 Helsinki M I T Ä T E H T I I N? Venäjän markkinoille etabloituminen -osaprojektissa Etelä-Suomen/Päijät- Hämeen matkailumarkkinointia

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

www.visitfinland.fi 3

www.visitfinland.fi 3 2 www.visitfinland.fi 3 www.visitfinland.com 4 Strategiset projektit = Kärkihankkeet Visit Finland kehitettävät teemat Teemojen kehittämisstrategiat Hyvinvointi Kulttuuri Kesäaktiviteetit Talvi Ruoka Markkinointi

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Finrelax - luonnollista hyvinvointia Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Sisältö Finrelax -hyvinvointimatkailustrategia: Visio Missio Ydinviesti Painopistealueet Finrelax -kasvuohjelma

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä 19.3.2009 Selvityksen tavoitteet ajankohtaisen tiedon kokoaminen Suomen kilpailijoista MEKin strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien tueksi

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Matkailun toimialaraportin julkistamisseminaari Rovaniemi 10.12.2014 Heli Mende, Visit Finland / Finpro Matkailuyrityksen systemaattinen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Finland placed ninth in FutureBrand sinternational Country Brand Index 2012. The country did especially well in the Environmental Friendliness

Finland placed ninth in FutureBrand sinternational Country Brand Index 2012. The country did especially well in the Environmental Friendliness Finland placed ninth in FutureBrand sinternational Country Brand Index 2012. The country did especially well in the Environmental Friendliness category, placing second. Finnish nature was considered to

Lisätiedot

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkimuksesta ja tuotekehityksestä

Ajankohtaista tutkimuksesta ja tuotekehityksestä Neljä + strategista teemaa Ajankohtaista tutkimuksesta ja tuotekehityksestä Ilmatar Lahti 4.6.2014 1 Neljä (+ yksi) strategista teemaa Kulttuuri Hyvinvointi Kesä Talvi 2 4.6.2014 Kulttuuri Tuotetarjonnan

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Visit Finland & Finland Convention Bureau Markkinoinnin ja tuotekehityksen painopisteet 2014-2016

Visit Finland & Finland Convention Bureau Markkinoinnin ja tuotekehityksen painopisteet 2014-2016 Visit Finland & Finland Convention Bureau Markkinoinnin ja tuotekehityksen painopisteet 2014-2016 Tehtävät Matkailumaakuvan rakentaminen B2B mahdollisuudet ja verkostoituminen Vetovoimaisen tuotetarjonnan

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen 1.5.2013 31.10.2013 28.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Stopover Finland HELI MENDE

Stopover Finland HELI MENDE Stopover Finland Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018

Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Sisältö Hyvinvointimatkailu ja sen tavoitteet Tuotetarjonta ja painopistealueet Kehittämistä vaativat strategiset osa-alueet Kohderyhmät ja markkinointi

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk)

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Lähtökohta Suomen matkailustrategia, Visit Finlandin katto ohjelmat, Pirkanmaan elämystalouden strategia ja Pirkanmaan matkailuyritysten toiveet (kysely tehty

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

- S E M I N A A R I - 1 3. 3. 2 0 1 3

- S E M I N A A R I - 1 3. 3. 2 0 1 3 - S E M I N A A R I - 1 3. 3. 2 0 1 3 M u u t a m i a f a k t o j a M u u t a m i a f a k t o j a Kokonaisnettomuutto Lahden seudulle 2000-2012 854 919 825 711 705 631 495 493 273 376 363 313 153 0 2000

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 5.11.2015 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue Kaupunginhallitus 248 08.09.2015 Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue 795/02.30/2015 KH 08.09.2015 248 Hankkeen taustat: Pohjois-Pohjanmaan nykyisen matkailustrategian

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

11/11/2014. Kohdemaa: Venäjä

11/11/2014. Kohdemaa: Venäjä Kohdemaa: Venäjä 1 Näkyvyys venäjänkielisessä Tampere blogissa Fontanka.fi sivustolla Kohderyhmä: Venäjänkieliset Fontanka uutissivuston lukijat (pääasiallisesti Pietarin alueella), joita kiinnostavat

Lisätiedot

Signaalisessio Matkailu

Signaalisessio Matkailu Signaalisessio Matkailu Matkailuala on epäonnistunut Matkailun vaikutus Matkailun osuus koko Suomen bkt:sta 2,8 % 13,8 miljardia Suurempi kuin maa-ja metsätalous Suurempi kuin pankkisektori Suurempi kuin

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta

Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS 2014 Esipuhe Iso-Britannia on Saksan jälkeen Euroopan suurin lähtömaa. Britit

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e 1. 4. 2 0 1 2-3 0. 6. 2 0 1 4

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e 1. 4. 2 0 1 2-3 0. 6. 2 0 1 4 To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e 1. 4. 2 0 1 2-3 0. 6. 2 0 1 4 L a h d e n s e u t u L a h t i r e g i o n Oy Seudullinen matkailuyhtiö Lahti

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Visit Finland -toiminnot

Visit Finland -toiminnot Visit Finland -toiminnot Markkinointikampanjat, sähköiset kanavat, PR ja media, markkinointimateriaalit, kasvuohjelmat Teemakohtainen kehittäminen, alue- ja hankekoordinointi, laadun parantaminen/laatuton

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi?

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Suomen saariston ainutlaatuisuus ja mahdollisuudet Mm. heikko saavutettavuus ja pirstaleinen yrittäjäkenttä alueen matkailullinen kehittymättömyys

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Järvi-Suomen matkailun alueprofiili

Järvi-Suomen matkailun alueprofiili Järvi-Suomen matkailun alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin

Lisätiedot

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 4.10.2013 Esityksen laatija Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 1 Keski-Suomen liitto / Keski-Suomi Loma-Suomi Keski-Suomen liiton rooli matkailussa

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 MATKAILUN VOIMAKAS KASVU JATKUU Talouskasvun hiipumisesta huolimatta venäläisten ulkomaanmatkailu on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2013 venäläisten matkailu

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Visitor Survey VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2014 2 3 Tuo$aa perustunnusluvut (mm. kävijämäärät) Täydentää 9lasto9etoa VAKIOKYSYMYKSET Asuinpaikka Liikennemuoto

Lisätiedot

18.1.2011. Liisa Hentinen, MEK

18.1.2011. Liisa Hentinen, MEK 1 Aurora borealis in Lapland Kv-matkailun näkymiä Etelä-Suomen EAKR ohjelman teemahankkeiden ideahaun verkostoitumistilaisuus Liisa Hentinen MEK, Helsinki18.01.2011 Kansainväliset saapumiset vähenivät

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Mervi Holmén Johtaja, maakuva ja markkinointi 15.9.2014 2 Visit Finland -markkinointi Visit Finland -kohderyhmät kokonaisuudessaan Visit Finland -markkinointi,

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jyrki Oksanen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Alankomaat SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot