Veromuutokset Päivärahat 2014 Päivärahan. Sosiaalivakuutusmaksut Kilometrikorvaukset Ravintoetu 2014

Transkriptio

1 Asiakastiedote 1 (5) Veromuutokset 2014 Sosiaalivakuutusmaksut TyEL 24,2 % 23,4 % työntekijän osuus 5,55 % 5,15 % yli 53 vuotiaat 7,05 % 6,50 % Sosiaaliturvamaksu 2,14 % 2,04 % Työttömyysvakuutusmaksu Enintään , 0,75 % 0,80 % ylittävältä osalta 2,95 % 3,20 % Työntekijän maksu 0,50 % 0,60 % Osaomistajan maksu 0,19 % 0,20 % Työntekijäin ryhmähenkivakuutusmaksu Keskimäärin 0,067 % 0,068 % Kilometrikorvaukset 2014 Palkansaajan työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten t ovat: Korvauksen Kulkuneuvo Auto 43 senttiä/km Jos kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä. Jos palkansaajalla on auton käyttöetu ja hän käyttää siihen tarkoitettua autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen on 13 senttiä kilometriltä. Päivärahat 2014 Päivärahan Työmatkan kesto yli 6 tuntia (osapäiväraha) 18 euroa yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 39 euroa kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden - vähintään 2 tunnilla 18 euroa - yli 6 tunnilla 39 euroa Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan on puolet päivärahan enimmäismääristä. Päivärahan Kokopäiväraha 2 ilmaista ateriaa 19,50 euroa Osapäiväraha yksi ilmainen ateria 9,00 euroa Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Ravintoetu 2014 Arvoseteli ja maksukortti Arvosetelin tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun verotusarvo on 75 prosenttia edun nimellisarvosta, joka on arvosetelin euromääräinen arvo tai maksukortille ladattu euromäärä. Nimellisarvoltaan alle 6,10 arvoiset ja yli 10,00 arvoiset maksuvälineet arvostetaan nimellisarvoon, esimerkiksi: Lipukkeen nimellisarvo Verotettava määrä 10 7, ,50 6,10 Näin ollen verotusarvo on aina vähintään 6,10 euroa (5,90 vuonna 2013) ja arvosetelin suurin arvo on 10 euroa (9,70 vuonna 2013 ).

2 Asiakastiedote 2 (5) Tavanomaisella ravintoedulla tarkoitetaan etua, joka on järjestetty: työnantajan ylläpitämässä omassa työpaikkaruokalassa muun ruokalanpitäjän ylläpitämässä työpaikkaruokalassa tai niin sanottuna sopimusruokailuna Vuonna 2014 tavanomaisen ravintoedun arvo on 6,10 euroa ateriaa kohden ja se lasketaan välittömien kustannusten ja arvonlisän perusteella. Jos välittömien kustannusten ja arvonlisäveron määrä alittaa 6,10 euroa tai ylittää 10 euroa, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää (luontoisetupäätös 11 ). Esimerkki: Työnantajalle aiheutuneet välittömät kustannukset ovat 8,50 euroa ateriaa kohden. Työnantaja perii palkansaajalta 5 euron suuruisen korvauksen. Ravintoedun arvo on 6,10 euroa. Verotettavaksi tuloksi jää 1,10 euroa aterialta.

3 Asiakastiedote 3 (5) Yritysverotuksen muutoksia Yritys- ja osinkoverotukseen tulee vuoden 2014 alusta useita muutoksia. Seuraavassa näistä veromuutoksista keskeisimmät ja lisäksi eräitä muita vuoden alussa voimaan astuvia muutoksia, jotka on tärkeää tietää. Yhteisövero 20 % Yhteisövero aleni 20 prosenttiin ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa. Vuodelta 2013 osakeyhtiöt maksavat veroa vielä 24,5 prosentin mukaan. Osinkoverotus uudistui Osinko verotetaan yksityishenkilöllä aiempaan tapaan pääoma- ja ansiotulona, mutta tuottoprosentti alenee prosenttiyksiköllä. Osingon pääomatulo-osuus lasketaan vuodesta 2014 lähtien kahdeksan prosentin mukaan (8%) osakkeiden yhteenlasketusta matemaattisesta arvosta. Julkisesti noteeraamattomasta osakeyhtiöstä tai sen jälkeen nostettavissa oleva osinko on yksityishenkilön veronalaista tuloa seuraavasti: Esim. Yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on euroa. Osakkeenomistajan saama osinko on euroa. Pääomatulona verotetaan euroa ja siitä veronalaista on euroa (8 000 * 0,25). Loppuosa osingosta eli euroa verotetaan ansiotulona, josta veronalaista on euroa (2 000 * 0,75). Verotus kiristyi vanhojen voittojen osalta Uudistus siirsi verotuksen painopistettä yhtiöltä osakkaan verotukseen, mutta kokonaisverorasitus ei kiristynyt merkittävästä tällä erää. Mikäli yhtiö on aiemmin pystynyt jakamaan osakkeenomistajalle ns. verovapaata pääomatulo-osinkoa (enintään euroa vuodessa), voittoon on kohdistunut 24,5 prosentin suuruinen vero. Uudessa järjestelmässä voitosta on maksettava veroa 26 prosenttia, kun otetaan huomioon yhtiön ja osakkeenomistajan maksamat verot. Kyse on siis 1,5 prosenttiyksikön muutoksesta. Uuteen järjestelmään ei kuitenkaan siirrytä puhtaalta pöydältä ja vanhojen voittojen osalta verotus käytännössä kiristyy. Osakeyhtiö on maksanut voitoistaan korkeampaa yhteisöveroa ja osakkeenomistaja maksaa ja sen jälkeen nostettavissa olevista osingoista vielä myös osinkoveron. Kokonaisverorasitus kipuaa noin 30 prosentin tuntumaan, kun se aiemmin pääomatulo-osinkojen osalta on ollut 24,5 prosenttia. Huomionarvoista on, että osinkoverotukseen tuli uusi huojennusalue euron pääomatulo-osingoille. Aiemmin veronalainen osuus oli 70 prosenttia, nyt 25 prosenttia. Ero on merkittävä. Yli euron pääomatuloosinkojen osalta veronalainen osuus nousee jo 85 prosenttiin. Pääomatulovero kiristyi tulorajan alenemisen myötä Osingoista ja muista pääomatuloista maksetaan veroa 30 prosenttia euroon saakka ja tulorajan ylittävästä osasta 32 prosenttia. Uutta tulorajaa sovelletaan vuoden 2014 verotuksesta lähtien. Korkeamman 32 prosentin pääomatuloveron soveltamisraja on euroa alempana kuin vuoden 2013 verotuksessa.

4 Asiakastiedote 4 (5) SVOP-palautus osinkoverolle Varojen jakoa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP-rahasto) ryhdytään verottamaan osinkotulona, mikäli osakkeenomistajan tekemästä sijoituksesta on kulunut yli kymmenen vuotta. Jos sijoituksesta on alle kymmenen vuotta, palautukseen sovelletaan myyntivoiton verosääntöjä. Palautuksen määrä vähennetään tällöin osakkeiden hankintamenosta. Rahastopalautus pitää maksaa sijoituksen tehneelle henkilölle, jotta palautukseen sovelletaan myyntivoiton verosääntöjä. Muun muassa omistajanvaihdoksesta saattaa seurata, että palautus verotetaan osinkotulona ilman kymmenen vuoden suoja-aikaa. Yritykset voivat aiemmin verosäännöin palauttaa osakkeenomistajien tekemiä rahastosijoituksia vielä vuosien 2014 ja 2015 aikana, mikäli sijoitus on tehty ennen Yrityksen saamien osinkojen verosääntöihin muutoksia Julkisesti noteeratusta osakeyhtiöstä saadusta osingosta 85 prosenttia on veronalaista tuloa, kun osake kuuluu toiminimiyrittäjän yritysvarallisuuteen ja osinko lasketaan yritystuloksi. Jos osingon jakaja on julkisesti noteeraamaton osakeyhtiö veronalaista tuloa tällaisesta osingosta on 75 prosenttia. Osakeyhtiön välisissä osingoissa on edelleen pääsääntö, että ne ovat verovapaita. Osinko on aiemmasta poiketen kokonaan veronalaista tuloa, jos julkisesti noteeraamaton yhtiö saa osinkoa julkisesti noteeratulta yhtiöltä ja omistusosuus on alle kymmenen prosenttia. Edustusmenot jäävät vähentämättä tuloverotuksessakin Edustusmenot eivät ole vähennyskelpoisia yrityksen tuloverotuksessa vuodesta 2014 lähtien. Mikäli tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, yritys menettää edustusmenojen vähennysoikeuden myös ajalta ennen Jos tilikausi on esim , yritys menettää edustusmenojen vähennysoikeuden vuoden 2013 puolellakin tapahtuneen edustuksen osalta. Edustusmenot ovat vähennyskelvottomia sekä tulo- että arvonlisäverotuksessa. Sen vuoksi rajanveto edustuksen ja esim. myynti- ja markkinointimenojen välillä on entistä tärkeämpää. Eräiden veronhuojennusten käyttöaika lyheni Ns. tuotannollisten investointien korotettujen poistojen tekoaika lyheni vuodella. Korotetut poistot voi tehdä vuosilta , mutta ei enää vuodelta Myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksen tekoaika lyheni vuodella. Osakeyhtiöllä ja osuuskunnalla on oikeus tehdä elinkeinotoiminnan tulostaan työntekijöilleen maksamiinsa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkoihin perustuva lisävähennys vain vuosilta Koulutussuunnitelma ja vähennys Työantaja voi tehdä koulutusajalta maksettujen palkkojen perusteella lisävähennyksen yritystulosta vuoden 2014 verotuksesta lähtien. Vähennysoikeus on vain niillä työnantajilla, jotka ovat laatineet koulutussuunnitelman. Koulutussuunnitelmasta on säädetty yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa sekä taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetussa laissa, jos yritykseen ei sovelleta YT-lakia. Koulutusvähennyksen saa enintään kolmelta päivältä työntekijää kohden. Lisävähennys on 50 % yrityksen työntekijöiden keskimääräisestä päiväpalkasta kerrottuna koulutusvähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien määrällä. Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan työantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevasta verovuoden palkkasummasta. Lisävähennystä ei saa osakeyhtiön YELvakuutettavan osakkeenomistajan eikä henkilöyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen koulutusajan palkoista.

5 Asiakastiedote 5 (5) TyEL-vakuutuksesta YEL-vakuutukseen Vuoden 2011 alusta lähtien osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevä henkilö on kuulunut YEL-vakuutuksen piiriin, jos hän omistaa yksin yli 30 prosenttia (aikaisemmin yli 50 prosenttia) tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia yhtiön osakkeista. Siirtymäsäännöksen vuoksi henkilöllä on oikeus pysyä TyEL-vakuutuksen piirissä vuoden 2013 loppuun saakka. Tämän jälkeen heidän on otettava YEL-vakuutus. Kuitintarjoamisvelvollisuus Asiakkaalle on ryhdyttävä tarjoamaan kuittia alkaen käteis- ja korttimaksusta. Käteismaksuun rinnastuu maksu esimerkiksi liikunta- tai lounasseteleillä. Kuitintarjoamisvelvollisuuden ulkopuolelle on rajattu maatalouden harjoittajien myynti ja automaatti-, veikkaus-, rahapeli- sekä muut arpajaislainsäädännössä tarkoitetut tuotot sekä markkina- ja torikauppa ulkotiloissa, lukuun ottamatta alkoholijuomien anniskelua tai vähittäismyyntiä. Kuitille ei ole asetettu erityisiä muotovaatimuksia ja se voi olla esim. maksukorttipäätteen tulosta, mikäli siinä on laissa edellytetyt kuittitiedot. Kuittiin pitää merkitä: yrityksen tai Tmi-yrittäjän nimi, yhteystiedot ja y-tunnus kuitin antamispäivä kuitin tunnistenumero tai muu yksilöivä tieto myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palveluiden laji tavaroista tai palveluista suoritettu maksu ja suoritettavan arvonlisäveron määrä verokannoittain taikka arvonlisä veron peruste verokannoittain. Vaadittavat tiedot täyttävät arvonlisäverolain ns. kevennetyt laskumerkintävaatimukset. Arvonlisäverovelvollisten yritysten välisessä kaupassa nämä merkinnät eivät riitä, jos kuitin loppusumma ylittää 400 euroa. Muun muassa kioski, vähittäiskauppa, suutari, kampaamo, ravintolat ja taksit voivat kuitenkin käyttää näitä kevennettyjä merkintöjä vaikka loppusumma ylittäisikin 400 euroa arvonlisäverollisten yritysten välisessä käteiskaupassa.