TUTKIMUKSEN TAVOITTEET

Transkriptio

1 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari, TKK Johtaja Leena Vestala

2 Sisältö Kansallinen innovaatiopolitiikka Tutkijanuran kehittämistavoitteet Kansallinen infrastruktuuripolitiikka Tutkimustoiminnan sekä tutkimuksen ja kehitystoiminnan numeeriset tavoitteet sopimuskaudella

3 Kansallinen innovaatiopolitiikka 1(3) Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma Osaamisperustan vahvistaminen "Kehitetään Suomen koulutusjärjestelmää kokonaisuutena edelleen siten, että se tukee entistä paremmin kansainvälisesti kilpailukykyisen, laajan ja monialainen osaamisperustan kehittämistä ja uudistumista sekä innovaatiokapasiteettimme mahdollisimman laajaa hyödyntämistä. Suomen tulevan menestyksen kannalta tärkeimmillä aloilla ylläpidetään ja kehitetään kansainvälisesti huipputasoista osaamista ja tutkimusta. Korkea-asteen koulutuksen ohella kehitetään ammatillista koulutusta sekä siihen kytkeytyvää työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa." Yliasiamies Esko Ahon johdolla työskennelleen ohjausryhmän ehdotus Valtioneuvoston innovaatiopoliittinen selonteko Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi, lokakuu 2008 syyskuu

4 Kansallinen innovaatiopolitiikka 2(3) Kansainvälisesti kilpailukykyinen koulutus- ja korkeakoulujärjestelmä Vahvistetaan yleistä osaamistasoa ja tuetaan erityislahjakkuuksien kehittymistä Kansainvälisyys, vuorovaikutustaidot, yrittäjyys ja luovuus opetuksen ytimeen Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi Tutkijankoulutuksen uudistaminen "Vahvistetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimuskapasiteettia ottaen huomioon myös kansallisen innovaatiopolitiikan painopisteet. Toteutetaan valmisteilla oleva yliopistouudistus ja organisoidaan tutkimuslaitokset ja korkeakoulut nykyistä suuremmiksi johtamiseltaan, muutoskyvykkyydeltään, resursseiltaan ja hallinnoltaan moderneiksi kokonaisuuksiksi. Tiivistetään yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä. Uudistetaan yliopistojen ohjausja rahoitusjärjestelmää tukemaan koulutuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä vuorovaikutusta yliopistojen, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan välillä." Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen roolia innovaatiojärjestelmässä 4

5 Kansallinen innovaatiopolitiikka 3(3) Kansainvälinen arviointi Toteutetaan kansallisen innovaatiostrategiaan pohjautuen Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi, lokakuu syyskuu 2009 Innovaatiojärjestelmän toimintamalleja ja rakenteita kehitetään arvioinnin suositusten pohjalta Arvioinnin toteuttajaksi valittiin ETLA Arviointiryhmässä mukana 6 ulkomaista professoria ja suomalaisia asiantuntijoita TEM asetti innovaatiostrategialle seurantaryhmän (TEM, OPM, STM, VM, pj. vsi Mikko Alkio) Arvioinnista tiedotustilaisuus lehdistölle, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja rahoittajaorganisaatioille 5

6 Neliportainen tutkijanura: tutkijanura läpinäkyvämmäksi ja ennakoitavammaksi Laaja-alainen valmistelu työryhmiä, toimenpideohjelma, TTN-kannanottoja Neliportaisuus 1. tohtorintutkintoa suorittavat nuoremmat tutkijat (jatko-opiskelijat) 2. tohtorintutkinnon vastikään suorittaneet tutkijatohtorit (postdocit) 3. itsenäiset yliopisto-/akatemiatutkijat 4. professorit Itsenäisille yliopistoille sallittuja myös muunlaiset portaikot hyvän henkilöstöpolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi 6

7 Neliportaiseen tutkijanuraan liittyviä esityksiä 2. ja 3. portaan vahvistaminen yliopistot, tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoittajat yhdessä Joustava vakinaistamismenettely (Tenure track) toiselta portaalta alkaen määräaikainen tehtävä vakinaiseksi samalle tai seuraavalle portaalle, jos työ hoidettu menestyksellisesti ulkopuolinen arvio vakinaistamisen tuettava organisaation strategisia tavoitteita Liikkuvuutta lisättävä tutkimusorganisaatioiden välillä korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yksityinen sektori Korkeakoulujen huomioitava uravaihtoehtojen selkeyttäminen strategiatyössä 7

8 Hallituksen esitys uudeksi yliopistolaiksi tutkijanuran näkökulmasta Yliopistot työnantajiksi: virat työsopimussuhteiksi Henkilöstörakenne entisellään: professorit, muu tutkimus- ja opetushenkilöstö, muu henkilöstö Tehtävään ottaminen ja irtisanominen keskitetty rehtorille tai hänen delegoitavakseen Julkiset professorihaut pääsääntö, kutsumenettely säilyy asiantuntijamenettely Muun henkilöstön kelpoisuusvaatimukset yliopistojen päätösvallassa Opetusministeriö edelleen ohjaa ja seuraa tutkijanuran kehittämistä osana hyvää henkilöstöpolitiikkaa tasa-arvo, suunnitelmallinen rekrytointi, hallitut määräaikaisuudet 8

9 Tutkijakoulut Hakuja hallinnoi ja päätöksen nelivuotisista tutkijakouluista tekee Suomen Akatemia joka toinen vuosi seuraava 2010 (kaudelle ) OPM ohjaa tutkijanurajärjestelmän kehittämisessä sekä yliopistoja että Suomen Akatemiaa sopimusmenettelyssä tutkijanuran kehittäminen otetaan huomioon osana yliopistojen strategiarahoitusta Tutkijakoulujärjestelmän seuranta ja kehittäminen laajapohjaisena yhteistyönä yliopistot, tutkijakoulut, OPM, SA, tutkimuslaitokset, elinkeinoelämä Tohtoritarpeen ennakointiin entistä tiiviimpi yhteistyö 9

10 Tutkijakouluhaku 2008 Päätös SA:n tutkijakoulujaostossa helmikuussa 2009 rahoituksesta sovitaan OPM:n ja yliopistojen välisissä sopimusneuvotteluissa syksyllä 2009 Tavoitteena ja arviointikriteereinä suunnitelmallinen opetus ja ohjaus yliopistojen profiloitumisen ja strategian tukeminen väitöskirjatyöhön kuluvan ajan lyhentäminen päätoiminen ja palkallinen opiskelu riittävä koko kansallinen, kansainvälinen ja sektorien välinen yhteistyö aktiivista ja suunnitelmallista tutkijakoulujen tarkoituksenmukainen monitieteisyys työelämän ja koulutuksen vastaavuus 10

11 Tutkijakoulut nyt ja 2008 hakemuksissa Nyt 119 tutkijakoulua 1453 OPM:n tutkijakoulupaikkaa n päätoimista muulla rahoituksella 51 koordinaattoria Hakemukset 155 hakemusta: 113 vanhaa, 42 uutta haettuja paikkoja 2524 (jaossa n. 900) koordinaattorihakemuksia 116 (jaossa max 20) toimintamäärärahaa haetaan n. 53 Me 11

12 Kansallinen infrastruktuuripolitiikka 1(3) Tutkimusinfrastruktuurien kartoitus 2008 Tutkimuksen kenttä on hajanainen monilla aloilla. Hankkeiden keskinäistä prioriteettia ei ole määritelty tiedeyhteisöjen piirissä. Kansainvälisille paneeleille esitettyjen (valikoitujen) hankkeiden tieteellinen taso oli yleensä korkea. Bio- ja ympäristötieteiden rahoituksen taso on hyvä, mutta voimia pitäisi yhdistää. Suomessa tutkimuslaitoksilla vahvat infrastruktuurit. Tarvitaan yhteistyötä niiden parempaan hyödyntämiseen. Infrastruktuurien hallintoa ja käyttäjille tarjottavia palveluja tulee kehittää. Kartoitus ja tiekartan valmistelu tulee tehdä uudelleen säännöllisesti. 12

13 Kansallinen infrastruktuuripolitiikka 2(3) Tutkimusinfrastruktuuripolitiikan tavoitteet Tavoitteena on muodostaa pysyväisluonteinen rahoitusjärjestelmä sekä systemaattinen menettely, jolla määritellään infrastruktuurien kehittämistarpeet ja uusien infrastruktuurien tarve. Infrastruktuurikomitea tms. Akatemian yhteyteen. Erityisrahoitusta kansallisen tason infrastruktuureille. Kansainvälisten infrastruktuurien monipuolinen hyödyntäminen: tiede, tutkijoiden koulutus, teknologia teollisuusyhteistyö, yhteiskunnalliset vaikutukset. Horisontaalinen kehittäminen: tiedeyhteisöjen aktivointi, myös monitieteisten Vertikaalinen strateginen kehittäminen: paikalliset, kansalliset ja kansainväliset infrastruktuurit Ennakointi! 13

14 Kansallinen infrastruktuuripolitiikka 3(3) Jatkotoimet Loppuraportti julkistetaan tammikuussa 2009 Tiede- ja teknologianeuvosto ottaa huomioon katsauksensa valmistelussa Erillismäärärahojen budjetointi Rahoitusorganisaatioiden päätökset Uudet tiekarttakierrokset: pitempi valmisteluaika, yksinkertaisempi kysely, tiedeyhteisöjen kuuleminen Pysyvän järjestelmän luominen Tutkimusinfrastruktuureja koskevan kansallisen yhteistyön edistäminen ja Suomen kansainvälisen aseman vahvistaminen 14

15 Tutkimuksen numeeriset tavoitteet Numeeristen tavoitteiden tuettava sanallista tavoitteenasettelua: Yliopistot vahvistavat korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja tasa-arvoisen tutkijanuran edellytyksiä sekä asemaansa kansainvälisessä tutkimuskentässä. Yliopistot turvaavat oman profiilinsa mukaisesti työvoiman ja tutkijakunnan saatavuuden. Ammattikorkeakoulut vahvistavat työelämään ja alueellisiin tarpeisiin kytkeytyvää opetusta, yrittäjyyttä sekä erityisesti tuotekehitykseen sekä yritysten ja työyhteisöjen kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Pohjatietojen oltava yhdenmukaisia, ajantasaisia ja osapuolten saatavilla -> Käytetään KOTA- ja AMKOTA -tietoja Numeerisia tavoitteita vain rajoitetusti, seurannan indikaattoreita laajempi kirjo Laadun ja vaikuttavuuden arviointia kehitettävä laajapohjaisesti 15

16 Tutkimuksen numeeriset tavoitteet (yliopistot) Sopimuksissa Tutkimuksen määrällisiä tavoitteita vain tohtorintutkinnoille Tunnuslukutavoitteita tutkimustoiminnan laadulle ja kansainvälistymiselle sekä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle Rahoitusmallissa Tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen laajuustekijä Tohtorintutkintojen (tavoitteet ja toteutumat) painoarvo rahoitusmallissa pienenee Laajuustekijänä mallissa lisäksi opetus- ja tutkimushenkilökunnan htv-määrä Tutkimustoiminnan laatu Laadun mittarit rahoitusmallissa määräytyvät sopimusten tunnuslukujen pohjalta Seurannan indikaattorit OPM:n palaute monipuolisen indikaattoriseurannan avulla (KOTA, TK) Tiedonkeruuta ja indikaattoreita kehitetään, erityisesti taiteellisen toiminnan osalta Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiedontuotantoa yhtenäistetään 16

17 Tohtorintutkintojen tavoitteet (yliopistot) 1(2) Tavoite Tavoite Koulutusala Teologinen Humanistinen Taideteollinen Musiikki Teatteri ja tanssi Kasvatustieteellinen Liikuntatieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Psykologia Terveystieteet Oikeustieteellinen Kauppatieteellinen Taulukko jatkuu toisella kalvolla 17

18 Tohtorintutkintojen tavoitteet (yliopistot) 2(2) Jatkoa edelliseltä sivulta Tavoite Tavoite Koulutusala Luonnontieteellinen Maatalous-metsätiet Teknillistieteellinen Lääketieteellinen Hammaslääketiet Eläinlääketieteellinen Farmasia Kuvataide YHTEENSÄ

19 Yliopistojen tunnuslukutavoitteet (yliopistojen keskiarvo 2007 ja tavoite 2012) Vuonna 2007 Vuonna 2012 Tutkimuksen laatu Kansallinen kilpailtu tutkimusrahoitus (SA, Tekes) / kokonaisrahoitus (%) 10,6% 11% Kansainväliset tieteelliset julkaisut / opettaja- ja tutkijakunta 0,9 1,2 Muut tieteelliset julkaisut / opettaja- ja tutkijakunta 1,0 1,2 Tutkijankoulutus ja tutkijanura Tohtorintutkinnot / professorit 0,67 0,75 Tutkimuksen kansainvälistyminen Kansainvälinen tutkimusrahoitus (pl. yritys ja rakennerahastot) / yliopiston kokonaisrahoitus(%) 3,1% 3,5% Opettaja- ja tutkijavierailut (>2 vko) / opettaja- ja tutkijakunta 0,22 0,30 19

20 Tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan tunnusluvut ja pohjatiedot, kehittämistarpeita (yliopistot) KOTA-tietokannan määrittelyjä ja tiedonkeruuta tarkistettava ja täydennettävä: henkilökunta (tutkijanura, ulkomaalaisten osuus ym.) tieteellinen julkaisutoiminta taiteellinen toiminta (produktioiden määrä) tutkimusrahoitus (EU-puiteohjelmarahoitus) tohtorintutkinnon suorittaneiden työllistyminen (mm. yliopistolaitoksen ulkopuolelle) innovaatiotoiminta (esim. korkeakoulukeksintölaista johtuvat toimet)... 20

21 Tutkimuksen numeeriset tavoitteet (ammattikorkeakoulut) Sopimuksissa Tunnuslukutavoitteita t&k-toiminnan laadulle ja kansainvälistymiselle Tuloksellisuusrahoituksessa T&k toiminnan laadun mittarit tuloksellisuusrahoituksessa määräytyvät sopimusten tunnuslukujen pohjalta Seurannan indikaattorit OPM:n palaute monipuolisen indikaattoriseurannan avulla (AMKOTA, TK) Tiedonkeruuta ja indikaattoreita kehitetään Yhtenäistetään ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tiedontuotantoa 21

22 Ammattikorkeakoulujen tunnuslukutavoitteet (amk-keskiarvo 2007 ja tavoite 2012) Tutkimus- ja kehitystoiminnan laatu Kilpailtu kansallinen tutkimusrahoitus (SA,Tekes) / kokonaisrahoitus Julkaisujen määrä / päätoimiset opettajat- ja t&khenkilöstö Kansainvälistyminen Opettaja- ja tutkijavierailut (>1 vko) / päätoimiset opettajat- ja t&k-henkilöstö Vuonna ,6 0,38 0,77 Vuonna ,8 0,44 1,0 22