Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittäminen. Loppuraportti. Työterveyslaitos Helsinki 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittäminen. Loppuraportti. Työterveyslaitos Helsinki 2007"

Transkriptio

1 2007 Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittäminen Loppuraportti Työterveyslaitos Helsinki 2007

2 Työterveyslaitos Tämän raportin kuvamateriaali on tekijänoikeuslain alaista. Kuvamateriaali on hankittu kuvissa esiintyvien henkilöiden ja kuvaajien suostumuksella. Oikeus kuvien käyttöön on vain YIT Kiinteistötekniikalla, Tekmannilla ja Työterveyslaitoksella sopimuksen mukaan. Tämän raportin lähdeviite: Mattila, Susanna; Rönkä, Pia; Kiurula, Mari ja muut. Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittäminen [verkkodokumentti]. Helsinki: Työterveyslaitos, 2007 [viitattu viittauspäivä]. Taske-hankkeen loppuraportti. Saatavissa: 2

3 Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittäminen Susanna Mattila Pia Rönkä Mari Kiurula Timo Leskinen Pekka Plaketti Jouni Lehtelä Riikka Ruotsala Raoul Grönqvist Pirkko-Liisa Rasa Kyösti Ikonen Valokuvat: Susanna Mattila, Mari Kiurula, Timo Leskinen, Reijo Salo, Raimo Piirainen, Veli-Pekka Kailasuo, Jari Seppälä, Jouni Niemimaa, Päivi Rinne, Markku Peltonen ja Tiina Örn Työsuojelurahasto ja Sosiaali- ja terveysministeriön Veto-ohjelma ovat rahoittaneet tätä tutkimusta. 3

4 4

5 ESIPUHE Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittäminen -hanke käynnistyi Keski-Suomen työsuojelupiirin aloitteesta Sätke-hankkeen esimerkin pohjalta. Tavoitteena oli kehittää LVIS-asentajille turvallisempia ja vähemmän kuormittavia työmenetelmiä ja -välineitä sekä suojaimia yhteistyössä LVIS-asentajien ja työvälineiden ja suojainten toimittajien kanssa. Hanketta koordinoi Työterveyslaitos. Kyösti Ikonen Kival Oy:stä toimi kehitystyön yhtenä vetäjänä. Talotekniikkayrityksistä hankkeeseen osallistuivat YIT Kiinteistötekniikka Oy ja Tekmanni Oy, jotka osallistuivat myös hankkeen suunnitteluun. YIT Kiinteistötekniikan vastuuhenkilönä hankkeessa oli turvallisuuspäällikkö Markku Mäkilä ja Tekmannin henkilöstöneuvoja Reijo Salo. Hanke käynnistettiin vuoden 2005 alussa. Mukaan tuli 11 työvälineitä ja suojaimia valmistavaa tai myyvää yritystä: Extor Oy, Hultafors Oy, Kwintet Leijona Oy, Kärnä Oy, Onninen Oy, Skydda Suomi Oy, Suojalaite Oy - Safety Equipment Co., Suomi-Tikas Oy, TH-Teocon Oy, Vandernet Oy ja Varpuke Oy. Hankkeen ohjausryhmässä oli edustettuna Sähköalojen ammattiliitto ry, Rakennusliitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Talotekniikkaliitto ry, Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry, YIT Kiinteistötekniikka Oy, Tekmanni Oy, Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos. Lisäksi ohjausryhmässä oli mukana rahoittajien - Työsuojelurahasto ja STM:n Veto-ohjelma - edustajat. Kiitos kaikille hankkeeseen osallistuneille henkilöille YIT Kiinteistötekniikassa, Tekmannilla ja työväline- ja suojaintoimittajayrityksissä. Kiitos myös ohjausryhmälle neuvoista ja tuesta hankkeen kuluessa. Suuri kiitos Työsuojelurahastolle ja Sosiaali- ja terveysministeriön Veto-ohjelmalle hankkeen saamasta taloudellisesta tuesta. Helsingissä Tekijät 5

6 TIIVISTELMÄ Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittäminen Taske -hankkeen tavoitteena oli talotekniikkaasentajien työturvallisuuden parantaminen ja heidän työnsä fyysisen kuormituksen vähentäminen kehittämällä LVIS-asentajien työmenetelmiä, työvälineitä ja suojaimia. Tärkeimpiä kehityskohteita etsittiin asentajille ja heidän esimiehilleen suunnatulla kyselyllä, sattuneita tapaturmia tarkastelemalla sekä työtehtävien riskinarvioinnilla. Myös kehitysryhmiin osallistuneiden henkilöiden kokemukset vaikuttivat kehityskohteiden valintaan. Ongelmia talotekniikka-asentajilla oli etenkin työasennoissa. Parannettavaa oli myös työmaan siisteydessä ja järjestyksessä, töiden suunnittelussa ja aikatauluissa ja pölyn hallinnassa. Muun muassa huono siisteys ja järjestys aiheuttivat kompastumisriskin. Putoamisvaara oli myös suuri, koska työkohteet olivat usein niin korkealla, että työtä piti tehdä A-tikkailla tai nostimilla. Sinkoutuvat osat ja roiskuvat aineet kuten betonipöly ja metallinsirut aiheuttivat muun muassa silmätapaturmia. Myös valaistus, melu sekä kylmyys ja veto olivat ongelmia. Viiltohaavoja aiheuttivat terävät esineet ja levyjen, putkien ja kanavien leikkauspinnat. Työmenetelmiä, -välineitä ja suojaimia ongelmien poistamiseksi etsittiin ja kehitettiin kehitysryhmissä, joihin osallistui asentajia, työväline- ja suojaintoimittajia sekä työturvallisuuden asiantuntijoita. Ahtaissa tiloissa tehtäviin nostoihin kehitettiin keventäviä köysitekniikoita. Lattianrajassa työskentelyyn otettiin käyttöön polvituki. Sähkökeskusten siirtoon ideoitiin kantokahvat ja kuljetuskärry. Pölynpoistoon kehitettiin prototyyppejä, jotka poistavat pölyn myös talviaikaan ilman vedon tunnetta ja mahtuvat pieniin asennuskohteisiin. A-tikkaiden turvallisuutta kohennettiin sivuttaisvakavuutta lisäävän palkin avulla. Projektissa kehitettiin asentajien toiveiden mukainen tasotikas, jossa vakauden lisäksi kiinnitettiin huomiota helppoon liikuteltavuuteen, mukavaan nousukulmaan, askelmien leveyteen sekä työtä helpottavaan varusteluun. Ahtaissa tiloissa A-tikas saattaa olla ainoa vaihtoehto työskenneltäessä katon rajassa normaalissa huonekorkeudessa. Kolmantena tikastyyppinä ideoitiin tikastelineen prototyyppi. Käsien viiltotapaturmien ehkäisemiseksi lisättiin sorminäppäryyttä vaativiin asennustöihin sopivien viiltosuojakäsineiden käyttöä. Korkealla työskentelyn turvallisuuden parantamiseksi käyttöön otettiin helposti päälle puettavat valjasliivit. Hankkeessa myös testattiin riskinarvioinnissa käytetyn Ergotool-menetelmän luotettavuutta. Ergotool ei ohjannut asiantuntijoita täysin samankaltaiseen arviointiin, vaan heidän kokemuksensa ja arviointitapansa vaikutti selvästi. Toisaalta Ergotool ei selvästikään ole parhaimmillaan liikkuvan ja vaihtuvan työn analyysissä, jossa tarvitaan karkeampaa käsittelytapaa. Taskessa kehitettiin uusia ja löydettiin hyviä olemassa olevia ratkaisuja LVIS-asentajien työn fyysisen kuormituksen vähentämiseen ja tapaturmariskien hallintaan. Nyt on erittäin tärkeää, että hankkeen tuloksista tiedotetaan laajasti alan yrityksissä jokaiselle taholle. Näin mahdollistetaan ja helpotetaan välineiden ja menetelmien käyttöönottoa. 6

7 SUMMARY This study focused on decreasing the number of accidents and physical strain of workers in technical building services by developing the working methods, equipment and personal protective equipment of the heating, plumbing and air-conditioning assemblers and electricians. We investigated the work problems of heating, plumbing and air-conditioning installers and electricians using questionnaires, accident report investigations, and assessments of accident risks and physical work loads of work tasks. A big problem turned out to be bad working postures. The tidiness and order of work places, planning of work, timetables and dust control also needed development. Untidiness and disorderliness cause slipping and tripping hazards. The risk of falling is also high, because work is often carried out at such heights that workers must use stepladders or hoisting machines. Ejected and splattered particles and materials, e.g. concrete dust and metal fragments, can cause eye injuries. Other problems are poor lighting, noise, cold and draught. Sharp objects and pieces of plates, pipes and canals cause incised wounds. Work methods, tools and equipment were developed in working groups that consisted of heating, plumbing and air-conditioning assemblers and electricians, manufacturers and dealers of tools and work equipment, and occupational safety specialists. Participatory working groups also examined good working practices and equipment. They developed techniques for using rope to lift heavy pipes. A special device to protect knees when working on one's knees was introduced. For transferring heavy switchboards a special trolley and lifting handles were developed, as well as a prototype of a dust removal system to handle dust in renovation work. The latter can be fitted in confined spaces and it does not cause draught. Step ladders were made more stable by adding a horizontal bar to the back stands. Also a whole new type of ladder was developed according to workers requirements; besides stability also mobility, climbing angle, width of tread and fittings were taken into consideration in its design. In narrow places, using a stepladder might be the only way to work near ceiling in a room of normal height. A new combination of ladder and scaffolding was also among the solutions created. To prevent incision accidents, the use of cut-resistant gloves was recommended, which do not inhibit dexterity. Educational videos were made, giving instructions on the proper use of harnesses and fall protection equipment when working at height. Reliability and validity of Ergotool-method was also tested. Ergotool was used to assess risks of work tasks. Three occupational safety professionals assessed risks of the same tasks using Ergotool but the results were not quite the same. It turned out that Ergotool is not suitable for assessing the risks of mobile, constantly changing tasks. The project developed and examined many good practices, tools, equipment and personal protective equipment for preventing accident risks and diminishing work load of heating, plumbing and air-conditioning assemblers and electricians. It is now crucial that these results reach everybody in the field, so that these assemblers and electricians can start using the methods and equipment as soon as possible. 7

8 SAMMANDRAG Syftet med projektet Arbetsmetodutveckling för el-, värme- och sanitetsmontörer (Taske) var att utveckla arbetsmetoder, verktyg och personlig skyddsutrustning för att bättre kunna hantera problem med olycksrisker och fysisk belastning. Utvecklingsbehovet i arbetet och arbetsmetoderna utreddes med hjälp av en förfrågan till personalen samt en bedömning av riskerna i arbetet, och en genomgående analys av olycksfall som inträffat under året Också intresset hos deltagarna i utvecklingsgrupperna påverkade hur åtgärderna för arbetets utveckling valdes och hur själva metodutvecklingen utfördes. Et stort problem i arbetet hos el-, värme- och sanitetsmontörer är påfrestande arbetsställningar. Behovet av förbättring gäller också renligheten och ordningen på arbetsplatsen, planeringen av jobbet, tidtabellerna och kontrollen av dammpartiklar i luften. Dålig renlighet och ordning ökar risken för snubbling och halkning. Risken att falla ner är också stor då man jobbar på hög höjd och då man måste använda fristående stege eller lyftanordning. Flygande partiklar och stänkande medel såsom betongdamm och metalkärvor kan förorsaka till exempel ögonolyckor. Andra vanliga problem är dålig belysning, buller, kyla och drag. Vassa föremål och plåtar med skarpa kanter samt rör kan förorsaka skärsår. Arbetsmetoder, arbetsredskap och skyddsutrustningar efterlystes och utvecklades i arbetsgrupper i samråd med montörer, arbetarskyddsexperter och tillverkare av arbetsredskap och skyddsutrustningar. För att underlätta lyftarbete i trånga utrymmen utvecklades lösningar som baserar sig på användningen av olika reptekniker. För arbete på golv togs i bruk ett knästöd, som också fungerar som sittstöd. Förflyttning av stora elcentraler är ett svårt arbetsmoment för vilket man utvecklade bärhandtag och en särskild transportkärra. För avlägsnande av damm utvecklades prototyper, som kan installeras i trånga utrymmen och som avlägsnar damm också vintertid utan att åstadkomma drag. En fristående stege gjordes stabilare i sidled med hjälp av en tvärslå. Inom ramen för projektet utvecklades en trappstege som uppfyller montörernas önskemål och är stabil, lätt att flytta, bekväm att stiga upp på och dessutom har breda fotsteg och en särskild utrustning som underlättar arbetet och minskar fallrisken. I ett trångt utrymme kan en fristående stege vara det enda alternativet som möjliggör jobbet nära taket på normal rumshöjd. Vidare utvecklades en prototyp av en helt ny stegställning, dvs. en kombination av en stege och en ställning. Skärsår i händerna kan avvärjas genom ökad användning av effektiva skyddshandskar, som skyddar mot både skärande och stickande föremål i monteringsarbete som kräver stor fingerfärdighet. Risken för fallolyckor minskades när man tog i bruk en säkerhetssele som är lätt att ta på och lätt att arbeta i. Ergotool -riskbedömningsmetoden testades grundligt under projektets gång. Tre arbetssäkerhetexperter erhöll något från varandra avvikande resultat med Ergotool -metoden, som inte allra bäst lämpar sig för en bedömning av riskerna i rörligt och omväxlande arbete. 8

9 I projektet utvecklades och togs i bruk många goda nya lösningar för att minska riskerna för olyckfall och fysisk belastning i el- och VVS-montörers arbete. Nu är det viktigt att informera resultater för alla på el- och VVS-branschen. Det möjliggör och underlättar ibruktagandet av lösningarna. 9

10 Sisällysluettelo 1. TAUSTA TAVOITTEET TEHTÄVÄT JA MENETELMÄT Kyselyt Alkukysely Loppukysely Sattuneiden tapaturmien tarkastelu Aineisto Menetelmä Työtehtävien riskinarviointi Ergotool-riskinarviointimenetelmä Tehdyt Ergotool-arviot Kehitystyö Kehitysryhmätyöskentelyn tavoitteet Osallistujat Kehitysryhmätyöskentelyn kehys Kehitysryhmätyöskentelyn eteneminen Tiedonkulku ja tulosten levittäminen Työvälineiden ja -menetelmien tutkiminen työturvallisuuslaboratoriossa A-tikkaiden vakauteen liittyvät mittaukset Työvälineiden ja -menetelmien tutkiminen virtuaaliympäristössä Ergotool-menetelmän testaus ja validointi TULOKSET Kyselyt Alkukysely Loppukysely Sattuneiden tapaturmien tarkastelu Yrityksissä sattuneet tapaturmat lukuina Yleisimpien tapaturmien tarkempi analysointi LVIS-alan tapaturmat Suomessa Eläköitymistiedot Työtehtävien riskinarviointi Nostaminen Kantaminen Työntö/veto Työasennot Turvallisuus Työympäristön olosuhteet Ammattien ja tehtävien välisiä eroja Työmenetelmien vertailu Kehitystyö Nostot ja siirrot Putken taivutus ja katkaisu Polvituki Kierretangon leikkuri Pölynpoisto Viiltosuojakäsineet Tikkaat ja telineet A-tikkaiden testaukset työturvallisuuslaboratoriossa Putoamissuojaus Ergotool-menetelmän validointitulokset Asiantuntija-arviointien tulokset Ergotoolin vertailu muihin menetelmiin KEHITYSTYÖN TULOSTEN VIEMINEN KÄYTÄNTÖÖN KOHDEYRITYKSISSÄ

11 6. RAPORTOINTI JA TIEDOTUS POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Vertailu Pientyöpaikkakyselyyn Vertailu Putkialan alakohtaiseen työpaikkaselvitykseen Vertailu KRAM-kartoitukseen Kehitystyön toteutuminen Ergotoolin validointi LÄHTEET LIITTEET

12 1. Tausta Vuonna 2000 Suomessa toimi noin työntekijää sähköasennuksissa ja noin työntekijää LVIasennuksissa (Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus).Työsuojelurahaston tuella tehtyjen rakennusalan ammattikohtaisten työpaikkaselvitysten (RATS) mukaan LVI-asentajien ja sähköasentajien eli LVIS-asentajien työhön liittyy monia vaaratekijöitä; sekä fysikaalisia, kemiallisia, että biologisia vaaratekijöitä ja tapaturmavaaroja. Työ on fyysisesti rasittavaa ja asentajille syntyy myös ammattitauteja. Alla on esimerkkejä LVISasentajien vaara- ja kuormitustekijöistä. Fysikaalisia vaaratekijöitä: Kemiallisia ja biologisia vaaratekijöitä: melu pölyt (home, eristevilla, ym.) tärinä asbesti (peruskorjauksessa) hitsauksen aiheuttama UV-säteily juotos- ja hitsaushuurut isosyanaatit Kuormittavia työasentoja: Ammattitauteja: niskan etukumara asento asbestin aiheuttamat sairaudet niskan taakse taipunut asento tuki- ja liikuntaelinsairaudet selän etukumara asento meluvammat polvi-, kyykkyasento ihottumat kädet koholla työskentely makuuasennossa kädet koholla työskentely ranteiden taipuneet ja kiertyneet asennot Lähde: Tapaturmat: Toimialalla 4533 LVI-asennukset on sattunut vuosina noin 75 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden ja toimialalla 4531 sähköasennukset noin 49 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. (TVL. SAMMIO, Työtapaturmatietokanta 2002/2) Kaikilla toimialoilla yhteensä tapaturmataajuus on alle 30 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (Työtapaturma- ja ammattitautitilasto 2002, 2004.). Yleisimmät tapaturmatyypit LVI-asennuksessa ovat olleet esineisiin satuttaminen; lentävät sirut, hiukkaset ja esineet; kaatumiset, liukastumiset ja kompastumiset sekä ylikuormittuminen ja rasittuminen. Sähköasennuksessa yleisimmät tapaturmatyypit vuosina olivat esineisiin tai esineiden satuttaminen; kaatuminen, liukastuminen, kompastuminen sekä ylikuormittuminen, ylirasittuminen. (TVL. SAMMIO, Työtapaturmatietokanta 2002/2) 12

13 Sähköliiton teettämän tutkimuksen mukaan viimevuosien aikana eläkkeelle jääneistä sähköliittolaisista vähintään joka toisella eläkkeen perusteena on ollut työkyvyttömyys. Tutkimukseen osallistuneista sähköliittolaisista suurin osa piti työtään henkisesti ja ruumiillisesti raskaana. Ikääntyneillä työntekijöillä työn raskaus korostui. Fyysisen työympäristön aiheuttamat ongelmat ovat suuret sähköaloilla. Ongelmia ovat mm. melu, veto ja hankalat työasennot. Fyysisen työympäristön ongelmia on eniten energia-alalla ja talotekniikassa. (Nurmikolu 2004) Ruotsissa vuonna 2002 työssä olleille tehtiin tutkimus, jossa kysyttiin onko vastaajalla 12 edellisen kuukauden aikana ollut työstä johtuvia vaivoja. Tutkimuksen mukaan miehillä muista työhön liittyvistä tekijöistä kuin tapaturmista johtuvia vaivoja oli ollut eniten LVI-asentajilla. Joka kolmas LVI-asentaja ilmoitti kärsineensä näistä vaivoista, kun keskimäärin kaikissa ammateissa näistä vaivoista ilmoitti kärsineensä joka neljäs mies. Eniten LVI-asentajilla vaivoja oli selässä (21 % LVI-asentajista) sekä hartioissa ja käsivarsissa (17 % LVI-asentajista). Tapaturmasta johtuvia vaivoja oli ollut 8,5 prosentilla LVI-asentajista. Vastaajilta kysyttiin myös syitä vaivoihin. LVI-asentajista 21,4 % ilmoitti kärsineensä rasittavien työasentojen aiheuttamista vaivoista ja 18,8 % raskaiden käsin tehtävien nostojen aiheuttamista vaivoista. (Arbetsorsakade besvär 2002) Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin 15 rakennusalan tapaturmaa perusteellisesti. Tarkoituksena oli selvittää rakennusalan työtapaturmien syyt. Tuloksena oli, että paremmalla riskinarvioinnilla ja työn suunnittelussa ja toteutuksessa käytetyillä systemaattisilla turvallisuustoimenpiteillä ja tapaturmantorjuntatyökaluilla moni tapaturma voitaisiin välttää. Suurimmat syyt tapaturmiin ovat puutteelliset työolosuhteet ja työympäristö sekä tekniset ja organisaation heikkoudet. Syyt liittyvät epäsopiviin, kuluneisiin ja fyysisesti kuormittaviin välineisiin, puutteellisiin ohjeisiin ja suunnitelmiin sekä puutteisiin materiaalien toimituksissa ja laadussa. (Kines 2004) Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksen mukaan talotekniikka-alan sähköasentajien, putki- ja ilmastointiasentajien sekä projektinhoitajien mielestä talotekniikka-alan töissä eniten vaaraa työmailla aiheuttavat huono siisteys ja järjestys, tikastyöt ja tikkaat sekä putoaminen ja telineet. Tutkimuksessa kyselyyn vastanneiden mielestä työturvallisuutta voisi parantaa kunnollisilla välineillä ja suojaimilla, jotka ovat helposti saatavilla. (Kiltti ym. 2004) Kaukiaisen ym. (2002) mukaan työkuormitusta voidaan vähentää käyttämällä hyvin suunniteltuja työvälineitä. Työmenetelmiin ja yksilöllisiin työtapoihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Seeleyn ja Marklin (2003) artikkelissa kerrotaan interventiosta, jossa ilmajohtojen sähköasentajien työtä kevennettiin korvaamalla käsikäyttöinen puristin ja leikkuri akkukäyttöisillä. Uusilla työkaluilla pystyttiin vähentämään huomattavasti yläraajojen tuki- ja liikuntaelinvaivojen riskitekijöitä. Artikkelissa arveltiin, että vähentämällä ja poistamalla riskitekijöitä, myös sairaanhoitokulut ja työntekijän korvaamisesta aiheutuvat kulut pienenevät. 13

14 Työympäristön kehittämisessä on hyvä olla mukana kaikki osapuolet, jotka vaikuttavat työsuoritukseen. Erityisen tärkeää on työntekijöiden mukanaolo. Työympäristön ongelmat voivat muodostua esteeksi työn tekemiselle. Ruotsalaisessa tutkimuksessa huomattiin, että työntekijöillä on paljon tietoa, jota voidaan käyttää työympäristön ja sitä kautta myös tehokkuuden parantamiseen. (Brunnberg ym. 1998) Käyttäjien osallistumista suunnitteluun tutkittiin 1990-luvulla Hyvä suunnittelukäytäntö-ohjelmassa, missä todettiin, että käyttötilanteissa tapahtuva suunnittelu tuottaa toimivia ratkaisuja ja työntekijät sitoutuvat uusien välineiden käyttöön (Ergonomiatiedote 4/1993, 1-2/1994). Käyttäjäkeskeisestä suunnittelutavasta on olemassa myös eurooppalainen standardi Vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi SFS-EN ISO SÄTKE Sähköasentajien työmenetelmien kehittäminen energia-alan yrityksissä -hankkeessa työmenetelmien, -välineiden ja suojainten kehittämiseen osallistui työntekijöiden lisäksi myös työvälineiden ja suojainten valmistajia ja toimittajia. Ratkaisujen ideoiminen kehitysryhmissä koettiin helpoksi. Ideoiden toteutuksessa oli avuksi mm. mukanaolijoiden aktiivisuus, monipuolisuus ja työntekijöiltä saatu nopea palaute. Työntekijät kokivat hyväksi sen, että toimintatapoja pysähdyttiin pohtimaan. Valmistajat uskoivat, että hanke parantaa työturvallisuutta koko alalla, kunhan tulokset saadaan kaikkien käyttöön. Myös työnantajien edustajat olivat tyytyväisiä hankkeeseen. (Lankinen ym. 2004, Mattila ym. 2006). Työntekijöiden osallistuminen ja sitoutuminen on RATUKE-hankkeen Rakennustyön turvallisuusjohtamisen hyviä käytäntöjä -julkaisussa esitetty hyvä käytäntö. On tärkeää, että työntekijät osallistuvat turvallisuustoimenpiteisiin. Työntekijöiden mielipiteitä kuuntelemalla heidän osallistumistaan ja sitoutumistaan turvallisuusasioihin voidaan lisätä. (Lappalainen ym. 2003) Koska työkalut ja välineet muodostavat yhdessä työntekijöiden, työstettävän kohteen ja työorganisaation kanssa työsysteemin, on työkalun ergonomian suunnittelu huomioimatta muita systeemin tekijöitä riittämätöntä (Landau & Wakula 1997). Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittämishankkeessa työntekijöiden osallistuminen kehitystyöhön ja työn havainnointi varmistavat sen, että kehitystoimenpiteiden suunnittelussa otetaan huomioon kaikki työn suorittamiseen vaikuttavat tekijät. Paremmilla työmenetelmillä ja -välineillä on mahdollista vähentää työstä johtuvia rasituksia ja tapaturmia. Suojainten käyttöaste kasvaa, mikäli suojaimet ovat tarkoituksenmukaisia, tehokkaita ja mahdollisimman mukavia käyttää. 14

15 2. Tavoitteet Hankkeen päätavoitteena oli kehittää LVIS-asentajien työmenetelmiä, -välineitä ja suojaimia niin, että tapaturmariskejä ja fyysistä kuormitusta LVIS-asentajien työssä voidaan paremmin hallita. Osatavoitteet: tapaturmariskin vähentäminen haitallisen fyysisen kuormituksen vähentäminen työtehtävien riskinarvioinnin kehittäminen (Ergotool-menetelmän testaus) 3. Tehtävät ja menetelmät 3.1. Kyselyt Alkukysely Alkukysely lähetettiin kaikille YIT Kiinteistötekniikan ja Tekmannin talotekniikka-asentajille sekä heidän esimiehilleen. Asentajia oli noin 3000 ja esimiehiä noin 430. Asentajille kysely lähetettiin paperilomakkeena. Saatteessa oli myös linkki sähköiseen kyselylomakkeeseen, jotta asentajilla oli mahdollisuus vastata kyselyyn Internetin kautta. Asentajien kyselylomake ja saate on liitteessä 1. Esimiehille lähetettiin vain sähköpostilla linkki sähköiseen kyselyyn. Sähköiset kyselyt tehtiin Digium-ohjelmalla. Liitteessä 2 on Digiumista tulostettu esimiesten kyselylomake saatteineen. Alkukyselyllä selvitettiin asentajien työolosuhteita. Tarkoituksena oli saada asentajien ja esimiesten näkemys työn ja työympäristön kehitystarpeista. Lomake muokattiin Työterveyslaitoksen Pientyöpaikkaohjelman kyselylomakkeesta (Bergström et al. 1997) Loppukysely Loppukysely kohdistettiin suunnitelmasta poiketen vain niille asentajille, jotka olivat osallistuneet kehitystyöhön ja joita oli kuvattu työmaakäynneillä. Paperinen kyselylomake lähetettiin 87 asentajalle. Kyselyllä selvitettiin hankkeessa kehitettyjen ja hyviksi todettujen työmenetelmien ja -välineiden tunnettuutta tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä sekä miten työpaikoilla tehty kehitystyö on vaikuttanut työpaikan oloihin ja työn kuormittavuuteen. Loppukyselyn lomake on liitteessä 3. Alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavaan loppukyselyyn päädyttiin siksi, että hankkeen tuloksista ei oltu vielä tiedotettu yrityksissä kaikille asentajille. Näin ollen arveltiin, että hanke ei ole vielä voinut vaikuttaa laajasti asentajakunnan työturvallisuuteen ja kuormitukseen. 15

16 3.2. Sattuneiden tapaturmien tarkastelu Aineisto Hankkeeseen osallistuvista yrityksistä saatiin tapaturmatiedot vuodelta Tilastojen käsittelyssä keskityttiin ainoastaan työtapaturmiin. Työmatkatapaturmat rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Kohdeyritysten tilastoissa saatavilla: tapaturman ajankohta/tapahtumakuukausi ESAW-muuttujat. Suomessa vuoden 2003 alussa käyttöönotettu eurooppalainen työpaikkatapaturmien luokittelumenetelmä ESAW (European Statistics on Accidents at Work) (Työtapaturmien luokittelu - opas työpaikkojen käyttöön.2002) sairaspäivien lukumäärä Toisen yrityksen tilastoissa oli lisäksi tapaturman lyhyt selite Hankkeessa selvitettiin myös vuoden 2004 tapaturmaluvut toimialoille 4533 LVI-asennukset ja 4531 sähköasennukset Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakista Menetelmä Hankkeessa tutkittiin vuonna 2004 YIT Kiinteistötekniikassa ja Tekmannilla sattuneita työtapaturmia. Vapaa-ajan tapaturmia, työmatkatapaturmia ja ammattitauteja ei tarkasteltu. Sattuneista työpaikkatapaturmista (myöh. tapaturma) haluttiin muutama pidemmän sairausloman aiheuttanut tapaturma tutkia suomalaisella tapaturmamallilla. (Työkirja tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkimiseen 2001) Mallissa tapaturmaa edeltävät tilanteet ja niihin johtaneet tekijät kuvataan vuokaaviona. Vuokaavion tarkoituksena on helpottaa ymmärtämään, miten normaali toimintatapa muuttuu tapaturman aiheuttavaksi toiminnaksi. Vuokaaviossa selvitetään mm. miten ihminen ja vamman aiheuttaja kohtaavat ja miten vamma syntyy. YIT:llä tarkasteltiin vain yhtä tapaturmaa, koska kaikille sattuneille tapaturmille tehdään sisäinen tutkinta, eikä laajempaa käsittelyä nähty tarpeelliseksi. Myös Tekmannilta valittiin yksi tapaturma tarkasteltavaksi. Yritysten toimittamasta materiaalista tehtiin alustava kaavio, jota täydennettiin yrityksiltä saaduilla lisätiedoilla Eläköitymiset Hankkeessa kartoitettiin kohdeyrityksissä vuonna 2004 ennenaikaisesti eläkkeelle jääneiden eläköitymissyitä. Kaikista eläköitymisistä ei saatu tietoja, koska toisessa yrityksessä oli vaihdettu vakuutusyhtiöitä vuoden 2004 jälkeen. Yhteenveto tehtiin saatujen tietojen perusteella. 16

17 3.3. Työtehtävien riskinarviointi Ergotool-riskinarviointimenetelmä Ergotool-menetelmä kehitettiin alun perin kokoonpanoteollisuuden tarpeisiin. Tarkoituksena oli yhdistää teollinen ergonomiasuunnittelu tehdas-/kokoonpano-layoutin suunnitteluun. Tavoitteena oli tuottavampi ja vähemmän kuormittava työympäristö. Ergotool on tietokonesovellus, joka kehitettiin osana PSIM-projektia (Participative Simulation Environment for Integral Manufacturing Enterprise Renewal). (van Eijnatten, 2002) Taske-projektissa käytetyssä Ergotoolin web-sovelluksessa ei arvioida alkuperäisessä versiossa ollutta tehdas-layoutin toimivuutta, vaan keskitytään turvallisuus- ja ympäristötekijöihin sekä fyysiseen kuormitukseen. Mallilla olisi voitu arvioida myös henkistä kuormittavuutta, mutta se oli rajattu projektisuunnitelman ulkopuolelle. Ergotool-menetelmällä tarkastasteltava tehtävä arvioidaan ohjelmassa olevien tarkastuslistojen avulla. Työvaiheen kuormittavuus arvioidaan ja esitetään liikennevalo-periaatteella seuraavasti: Punainen: suuri kuormitus, suuri loukkaantumis- ja tapaturmavaara (tilanne on korjattava) Keltainen: kohtalainen kuormitus, loukkaantumisvaara. (tilanne ei ole kunnossa, mutta se voi kuitenkin olla kelvollinen) Vihreä: merkityksetön tai normaali kuormitus/riski (tilanne on kunnossa) Työasennot-osion arvioissa on käytetty työtehtävässä esiintyvää suurinta kuormitusta. Staattisia asentoja luokiteltaessa käytettiin 4 sekunnin sääntöä, eli jos sama asento kestää 4 sekuntia tai yli, se arvioidaan staattisena. Turvallisuusosiossa on käytettävissä myös sininen väri, jolla tarkoitetaan sellaista tilannetta, jota ei joko esiinny työvaiheessa tai tilannetta, jota ei ole voitu arvioida. Tällainen tilanne on hyvin tyypillinen esimerkiksi laitteiden hätäkytkimiä arvioitaessa: videon perusteella on mahdoton arvioida laitteen ohjauslaitteita ja hätäpysäyttimiä, jos niitä ei ole työmaakäynnin aikana tarkasteltu, kuvattu ja dokumentoitu. Esimerkki Ergotool-arviossa käytettävistä syöttölomakkeista ja tarkastuslistoista on liitteessä 4. Rastimuodossa olevan arvion lisäksi ohjelmaan on mahdollista lisätä sanallisia kommentteja. Kommentit ovatkin erittäin hyödyllisiä varsinkin yhteenvetoja tehtäessä. Arvioihin on mahdollista liittää myös työvaihetta tai kuormitusvaihetta kuvaavia digikuvia. Ergotool-menetelmää voi käyttää pahimpien turvallisuus- ja kuormitusriskien kartoittamiseen ja tarvittavien korjaavien toimenpiteiden priorisointiin. Menetelmä ei sovellu koko työvaiheen kuormittavuuden arviointiin, 17

18 sillä ohjelma ei ota kantaa esimerkiksi työasennot-kohdassa arvioitujen työvaiheiden kestoon. Jotta arvio kokonaiskuormituksesta voitaisiin tehdä, olisi arviossa huomioitava jokaisen riskitason yhteenlaskettu kestoaika ja määritettävä niille painokertoimet Tehdyt Ergotool-arviot Hankkeessa tehtiin 15 työmaakäyntiä yritysten määrittelemille työmaille. Työmaakäynneillä kuvattiin erilaisia työvaiheita, joista tehtiin yhteensä 47 arviota Ergotool-riskinarviointimenetelmällä. Lista tehdyistä Ergotool-arviosta on koottu liitteeseen 5. Tehdyissä arvioissa tarkasteltiin seuraavia asioita: nostaminen kantaminen työntö/veto työasennot o niska ja pää o selkä o yläraaja o ranne ja käsi o jalat turvallisuus o liikkuminen o koneet ja työprosessit o laitteiden käyttö o ympäristötekijät 3.4. Kehitystyö Kehitysryhmätyöskentelyn tavoitteet Kehitysryhmätyöskentelyn tavoitteena oli paneutua pienryhmissä LVIS-asentajien työmenetelmien, - välineiden ja suojaimien kehittämiseen. Kehitysryhmätyöskentelyn tarkoituksena oli mm. työhön liittyvien ongelmien tunnistaminen ja tarkempien kehittämiskohteiden valinta olemassa olevien hyvien työtapojen kerääminen toteuttamiskelpoisten kehitysehdotusten tekeminen ja testaaminen tiedon levittäminen ja hyvien käytäntöjen käyttöönotto 18

19 Kehitysryhmätyöskentely muodosti tiedon- ja kokemuksenvaihdon sekä kehittämisosaamisen foorumin asianomaisten yritysten ja niiden henkilöstön, työvälineiden ja suojainten valmistajien ja toimittajien sekä työturvallisuusasiantuntijoiden välille Osallistujat Kehitysryhmätyöskentelyyn osallistui YIT Kiinteistötekniikan ja Tekmannin henkilöstöä sekä työvälineiden ja suojainten valmistajia ja toimittajia. Kehitysryhmien toimintaa ohjasivat Työterveyslaitoksen projektiryhmästä Pia Rönkä, Mari Kiurula, Susanna Mattila ja Riikka Ruotsala. Lisäksi ryhmien toiminnan ohjaamiseen osallistui Kyösti Ikonen Kival Oy:sta. Ryhmiin kutsuttiin asiantuntijoita käsiteltävien aiheiden mukaan Kehitysryhmätyöskentelyn kehys Toimintaa ja työturvallisuutta kehitettiin menetelmällä, jonka avulla voidaan varmistaa henkilöstön koko ammattitaidon hyödyntäminen ja motivointi kaikilla organisaation tasoilla (kuva 3.1). Menetelmä on yksi osa työyhteisön kehittämisprosessia. Käytännössä kehitysryhmä miettii aluksi, mitkä ovat niitä arkipäivän normaaliin toimintaan liittyviä asioita, joita he haluavat kehittää. Yleensä asia, joka tuntuu hankalalta, aiheuttaa ylimääräistä työtä, aiheuttaa tapaturman vaaran tai kuormittaa henkisesti, on jäänne jostain entisestä toimintatavasta ja kaipaa muutosta. Ryhmä tekee jokaisesta kehitettävästä asiasta perustellun ehdotuksen uudeksi toimintatavaksi, jonka jälkeen ehdotus esitellään organisaation rakenteessa päätöksentekoasemassa oleville tahoille. Menetelmä on yksikertainen ja se on useissa yrityksissä ja yhteisöissä koettu hyväksi henkilökuntaa motivoivaksi tavaksi kehittää toimintaa. Kuva 3.1. Kehitystyömenetelmä 19

20 Kehitysryhmätyöskentelyn eteneminen Kehitysryhmätyöskentely rakentui ryhmien yhteistä kokoontumista varten suunniteltujen Taske-päivien ympärille (kuva 3.2 ja 3.3). Taske-päivien välillä työryhmät paneutuivat kehittämistehtävien eri vaiheisiin omilla työpaikoillaan. Kehittämistyön eri vaiheita olivat esimerkiksi valittujen kehittämisaiheiden havainnointi työpaikalla, ratkaisuvaihtoehtojen kartoitus sekä työmenetelmien ja laitteiden kokeilu työpaikalla. Kuva 3.2 Taske-päivillä kehitettiin LVIS-asentajien työvälineitä. Kuvaaja: Susanna Mattila Tekijänoikeudet pidätetään. Ensimmäisellä Taske-päivällä muodostettiin neljä kehitysryhmää, joiden aiheet olivat: telineet ja tikkaat työkalut ja apuvälineet putkityössä työkalut ja apuvälineet sähköasennuksissa työolot Kehitystyön edistyessä havaittiin, että ryhmätyö sujui parhaiten maantieteellisesti lähellä toisiaan toimivien osallistujien kesken. Koska näin muodostuneissa ryhmissä löytyi innostusta kehittää valikoituja osia jokaisesta aiheryhmästä, päätettiin alkuperäisestä ryhmäjaosta luopua. 1. Taske-päivät /2 pv lokakuu /2 pv helmikuu 2006 Yhteinen aloitus 1 pv /2 pv lokakuu /2 pv lokakuu /2 pv helmikuu /2 pv helmikuu 2006 Kehityspäivät 1 pv toukokuu 2006 Kehityspäivät 1 pv lokakuu 2006 Loppuseminaari 1/2 pv marraskuu /2 pv lokakuu /2 pv helmikuu 2006 Kuva 3.3. Kehitysryhmätyöskentelyn kulku. Sininen, vihreä, oranssi ja punainen laatikko kuvaavat 1. Taske-päivässä muodostettuja ryhmiä, jotka myöhemmin yhdistyivät. 20

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click

lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click Työterveyslaitos on tutkinut asian Suomen työterveyslaitos on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake 1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake Koulu: Oppiaine: Aiemmin tehdyt selvitykset /arvioinnit: Vastuuhenkilö: Arvioinnin kohde Työryhmä Aikataulu 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Lisätietoja: 2 Tarkistuslista

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa Lisätietoja Työn tavoitteita Poikkeamien luokittelu Ilmoitettujen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Uusi teknologia avuksi riskienhallintaprosessiin

Uusi teknologia avuksi riskienhallintaprosessiin Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen perjantaina 2.3.2007 Uusi teknologia avuksi riskienhallintaprosessiin Jyrki Liesivuori, professori, aluejohtaja, Turku Paula Naumanen, FT, erikoistutkija,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus.

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus. TOT-RAPORTTI 24/00 Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Hallirakennuksessa oli kulku toiseen kerrokseen 4,9 m korkeilla tikkailla. Rakennusmies

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta Uudellamaalla Juhla-seminaari Eteran auditorio 1.3.2017 Hannu J. Mäkinen Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Työturvallisuuden kehittäminen jatkuu Työturvallisuusasioihin

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

VAAROJEN TUNNISTAMINEN Julkiset palvelut

VAAROJEN TUNNISTAMINEN Julkiset palvelut VAAROJEN TUNNISTAMINEN Julkiset palvelut Yritys: Inarin kunta Arvioinnin kohde: Päiväys: Tekijät: VAARA- TAI HAITTA-TEKIJÄN Vaaraa Riski- Vaaratilanteen, haitan tai kuormituksen kuvaus Vastuu- Seuranta/

Lisätiedot

Kuljetus TOT 22/03. Työntekijä menehtyi jäätyään suuren kassakaapin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Koneenkuljettaja. Kassakaapin kuljetus

Kuljetus TOT 22/03. Työntekijä menehtyi jäätyään suuren kassakaapin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Koneenkuljettaja. Kassakaapin kuljetus TOT-RAPORTTI 22/03 Työntekijä menehtyi jäätyään suuren kassakaapin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kolmen työntekijän tehtävänä oli viedä suuri kassakaappi (500 kg) teollisuushallin tiloista

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010

Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010 Raportti 1 (5) Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet Elintarviketeollisuudessa järjestettiin vuosina 2005 2007 turvallisuuskilpailu, johon kuului muun

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 3.3.2016 1 Saijariina Toivikko Hankkeen toteutus Hanke on Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN KOETUT OLOSUHTEET JA SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN PÄIVÄKODISSA Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry (1) TAUSTAA PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO, 2002 tavoitteena

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa 1 Hyvän työympäristön tarkistuslista Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa 2 Folksam Vahinkovakuutus Oy Pl 549, 00101 Helsinki Puh 010 550

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA 1.12.2012 Jukka Koskipirtti Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.12.2012 0,7 marraskuun palkkasummasta Sähköpostikysely

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Arviointikortti 1: Pölykenttä

Arviointikortti 1: Pölykenttä Arviointikortti 1: Pölykenttä Minne ratkaisut kohdistuvat? Tämä kortti auttaa arvioimaan yhdessä kehitettyjen ratkaisujen vaikutusta työntekijöiden jauhopölyaltistumiseen. Jauhopölyn torjunta tehostuu,

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Haavoittuvuusanalyysi

Haavoittuvuusanalyysi Haavoittuvuusanalyysi VTT Automaatio Turun kauppakorkeakoulu Työterveyslaitos Tampereen teknillinen korkeakoulu Copyright 1999 PK-RH -hanke. Työvälinesarjan ovat pääosin rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työsuojelukysely. Johdanto. Kyselyn toteutus. Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.2010. Taustatiedot

Työsuojelukysely. Johdanto. Kyselyn toteutus. Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.2010. Taustatiedot Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.10 Työsuojelukysely Johdanto Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry toteuttivat keväällä 10 toisen yhteisen kyselyn työturvallisuudesta

Lisätiedot

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 14/01 Tapahtumakuvaus Aliurakoitsijan johdon ja valvonnan alaisena työskennellyt vuokrattu

Lisätiedot

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012 Suorittaja: Järjestäjä: Sisällys Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen... 3 1 Arvioijat...

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Work safety/työturvallisuus

Work safety/työturvallisuus Work safety/työturvallisuus 18.4.2016 Tässä oli kuva työntekijästä, jonka kasvoille oli räjähtänyt betonipumppuletku. Näkö säilyi, koska mies käytti suojalaseja. Kuva poistettu tietosuojan takia. Työturvallisuus

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työympäristön seurantakierros Heikki Laitinen 2009

Teknologiateollisuuden työympäristön seurantakierros Heikki Laitinen 2009 Teknologiateollisuuden työympäristön seurantakierros 2009 Puheenvuoron sisältö Seurantakierroksen organisoinnista Työympäristön vahvuudet ja heikkoudet 2009 Haastamme kilpailun 2002-2005 vaikutukset 2009

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 3. Yhteisten työpaikkojen tapausten ominaisuuksia TOT -tapauksiin 1999-2004 (n=171) (tapaus=menehtynyt)

Lisätiedot

E L M E R I T E O L L I S U U D E N T Y Ö Y M P Ä R I S T Ö N H A V A I N N O I N T I

E L M E R I T E O L L I S U U D E N T Y Ö Y M P Ä R I S T Ö N H A V A I N N O I N T I E L M E R I T E O L L I S U U D E N T Y Ö Y M P Ä R I S T Ö N H A V A I N N O I N T I Työpaikan työturvallisuustason mittaaminen ja seuranta on haasteellinen tehtävä. Tapaturmien ja sairauksien tilastointi

Lisätiedot

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Työsuojelupäivät 25. 26.9.2014 POHTO Oulu Kari Häkkinen 25.9.2014 Sisältö Työtapaturmakehitys teollisuudessa Viimeaikaiseen tapaturmakehitykseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun

Lisätiedot

Työhygieenikko insinööritoimistossa

Työhygieenikko insinööritoimistossa Työhygieenikko insinööritoimistossa Työhygieenikot työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden takaajina EuroSafety-/Työhyvinvointimessut 15.9.2016 14.10.2016 Mikael Fingerroos, AX-Suunnittelu 1 Taustaa

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin ammattiopisto Märkätilojen vedeneristystyöt - josta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä märkätilojen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 45 Leikkaus tai työstö Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 9/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Rakentaminen YTOT 1/01. YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia

Rakentaminen YTOT 1/01. YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia TOT-RAPORTTI YTOT 1/01 YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia Eläkeläinen jäi puisen seinäelementin ja sokkelin väliin TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Omakotityömaalla

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 Jukka Koskipirtti 1 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkierä 2011 ja 2012 1.5.2011 apteekkierä 0,5 huhtikuun palkkasummasta 1.12.2012 apteekkierä 0,7 marraskuun

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot