Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittäminen. Loppuraportti. Työterveyslaitos Helsinki 2007
|
|
- Hanna Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2007 Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittäminen Loppuraportti Työterveyslaitos Helsinki 2007
2 Työterveyslaitos Tämän raportin kuvamateriaali on tekijänoikeuslain alaista. Kuvamateriaali on hankittu kuvissa esiintyvien henkilöiden ja kuvaajien suostumuksella. Oikeus kuvien käyttöön on vain YIT Kiinteistötekniikalla, Tekmannilla ja Työterveyslaitoksella sopimuksen mukaan. Tämän raportin lähdeviite: Mattila, Susanna; Rönkä, Pia; Kiurula, Mari ja muut. Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittäminen [verkkodokumentti]. Helsinki: Työterveyslaitos, 2007 [viitattu viittauspäivä]. Taske-hankkeen loppuraportti. Saatavissa: 2
3 Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittäminen Susanna Mattila Pia Rönkä Mari Kiurula Timo Leskinen Pekka Plaketti Jouni Lehtelä Riikka Ruotsala Raoul Grönqvist Pirkko-Liisa Rasa Kyösti Ikonen Valokuvat: Susanna Mattila, Mari Kiurula, Timo Leskinen, Reijo Salo, Raimo Piirainen, Veli-Pekka Kailasuo, Jari Seppälä, Jouni Niemimaa, Päivi Rinne, Markku Peltonen ja Tiina Örn Työsuojelurahasto ja Sosiaali- ja terveysministeriön Veto-ohjelma ovat rahoittaneet tätä tutkimusta. 3
4 4
5 ESIPUHE Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittäminen -hanke käynnistyi Keski-Suomen työsuojelupiirin aloitteesta Sätke-hankkeen esimerkin pohjalta. Tavoitteena oli kehittää LVIS-asentajille turvallisempia ja vähemmän kuormittavia työmenetelmiä ja -välineitä sekä suojaimia yhteistyössä LVIS-asentajien ja työvälineiden ja suojainten toimittajien kanssa. Hanketta koordinoi Työterveyslaitos. Kyösti Ikonen Kival Oy:stä toimi kehitystyön yhtenä vetäjänä. Talotekniikkayrityksistä hankkeeseen osallistuivat YIT Kiinteistötekniikka Oy ja Tekmanni Oy, jotka osallistuivat myös hankkeen suunnitteluun. YIT Kiinteistötekniikan vastuuhenkilönä hankkeessa oli turvallisuuspäällikkö Markku Mäkilä ja Tekmannin henkilöstöneuvoja Reijo Salo. Hanke käynnistettiin vuoden 2005 alussa. Mukaan tuli 11 työvälineitä ja suojaimia valmistavaa tai myyvää yritystä: Extor Oy, Hultafors Oy, Kwintet Leijona Oy, Kärnä Oy, Onninen Oy, Skydda Suomi Oy, Suojalaite Oy - Safety Equipment Co., Suomi-Tikas Oy, TH-Teocon Oy, Vandernet Oy ja Varpuke Oy. Hankkeen ohjausryhmässä oli edustettuna Sähköalojen ammattiliitto ry, Rakennusliitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Talotekniikkaliitto ry, Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry, YIT Kiinteistötekniikka Oy, Tekmanni Oy, Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos. Lisäksi ohjausryhmässä oli mukana rahoittajien - Työsuojelurahasto ja STM:n Veto-ohjelma - edustajat. Kiitos kaikille hankkeeseen osallistuneille henkilöille YIT Kiinteistötekniikassa, Tekmannilla ja työväline- ja suojaintoimittajayrityksissä. Kiitos myös ohjausryhmälle neuvoista ja tuesta hankkeen kuluessa. Suuri kiitos Työsuojelurahastolle ja Sosiaali- ja terveysministeriön Veto-ohjelmalle hankkeen saamasta taloudellisesta tuesta. Helsingissä Tekijät 5
6 TIIVISTELMÄ Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittäminen Taske -hankkeen tavoitteena oli talotekniikkaasentajien työturvallisuuden parantaminen ja heidän työnsä fyysisen kuormituksen vähentäminen kehittämällä LVIS-asentajien työmenetelmiä, työvälineitä ja suojaimia. Tärkeimpiä kehityskohteita etsittiin asentajille ja heidän esimiehilleen suunnatulla kyselyllä, sattuneita tapaturmia tarkastelemalla sekä työtehtävien riskinarvioinnilla. Myös kehitysryhmiin osallistuneiden henkilöiden kokemukset vaikuttivat kehityskohteiden valintaan. Ongelmia talotekniikka-asentajilla oli etenkin työasennoissa. Parannettavaa oli myös työmaan siisteydessä ja järjestyksessä, töiden suunnittelussa ja aikatauluissa ja pölyn hallinnassa. Muun muassa huono siisteys ja järjestys aiheuttivat kompastumisriskin. Putoamisvaara oli myös suuri, koska työkohteet olivat usein niin korkealla, että työtä piti tehdä A-tikkailla tai nostimilla. Sinkoutuvat osat ja roiskuvat aineet kuten betonipöly ja metallinsirut aiheuttivat muun muassa silmätapaturmia. Myös valaistus, melu sekä kylmyys ja veto olivat ongelmia. Viiltohaavoja aiheuttivat terävät esineet ja levyjen, putkien ja kanavien leikkauspinnat. Työmenetelmiä, -välineitä ja suojaimia ongelmien poistamiseksi etsittiin ja kehitettiin kehitysryhmissä, joihin osallistui asentajia, työväline- ja suojaintoimittajia sekä työturvallisuuden asiantuntijoita. Ahtaissa tiloissa tehtäviin nostoihin kehitettiin keventäviä köysitekniikoita. Lattianrajassa työskentelyyn otettiin käyttöön polvituki. Sähkökeskusten siirtoon ideoitiin kantokahvat ja kuljetuskärry. Pölynpoistoon kehitettiin prototyyppejä, jotka poistavat pölyn myös talviaikaan ilman vedon tunnetta ja mahtuvat pieniin asennuskohteisiin. A-tikkaiden turvallisuutta kohennettiin sivuttaisvakavuutta lisäävän palkin avulla. Projektissa kehitettiin asentajien toiveiden mukainen tasotikas, jossa vakauden lisäksi kiinnitettiin huomiota helppoon liikuteltavuuteen, mukavaan nousukulmaan, askelmien leveyteen sekä työtä helpottavaan varusteluun. Ahtaissa tiloissa A-tikas saattaa olla ainoa vaihtoehto työskenneltäessä katon rajassa normaalissa huonekorkeudessa. Kolmantena tikastyyppinä ideoitiin tikastelineen prototyyppi. Käsien viiltotapaturmien ehkäisemiseksi lisättiin sorminäppäryyttä vaativiin asennustöihin sopivien viiltosuojakäsineiden käyttöä. Korkealla työskentelyn turvallisuuden parantamiseksi käyttöön otettiin helposti päälle puettavat valjasliivit. Hankkeessa myös testattiin riskinarvioinnissa käytetyn Ergotool-menetelmän luotettavuutta. Ergotool ei ohjannut asiantuntijoita täysin samankaltaiseen arviointiin, vaan heidän kokemuksensa ja arviointitapansa vaikutti selvästi. Toisaalta Ergotool ei selvästikään ole parhaimmillaan liikkuvan ja vaihtuvan työn analyysissä, jossa tarvitaan karkeampaa käsittelytapaa. Taskessa kehitettiin uusia ja löydettiin hyviä olemassa olevia ratkaisuja LVIS-asentajien työn fyysisen kuormituksen vähentämiseen ja tapaturmariskien hallintaan. Nyt on erittäin tärkeää, että hankkeen tuloksista tiedotetaan laajasti alan yrityksissä jokaiselle taholle. Näin mahdollistetaan ja helpotetaan välineiden ja menetelmien käyttöönottoa. 6
7 SUMMARY This study focused on decreasing the number of accidents and physical strain of workers in technical building services by developing the working methods, equipment and personal protective equipment of the heating, plumbing and air-conditioning assemblers and electricians. We investigated the work problems of heating, plumbing and air-conditioning installers and electricians using questionnaires, accident report investigations, and assessments of accident risks and physical work loads of work tasks. A big problem turned out to be bad working postures. The tidiness and order of work places, planning of work, timetables and dust control also needed development. Untidiness and disorderliness cause slipping and tripping hazards. The risk of falling is also high, because work is often carried out at such heights that workers must use stepladders or hoisting machines. Ejected and splattered particles and materials, e.g. concrete dust and metal fragments, can cause eye injuries. Other problems are poor lighting, noise, cold and draught. Sharp objects and pieces of plates, pipes and canals cause incised wounds. Work methods, tools and equipment were developed in working groups that consisted of heating, plumbing and air-conditioning assemblers and electricians, manufacturers and dealers of tools and work equipment, and occupational safety specialists. Participatory working groups also examined good working practices and equipment. They developed techniques for using rope to lift heavy pipes. A special device to protect knees when working on one's knees was introduced. For transferring heavy switchboards a special trolley and lifting handles were developed, as well as a prototype of a dust removal system to handle dust in renovation work. The latter can be fitted in confined spaces and it does not cause draught. Step ladders were made more stable by adding a horizontal bar to the back stands. Also a whole new type of ladder was developed according to workers requirements; besides stability also mobility, climbing angle, width of tread and fittings were taken into consideration in its design. In narrow places, using a stepladder might be the only way to work near ceiling in a room of normal height. A new combination of ladder and scaffolding was also among the solutions created. To prevent incision accidents, the use of cut-resistant gloves was recommended, which do not inhibit dexterity. Educational videos were made, giving instructions on the proper use of harnesses and fall protection equipment when working at height. Reliability and validity of Ergotool-method was also tested. Ergotool was used to assess risks of work tasks. Three occupational safety professionals assessed risks of the same tasks using Ergotool but the results were not quite the same. It turned out that Ergotool is not suitable for assessing the risks of mobile, constantly changing tasks. The project developed and examined many good practices, tools, equipment and personal protective equipment for preventing accident risks and diminishing work load of heating, plumbing and air-conditioning assemblers and electricians. It is now crucial that these results reach everybody in the field, so that these assemblers and electricians can start using the methods and equipment as soon as possible. 7
8 SAMMANDRAG Syftet med projektet Arbetsmetodutveckling för el-, värme- och sanitetsmontörer (Taske) var att utveckla arbetsmetoder, verktyg och personlig skyddsutrustning för att bättre kunna hantera problem med olycksrisker och fysisk belastning. Utvecklingsbehovet i arbetet och arbetsmetoderna utreddes med hjälp av en förfrågan till personalen samt en bedömning av riskerna i arbetet, och en genomgående analys av olycksfall som inträffat under året Också intresset hos deltagarna i utvecklingsgrupperna påverkade hur åtgärderna för arbetets utveckling valdes och hur själva metodutvecklingen utfördes. Et stort problem i arbetet hos el-, värme- och sanitetsmontörer är påfrestande arbetsställningar. Behovet av förbättring gäller också renligheten och ordningen på arbetsplatsen, planeringen av jobbet, tidtabellerna och kontrollen av dammpartiklar i luften. Dålig renlighet och ordning ökar risken för snubbling och halkning. Risken att falla ner är också stor då man jobbar på hög höjd och då man måste använda fristående stege eller lyftanordning. Flygande partiklar och stänkande medel såsom betongdamm och metalkärvor kan förorsaka till exempel ögonolyckor. Andra vanliga problem är dålig belysning, buller, kyla och drag. Vassa föremål och plåtar med skarpa kanter samt rör kan förorsaka skärsår. Arbetsmetoder, arbetsredskap och skyddsutrustningar efterlystes och utvecklades i arbetsgrupper i samråd med montörer, arbetarskyddsexperter och tillverkare av arbetsredskap och skyddsutrustningar. För att underlätta lyftarbete i trånga utrymmen utvecklades lösningar som baserar sig på användningen av olika reptekniker. För arbete på golv togs i bruk ett knästöd, som också fungerar som sittstöd. Förflyttning av stora elcentraler är ett svårt arbetsmoment för vilket man utvecklade bärhandtag och en särskild transportkärra. För avlägsnande av damm utvecklades prototyper, som kan installeras i trånga utrymmen och som avlägsnar damm också vintertid utan att åstadkomma drag. En fristående stege gjordes stabilare i sidled med hjälp av en tvärslå. Inom ramen för projektet utvecklades en trappstege som uppfyller montörernas önskemål och är stabil, lätt att flytta, bekväm att stiga upp på och dessutom har breda fotsteg och en särskild utrustning som underlättar arbetet och minskar fallrisken. I ett trångt utrymme kan en fristående stege vara det enda alternativet som möjliggör jobbet nära taket på normal rumshöjd. Vidare utvecklades en prototyp av en helt ny stegställning, dvs. en kombination av en stege och en ställning. Skärsår i händerna kan avvärjas genom ökad användning av effektiva skyddshandskar, som skyddar mot både skärande och stickande föremål i monteringsarbete som kräver stor fingerfärdighet. Risken för fallolyckor minskades när man tog i bruk en säkerhetssele som är lätt att ta på och lätt att arbeta i. Ergotool -riskbedömningsmetoden testades grundligt under projektets gång. Tre arbetssäkerhetexperter erhöll något från varandra avvikande resultat med Ergotool -metoden, som inte allra bäst lämpar sig för en bedömning av riskerna i rörligt och omväxlande arbete. 8
9 I projektet utvecklades och togs i bruk många goda nya lösningar för att minska riskerna för olyckfall och fysisk belastning i el- och VVS-montörers arbete. Nu är det viktigt att informera resultater för alla på el- och VVS-branschen. Det möjliggör och underlättar ibruktagandet av lösningarna. 9
10 Sisällysluettelo 1. TAUSTA TAVOITTEET TEHTÄVÄT JA MENETELMÄT Kyselyt Alkukysely Loppukysely Sattuneiden tapaturmien tarkastelu Aineisto Menetelmä Työtehtävien riskinarviointi Ergotool-riskinarviointimenetelmä Tehdyt Ergotool-arviot Kehitystyö Kehitysryhmätyöskentelyn tavoitteet Osallistujat Kehitysryhmätyöskentelyn kehys Kehitysryhmätyöskentelyn eteneminen Tiedonkulku ja tulosten levittäminen Työvälineiden ja -menetelmien tutkiminen työturvallisuuslaboratoriossa A-tikkaiden vakauteen liittyvät mittaukset Työvälineiden ja -menetelmien tutkiminen virtuaaliympäristössä Ergotool-menetelmän testaus ja validointi TULOKSET Kyselyt Alkukysely Loppukysely Sattuneiden tapaturmien tarkastelu Yrityksissä sattuneet tapaturmat lukuina Yleisimpien tapaturmien tarkempi analysointi LVIS-alan tapaturmat Suomessa Eläköitymistiedot Työtehtävien riskinarviointi Nostaminen Kantaminen Työntö/veto Työasennot Turvallisuus Työympäristön olosuhteet Ammattien ja tehtävien välisiä eroja Työmenetelmien vertailu Kehitystyö Nostot ja siirrot Putken taivutus ja katkaisu Polvituki Kierretangon leikkuri Pölynpoisto Viiltosuojakäsineet Tikkaat ja telineet A-tikkaiden testaukset työturvallisuuslaboratoriossa Putoamissuojaus Ergotool-menetelmän validointitulokset Asiantuntija-arviointien tulokset Ergotoolin vertailu muihin menetelmiin KEHITYSTYÖN TULOSTEN VIEMINEN KÄYTÄNTÖÖN KOHDEYRITYKSISSÄ
11 6. RAPORTOINTI JA TIEDOTUS POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Vertailu Pientyöpaikkakyselyyn Vertailu Putkialan alakohtaiseen työpaikkaselvitykseen Vertailu KRAM-kartoitukseen Kehitystyön toteutuminen Ergotoolin validointi LÄHTEET LIITTEET
12 1. Tausta Vuonna 2000 Suomessa toimi noin työntekijää sähköasennuksissa ja noin työntekijää LVIasennuksissa (Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus).Työsuojelurahaston tuella tehtyjen rakennusalan ammattikohtaisten työpaikkaselvitysten (RATS) mukaan LVI-asentajien ja sähköasentajien eli LVIS-asentajien työhön liittyy monia vaaratekijöitä; sekä fysikaalisia, kemiallisia, että biologisia vaaratekijöitä ja tapaturmavaaroja. Työ on fyysisesti rasittavaa ja asentajille syntyy myös ammattitauteja. Alla on esimerkkejä LVISasentajien vaara- ja kuormitustekijöistä. Fysikaalisia vaaratekijöitä: Kemiallisia ja biologisia vaaratekijöitä: melu pölyt (home, eristevilla, ym.) tärinä asbesti (peruskorjauksessa) hitsauksen aiheuttama UV-säteily juotos- ja hitsaushuurut isosyanaatit Kuormittavia työasentoja: Ammattitauteja: niskan etukumara asento asbestin aiheuttamat sairaudet niskan taakse taipunut asento tuki- ja liikuntaelinsairaudet selän etukumara asento meluvammat polvi-, kyykkyasento ihottumat kädet koholla työskentely makuuasennossa kädet koholla työskentely ranteiden taipuneet ja kiertyneet asennot Lähde: Tapaturmat: Toimialalla 4533 LVI-asennukset on sattunut vuosina noin 75 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden ja toimialalla 4531 sähköasennukset noin 49 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. (TVL. SAMMIO, Työtapaturmatietokanta 2002/2) Kaikilla toimialoilla yhteensä tapaturmataajuus on alle 30 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (Työtapaturma- ja ammattitautitilasto 2002, 2004.). Yleisimmät tapaturmatyypit LVI-asennuksessa ovat olleet esineisiin satuttaminen; lentävät sirut, hiukkaset ja esineet; kaatumiset, liukastumiset ja kompastumiset sekä ylikuormittuminen ja rasittuminen. Sähköasennuksessa yleisimmät tapaturmatyypit vuosina olivat esineisiin tai esineiden satuttaminen; kaatuminen, liukastuminen, kompastuminen sekä ylikuormittuminen, ylirasittuminen. (TVL. SAMMIO, Työtapaturmatietokanta 2002/2) 12
13 Sähköliiton teettämän tutkimuksen mukaan viimevuosien aikana eläkkeelle jääneistä sähköliittolaisista vähintään joka toisella eläkkeen perusteena on ollut työkyvyttömyys. Tutkimukseen osallistuneista sähköliittolaisista suurin osa piti työtään henkisesti ja ruumiillisesti raskaana. Ikääntyneillä työntekijöillä työn raskaus korostui. Fyysisen työympäristön aiheuttamat ongelmat ovat suuret sähköaloilla. Ongelmia ovat mm. melu, veto ja hankalat työasennot. Fyysisen työympäristön ongelmia on eniten energia-alalla ja talotekniikassa. (Nurmikolu 2004) Ruotsissa vuonna 2002 työssä olleille tehtiin tutkimus, jossa kysyttiin onko vastaajalla 12 edellisen kuukauden aikana ollut työstä johtuvia vaivoja. Tutkimuksen mukaan miehillä muista työhön liittyvistä tekijöistä kuin tapaturmista johtuvia vaivoja oli ollut eniten LVI-asentajilla. Joka kolmas LVI-asentaja ilmoitti kärsineensä näistä vaivoista, kun keskimäärin kaikissa ammateissa näistä vaivoista ilmoitti kärsineensä joka neljäs mies. Eniten LVI-asentajilla vaivoja oli selässä (21 % LVI-asentajista) sekä hartioissa ja käsivarsissa (17 % LVI-asentajista). Tapaturmasta johtuvia vaivoja oli ollut 8,5 prosentilla LVI-asentajista. Vastaajilta kysyttiin myös syitä vaivoihin. LVI-asentajista 21,4 % ilmoitti kärsineensä rasittavien työasentojen aiheuttamista vaivoista ja 18,8 % raskaiden käsin tehtävien nostojen aiheuttamista vaivoista. (Arbetsorsakade besvär 2002) Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin 15 rakennusalan tapaturmaa perusteellisesti. Tarkoituksena oli selvittää rakennusalan työtapaturmien syyt. Tuloksena oli, että paremmalla riskinarvioinnilla ja työn suunnittelussa ja toteutuksessa käytetyillä systemaattisilla turvallisuustoimenpiteillä ja tapaturmantorjuntatyökaluilla moni tapaturma voitaisiin välttää. Suurimmat syyt tapaturmiin ovat puutteelliset työolosuhteet ja työympäristö sekä tekniset ja organisaation heikkoudet. Syyt liittyvät epäsopiviin, kuluneisiin ja fyysisesti kuormittaviin välineisiin, puutteellisiin ohjeisiin ja suunnitelmiin sekä puutteisiin materiaalien toimituksissa ja laadussa. (Kines 2004) Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksen mukaan talotekniikka-alan sähköasentajien, putki- ja ilmastointiasentajien sekä projektinhoitajien mielestä talotekniikka-alan töissä eniten vaaraa työmailla aiheuttavat huono siisteys ja järjestys, tikastyöt ja tikkaat sekä putoaminen ja telineet. Tutkimuksessa kyselyyn vastanneiden mielestä työturvallisuutta voisi parantaa kunnollisilla välineillä ja suojaimilla, jotka ovat helposti saatavilla. (Kiltti ym. 2004) Kaukiaisen ym. (2002) mukaan työkuormitusta voidaan vähentää käyttämällä hyvin suunniteltuja työvälineitä. Työmenetelmiin ja yksilöllisiin työtapoihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Seeleyn ja Marklin (2003) artikkelissa kerrotaan interventiosta, jossa ilmajohtojen sähköasentajien työtä kevennettiin korvaamalla käsikäyttöinen puristin ja leikkuri akkukäyttöisillä. Uusilla työkaluilla pystyttiin vähentämään huomattavasti yläraajojen tuki- ja liikuntaelinvaivojen riskitekijöitä. Artikkelissa arveltiin, että vähentämällä ja poistamalla riskitekijöitä, myös sairaanhoitokulut ja työntekijän korvaamisesta aiheutuvat kulut pienenevät. 13
14 Työympäristön kehittämisessä on hyvä olla mukana kaikki osapuolet, jotka vaikuttavat työsuoritukseen. Erityisen tärkeää on työntekijöiden mukanaolo. Työympäristön ongelmat voivat muodostua esteeksi työn tekemiselle. Ruotsalaisessa tutkimuksessa huomattiin, että työntekijöillä on paljon tietoa, jota voidaan käyttää työympäristön ja sitä kautta myös tehokkuuden parantamiseen. (Brunnberg ym. 1998) Käyttäjien osallistumista suunnitteluun tutkittiin 1990-luvulla Hyvä suunnittelukäytäntö-ohjelmassa, missä todettiin, että käyttötilanteissa tapahtuva suunnittelu tuottaa toimivia ratkaisuja ja työntekijät sitoutuvat uusien välineiden käyttöön (Ergonomiatiedote 4/1993, 1-2/1994). Käyttäjäkeskeisestä suunnittelutavasta on olemassa myös eurooppalainen standardi Vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi SFS-EN ISO SÄTKE Sähköasentajien työmenetelmien kehittäminen energia-alan yrityksissä -hankkeessa työmenetelmien, -välineiden ja suojainten kehittämiseen osallistui työntekijöiden lisäksi myös työvälineiden ja suojainten valmistajia ja toimittajia. Ratkaisujen ideoiminen kehitysryhmissä koettiin helpoksi. Ideoiden toteutuksessa oli avuksi mm. mukanaolijoiden aktiivisuus, monipuolisuus ja työntekijöiltä saatu nopea palaute. Työntekijät kokivat hyväksi sen, että toimintatapoja pysähdyttiin pohtimaan. Valmistajat uskoivat, että hanke parantaa työturvallisuutta koko alalla, kunhan tulokset saadaan kaikkien käyttöön. Myös työnantajien edustajat olivat tyytyväisiä hankkeeseen. (Lankinen ym. 2004, Mattila ym. 2006). Työntekijöiden osallistuminen ja sitoutuminen on RATUKE-hankkeen Rakennustyön turvallisuusjohtamisen hyviä käytäntöjä -julkaisussa esitetty hyvä käytäntö. On tärkeää, että työntekijät osallistuvat turvallisuustoimenpiteisiin. Työntekijöiden mielipiteitä kuuntelemalla heidän osallistumistaan ja sitoutumistaan turvallisuusasioihin voidaan lisätä. (Lappalainen ym. 2003) Koska työkalut ja välineet muodostavat yhdessä työntekijöiden, työstettävän kohteen ja työorganisaation kanssa työsysteemin, on työkalun ergonomian suunnittelu huomioimatta muita systeemin tekijöitä riittämätöntä (Landau & Wakula 1997). Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittämishankkeessa työntekijöiden osallistuminen kehitystyöhön ja työn havainnointi varmistavat sen, että kehitystoimenpiteiden suunnittelussa otetaan huomioon kaikki työn suorittamiseen vaikuttavat tekijät. Paremmilla työmenetelmillä ja -välineillä on mahdollista vähentää työstä johtuvia rasituksia ja tapaturmia. Suojainten käyttöaste kasvaa, mikäli suojaimet ovat tarkoituksenmukaisia, tehokkaita ja mahdollisimman mukavia käyttää. 14
15 2. Tavoitteet Hankkeen päätavoitteena oli kehittää LVIS-asentajien työmenetelmiä, -välineitä ja suojaimia niin, että tapaturmariskejä ja fyysistä kuormitusta LVIS-asentajien työssä voidaan paremmin hallita. Osatavoitteet: tapaturmariskin vähentäminen haitallisen fyysisen kuormituksen vähentäminen työtehtävien riskinarvioinnin kehittäminen (Ergotool-menetelmän testaus) 3. Tehtävät ja menetelmät 3.1. Kyselyt Alkukysely Alkukysely lähetettiin kaikille YIT Kiinteistötekniikan ja Tekmannin talotekniikka-asentajille sekä heidän esimiehilleen. Asentajia oli noin 3000 ja esimiehiä noin 430. Asentajille kysely lähetettiin paperilomakkeena. Saatteessa oli myös linkki sähköiseen kyselylomakkeeseen, jotta asentajilla oli mahdollisuus vastata kyselyyn Internetin kautta. Asentajien kyselylomake ja saate on liitteessä 1. Esimiehille lähetettiin vain sähköpostilla linkki sähköiseen kyselyyn. Sähköiset kyselyt tehtiin Digium-ohjelmalla. Liitteessä 2 on Digiumista tulostettu esimiesten kyselylomake saatteineen. Alkukyselyllä selvitettiin asentajien työolosuhteita. Tarkoituksena oli saada asentajien ja esimiesten näkemys työn ja työympäristön kehitystarpeista. Lomake muokattiin Työterveyslaitoksen Pientyöpaikkaohjelman kyselylomakkeesta (Bergström et al. 1997) Loppukysely Loppukysely kohdistettiin suunnitelmasta poiketen vain niille asentajille, jotka olivat osallistuneet kehitystyöhön ja joita oli kuvattu työmaakäynneillä. Paperinen kyselylomake lähetettiin 87 asentajalle. Kyselyllä selvitettiin hankkeessa kehitettyjen ja hyviksi todettujen työmenetelmien ja -välineiden tunnettuutta tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä sekä miten työpaikoilla tehty kehitystyö on vaikuttanut työpaikan oloihin ja työn kuormittavuuteen. Loppukyselyn lomake on liitteessä 3. Alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavaan loppukyselyyn päädyttiin siksi, että hankkeen tuloksista ei oltu vielä tiedotettu yrityksissä kaikille asentajille. Näin ollen arveltiin, että hanke ei ole vielä voinut vaikuttaa laajasti asentajakunnan työturvallisuuteen ja kuormitukseen. 15
16 3.2. Sattuneiden tapaturmien tarkastelu Aineisto Hankkeeseen osallistuvista yrityksistä saatiin tapaturmatiedot vuodelta Tilastojen käsittelyssä keskityttiin ainoastaan työtapaturmiin. Työmatkatapaturmat rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Kohdeyritysten tilastoissa saatavilla: tapaturman ajankohta/tapahtumakuukausi ESAW-muuttujat. Suomessa vuoden 2003 alussa käyttöönotettu eurooppalainen työpaikkatapaturmien luokittelumenetelmä ESAW (European Statistics on Accidents at Work) (Työtapaturmien luokittelu - opas työpaikkojen käyttöön.2002) sairaspäivien lukumäärä Toisen yrityksen tilastoissa oli lisäksi tapaturman lyhyt selite Hankkeessa selvitettiin myös vuoden 2004 tapaturmaluvut toimialoille 4533 LVI-asennukset ja 4531 sähköasennukset Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakista Menetelmä Hankkeessa tutkittiin vuonna 2004 YIT Kiinteistötekniikassa ja Tekmannilla sattuneita työtapaturmia. Vapaa-ajan tapaturmia, työmatkatapaturmia ja ammattitauteja ei tarkasteltu. Sattuneista työpaikkatapaturmista (myöh. tapaturma) haluttiin muutama pidemmän sairausloman aiheuttanut tapaturma tutkia suomalaisella tapaturmamallilla. (Työkirja tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkimiseen 2001) Mallissa tapaturmaa edeltävät tilanteet ja niihin johtaneet tekijät kuvataan vuokaaviona. Vuokaavion tarkoituksena on helpottaa ymmärtämään, miten normaali toimintatapa muuttuu tapaturman aiheuttavaksi toiminnaksi. Vuokaaviossa selvitetään mm. miten ihminen ja vamman aiheuttaja kohtaavat ja miten vamma syntyy. YIT:llä tarkasteltiin vain yhtä tapaturmaa, koska kaikille sattuneille tapaturmille tehdään sisäinen tutkinta, eikä laajempaa käsittelyä nähty tarpeelliseksi. Myös Tekmannilta valittiin yksi tapaturma tarkasteltavaksi. Yritysten toimittamasta materiaalista tehtiin alustava kaavio, jota täydennettiin yrityksiltä saaduilla lisätiedoilla Eläköitymiset Hankkeessa kartoitettiin kohdeyrityksissä vuonna 2004 ennenaikaisesti eläkkeelle jääneiden eläköitymissyitä. Kaikista eläköitymisistä ei saatu tietoja, koska toisessa yrityksessä oli vaihdettu vakuutusyhtiöitä vuoden 2004 jälkeen. Yhteenveto tehtiin saatujen tietojen perusteella. 16
17 3.3. Työtehtävien riskinarviointi Ergotool-riskinarviointimenetelmä Ergotool-menetelmä kehitettiin alun perin kokoonpanoteollisuuden tarpeisiin. Tarkoituksena oli yhdistää teollinen ergonomiasuunnittelu tehdas-/kokoonpano-layoutin suunnitteluun. Tavoitteena oli tuottavampi ja vähemmän kuormittava työympäristö. Ergotool on tietokonesovellus, joka kehitettiin osana PSIM-projektia (Participative Simulation Environment for Integral Manufacturing Enterprise Renewal). (van Eijnatten, 2002) Taske-projektissa käytetyssä Ergotoolin web-sovelluksessa ei arvioida alkuperäisessä versiossa ollutta tehdas-layoutin toimivuutta, vaan keskitytään turvallisuus- ja ympäristötekijöihin sekä fyysiseen kuormitukseen. Mallilla olisi voitu arvioida myös henkistä kuormittavuutta, mutta se oli rajattu projektisuunnitelman ulkopuolelle. Ergotool-menetelmällä tarkastasteltava tehtävä arvioidaan ohjelmassa olevien tarkastuslistojen avulla. Työvaiheen kuormittavuus arvioidaan ja esitetään liikennevalo-periaatteella seuraavasti: Punainen: suuri kuormitus, suuri loukkaantumis- ja tapaturmavaara (tilanne on korjattava) Keltainen: kohtalainen kuormitus, loukkaantumisvaara. (tilanne ei ole kunnossa, mutta se voi kuitenkin olla kelvollinen) Vihreä: merkityksetön tai normaali kuormitus/riski (tilanne on kunnossa) Työasennot-osion arvioissa on käytetty työtehtävässä esiintyvää suurinta kuormitusta. Staattisia asentoja luokiteltaessa käytettiin 4 sekunnin sääntöä, eli jos sama asento kestää 4 sekuntia tai yli, se arvioidaan staattisena. Turvallisuusosiossa on käytettävissä myös sininen väri, jolla tarkoitetaan sellaista tilannetta, jota ei joko esiinny työvaiheessa tai tilannetta, jota ei ole voitu arvioida. Tällainen tilanne on hyvin tyypillinen esimerkiksi laitteiden hätäkytkimiä arvioitaessa: videon perusteella on mahdoton arvioida laitteen ohjauslaitteita ja hätäpysäyttimiä, jos niitä ei ole työmaakäynnin aikana tarkasteltu, kuvattu ja dokumentoitu. Esimerkki Ergotool-arviossa käytettävistä syöttölomakkeista ja tarkastuslistoista on liitteessä 4. Rastimuodossa olevan arvion lisäksi ohjelmaan on mahdollista lisätä sanallisia kommentteja. Kommentit ovatkin erittäin hyödyllisiä varsinkin yhteenvetoja tehtäessä. Arvioihin on mahdollista liittää myös työvaihetta tai kuormitusvaihetta kuvaavia digikuvia. Ergotool-menetelmää voi käyttää pahimpien turvallisuus- ja kuormitusriskien kartoittamiseen ja tarvittavien korjaavien toimenpiteiden priorisointiin. Menetelmä ei sovellu koko työvaiheen kuormittavuuden arviointiin, 17
18 sillä ohjelma ei ota kantaa esimerkiksi työasennot-kohdassa arvioitujen työvaiheiden kestoon. Jotta arvio kokonaiskuormituksesta voitaisiin tehdä, olisi arviossa huomioitava jokaisen riskitason yhteenlaskettu kestoaika ja määritettävä niille painokertoimet Tehdyt Ergotool-arviot Hankkeessa tehtiin 15 työmaakäyntiä yritysten määrittelemille työmaille. Työmaakäynneillä kuvattiin erilaisia työvaiheita, joista tehtiin yhteensä 47 arviota Ergotool-riskinarviointimenetelmällä. Lista tehdyistä Ergotool-arviosta on koottu liitteeseen 5. Tehdyissä arvioissa tarkasteltiin seuraavia asioita: nostaminen kantaminen työntö/veto työasennot o niska ja pää o selkä o yläraaja o ranne ja käsi o jalat turvallisuus o liikkuminen o koneet ja työprosessit o laitteiden käyttö o ympäristötekijät 3.4. Kehitystyö Kehitysryhmätyöskentelyn tavoitteet Kehitysryhmätyöskentelyn tavoitteena oli paneutua pienryhmissä LVIS-asentajien työmenetelmien, - välineiden ja suojaimien kehittämiseen. Kehitysryhmätyöskentelyn tarkoituksena oli mm. työhön liittyvien ongelmien tunnistaminen ja tarkempien kehittämiskohteiden valinta olemassa olevien hyvien työtapojen kerääminen toteuttamiskelpoisten kehitysehdotusten tekeminen ja testaaminen tiedon levittäminen ja hyvien käytäntöjen käyttöönotto 18
19 Kehitysryhmätyöskentely muodosti tiedon- ja kokemuksenvaihdon sekä kehittämisosaamisen foorumin asianomaisten yritysten ja niiden henkilöstön, työvälineiden ja suojainten valmistajien ja toimittajien sekä työturvallisuusasiantuntijoiden välille Osallistujat Kehitysryhmätyöskentelyyn osallistui YIT Kiinteistötekniikan ja Tekmannin henkilöstöä sekä työvälineiden ja suojainten valmistajia ja toimittajia. Kehitysryhmien toimintaa ohjasivat Työterveyslaitoksen projektiryhmästä Pia Rönkä, Mari Kiurula, Susanna Mattila ja Riikka Ruotsala. Lisäksi ryhmien toiminnan ohjaamiseen osallistui Kyösti Ikonen Kival Oy:sta. Ryhmiin kutsuttiin asiantuntijoita käsiteltävien aiheiden mukaan Kehitysryhmätyöskentelyn kehys Toimintaa ja työturvallisuutta kehitettiin menetelmällä, jonka avulla voidaan varmistaa henkilöstön koko ammattitaidon hyödyntäminen ja motivointi kaikilla organisaation tasoilla (kuva 3.1). Menetelmä on yksi osa työyhteisön kehittämisprosessia. Käytännössä kehitysryhmä miettii aluksi, mitkä ovat niitä arkipäivän normaaliin toimintaan liittyviä asioita, joita he haluavat kehittää. Yleensä asia, joka tuntuu hankalalta, aiheuttaa ylimääräistä työtä, aiheuttaa tapaturman vaaran tai kuormittaa henkisesti, on jäänne jostain entisestä toimintatavasta ja kaipaa muutosta. Ryhmä tekee jokaisesta kehitettävästä asiasta perustellun ehdotuksen uudeksi toimintatavaksi, jonka jälkeen ehdotus esitellään organisaation rakenteessa päätöksentekoasemassa oleville tahoille. Menetelmä on yksikertainen ja se on useissa yrityksissä ja yhteisöissä koettu hyväksi henkilökuntaa motivoivaksi tavaksi kehittää toimintaa. Kuva 3.1. Kehitystyömenetelmä 19
20 Kehitysryhmätyöskentelyn eteneminen Kehitysryhmätyöskentely rakentui ryhmien yhteistä kokoontumista varten suunniteltujen Taske-päivien ympärille (kuva 3.2 ja 3.3). Taske-päivien välillä työryhmät paneutuivat kehittämistehtävien eri vaiheisiin omilla työpaikoillaan. Kehittämistyön eri vaiheita olivat esimerkiksi valittujen kehittämisaiheiden havainnointi työpaikalla, ratkaisuvaihtoehtojen kartoitus sekä työmenetelmien ja laitteiden kokeilu työpaikalla. Kuva 3.2 Taske-päivillä kehitettiin LVIS-asentajien työvälineitä. Kuvaaja: Susanna Mattila Tekijänoikeudet pidätetään. Ensimmäisellä Taske-päivällä muodostettiin neljä kehitysryhmää, joiden aiheet olivat: telineet ja tikkaat työkalut ja apuvälineet putkityössä työkalut ja apuvälineet sähköasennuksissa työolot Kehitystyön edistyessä havaittiin, että ryhmätyö sujui parhaiten maantieteellisesti lähellä toisiaan toimivien osallistujien kesken. Koska näin muodostuneissa ryhmissä löytyi innostusta kehittää valikoituja osia jokaisesta aiheryhmästä, päätettiin alkuperäisestä ryhmäjaosta luopua. 1. Taske-päivät /2 pv lokakuu /2 pv helmikuu 2006 Yhteinen aloitus 1 pv /2 pv lokakuu /2 pv lokakuu /2 pv helmikuu /2 pv helmikuu 2006 Kehityspäivät 1 pv toukokuu 2006 Kehityspäivät 1 pv lokakuu 2006 Loppuseminaari 1/2 pv marraskuu /2 pv lokakuu /2 pv helmikuu 2006 Kuva 3.3. Kehitysryhmätyöskentelyn kulku. Sininen, vihreä, oranssi ja punainen laatikko kuvaavat 1. Taske-päivässä muodostettuja ryhmiä, jotka myöhemmin yhdistyivät. 20
Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt
FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu
LisätiedotErgonomia työterveyden edistäjänä
Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen
LisätiedotTyövälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet
ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja
LisätiedotTyöturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013
Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa
LisätiedotHuomioi, että täytät lomakeeseen ko. lomakkeessa käsiteltävän riskiluokan vaaroja esim. fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat jne.
Työpaikka/toimipiste: Päiväys: Vastaajan nimi: Liittyy: Arvioinnin kohde/kohteet: Hyvä vastaaja, Tässä lomakkeet/tarkistuslistat työpaikan työtehtävän / aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen
LisätiedotAsennetta työhön valmennusohjelma
Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän
LisätiedotAikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)
1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto
LisätiedotRakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.
Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen
LisätiedotTietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit
Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,
LisätiedotErgonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click
lindab ventilation Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click Työterveyslaitos on tutkinut asian Suomen työterveyslaitos on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka tavoitteena on edistää työturvallisuutta,
LisätiedotMerenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen
OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen
LisätiedotHyvinvointia työstä. QEC - Quick Exposure Check Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin. Risto Toivonen. Työterveyslaitos -
Hyvinvointia työstä QEC - Quick Exposure Check Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin Risto Toivonen Quick Exposure Checklist QEC on liikuntaelimistön kuormituksen arviointiin suunniteltu 1, nopeakäyttöinen
LisätiedotTYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT
TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT Riskien arviointi työpaikalla -työkirja Riskien arvioinnin suunnittelu Yritys / osasto Suunnitelman tekijät Päiväys Selvitettävät asiat Lähtötiedot Aiemmin tehdyt selvitykset,
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotUUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI
TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotAutoalan kysely 2014
Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40
LisätiedotRiskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne
Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia
LisätiedotTyöturvallisuusopashankkeen tavoitteet
Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotLiikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä
Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen
LisätiedotPerusasiat kuntoon - Parempi työ
Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä
Lisätiedotlindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click
lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click Työterveyslaitos on tutkinut asian Suomen työterveyslaitos on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka tavoitteena
LisätiedotNuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto
Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0
LisätiedotVaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi
Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet
LisätiedotPotilaan siirtymisen ergonominen avustaminen
Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu
LisätiedotNolla tapaturmaa vs. nolla suojainta
Nolla tapaturmaa vs. nolla suojainta Suomen Työhygienian Seuran koulutuspäivät 11.2.2019 Tiina-Mari Monni Nolla tapaturmaa -foorumi on työpaikkojen verkosto, jonka tavoitteena on työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin
LisätiedotValaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.
Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden
Lisätiedot1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen
1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan
LisätiedotOtanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja
Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotVAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ
VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ Työturvallisuuslain (738/2002, 10 ) mukaan on jokaisen työnantajan selvitettävä ja arvioitava työpaikalla esiintyvät vaaratekijät. Tämä
LisätiedotTuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon.
Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. PERUSASIAT KUNTOON työssä ja kotona Siisteys ja järjestys ehkäisevät tapaturmia, lisäävät työtehoa ja viihtyvyyttä merkittävästi niin työpaikalla kuin kotonakin.
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.
Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen
LisätiedotErgonomia. Janita Koivuranta
Ergonomia Janita Koivuranta Lainsäädäntö Työturvallisuudesta sekä työympäristön turvallisuudesta ja työnkuormittavuudesta säädetään lainsäädännössä. Työturvallisuuslaki pykälä 24 edellyttää työnantajaa
LisätiedotMiten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta
Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun
LisätiedotTeknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007
Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT
KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä
LisätiedotYhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue
Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue [Tekijän nimi ja osasto] 13.12.2018 1 Mikä on yhteinen työpaikka? TtL 49 : Yhteisellä
LisätiedotVuoden 2015 kilpailu ja vuoden 2014 tuloksia. Työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen
Vuoden 2015 kilpailu ja vuoden 2014 tuloksia Uudenmaan alueellinen työturvallisuuskilpailu Pidempiä työuria työsuojelulla Osana Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020 hanketta Yhteistyö eri osapuolten
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotTässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.
TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.
LisätiedotTyöturvallisuuskilpailun merkitys työturvallisuuden kehittäjänä. Keijo Päivärinta
Työturvallisuuskilpailun merkitys työturvallisuuden kehittäjänä Keijo Päivärinta [Keijo Päivärinta 2.3.2017 1 Kilpailun käynnistyminen Juuret Turun suunnalla TR-mittari arviointivälineeksi 2 Ensimmäisten
LisätiedotTyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta
Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta Yhteenveto 19 tutkitusta vakavasta tapaturmasta TAPS-tietokannasta, tapauksia ei ole rajattu toimialan mukaan. Työtapaturmien tutkinnan kehittäminen Puro V., Rasa
LisätiedotTurvallisuusosaaminen työuran alussa. Mikko Nykänen
Turvallisuusosaaminen työuran alussa Mikko Nykänen Aluksi Alle 25 vuotiaille sattuu n. 50 % enemmän työtapaturmia kuin muissa ikäryhmissä (Salminen, 2004; Kines 2013). Nuorten työturvallisuuteen vaikuttaa
LisätiedotOnnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.
Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava
LisätiedotTyöympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE
Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton
LisätiedotMaailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011
Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011 Lähtökohdat Turvallisuustaso alhainen muuhun teollisuuteen verrattuna Tarpeettomia onnettomuus- ja sairauskustannuksia
Lisätiedot1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake
1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake Koulu: Oppiaine: Aiemmin tehdyt selvitykset /arvioinnit: Vastuuhenkilö: Arvioinnin kohde Työryhmä Aikataulu 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Lisätietoja: 2 Tarkistuslista
LisätiedotHyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työtapaturmien ehkäisy tavaransiirroissa TkT Pia Perttula Työturvallisuus - Logistiikka Miten tutkittiin Tilastotietoa Kuorma-autonkuljettajille sattuneet työtapaturmat Length of disability
LisätiedotMiten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?
Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät? Työpaikalla hässäkkä päällä? Turku 6.2.2018 Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Ulla Riikonen LSAVI työsuojelun vastuualue, puh: 029 501 8174 6.2.2018
LisätiedotTYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS
TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn
LisätiedotUusi teknologia avuksi riskienhallintaprosessiin
Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen perjantaina 2.3.2007 Uusi teknologia avuksi riskienhallintaprosessiin Jyrki Liesivuori, professori, aluejohtaja, Turku Paula Naumanen, FT, erikoistutkija,
LisätiedotKemialliset tekijät työpaikoilla
Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen
LisätiedotTurvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?
Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-
LisätiedotRAKSAKYMPPI käytännöksi
RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotTurvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012
Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa Lisätietoja Työn tavoitteita Poikkeamien luokittelu Ilmoitettujen
LisätiedotTurvallisuusilmapiiri
Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto
LisätiedotTurvallisesti tikkailla
Turvallisesti tikkailla Turvallisesti tikkailla Tämä ohje on tehty teollisuuden työpaikkojen turvallisuustyön tukemiseksi. Ohjeessa on huomioitu lainsäädännön vaatimusten lisäksi myös hyviä käytäntöjä.
LisätiedotHyvinvointia työstä
Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka
LisätiedotPienryhmätoiminnan edut työturvallisuuden kehittämisessä. Kari Lohva
Pienryhmätoiminnan edut työturvallisuuden kehittämisessä Kari Lohva 14.5.2019 Ruduksen tapaturmataajuus 2006 4/2019 Mitä tähän on tarvittu Voimakas tuki ja paine omistajalta => johdon sitoutuminen -> Linjajohto
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä Tunnistatko altistumisriskit?
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 27.4.2018 Tunnistatko altistumisriskit? Milja Koponen @miljakoponen Vaarojen tunnistaminen Tyypillisiä vaaratekijöitä työssä Työmenetelmistä tai -olosuhteista aiheutuvia
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne
LisätiedotHyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa
Hyvän työympäristön tarkistuslista Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa 1 Hyvän työympäristön tarkistuslista Hyvä työympäristö syntyy työpaikalla,
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotHOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS
HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-
LisätiedotEPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA hanke
Mitä korjaushankkeen toteutuksessa on huomioitava pölyntorjunnan kannalta Hannu Koski, johtava tutkija, VTT EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus PUTUSA hanke 3 Mikä
LisätiedotTyöturvallisuuslaki. Lakimies Jouni Kallioluoma
Työturvallisuuslaki Lakimies Jouni Kallioluoma Työturvallisuuslaki 8 Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa
LisätiedotTyöterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa
Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa
LisätiedotTalonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.
TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun
LisätiedotPalvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti
et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys
LisätiedotAmmattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset
Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa
LisätiedotTalonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus.
TOT-RAPORTTI 24/00 Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Hallirakennuksessa oli kulku toiseen kerrokseen 4,9 m korkeilla tikkailla. Rakennusmies
LisätiedotEnnakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta
Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun
LisätiedotEUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA
EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA 2010-2011 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10. - 11.6.2010 Folkhälsan, Helsinki Hannu Stålhammar ylitarkastaja Teema Kunnossapitotyöntekijöiden
Lisätiedot5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen
LisätiedotYlitarkastaja Tuula Uurala. Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta
Ylitarkastaja Tuula Uurala Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta 12.5.2017 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta
LisätiedotKotihoito valvontahavaintojen valossa
Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön
LisätiedotTYÖTURVALLISUUS ANTENNIASENNUSTÖISSÄ
TYÖTURVALLISUUS ANTENNIASENNUSTÖISSÄ Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry www.sant.fi (Ohjeen laatinut työryhmä: Martti Kemppi/Martti Kemppi Oy, Alpo Siitonen/Digita Oy, Aapo Vesala/Telekymi Ky, Pekka
LisätiedotTyöturvallisuus. Pohjatutkimuspäivät Jani Lepistö
Työturvallisuus Pohjatutkimuspäivät 19.9.2019 Jani Lepistö Sisältö Työturvallisuuden kehitys Suomessa Lait ja asetukset Työn turvallinen suunnittelu Suojautuminen Onnettomuuksien syyt ja häiriötekijät
LisätiedotPÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE
PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotRaskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015
Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015 Tapaturmat ja niiden torjunta Kuljettajan rooli turvallisuudessa Työturvallisuusasiantuntija Ulla Juuti Pohjola Vakuutus Tapaturmat ja niiden
LisätiedotMiksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos
Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat
LisätiedotT-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005
T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kristian Selén 7.12.2005 2nd Edition 2004 Maurice Oxenburgh, Pepe Marlow, Andrew Oxenburgh ISBN 0-415-24331-9 Good ergonomics is good economics Paremmat työolot
LisätiedotRakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti
Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan
LisätiedotTyöturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari
Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta Uudellamaalla Juhla-seminaari Eteran auditorio 1.3.2017 Hannu J. Mäkinen Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Työturvallisuuden kehittäminen jatkuu Työturvallisuusasioihin
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotTAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto
TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto 01.03.2016 01.03.2016 Rakennusteollisuus RT 2 RAKENNUSTEOLLISUUS RT RY:N TURVALLISUUSKANNAOTTO VUOSILLE 2016-2017
LisätiedotRiskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet
Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio
LisätiedotTyöturvallisuusilmapiirikyselyn tulokset
Hyvinvointia työstä Työturvallisuusilmapiirikyselyn tulokset 25.1.2018 Henriikka Ratilainen ja Maria Tiikkaja 24.1.2018 Työterveyslaitos Ratilainen & Tiikkaja www.ttl.fi 2 Mikä on turvallisuusilmapiirikysely?
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus miten sitä hallitaan? Päivi Ojanen henkilöstön kehittämispäällikkö, työsuojelupäällikkö, PsL
Psykososiaalinen kuormitus miten sitä hallitaan? Päivi Ojanen henkilöstön kehittämispäällikkö, työsuojelupäällikkö, PsL Riihimäen kaupunki työnantajana Kaksi toimialaa, sosiaalija terveystoimen sekä kaupunginhallituksen
Lisätiedot