OPINNÄYTETYÖOPAS. Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, ylempi amk-tutkinto.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINNÄYTETYÖOPAS. Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, ylempi amk-tutkinto. www.humak.fi"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖOPAS Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, ylempi amk-tutkinto

2 3 (21) SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖN LUONNE Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet ja opetuksen tavoitteet Luonne Opinnäytetyön yhteistyösopimus Oikeudet opinnäytetyön tuloksiin Opinnäytetyön julkisuus 5 2 OPINNÄYTETYÖ TYÖSKENTELYPROSESSINA Opinnäytetyön vaiheet Osapuolet ja vastuualueet Opinnäytetyön ohjaus Seminaarit ja niiden tarkoitus Eettiset periaatteet 9 3 OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMINEN Opinnäytetyön rakenne Asettelu Lähdeviitteet ja lähdeluettelo 11 4 OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI Arviointikäytäntö Arviointikriteerit Kypsyysnäyte Arvioinnista valittaminen 16 5 LOMAKKEET Toimeksiantajan palaute Opinnäytetyösopimus 16 Liite 1. Opinnäytetyösuunnitelman laatiminen 17 Liite 2. Opinnäytetyösuunnitelman ja väliseminaarityön vertaisarviointi 18 Liite 3. Lakisääteiset asiat 19 Liite 4. Opinnäytetyön toimeksiantajan palaute ja kommentit 20 Liite 5. Opinnäytetyösopimus 22

3 4 (21) 1 OPINNÄYTETYÖN LUONNE 1.1 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet ja opetuksen tavoitteet Opinnäytetyöopintojen laajuus on 30 opintopistettä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle A työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten; B syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn; C valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen; D työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito sekä E kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. (Valtionneuvoston asetus 352/2003, 7 a ( /423) ja 10 ( /423). 1.2 Luonne Tavoitteena on, että opiskelija osoittaa kykynsä yhteisöjen kehittämistä koskevan uuden tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen sekä valmiutensa monialaisen yhteisöjen kehittämistä koskevan tutkimuksellisen tiedon ja ammattikäytäntöjen kehityksen seuraamiseen. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistehtävä tai sovellus, jossa korostuu toimialan työelämän yhteisöjen kehittäminen sekä valmius itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Opinnäytetyö rakentuu ylempään ammattikorkeakoulu-tutkintoon sisältyvissä opinnoissa hankittavan osaamisen ja muuhun opinnäytetyön teemaan liittyvän aineiston sekä omakohtaisen työelämäkokemuksen perustalle. Siinä toteutetaan ammattikorkeakoulun alueellista kehitystehtävää. Opinnäytetyö voi olla muodoltaan tutkimuksellinen tai toiminnallinen kehittämistyö, joka sisältää käytännön toteutuksen työelämän kehittämistehtävästä (esim. menetelmänkehitysprosessi, moniammatillinen projektitoiminta, ohjeistus tai projekti), ja joka raportoidaan. Opinnäytetyö tehdään pääsääntöisesti yksilötyönä. Prosessissa korostuu opiskelijan, työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteisöllinen vuorovaikutus niin aiheenvalinnan, toteutustavan kuin tavoitteidenkin osalta. Lisäksi opinnäytetyö kytkeytyy ammattikorkeakoulun omaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan profiiliin.

4 5 (21) 1.3 Opinnäytetyön yhteistyösopimus Opinnäytetyö on työelämän kehittämistehtävä ja se tehdään tilaustyönä. Tilaaja voi olla Humakin tutkimus- ja kehittämishanke, Humakin yhteistyökumppaneiden hanke tai muu työelämätaho. Opinnäytetyö voi liittyä myös tekijänsä liiketoimintaan tai sen suunnitteluun. Opinnäytetyö on tilaustyö kun yksi seuraavista AMKOTA:n edellyttämistä kolmesta kriteeristä täyttyy: työelämä maksaa joko ammattikorkeakoululle tai opiskelijalle työn tekemisestä. opinnäytetyölle on nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja. työyhteisön tarkoituksena on alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan. Opinnäytetyöstä pitää aina olla kirjallinen sopimus kahden sopijaosapuolen välillä. Sopimuspohja löytyy tämän oppaan liitteistä (Liite 5). Opinnäytetyöt ovat osa Humakin omaa tutkimus- ja kehittämistyötä. 1.4 Oikeudet opinnäytetyön tuloksiin Opinnäytetyön tekemisen yhteydessä on otettava huomioon siihen liittyviä lakisääteisiä asioita, esim. erilaiset oikeudet opiskelijan työntuloksiin (ks. liite 3). Tämän lisäksi on otettava huomioon vastuukysymykset tapaturma- vahingonkorvausasioissa, joista opiskelija ja toimeksiantaja sopivat erikseen opinnäytetyösopimuksen teon yhteydessä. 1.5 Opinnäytetyön julkisuus Opinnäytetyö on korkeakoulututkinnon osa, jonka tulee olla avoimesti arvioitavana. Opinnäytetyöstä tulee julkinen sen jälkeen, kun ohjaaja on sen hyväksynyt. Julkisuudella taataan opinnäytetöiden objektiivinen ja tasapuolinen arviointi. Jos opinnäytetyöhön sisältyy liike- tai ammattisalaisuuksia, tällöin nämä luottamukselliset tiedot sijoitetaan varsinaisesta työstä erilliseen tausta-aineistoon, joka jää toimeksiantajan käyttöön. Näistä on erikseen sovittava opinnäytetyösopimuksessa. Humakin opinnäytetyöt tallennetaan kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteiseen opinnäytetyöarkistoon Theseukseen (http://www.theseus.fi). 2 OPINNÄYTETYÖ TYÖSKENTELYPROSESSINA 2.1 Opinnäytetyön vaiheet Opinnäytetyöskentelyn aluksi on aiheellista perehtyä HUMAKin ylemmän ammattikorkeatutkinnon opinnäyteohjeistukseen. Keskeisimmät opinnäytetyön tekoon liittyvät ohjeet löytyvät tästä oppaasta ja HumakPron TOLAsta (valikosta HUMAKin keskeiset asiakirjat -> Käsikirjat, oppaat ja ohjeet -> Opetus -> Ylempi amk -ohjeistuksia). Työskentelyprosessina ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö on samankaltainen perustutkinnon työskentelyprosessin kanssa. Siinä vaiheessa kun on muodostunut selkeä yleiskäsitys siitä, millainen työ ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäyte on (ja mitä se ei ole), voi ryhtyä miettimään oman opinnäytetyön aihetta. Opinnäytetyön aihetta valittaessa kannattaa miettiä, millainen aihe

5 6 (21) kiinnostaa niin paljon, että siihen jaksaa paneutua niin syvällisesti, että opinnäyte tulee tehdyksi. Aihetta pohdittaessa kannattaa arvioida, miten aiheessa yhdistyy ylemmän ammattikorkeakoulun opinnoissa hankittava osaaminen ja omakohtainen työelämäkokemus sekä sen kytkeytyminen HUMAKin tutkimus- ja kehittämistyöhön. Aihetta mietittäessä on tärkeää pohtia myös aiheen rajausta siten, että tehtävästä muodostuu realistinen käytettävissä olevaan aikaa ja omiin henkilökohtaisiin resursseihin nähden. Aiheen rajaus on yksi opinnäytetyön vaativimpia tehtäviä ja kriittinen tekijä opinnäyteprosessin menestyksekkäälle läpiviemiselle. Laajaa aiheenvalintaa ei pidä sekoittaa laaja-alaiseen osaamiseen tai asiantuntijuuteen; puutteellinen aiheen rajaus kertoo pikemminkin ongelmista erottaa olennainen epäolennaisesta. Verrattu-na perustutkinnon opinnäytetyöhön ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyössä kehittämiskaari on pidempi ja menetelmällisesti vahvempi; ylemmän AMK-tutkinnon työssä syvyys on laajuutta oleellisempaa. Kun opinnäytteen aihe on selvillä, se hyväksytetään oppilaitoksessa. Hyväksymispäätös haetaan erillisellä lomakkeella, joka löytyy HumakPron Opinnäytetyö 1 -opintojakson alta. Opinnäytetyön aiheen hyväksyy ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytteistä vastaava yliopettaja. Aiheen hyväksynnän yh-teydessä oppilaitos nimeää opinnäytetyölle ohjaavan opettajan. Opinnäytetyön hyväksymisen jälkeen sovitaan opinnäytetyön työelämätilaajasta (Liite 5). Allekirjoitettu sopimus opinnäytetyön tilaamisesta toimitetaan opinnäyteopinnoista vastaavalle yliopettajalle. Tämän jälkeen päätetään työn toteutustapa ja laaditaan työlle aikataulu. Aikataulun valmistumisen jälkeen aloitetaan opinnäytetyön suunnitelman työstäminen. Opinnäytetyön suunnitelma käsitellään Opinnäytetyö 1 -opintojaksoon kuuluvassa suunnitelmaseminaarissa. Seminaarityöt palautetaan opintojakson HumakPro -dokumentteihin kaksi viikkoa ennen kontaktijaksoa. Opinnäytetyösuunnitelmasta sekä sen vertaisarvioinnista on olemassa erilliset ohjeet. (Liitteet 1 2.) Kun opinnäytetyön suunnitelma on hyväksytty, suunnitelmaseminaarissa aloitetaan opinnäytteen työstäminen. Opinnäytettä työstetään sekä itsenäisesti että seminaariryhmissä. Opinnäytteestä ja sen edistymisestä keskustellaan myös työn ohjaajan kanssa. Ryhmän opinnäytetyöaiheiden selvittyä opinnäytetöistä kootaan teemaryhmät, joiden tarkoituksena on tukea opinnäytetöiden itsenäistä työstämistä sekä innostaa ja kannustaa jatkamaan ja jaksamaan eteenpäin opinnäytetyöpolulla. Teema-ryhmätyöskentelyn tukena voidaan käyttää oppilaitoksen tarjoamia virtuaalisia keskustelufoorumeita, mutta teemaryhmätyöskentelyn luonteeseen soveltuvat mainiosti myös opiskelijoiden omat yhteisölliset, fyysiset tai virtuaaliset foorumit (esim. Facebook). Suunnitelmaseminaarin jälkeen seuraa Opinnäytetyö 2 -opintojaksoon kuuluva ryhmän toinen yhteinen seminaari eli väliseminaari. Väliseminaarityöt toimitetaan kaksi viikkoa ennen kontaktijaksoa opintojakson HumakPro -dokumentteihin. Väliseminaarin jälkeen opinnäytteen työstöä valmiiksi opinnäytetyöksi jatketaan saadun palautteen perusteella. Lähes valmis opinnäytetyö toimitetaan ohjaajalle viimeistään kaksi viikkoa ennen opinnäytetyöseminaaria. Työn ohjaaja päättää työn ottamisesta opinnäytetyöseminaariin tai sen palauttamisesta opiskelijalle täydennettäväksi. Ohjaajan annettua luvan osallistua opinnäytetyöseminaariin opiskelija laatii opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte laaditaan mediatiedotteen muotoon ja se kirjoitetaan äidinkielellä, mikäli opiskelijan äidinkieli on suomi tai ruotsi. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, ohjaaja päättää kypsyysnäytteen kielen.

6 7 (21) Mediatiedote toimitetaan ohjaajalle annetun aikataulun mukaisesti. Mediatiedote kirjoitetaan oppilaitoksen tiedotepohjalla. Tiedote arvioidaan sisällön ja suomen kielen osalta. Valmis mediatiedote voidaan opiskelijan toivomuksesta julkaista järjestö- ja nuorisotyöyksikön yhteistyökumppanin Nuorisotutkimusseuran - sivustolla. Mediatiedote voi olla myös opinnäytetyöseminaarissa yleisön luettavissa opiskelijan suostumuksella. Opinnäytetyöseminaarin jälkeen opiskelija voi halutessaan vielä muokata opinnäytetyötään tai tehdä siihen korjauksia. Opinnäytetyön ottamisesta lopulliseen arviointiin päättää työn ohjaaja. Opinnäytetyön arvioitsijoille (2 hlöä) opinnäytetyö toimitetaan sähköisesti opinnäytetöistä vastaavan yliopettajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi opiskelija toimittaa valmiista opinnäytetyöstä kaksi (2) tulostettua kappaletta rehtorin toimistoon kansitettavaksi. Näistä toinen on oppilaitoksen arkistokappale ja toinen toimitetaan Nuorisotiedon kirjastoon. Opinnäytetyön sähköisen palautuksen yhdessä se käytetään plagioinnin tunnistus- ja estoohjelma URKUNDissa. Opinnäytetyö arvioidaan asteilla 1 5. Numeraalisen arvioinnin lisäksi opinnäytteestä annetaan kirjallinen palaute. 2.2 Osapuolet ja vastuualueet Opinnäytetyö on ohjattu kehittämistyö, jossa opetellaan tutkimuksellista kehittämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija opettelee tutkimuspohjaiseen tietoon perustuvaa menetelmällisesti validia kehittämistä työskentelemällä itsenäisesti, mutta hänellä on tukenaan työn ohjaaja ja koulutusohjelman muut opiskelijat, jotka antavat vertaispalautetta lähijaksoilla seminaareissa ja etäjaksoilla teemaryhmissä, sekä työelämäohjaaja. Koulutusohjelman yliopettajat määräävät opinnäytteelle vähintään yhden ohjaajan ja opinnäytetyön tilaaja nimeää oman yhteyshenkilönsä, joka toimii opinnäytetyön työelämäohjaajana. Opiskelijan velvollisuus on hankkia ja hyväksyttää opinnäytetyönsä aihe sekä osallistua työn tilaajan ja oppilaitoksen kanssa tehtävän opinnäytetyösopimuksen tekoon. Työn valmistuttua opiskelijan tehtävänä on huolehtia tilaajan kutsumisesta opinnäytetyöseminaariin. Opiskelijan vastuulla on opinnäytetyöprosessin eteneminen koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaisesti (oman opinnäytteen aikataulutus, suunnitelman laadinta, seminaareihin osallistuminen ja vertaiskommentointi, seminaaritöiden ja opinnäytetyön käsikirjoitusversion palautus koulutusohjelman ohjeiden mukaisesti ajallaan, kypsyysnäytteen kirjoittaminen ja valmiin opinnäytteen arviointi- ja arkistokappaleiden palautus sekä opinnäytteensä mahdollisen linkitysluvan antaminen ammattikorkeakoulujen yhteiseen opinnäytetyötietokantaan Theseukseen). Lisäksi opiskelijan velvollisuus on pitää yhteyttä opinnäytetyön ohjaajaan ja tilaajaan sekä neuvotella heidän kanssaan mahdollisista muutoksista. Ohjaaja varmistaa, että työn aihe ja tavoitteet ovat sellaisia, että ne tukevat työelämää ja aluekehitystä sekä vastaavat koulutusohjelman opinnäytetyölle asetettuja vaatimuksia. Ohjaaja ohjaa opinnäytetyöprosessia, tukee työn ongelmakohdissa ja mahdollisissa työn tekemiseen liittyvissä eettisissä pulmatilanteissa. Ohjaaja arvioi mediatiedotteen muotoon laadittavan kypsyysnäytteen sisällön. Hän hyväksyy opinnäytetyön ja vastaa sen arvioinnista sekä arviointipalautteen antamisesta opiskelijalle yhdessä toisen työlle nimetyn arvioitsijan kanssa. Ohjaaja valvoo, että valmis työ toimitetaan koulutusohjelmalle myös kansitettuna kappaleena.

7 8 (21) Opinnäytetyöntilaaja tekee sopimuksen opinnäytetyön tilaamisesta oppilaitoksen ja opiskelijan kanssa. Lisäksi hän osallistuu työn tavoitteiden määrittelyyn opiskelijan kanssa ja vastaa työn toteuttamismahdollisuuksista tilaajayrityksessä tai -yhteisössä. Työntilaaja nimeää työelämän edustajan, joka toimii opinnäytetyöprosessissa asiantuntijakommentaattorina eli työelämäohjaajana. Hänellä on mahdollisuus osallistua opinnäytetyöseminaarin lisäksi myös muihin sellaisiin koulutusohjelman seminaareihin, joissa käsitellään tilattua työtä, mikäli tämä koetaan yhteisesti tarpeelliseksi, mutta hän ei voi toimia työn arvioijana. Opinnäytetyön arvioi kaksi oppilaitoksen opetushenkilöstöön kuuluvaa arvioijaa. Heistä toinen on opinnäytetyön ohjaaja ja toinen koulutusohjelman yliopettajien määräämä arvioija. Arvioijaksi voidaan määrätä oppilaitoksessa toimiva yliopettaja tai lehtori, jonka osaamisalueeseen arvioitava opinnäyte kuuluu. 2.3 Opinnäytetyön ohjaus Opinnäytetyön yksilö- ja ryhmäohjauksesta, sen aikatauluista ja ohjaustavoista, sovitaan opintojen alkaessa. On suositeltavaa, että opiskelija toimittaa ohjaajalleen luettavaksi opinnäytetyön osion tai sen luonnoksen hyvissä ajoin ennen ohjausta. Kun materiaali on toimitettu etukäteen ja ohjaajalla on ollut mahdollisuus perehtyä tekstiin ennen ohjaustapahtumaa, opiskelija saa harkitumpaa ja perusteellisempaa palautetta kuin jos kommentointi tapahtuu spontaanisti. 2.4 Seminaarit ja niiden tarkoitus Opinnäytettä työstetään itsenäisen työskentelyn ohessa myös erilaisissa seminaareissa. Näistä tärkeimmät ovat suunnitelmaseminaari, väliseminaari ja opinnäytetyöseminaari. Suunnitelmaseminaarissa opiskelija esittelee oman opinnäytteensä tutkimus- tai toimintasuunnitelman ja vastaa sekä suunnitelman vertaisarvioijaksi nimetyn ryhmänsä opiskelijan esittämiin kysymyksiin että seminaaria vetävän opettajan ja muiden ryhmäläisten kommentteihin. Hän vertaisarvioi yhden ryhmänsä opiskelijan suunnitelman ja osallistuu ryhmänsä muiden opiskelijoiden suunnitelmien käsittelyyn. Suunnitelmaseminaarin tarkoituksena on varmistaa vertaisarvioinnin ja -palautteen saamisen toteutuminen, vahvistaa asiantuntijatyölle ominaisia ryhmä- ja verkostotyöskentelytaitoja sekä varmistaa suunnitelman toteutuskelpoisuus ja realistisuus sekä auttaa suunnitelman tekijää hiomaan työtään mahdollisimman hyväksi. Väliseminaarissa opiskelija esittelee opinnäytteensä jonkin luvun käsikirjoituksen tai laajemman käsikirjoitusversion työstään, alustavan aineistoanalyysin, kysely- tai haastattelulomakkeen tai jonkin muun opinnäytetyötä eteenpäin vievän tuotoksen, jonka arvioi vertaisarvioijaksi nimetty ryhmän opiskelija. Opiskelija vertaisarvioi yhden ryhmänsä työn väliseminaarissa ja osallistuu muiden ryhmänsä opiskelijoiden suunnitelmien käsittelyyn. Väliseminaarissa vertaisarvioinnin painopisteenä on opin-näytteestä saatava hyöty työelämän kehittämiseen ja opinnäytteen yleinen sovellettavuus työelämässä. Väliseminaarin tarkoituksena on tukea käsikirjoituksen lopputyöstöä valmiiksi opinnäytteeksi sekä varmistaa opinnäytetyöskentelyn pysyminen aikataulussa ja muotoutuminen opinnäytetyöltä vaadittavien kriteerien mukaiseksi.

8 9 (21) Ennen opinnäytetyöseminaaria opiskelijan on - toimitettava valmis työ ohjaajalleen ja työn toimeksiantajalle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen seminaaripäivää - kutsuttava toimeksiantajansa tai tämän edustaja seminaaritilaisuuteen Opinnäytetyöseminaari, josta käytetään nimeä Järjestö- ja nuorisotyö nyt!, on kaikille avoin tilaisuus, jossa opiskelija esittelee valmiin tai lähes valmiin opinnäytetyönsä. Seminaari alkaa oppilaitoksen edustajan avaussanoilla. Avaussanoja seuraava seminaarin ensimmäinen puheenvuoro voi olla etukäteen pyydetty valtiovallan tai työelämän tervehdyspuheenvuoro. Seminaarissa esiteltävät opinnäytetyöt esitellään teemaryhmissä. Opinnäytetyöntekijä kuvaa kehittämishankkeensa lähtökohdat ja opinnäytetyöprosessinsa sekä työnsä keskeiset tulokset ja toimenpide-ehdotukset (noin 30 min). Teemaryhmän opinnäytetyöesitysten jälkeen voi olla etukäteen pyydetty kommenttipuheenvuoro (noin 15 min), jonka esittää ryhmän teemaan linkittyvän Humakin tutkimus- ja kehittämishankkeen vetäjä, Humakin lehtori tai muu vastaava asiantuntija. Tilaisuuden yleisölle varataan mahdollisuus esittää teemaryhmän opinnäytetöiden tekijöille kysymyksiä tai kommentteja ennen seuraavan teemaryhmän töiden esittelyä. Tilaisuus päättyy etukäteen pyydettyyn loppupuheenvuoroon, jonka esittäjä/t voi/voivat olla esim. aikaisemmin koulutusohjelmasta valmistunut alumni, työelämän edustaja tai muutoin kiinnostava puhuja. Seminaaria valmisteltaessa pyritään tukemaan valmistuvan ryhmän osallisuutta seminaarin suunnitteluun. Opinnäytetyöseminaarissa esiteltävä työ on lähes valmis tai valmis opinnäytetyö. 2.5 Eettiset periaatteet Opinnäytetyön tekijää ohjaavat tutkimuksenteon yleiset eettiset periaatteet. Näihin liittyy nk. hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Tämä tarkoittaa rehellisyyteen, huolellisuuteen ja tarkkuuteen pyrkivien toimintatapojen noudattamista. Tekijän on myös seurattava eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä sekä avoimuutta tulosten julkaisussa. Hänen tulee ottaa huomioon asianmukaisesti muiden tutkijoiden työtä ja saavutuksia sekä suorittaa tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja raportointi tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaan. Tutkimuksen taustalla vaikuttavat rahoituslähteet ja sidonnaisuudet tulee myös ilmoittaa. Opinnäytetyön laatimisessa on noudatettava tieteelliselle kirjoittamiselle asetettuja eettisiä periaatteita. Löydettyjä kirjallisuusviitteitä tulee käyttää eettisesti oikealla tavalla. Käytetyt lähteet tulee ilmaista sekä itse tekstissä että lähdeluettelossa. Tekstissä viitteet ohjaavat lukijaa työn lopussa olevaan lähdeluetteloon, josta lukija saa tarkemmat bibliografiset tiedot. Tekstiviitteiden ja lähdeluettelon tulee vastata toisiaan. Kirjallisuuden harkittu valinta, huolellinen tulkinta ja lähdeviitteiden tarkka merkitseminen ovat osa huolellista tutkimuksentekoa. Lähde: Tutkimuseettinen neuvottelukunta (http://www.tenk.fi/htk/index.htm) Viitattu OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMINEN 3.1 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyöraportti koostuu seuraavista osista: - kansilehti - suomenkielinen tiivistelmä

