Liperin kirkonkylän osayleiskaava-alueen linnustoselvitys Ari Parviainen ja Jari Kontiokorpi

Transkriptio

1 Liperin kirkonkylän osayleiskaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen ja Jari Kontiokorpi

2 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset Riihilampi Reilampi Tekoallas ympäristöineen Riihilammen luoteispäässä (Harjulan allas) 9 16, 17. Härkinlammen eteläpuoli ja itäpuoli Kokonlampi Mantkonpuro Selkäranta Välitie , 48. Tiilitehtaan ranta (Louhiranta Teronlahti) Siikasalmen eteläpuoli Tyynelän metsä Kirkkosuon metsä Vainolampi ja luontopolku Korjusalmen metsä Lehtolan metsä Kuikansalmi 16 30, 31, 37, 38, 52. Topronlahti Rikkilänlahti Kauppilansalmi Kirkkosalmen pohjoisosat Pappilasta selvitysalueen etelärajalle Siikasalmi Korjusalmi Tuomaalanlahti 19 43, 45. Siikasalmi Pieni Vehkalahti Likokanta Vasikkasaari Siikasalmi Louhiranta 22

3 3 49. Reilammen koillispuolen pellot (Lamminniemi, Mäntylä) Lehmonniemen tie (Reilammen länsipuoli) Kylänsärkän pellot Kirkkosuo 23 EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit sekä EVA-lajit 25 Selvitysalueella maastotöiden aikana havaitut lajit 27 Lähteet 28 Liitteet 29 33

4 4 Johdanto Pohjois-Karjalassa Liperin kirkonkylän ympärillä sijaitseva selvitysalue on varsin laaja, mitoiltaan noin 6 x 6 kilometriä. Alue sisältää kyläkeskuksen lisäksi runsaasti peltobiotooppia ja vähemmän metsäisiä alueita. Metsistä valtaosa on lehti- ja sekametsiä, itäosassa Riihilammen ja Härkinlammen itäpuolella on männiköitä ja paikoin on myös kuusikkoa, mm. Siikasalmen eteläpuolella. Rantaviivaa on paljon, koska vesistöt ovat sokkeloisia ja sisältävät kapeita vesiväyliä Heposelän rannoilta Reilammen kautta Riihilammelle. Lisäksi alueeseen kuuluu kaksi pientä lampea, Kokonlampi kaava-alueen pohjoisosassa ja Vainolampi kirkon kupeessa. Alueella, varsinkin Kokonlammen ympäristössä, Riihilammella ja Reilammella, on havainnoitu lintuharrastajien toimesta kevätmuuton aikoina melko säännöllisesti ja paikat ovatkin tunnettuja hanhien, vesilintujen ja kahlaajien levähdyspaikkoja, etenkin keväisin tulviva Kokonlampi. Selvitysalueen itäosassa olevalla Härkinlammella, joka kuuluu jo Lintuvesien suojelukohteisiin, käytiin vain rantakanakuuntelussa Tämä linnustoselvitys perustuu kahden laskijan havaintoihin keväällä ja kesällä Ensin suoritettiin lähinnä vesilintuhavainnointia 8. ja kierrellen alueita auton kanssa sekä 15. ja kiertäen lähes koko alue soutuveneellä (Ari Parviainen). Yölaulajahavainnointia suoritettiin autolla alueita kierrellen välisenä yönä (Ari Parviainen). Muu pesimälinnustolaskenta suoritettiin viitenä maastoaamuna noin klo ja yhtenä aamuyönä (13.6.) samoin menetelmin eli sekä kiertämällä alueet soutaen (5., 10. ja 13.6.) että muita alueita kierrellen autoa apuna käyttäen (9. ja 14.6.) (Jari Kontiokorpi). Lintuharrastajien valtakunnallista Tiira-havaintotietokantaa on hyödynnetty lähinnä suojelullisesti merkittävien lajien ja suurempien muuttokerääntymien osalta. Havaitut reviirit on maastossa merkattu suoraan maastokartoille muistiin. Sää maastoaamuina oli enimmäkseen poutainen ja vähätuulinen eli olosuhteet olivat erinomaiset. Kaikkia alueen lajeja ja reviirejä ei varmasti ole näillä maastokäynneillä pystytty havaitsemaan mutta alueista ja niiden linnustosta sai hyvän yleiskuvan. Esitetyt reviirimäärät ovat lähinnä suuntaa-antavia, koska tarkemmat laskennat vaatisivat useampaa maastokäyntiä eri aikoihin, eikä alueen joka kolkkaa ole voitu käydä käytettävissä olleen ajan puitteissa läpi. Erityistä huomiota havainnoinnissa on kiinnitetty suojelullisesti merkittäviin EU:n lintudirektiivin I- liitteen lajeihin, uhanalaislajistoon ja Suomen erityisvastuulajeihin (EVA). Tämän raportin kokoamisesta vastaa Ari Parviainen. Kuva 1: Selvitysalue sijaitsee Liperin kirkonkylän ympärillä

5 5 Tulokset Selvitysalue käsitellään tässä raportissa laskenta-alueittain, jotka on numeroitu Laskentaalueiden numerointi ja sijainti selviävät liitteenä olevasta kartasta (Liite 1). Lähtökohtana ovat kesän pesimälinnustokartoitukset, joiden tuloksia on täydennetty kevään vesilintu- ja yöhuutelijakierroksilla kertyneillä havainnoilla, omilla aiemmilla havainnoilla selvitysalueelta sekä valtakunnallisesta Tiira-havaintotietokannasta löytyvillä havainnoilla. Tiirasta on poimittu lähinnä tietoja suojelullisesti merkittävistä lajeista ja parhaita muutonaikaisia levähtäjämääriä. Suojelullisesti merkittävistä lajeista on jäljempänä oma taulukkonsa (Taulukko 4), ja niistä tärkeimpien (lähinnä DIR ja UHEX) havaintopaikat ilmenevät lopussa olevista karttaliitteistä (Liitteet 1-5). Liitteessä 6 on lisäksi vielä muutamien muiden mielenkiintoisten lajien reviirien sijainteja Riihilampi Riihilampi on yksi alueen parhaista ja tärkeimmistä linnustokohteista. Lampi sijaitsee kirkonkylän kupeessa sen itäpuolella ja on yli kolme kilometriä pitkä ja leveimmillään yli kilometrin levyinen, keskimääräinen leveys on lähes kilometrin luokkaa. Riihilampi on peltojen ympäröimä kaikkialta muualta paitsi itäpuolelta. Siellä rantavyöhykkeellä on sekalaisia nuoria metsiä, kauempana rannasta paljolti männiköitä. Länsipuolella on vain pieniä peltojen ympäröimiä metsiköitä, jotka ovat pääasiassa lehtipuustoa. Suhteellisen kapeita ruovikoita ja luhtaisia rantoja on kaakkois- ja luoteispäissä sekä monin paikoin pitkin länsirantaa. Liitteessä 2 on esitetty biotoopeiltaan ja/tai linnustoltaan parhaita alueita, jotka kaikki ovat ruovikkoista/luhtaista rantaa tai pieniä heinikkoisia luotoja. Riihilammella havaittiin laskentojen aikana kaikkiaan 55 lajia, joihin ei ole laskettu muutolla levähtäjiä tai muuten epätodennäköisiä pesijöitä. Tällaisia havaittuja lajeja olivat mm. muuttavat valkoposki- ja metsähanhet, kolme uiveloparia, neljä isokoskeloparia, kalasääski (Härkinlammen suunnalla saalisteleva), muutolla levähtäneet kymmenet suokukot ja lirot ja yksi mustaviklo sekä muuttavat pikkukäpylinnut. Näistä 55 lajista 17 on suojelullisesti huomioitavia. Nämä lajit ovat alla olevassa lajilistassa lihavoituina ja kursivoituina. Näistä DIR-lajeja (6) ovat laulujoutsen, teeri, kaulushaikara, ruskosuohaukka, pikkulokki ja kalatiira, UHEX-lajeja (7) ovat tukkasotka (VU), teeri (NT), rantasipi (NT), naurulokki (NT), selkälokki (VU), sirittäjä (NT) sekä punavarpunen ja EVAlajeja (12) ovat laulujoutsen, haapana, tavi, tukkasotka, telkkä, teeri, kuovi, rantasipi, pikkulokki, selkälokki, kalatiira sekä leppälintu. Kaikki eivät välttämättä pesi lammella vaan joukossa on muutonaikaisia levähtelijöitä tai lammella saalistelemassa käyviä lajeja. Pesivien ja mahdollisesti pesivien lajien havaintopaikkoja löytyy liitteestä (Liite 2). Riihilammen merkittävimmistä lajeista laulujoutsen pesi lammen eteläosassa Koivuluodolla, tukkasotkat pesivät luoteisosan rantaluhdalla ja Sulkaluodolla, jossa on myös iso, noin 500 parin naurulokkikolonia, kaulushaikarareviirit pohjoisosan jokisuussa (Niva) sekä kaakkoispäässä ja ruskosuohaukkareviiri kaakkoispään ruovikossa ja todennäköisesti toinen Sulkaluodon länsipuolen ruovikossa. Riihilammen kolonian naurulokit ruokailevat koko selvitysalueella, josta syystä niitä näkyy alueella lähes kaikkialla.

6 6 Tiirasta löytyy lisäksi havaintoja laskennoissa havaitsematta jääneistä merkittävistä lajeista, kuten heinätavipari (VU), kaksi punasotkaparia (VU), liejukana luoteispäässä (VU), kaksi luhtahuittia (DIR, NT) Kylänsärkän rannoilla, kaksi nuorta mustapyrstökuiria (EN), jotka ovat todennäköisesti viereiseltä Reilammelta vierailleita sekä hyvinä myyrävuosina rantapelloilla ja metsissä todennäköisesti pesivät suo- (DIR) ja sarvipöllöt ja vaihtelevasti esiintyvät yölaulajat, kuten pensas- ja viitasirkkalinnut sekä ruisrääkät (DIR, EVA). Riihilammella on merkitystä myös muutonaikaisena levähdyspaikkana varsinkin keväisin. Ruovikoiden reuna-alueet sulavat ensimmäisinä ja keräävät kohtalaisesti sorsia ja sotkia. Huhti toukokuussa kerääntyy lammelle myös kymmenittäin silkkiuikkuja ja kahlaajia mm. töyhtöhyyppiä, kapustarintoja, liroja, valkovikloja ja suokukkoja, ja pikkulokkeja on havaittu Tiiran mukaan enimmillään yksilöä. Myöhäsyksyllä lampi on erityisesti isokoskeloiden suosiossa, ja suurin kerääntymä lienee havaitut 500 lintua. Uiveloita paikalle oli kerääntynyt 85 yksilöä. Riihilammella selvitysten aikana havaitut lajit (55). Listassa ei ole ylimuuttavina havaittuja lajeja mukana. Suojelullisesti huomioitavat lihavoitu ja kursivoitu, suuntaa-antavia reviiri-/parimääriä suluissa: Laulujoutsen (1) Sinisorsa (4-5) Haapana (3-4) Tavi (5) Lapasorsa (2-3) Tukkasotka (5-10) Telkkä (3-4) Teeri (2 soid.) Härkälintu (0-1) Silkkiuikku (20) Kaulushaikara (2) Ruskosuohaukka 1-2 Nuolihaukka Nokikana (2) Töyhtöhyyppä Kuovi Rantasipi (4) Pikkulokki (0?) Naurulokki (500) Kalalokki (2) Harmaalokki (0) Selkälokki (0) Kalatiira (0) Sepelkyyhky Käki (1) Tervapääsky Käpytikka (2) Haarapääsky Västäräkki (3) Punarinta (1) Satakieli (1) Leppälintu (1) Mustarastas (2) Punakylkirastas (7) Laulurastas (1) Räkättirastas (24) Hernekerttu (2) Lehtokerttu (7) Pensaskerttu (5) Viitakerttunen (1) Ruokokerttunen (46) Sirittäjä (1) Pajulintu (21) Harmaasieppo (1) Kirjosieppo (4) Talitiainen (14) Sinitiainen (6) Hömötiainen (1) Harakka (3) Varis (6) Naakka (0) Pikkuvarpunen (2) Peippo (16) Punavarpunen (2) Pajusirkku (15) Reilampi Riihilammen tavoin yksi alueen tärkeimmistä kohteista. Reilampi sijaitsee noin kolme kilometriä kirkonkylältä kaakkoon heti Riihilammen eteläpuolella. Lampien välissä on parinsadan metrin levyinen kannas, ja lammet ovat yhteydessä toisiinsa kapean vesiväylän välityksellä. Metsiä Reilammen ympärillä ei ole juuri lainkaan vaan lampi on joka puolelta peltojen ympäröimä, joten

7 7 metsälinnustoa rantavyöhykkeellä on erittäin niukasti. Koko lampea ympäröi vaihtelevan levyinen mutta kaikkialta melko kapea luhtaranta. Liitteessä 3 on rajauksin esitetty Reilammen parhaita alueita. Lintulajeja Reilammella havaittiin maastoselvitysten aikana kaikkiaan 42, joista peräti yli puolet eli 22 on suojelullisesti merkittäviä lajeja. Nämä kaikki eivät kuitenkaan ole lammen pesimälajistoa. Varmasti tai hyvin todennäköisesti lammella eivät näistä pesi metsähanhi (NT, EVA), kaakkuri (DIR, NT), kapustarinta (DIR), suokukko (DIR, EN), mustaviklo (EVA), liro (DIR, EVA), pikku- (DIR, EVA), nauru- (NT) ja selkälokki (VU, EVA) sekä kalatiira (DIR, EVA). Osa näistä on muutolla lepäileviä ja osa käy säännöllisesti saalistamassa lammella. Pesiviä ja mahdollisesti pesiviä merkittäviä lajeja olivat haapana (EVA), tavi (EVA), heinätavi (VU), puna- (VU) ja tukkasotka (VU, EVA), telkkä (EVA), kaulushaikara (DIR), ruskosuohaukka (DIR), luhtahuitti (DIR, NT), kurki (DIR), mustapyrstökuiri (EN) ja valkoviklo (EVA). Näistä mustapyrstökuiri on Pohjois-Karjalan pesimälinnustossa melko uusi tulokas mutta on ollut jokavuotinen Reilammella vähintään vuodesta 2009 alkaen ja pesintä on varmistettu ainakin vuonna Senkin jälkeen lintuja on nähty paikalla pesimäaikaan ja soidintelevina vuosittain. Vuonna 2013 paikalla oli ainakin pariskunta ja selvityksen maastokäynnillä havaittiin yksi lintu vielä Kesäkäynneillä lajia ei havaittu mutta se osaa olla pesimäaikaan hyvin piilotteleva. Pesivien tai mahdollisesti pesivien lajien havaintopaikkoja löytyy liitteestä (Liite 3). Jonkin verran alueelle kerääntyy myös muuton aikaan paikallisia levähtäjiä. Seuraavassa parhaita kerääntymiä: isokoskelo p, kapustarinta p, töyhtöhyyppiä sadan linnun kertymiä usein ja parhaana p, suokukkoja useita yli 200 linnun kerääntymiä ja parhaana p, mustaviklo p, kalalokki p, pikkulokki p, kottarainen p ja lapinsirkku p. Harvinaisuuksista ja vähälukuisista muuttajista voisi mainita ainakin lammella tavatut allihaahkat, harmaasorsat, harmaahaikarat ja punajalkaviklot. Reilammella selvitysten aikana havaitut lajit (42). Listassa ei ole ylimuuttavina havaittuja lajeja mukana. Suojelullisesti huomioitavat lihavoitu ja kursivoitu, suuntaa-antavia reviiri-/parimääriä suluissa: Metsähanhi (0) Haapana (1-2) Tavi (1-2) Sinisorsa (1) Heinätavi (0-1) Lapasorsa (1-2) Punasotka (0-1) Tukkasotka (0-1) Telkkä (1-2) Kaakkuri (0) Silkkiuikku (6) Kaulushaikara (1) Ruskosuohaukka 0-1 Varpushaukka (1) Luhtahuitti (1) Kurki (0-1) Kapustarinta (0) Töyhtöhyyppä (2) Suokukko (0) Taivaanvuohi (1-2) Mustapyrstökuiri (1) Mustaviklo (0) Valkoviklo (1) Liro (0) Pikkulokki (0) Naurulokki (0) Kalalokki (3) Selkälokki (0) Sepelkyyhky (0) Kalatiira (0) Haarapääsky (3) Punakylkirastas (1) Räkättirastas (3) Ruokokerttunen (32) Pensaskerttu (1) Tiltaltti (0) Pajulintu (2) Varis (4) Kottarainen (1) Pikkuvarpunen (1) Peippo (1) Pajusirkku (11)

8 8 Kuva 2: Riihilammen Sulkaluodolla on iso naurulokkikolonia. Kuva 3: Osa Reilammella lepäilleistä noin 700 suokukosta, joka on uhanalaisuusluokituksen mukaan erittäin uhanalainen laji (EN).

9 9 15. Tekoallas ympäristöineen Riihilammen luoteispäässä (Harjulan allas) Linnuille varta vasten tehty pieni allas Riihilammen luoteispäässä kirkonkylältä vajaat kaksi kilometriä koilliseen. Riihilammen ja altaan välistä kulkee Liperi Ylämylly tie. Altaan vieressä sen lounaispuolella on pensaikkoinen, luhtainen ja suojaisa alue, jossa monet vesilinnut viihtyvät. Muuten altaan ympäristö on peltomaastoa ja Harjulan tilan pihapiiri on myös välittömässä läheisyydessä. Altaalla, joka tunnetaan Tiirassa mm. nimillä Harjulan allas, Suorannan allas tai Riihilahden tekolampi, on merkitystä sekä pesimälinnuston että muuttolepäilijöiden kannalta. Tämän selvityksen maastokäynneillä paikalla tavattiin kaikkiaan 21 lajia. Näistä 11 on suojelullisesti huomioitavia mutta kaikki eivät pesi paikalla. Pesiviä tai todennäköisesti pesiviä DIR-lajeja ovat luhtahuitti, ruisrääkkä ja kurki, pesiviä UHEX-lajeja tukkasotka (VU) ja luhtahuitti (NT) sekä EVAlajeja haapana, tavi, tukkasotka, telkkä, ruisrääkkä ja kuovi. Selvityksessä tavattuja lajeja, jotka eivät pesi lammella tai lähipelloilla olivat DIR-lajeista ruskosuohaukka ja suokukko, UHEX-lajeista suokukko (EN) ja naurulokki (NT) sekä EVA-lajeista mustaviklo. Muita mainittavimpia lähivuosina reviireillä olleita lintuja alueella ovat olleet mm. heinätavi, viiriäinen, nokikana, pikkulepinkäinen ja peltosirkku monien muiden ohella. Satunnaisia vähälukuisia vieraita ovat olleet mm. kanadanhanhet, harmaahaikarat, muuttohaukka ja uuttukyyhkyt. Lepäilijöinä altailla tavataan säännöllisesti pieniä määriä vesilintuja ja hanhia, kahlaajia saattaa joskus olla, paitsi hyvä lajivalikoima, niin myös hyviä kertymiä. Ilmeisesti myös Reilammen pesivät mustapyrstökuirit käyvät ajoittain tekolammella ruokailemassa, koska lintuja on nähty paikalla vuodesta 2007 alkaen jokunen kerta lähes vuosittain, mm vanhaa lintua yhden nuoren kera. Mahdollisuuksien rajoissa on myös kuirien pesintä Riihilammen luoteispään Harjulan alueella. Muitakin lajiryhmiä lammella ja ympäryspelloilla tavataan säännöllisesti levähtämässä ja ruokailemassa. Alla taulukkoon koottuna (Taulukko 1) suurimpia Tiirasta löytyviä kerääntymiä. Taulukko 1: Suurimpia muuton aikaisia levähtäjämääriä Harjulan altaalla ja sen ympäristössä. Poimittu Tiiratietokannasta. Laji Pvm Lukumäärä Laji Pvm Lukumäärä Metsähanhi Kalalokki Valkoposkihanhi Kalalokki Tukkasotka Kalalokki Töyhtöhyyppä Kalalokki Töyhtöhyyppä Räkättirastas Suokukko Naakka Kalalokki Kottarainen Kalalokki Kottarainen

10 10 Harjulan altaalla ja ympäristössä selvitysten aikana havaitut lajit (22). Listassa ei ole ylimuuttavina havaittuja lajeja mukana. Suojelullisesti huomioitavat lihavoitu ja kursivoitu, suuntaa-antavia reviiri-/parimääriä suluissa: Haapana (2) Tavi (1) Sinisorsa (3-4) Lapasorsa (2) Tukkasotka (2-3) Telkkä (1) Silkkiuikku (0) Ruskosuohaukka 0 Luhtahuitti (1) Ruisrääkkä (1) Kurki (1) Meriharakka (0) Töyhtöhyyppä (2-3) Suokukko (0) Taivaanvuohi (1) Kuovi (1) Mustaviklo (0) Naurulokki (0) Ruokokerttunen (5) Pajulintu (3) Sinitiainen (1) Pajusirkku (3) 16. ja 17. Härkinlammen eteläpuoli ja itäpuoli Itse Härkinlampi on lintupaikkana hyvä ja kuuluu lintuvesiensuojelukohteisiin, jonka vuoksi sitä ei tässä selvityksessä käsitellä. Lammen etelä- ja itäpuolen rantametsien linnustoa on selvitetty lähinnä kuuntelemalla laulajia. Selvityksen aikaan lammen ympärysmetsissä tavattu linnusto oli vaatimatonta. Lammen eteläpuolella havaittiin selvityksessä laulurastas, kirjosieppo ja 3 peipporeviiriä ja itäpuolella käpytikka, räkätti- ja punakylkirastas sekä vihervarpunen. Suojelullisesti merkittävää lajistoa ei tavattu. Lammen rantametsät ovat lehtimetsiä ja siellä saattaisi olla potentiaalia tikoille, lähinnä valkoselkä- ja pikkutikalle. Tiiraan ei ole alueelta ilmoitettu havaintoja näistä lajeista mutta rantametsissä ei varmaankaan ole paljon liikuttu sopivaan aikaan. Suojelualueen rajaus sisältää jo ison osan näistä rantametsistä. 18. Kokonlampi Kokonlampi on kirkonkylän pohjoispuolella sijaitseva laajojen peltojen ympäröimä noin kilometrin mittainen ja leveimmillään alle 200 metrin levyinen lampi. Lammen ympärillä on lehtipuustoisia ja tiheitä metsiköitä. Nämä ryteikköiset metsiköt yhdessä lammen pehmeiden luhtarantojen kanssa tekevät itse lammesta hyvin vaikeasti havainnoitavan kohteen. Kokonlampi on kuitenkin keväisin selvitysalueen ylivoimaisesti havainnoiduin kohde, koska lampi tulvii pelloille kaikkiin ilmansuuntiin itää lukuun ottamatta ja tulva-alueita pystyy havainnoimaan teiltäkin käsin. Tulvapellot keräävät huhti-toukokuussa mittavan määrän lintuja lepäilemään ja ruokailemaan, pääosassa ovat joutsenet, hanhet, vesilinnut ja kahlaajat mutta myös muita lintuja alueella nähdään paljon. Tiirahavaintotietokantaan on pelkästään viime vuosilta tallennettu yli 1000 havaintoa Kokonlammen alueelta koskien 115 lajia eikä läheskään kaikkia alueella havaittuja lajeja Tiirasta edes löydy. Paikka on siis erittäin monipuolinen linnustollisesti. Aluetta on pakko tarkastella kokonaisuutena, koska Tiirassa on käytetty hyvin kirjavasti paikkojen nimiä ja kaikkia havaintoja on mahdotonta paikantaa ihan tarkkaan. Taulukkoon alle on kerätty suurimpia paikallisia lepäilijämääriä eri linturyhmistä (Taulukko 2). Suurimmat määrät on yleensä ilmoitettu pohjoispään tai länsipuolen tulva-alueelta. Hyvien paikalliskerääntymien lisäksi Kokonlammella ja sen ympäristössä tavataan säännöllisesti vähälukuisia lajeja ja harvinaisuuksiakin. Tällaisia vähälukuisia lajeja ovat mm. nykyisin äärimmäisen uhanalaiset viiriäinen ja peltosirkku, joilla on alueella ollut reviirejä useampana vuonna, sekä muutolla pysähtynyt tunturikiuru. Muita maakunnassa vähälukuisena tai harvinaisena esiintyviä Kokonlammella tavattuja lajeja ovat ainakin lyhytnokka- ja merihanhi, harmaasorsa, heinätavi, kattohaikara, mustapyrstökuiri (yksi vakituisimmista paikoista Pohjois-Karjalassa

11 11 kevätmuuton aikana), punakuiri, punajalkaviklo, uuttukyyhky, harmaapää- ja pikkutikka sekä kuhankeittäjä. Harvinaisuuksia edustavat ainakin tiibetinhanhi, ruostesorsa, lampiviklo ja valkosiipitiira. Kesän 2013 pesimälinnustoselvityksessä itse lammella ja sitä ympäröivällä pensas- /metsävyöhykkeellä tavattiin 17 lajia, joista naurulokki (NT) ei kuulu pesimälajistoon. Pesimälinnustoon kuulumattoman naurulokin lisäksi paikalla tavattiin pesintään viittaavasti DIRlajeista uivelo, mustakurkku-uikku ja ruskosuohaukka, UHEX-lajeista tukkasotka (VU) ja mustakurkku-uikku (VU) ja EVA-lajeista haapana, tavi, tukkasotka, telkkä ja uivelo. Kaikki selvityksessä tavatut lajit alla luettelomuodossa. Kuva 4: Kokonlammella levähtää keväisin kohtuullisia määriä harmaita hanhia. Kuvassa metsä- ja tundrahanhia. Kokonlammella selvitysten aikana havaitut lajit (18). Suojelullisesti huomioitavat lihavoitu ja kursivoitu, suuntaa-antavia reviiri-/parimääriä suluissa: Haapana (1-2) Tavi (2-3) Sinisorsa (1-2) Lapasorsa (1-2) Tukkasotka (2) Telkkä (2-3) Uivelo (0-1) Mustakurkku-uikku (1-2) Ruskosuohaukka (1) Nokikana (1) Naurulokki (0) Satakieli (2) Laulurastas (1) Ruokokerttunen (4) Lehtokerttu (2) Mustapääkerttu (1) Pajulintu (3) Talitiainen (1)

12 12 Laji Pvm Lukumäärä Laji Pvm Lukumäärä Laulujoutsen Kapustarinta Laulujoutsen Töyhtöhyyppä Metsähanhi Töyhtöhyyppä Metsähanhi Lapinsirri Tundrahanhi Suokukko Tundrahanhi Suokukko Haapana Taivaanvuohi Haapana Taivaanvuohi Tavi Kuovi Tavi Metsäviklo Sinisorsa Mustaviklo Sinisorsa useana päivänä 250 Mustaviklo Jouhisorsa Valkoviklo Jouhisorsa kahdesti 56 Valkoviklo Lapasorsa Liro Punasotka Liro Punasotka Naurulokki Tukkasotka Kalalokki Tukkasotka Kalalokki Telkkä Sepelkyyhky Telkkä Sepelkyyhky Kurki Västäräkki Kurki Räkättirastas Tylli Peippo Tylli Taulukko 2: Suurimpia muuton aikaisia levähtäjämääriä Kokonlammen tulvilla. Poimittu Tiira-tietokannasta. 19. Mantkonpuro Mantkonpuron laskenta-alue sijaitsee Kokonlammen pohjoispään ja Liperi Käsämä tien välissä ja sisältää peltoa sekä kapean lehtimetsäisen suikaleen. Alue on pieni ja lajisto vähälukuinen mutta sisältää mainittavia lajeja. Kuudesta havaitusta lajista ruisrääkkä (DIR, EVA) ja kuovi (4 yksilöä) (EVA) ovat suojelullisesti merkittäviä, ja viitasirkkalintu sekä mustapääkerttu maakunnassa vähälukuisia lajeja. Muut havaitut linnut olivat viisi töyhtöhyyppää ja pajulintu. 20. Selkäranta Kirkonkylän luoteispuolella sijaitseva pienialainen kohde, jossa on peltoa, jokunen pihapiiri sekä pieni metsäkumpare. Neljä lajia tuli havaituksi: punarinta, sinitiainen, kottarainen ja kaksi pikkuvarpusta. Ei havaintoja suojelullisesti merkittävistä lajeista. 21. Välitie Kirkonkylän luoteispuolelle sijoittuva tie, joka yhdistää Tiilitehtaantien ja Selkärannantien. Välitien varsilla on asutusta, pieni pelto ja metsää. Lajisto on tavallista ja vaatimatonta: käpytikka, lehtokerttu, pajulintu, sinitiainen ja kaksi peippoa. Ei havaintoja suojelullisesti merkittävistä lajeista.

13 13 22., 48. Tiilitehtaan ranta (Louhiranta Teronlahti) Tiilitehtaan ranta sijaitsee kirkonkylän länsipuolella Heposelän rannalla. Laskenta-alue sisältää venerannan aallonmurtajineen sekä rantaviivaa etelään Louhirantaan ja pohjoiseen Teronlahdelle saakka. Venerannan molemmin puolin on jonkin verran ruovikkoa mutta eteläpuoli on pohjoispuolta selvästi karumpaa, Kirkkokallion ja Teronlahden seutu pohjoisessa on taas enimmäkseen melko karua rantaa. Rannoilla on kapealti lähinnä lehtimetsää ja niiden takana heti peltoa. Asutusta ja mökkejä on koko matkalla jokseenkin tasaisesti. Lintulajeja tavattiin tällä alueella kaikkiaan 33, joista suojelullisesti huomioitavia on 13. Suojelullisesti huomioitavista laulujoutsen (DIR, EVA), kuikka (DIR), kalasääski (DIR, NT), naurulokki (NT) ja selkälokki (VU, EVA) eivät kuulu pesimälajistoon. Pesiviä tai mahdollisesti pesiviä lajeja ovat haapana (EVA), heinätavi (VU), puna- (VU) ja tukkasotka (VU, EVA), telkkä (EVA), tukka- (NT, EVA) ja isokoskelo (NT, EVA) sekä pikkulokki (DIR, EVA). Pikkulokkeja pesi aallonmurtajan pohjoispuolisessa kortteikossa n. 70 paria. Muista tavatuista lajeista voisi mainita järven selällä muutolla levähtäneen vanhan merikihun ja aallonmurtajan liepeillä huudelleen pikkutikan. Vähän kaava-alueen pohjoispuolella Leveälahdella oli lisäksi kaulushaikaralla (DIR) reviiri. Louhirannan ja Teronlahden välillä selvitysten aikana havaitut lajit (33). Listassa kaikki lajit mukana vaikka osa on vain ylilentävänä tai järven selällä lepäilevänä havaittu. Suojelullisesti huomioitavat lihavoitu ja kursivoitu, suuntaa-antavia reviiri-/parimääriä suluissa Laulujoutsen (0) Haapana (1) Sinisorsa (1) Heinätavi (0-1) Punasotka (1) Tukkasotka (2) Telkkä (5-6) Tukkakoskelo (1) Isokoskelo (1) Kuikka (0) Silkkiuikku (7) Kalasääski (0) Merikihu (0) Naurulokki (0) Kalalokki (2) Harmaalokki (0) Selkälokki (0) Pikkulokki (70) Tervapääsky (0) Käpytikka (1) Pikkutikka (1) Haarapääsky (0) Räystäspääsky (0) Västäräkki (2) Lehtokerttu (4) Ruokokerttunen (1) Pajulintu (3) Kirjosieppo (1) Sinitiainen (1) Peippo (2) Viherpeippo (1) Keltasirkku (1) Pajusirkku (1) Kuva 5: Tiilitehtaan rannan molemmin puolin pesii yhteensä ainakin 7 paria silkkiuikkuja.

14 Siikasalmen eteläpuoli Siikasalmi sijaitsee reilut kaksi kilometriä kirkonkylältä lounaaseen ja laskenta-alue 23 on salmen eteläpuolella Siikasaaren pohjoisosassa Heinävedentien länsipuolella. Alueella on jonkin verran peltoa ja hyvää kuusikkoa. Lintulajisto on tavallista metsälajistoa. Ainoa suojelullisesti merkittävä havainto oli pohjantikasta (DIR, EVA). Itse lintua ei maastokäynnillä nähty mutta syönnöksiä alueen kuusikoista löytyi. Muut havaitut lajit olivat käpytikka, punarinta 3, mustarastas, laulurastas 2, lehtokerttu 2, hernekerttu 2, pajulintu 5, närhi ja peippo Tyynelän metsä Heinävedentien itäpuolella Siikasalmen ja Tyynelän tilan pohjoispuolella sijaitseva peltojen ympäröimä metsikkö. Linnustollisesti vaatimaton ja havaittu lajimäärä jäi viiteen: käpytikka, metsäkirvinen, punarinta, puukiipijä sekä peippo Kirkkosuon metsä Alle kilometri kirkonkylältä etelälounaaseen sijaitseva nuori lehtimetsikkö Heinävedentien varressa. Kaikkiaan 12 lajia tavattiin tällä alueella. Tien varren metsikössä havaittiin punarinta, satakieli, räkättirastas 10 paria, punakylkirastas 2 paria, viitakerttunen 3, lehtokerttu 2, pajulintu 2, ruokaa hakeva varpunen sekä peippo. Lisäksi pelloilla oli 2-3 paria töyhtöhyyppiä, alueen ainoa suojelullisesti huomioitava laji kuovi (EVA) sekä varoitteleva kalalokki. Lisäksi Tiirahavaintotietokannasta löytyy havainnot pajukon yllä lennelleestä suopöllöstä (DIR), lapasorsaparista ja 12 tukkasotkasta (VU, EVA). Ilmeisesti metsikön/pajukon liepeillä on vettä ainakin ajoittain (Tuomelan lampi), koska vesilintuhavaintoja on paikalla tehty. 26. Vainolampi ja luontopolku Vainolampi on pikkuruinen, noin 130 x 110 metriä mitoiltaan oleva rehevä lampi aivan kirkon vieressä tien toisella puolella. Lampea kiertää luontopolku lähinnä lehtimetsäisessä ympäristössä ja itärannalla on lintutorni. Vainolampi on pienestä koostaan huolimatta merkittävä lintupaikka. Vuoden 2013 selvityksissä lammella ja sen ympäristössä tavattiin 15 lajia, joista viisi on suojelullisesti huomioitavia. Nämä viisi ovat parimäärineen kaksi haapanaparia (EVA), kaksi taviparia (EVA), 1-2 mustakurkku-uikkuparia (kesäkuussa 2 vanhaa 3 poikasen kanssa ja 1 vanha lintu lisäksi) (DIR, VU), n. 10 paria naurulokkeja (NT) sekä ei-pesivä mustaviklo (EVA). Lampi on pitkään tunnettu mustakurkku-uikun pesimäpaikka. Muut tavatut lajit edustavat alueella tyypillistä lajistoa. Alla on lista lammella tavatuista lajeista Tiira-havainnot mukaan lukien. Tiira-havaintotietokannasta löytyy kohtuullisesti havaintoja lammelta lähivuosilta, koska paikka kuuluu lintuharrastajien pikaretkikohteisiin. Tärkeimpiä Tiirasta löytyviä havaintoja ovat 10 suojelullisesti huomioitavaa lajia, joista laulujoutsen (DIR, EVA), heinätavi (VU), tukkasotka (VU, EVA), telkkä (EVA), liejukana (VU) ja pikkulokki (DIR, EVA) todennäköisesti kuuluvat joinakin vuosina pesimälajistoon lammella, ja sirittäjä (NT) sekä punavarpunen (NT) ympärysmetsissä. Sen sijaan paikalla tavattu metsähanhipariskunta (NT, EVA) ja tavattu mustapyrstökuiripariskunta (EN) lienevät muualta saapuneita vierailijoita. Naurulokkeja paikalla on

15 15 tavattu enimmillään vanhaa lintua pesien liepeillä, joten maksimipesimäkanta lienee useita kymmeniä pareja vaikka se monina vuosina jää huomattavasti pienemmäksi. Vainolammella selvitysten aikana havaitut lajit ja Tiira-tietokannasta löytyvät lajit (42). Listassa ei ole mukana selvästi muuttolennossa havaittuja lajeja eikä se ole muutenkaan täydellinen lista lammella havaituista lajeista. Suojelullisesti huomioitavat lihavoitu ja kursivoitu, suuntaa-antavia reviiri-/parimääriä osasta lajeja suluissa. Laulujoutsen (DIR, EVA) (0-1) Metsähanhi (NT, EVA) (0) Haapana (EVA) (2) Tavi (EVA) (2) Sinisorsa Heinätavi (VU) (0-1) Lapasorsa Tukkasotka (VU, EVA) (0-3) Telkkä (EVA) (0-1) Silkkiuikku Mustakurkku-uikku (DIR, VU) (1-2) Liejukana (VU) Nokikana (0-1) Mustapyrstökuiri (EN) (0) Mustaviklo (EVA) (0) Naurulokki (NT) (10-40) Kalalokki Pikkulokki (DIR, EVA) Käki Pikkutikka (1) Räystäspääsky Västäräkki Rautiainen Mustarastas Räkättirastas Laulurastas Punakylkirastas Ruokokerttunen Viitakerttunen Sirittäjä (NT) (1) Pajulintu Kirjosieppo Sinitiainen Talitiainen Harakka Naakka Peippo Viherpeippo Hemppo Punavarpunen (NT) (1) Keltasirkku Pajusirkku 27. Korjusalmen metsä Noin kaksi kilometriä kirkonkylältä etelään sijaitseva peltojen ympäröimä metsä, josta tarkastettiin lähinnä rantoja olevia alueita. Linnusto on vaatimatonta. Havaintoja kertyi ainakin pyystä (DIR), punarinnasta, tiltaltista, kuusitiaisesta ja peipoista. 28. Lehtolan metsä Metsäinen alue Kylänsärkän eteläpuolella noin kaksi kilometriä kirkonkylältä kaakkoon. Metsät ovat nuorehkoja ja vähän varttuneempia havu- ja sekametsiä. Metsikön keskellä on jonkin verran hakattua aukkoa. Tarkastetulla alueella tavattiin kaikkiaan 17 lajia, joiden joukossa ei ollut suojelullisesti merkittävää lajistoa vaan lajit edustivat lähinnä alueelle tyypillistä perusmetsälinnustoa. Tavatut lajit havaittuine yksilö-/reviimäärineen alla listattuna. Käki (1) Käpytikka (2) Metsäkirvinen (1) Rautiainen (4) Punarinta (3) Mustarastas (1) Räkättirastas (2) Laulurastas (2) Lehtokerttu (2) Pajulintu (8) Hippiäinen (2) Kuusitiainen (1) Sinitiainen (1) Talitiainen (2) Varis (1) Peippo (5) Keltasirkku (3)

16 Kuikansalmi Kuikansalmi on lyhyt ja kapea vesiväylä, joka lähtee lammen eteläpäästä ja yhdistää Reilammen isompiin vesiin eli Telmonselän pohjoisosiin. Salmen rannat ovat ruovikkoiset, länsirannalta hieman leveämmälti kuin itäpuolelta. Pellot tulevat molemmin puolin rantaan saakka eli metsiä lähellä rantaa ei ole, hieman kauempana rannasta eteläpuolelta metsää löytyy. Linnustollisesti tämä pieni alue ei ole kovin merkittävä. Lajeja havaittiin 10 ja niistä suojelullisesti huomioitavia olivat 1-2 taviparia (EVA) ja palokärki (DIR), joka huuteli eteläpuolen metsässä. Muut tavatut lajit ja reviirimäärät olivat: silkkiuikkupari, länteen ruokaa kantava käpytikka, ruokokerttunen 4, pajulintu 2, talitiainen, kottarainen, peippo ja pajusirkku 2. 30, 31, 37, 38, 52. Topronlahti Rikkilänlahti Kauppilansalmi Isohko alue Telmonselän pohjoisosaa Reilammen lounaispuolella. Suurimmassa osassa aluetta pellot ulottuvat lähes rantaan saakka, ja peltojen ja vesialueen väliin jää vain hyvin kapealti tai ei lainkaan metsää. Siellä täällä on myös pieniä metsiköitä, Topronniemessä vähän enemmänkin. Ruovikkoista rantaa on pitemmälti Kuikansalmen ja Kirkilänniemen välillä, muualla vähemmän ja yleensä hyvin kapealti. Lajeja koko tällä alueella tavattiin kaikkiaan 46 ja niistä 10 on suojelullisesti huomioitavia. Tavatuista lajeista ainoa DIR-laji on kalatiira, UHEX-lajeja ovat isokoskelo, rantasipi, naurulokki, sirittäjä, kuhankeittäjä ja punavarpunen, jotka kaikki ovat silmälläpidettäviä (NT) ja EVA-lajeja ovat haapana, tavi, telkkä, isokoskelo, rantasipi sekä kalatiira. Alueellisesti havainnot suojelullisesti huomioitavista lajeista jakautuivat seuraavasti: 30. Kuikansalmi Kirkilänniemi haapana, naurulokki 5 (ei pesi), kalatiira 3 (ei pesi) ja punavarpunen, 31. Kirkilänniemi Kauppilansalmi telkkäpari, kuhankeittäjä ja punavarpunen, 37. Kauppilansalmi Topronniemi tavipari, 2 telkkäparia ja rantasipi, 38. Topronniemi Kuikansalmi 1-2 telkkäparia, isokoskelopari, rantasipipari ja sirittäjä. Perttisaaressa (kohde 52) ei havaittu suojelullisesti merkittäviä lajeja. Topronlahden, Rikkilänlahden ja Kauppilansalmen alueilla tavatut lajit (46). Suojelullisesti huomioitavat lihavoitu ja kursivoitu, suuntaa-antavia reviiri-/parimääriä osasta lajeja suluissa. Haapana (0-1) Tavi (1) Sinisorsa (2-3) Lapasorsa (0-1) Telkkä (4-5) Isokoskelo (1) Silkkiuikku (6) Rantasipi (2) Naurulokki (0) Kalalokki (7) Harmaalokki (1) Kalatiira (0) Käpytikka (3) Haarapääsky Metsäkirvinen Västäräkki Punarinta Räkättirastas (30) Laulurastas (1) Punakylkirastas (7) Ruokokerttunen (16) Viitakerttunen (2) Hernekerttu (3) Pensaskerttu (2) Lehtokerttu (10) Sirittäjä (1) Pajulintu (23) Hippiäinen (3) Harmaasieppo Kirjosieppo (4) Hömötiainen Sinitiainen (7) Talitiainen (4) Kuhankeittäjä (1) Närhi Harakka Naakka Varis Kottarainen (2) Pikkuvarpunen Peippo (22) Viherpeippo (4) Pikkukäpylintu (0) Punavarpunen (2) Keltasirkku (5) Pajusirkku (6)

17 Kirkkosalmen pohjoisosat Pappilasta selvitysalueen etelärajalle Kooltaan suuri osa-alue, joka käsittää yli kolme kilometriä etelä-pohjoissuuntaista vesialuetta (Kirkkosalmi), jonka leveys vaihtelee metrin välillä. Länsipuoliset ranta-alueet ovat pääasiassa peltoa ja metsää on hyvin niukasti. Itäpuolella sen sijaan on metsäisempää ja selvästi enemmän rakennettua rantaa. Metsät ovat suurimmaksi osaksi vaihtelevia sekametsiä. Rannat ovat suhteellisen karuja mutta paikoin on kuitenkin pienialaisia ruovikoita linnuille suojaksi. Lintulajeja tavattiin tällä osa-alueella 60, ja niistä 16 on suojelullisesti huomioitavia. Pesiviä tai todennäköisesti pesiviä DIR-lajeja näistä ovat laulujoutsen, jonka pesimäpaikka jäi hämärän peittoon ja kalatiira, UHEX-lajeja puolestaan ovat isokoskelo, rantasipi, kuhankeittäjä ja punavarpunen, jotka kaikki ovat silmälläpidettäviä (NT) ja EVA-lajeja laulujoutsen, haapana, tavi, telkkä, isokoskelo, kuovi, rantasipi, kalatiira sekä leppälintu. Muita alueella havaittuja mutta paikalla pesimättömiä suojelullisesti huomioitavia lajeja ovat 47 valkoposkihanhea (DIR), jotka olivat pysähtyneet muutolta Halolanmäen rantapelloille 200 suokukon (EN) ohella, nauru- (NT) ja selkälokki (VU, EVA) sekä törmäpääsky (VU), jonka pesäkoloja löytyi uimarannan hiekkatörmältä. Kolot eivät kuitenkaan olleet vuonna 2013 käytössä. Muita mainittavia havaintoja alueella olivat mm. Pohjois-Karjalassa hyvin vähälukuinen harmaasorsapari Korjusalmella (tuskin pesii), nuolihaukka, joka pesii jossain Halolanmäellä (näkyi sekä touko- että kesäkuussa) ja vanhassa variksen pesässä pesivä tuulihaukka Murhiniemellä. Kirkkosalmen pohjoisosissa selvitysten aikana tavatut lajit (60). Suojelullisesti huomioitavat lihavoitu ja kursivoitu, suuntaa-antavia reviiri-/parimääriä osasta lajeja suluissa. Laulujoutsen (1) Valkoposkihanhi (0) Haapana (1-2) Harmaasorsa (0) Tavi (1-2) Sinisorsa (3) Lapasorsa (2) Telkkä (5-6) Isokoskelo (0-1) Silkkiuikku (5) Nuolihaukka (0-1) Tuulihaukka (1) Töyhtöhyyppä (4) Suokukko (0) Kuovi (4) Rantasipi (2) Naurulokki (0) Kalalokki (13) Harmaalokki (1) Selkälokki (0) Kalatiira (0-1) Sepelkyyhky Kesykyyhky Käki (2) Tervapääsky Käpytikka (4) Haarapääsky (2) Räystäspääsky (2) Törmäpääsky (0) Västäräkki (4) Punarinta (1) Satakieli (1) Leppälintu (2) Mustarastas (1) Punakylkirastas (6) Laulurastas (1) Räkättirastas (25) Lehtokerttu (5) Pensaskerttu (2) Hernekerttu (3) Viitakerttunen (1) Ruokokerttunen (8) Pajulintu (25) Hippiäinen (1) Harmaasieppo (3) Kirjosieppo (5) Talitiainen (6) Sinitiainen (4) Harakka (1) Varis (2) Naakka (4) Kuhankeittäjä (1) Pikkuvarpunen Peippo (30) Viherpeippo (5) Vihervarpunen (2) Pikkukäpylintu (0) Punavarpunen (2) Pajusirkku (6) Keltasirkku (5)

18 18 Kuva 6: Rakennettua rantaa Kirkkolahden itärannalla Korjusalmen kaakkoispuolella. Kuva 7: Selvitysalueen harvoja harmaalokkipareja Kirkkosalmella.

19 Siikasalmi Korjusalmi Tuomaalanlahti Alueeseen kuuluu koko Tuomaalanlahti sekä vesialue Siikasalmen sillalta Korjusalmen sillalle. Siikasalmen pohjoisranta on luhtaista rantaa, jota rajoittaa rantapelloista pensaikkokaistale, ja se soveltuu hyvin vesi- ja rantalinnuille pesimäbiotoopiksi, samoin kuin Tuomaalanlahden kapealti luhtaiset rannat. Tämä alue onkin yksi selvitysalueen parhaista osista pesimälinnustollisesti. Peltoja on Siikasalmen pohjoisrannan lisäksi myös muualla paljon. Lähinnä lehti- ja sekametsää on eniten Siikasalmen etelärannalla ja Simananniemen länsirannoilla. Rakennettua rantaa tällä alueella on varsin vähän. Linnusto on alueella varsin monipuolista. Vesilintulajisto on runsas ja useita suojelullisesti huomioitavia lajeja sisältävä ja muutakin lajistoa esiintyy monipuolisesti. Lintulajeja havaittiin selvitysten aikana kaikkiaan 54. Niistä 19 kuuluu suojelullisesti huomioitaviin lajeihin, joista kaikki eivät kuulu pesimälajistoon vaan ovat muutolla pysähtyneitä tai kierteleviä lintuja. Reviirejä alueella ei todennäköisesti ollut seuraavilla havaituilla lajeilla: naurulokki (NT), kalatiira (DIR, EVA), sitruunavästäräkki (VU), pikkulepinkäinen (DIR) sekä punavarpunen (NT). Pesivistä tai todennäköisesti pesivistä lajeista DIR-lajeja puolestaan olivat laulujoutsen, kaulushaikara, ruskosuohaukka, luhtahuitti ja kurki, UHEX-lajeja olivat punasotka (VU), tukkasotka (VU), isokoskelo (NT), luhtahuitti (NT), keltavästäräkki (VU) ja sirittäjä (NT) sekä EVA-lajeja laulujoutsen, haapana, tavi, tukkasotka, telkkä, isokoskelo ja kuovi. Molemmin puolin Tuomaalanlahtea löytyi myös valkoselkätikan (DIR, EN) syömäjälkiä mutta tiedossa ei ole onko alue mahdollinen pesimäpaikka vai ruokailualue. Parasta aluetta vesilinnuille näyttää olevan Siikasalmen pohjoisranta sillalta itään päin. Tällä pienellä alueella havaittiin suurin osa vesilinnuista ja lähes kaikki lajit, jotka alueella tavattiin. Lisäksi pohjoisrannalla oli reviirit luhtahuitilla ja nokikanalla, sitruunavästäräkkikoiras oli todennäköisesti satunnainen ja saalisteleva ruskosuohaukkakoiras mahdollisesti Tuomaalanlahden pariskunnan koiras. Tuomaalanlahden länsirannalla oli todennäköisesti ruskosuohaukan pesä, jolta naaraan nähtiin lähtevän, ja hyvin lähellä sitä huuteli kaulushaikara. Kurkipari oleskeli Tuomaalanlahden perukassa toukokuussa mutta kesällä sitä ei havaittu, joten pesinnästä ei ole varmuutta. Lahden perukka on luhtaista aluetta ja vesilinnuille hyvää biotooppia mutta hankalasti havainnoitavissa. Suojelullisesti huomioitavien lajien lisäksi alueella tavattiin muitakin maininnan arvoisia lajeja. Tuulihaukkakoiras saalisteli Siikasalmen etelärannan pelloilla, ja Simananniemen kärjen itärannan metsikössä reviiriä pitivät jo mainitun sirittäjän lisäksi satakieli, mustapääkerttu ja idänuunilintu, joten lehtimetsävaltainen metsikkö on hyvää biotooppia.

20 20 Siikasalmen, Korjusalmen ja Tuomaalanlahden alueilla selvitysten aikana tavatut lajit (54). Suojelullisesti huomioitavat lihavoitu ja kursivoitu, suuntaa-antavia reviiri-/parimääriä suluissa. Laulujoutsen (1) Haapana (1-2) Tavi (1-2) Sinisorsa (2-3) Lapasorsa (1) Punasotka (1) Tukkasotka (1) Telkkä (1-2) Isokoskelo (0-1) Silkkiuikku (5) Kaulushaikara (1) Ruskosuohaukka (1) Tuulihaukka (0-1) Luhtahuitti (1) Nokikana (1) Kurki (0-1) Töyhtöhyyppä (1) Kuovi (4) Taivaanvuohi (1) Lehtokurppa (1) Naurulokki (0) Kalalokki (5) Harmaalokki (1) Kalatiira (0) Sepelkyyhky (1-2) Käki (1) Käpytikka (2) Metsäkirvinen (2) Keltavästäräkki (0) Sitruunavästäräkki 0 Västäräkki (3) Rautiainen (1) Punarinta (2) Satakieli (1) Punakylkirastas (6) Räkättirastas (15) Ruokokerttunen (26) Lehtokerttu (5) Mustapääkerttu (1) Pajulintu (12) Idänuunilintu (1) Sirittäjä (1) Sinitiainen (1) Talitiainen (2) Pikkulepinkäinen (0) Harakka (1) Varis (4) Naakka (0) Pikkuvarpunen (1) Peippo (13) Viherpeippo (1) Vihervarpunen (2) Punavarpunen (0) Pajusirkku (10) Kuva 8: Simananniemen pohjoiskärki sumuisena aamuna.

21 21 43, 45. Siikasalmi Pieni Vehkalahti Alue käsittää Heposelän itärantaa Siikasalmen sillalta selvitysalueen etelärajalle Pienelle Vehkalahdelle ja Ukonniemeen saakka pois lukien Likokannan ja Vasikkasaaren. Rannoilla on vaihtelevassa määrin ruovikkoa, leveimmälti Pienellä Vehkalahdella. Havu- ja sekametsiä on lähinnä Pienen Vehkalahden pohjoispuolella ja Ukonniemessä. Ranta-alueita Likokannasta etelään on melko paljon jo rakennettu. Alueen lajisto on melko vaatimatonta. Kaikkiaan lajeja tavattiin 17 ja niistä ainoa pesivä suojelullisesti huomioitava laji on telkkä (EVA). Toinen havaittu oli naurulokki (NT) mutta se ei pesi alueella. Siikasalmen ja Ukonniemen välillä selvitysten aikana tavatut lajit (17). Suojelullisesti huomioitavat lihavoitu ja kursivoitu, suuntaa-antavia reviiri-/parimääriä suluissa. Telkkä(3-4) Silkkiuikku (5) Naurulokki (0) Kalalokki (3) Käpytikka (1) Punarinta (1) Räkättirastas (3) Ruokokerttunen (4) Pajulintu (3) Harmaasieppo (1) Kirjosieppo (1) Talitiainen (2) Sinitiainen (1) Kuusitiainen (1) Harakka (1) Peippo (11) Pajusirkku (3) 44. Likokanta Noin kymmenen hehtaarin kokoinen rakentamaton saari Siikasaaren länsipuolella, joka on hyvin kapean kannaksen välityksellä yhteydessä Siikasaaren pohjoiskärkeen. Kannaksen molemmin puolin on ruovikkoa ja luhtarantaa samoin kuin Likokannan eteläpuolella. Metsät ovat pääasiassa havumetsää eikä aukkoja alueella ole. Saarta kiertää suhteellisen vähän käytetty polku. Lajeja saaressa havaittiin yhteensä 27, joista noin 20 pesiviä. Suojelullisesti huomioitavia pesiviä lajeja olivat haapana (EVA) ja rantasipi (NT, EVA) ja pesimättömiä lisäksi laulujoutsen (DIR, EVA), joita oli pariskunta kannaksen pohjoispuolisella lahdella punasotkakoiraan seurana (VU), saalista eteläkaakkoon selvitysalueen ulkopuolelle kantanut ruskosuohaukkakoiras (DIR) sekä vanha kiertelevä selkälokki (VU, EVA). Likokannassa selvitysten aikana tavatut lajit (17). Suojelullisesti huomioitavat lihavoitu ja kursivoitu, suuntaa-antavia reviiri-/parimääriä suluissa. Laulujoutsen (0) Sinisorsa (1) Haapana (1-2) Punasotka (0) Silkkiuikku (3) Ruskosuohaukka (0) Tuulihaukka (0-1) Rantasipi (1) Kalalokki (1) Harmaalokki (0) Selkälokki (0) Käpytikka (1) Västäräkki (2) Punarinta (2) Laulurastas (1) Räkättirastas (1) Hernekerttu (1) Lehtokerttu (1) Pajulintu (1) Hippiäinen (1) Kirjosieppo (1) Talitiainen (1) Sinitiainen (2) Kuusitiainen (1) Varis (1) Peippo (5) Pikkukäpylintu (0-1)

22 Vasikkasaari Kapea, noin 300 metrin mittainen saari Siikasaaren länsipuolella selvitysalueen lounaiskulmassa. Saaren metsät ovat lähinnä sekametsiä. Lintulajeja Vasikkasaarella ja sen ympäristössä havaittiin 15, joista suojelullisesti huomioitavia on kahdeksan mutta niistä todennäköisesti vain yksi telkkäpari (EVA), kaksi rantasipiparia (NT, EVA) ja yksi leppälintupari (EVA) pesii saarella. Muut havaitut DIR-, UHEX- ja EVA-lajit olivat haapanakoiras (EVA), selällä kiertelevät 10 nauru- (NT), 5 pikku- (DIR, EVA) ja 6 selkälokkia (VU, EVA) sekä 5 kalatiiraa (DIR, EVA). Muut havaitut lajit olivat kalalokki (2 paria), harmaalokki (ei pesi), västäräkki, pajulintu, harmaasieppo, talitiainen sekä kolme peipporeviiriä. 47. Siikasalmi Louhiranta Noin 1,5 kilometriä Heposelän rantaa Siikasalmen sillalta pohjoiseen Louhirantaan saakka. Rannat ovat hyvin karuja, rantametsät havu- ja sekametsiä. Rantavyöhykkeen metsät jäävät rannan ja peltojen väliin, kapeimmillaan metsäkaistale on selvästi alle sata metriä. Rakennuksia on rannalla melko paljon. Lajisto on vaatimatonta. Karujen rantojen vuoksi isokoskelo (NT, EVA) oli ainoa tavattu vesilintulaji, ja samalla ainoa suojelullisesti huomioitava. Muut tavatut lajit olivat kalalokkeja ja yhtä harmaalokkia lukuun ottamatta tavanomaista metsälinnustoa. Siikasalmen ja Louhirannan välillä selvitysten aikana tavatut lajit (14). Suojelullisesti huomioitavat lihavoitu ja kursivoitu, suuntaa-antavia reviiri-/parimääriä suluissa. Isokoskelo (1) Töyhtöhyyppä (0) Kalalokki (8) Harmaalokki (0) Sepelkyyhky (1) Västäräkki (1) Punarinta (1) Räkättirastas (1) Pajulintu (6) Kirjosieppo (5) Talitiainen (2) Varis (1) Peippo (7) Viherpeippo (1) 49. Reilammen koillispuolen pellot (Lamminniemi, Mäntylä) Peltoalue, jolla kasvaa vähän pensaita Reilammen koillis- ja itäpuolella. Muuttoaikoina paikalla levähtelee muuttolintuja, kuten kahlaajia ja varpuslintuja mutta pesimäaikaan lajisto on niukkaa. Pesiviä töyhtöhyyppiä tavattiin kuitenkin vanhaa ja 5 poikasta, joten paikalla lienee pesinyt monta paria (vaikea arvioida parimäärää, kun lajin syysmuutto alkaa niin aikaisin). Myös kuoveja (EVA) pesi paikalla n. 5 paria. Muita pesimälajeja paikalla ovat ainakin kiuru ja viitakerttunen, ja havaitut 4 sepelkyyhkyä ja 15 naakkaa ovat ilmeisiä ruokavieraita. Muuttolintuja Lamminniemen pelloilla on nähty levähtämässä monipuolisesti varsinkin kevätmuutolla. Tiira-tietokannassa havainnot menevät paljon päällekkäin Reilammen havaintojen kanssa mutta poimintoina sieltä kuitenkin joitakin kerääntymiä: kapustarinta p, töyhtöhyyppä p, mustaviklo p, kalalokki p, pikkulokki p ja kottarainen p. Mainittakoon, että Reilammen pesivät mustapyrstökuirit käyvät mm. näillä pelloilla ruokailemassa monien muiden kahlaajien tavoin.

23 Lehmonniemen tie (Reilammen länsipuoli) Peltoalue Reilammen länsipuolella, jonka halki kulkee tie maalaistaloon. Lehmonniementien länsipuolella on myös yksi metsikkö. Pellot ovat Reilammen rantapeltoja ja niillä levähtävät samat muuttolinnut kuin muuallakin Reilammella. Merkitystä pelloilla lienee lähinnä levähtäville kahlaajille, joita paikalla on havaittu monilajinen joukko vuosien mittaan, ja ympäristön pesimälajien ruokailupaikkana. Suurimpia Tiirasta löytyviä kahlaajakerääntymiä ovat 100 töyhtöhyyppää ja 300 suokukkoa Selvityksissä paikallisina havaittuja lajeja oli 14 ja niistä kaksi suojelullisesti huomioitavia reviirillään: ruisrääkkä (DIR, EVA) ja kolme kuoviparia (EVA). Alueella pesimättömiä puolestaan olivat kurki (DIR), 14 kapustarintaa (DIR) ja 8 mustavikloa (EVA), jotka ruokailivat pellolla. Muita pesimälintuja alueella jo mainittujen ruisrääkän ja kuovin lisäksi ovat ainakin 4-5 paria töyhtöhyyppiä, 2 paria kalalokkeja, kiuru, viitakerttunen ja pensaskerttu. Reilammen länsipuolen pelloilla selvitysten aikana tavatut lajit (14). Suojelullisesti huomioitavat lihavoitu ja kursivoitu, suuntaa-antavia reviiri-/parimääriä suluissa. Varpushaukka (0-1) Ruisrääkkä (1) Kurki (0) Kapustarinta (0) Mustaviklo (0) Töyhtöhyyppä (4-5) Kuovi (3) Kalalokki (2) Kiuru (1) Viitakerttunen (1) Pensaskerttu (1) Naakka (0) Kottarainen (1) Pikkuvarpunen (1) 51. Kylänsärkän pellot Pienehkö, peltoa ja lehtimetsää sisältävä alue kirkonkylän kaakkoispuolella, joka ei ole kovin merkityksellinen alue linnustollisesti. Merkittävin laji on kuovi (EVA), joita alueella oli 3-4 paria, muita havaittuja lajeja olivat 3-4 paria töyhtöhyyppiä, räkättirastaat, satakieli ja viitakerttunen. 53. Kirkkosuo Kirkkosuo on peltoalue kirkonkylän lounaispuolella. Lähinnä alueen länsi- ja lounaisosissa on myös pieniä metsiköitä. Kirkkosuon merkitys levähtäville ja ruokaileville muuttolinnuille lienee suurempi kuin pesimäaikainen merkitys. Pelloilla on tavattu monilajinen ja lukuinen joukko muutolla levähtäjiä sekä keväisin että syksyisin. Alla olevaan taulukkoon on kerätty Tiira-tietokannasta joitakin suurimpia lähinnä muutonaikaisia kerääntymiä (Taulukko 3). Keväällä 2013 selvitysten aikaan toukokuussa merkittävimmät lepäilijät olivat 200 suokukkoa ja 50 kapustarintaa Kesäkuun pesimälinnustoselvityksen aikana merkittävimmät havainnot todennäköisesti pesivistä lajeista olivat reviiriä pitävä ruisrääkkä (DIR, EVA), 2 kuoviparia (EVA), 3-4 paria todennäköisesti pellolla pesiviä pikkulokkeja (DIR, EVA) sekä 1 kalatiirapari (DIR, EVA). Muita havaintoja olivat mm. 4 ruokailevaa haapanaa (EVA), 2 töyhtöhyyppäparia, soidintava lehtokurppa, 25 ruokailevaa naurulokkia (NT) ja 2 kalalokkia, jotka eivät pesi paikalla, varoitteleva pensastaskupari sekä sähköpylväässä pesivä varpunen.

24 24 Taulukko 3: Joitakin Tiira-tietokannasta poimittuja Kirkkosuon parhaita kerääntymiä Laji Pvm Lukumäärä Laji Pvm Lukumäärä Laulujoutsen Kanadanhanhi Metsähanhi Kapustarinta Metsähanhi Töyhtöhyyppä Metsähanhi Suokukko Valkoposkihanhi Naurulokki Valkoposkihanhi Räkättirastas Valkoposkihanhi Kottarainen Valkoposkihanhi Pikkuvarpunen Valkoposkihanhi Kuva 9: Selvitysalueen länsiosan isolla Heposelällä liikkuu jonkin verran selkälokkeja mutta laji ei kuitenkaan pesi selvitysalueella.

25 25 Kuva 10: Laulujoutsenia alueella näkee monin paikoin mutta selvityksen ainoa pesälöytö oli Riihilammen Koivuluodolta vaikka laji todennäköisesti pesi myös Kirkkosalmen ja Tuomaalanlahden Siikasalmen alueilla. EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit sekä EVA-lajit Selvitysalueella vuonna 2013 suoritetuissa selvityksissä tavatut suojelullisesti huomattavat lajit on esitetty taulukossa (Taulukko 4). Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteen I lajeista (DIR) tavattiin 21 lajia ja lisäksi sekä valkoselkätikan että pohjantikan syönnösjälkiä ja Suomen kansainvälisistä erityisvastuulajeista 20 lajia (+ pohjantikan jälkiä) (EVA). Lisäksi uhanalaisluokituksessa peräti kolme lajia kuuluu luokkaan erittäin uhanalaiset (EN), 9 lajia kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU) ja 13 lajia luokkaan silmälläpidettävät (NT), jotka eivät täytä vaarantuneiden lajien kriteerejä, eivätkä ne lukeudu varsinaisesti uhanalaisiin lajeihin.

26 26 Taulukko 4: Maastossa selvityksissä 2013 havaitut suojelullisesti merkittävät lajit. DIR = Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji (EN: erittäin uhanalainen, VU: vaarantunut, NT: silmälläpidettävä), EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji DIR UHEX EVA Laulujoutsen Cygnus cygnus X X Metsähanhi Anser fabalis NT X Valkoposkihanhi Branta leucopsis X Haapana Anas penelope X Tavi Anas crecca X Jouhisorsa Anas acuta VU Heinätavi Anas querquedula VU Punasotka Aythya ferina VU Tukkasotka Aythya fuligula VU X Telkkä Bucephala clangula X Uivelo Mergus albellus X X Tukkakoskelo Mergus serrator NT X Isokoskelo Mergus merganser NT X Pyy Bonasa bonasia X Teeri Tetrao tetrix X NT X Kaakkuri Gavia stellata X NT Kuikka Gavia arctica X Mustakurkku-uikku Podiceps auritus X VU Kaulushaikara Botaurus stellaris X Ruskosuohaukka Circus aeruginosus X Kalasääski Pandion haliaetus X NT Luhtahuitti Porzana porzana X NT Ruisrääkkä Crex crex X X Kurki Grus grus X Tylli Charadrius hiaticula NT Kapustarinta Pluvialis apricaria X Suokukko Philomachus pugnax X EN Mustapyrstökuiri Limosa limosa EN Kuovi Numenius arquata X Rantasipi Actitis hypoleucos NT X Mustaviklo Tringa erythropus X Valkoviklo Tringa nebularia X Liro Tringa glareola X X Naurulokki Larus ridibundus NT Pikkulokki Hydrocoloeus minutus X X Selkälokki Larus fuscus VU X Kalatiira Sterna hirundo X X Palokärki Dryocopus martius X [Valkoselkätikka] Dendrocopos leucotos X EN Pikkutikka Dendrocopos minor [Pohjantikka] Picoides tridactylus X X [Törmäpääsky] Riparia riparia VU Keltavästäräkki Motacilla flava VU Sitruunavästäräkki Motacilla citreola VU Leppälintu Phoenicurus phoenicurus X Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT Kuhankeittäjä Oriolus oriolus NT Pikkulepinkäinen Lanius collurio X Punavarpunen Carpodacus erythrinus NT Yhteensä [+2] 23 [+2] 20 [+1]