Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita

Transkriptio

1 Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Muutosten vuosi Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto

2 1. Kalataloushallinnon uudistaminen

3 Tausta Maa- ja metsätalousministeriön johdolla käynnistettiin yhdessä ELYkeskusten kanssa vuoden 2014 alussa Kalataloushallinnon organisointi -hankeryhmän työ. Työssä tunnistettiin seuraavat tarpeet: Aiemmassa ELY-keskusrakenteessa kalatalousasioita hoitavien ryhmien/yksiköiden organisointi vaihteli huomattavasti ja monissa tapauksissa niiden koko oli niin pieni, että työpaine ja tehtävien laajuus oli liian suuri. Lisäksi sijaisuuksia oli vaikea järjestää. Tarve organisaation tehostamiselle oli ilmeinen. Maa- ja metsätalousministeriöstä oli tarpeen siirtää toimeenpanotehtävät ELY-keskuksiin.

4 Uudelleenorganisointi Perusteellisen valmistelutyön ja laajan kuulemisen jälkeen maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö päättivät : - ELYjen kalatalousyksiköiden/ryhmien määrää vähennettiin yhdestätoista kolmeen. - Kalastuslaivastoon, merialueen valvontaan ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimeenpanoon liittyvät tehtävät keskitetään Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Organisaatiomuutos on toteutettu alkaen ELY-asetuksen muutoksella. Lisäksi muutos edellyttää viiden lain muuttamista => Paraikaa eduskunnan käsittelyssä, tavoitteena saada voimaan

5 Kolmen kalatalouselyn malli 5

6 Uudelleenorganisointi (2) Uudelleenorganisointi selkiytti kalataloushallinnon aseman valtion aluehallinnossa Yhdistämällä ELYjen kalatalousresursseja suurempiin kokonaisuuksiin kyetään työ järjestämään tehokkaammin. Työntekijöiden erikoistuminen/keskittyminen tiettyihin tehtäviin on mahdollista, jolloin raskaaksi koettu työtehtävien liian laaja kirjo voidaan välttää. Myös sijaisuudet pystytään järjestämään toimivasti suuremmissa yksiköissä. Kalataloustehtävistä vastaavia henkilöitä ei siirretty muutoksen yhteydessä toimipaikoista toiseen. Virkamiehet jatkavat uudessa organisaatiorakenteessa nykyisissä toimipaikoissaan, mutta osa heistä siirtyi toisen ELY-keskuksen palvelukseen.

7 Uudelleenorganisointi (3) ELY-keskuksiin ja siten myös alueelliseen kalataloushallintoon kohdistuu säästöpaineita. Kalatalouden osalta säästöjä syntyy toimintoja tehostamalla edellä kuvatulla tavalla erikoistumisen sekä tehtävien järjestämisen kautta. Uusi organisaatiorakenne mahdollistaa myös entistä tehokkaamman tehtävien priorisoinnin ja olemassa olevien ja tulevien resurssien käytön tavoitteellisen suunnittelun Tavoitteena on turvata keskeisten alueellisten kalataloustehtävien tehokas hoitaminen myös tulevaisuudessa ja välttää resurssileikkausten kohdistuminen sattumanvaraisesti.

8 Uudelleenorganisointi -asiakkaat Käytännön tehtävien järjestely käynnissä nyt, tehty Vaikka organisaatio muuttuu ja sitä tehostetaan, asiakkaiden kannalta palvelut jatkuvat kuten ennenkin. ELY kalatalouspalvelut - Rannikko tarjoaa Varsinais-Suomen ELY-keskukseen organisoituneena palveluitaan ELYjen Helsingin, Kouvolan, Turun ja Vaasan toimipaikoista. ELY kalatalouspalvelut Järvi-Suomi tarjoaa Pohjois-Savon ELY-keskukseen organisoituneena palveluitaan ELYjen Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Mikkelin ja Tampereen toimipaikoista. ELY kalatalouspalvelut Pohjois-Suomi tarjoaa Lapin ELYkeskukseen organisoituneena palveluitaan ELYjen Kajaanin ja Rovaniemen toimipaikoista

9 2. Euroopan meri- ja kalatalousrahasto

10 Rahaston varat ja niiden jakauma Jäsenmaiden käyttöön yhteensä 5,7 mrd Suomelle 74,4 M jaettuna 5 tarkoitukseen (komission päätös): Kalatalouden kehittäminen 39,4 M Kalastuksen valvonta 15,7 M Tiedonkeruuohjelma 14,3 M Meripolitiikka 4,4 M (varastointituki 0,5 M ) Kansallinen vastinrahoitus n. 63 M + 4 M (Ahvenanmaa) Yhteensä n. 140 M, josta n. 90 M kalatalouden kehittämiseen.

11 Aikataulut EU:n lainsäädännön valmistelu EU-lainsäädännön valmistelu käynnistyi vuonna Viimeiset säädökset valmistuvat vuoden 2015 alussa. Kansallinen valmistelu Kansallinen laki hyväksytty, VNa keväällä 2015 Varojen käyttöä ohjaava toimintaohjelma Kansallinen hyväksyntä (VN) joulukuu 2014 Komission hyväksyntä helmi-maaliskuu 2015 Ohjelma käynnistyy 2015 keväällä. Menot ovat tukikelpoisia vuoden 2014 alusta.

12 EMKR:n kansallinen strategia

13 Varojen suuntaamisen keskeiset periaatteet Painopiste kalatalouden alkutuotannon kehittämisessä ja kasvussa sekä kalatalouden ympäristökysymysten ratkaisemisessa ja vuoropuhelun edistämisessä Jalostuksen tuet rajataan pääsääntöisesti kotimaisen kalaraaka-aineen jalostamiseen (kotimaisen kalan arvon lisääminen) Keskeisin tavoite vaikuttaa yleisiin toimintaedellytyksiin eli muodostaa kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö kalatalousalalle

14 Kalastuksen tukimuodot Investointituet Kalasatamien kehittäminen Hyljevahinkojen korvaaminen Uusien kalastajien tuki Innovaatiot ja kumppanuudet tutkimuksen kanssa Koulutus ja verkostoituminen Menekinedistäminen Ympäristötoimet Alueelliset kalatalousryhmät Tuottajajärjestön perustaminen ja sen toiminnan tukeminen

15 Investointituet Investoinnit kalastusaluksiin Moottoreiden vaihto, turvallisuus ja hygienia Pyydysinvestoinnit Hylkeenkestävät pyydykset, valikoivuuden parantaminen, ympäristövaikutusten vähentäminen Saaliin käsittelyyn ja jalostukseen liittyvät investoinnit Toiminnan monipuolistamiseen liittyvät investoinnit Moottorikelkkojen hankinta ei todennäköisesti ole tukikelpoista Tukitasot: lähtökohtana enintään 40 % ja pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa enintään 50%.

16 Kalasatamat ja purkupaikat Mahdollista kehittää olemassa olevia satamia ja purkupaikkoja Uusien satamien tai purkupaikkojen rakentaminen ei tukikelpoista Kalasatamien kehittämiseen varattu huomattavasti niukemmin rahoitusta kuin aikaisemmin => Tunnistettava keskeiset satamat, joiden kehittämiseen turvataan riittävät resurssit Toteutetaan valtakunnallinen kalasatamaselvitys yhdessä toimialan kanssa Tukitaso yleishyödyllisissä investoinneissa 80% ja 60 % yksityisissä satamissa ja purkupaikoissa, jotka ovat avoimessa käytössä.

17 Hyljevahinkojen korvaaminen Asetus mahdollistaa hylkeiden ja merimetsojen saaliille aiheutettujen vahinkojen korvaamisen Pyritty hallinnollisesti kevyeen järjestelmään Perustuu laskennalliseen järjestelmään: Laskennan perustana kalastajan vuosittainen rannikkokalastuksen saaliin arvon Korvaustaso 15 % saaliin arvosta Korvauksen yläraja max euroa Kiinteä korvausprosentti mahdollistaa hakemusten nopean käsittelyn (ei keskitettyä laskentaa) Korvausprosentti voi muuttua ohjelmakauden aikana, mikäli hylkeiden ja merimetsojen saaliille aiheuttama vahinkotaso oleellisesti muuttuu. Vuonna 2015 hyljekorvaukset maksetaan vanhan ohjelmakauden varoilla ja niiden periaatteiden mukaisesti.

18 Uusien kalastajien tuki Voidaan tukea nuoren kalastajan (<40 vuotta) ensimmäisen aluksen ostoa. Ehdot: Alus voi olla enintään 24 m Aluksen iän oltava 5-30 vuotta vanha Varustettu merikalastukseen Tuki voi olla enintään 25% ja enintään euroa

19 Innovaatiot Kolme innovaatio-ohjelmaa Vesiviljelyn kestävä kasvu Kalastuksen kehittäminen Kalataloudellisten ympäristötoimet (kansallisen kalatiestrategian edistäminen) Keskeiset periaatteet: Yrityslähtöisyys Ongelmaratkaisukeskeisyys ja ketteryys Pitkäjänteisyys (7 vuotta) ja tavoitteellisuus KV-toiminnan vahvistaminen Tavoitteena muodostaa Suomeen verkosto yritysten, tutkimuksen ja hallinnon uudenlaisen yhteistoiminnan avulla => edistää tehokkaasti toimialan kilpailukyvyn parantamista ja uudistumista ja houkutella kansainvälistä tutkimusrahoitusta ja yhteistyötä

20 Kumppanuus tutkimuksen Uusi toimenpide kanssa Voidaan tukea laajasti kalastajien ja tutkimuksen välistä yhteistyötä ja sen kehittämistä Esim. kalastajien osallistuminen tiedonkeruuseen, tiedon siirto tutkimuksesta kentälle, seminaarit ja pilottihankkeet. Tukitaso jopa 100%

21 Menekinedistämisen rahoittaminen EMKR-asetus: toteuttaa alueellisia, kansallisia tai kansalliset rajat ylittäviä tiedotus- ja menekinedistämiskampanjoita kestäviä kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevan yleisen tietoisuuden lisäämiseksi. Toiminnan fokus kotimaisten kalatuotteiden menekinedistämisessä ja toimialan julkisuuskuvan parantamisessa Keskeiset periaatteet valtakunnallisen menekinedistämisessä: 1. Pitkäjänteisyys ja tavoitteellisuus 2. Kyky reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja mahdollisuuksiin 3. Vahva kytkentä ennakointi- ja arviointiprosessiin sekä innovaatioohjelmiin Alueellisten menekinedistämishankkeiden rahoittaminen tapahtuisi kalatalouden toimintaryhmien kautta.

22 Koulutus ja verkostoituminen Voidaan tukea laajasti erilaisia koulutuksia ja elinikäiseen oppimiseen liittyviä toimintoja. Alan verkostoitumista yleisesti Kalastukseen liittyvän vuoropuhelua eri sidosryhmien välillä (konfliktin hallinta)

23 Ympäristötoimet Mereen joutuneiden roskien ja haamuverkkojen kerääminen Laajasti erilaisia ympäristöhankkeita (kunnostukset, selvitykset, suojelualueiden hallinta jne.) Tukitaso enintään 100 %

24 Alueellisen kalatalouden kehittäminen Alueiden väliset erot suuria. Tarve aluelähtöiselle kehittämiselle. Kalatalousryhmätoiminta osoittautunut toimivaksi. Jatketaan uudella kaudella. Keskityttävä alueellisen toimintaympäristön kehittämiseen (esim. satamien kehittäminen sekä alueellinen yhteistyö, innovaatiot ja menekinedistäminen) Ei suoria yritysinvestointitukia (poikkeuksena toiminnan monipuolistaminen ja kalastusmatkailu) Vahvistetaan alueellisten ryhmien tiedottamista ja tiedonsaantia sekä ryhmien välistä koordinaatiota ja yhteistyötä.

25 Tuottajajärjestöt Voidaan tukea tuottajajärjestöjen perustamista sekä niiden tuotanto- ja markkinasuunnitelmien laatimista. Muissa maissa hyviä kokemuksia tuottajajärjestöistä. Ministeriö kannustaa asian selvittämistä.

26 Yleisiä tuen ehtoja Itse pyydetyn kalan ja sen jalostamisesta syntyneen liikevaihdon on ylitettävä ALV-raja (nyt 8500 euroa) kolmen vuoden keskiarvona Aloittavien kalastajien on esitettävä suunnitelma tämän vaatimuksen saavuttamiseksi kolmen vuoden kuluessa. Jos hankkeelle myönnettävä tuen osuus olisi alle 1000 euroa, tukea ei myönnetä. Tuki on aina harkinnanvaraista.

27 3. Muita asioita Venäjän kalalle asettamasta tuontikiellosta aiheutuneiden menetysten korvaaminen komission käsittelyssä, ratkaisu 2 kk:n kuluessa Toimijakohtaisten kiintiöiden valmistelu jatkuu Kalastuslaki, ratkaisu 5.3. mennessä