9 10 (21) - englanninkielinen tiivistelmä eli abstrakti - sisällysluettelo - johdanto - käsittely - päätelmät - lähdeluettelo - liitteet Kansilehti Opinnäytetyön kansilehdeltä löytyvät työn nimi, tekijän nimi, tieto siitä, että työ on Humanistisen ammattikorkeakoulun opinnäyte, joka on tehty järjestö- ja nuorisotyön ylempään koulutusohjelmaan. Lisäksi kansilehdelle merkitään opinnäytteen jättövuosi ja - kuukausi. Tiivistelmä Tiivistelmä sijoitetaan heti kansilehden jälkeen. Tiivistelmän alussa kerrotaan työn tarkat bibliografiset tiedot. Tiivistelmässä esitellään lyhyesti työn tavoitteet, tutkimustehtävä, menetelmät ja tärkeimmät tulokset. Tiivistelmä on itsenäinen kokonaisuus, jonka lukemalla työtä tuntematon lukija saa selkeän käsityksen työstä. Tiivistelmän loppuun kirjataan keskeiset avainsanat tiedonhakua varten. Johdanto Johdanto vie lukijan tutkimustehtävän äärelle. Johdannossa lukijalle esitellään opinnäytteen aihepiiri ja perustellaan tutkimusongelman ja sen selvittämisen merkittävyys. Johdannossa kerrotaan työn keskeinen idea, tutkimustehtävä, mahdollinen tilaaja ja esitellään lyhyesti työn aineisto, teoreettinen viitekehys, käsitteet ja menetelmät. Käsittely Käsittelyosassa syvennetään lukijan tietämystä johdannossa avatusta tutkimuksen teoreettisesta viitekehyksestä, tutkimusongelmasta ja tutkimushypoteeseista. Käsittelyosassa kirjoittaja keskustelee teorian ja empiirisen aineistonsa kanssa. Päätelmät Opinnäytteen viimeisessä osassa kootaan tärkeimmät tulokset ja esitetään tutkimustehtävän ratkaisu. Pääsääntöisesti loppupäätelmissä ei esitetä enää uusia asioita tai argumentteja vaan vedetään yhteen edellä esitettyjä havaintoja ja päätelmiä. Hyvä loppupäättely sulkee tutkimuksellisen ympyrän ja nostaa esiin uuden, jatkotyöteeman. Liitteisiin laitetaan mahdolliset työn toiminnalliseen osuuteen (produktiin) liittyvät tai sen kuluessa syntyneet produktia kuvaavat dokumentit. 3.2 Asettelu Opinnäytetyön teksti kirjoitetaan puhtaaksi tekstinkäsittelyohjelmalla seuraavien ohjeiden mukaisesti: - ylä- ja alamarginaali 2,5 cm - vasen marginaali 3 cm ja oikea marginaali 2 cm - riviväli 1,5 - kirjasinlaji Arial, kirjasin koko 12 - tekstikappaleet tavutetaan ja molemmat reunat tasataan - kappaleet erotetaan toisistaan jättämällä niiden väliin yksi tyhjä rivi - tekstissä käytetään sivunumerointia, joka merkitään sivun oikeaan ylälaitaan. Sivujen numerointi aloitetaan johdannon ensimmäistä sivua seuraavasta sivusta, esim. jos työssä on kansilehti, tiivistelmät (kaksi sivua), yksisivuinen sisällysluettelo ja johdantoluku alkaa

10 11 (21) sivulta viisi, niin näiden viiden ensimmäisen sivun numerot eivät tule näkyviin vaan ensimmäinen näkyvä sivunumeroa on kuusi. Numerointia jatketaan juoksevana myös lähdeluettelon ja liitteiden läpi. - lyhyt suora lainaus (max 3 riviä) merkitään lainausmerkkien sisään, sitä ei kursivoida. Pitkä suora lainaus (neljä riviä tai pidempi) sisennetään sarkaimen verran vasemmasta reunasta. Pitkässä lainauksessa ei siis käytetä lainausmerkkiä eikä lainausta kursivoida. - lähdeluettelo ja liitteet aloitetaan aina omalta sivulta Opinnäytetyön mallisivut löytyvät HumakPron TOLAsta linkistä HUMAKin kesk. asiak. / Käsikirjat, oppaat ja ohjeet / Opetus / Ylempi amk -ohj. 3.3 Lähdeviitteet ja lähdeluettelo Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytteessä noudatetaan tieteellisen kirjoittamisen perussääntöjä. Työssä käytetyt lähteet ilmoitetaan tekstin sisäisinä lähdeviitteinä ja lähteet kootaan lähdeluetteloksi työn loppuun. Seuraavilla sivuilla on esitelty lähteiden merkitsemisen perussäännöt. Yksityiskohtaisempaa ohjeistusta löytyy esimerkiksi teoksesta Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula Tutkija ja kirjoita. Helsinki: Tammi (tai uudempi painos). TEKSTIVIITTEET a) Yksi tekijä Tekstiviitteessä mainitaan tekijän sukunimi, julkaisuvuosi ja sen sivun sivunumero tai sivunumerot, joilta ajatus on otettu. Tekstiviite sijoitetaan sulkeisiin: (Heikkinen 1998, 123). b) Jos teoksella on tekijöitä enemmän kuin kaksi tekstiviitteessä mainitaan ensimmäisen kerran viitattaessa kaikki kirjoittajat: (Heikkinen, Tolonen, Moilanen & Seppänen 1998, 123). Seuraavilla kerroilla riittää, kun mainitaan ensimmäinen nimi ym.: (Heikkinen ym. 1998, 123). c) Haastatteluihin viitattaessa viite päättyy vuosilukuun: (Heikkinen 1998). Kun lainataan haastateltavan ajatuksia, tekstiviitteeseen tulee luonnollisesti haastateltavan nimi. d) Jos samalta tekijältä on useampia samana vuonna julkaistuja teoksia, artikkeleita tms., eri kirjoitukset erotetaan toisistaan tekstiviitteissä ja lähdeluettelossa lisäämällä julkaisuvuoden loppuun aakkosjärjestyksessä pieni kirjain, jonka eteen ei tule välilyöntiä: (Heikkinen 1998a, 123), (Heikkinen 1998b, 10) jne. e) Viitattaessa useamman kerran peräkkäin samaan lähteeseen ensimmäisellä kerralla tekstiviitteeseen tulee tekijä, vuosi ja sivut: (Heikkinen 1998, ). Jatkossa riittää viittaus edellä mainittuun teokseen (emt.) ja sivut, joihin tekstissä viitataan: (emt., ). HUOMAA! sivunumeroita erottava viiva on ajatusviiva (löytyy Wordin alasvetovalikosta Lisää kohdasta Merkki), ei väliviiva. Elektronisiin lähteisiin viitattaessa noudatetaan tekstiviitettä kirjattaessa samoja periaatteita kuin edellä on esitetty. LÄHDELUETTELO a) Lähdeluettelosta käyvät ilmi kaikki ne lähteet, joihin tekstissä on viitattu. Lähdeluettelo otsikoidaan sanalla LÄHTEET. Se ei ole enää numeroitu luku. Käytettyjen lähteiden tulee olla

11 12 (21) työn kannalta olennaisia; lähdeluettelosta lukija näkee nopeasti, millaiseen aineistoon työ perustuu. b) Lähteet ryhmitellään luettelossa julkaistuihin ja julkaisemattomiin. Julkaistuja lähteitä ovat teokset, artikkelit, komiteamietinnöt, lait, asetukset, sarjajulkaisut ja televisiossa tai radiossa esitetyt ohjelmat. Julkaisemattomia lähteitä ovat opinnäytetyöt, haastattelut ja luentomuistiinpanot. Perussäännöt: - Lähdeviitteen ensimmäinen osa on sama kuin tekstiviitteessäkin käytetty eli tekijän sukunimi. - Lähdeluetteloon merkitään sukunimen jälkeen etunimi. - Julkaisuvuosi merkitään heti tekijän nimen jälkeen: Heikkinen, Heikki Julkaisuvuoden jälkeen mainitaan teoksen nimi: Heikkinen, Heikki Rooman nousu ja tuho. Lähteiden merkitsemistavat lähdeluettelossa Kirjoista merkitään tekijä, julkaisuvuosi, teoksen nimi, monesko painos, kustannuspaikka (siis ei painopaikka) ja kustantaja: Heikkinen, Heikki Rooman nousu ja tuho (5. painos). Porvoo: WSOY. Jos tekijöitä on useampia, kaikki mainitaan samassa järjestyksessä kuin ne ovat teoksessakin: Heikkinen, Heikki & Tolonen, Taisto & Moilanen, Matti Roomalaiset (8. painos). Porvoo: WSOY. Kokoomateoksista lähdeluettelosta löytyy tekstiviitettä vastaava nimi ja vuosiluku: Moilanen, Matti Rajakahakat Rooman imperiumin harmina. Teoksessa Heikkinen, Heikki (toim.) Rooman valtakunta. Porvoo: WSOY, Mikäli kysymyksessä on käännösteos, nykyisten tekijänoikeussäännösten mukaan mainitaan suomentajan koko nimi: Heikenberg, Hans Rooma, suom. Heikkinen, Heikki. Porvoo: WSOY. Lehtiartikkelit merkitään lähteisiin sijoittamalla ensin tekijän nimi, vuosiluku, artikkelin nimi, julkaisu, julkaisun numero, vuosikerran (volyymin) numero ja sivut, joilta artikkeli löytyy: Heikkinen, Heikki Suomalaisen ja gallialaisen syrjäytymisprosessin samankaltaisuus. Sosiaaliturva 10/1998, Opinnäytetöihin viitattaessa kerrotaan tekijän ja työn nimen ja vuosiluvun lisäksi myös se, millaisesta opinnäytteestä on kysymys ja missä se on tehty: Heikkinen, Heikki Gallialaisten perusterveydenhuollon haasteet. Opinnäytetyö. Susirajaopisto. Yliopistollisista opinnäytteistä mainitaan, minkä asteisesta työstä on kysymys: Heikkinen, Heikki Luonnonparannusmenetelmien problematiikkaa Rooman imperiumin ajalla. Pro gradu tutkielma. Hoitotieteen laitos. Tampereen yliopisto. Haastatteluista mainitaan ensin haastateltava, haastateltavan ammatti/asema ja koulutus, haastatteluaika ja -paikka sekä haastattelija: Heikkinen, Heikki. Roomalaisen oikeuden apulaisprofessori, OTT. Huhtikuu Helsinki. Tolonen, Toimi. Elektronisiin lähteisiin (www-sivut ja sähköposti) viitattaessa noudatetaan lähteen tunnistetietoja kirjattaessa samoja periaatteita kuin edellä on esitetty, paitsi että perinteisiin tietoihin (mm. tekijä, nimeke, julkaisija) lisätään julkaisutyyppi ja viittauksen ajankohta. Esimerkiksi www-muotoisen elektronisen lähteen lähdemerkintä on seuraavanlainen: Hintikka, Kari Tieto neljäs tuotannontekijä. Viitattu

12 13 (21) Tekstin sisäisessä viitteessä edellä mainittu lähde merkitään totuttuun tapaan: (Hintikka 1994). Sähköpostin lähdemerkintä on seuraavanlainen: Heikkinen, Heikki Uudet tuotannontekijät, luentomateriaali. Viitattu Tekstin sisäisessä viitteessä edellä mainittu lähde merkitään totuttuun tapaan: (Heikkinen 2000). Videon, CD-ROM:n ja ääninauhan lähdemerkintöihin kirjataan videon, CD-ROM:n ja ääninauhan tekijä(t), tuotantovuosi, nimeke, julkaisupaikka ja julkaisija. Esimerkiksi videon lähdemerkintä on seuraavanlainen: Heikkinen, Heikki Nykytanssin muodot. (Video.) Helsinki: VideoTuottajat. Tekstin sisäisessä viitteessä edellä mainittu lähde merkitään totuttuun tapaan: (Heikkinen 2001). 4 OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI 4.1 Arviointikäytäntö Opinnäyte arvioidaan asteikolla: kiitettävä (5) hyvä (4 tai 3) tyydyttävä (2 tai 1) 4.2 Arviointikriteerit Opinnäytteen arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin osa-alueisiin: 1 opinnäytteen aiheenvalinta ja opinnäytteelle asetettujen tavoitteiden täyttyminen (painoarvo 25%). 2 opinnäytteessä käytettyjen menetelmien tarkoituksenmukaisuus ja menetelmällinen osaaminen (painoarvo 30%). 3 tulosten ja päätelmien perustelujen selkeys ja pitävyys sekä esityksen johdonmukaisuus; tiedon hyödynnettävyys työelämässä ja valmiiden sovellusten esittäminen työelämän tarpeisiin (painoarvo 30%). 4 tieteellisen kirjallisen esitystavan sujuvuus, lähteiden käytön ja lähdemerkintöjen virheettömyys sekä oikeakielisyys (painoarvo 10%) 5 ulkoasu (painoarvo 5%) Arviointikriteerit Kiitettävä 5 Hyvä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Tyydyttävä 1 Aiheenvalinta ja tavoitteiden täyttyminen Työelämäläht öinen aihe, erinomainen aiheen hallinta ja jäsentely. Opinnäyteprosessi on toteutettu erinomaisella tavalla itsenäisesti ja Työelämälähtöinen aihe, hyvä aiheen hallinta ja jäsentely. Opinnäyteprosessi on toteutettu hyvin, itsenäisesti ja loogisesti. Tavoitteet on saavutettu. Työelämälähtöinen aihe, riittävä aiheen hallinta ja jäsentely. Opinnäyteprosessi on toteutettu itsenäisesti mutta aihepiirin hallinnassa on puutteita. Tavoitteet on saavutettu melko hyvin. Työelämälähtöinen aihe, puutteellinen aiheen hallinta ja jäsentely. Opinnäyteprosessi on toteutettu melko itsenäisesti mutta aihepiirin hallinnassa on merkittäviä Aihe ei ole merkittävä työelämän tai alan kehittämisen kannalta. Opinnäyteprosessi on toteutettu epäitsenäisesti ja aihepiirin hallinta on hyvin puutteellinen.

13 14 (21) Opinnäyte ei kytkeydy Humakin tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Menetelmällinen osaaminen loogisesti. Tavoitteet on saavutettu. Opinnäyte kytkeytyy luontevasti Humakin tutkimus- ja kehittämistoi mintaan. Työssä on käytetty luovasti ja taitavasti tiedonhankint a- ja analyysimenetelmiä. Työssä on käytetty eri tietolähteitä monipuolisesti, kriittisesti ja neuvokkaasti tutkimusongelman suhteen. Käytetyt menetelmät ovat tutkimusongelman kannalta tarkoituksenmukaisia ja kattavia. Opinnäyte kytkeytyy Humakin tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Työssä on käytetty tarkoituksenmukaisesti tiedonhankinta- ja analyysimenetelmiä. Työssä on käytetty eri tietolähteitä monipuolisesti, kriittisesti tutkimusongelman kannalta mielekkäästi. Käytetyt menetelmät ovat tutkimusongelman kannalta tarkoituksenmukaisia. Opinnäyte kytkeytyy osin Humakin tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Työssä on käytetyt tiedonhankinta- ja analyysimenetelmät olisivat voineet olla perusteellisempia ja johdonmukaisempia suhteessa tutkimusongelmaan. Työssä olisi voinut käyttää tietolähteitä kriittisemmin ja perustellummin. Käytetyt menetelmät ovat tutkimusongelman kannalta tarkoituksenmukaisia mutta ne olisivat voineet olla kattavampia. puutteita. Tavoitteet on saavutettu osin. Opinnäyte ei juuri kytkeydy Humakin tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Työssä on käytetyt tiedonhankintaja analyysimenetel mät ovat selkeästi puutteellisia ja epäjohdonmukaisia suhteessa tutkimusongelm aan. Työssä on käytetty tietolähteitä pinnallisesti ja perustelematta. Käytetyt menetelmät ovat vain osin tarkoituksenmuk aisia tai niiden hallinnassa on puutteita. Tavoitteet on saavutettu heikosti. Työssä on käytetyt tiedonhankinta- ja analyysimenetelmät eivät ole perusteltuja tai niitä on käytetty puutteellisesti tutkimus-ongelman näkökulmasta. Työssä on käytetty niukasti ja yksipuolisesti tietolähteitä ja ne ovat epäloogisia tutkimus-ongelman näkökulmasta. Käytetyt menetelmät eivät ole tarkoituksenmukaisia tai niiden hallinnassa on merkittäviä puutteita. Aineistosta ja tuloksista on tehty perusteltuja päätelmiä. Erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin esitetään luovia ja harkittuja vaihtoehtoja. Tulosten hyödynnettävyys Opinnäytteestä on merkittävää hyötyä tilaajalle tai tuloksilla on yleistä sovellusarvoa. Aineistosta ja tuloksista on tehty päätelmiä. Erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin esitetään vaihtoehtoja. Opinnäytteestä on hyötyä tilaajalle tai tuloksilla on yleistä sovellusarvoa Aineistosta ja tuloksista on tehty jonkin verran päätelmiä. Työssä on pohdittu vain vähän vaihtoehtoja erilaisiin olosuhteisiin ja tilanteisiin Opinnäytteestä on jossakin määrin hyötyä tilaajalle. Aineistosta ja tuloksista ei ole tehty päätelmiä tai ne ovat epäjohdonmukaisia. Työssä ei ole pohdittu tulosten sovellettavuut-ta. Tilaaja saa opinnäytteestä tietoa tyydyttävästi. Aineistosta ja tuloksista ei ole tehty päätelmiä tai ne ovat epäjohdon-mukaisia. Työssä ei ole pohdittu tulosten sovellettavuutta. Tilaaja saa opinnäytteestä tietoa vain tyydyttävästi.

14 15 (21) Kieliasu Opinnäytteessä on noudatettu oppilaitoksen opinnäyteoppaan ohjeita. rakenteeltaan moitteeton. Teksti on sujuvaa ja virheetöntä asiatekstiä. Lähteiden käyttö ja merkintä ovat asianmukaisia. Tulokset on esitetty havainnollises ti. Opinnäytteessä on noudatettu oppilaitoksen opinnäyteoppaan ohjeita. rakenteeltaan johdonmukainen. Teksti on sujuvaa ja virheetöntä asiatekstiä. Lähteiden käyttö ja merkintä ovat asianmukaisia. Opinnäytteessä on noudatettu oppilaitoksen opinnäyteoppaan ohjeita. rakenteeltaan pääosin johdonmukainen. Teksti on sujuvaa ja lähes virheetöntä asiatekstiä. Lähteiden käyttö ja merkintä ovat asianmukaisia. Opinnäytteessä on noudatettu osin oppilaitoksen opinnäyteoppaan ohjeita. rakenteeltaan vain osin johdonmukainen. Teksti ei ole sujuvaa mutta täyttää asiatekstille asetetut vaatimukset. Lähteiden käyttö ja merkintä ovat puutteellisia. Opinnäytteessä on noudatettu puutteellisesti oppilaitoksen opinnäyteoppaan ohjeita. rakenteeltaan epäjohdonmukainen. Tekstissä on paljon virheitä eikä se täytä kaikkia asiatekstille asetettuja vaatimuksia. Lähteiden käyttö ja merkintä ovat puutteellisia. lähes valmis julkaistavaksi. Opinnäytteen ulkoasu Ulkoasussa on noudatettu oppilaitoksen ohjeita. Kuvat, kuviot, taulukot, piirrokset ja kuvamateriaal i on toteutettu asianmukaises ti ja ne ovat korkealaatuisia. arkistokelpoinen. Ulkoasussa on noudatettu oppilaitoksen ohjeita. Kuvat, kuviot, taulukot, piirrokset ja kuvamateriaali on toteutettu asianmukaisesti. arkistokelpoinen. Ulkoasussa on noudatettu oppilaitoksen ohjeita. Kuvat, kuviot, taulukot, piirrokset ja kuvamateriaali on toteutettu asianmukaisella tavalla mutta niissä on puutteita. arkistokelpoinen. Ulkoasussa on noudatettu pääsääntöisesti oppilaitoksen ohjeita. Kuvien, kuvioiden, taulukoiden, piirrosten ja kuvamateriaalin toteutus on heikkolaatuinen. arkistokelpoinen. Ulkoasussa on noudatettu puutteellisesti oppilaitoksen ohjeita. Kuvien, kuvioiden, taulukoiden, piirrosten ja kuvamateriaalin toteutus on heikkolaatuinen eivätkä ne tue sisältöä. arkistokelpoinen. 4.3 Kypsyysnäyte Kypsyysnäyte on mediatiedotteen muotoon laadittava kirjoitelma, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytetyönsä aihealueeseen ja suomen tai ruotsin kielen taitonsa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan ohjaajan annettua luvan osallistua opinnäytetyöseminaariin. Mediatiedotteen muotoinen kypsyysnäyte on 1 2 sivun mittainen, ja sen kohdejoukkona ovat saman alan asiantuntijat. Mediatiedote palautetaan opinnäytetyöstä vastaavan yliopettajan antamien ohjeiden ja aikataulun mukaisesti. Kypsyysnäyte tarkastetaan asiasisällön ja kielen osalta. Kypsyysnäyte arvioidaan arvosanoilla hyväksytty tai hylätty.

15 16 (21) 4.4 Arvioinnista valittaminen Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen saamaansa arvosanaan, hän voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Hallintolain mukaisesti postin kuljettavaksi jätetyn kirjeen vastaanottajan katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä. Mikäli opinnäytetyön tekijä ja opinnäytetyön arvioitsijat eivät ole yhtä mieltä opinnäytetyön arvioinnista, menetellään seuraavasti: 1. Opiskelija pyytää oikaisua opinnäytetyönsä arvioinnista joko kirjallisesti tai suullisesti. Oikaisupyyntö tehdään opinnäytetyön arvioinnista vastaavalle henkilölle kahden viikon kuluessa siitä, kun opinnäytetyön kirjallinen arviointi on annettu opiskelijalle tiedoksi. Oikaisupyyntöön vastaamista varten oppilaitos voi määrätä opinnäytetyölle kolmannen arvioitsijan. 2. Jos opiskelija on tyytymätön saamaansa oikaisupyyntöpäätökseen, hän hakee toista oikaisua kirjallisesti HUMAKin tutkintolautakunnalta. Kirjallinen pyyntö on tehtävä viikon kuluessa siitä, kun edellinen oikaisupyyntöpäätös on saatettu opiskelijan tietoon. 3. Humakin tutkintolautakunta käsittelee oikaisupyyntöä tutkintolautakunnan puheenjohtajan valmistelemana. Lautakunnalla ei ole käsittelyaikataulua. Lautakunta toimittaa tiedon päätöksestään opiskelijalle. 5 LOMAKKEET 5.1 Toimeksiantajan palaute Ks. liite Opinnäytetyösopimus Ks. liite 5

16 17 (21) Liite 1. Opinnäytetyösuunnitelman laatiminen Opinnäytetyön suunnitelma koostuu seuraavista osista: 1. JOHDANTO Johdannossa perustellaan työssä tarkasteltavan ongelman ja sen selvittämisen hyödyllisyys (ajankohtaisuus, motiivit, merkitys työelämälle jne.) - perustellaan, miksi opinnäytetyö on tehtävä - esitellään työn keskeinen idea, kehittämistehtävä, mahdollinen tilaaja - esitellään lyhyesti aineisto, jonka tarkempi esittely tehdään luvussa, jossa käsitellään työn menetelmiä ja toteutusta (ks. kohta 4) 2. KÄSITTEET JA TIETOPERUSTA Tässä luvussa esitellään tarkasteltava ilmiö, sitä teoreettisesti, käsitteellisesti jäsentäen. - esitellään työn keskeiset käsitteet - esitellään teoriat, joita työssä käytetään ja/ tietoperusta, jonka valossa ilmiötä analysoidaan - esitellään lyhyesti aiheesta aikaisemmin tehtyjä töitä tai avauksia - osoitetaan perustellen oman opinnäytetyön paikka ja näkökulma aikaisemman tuotetun tutkitun tiedon täydentäjänä 3. TUTKIMUKSELLISEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄN RAJAUS Tässä luvussa esitellään tarkasteltava ongelma tai opinnäytetyön tarkoitus. - avataan lukijalle selkeästi turhia rönsyilemättä, minkä tiedon kirjoittaja pyrkii työllään löytämään ja mikä hänen opinnäytetyönsä tehtävä on - opinnäytetyössä tarkasteltava tehtävä kerrotaan mielellään selkeästi kysymyksen muodossa - työssä tarkasteltava kysymys voi olla yleisempi pääkysymys, jota tarkennetaan alakysymyksillä - tarkasteltava tehtävä tai ongelma täytyy osata kirjoittaa auki selkeästi ennen kuin työtä voi jatkaa eteenpäin 4. TYÖN MENETELMÄT JA TOTEUTUS Tässä luvussa esitellään opinnäytetyön käytännön toteutus. - vastataan kysymyksiin: Mitä käytetään työn aineistona? Miten aineisto kerätään/menetelmä valitaan ja miten tämä valinta perustellaan? - esitellään valittu menetelmä teoreettisesti ja kuvataan sen käytännön sovellusta - kerrotaan, mitä aineistolla tehdään, kun se on kerätty, miten aineisto analysoidaan 5. OPINNÄYTETYÖN AIKATAULU - esitellään realistinen aikataulu työn etenemiselle ja opinnäytteen arvioitu valmistumisajankohta Pituus: 10 sivua (kansi, sisällysluettelo ja mahdolliset liitteet ovat tämän päälle) HUOM. Edellä annetut osien nimet ovat ns. rakenneotsikoita: otsikoinnissa on suositeltavaa pyrkiä enemmän lukujen substanssia kuvaaviin otsikoihin.

17 18 (21) Liite 2. Opinnäytetyösuunnitelman ja väliseminaarityön vertaisarviointi Suunnitelmaseminaarissa esitellään oma opinnäytetyösuunnitelma (kerrotaan oman opinnäytteen sen hetkinen tilanne) ja vertaisarvioidaan toinen esitelmä. Vertaisarvioinnin tavoite on sekä harjoitella tietoperustaisen kritiikin antamista että oppia vastaanottamaan kritiikkiä omasta työstä. Tietoperustainen kritiikki on korkeakoulussa tuotettavan tiedon vertaisarviointia, jota seminaarissa opetellaan. Korkeakouluyhteisön vertaisarviointi on tärkeä osa opinnäytetyön tekoa; vasta tietoperustaisen kritiikin läpäisemisen jälkeen voidaan opinnäytteen päätelmiä ja tuloksia pitää luotettavina. Vertaisarvioijan tehtävänä on lukea käsiteltävä työ ja tarkastella sitä kriittisesti. Vertaisarvioijan esittämän kritiikin pitää olla järjestelmällistä ja perusteltua. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että vertaisarvioija perehtyy käsiteltävään työhön muuta ryhmää syvällisemmin ja ottaa vastuun suunnitelman käsittelytilanteesta. Oletuksena on, että sen lisäksi, että vertaisarvioija on lukenut työn huolellisesti, hän on myös pohdiskellut työtä laajemmin, esimerkiksi tutustumalla muuhunkin aihepiiriin liittyvään laadukkaaseen kirjallisuuteen kuin suunnitelmassa käytettyihin lähteisiin. Vertaisarvioijan tehtävä on myös osoittaa tarkasteltavan työn vahvuudet ja heikkoudet. Vertaisarvioinnin ideana on auttaa työn tekijää kirjoittamaan työnsä entistä paremmin. Hyvä vertaisarvioija kykenee esittämään parannusehdotuksia / vaihtoehtoisia tapoja tehdä työ. Hän tuo esiin sekä työssä parannuksia vaativien seikkoja että antaa positiivista palautetta. Hyvä vertaisarviointi keskittyy työn objektiiviseen arviointiin, se ei ole ilkeilyä työn heikkouksista tai puutteista eikä liioin mitään sanomatonta myötäilyä. Työn käsittelyn eteneminen Vertaisarvioinnissa kannattaa lähteä liikkeelle kuvailemalla ensin työtä yleisellä tasolla (tietoperusta, lähestymistapa, käsittely, tulokset, kirjoittajan päätelmät, aineisto/käytetty kirjallisuus), josta sitten edetään työn yksityiskohtaisempaan tarkasteluun. Seuraavia kysymyksiä voi käyttää pohjana vertaisarviointia tehtäessä: Tuleeko opinnäytteen tarkoitus ja näkökulma selvästi ja kiinnostavasti esiin johdantoluvussa? Onko tarkasteltava ongelma muotoiltu selkeästi? Soveltuvatko valitut menetelmät tarkasteltavan ongelman käsittelyyn? Onko suunnitelma sellainen, että sen avulla päästään asetettuihin tavoitteisiin? Onko asiat esitetty johdonmukaisesti oikeassa järjestyksessä? Onko kokonaisuus tasapainoinen ja symmetrinen? Ovatko kaikki luvut ja otsikot tarpeellisia ja oikeilla paikoilla? Ovatko luvut sivumäärällisesti tasapainossa toisiinsa nähden? Puuttuuko jotakin? Olisiko jostakin asiasta voinut kirjoittaa enemmän? Ovatko kirjoittajan perustelut pitäviä, riittäviä ja täsmällisiä? Onko päätelmät esitetty perustellusti ja täsmällisesti? Mitä työssä olisi voinut tehdä toisin? Onko lähdeviitteet laadittu oikein? Käykö tekstistä riittävän selkeästi ilmi, milloin kyseessä on lähde ja milloin lähteen tulkinta?

18 19 (21) Liite 3. Lakisääteiset asiat TEKIJÄNOIKEUSKYSYMYKSET OPINNÄYTETYÖSSÄ Tekijänoikeuslain (404/1961) ensimmäisen pykälän mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on yksinoikeus teokseen. Tekijänoikeus syntyy aina teoksen tehneelle fyysiselle henkilölle eli esimerkiksi teoksen opintojensa yhteydessä luoneelle ammattikorkeakoulun opiskelijalle. Ennen opinnäytetyön julkistamista tekijällä on rajoittamaton yksinoikeus määrätä teoksestaan. Julkistamisen jälkeen teos tulee sitaattioikeuden piiriin ja siitä voidaan ottaa lainauksia esimerkiksi toiseen opinnäytetyöhön tai tieteelliseen artikkeliin osana tieteellistä keskustelua. Tilaustutkimuksena tehtyjen opinnäytetöiden tekijänoikeuksista tulee sopia tilaajan kanssa. Ryhmätyönä tehdyn opinnäytetyön tekijänoikeudet ovat tekijöillä yhteisesti eikä yksi tekijä voi määrätä niistä ilman toisten suostumusta. Tekijänoikeus voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain (TekjäL 27 ). Tekijänoikeuden siirtymisestä voidaan siten sopimuksella sopia. Ammattikorkeakoulun opiskelijalle kuuluva tekijänoikeus voi siirtyä ammattikorkeakoululle vain tehdyn sopimuksen nojalla. Osapuolten eli opiskelijan ja ammattikorkeakoulun välillä tehdystä sopimuksesta ja sen tulkinnasta riippuu, mitkä oikeudet ammattikorkeakoululle mahdollisesti siirtyvät ja missä laajuudessa niiden voidaan katsoa siirtyneen. Tekijänoikeus ei suojaa opinnäytetyön sisältämiä tutkimustuloksia tai asiasisältöä sellaisenaan. Mikäli tutkimustulosten, löydösten tms. käyttöä halutaan rajoittaa, esimerkiksi suhteessa työn ohjaajaan tai kilpailullisista syistä, tulee tällaisista rajoituksista sopia. Opetusministeriön päätöksellä kaikki opinnäytetyöt ovat julkisia alkaen. Lisätietoa tekijänoikeuksista: Lisäksi Haarmann, P Tekijänoikeus ja lähioikeudet. Helsinki:Talentum. 3.uud.p. Rajala, K Tutkimuksen tekijänoikeudet. Helsinki:Werner Soderström lakitieto. Ajantasaiset lait löytyvät säädöstietopankista; FINLEX esim. Mallioikeuslaki 221/1971 muutoksineen.

19 20 (21) Liite 4. Opinnäytetyön toimeksiantajan palaute ja kommentit Opinnäytetyön toimeksiantajan palaute ja kommentit Opinnäytetyöntekijän nimi; Koulutusohjelma; Opinnäytetyön nimi; Tilaaja/Toimeksiantaja; Toimeksiantajan edustaja ja yhteystiedot; Haluamme antaa seuraavanlaista palautetta ja kommentit toimeksiantajan ja työelämän näkökulmasta edellä mainitun opiskelijan opinnäytetyöstä. Tätä palautetta voidaan käyttää tukena kun opiskelijan opinnäytetyötä arvioidaan esim. tulosten hyödynnettävyyden, aiheen valinnan ja tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta.

20 Liite 5. Opinnäytetyösopimus Löytyy Tolasta osoitteesta: https://pro.humak.fi/document/humak/15626/humakin_keskeiset_asiakirjat/kasikirjat,_o ppaat_ja_ohjeet/opetus/opinnaytetyoopas/index.shtml

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Opinnäytetyöopas. HUMAK Ylempi amk-tutkinto versio

Opinnäytetyöopas. HUMAK Ylempi amk-tutkinto versio HUMAK Ylempi amk-tutkinto versio 24.08.2010 Opinnäytetyöopas Humanistinen ammattikorkeakoulu Annankatu 12 A 17, 00120 Helsinki p. 020 762 1390, f. 020 762 1391 www.humak.fi, humak@humak.fi Suomen Humanistinen

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015 MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 16.3.2005 2 SISÄLTÖ 1. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö 2. Opinnäytetyöprosessi 3. Opinnäytetyön arviointi 4. Opinnäytetyön julkaiseminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

YLEISET OHJEET Syventävien opintojen opinnäytetyö ( alkaen)

YLEISET OHJEET Syventävien opintojen opinnäytetyö ( alkaen) YLEISET OHJEET Syventävien opintojen opinnäytetyö (1.8.2014 alkaen) Johdanto Terveystieteiden tiedekunnan dekaani on vahvistanut päätöksellään (3.6.2014) tiedekunnan suositukset koskien ylemmän korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön. 5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA P8315SJ Yhteisöpedagogi ylempi Opiskelijan nimi: OPINTOJEN ETENEMINEN OPINTOJAKSOITTAIN YDINOSAAMISEN OPINTOJAKSOT, 30 op Nuorisokasvatuksen muuttuvat toimintaympäristöt

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ERITASOISTEN SUORITUSTEN TUNTOMERKKEJÄ o pistettä vastaus ei täytä tehtävänantoa vastaus osoittaa, että kokelas ei ole ymmärtänyt lukemaansa vastauksessa ei ole tehtävän edellyttämiä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna

TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 1 TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 2 OPINNÄYTETYÖN JULKISUUS Julkisessa oppilaitoksessa laadittu ja tutkintotodistuksen saamiseen johtanut opinnäytetyö

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Ohjeita lopputyön tekoon

Ohjeita lopputyön tekoon Päivitetty 1.3.2013 Ohjeita lopputyön tekoon Farmaseuttien lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen seminaareihin

Lisätiedot

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa:

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa: Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2011 2012 Kehittämistyöstä artikkeliksi 1. Mikä on artikkeli? Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva

Lisätiedot

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit)

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Kevät 2016 Aloitusluento 20.01.2016 TkT Eero Hiltunen 1 Tänään Yleistä kandidaattiseminaarista Aikataulut ja osasuoritukset Aiheet ja ohjaajat

Lisätiedot

Taiteen maisterin tutkinnon opinnäytteiden arviointikriteerit ja niiden soveltaminen

Taiteen maisterin tutkinnon opinnäytteiden arviointikriteerit ja niiden soveltaminen MUOTOILUN LAITOS Taiteen maisterin tutkinnon opinnäytteiden arviointikriteerit ja niiden soveltaminen Taiteen maisterin opinnäytteet voivat muotoilun laitoksella olla produktiopohjaisia, taiteellisia tai

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne Kandidaatintutkielma BioMediTech Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineesta kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielman tavoitteena on, että

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Luennon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Osaamistavoitteet lyhyesti Pro gradu-seminaarin opintopisteiden jakautuminen

Lisätiedot

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandista Pro Gradu tutkielmaan Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandi / gradu Kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen opinnäytetyö,

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä)

Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä) Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä) Tuutortapaaminen 8.10. Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 Asia Hakijat Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tekijänoikeudet Opiskelijayhdistys A ry. ja Opiskelijayhdistys B ry. Annettu 28.5.2001 SELOSTUS ASIASTA Lausuntopyyntö

Lisätiedot

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI Tiina Kosunen, HY Peda-forum Kuusamo 11.11.2004 Työpajan sisältö Portfolioajattelu Opetusportfolio oman työn kehittämisessä Sisältö Rakenne Opetusportfolio virantäytön

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita.

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö tehdään itsenäisesti oman idean pohjalta. Työtä tehdään sekä työpajassa että

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

Opinnäytetyön prosessikuvaus

Opinnäytetyön prosessikuvaus OPTISEN MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Opinnäytetyön prosessikuvaus Raportti, PAL hanke, TP 2.2 Versio: 13.8.08, tekniikan johtoryhmän hyväksymä. Harri Pikkarainen, Jani Sipola, Kemi-Tornion amk, tekniikka

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Ohjeita lopputyön tekoon

Ohjeita lopputyön tekoon ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 1(6) Päivitetty 1.8.2016 Ohjeita lopputyön tekoon Lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO

LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO 16.5.2011 Sisältö 1. Tutkielmatyöskentelyn käytännönjärjestelyt Hyödyllisiä nettisivuja ja ohjeita Pro gradu tutkielmatyöskentelyn vaiheet Alkuraportti/tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot