Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittäminen. Loppuraportti. Työterveyslaitos Helsinki 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittäminen. Loppuraportti. Työterveyslaitos Helsinki 2007"

Transkriptio

1 2007 Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittäminen Loppuraportti Työterveyslaitos Helsinki 2007

2 Työterveyslaitos Tämän raportin kuvamateriaali on tekijänoikeuslain alaista. Kuvamateriaali on hankittu kuvissa esiintyvien henkilöiden ja kuvaajien suostumuksella. Oikeus kuvien käyttöön on vain YIT Kiinteistötekniikalla, Tekmannilla ja Työterveyslaitoksella sopimuksen mukaan. Tämän raportin lähdeviite: Mattila, Susanna; Rönkä, Pia; Kiurula, Mari ja muut. Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittäminen [verkkodokumentti]. Helsinki: Työterveyslaitos, 2007 [viitattu viittauspäivä]. Taske-hankkeen loppuraportti. Saatavissa: 2

3 Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittäminen Susanna Mattila Pia Rönkä Mari Kiurula Timo Leskinen Pekka Plaketti Jouni Lehtelä Riikka Ruotsala Raoul Grönqvist Pirkko-Liisa Rasa Kyösti Ikonen Valokuvat: Susanna Mattila, Mari Kiurula, Timo Leskinen, Reijo Salo, Raimo Piirainen, Veli-Pekka Kailasuo, Jari Seppälä, Jouni Niemimaa, Päivi Rinne, Markku Peltonen ja Tiina Örn Työsuojelurahasto ja Sosiaali- ja terveysministeriön Veto-ohjelma ovat rahoittaneet tätä tutkimusta. 3

4 4

5 ESIPUHE Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittäminen -hanke käynnistyi Keski-Suomen työsuojelupiirin aloitteesta Sätke-hankkeen esimerkin pohjalta. Tavoitteena oli kehittää LVIS-asentajille turvallisempia ja vähemmän kuormittavia työmenetelmiä ja -välineitä sekä suojaimia yhteistyössä LVIS-asentajien ja työvälineiden ja suojainten toimittajien kanssa. Hanketta koordinoi Työterveyslaitos. Kyösti Ikonen Kival Oy:stä toimi kehitystyön yhtenä vetäjänä. Talotekniikkayrityksistä hankkeeseen osallistuivat YIT Kiinteistötekniikka Oy ja Tekmanni Oy, jotka osallistuivat myös hankkeen suunnitteluun. YIT Kiinteistötekniikan vastuuhenkilönä hankkeessa oli turvallisuuspäällikkö Markku Mäkilä ja Tekmannin henkilöstöneuvoja Reijo Salo. Hanke käynnistettiin vuoden 2005 alussa. Mukaan tuli 11 työvälineitä ja suojaimia valmistavaa tai myyvää yritystä: Extor Oy, Hultafors Oy, Kwintet Leijona Oy, Kärnä Oy, Onninen Oy, Skydda Suomi Oy, Suojalaite Oy - Safety Equipment Co., Suomi-Tikas Oy, TH-Teocon Oy, Vandernet Oy ja Varpuke Oy. Hankkeen ohjausryhmässä oli edustettuna Sähköalojen ammattiliitto ry, Rakennusliitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Talotekniikkaliitto ry, Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry, YIT Kiinteistötekniikka Oy, Tekmanni Oy, Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos. Lisäksi ohjausryhmässä oli mukana rahoittajien - Työsuojelurahasto ja STM:n Veto-ohjelma - edustajat. Kiitos kaikille hankkeeseen osallistuneille henkilöille YIT Kiinteistötekniikassa, Tekmannilla ja työväline- ja suojaintoimittajayrityksissä. Kiitos myös ohjausryhmälle neuvoista ja tuesta hankkeen kuluessa. Suuri kiitos Työsuojelurahastolle ja Sosiaali- ja terveysministeriön Veto-ohjelmalle hankkeen saamasta taloudellisesta tuesta. Helsingissä Tekijät 5

6 TIIVISTELMÄ Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittäminen Taske -hankkeen tavoitteena oli talotekniikkaasentajien työturvallisuuden parantaminen ja heidän työnsä fyysisen kuormituksen vähentäminen kehittämällä LVIS-asentajien työmenetelmiä, työvälineitä ja suojaimia. Tärkeimpiä kehityskohteita etsittiin asentajille ja heidän esimiehilleen suunnatulla kyselyllä, sattuneita tapaturmia tarkastelemalla sekä työtehtävien riskinarvioinnilla. Myös kehitysryhmiin osallistuneiden henkilöiden kokemukset vaikuttivat kehityskohteiden valintaan. Ongelmia talotekniikka-asentajilla oli etenkin työasennoissa. Parannettavaa oli myös työmaan siisteydessä ja järjestyksessä, töiden suunnittelussa ja aikatauluissa ja pölyn hallinnassa. Muun muassa huono siisteys ja järjestys aiheuttivat kompastumisriskin. Putoamisvaara oli myös suuri, koska työkohteet olivat usein niin korkealla, että työtä piti tehdä A-tikkailla tai nostimilla. Sinkoutuvat osat ja roiskuvat aineet kuten betonipöly ja metallinsirut aiheuttivat muun muassa silmätapaturmia. Myös valaistus, melu sekä kylmyys ja veto olivat ongelmia. Viiltohaavoja aiheuttivat terävät esineet ja levyjen, putkien ja kanavien leikkauspinnat. Työmenetelmiä, -välineitä ja suojaimia ongelmien poistamiseksi etsittiin ja kehitettiin kehitysryhmissä, joihin osallistui asentajia, työväline- ja suojaintoimittajia sekä työturvallisuuden asiantuntijoita. Ahtaissa tiloissa tehtäviin nostoihin kehitettiin keventäviä köysitekniikoita. Lattianrajassa työskentelyyn otettiin käyttöön polvituki. Sähkökeskusten siirtoon ideoitiin kantokahvat ja kuljetuskärry. Pölynpoistoon kehitettiin prototyyppejä, jotka poistavat pölyn myös talviaikaan ilman vedon tunnetta ja mahtuvat pieniin asennuskohteisiin. A-tikkaiden turvallisuutta kohennettiin sivuttaisvakavuutta lisäävän palkin avulla. Projektissa kehitettiin asentajien toiveiden mukainen tasotikas, jossa vakauden lisäksi kiinnitettiin huomiota helppoon liikuteltavuuteen, mukavaan nousukulmaan, askelmien leveyteen sekä työtä helpottavaan varusteluun. Ahtaissa tiloissa A-tikas saattaa olla ainoa vaihtoehto työskenneltäessä katon rajassa normaalissa huonekorkeudessa. Kolmantena tikastyyppinä ideoitiin tikastelineen prototyyppi. Käsien viiltotapaturmien ehkäisemiseksi lisättiin sorminäppäryyttä vaativiin asennustöihin sopivien viiltosuojakäsineiden käyttöä. Korkealla työskentelyn turvallisuuden parantamiseksi käyttöön otettiin helposti päälle puettavat valjasliivit. Hankkeessa myös testattiin riskinarvioinnissa käytetyn Ergotool-menetelmän luotettavuutta. Ergotool ei ohjannut asiantuntijoita täysin samankaltaiseen arviointiin, vaan heidän kokemuksensa ja arviointitapansa vaikutti selvästi. Toisaalta Ergotool ei selvästikään ole parhaimmillaan liikkuvan ja vaihtuvan työn analyysissä, jossa tarvitaan karkeampaa käsittelytapaa. Taskessa kehitettiin uusia ja löydettiin hyviä olemassa olevia ratkaisuja LVIS-asentajien työn fyysisen kuormituksen vähentämiseen ja tapaturmariskien hallintaan. Nyt on erittäin tärkeää, että hankkeen tuloksista tiedotetaan laajasti alan yrityksissä jokaiselle taholle. Näin mahdollistetaan ja helpotetaan välineiden ja menetelmien käyttöönottoa. 6

7 SUMMARY This study focused on decreasing the number of accidents and physical strain of workers in technical building services by developing the working methods, equipment and personal protective equipment of the heating, plumbing and air-conditioning assemblers and electricians. We investigated the work problems of heating, plumbing and air-conditioning installers and electricians using questionnaires, accident report investigations, and assessments of accident risks and physical work loads of work tasks. A big problem turned out to be bad working postures. The tidiness and order of work places, planning of work, timetables and dust control also needed development. Untidiness and disorderliness cause slipping and tripping hazards. The risk of falling is also high, because work is often carried out at such heights that workers must use stepladders or hoisting machines. Ejected and splattered particles and materials, e.g. concrete dust and metal fragments, can cause eye injuries. Other problems are poor lighting, noise, cold and draught. Sharp objects and pieces of plates, pipes and canals cause incised wounds. Work methods, tools and equipment were developed in working groups that consisted of heating, plumbing and air-conditioning assemblers and electricians, manufacturers and dealers of tools and work equipment, and occupational safety specialists. Participatory working groups also examined good working practices and equipment. They developed techniques for using rope to lift heavy pipes. A special device to protect knees when working on one's knees was introduced. For transferring heavy switchboards a special trolley and lifting handles were developed, as well as a prototype of a dust removal system to handle dust in renovation work. The latter can be fitted in confined spaces and it does not cause draught. Step ladders were made more stable by adding a horizontal bar to the back stands. Also a whole new type of ladder was developed according to workers requirements; besides stability also mobility, climbing angle, width of tread and fittings were taken into consideration in its design. In narrow places, using a stepladder might be the only way to work near ceiling in a room of normal height. A new combination of ladder and scaffolding was also among the solutions created. To prevent incision accidents, the use of cut-resistant gloves was recommended, which do not inhibit dexterity. Educational videos were made, giving instructions on the proper use of harnesses and fall protection equipment when working at height. Reliability and validity of Ergotool-method was also tested. Ergotool was used to assess risks of work tasks. Three occupational safety professionals assessed risks of the same tasks using Ergotool but the results were not quite the same. It turned out that Ergotool is not suitable for assessing the risks of mobile, constantly changing tasks. The project developed and examined many good practices, tools, equipment and personal protective equipment for preventing accident risks and diminishing work load of heating, plumbing and air-conditioning assemblers and electricians. It is now crucial that these results reach everybody in the field, so that these assemblers and electricians can start using the methods and equipment as soon as possible. 7

8 SAMMANDRAG Syftet med projektet Arbetsmetodutveckling för el-, värme- och sanitetsmontörer (Taske) var att utveckla arbetsmetoder, verktyg och personlig skyddsutrustning för att bättre kunna hantera problem med olycksrisker och fysisk belastning. Utvecklingsbehovet i arbetet och arbetsmetoderna utreddes med hjälp av en förfrågan till personalen samt en bedömning av riskerna i arbetet, och en genomgående analys av olycksfall som inträffat under året Också intresset hos deltagarna i utvecklingsgrupperna påverkade hur åtgärderna för arbetets utveckling valdes och hur själva metodutvecklingen utfördes. Et stort problem i arbetet hos el-, värme- och sanitetsmontörer är påfrestande arbetsställningar. Behovet av förbättring gäller också renligheten och ordningen på arbetsplatsen, planeringen av jobbet, tidtabellerna och kontrollen av dammpartiklar i luften. Dålig renlighet och ordning ökar risken för snubbling och halkning. Risken att falla ner är också stor då man jobbar på hög höjd och då man måste använda fristående stege eller lyftanordning. Flygande partiklar och stänkande medel såsom betongdamm och metalkärvor kan förorsaka till exempel ögonolyckor. Andra vanliga problem är dålig belysning, buller, kyla och drag. Vassa föremål och plåtar med skarpa kanter samt rör kan förorsaka skärsår. Arbetsmetoder, arbetsredskap och skyddsutrustningar efterlystes och utvecklades i arbetsgrupper i samråd med montörer, arbetarskyddsexperter och tillverkare av arbetsredskap och skyddsutrustningar. För att underlätta lyftarbete i trånga utrymmen utvecklades lösningar som baserar sig på användningen av olika reptekniker. För arbete på golv togs i bruk ett knästöd, som också fungerar som sittstöd. Förflyttning av stora elcentraler är ett svårt arbetsmoment för vilket man utvecklade bärhandtag och en särskild transportkärra. För avlägsnande av damm utvecklades prototyper, som kan installeras i trånga utrymmen och som avlägsnar damm också vintertid utan att åstadkomma drag. En fristående stege gjordes stabilare i sidled med hjälp av en tvärslå. Inom ramen för projektet utvecklades en trappstege som uppfyller montörernas önskemål och är stabil, lätt att flytta, bekväm att stiga upp på och dessutom har breda fotsteg och en särskild utrustning som underlättar arbetet och minskar fallrisken. I ett trångt utrymme kan en fristående stege vara det enda alternativet som möjliggör jobbet nära taket på normal rumshöjd. Vidare utvecklades en prototyp av en helt ny stegställning, dvs. en kombination av en stege och en ställning. Skärsår i händerna kan avvärjas genom ökad användning av effektiva skyddshandskar, som skyddar mot både skärande och stickande föremål i monteringsarbete som kräver stor fingerfärdighet. Risken för fallolyckor minskades när man tog i bruk en säkerhetssele som är lätt att ta på och lätt att arbeta i. Ergotool -riskbedömningsmetoden testades grundligt under projektets gång. Tre arbetssäkerhetexperter erhöll något från varandra avvikande resultat med Ergotool -metoden, som inte allra bäst lämpar sig för en bedömning av riskerna i rörligt och omväxlande arbete. 8

9 I projektet utvecklades och togs i bruk många goda nya lösningar för att minska riskerna för olyckfall och fysisk belastning i el- och VVS-montörers arbete. Nu är det viktigt att informera resultater för alla på el- och VVS-branschen. Det möjliggör och underlättar ibruktagandet av lösningarna. 9

10 Sisällysluettelo 1. TAUSTA TAVOITTEET TEHTÄVÄT JA MENETELMÄT Kyselyt Alkukysely Loppukysely Sattuneiden tapaturmien tarkastelu Aineisto Menetelmä Työtehtävien riskinarviointi Ergotool-riskinarviointimenetelmä Tehdyt Ergotool-arviot Kehitystyö Kehitysryhmätyöskentelyn tavoitteet Osallistujat Kehitysryhmätyöskentelyn kehys Kehitysryhmätyöskentelyn eteneminen Tiedonkulku ja tulosten levittäminen Työvälineiden ja -menetelmien tutkiminen työturvallisuuslaboratoriossa A-tikkaiden vakauteen liittyvät mittaukset Työvälineiden ja -menetelmien tutkiminen virtuaaliympäristössä Ergotool-menetelmän testaus ja validointi TULOKSET Kyselyt Alkukysely Loppukysely Sattuneiden tapaturmien tarkastelu Yrityksissä sattuneet tapaturmat lukuina Yleisimpien tapaturmien tarkempi analysointi LVIS-alan tapaturmat Suomessa Eläköitymistiedot Työtehtävien riskinarviointi Nostaminen Kantaminen Työntö/veto Työasennot Turvallisuus Työympäristön olosuhteet Ammattien ja tehtävien välisiä eroja Työmenetelmien vertailu Kehitystyö Nostot ja siirrot Putken taivutus ja katkaisu Polvituki Kierretangon leikkuri Pölynpoisto Viiltosuojakäsineet Tikkaat ja telineet A-tikkaiden testaukset työturvallisuuslaboratoriossa Putoamissuojaus Ergotool-menetelmän validointitulokset Asiantuntija-arviointien tulokset Ergotoolin vertailu muihin menetelmiin KEHITYSTYÖN TULOSTEN VIEMINEN KÄYTÄNTÖÖN KOHDEYRITYKSISSÄ

11 6. RAPORTOINTI JA TIEDOTUS POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Vertailu Pientyöpaikkakyselyyn Vertailu Putkialan alakohtaiseen työpaikkaselvitykseen Vertailu KRAM-kartoitukseen Kehitystyön toteutuminen Ergotoolin validointi LÄHTEET LIITTEET

12 1. Tausta Vuonna 2000 Suomessa toimi noin työntekijää sähköasennuksissa ja noin työntekijää LVIasennuksissa (Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus).Työsuojelurahaston tuella tehtyjen rakennusalan ammattikohtaisten työpaikkaselvitysten (RATS) mukaan LVI-asentajien ja sähköasentajien eli LVIS-asentajien työhön liittyy monia vaaratekijöitä; sekä fysikaalisia, kemiallisia, että biologisia vaaratekijöitä ja tapaturmavaaroja. Työ on fyysisesti rasittavaa ja asentajille syntyy myös ammattitauteja. Alla on esimerkkejä LVISasentajien vaara- ja kuormitustekijöistä. Fysikaalisia vaaratekijöitä: Kemiallisia ja biologisia vaaratekijöitä: melu pölyt (home, eristevilla, ym.) tärinä asbesti (peruskorjauksessa) hitsauksen aiheuttama UV-säteily juotos- ja hitsaushuurut isosyanaatit Kuormittavia työasentoja: Ammattitauteja: niskan etukumara asento asbestin aiheuttamat sairaudet niskan taakse taipunut asento tuki- ja liikuntaelinsairaudet selän etukumara asento meluvammat polvi-, kyykkyasento ihottumat kädet koholla työskentely makuuasennossa kädet koholla työskentely ranteiden taipuneet ja kiertyneet asennot Lähde: Tapaturmat: Toimialalla 4533 LVI-asennukset on sattunut vuosina noin 75 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden ja toimialalla 4531 sähköasennukset noin 49 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. (TVL. SAMMIO, Työtapaturmatietokanta 2002/2) Kaikilla toimialoilla yhteensä tapaturmataajuus on alle 30 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (Työtapaturma- ja ammattitautitilasto 2002, 2004.). Yleisimmät tapaturmatyypit LVI-asennuksessa ovat olleet esineisiin satuttaminen; lentävät sirut, hiukkaset ja esineet; kaatumiset, liukastumiset ja kompastumiset sekä ylikuormittuminen ja rasittuminen. Sähköasennuksessa yleisimmät tapaturmatyypit vuosina olivat esineisiin tai esineiden satuttaminen; kaatuminen, liukastuminen, kompastuminen sekä ylikuormittuminen, ylirasittuminen. (TVL. SAMMIO, Työtapaturmatietokanta 2002/2) 12

13 Sähköliiton teettämän tutkimuksen mukaan viimevuosien aikana eläkkeelle jääneistä sähköliittolaisista vähintään joka toisella eläkkeen perusteena on ollut työkyvyttömyys. Tutkimukseen osallistuneista sähköliittolaisista suurin osa piti työtään henkisesti ja ruumiillisesti raskaana. Ikääntyneillä työntekijöillä työn raskaus korostui. Fyysisen työympäristön aiheuttamat ongelmat ovat suuret sähköaloilla. Ongelmia ovat mm. melu, veto ja hankalat työasennot. Fyysisen työympäristön ongelmia on eniten energia-alalla ja talotekniikassa. (Nurmikolu 2004) Ruotsissa vuonna 2002 työssä olleille tehtiin tutkimus, jossa kysyttiin onko vastaajalla 12 edellisen kuukauden aikana ollut työstä johtuvia vaivoja. Tutkimuksen mukaan miehillä muista työhön liittyvistä tekijöistä kuin tapaturmista johtuvia vaivoja oli ollut eniten LVI-asentajilla. Joka kolmas LVI-asentaja ilmoitti kärsineensä näistä vaivoista, kun keskimäärin kaikissa ammateissa näistä vaivoista ilmoitti kärsineensä joka neljäs mies. Eniten LVI-asentajilla vaivoja oli selässä (21 % LVI-asentajista) sekä hartioissa ja käsivarsissa (17 % LVI-asentajista). Tapaturmasta johtuvia vaivoja oli ollut 8,5 prosentilla LVI-asentajista. Vastaajilta kysyttiin myös syitä vaivoihin. LVI-asentajista 21,4 % ilmoitti kärsineensä rasittavien työasentojen aiheuttamista vaivoista ja 18,8 % raskaiden käsin tehtävien nostojen aiheuttamista vaivoista. (Arbetsorsakade besvär 2002) Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin 15 rakennusalan tapaturmaa perusteellisesti. Tarkoituksena oli selvittää rakennusalan työtapaturmien syyt. Tuloksena oli, että paremmalla riskinarvioinnilla ja työn suunnittelussa ja toteutuksessa käytetyillä systemaattisilla turvallisuustoimenpiteillä ja tapaturmantorjuntatyökaluilla moni tapaturma voitaisiin välttää. Suurimmat syyt tapaturmiin ovat puutteelliset työolosuhteet ja työympäristö sekä tekniset ja organisaation heikkoudet. Syyt liittyvät epäsopiviin, kuluneisiin ja fyysisesti kuormittaviin välineisiin, puutteellisiin ohjeisiin ja suunnitelmiin sekä puutteisiin materiaalien toimituksissa ja laadussa. (Kines 2004) Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksen mukaan talotekniikka-alan sähköasentajien, putki- ja ilmastointiasentajien sekä projektinhoitajien mielestä talotekniikka-alan töissä eniten vaaraa työmailla aiheuttavat huono siisteys ja järjestys, tikastyöt ja tikkaat sekä putoaminen ja telineet. Tutkimuksessa kyselyyn vastanneiden mielestä työturvallisuutta voisi parantaa kunnollisilla välineillä ja suojaimilla, jotka ovat helposti saatavilla. (Kiltti ym. 2004) Kaukiaisen ym. (2002) mukaan työkuormitusta voidaan vähentää käyttämällä hyvin suunniteltuja työvälineitä. Työmenetelmiin ja yksilöllisiin työtapoihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Seeleyn ja Marklin (2003) artikkelissa kerrotaan interventiosta, jossa ilmajohtojen sähköasentajien työtä kevennettiin korvaamalla käsikäyttöinen puristin ja leikkuri akkukäyttöisillä. Uusilla työkaluilla pystyttiin vähentämään huomattavasti yläraajojen tuki- ja liikuntaelinvaivojen riskitekijöitä. Artikkelissa arveltiin, että vähentämällä ja poistamalla riskitekijöitä, myös sairaanhoitokulut ja työntekijän korvaamisesta aiheutuvat kulut pienenevät. 13

14 Työympäristön kehittämisessä on hyvä olla mukana kaikki osapuolet, jotka vaikuttavat työsuoritukseen. Erityisen tärkeää on työntekijöiden mukanaolo. Työympäristön ongelmat voivat muodostua esteeksi työn tekemiselle. Ruotsalaisessa tutkimuksessa huomattiin, että työntekijöillä on paljon tietoa, jota voidaan käyttää työympäristön ja sitä kautta myös tehokkuuden parantamiseen. (Brunnberg ym. 1998) Käyttäjien osallistumista suunnitteluun tutkittiin 1990-luvulla Hyvä suunnittelukäytäntö-ohjelmassa, missä todettiin, että käyttötilanteissa tapahtuva suunnittelu tuottaa toimivia ratkaisuja ja työntekijät sitoutuvat uusien välineiden käyttöön (Ergonomiatiedote 4/1993, 1-2/1994). Käyttäjäkeskeisestä suunnittelutavasta on olemassa myös eurooppalainen standardi Vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi SFS-EN ISO SÄTKE Sähköasentajien työmenetelmien kehittäminen energia-alan yrityksissä -hankkeessa työmenetelmien, -välineiden ja suojainten kehittämiseen osallistui työntekijöiden lisäksi myös työvälineiden ja suojainten valmistajia ja toimittajia. Ratkaisujen ideoiminen kehitysryhmissä koettiin helpoksi. Ideoiden toteutuksessa oli avuksi mm. mukanaolijoiden aktiivisuus, monipuolisuus ja työntekijöiltä saatu nopea palaute. Työntekijät kokivat hyväksi sen, että toimintatapoja pysähdyttiin pohtimaan. Valmistajat uskoivat, että hanke parantaa työturvallisuutta koko alalla, kunhan tulokset saadaan kaikkien käyttöön. Myös työnantajien edustajat olivat tyytyväisiä hankkeeseen. (Lankinen ym. 2004, Mattila ym. 2006). Työntekijöiden osallistuminen ja sitoutuminen on RATUKE-hankkeen Rakennustyön turvallisuusjohtamisen hyviä käytäntöjä -julkaisussa esitetty hyvä käytäntö. On tärkeää, että työntekijät osallistuvat turvallisuustoimenpiteisiin. Työntekijöiden mielipiteitä kuuntelemalla heidän osallistumistaan ja sitoutumistaan turvallisuusasioihin voidaan lisätä. (Lappalainen ym. 2003) Koska työkalut ja välineet muodostavat yhdessä työntekijöiden, työstettävän kohteen ja työorganisaation kanssa työsysteemin, on työkalun ergonomian suunnittelu huomioimatta muita systeemin tekijöitä riittämätöntä (Landau & Wakula 1997). Talotekniikka-asentajien työmenetelmien kehittämishankkeessa työntekijöiden osallistuminen kehitystyöhön ja työn havainnointi varmistavat sen, että kehitystoimenpiteiden suunnittelussa otetaan huomioon kaikki työn suorittamiseen vaikuttavat tekijät. Paremmilla työmenetelmillä ja -välineillä on mahdollista vähentää työstä johtuvia rasituksia ja tapaturmia. Suojainten käyttöaste kasvaa, mikäli suojaimet ovat tarkoituksenmukaisia, tehokkaita ja mahdollisimman mukavia käyttää. 14

15 2. Tavoitteet Hankkeen päätavoitteena oli kehittää LVIS-asentajien työmenetelmiä, -välineitä ja suojaimia niin, että tapaturmariskejä ja fyysistä kuormitusta LVIS-asentajien työssä voidaan paremmin hallita. Osatavoitteet: tapaturmariskin vähentäminen haitallisen fyysisen kuormituksen vähentäminen työtehtävien riskinarvioinnin kehittäminen (Ergotool-menetelmän testaus) 3. Tehtävät ja menetelmät 3.1. Kyselyt Alkukysely Alkukysely lähetettiin kaikille YIT Kiinteistötekniikan ja Tekmannin talotekniikka-asentajille sekä heidän esimiehilleen. Asentajia oli noin 3000 ja esimiehiä noin 430. Asentajille kysely lähetettiin paperilomakkeena. Saatteessa oli myös linkki sähköiseen kyselylomakkeeseen, jotta asentajilla oli mahdollisuus vastata kyselyyn Internetin kautta. Asentajien kyselylomake ja saate on liitteessä 1. Esimiehille lähetettiin vain sähköpostilla linkki sähköiseen kyselyyn. Sähköiset kyselyt tehtiin Digium-ohjelmalla. Liitteessä 2 on Digiumista tulostettu esimiesten kyselylomake saatteineen. Alkukyselyllä selvitettiin asentajien työolosuhteita. Tarkoituksena oli saada asentajien ja esimiesten näkemys työn ja työympäristön kehitystarpeista. Lomake muokattiin Työterveyslaitoksen Pientyöpaikkaohjelman kyselylomakkeesta (Bergström et al. 1997) Loppukysely Loppukysely kohdistettiin suunnitelmasta poiketen vain niille asentajille, jotka olivat osallistuneet kehitystyöhön ja joita oli kuvattu työmaakäynneillä. Paperinen kyselylomake lähetettiin 87 asentajalle. Kyselyllä selvitettiin hankkeessa kehitettyjen ja hyviksi todettujen työmenetelmien ja -välineiden tunnettuutta tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä sekä miten työpaikoilla tehty kehitystyö on vaikuttanut työpaikan oloihin ja työn kuormittavuuteen. Loppukyselyn lomake on liitteessä 3. Alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavaan loppukyselyyn päädyttiin siksi, että hankkeen tuloksista ei oltu vielä tiedotettu yrityksissä kaikille asentajille. Näin ollen arveltiin, että hanke ei ole vielä voinut vaikuttaa laajasti asentajakunnan työturvallisuuteen ja kuormitukseen. 15

16 3.2. Sattuneiden tapaturmien tarkastelu Aineisto Hankkeeseen osallistuvista yrityksistä saatiin tapaturmatiedot vuodelta Tilastojen käsittelyssä keskityttiin ainoastaan työtapaturmiin. Työmatkatapaturmat rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Kohdeyritysten tilastoissa saatavilla: tapaturman ajankohta/tapahtumakuukausi ESAW-muuttujat. Suomessa vuoden 2003 alussa käyttöönotettu eurooppalainen työpaikkatapaturmien luokittelumenetelmä ESAW (European Statistics on Accidents at Work) (Työtapaturmien luokittelu - opas työpaikkojen käyttöön.2002) sairaspäivien lukumäärä Toisen yrityksen tilastoissa oli lisäksi tapaturman lyhyt selite Hankkeessa selvitettiin myös vuoden 2004 tapaturmaluvut toimialoille 4533 LVI-asennukset ja 4531 sähköasennukset Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakista Menetelmä Hankkeessa tutkittiin vuonna 2004 YIT Kiinteistötekniikassa ja Tekmannilla sattuneita työtapaturmia. Vapaa-ajan tapaturmia, työmatkatapaturmia ja ammattitauteja ei tarkasteltu. Sattuneista työpaikkatapaturmista (myöh. tapaturma) haluttiin muutama pidemmän sairausloman aiheuttanut tapaturma tutkia suomalaisella tapaturmamallilla. (Työkirja tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkimiseen 2001) Mallissa tapaturmaa edeltävät tilanteet ja niihin johtaneet tekijät kuvataan vuokaaviona. Vuokaavion tarkoituksena on helpottaa ymmärtämään, miten normaali toimintatapa muuttuu tapaturman aiheuttavaksi toiminnaksi. Vuokaaviossa selvitetään mm. miten ihminen ja vamman aiheuttaja kohtaavat ja miten vamma syntyy. YIT:llä tarkasteltiin vain yhtä tapaturmaa, koska kaikille sattuneille tapaturmille tehdään sisäinen tutkinta, eikä laajempaa käsittelyä nähty tarpeelliseksi. Myös Tekmannilta valittiin yksi tapaturma tarkasteltavaksi. Yritysten toimittamasta materiaalista tehtiin alustava kaavio, jota täydennettiin yrityksiltä saaduilla lisätiedoilla Eläköitymiset Hankkeessa kartoitettiin kohdeyrityksissä vuonna 2004 ennenaikaisesti eläkkeelle jääneiden eläköitymissyitä. Kaikista eläköitymisistä ei saatu tietoja, koska toisessa yrityksessä oli vaihdettu vakuutusyhtiöitä vuoden 2004 jälkeen. Yhteenveto tehtiin saatujen tietojen perusteella. 16

17 3.3. Työtehtävien riskinarviointi Ergotool-riskinarviointimenetelmä Ergotool-menetelmä kehitettiin alun perin kokoonpanoteollisuuden tarpeisiin. Tarkoituksena oli yhdistää teollinen ergonomiasuunnittelu tehdas-/kokoonpano-layoutin suunnitteluun. Tavoitteena oli tuottavampi ja vähemmän kuormittava työympäristö. Ergotool on tietokonesovellus, joka kehitettiin osana PSIM-projektia (Participative Simulation Environment for Integral Manufacturing Enterprise Renewal). (van Eijnatten, 2002) Taske-projektissa käytetyssä Ergotoolin web-sovelluksessa ei arvioida alkuperäisessä versiossa ollutta tehdas-layoutin toimivuutta, vaan keskitytään turvallisuus- ja ympäristötekijöihin sekä fyysiseen kuormitukseen. Mallilla olisi voitu arvioida myös henkistä kuormittavuutta, mutta se oli rajattu projektisuunnitelman ulkopuolelle. Ergotool-menetelmällä tarkastasteltava tehtävä arvioidaan ohjelmassa olevien tarkastuslistojen avulla. Työvaiheen kuormittavuus arvioidaan ja esitetään liikennevalo-periaatteella seuraavasti: Punainen: suuri kuormitus, suuri loukkaantumis- ja tapaturmavaara (tilanne on korjattava) Keltainen: kohtalainen kuormitus, loukkaantumisvaara. (tilanne ei ole kunnossa, mutta se voi kuitenkin olla kelvollinen) Vihreä: merkityksetön tai normaali kuormitus/riski (tilanne on kunnossa) Työasennot-osion arvioissa on käytetty työtehtävässä esiintyvää suurinta kuormitusta. Staattisia asentoja luokiteltaessa käytettiin 4 sekunnin sääntöä, eli jos sama asento kestää 4 sekuntia tai yli, se arvioidaan staattisena. Turvallisuusosiossa on käytettävissä myös sininen väri, jolla tarkoitetaan sellaista tilannetta, jota ei joko esiinny työvaiheessa tai tilannetta, jota ei ole voitu arvioida. Tällainen tilanne on hyvin tyypillinen esimerkiksi laitteiden hätäkytkimiä arvioitaessa: videon perusteella on mahdoton arvioida laitteen ohjauslaitteita ja hätäpysäyttimiä, jos niitä ei ole työmaakäynnin aikana tarkasteltu, kuvattu ja dokumentoitu. Esimerkki Ergotool-arviossa käytettävistä syöttölomakkeista ja tarkastuslistoista on liitteessä 4. Rastimuodossa olevan arvion lisäksi ohjelmaan on mahdollista lisätä sanallisia kommentteja. Kommentit ovatkin erittäin hyödyllisiä varsinkin yhteenvetoja tehtäessä. Arvioihin on mahdollista liittää myös työvaihetta tai kuormitusvaihetta kuvaavia digikuvia. Ergotool-menetelmää voi käyttää pahimpien turvallisuus- ja kuormitusriskien kartoittamiseen ja tarvittavien korjaavien toimenpiteiden priorisointiin. Menetelmä ei sovellu koko työvaiheen kuormittavuuden arviointiin, 17

18 sillä ohjelma ei ota kantaa esimerkiksi työasennot-kohdassa arvioitujen työvaiheiden kestoon. Jotta arvio kokonaiskuormituksesta voitaisiin tehdä, olisi arviossa huomioitava jokaisen riskitason yhteenlaskettu kestoaika ja määritettävä niille painokertoimet Tehdyt Ergotool-arviot Hankkeessa tehtiin 15 työmaakäyntiä yritysten määrittelemille työmaille. Työmaakäynneillä kuvattiin erilaisia työvaiheita, joista tehtiin yhteensä 47 arviota Ergotool-riskinarviointimenetelmällä. Lista tehdyistä Ergotool-arviosta on koottu liitteeseen 5. Tehdyissä arvioissa tarkasteltiin seuraavia asioita: nostaminen kantaminen työntö/veto työasennot o niska ja pää o selkä o yläraaja o ranne ja käsi o jalat turvallisuus o liikkuminen o koneet ja työprosessit o laitteiden käyttö o ympäristötekijät 3.4. Kehitystyö Kehitysryhmätyöskentelyn tavoitteet Kehitysryhmätyöskentelyn tavoitteena oli paneutua pienryhmissä LVIS-asentajien työmenetelmien, - välineiden ja suojaimien kehittämiseen. Kehitysryhmätyöskentelyn tarkoituksena oli mm. työhön liittyvien ongelmien tunnistaminen ja tarkempien kehittämiskohteiden valinta olemassa olevien hyvien työtapojen kerääminen toteuttamiskelpoisten kehitysehdotusten tekeminen ja testaaminen tiedon levittäminen ja hyvien käytäntöjen käyttöönotto 18

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click lindab ventilation Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click Työterveyslaitos on tutkinut asian Suomen työterveyslaitos on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka tavoitteena on edistää työturvallisuutta,

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT Riskien arviointi työpaikalla -työkirja Riskien arvioinnin suunnittelu Yritys / osasto Suunnitelman tekijät Päiväys Selvitettävät asiat Lähtötiedot Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työtapaturmien ehkäisy tavaransiirroissa TkT Pia Perttula Työturvallisuus - Logistiikka Miten tutkittiin Tilastotietoa Kuorma-autonkuljettajille sattuneet työtapaturmat Length of disability

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Uusi teknologia avuksi riskienhallintaprosessiin

Uusi teknologia avuksi riskienhallintaprosessiin Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen perjantaina 2.3.2007 Uusi teknologia avuksi riskienhallintaprosessiin Jyrki Liesivuori, professori, aluejohtaja, Turku Paula Naumanen, FT, erikoistutkija,

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta

Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta Yhteenveto 19 tutkitusta vakavasta tapaturmasta TAPS-tietokannasta, tapauksia ei ole rajattu toimialan mukaan. Työtapaturmien tutkinnan kehittäminen Puro V., Rasa

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon.

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. PERUSASIAT KUNTOON työssä ja kotona Siisteys ja järjestys ehkäisevät tapaturmia, lisäävät työtehoa ja viihtyvyyttä merkittävästi niin työpaikalla kuin kotonakin.

Lisätiedot

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011 Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011 Lähtökohdat Turvallisuustaso alhainen muuhun teollisuuteen verrattuna Tarpeettomia onnettomuus- ja sairauskustannuksia

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Turvallisesti tikkailla

Turvallisesti tikkailla Turvallisesti tikkailla Turvallisesti tikkailla Tämä ohje on tehty teollisuuden työpaikkojen turvallisuustyön tukemiseksi. Ohjeessa on huomioitu lainsäädännön vaatimusten lisäksi myös hyviä käytäntöjä.

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa Hyvän työympäristön tarkistuslista Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa 1 Hyvän työympäristön tarkistuslista Hyvä työympäristö syntyy työpaikalla,

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ANTENNIASENNUSTÖISSÄ

TYÖTURVALLISUUS ANTENNIASENNUSTÖISSÄ TYÖTURVALLISUUS ANTENNIASENNUSTÖISSÄ Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry www.sant.fi (Ohjeen laatinut työryhmä: Martti Kemppi/Martti Kemppi Oy, Alpo Siitonen/Digita Oy, Aapo Vesala/Telekymi Ky, Pekka

Lisätiedot

KEHAPA2-Projektin tulokset

KEHAPA2-Projektin tulokset KEHAPA2-Projektin tulokset www.tärinäntorjunta.fi www.vibsolas.com Sisältö KEHAPA-projekti Projektin 1. vaihe Tulokset ja johtopäätökset Projektin 2. vaihe Tavoitteet Suoritus Tulokset ja johtopäätökset

Lisätiedot

Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015

Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015 Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015 Tapaturmat ja niiden torjunta Kuljettajan rooli turvallisuudessa Työturvallisuusasiantuntija Ulla Juuti Pohjola Vakuutus Tapaturmat ja niiden

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä

Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä - Loppuraportti Suomen Tärinäntorjunta 1 Sisällysluettelo Tausta...

Lisätiedot

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2012

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2012 Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2012 Lähtökohdat Turvallisuustaso alhainen muuhun teollisuuteen verrattuna Tarpeettomia onnettomuus- ja sairauskustannuksia

Lisätiedot

Turvallisuusviikot 2013

Turvallisuusviikot 2013 Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa

Lisätiedot

VAAROJEN TUNNISTAMINEN Julkiset palvelut

VAAROJEN TUNNISTAMINEN Julkiset palvelut VAAROJEN TUNNISTAMINEN Julkiset palvelut Yritys: Inarin kunta Arvioinnin kohde: Päiväys: Tekijät: VAARA- TAI HAITTA-TEKIJÄN Vaaraa Riski- Vaaratilanteen, haitan tai kuormituksen kuvaus Vastuu- Seuranta/

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA hanke

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA hanke Mitä korjaushankkeen toteutuksessa on huomioitava pölyntorjunnan kannalta Hannu Koski, johtava tutkija, VTT EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus PUTUSA hanke 3 Mikä

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus.

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus. TOT-RAPORTTI 24/00 Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Hallirakennuksessa oli kulku toiseen kerrokseen 4,9 m korkeilla tikkailla. Rakennusmies

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN Tätä henkisen kuormituksen kartoitusmenetelmää käytettäessä pitää ottaa huomioon seuraavaa: 1. Menetelmä on tarkoitettu henkisen kuormituksen kartoittamiseen

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Yhdessä työtä tehden - hanke Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Taustaa Hanke pohjautuu hollantilaiseen tutkimukseen: Kroonisesta epäspesifistä selkäkivusta aiheutuvan työkyvyttömyyden

Lisätiedot

T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005

T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005 T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kristian Selén 7.12.2005 2nd Edition 2004 Maurice Oxenburgh, Pepe Marlow, Andrew Oxenburgh ISBN 0-415-24331-9 Good ergonomics is good economics Paremmat työolot

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Maj-Len Henriks-Eckerman, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija 1 Ihon altistuminen herkistäville kemikaaleille: Epoksihartsit,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Tarkista työympäristösi työkuntoon! Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia ja terveellinen työ -seminaari 5.-6.6.2014, Rovaniemi Virpi Fagerström, FT, erityisasiantuntija Fyysiset

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot

TALOTEKNISEN KORJAUSRAKENTAMISEN TYÖTURVALLISUUS. Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi

TALOTEKNISEN KORJAUSRAKENTAMISEN TYÖTURVALLISUUS. Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi TALOTEKNISEN KORJAUSRAKENTAMISEN TYÖTURVALLISUUS Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi CONSTI YHTIÖIDEN TOIMIALAT Consti Yhtiöt Toimitilat Asuintalot Consti Talotekniikka Oy PKS Muu Suomi Consti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari 19.5.2015 Käytännön työkaluja turvallisuustyöhön: Miten pääsen tapaturmataajuudessa

Lisätiedot

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 3.3.2016 1 Saijariina Toivikko Hankkeen toteutus Hanke on Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet Palkinto 2005 Johdanto Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma 2001-2005 on valtioneuvoston hyväksymä hanke, jolla halutaan nostaa suomalainen työturvallisuus maailman kärkeen kaikkien

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Miksi ET suosittaa jäsenyrityksilleen työturvallisuusmittareita Hyvä työturvallisuusmittaristo mahdollistaa työturvallisuustoiminnan

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki

Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki Nina Nevala Tiimipäällikkö, dos. Millainen on esteetön työpaikka? työpaikkarakennus on esteetön työpaikalla on helppo liikkua ja

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

TURVALLISUUSKIERROKSILLA

TURVALLISUUSKIERROKSILLA TURVALLISUUSKIERROKSILLA TULOSTA HANKE TYÖTERVEYSLAITOS JA NELJÄ HELSINGIN KAUPUNGIN ERI HALLINTOKUNNAN TYÖPAIKKAA PILOTOIVAT 2014 HANKKEESSA Työsuojeluvaltuutettu Kaarlo Kontro Helsinki TYÖKALU KOKO HELSINGIN

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 5. Yhteisten työpaikkojen tapaturmien ehkäisy Vaaratekijät Yhteisillä työpaikoilla tulee kiinnittää

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖMATKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa TuTa tutkimus- ja kehitysohjelma 2007-20092009 -seminaarin avaus Leo Suomaa Tikkurila 1.10.2009 10 Tuottavuus ja työturvallisuus kehittyvät käsi kädessä (Laitinen & kumpp.) 2 2009 LSuo Palkansaajien kuolemaan

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

Selvityksen perusteella työnantajan on suunniteltava nosto- ja siirtotyöpisteet sekä valittava työhön soveltuvat työmenetelmät ja työvälineet.

Selvityksen perusteella työnantajan on suunniteltava nosto- ja siirtotyöpisteet sekä valittava työhön soveltuvat työmenetelmät ja työvälineet. TURUN JA PORIN TYÖSUOJELUPIIRI Käsin tehtävät nostot ja siirrot Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat merkittävin työstä poissaoloja aiheuttava syy. Vähintään joka neljäs työtapaturma sattuu nostamisen

Lisätiedot

VAAROJEN TUNNISTAMINEN KUOPION KAUPUNKI Työpaikka: Hiltulanlahden koulu

VAAROJEN TUNNISTAMINEN KUOPION KAUPUNKI Työpaikka: Hiltulanlahden koulu VAAROJEN TUNNISTAMINEN KUOPION KAUPUNKI Työpaikka: Hiltulanlahden koulu Päiväys: Arvioinnin kohde: Työntekijöiden turvallisuus ja terveys Tekijät: Henkilökunta VAARA- TAI HAITTA- FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot