Opinnäytetyöopas. HUMAK Ylempi amk-tutkinto. Humanistinen ammattikorkeakoulu Annankatu 12 A 17, Helsinki p , f.

Transkriptio

1 HUMAK Ylempi amk-tutkinto Opinnäytetyöopas Humanistinen ammattikorkeakoulu Annankatu 12 A 17, Helsinki p , f humak@humak.edu Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy Y-tunnus

2 SISÄLTÖ 1 OPINNÄYTETYÖN LUONNE YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN OPINTOJEN TAVOITTEET JA OPETUKSEN TAVOITTEET LUONNE HANKKEISTETUT OPINNÄYTETYÖT OIKEUDET OPINNÄYTETYÖN TULOKSIIN OPINNÄYTETYÖN JULKISUUS OPINNÄYTETYÖ TYÖSKENTELYPROSESSINA OPINNÄYTETYÖN VAIHEET OSAPUOLET JA VASTUUALUEET OPINNÄYTETYÖN OHJAUS SEMINAARIT JA NIIDEN TARKOITUS EETTISET PERIAATTEET OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMINEN OPINNÄYTETYÖN RAKENNE ASETTELU LÄHDEVIITTEET JA LÄHDELUETTELO OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI ARVIOINTIKÄYTÄNTÖ ARVIOINTIKRITEERIT KYPSYYSNÄYTE ARVIOINNISTA VALITTAMINEN LOMAKKEET TOIMEKSIANTAJAN PALAUTE OPINNÄYTETYÖSOPIMUS LIITE 1. TUTKIMUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN LIITE 2 TUTKIMUSSUUNNITELMAN VERTAISARVIOINTI LIITE 3. LAKISÄÄTEISET ASIAT LIITE 4. OPINNÄYTETYÖN TOIMEKSIANTAJAN PALAUTE JA KOMMENTIT LIITE 5. OPINNÄYTETYÖSOPIMUS LISÄYSLIITE OPINNÄYTETYÖSOPIMUKSEEN

3 1 Opinnäytetyön luonne 1.1 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet ja opetuksen tavoitteet Opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle A työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten; B syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn; C valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen; D työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito sekä E kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. (Valtionneuvoston asetus 352/2003, 7 a ( /423) ja 10 ( /423). 1.2 Luonne Tavoitteena on, että opiskelija osoittaa kykynsä yhteisöjen kehittämistä koskevan uuden tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen sekä valmiutensa monialaisen yhteisöjen kehittämistä koskevan tutkimustiedon ja ammattikäytäntöjen kehityksen seuraamiseen. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistehtävä tai soveltava tutkimus, jossa korostuu toimialan työelämän yhteisöjen kehittäminen sekä valmius itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Opinnäytetyö rakentuu ylempään ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa hankittavan osaamisen ja muun opinnäyteteemaan liittyvän aineiston sekä omakohtaisen työelämäkokemuksen perustalle. Siinä toteutetaan ammattikorkeakoulun alueellista kehitystehtävää. 3

4 Opinnäytetyö voi olla muodoltaan perinteinen tutkimuksellinen opinnäyte tai se voi olla toiminnallinen kehittämistyö, joka sisältää käytännön toteutuksen työelämän kehittämistehtävästä (esim. menetelmänkehitysprosessi, moniammatillinen projektitoiminta, ohjeistus tai projekti) ja opinnäyteraportin. Opinnäytetyö tehdään pääsääntöisesti yksilötyönä. Prosessissa korostuu opiskelijan, työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteisöllinen vuorovaikutus niin aiheenvalinnan, toteutustavan kuin tavoitteidenkin osalta. Lisäksi opinnäytetyö kytkeytyy ammattikorkeakoulun omaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan profiiliin. 1.3 Hankkeistetut opinnäytetyöt Työelämälähtöistä opinnäytetyötä kutsutaan hankkeistetuksi opinnäytetyöksi. Tällöin yksi seuraavista AMKOTA:n edellyttämistä kolmesta kriteeristä täytyy täyttyä: työelämä maksaa joko ammattikorkeakoululle tai opiskelijalle työn tekemisestä opinnäytetyölle on nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja työyhteisön tarkoituksena on alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan. Opinnäytetyö voidaan liittää osaksi Humakin omaa tutkimus- ja kehitystyötä. Tämän mahdollisuuden hyväksi käyttäminen on suositeltavaa. 1.4 Oikeudet opinnäytetyön tuloksiin Opinnäytetyön tekemisen yhteydessä on huomioitava siihen liittyviä lakisääteisiä asioita, esim. erilaiset oikeudet opiskelijan työntuloksiin (tekijänoikeudet ja mallioikeudet) Liite 3. Tämän lisäksi on huomioitava vastuukysymykset tapaturma- vahingonkorvausasioissa, joista opiskelija ja toimeksiantaja sopivat erikseen opinnäytetyösopimuksen teon yhteydessä (Liite 3). 1.5 Opinnäytetyön julkisuus Opinnäytetyö on korkeakoulututkinnon osa, jonka tulee olla avoimesti arvioitavana. Opinnäytetyöstä tulee julkinen sen jälkeen, kun ohjaaja on sen hyväksynyt. Julkisuudella taataan opinnäytetöiden objektiivinen ja tasapuolinen arviointi. Jos opinnäytetyöhön sisältyy liike- tai ammattisalaisuuksia, tällöin nämä luottamukselliset tiedot sijoitetaan varsinaisesta työstä erilliseen tausta-aineistoon, joka jää toimeksiantajan käyttöön. Näistä on erikseen sovittava opinnäytetyösopimuksessa. Kaikki Humakin opinnäytetyöt luetteloidaan asiasanoin ja kuvailutekstein HumakProhon. 4

5 2 OPINNÄYTETYÖ TYÖSKENTELYPROSESSINA 2.1 Opinnäytetyön vaiheet Opinnäytetyöskentelyn aluksi on aiheellista perehtyä Humakin ylemmän ammattikorkeatutkinnon opinnäyteohjeistukseen. Keskeisimmät opinnäytetyön tekoon liittyvät ohjeet löytyvät tästä oppaasta ja HumakPron Tärkeistä dokumenteista. Työskentelyprosessina ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö on samankaltainen perustutkinnon työskentelyprosessin kanssa, ja sitä voidaan havainnollistaa seuraavasti: YAMK- OPINNOT OPINNÄYTETYÖOPINNOT IDEOINTI SUUNNITTELU TIEDONKERUU MATERIAALITYÖ KIRJOITUSTYÖ ARVIOINTI Työelämäyhteydet, Hops Aiemmat opinnot Ohjaajan määrittely Opinnäytetyösuunnitelma Aihepiirin opinnot Aineiston keruu Aineiston analysointi Itsenäinen työskentely Vertaisarviointi Opinnäytetyön arvosana Opinnäytetyön ohjaus * Sopimus hankkeistetusta opinnäytetyöstä * Sopimus opinnäytetyön julkaisemisesta * Opinnäytetyö HumakProhon * Kypsyysnäyte Siinä vaiheessa kun on muodostunut selkeä yleiskäsitys siitä, millainen työ ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäyte on (ja mitä se ei ole), voi ryhtyä miettimään oman opinnäytetyön aihetta. Opinnäytetyön aihetta valittaessa kannattaa miettiä, millainen aihe kiinnostaa niin paljon, että siihen jaksaa paneutua niin syvällisesti, että opinnäyte tulee tehdyksi. Aihetta pohdittaessa kannattaa arvioida, miten aiheessa yhdistyy ylemmän ammattikorkeakoulun opinnoissa hankittava osaaminen ja omakohtainen työelämäkokemus sekä sen kytkeytyminen Humakin t&k-toiminnan profiiliin. Aihetta mietittäessä on tärkeää pohtia myös aiheen rajausta siten, että tutkimustehtävästä muodostuu realistinen käytettävissä olevaan aikaa ja omiin henkilökohtaisiin resursseihin nähden. Aiheen rajaus on yksi opinnäytetyön vaativimpia tehtäviä ja kriittinen tekijä opinnäyteprosessin menestyksekkäälle läpiviemiselle. Laajaa aiheenvalintaa ei pidä sekoittaa laaja-alaiseen osaamiseen tai asiantuntijuuteen; puutteelli- 5

6 nen aiheenrajaus kertoo pikemminkin ongelmista erottaa olennainen epäolennaisesta. Kun opinnäytteen aihe on selvillä, se hyväksytetään oppilaitoksessa. Hyväksymispäätös haetaan erillisellä lomakkeella, joka löytyy HumakPron lomakkeista (ei vielä ladattavissa). Opinnäytetyön aiheen hyväksyy ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytteistä vastaava yliopettaja. Aiheen hyväksynnän yhteydessä oppilaitos nimeää opinnäytetyölle ohjaavan opettajan. Opinnäytetyön hyväksymisen jälkeen sovitaan opinnäytetyön mahdollisesta hankkeistamisesta. Oppilaitoksen puolesta hankesopimukset tekee koulutusohjelmasta vastaava koulutusjohtaja. Tämän jälkeen päätetään työn toteutustapa ja laaditaan työlle aikataulu. Aikataulun valmistumisen jälkeen aloitetaan tutkimussuunnitelman työstäminen. Tutkimussuunnitelmasta ja sen vertaisarvioinnista on olemassa erilliset ohjeet. (Liitteet 1 2.) Kun tutkimussuunnitelma on hyväksytty, tutkimussuunnitelmaseminaarissa aloitetaan opinnäytteen työstäminen. Opinnäytettä työstetään sekä itsenäisesti että seminaariryhmissä ja tutkimustiimeissä. Lisäksi opinnäytteestä ja sen edistymisestä keskustellaan työn ohjaajan kanssa. Opinnäytteen ensimmäinen käsikirjoitus toimitetaan ohjaajalle kaksi viikkoa ennen kontaktijaksoa, jolloin käsikirjoitukset käsitellään ryhmän yhteisessä seminaariistunnossa eli väliseminaarissa. Väliseminaarin jälkeen opinnäytteen jatkotyöstöä jatketaan saadun palautteen perusteella. Valmis opinnäytetyö toimitetaan ohjaajille ja oppilaitoksessa opinnäytetöiden kielen tarkastuksesta vastaavalle opettajalle viimeistään kaksi viikkoa ennen loppuseminaaria. Loppuseminaarin jälkeen kirjoitetaan vielä kypsyysnäyte, jonka arvioi viestinnän tai äidinkielen opettaja. Ohjaajalle ja kielentarkastajalle toimitettavia kappaleita ei tarvitse kansittaa, sen sijaan opiskelija toimittaa valmiista opinnäytteestä neljä (4) kopiota kansitettavaksi. Nämä kopiot tulevat oppilaitoksen arkistoon, opiskelijalle itselleen, työelämän edustajalle, mikäli opinnäyte on hankkeistettu, ja kirjastoon. Opinnäytetyö arvioidaan asteilla 1 5. Numeraalisen arvioinnin lisäksi opinnäytteestä annetaan kirjallinen palaute. 2.2 Osapuolet ja vastuualueet Opinnäytetyö on ohjattu työ, jossa opetellaan tutkimuksen tekemistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija opettelee tutkimuksen tekoa työskentelemällä itsenäisesti, mutta hänellä on tukenaan työn ohjaaja ja koulutusohjelman tutkimustiimi- ja seminaariryhmät. Koulutusohjelman yliopettajat määräävät opinnäytteelle vähintään yhden ohjaajan ja opinnäytetyön tilaaja nimeää oman yhteyshenkilönsä. Opiskelijan velvollisuus on hankkia ja hyväksyttää opinnäytetyönsä aihe sekä osallistua työn tilaajan ja oppilaitoksen kanssa tehtävän opinnäytetyösopimuksen tekoon. Työn valmistuttua opiskelijan tehtävänä on huolehtia tilaajan kutsumisesta loppuseminaariin. Opiskelijan vastuulla on opinnäyteprosessin eteneminen koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaisesti (oman opinnäytteen aikataulutus, tutkimussuunnitelman laadinta, seminaareihin osallistuminen, seminaaritöiden ja opinnäytetyön käsikirjoitusversion palautus koulutusohjelman ohjeiden mukaisesti ajallaan, kypsyysnäytteen kirjoittaminen ja valmiin opinnäytteen arkisto- ja kirjastokappaleiden palautus sekä opinnäytteensä mahdollisen linkitysluvan myöntäminen Humakin 6

7 opinnäytetietokantaan). Lisäksi opiskelijan velvollisuus on pitää yhteyttä opinnäytetyön ohjaajaan ja tilaajaan sekä neuvotella heidän kanssaan mahdollisista muutoksista. Ohjaaja varmistaa, että työn aihe ja tavoitteet ovat sellaisia, että ne vastaavat koulutusohjelman opinnäytetyölle asetettuja vaatimuksia. Ohjaaja ohjaa opinnäyteyöprosessia, tukee työn ongelmakohdissa ja mahdollisissa työn tekemiseen liittyvissä eettisissä pulmatilanteissa. Ohjaaja vastaa kypsyysnäytteen otsikoiden laatimisesta ja arvioi kypsyysnäytteen sisällön. Hän hyväksyy työn ja vastaa sen arvioinnista sekä arviointipalautteen antamisesta opiskelijalle yhdessä toisen työlle nimetyn arvioitsijan kanssa. Ohjaaja valvoo, että valmis työ toimitetaan koulutusohjelmalle kahtena kansitettuna kappaleena ja että arkistokappaleeseen on sidottu allekirjoitettu digitaalisen aineiston käyttöoikeuslomake, mikäli opiskelija on antanut käyttöoikeuden digitaaliseen aineistoon sekä sopii opiskelijan kanssa työelämäkappaleen toimittamisesta. Tutkimusmenetelmäopetuksesta vastaava yliopettaja hyväksyy opinnäytetyön aiheen sekä vastaa seminaaritilaisuuksien järjestämisestä. Koulutusohjelman yliopettajat nimeävät opinnäytetöiden ohjaajat. Työntilaaja tekee sopimuksen hankkeistetusta opinnäytetyöstä koulutusohjelmasta vastaavan koulutusjohtajan ja opiskelijan kanssa. Lisäksi hän osallistuu työn tavoitteiden määrittelyyn opiskelijan kanssa ja vastaa työn toteuttamismahdollisuuksista tilaajayrityksessä tai -yhteisössä. Työntilaaja nimeää työelämän edustajan, joka toimii opinnäytetyöprosessissa asiantuntijakommentaattorina. Hänellä on mahdollisuus osallistua loppuseminaarin lisäksi myös muihin sellaisiin koulutusohjelman seminaareihin, joissa käsitellään tilattua työtä, mikäli tämä koetaan yhteisesti tarpeelliseksi, mutta hän ei voi toimia työn arvioijoina. Opinnäytetyön arvioi kaksi oppilaitoksen opetushenkilöstöön kuuluvaa arvioijaa. Heistä toinen on opinnäytetyön ohjaaja ja toinen koulutusohjelman yliopettajien määräämä arvioija. Arvioijaksi voidaan määrätä oppilaitoksessa toimiva perustutkinnon yliopettaja tai lehtori, jonka osaamisalueeseen arvioitava opinnäyte kuuluu. 2.3 Opinnäytetyön ohjaus Opinnäytetyötä ohjaa koulutusohjelman yliopettajien nimeämä ohjaaja. Opiskelija sopii ohjaajansa kanssa yhteisesti opinnäytetyönsä ohjausaikataulusta ja ohjaustavoista (esim. henkilökohtaiset tapaamiset, sähköpostiohjaus, puhelin jne.). On suositeltavaa, että opiskelija toimittaa ohjaajalleen luettavaksi opinnäytetyön osion tai sen luonnoksen hyvissä ajoin ennen ohjausta. Kun materiaali on toimitettu etukäteen ja ohjaajalla on ollut mahdollisuus perehtyä tekstiin ennen ohjaustapahtumaa, opiskelija saa harkitumpaa ja perusteellisempaa palautetta kuin jos kommentointi tapahtuu spontaanisti. Kuitenkaan ei ole tarkoitus, että opiskelija luetuttaa ohjaajallaan kaikki mahdolliset vähänkin opinnäytteeseensä liittyvät tuotoksensa, vaan että ohjaajalle toimitetaan luettavaksi ainoastaan opinnäytteeseen sisältyvät tekstit tai niiden luonnokset. Seuraavasta ohjauskerrasta on hyvä sopia aina edellisen ohjauksen yhteydessä. 7

8 2.4 Seminaarit ja niiden tarkoitus Opinnäytettä työstetään itsenäisen työskentelyn ohessa myös erilaisissa seminaareissa. Näistä tärkeimmät ovat tutkimussuunnitelmaseminaari, väliseminaari ja loppuseminaari. Tutkimussuunnitelmaseminaarissa opiskelija esittelee oman opinnäytteensä tutkimussuunnitelman ja vastaa sekä suunnitelman vertaisarvioijaksi nimetyn ryhmänsä opiskelijan esittämiin kysymyksiin että seminaaria vetävän opettajan ja muiden ryhmäläisten kommentteihin. Tutkimussuunnitelmaseminaarin tarkoituksena on varmistaa vertaisarvioinnin ja - palautteen saamisen toteutuminen, vahvistaa asiantuntijatyölle ominaisia ryhmä- ja verkostotyöskentelytaitoja sekä varmistaa suunnitelman toteutuskelpoisuus ja realistisuus sekä auttaa suunnitelman tekijää hiomaan työtään mahdollisimman hyväksi. Väliseminaarissa opiskelija esittelee opinnäytteensä käsikirjoituksen, jonka arvioi vertaisarvioijaksi nimetty ryhmän opiskelija. Väliseminaarissa vertaisarvioinnin painopisteenä on opinnäytteestä saatava hyöty työelämän kehittämiseen ja opinnäytteen yleinen sovellettavuus työelämässä. Väliseminaarin tarkoituksena on tukea käsikirjoituksen lopputyöstöä valmiiksi opinnäytteeksi sekä varmistaa opinnäytetyöskentelyn pysyminen aikataulussa ja muotoutuminen opinnäytetyöltä vaadittavien kriteerien mukaiseksi. Ennen loppuseminaaria opiskelijan on - toimitettava valmis työ ohjaajalleen ja työn toimeksiantajalle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen seminaaripäivää - kutsuttava toimeksiantajansa (tai tämän) edustaja seminaaritilaisuuteen Loppuseminaari on kaikille avoin tilaisuus, jossa opiskelija esittelee valmiin opinnäytetyönsä. Tilaisuus alkaa seminaarin avauspuheenvuorolla, jonka voi pitää seminaarin puheenjohtaja tai oppilaitoksen pyytämä muu henkilö. Avauspuheenvuoron jälkeen jokainen opinnäytetyö käsitellään vuorollaan. Kunkin opinnäytetyön käsittelyyn on varattu noin 30 minuuttia. Rakenteellisesti opinnäytetyön käsittely voi olla perinteinen tekijän esittelypuheenvuoro, jota seuraa tilaisuuden puheenjohtajan vetämä keskustelu työstä tai se voi olla myös paneelityyppinen tilanne, jossa useampaa opinnäytetyötä käsitellään tekijöiden ja paikalle pyydettyjen asiantuntijoiden muodostamassa paneelissa. Esitysten/paneelikeskustelun tukena on mahdollista käyttää seminaarisalin av-laitteistoa. Seminaarissa myös yleisöllä on mahdollisuus tehdä kysymyksiä ja kommentoida työtä. Tilaisuus päättyy puheenjohtajan päätössanoihin. Loppuseminaarissa esiteltävä työ on valmis opinnäytetyö. 2.5 Eettiset periaatteet Opinnäytetyön tekijää ohjaavat tutkimuksenteon yleiset eettiset periaatteet. Näihin liittyy nk. hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Tämä tarkoittaa rehellisyyteen, huolellisuuteen ja tarkkuuteen pyrkivien toimintatapojen noudattamista. Tekijän on myös seurattava eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä sekä avoimuutta tulosten julkaisussa. Hänen tulee huomioida asianmukaisesti muiden tutkijoiden työtä ja saavutuksia sekä suorittaa tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja raportointi tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaan. Tutkimuksen taustalla vaikuttavat rahoituslähteet ja sidonnaisuudet tulee myös ilmoittaa. 8

9 Opinnäytetyön laatimisessa on noudatettava tieteelliselle kirjoittamiselle asetettuja eettisiä periaatteita. Löydettyjä kirjallisuusviitteitä tulee käyttää eettisesti oikealla tavalla. Käytetyt lähteet tulee ilmaista sekä itse tekstissä että lähdeluettelossa. Tekstissä viitteet ohjaavat lukijaa työn lopussa olevaan lähdeluetteloon, josta lukija saa tarkemmat bibliografiset tiedot. Tekstiviitteiden ja lähdeluettelon tulee vastata toisiaan. Kirjallisuuden harkittu valinta, huolellinen tulkinta ja lähdeviitteiden tarkka merkitseminen ovat osa huolellista tutkimuksentekoa. Lähde: Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2006 ( 9

10 3 Opinnäytetyön kirjoittaminen 3.1 Opinnäytetyön rakenne Tutkimuksellinen opinnäyte ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön kuuluva opinnäytetyöraportti koostuvat seuraavista osista: - kansilehti - suomenkielinen tiivistelmä - englanninkielinen tiivistelmä eli abstrakti - sisällysluettelo - johdanto - käsittely - loppupäätelmät - lähteet - liitteet Kansilehti Opinnäytetyön kansilehdeltä löytyvät työn nimi, tekijän nimi, tieto siitä, että työ on Humanistisen ammattikorkeakoulun opinnäyte, joka on tehty kansalaistoiminnan ja nuorisotyön ylempään koulutusohjelmaan. Lisäksi kansilehdelle merkitään opinnäytteen jättövuosi ja -kuukausi. Tiivistelmä Tiivistelmä sijoitetaan heti kansilehden jälkeen. Tiivistelmän alussa kerrotaan työn tarkat bibliografiset tiedot. Tiivistelmässä esitellään lyhyesti työn tavoitteet, tutkimustehtävä, menetelmät ja tärkeimmät tulokset. Tiivistelmä on itsenäinen kokonaisuus, jonka lukemalla työtä tuntematon lukija saa selkeän käsityksen työstä. Tiivistelmän loppuun kirjataan keskeiset avainsanat tiedonhakua varten. Johdanto Johdanto vie lukijan tutkimustehtävän äärelle. Johdannossa lukijalle esitellään opinnäytteen aihepiiri ja perustellaan tutkimusongelman ja sen selvittämisen merkittävyys. Johdannossa kerrotaan työn keskeinen idea, tutkimustehtävä, mahdollinen tilaaja ja esitellään lyhyesti työn aineisto, teoreettinen viitekehys, käsitteet ja menetelmät. Käsittely Käsittelyosassa syvennetään lukijan tietämystä johdannossa avatusta tutkimuksen teoreettisesta viitekehyksestä, tutkimusongelmasta ja tutkimushypoteeseista. Käsittelyosassa kirjoittaja keskustelee teorian ja empiirisen aineistonsa kanssa. Loppupäätelmät Opinnäytteen viimeisessä osassa kootaan tärkeimmät tulokset ja esitetään tutkimustehtävän ratkaisu. Pääsääntöisesti loppupäätelmissä ei esitetä enää uusia asioita tai argumentteja vaan vedetään yhteen edellä esitettyjä havaintoja ja päätelmiä. Hyvä loppupäättely sulkee tutkimuksellisen ympyrän ja nostaa esiin uuden, jatkotutkimusteeman. 10

11 Toiminnallisessa opinnäytetyössä liitteisiin laitetaan mahdolliset työn toiminnalliseen osuuteen (produktiin) liittyvät tai sen kuluessa syntyneet produktia kuvaavat dokumentit. 3.2 Asettelu Opinnäytetyön teksti kirjoitetaan puhtaaksi tekstinkäsittelyohjelmalla seuraavien ohjeiden mukaisesti: - ylä- ja alamarginaali 2,5 cm - vasen marginaali 4 cm ja oikea marginaali 2 cm - riviväli 1,5 - kirjasinlaji Times New Roman tai Arial, kirjasin koko 12 - tekstikappaleet tavutetaan ja molemmat reunat tasataan - kappaleet erotetaan toisistaan jättämällä niiden väliin yksi tyhjä rivi - tekstissä käytetään sivunumerointia, joka merkitään sivun oikeaan ylälaitaan - lähdeluettelo ja liitteet aloitetaan aina omalta sivulta 3.3 Lähdeviitteet ja lähdeluettelo Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytteessä noudatetaan tieteellisen kirjoittamisen perussääntöjä. Työssä käytetyt lähteet ilmoitetaan tekstin sisäisinä lähdeviitteinä ja lähteet kootaan lähdeluetteloksi työn loppuun. Seuraavilla sivuilla on esitelty lähteiden merkitsemisen perussäännöt. Yksityiskohtaisempaa ohjeistusta löytyy esimerkiksi teoksesta Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula Tutkija ja kirjoita. Helsinki: Tammi tai uudempi painos. TEKSTIVIITTEET a) Yksi tekijä Tekstiviitteessä mainitaan tekijän sukunimi, julkaisuvuosi ja sen sivun sivunumero tai sivunumerot, joilta ajatus on otettu. Tekstiviite sijoitetaan sulkeisiin: (Heikkinen 1998, 123). b) Jos teoksella on tekijöitä enemmän kuin kaksi tekstiviitteessä mainitaan ensimmäisen kerran viitattaessa kaikki kirjoittajat: (Heikkinen, Tolonen, Moilanen & Seppänen 1998, 123). Seuraavilla kerroilla riittää, kun mainitaan ensimmäinen nimi ym.: (Heikkinen ym. 1998, 123). c) Haastatteluihin viitattaessa viite päättyy vuosilukuun: (Heikkinen 1998). Kun lainataan haastateltavan ajatuksia, tekstiviitteeseen tulee luonnollisesti haastateltavan nimi. d) Jos samalta tekijältä on useampia samana vuonna julkaistuja teoksia, artikkeleita tms., eri kirjoitukset erotetaan toisistaan tekstiviitteissä ja lähdeluettelossa lisäämällä julkaisuvuoden loppuun aakkosjärjestyksessä pieni kirjain, jonka eteen ei tule välilyöntiä: (Heikkinen 1998a, 123), (Heikkinen 1998b, 10) jne. e) Viitattaessa useamman kerran peräkkäin samaan lähteeseen ensimmäisellä kerralla tekstiviitteeseen tulee tekijä, vuosi ja sivut: (Heikkinen 1998, ). Jatkossa riittää viittaus edellä mainittuun teokseen (emt.) ja sivut, joihin tekstissä viitataan: 11

12 (emt ). HUOMAA! sivunumeroita erottava viiva on ajatusviiva (löytyy Wordin alasvetovalikosta Lisää kohdasta Merkki), ei väliviiva. Elektronisiin lähteisiin viitattaessa noudatetaan tekstiviitettä kirjattaessa samoja periaatteita kuin edellä on esitetty. LÄHDELUETTELO a) Lähdeluettelosta käyvät ilmi kaikki ne lähteet, joihin tekstissä on viitattu. Lähdeluettelo otsikoidaan sanalla LÄHTEET. Se ei ole enää numeroitu luku. Käytettyjen lähteiden tulee olla työn kannalta olennaisia; lähdeluettelosta lukija näkee nopeasti, millaiseen aineistoon työ perustuu. b) Lähteet ryhmitellään luettelossa julkaistuihin ja julkaisemattomiin. Julkaistuja lähteitä ovat teokset, artikkelit, komiteamietinnöt, lait, asetukset, sarjajulkaisut ja televisiossa tai radiossa esitetyt ohjelmat. Julkaisemattomia lähteitä ovat opinnäytetyöt, haastattelut ja luentomuistiinpanot. Perussäännöt: - Lähdeviitteen ensimmäinen osa on sama kuin tekstiviitteessäkin käytetty eli tekijän sukunimi. - Lähdeluetteloon merkitään sukunimen jälkeen etunimi. - Julkaisuvuosi merkitään heti tekijän nimen jälkeen: Heikkinen, Heikki Julkaisuvuoden jälkeen mainitaan teoksen nimi: Heikkinen, Heikki Rooman nousu ja tuho. Lähteiden merkitsemistavat lähdeluettelossa Kirjoista merkitään tekijä, julkaisuvuosi, teoksen nimi, monesko painos, kustannuspaikka (siis ei painopaikka) ja kustantaja: Heikkinen, Heikki Rooman nousu ja tuho (5. painos). Porvoo: WSOY. Jos tekijöitä on useampia, kaikki mainitaan samassa järjestyksessä kuin ne ovat teoksessakin: Heikkinen, Heikki & Tolonen, Taisto & Moilanen, Matti Roomalaiset (8. painos). Porvoo: WSOY. Kokoomateoksista lähdeluettelosta löytyy tekstiviitettä vastaava nimi ja vuosiluku: Moilanen, Matti Rajakahakat Rooman imperiumin harmina. Teoksessa Heikkinen, Heikki (toim.) Rooman valtakunta. Porvoo: WSOY, Mikäli kysymyksessä on käännösteos, nykyisten tekijänoikeussäännösten mukaan mainitaan suomentajan koko nimi: Heikenberg, Hans Rooma, suom. Heikkinen, Heikki. Porvoo: WSOY. Lehtiartikkelit merkitään lähteisiin sijoittamalla ensin tekijän nimi, vuosiluku, artikkelin nimi, julkaisu, julkaisun numero, vuosikerran (volyymin) numero ja sivut, joilta artikkeli löytyy: Heikkinen, Heikki Suomalaisen ja gallialaisen syrjäytymisprosessin samankaltaisuus. Sosiaaliturva 10/1998, Opinnäytetöihin viitattaessa kerrotaan tekijän ja työn nimen ja vuosiluvun lisäksi myös se, millaisesta opinnäytteestä on kysymys ja missä se on tehty: Heikkinen, Heikki Gallialaisten perusterveydenhuollon haasteet. Opinnäytetyö. Susirajaopisto. Yliopistollisista opinnäytteistä mainitaan, minkä asteisesta työstä on kysymys: Heikkinen, Heikki Luonnonparannusmenetelmien problematiikkaa Rooman imperiumin ajalla. Pro gradu tutkielma. Hoitotieteen laitos. Tampereen yliopisto. 12

13 Haastatteluista mainitaan ensin haastateltava, haastateltavan ammatti/asema ja koulutus, haastatteluaika ja -paikka sekä haastattelija: Heikkinen, Heikki. Roomalaisen oikeuden apulaisprofessori, OTT. Huhtikuu Helsinki. Tolonen, Toimi. Elektronisiin lähteisiin (www-sivut ja sähköposti) viitattaessa noudatetaan lähteen tunnistetietoja kirjattaessa samoja periaatteita kuin edellä on esitetty, paitsi että perinteisiin tietoihin (mm. tekijä, nimeke, julkaisija) lisätään julkaisutyyppi ja viittauksen ajankohta. Esimerkiksi www-muotoisen elektronisen lähteen lähdemerkintä on seuraavanlainen: Hintikka, Kari Tieto neljäs tuotannontekijä. Viitattu <URL: Tekstin sisäisessä viitteessä edellä mainittu lähde merkitään totuttuun tapaan: (Hintikka 1994). Sähköpostin lähdemerkintä on seuraavanlainen: Heikkinen, Heikki Uudet tuotannontekijät, luentomateriaali. Viitattu Tekstin sisäisessä viitteessä edellä mainittu lähde merkitään totuttuun tapaan: (Heikkinen 2000). Videon, CD-ROM:n ja ääninauhan lähdemerkintöihin kirjataan videon, CD-ROM:n ja ääninauhan tekijä(t), tuotantovuosi, nimeke, julkaisupaikka ja julkaisija. Esimerkiksi videon lähdemerkintä on seuraavanlainen: Heikkinen, Heikki Nykytanssin muodot. (Video.) Helsinki: VideoTuottajat. Tekstin sisäisessä viitteessä edellä mainittu lähde merkitään totuttuun tapaan: (Heikkinen 2001). 13

14 4 Opinnäytetyön arviointi 4.1 Arviointikäytäntö Opinnäyte arvioidaan asteikolla: kiitettävä (5) hyvä (4 tai 3) tyydyttävä (2 tai 1) 4.2 Arviointikriteerit Opinnäytteen arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin osa-alueisiin: 1 opinnäytteen aiheenvalinta ja opinnäytteelle asetettujen tavoitteiden täyttyminen 2 opinnäytteessä käytettyjen menetelmien tarkoituksenmukaisuus ja menetelmällinen osaaminen 3 tulosten ja päätelmien perustelujen selkeys ja pitävyys sekä esityksen johdonmukaisuus 4 tieteellisen kirjallisen esitystavan sujuvuus, lähteiden käytön ja lähdemerkintöjen virheettömyys sekä oikeakielisyys 5 tiedon hyödynnettävyys työelämässä ja valmiiden sovellusten esittäminen työelämän tarpeisiin 14

15 Arviointikriteerit Kiitettävä 5 Hyvä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Tyydyttävä 1 Aiheenvalinta ja tavoitteiden täyttyminen Työelämälähtöinen aihe, erinomainen aiheen hallinta ja jäsentely. Opinnäyteprosessi on toteutettu erinomaisella tavalla itsenäisesti ja loogisesti. Tavoitteet on saavutettu. Opinnäyte kytkeytyy luontevasti Humakin t&k -toimintaan. Työelämälähtöinen aihe, hyvä aiheen hallinta ja jäsentely. Opinnäyteprosessi on toteutettu hyvin, itsenäisesti ja loogisesti. Tavoitteet on saavutettu. Opinnäyte kytkeytyy Humakin t&k - toimintaan. Työelämä-lähtöinen aihe, riittävä aiheen hallinta ja jäsentely. Opinnäyteprosessi on toteutettu itsenäisesti mutta aihepiirin hallinnassa on puutteita. Tavoitteet on saavutettu melko hyvin. Opinnäyte kytkeytyy osin Humakin t&k - toimintaan. Työelämälähtöinen aihe, puutteellinen aiheen hallinta ja jäsentely. Opinnäyteprosessi on toteutettu melko itsenäisesti mutta aihepiirin hallinnassa on merkittäviä puutteita. Tavoitteet on saavutettu osin. Opinnäyte ei juuri kytkeydy Humakin t&k -toimintaan. Aihe ei ole merkittävä työelämän tai alan kehittämisen kannalta. Opinnäyteprosessi on toteutettu epäitsenäisesti ja aihepiirin hallinta on hyvin puutteellinen. Tavoitteet on saavutettu heikosti. Opinnäyte ei kytkeydy Humakin t&k - toimintaan. Menetelmällinen osaaminen Työssä on käytetty luovasti ja taitavasti tiedonhankinta- ja analyysimenetelmiä. Työssä on käytetty eri tietolähteitä monipuolisesti, kriittisesti ja neuvokkaasti tutkimusongelman suhteen. Käytetyt menetelmät ovat tutkimusongelman kannalta tarkoituksenmukaisia ja kattavia. Työssä on käytetty tarkoituksenmukaisesti tiedonhankinta- ja analyysimenetelmiä. Työssä on käytetty eri tietolähteitä monipuolisesti, kriittisesti tutkimusongelman kannalta mielekkäästi. Käytetyt menetelmät ovat tutkimusongelman kannalta tarkoituksenmukaisia. Työssä on käytetyt tiedonhankinta- ja analyysimenetelmät olisivat voineet olla perusteellisempia ja johdonmukaisempia suhteessa tutkimusongelmaan. Työssä olisi voinut käyttää tietolähteitä kriittisemmin ja perustellummin. Käytetyt menetelmät ovat tutkimusongelman kannalta tarkoituksenmukaisia mutta ne olisivat voineet olla kattavampia. Työssä on käytetyt tiedonhankinta- ja analyysimenetelmät ovat selkeästi puutteellisia ja epäjohdonmukaisia suhteessa tutkimusongelmaan. Työssä on käytetty tietolähteitä pinnallisesti ja perustelematta. Työssä on käytetyt tiedonhankinta- ja analyysimenetelmät eivät ole perusteltuja tai niitä on käytetty puutteellisesti tutkimusongelman näkökulmasta. Työssä on käytetty niukasti ja yksipuolisesti tietolähteitä ja ne ovat epäloogisia tutkimusongelman näkökulmasta. Tulosten hyödynnettävyys Aineistosta ja tuloksista on tehty perusteltuja päätelmiä. Erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin esitetään luovia ja harkittuja vaihtoehtoja. Opinnäytteestä on merkittävää hyötyä tilaajalle tai tuloksilla on yleistä sovellusarvoa. Aineistosta ja tuloksista on tehty päätelmiä. Erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin esitetään vaihtoehtoja. Opinnäytteestä on hyötyä tilaajalle tai tuloksilla on yleistä sovellusarvoa Aineistosta ja tuloksista on tehty jonkin verran päätelmiä. Työssä on pohdittu vain vähän vaihtoehtoja erilaisiin olosuhteisiin ja tilanteisiin Opinnäytteestä on jossakin määrin hyötyä tilaajalle. Aineistosta ja tuloksista ei ole tehty päätelmiä tai ne ovat epäjohdonmukaisia. Työssä ei ole pohdittu tulosten sovellettavuutta. Tilaaja saa opinnäytteestä tietoa tyydyttävästi. Aineistosta ja tuloksista ei ole tehty päätelmiä tai ne ovat epäjohdonmukaisia. Työssä ei ole pohdittu tulosten sovellettavuutta. Tilaaja saa opinnäytteestä tietoa vain tyydyttävästi. 15

16 Kieliasu Opinnäytteessä on noudatettu oppilaitoksen opinnäyteoppaan ohjeita. Opinnäyte on rakenteeltaan moitteeton. Teksti on sujuvaa ja virheetöntä asiatekstiä. Lähteiden käyttö ja merkintä ovat asianmukaisia. Tulokset on esitetty havainnol-lisesti. Opinnäytteessä on noudatettu oppilaitoksen opinnäyteoppaan ohjeita. Opinnäyte on rakenteeltaan johdonmukainen. Teksti on sujuvaa ja virheetöntä asiatekstiä. Lähteiden käyttö ja merkintä ovat asianmukaisia. Opinnäytteessä on noudatettu pääsääntöisesti oppilaitoksen opinnäyteoppaan ohjeita. Opinnäyte on rakenteeltaan pääosin johdon-mukainen. Teksti on sujuvaa ja lähes virheetöntä asiatekstiä. Lähteiden käyttö ja merkintä ovat asianmukaisia. Opinnäytteessä on noudatettu pääsääntöisesti oppilaitoksen opinnäyteoppaan ohjeita. Opinnäyte on rakenteeltaan vain osin johdonmukainen. Teksti ei ole sujuvaa mutta täyttää asiatekstille asetetut vaatimukset. Lähteiden käyttö ja merkintä ovat puutteellisia. Opinnäytteessä on noudatettu puutteellisesti oppilaitoksen opinnäyteoppaan ohjeita. Opinnäyte on rakenteeltaan epäjohdonmukainen. Tekstissä on paljon virheitä eikä se täytä kaikkia asiatekstille asetettuja vaatimuksia. Lähteiden käyttö ja merkintä ovat puutteellisia. Opinnäyte on lähes valmis julkaistavaksi. Opinnäytteen ulkoasu Ulkoasussa on noudatettu oppilaitoksen ohjeita. Ulkoasussa on noudatettu oppilaitoksen ohjeita. Ulkoasussa on noudatettu pääsääntöisesti oppilaitoksen ohjeita. Ulkoasussa on noudatettu pääsääntöisesti oppilaitoksen ohjeita. Ulkoasussa on noudatettu puutteellisesti oppilaitoksen ohjeita. Kuvat, kuviot, taulukot, piirrokset ja kuvamateriaali on toteutettu asianmukaisesti ja ne ovat korkealaatuisia. Opinnäyte on arkistokelpoinen. Kuvat, kuviot, taulukot, piirrokset ja kuvamateriaali on toteutettu asian-mukaisesti. Opinnäyte on arkistokelpoinen. Kuvat, kuviot, taulukot, piirrokset ja kuvamateriaali on toteutettu asianmukaisella tavalla mutta niissä on puutteita. Opinnäyte on arkistokelpoinen. Kuvien, kuvioiden, taulukoiden, piirrosten ja kuvamateriaalin toteutus on heikkolaatuinen. Opinnäyte on arkistokelpoinen. Kuvien, kuvioiden, taulukoiden, piirrosten ja kuva-materiaalin toteutus on heikkolaatuinen eivätkä ne tue sisältöä. Opinnäyte on arkistokelpoinen. 4.3 Kypsyysnäyte Kypsyysnäyte on kirjoitelma, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytetyönsä aihealueeseen ja suomen tai ruotsin kielen taitonsa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan opinnäytetyön valmistumisen jälkeen. Siihen ilmoittaudutaan samalla tavalla kuin tenttiin. Opinnäytetyötä ohjaava opettaja laatii kypsyysnäytteen otsikot, joista opiskelija valitsee yhden ja kirjoittaa tästä aiheesta 2 3 sivun mittaisen lehdistötiedotteen, jonka kohdejoukkona ovat saman alan asiantuntijat. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen tapahtuu valvotussa tilanteessa ja kirjoittamiseen saa käyttää enintään kolme (3) tuntia. Suomenkielisen kypsyysnäytteen asiasisällön tarkastaa koulutusohjelman opinnäytteelle nimeämä ohjaaja ja kieliasun suomen kielen ja viestinnän lehtori. Kypsyysnäyte arvioidaan arvosanoilla hyväksytty tai hylätty. 4.4 Arvioinnista valittaminen Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen saamaansa arvosanaan, hän voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaami- 16

17 sesta. Hallintolain mukaisesti postin kuljettavaksi jätetyn kirjeen vastaanottajan katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä. Mikäli opinnäytetyön tekijä ja opinnäytetyön arvioitsijat eivät ole yhtä mieltä opinnäytetyön arvioinnista, menetellään seuraavasti: 1. Opiskelija pyytää oikaisua opinnäytetyönsä arvioinnista joko kirjallisesti tai suullisesti. Oikaisupyyntö tehdään opinnäytetyön arvioinnista vastaavalle henkilölle kahden viikon kuluessa siitä, kun opinnäytetyön kirjallinen arviointi on annettu opiskelijalle tiedoksi. 2. Jos opiskelija on tyytymätön saamaansa oikaisupyyntöpäätökseen, hän hakee toista oikaisua kirjallisesti Humakin tutkintolautakunnalta. Kirjallinen pyyntö on tehtävä viikon kuluessa siitä, kun edellinen oikaisupyyntöpäätös on saatettu opiskelijan tietoon. 3. HUMAKin tutkintolautakunta käsittelee oikaisupyyntöä tutkintolautakunnan puheenjohtajan valmistelemana. Lautakunnalla ei ole käsittelyaikataulua. Lautakunta toimittaa tiedon päätöksestään opiskelijalle. 4. Tutkintolautakunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallintooikeuteen kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun lautakunnan päätös on tehty. HUMAKin tutkintolautakunnan puheenjohtajana toimii (vuonna 2006) koulutusjohtaja Sirpa Teräväinen 17

18 5 Lomakkeet 5.1 Toimeksiantajan palaute Ks. liite Opinnäytetyösopimus Ks. liite 5 18

19 Liite 1. Tutkimussuunnitelman laatiminen Tutkimussuunnitelma koostuu seuraavista osista: 1. JOHDANTO Johdannossa perustellaan tutkimusongelman ja sen selvittämisen hyödyllisyys (ajankohtaisuus, motiivit, merkitys työelämälle jne.) - perustellaan, miksi tutkimus on tehtävä - esitellään työn keskeinen idea, tutkimustehtävä, mahdollinen tilaaja - esitellään lyhyesti aineisto, jonka tarkempi esittely tehdään luvussa, jossa käsitellään tutkimusmenetelmää ja työn toteutusta (ks. kohta 4) 2. KÄSITTEET JA TEOREETTINEN VIITEKEHYS Tässä luvussa esitellään tarkasteltava ilmiö, sitä teoreettisesti, käsitteellisesti jäsentäen. - esitellään työn keskeiset käsitteet - esitellään teoriat, joita työssä käytetään ja/ tutkimussuuntaus, jonka valossa ilmiötä analysoidaan - esitellään lyhyesti aiheesta aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia - osoitetaan perustellen oman tutkimuksen paikka ja näkökulma aikaisemman tutkimuksen täydentäjänä 3. TUTKIMUSTEHTÄVÄN RAJAUS Tässä luvussa esitellään tutkimusongelma tai työn/tutkimuksen tarkoitus. - avataan lukijalle selkeästi muuta lavertelematta, minkä tiedon kirjoittaja pyrkii työllään löytämään ja mitä hän tutkii - tutkimustehtävä kerrotaan mielellään selkeästi kysymyksen muodossa - tutkimuskysymys voi olla yleisempi pääkysymys, jota tarkennetaan alakysymyksillä - tutkimusongelma täytyy osata kirjoittaa auki selkeästi ennen kuin työtä voi jatkaa eteenpäin 4. TUTKIMUSMENETELMÄ JA TYÖN TOTEUTUS Tässä luvussa esitellään tutkimuksen käytännön toteutus. - vastataan kysymyksiin: mitä käytetään tutkimuksen aineistona? Miten aineisto kerätään/tutkimusmenetelmän valitaan ja miten tämä valinta perustellaan? - esitellään valittu tutkimusmenetelmä teoreettisesti ja kuvataan sen käytännön sovellusta - kerrotaan, mitä aineistolla tehdään, kun se on kerätty, miten aineisto analysoidaan 5. TUTKIMUKSEN AIKATAULU - esitellään realistinen aikataulu työn etenemiselle ja opinnäytteen arvioitu valmistumisajankohta Pituus: 10 sivua (kansi, sisällysluettelo ja mahdolliset liitteet ovat tämän päälle) 19

20 Liite 2 Tutkimussuunnitelman vertaisarviointi Tutkimussuunnitelmaseminaarissa esitellään oma tutkimussuunnitelma (kerrotaan oman opinnäytteen sen hetkinen tilanne) ja vertaisarvioidaan (eli opponoidaan) toinen esitelmä. Vertaisarvioinnin tavoite on sekä harjoitella tieteellisen kritiikin antamista että oppia vastaanottamaan kritiikkiä omasta työstä. Tieteellinen kritiikki on tieteentekijöiden vertaisarviointia, jota seminaarissa opetellaan. Tutkijayhteisön vertaisarviointi on tärkeä osa tutkimuksen tekoa; vasta tieteellisen kritiikin läpäiseminen tekee tutkimuksesta tiedettä. Vertaisarvioijan tehtävänä on lukea käsiteltävä työ ja tarkastella sitä kriittisesti. Vertaisarvioijan esittämän kritiikin pitää olla järjestelmällistä ja perusteltua. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että vertaisarvioija perehtyy käsiteltävään työhön muuta ryhmää syvällisemmin ja ottaa vastuun tutkimussuunnitelman käsittelytilanteesta. Oletuksena on, että sen lisäksi, että vertaisarvioija on lukenut työn huolellisesti, hän on myös pohdiskellut työtä laajemmin, esimerkiksi tutustumalla muuhunkin aihepiiriin liittyvään laadukkaaseen kirjallisuuteen kuin tutkimussuunnitelmassa käytettyihin lähteisiin. Vertaisarvioijan tehtävä on myös osoittaa tarkasteltavan työn vahvuudet ja heikkoudet. Vertaisarvioinnin ideana on auttaa työn tekijää kirjoittamaan työnsä entistä paremmin. Hyvä vertaisarvioija kykenee esittämään parannusehdotuksia/ vaihtoehtoisia tapoja tehdä työ. Hän tuo esiin sekä työssä parannuksia vaativien seikkoja että antaa positiivista palautetta. Hyvä vertaisarviointi keskittyy työn objektiiviseen arviointiin, se ei ole ilkeilyä työn heikkouksista tai puutteista eikä liioin mitään sanomatonta myötäilyä. Työn käsittelyn eteneminen Vertaisarvioinnissa kannattaa lähteä liikkeelle kuvailemalla ensin työtä yleisellä tasolla (teoreettinen tausta, lähestymistapa, käsittely, tulokset, kirjoittajan päätelmät, aineisto/käytetty kirjallisuus), josta sitten edetään työn yksityiskohtaisempaan tarkasteluun. Seuraavia kysymyksiä voi käyttää pohjana vertaisarviointia tehtäessä: - Tuleeko opinnäytteen tarkoitus ja näkökulma selvästi ja kiinnostavasti esiin johdantoluvussa? - Onko tutkimusongelma muotoiltu selkeästi? - Soveltuvatko valitut tutkimusmenetelmät tutkimusongelman käsittelyyn? - Onko tutkimussuunnitelma sellainen, että sen avulla päästään asetettuihin tavoitteisiin? - Onko asiat esitetty johdonmukaisesti oikeassa järjestyksessä? - Onko kokonaisuus tasapainoinen ja symmetrinen? Ovatko kaikki luvut ja otsikot tarpeellisia ja oikeilla paikoilla? Ovatko luvut sivumäärällisesti tasapainossa toisiinsa nähden? - Puuttuuko jotakin? Olisiko jostakin asiasta voinut kirjoittaa enemmän? - Ovatko kirjoittajan perustelut pitäviä, riittäviä ja täsmällisiä? - Onko päätelmät esitetty perustellusti ja täsmällisesti? - Mitä työssä olisi voinut tehdä toisin? - Onko lähdeviitteet laadittu oikein? Käykö tekstistä riittävän selkeästi ilmi, milloin kyseessä on lähde ja milloin lähteen tulkinta? 20

21 Liite 3. Lakisääteiset asiat TEKIJÄNOIKEUSKYSYMYKSET OPINNÄYTETYÖSSÄ Tekijänoikeuslain (404/1961) ensimmäisen pykälän mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on yksinoikeus teokseen. Tekijänoikeus syntyy aina teoksen tehneelle fyysiselle henkilölle eli esimerkiksi teoksen opintojensa yhteydessä luoneelle ammattikorkeakoulun opiskelijalle. Ennen opinnäytetyön julkistamista tekijällä on rajoittamaton yksinoikeus määrätä teoksestaan. Julkistamisen jälkeen teos tulee sitaattioikeuden piiriin ja siitä voidaan ottaa lainauksia esimerkiksi toiseen opinnäytetyöhön tai tieteelliseen artikkeliin osana tieteellistä keskustelua. Tilaustutkimuksena tehtyjen opinnäytetöiden tekijänoikeuksista tulee sopia tilaajan kanssa. Ryhmätyönä tehdyn opinnäytetyön tekijänoikeudet ovat tekijöillä yhteisesti eikä yksi tekijä voi määrätä niistä ilman toisten suostumusta. Tekijänoikeus voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain (TekjäL 27 ). Tekijänoikeuden siirtymisestä voidaan siten sopimuksella sopia. Ammattikorkeakoulun opiskelijalle kuuluva tekijänoikeus voi siirtyä ammattikorkeakoululle vain tehdyn sopimuksen nojalla. Osapuolten eli opiskelijan ja ammattikorkeakoulun välillä tehdystä sopimuksesta ja sen tulkinnasta riippuu, mitkä oikeudet ammattikorkeakoululle mahdollisesti siirtyvät ja missä laajuudessa niiden voidaan katsoa siirtyneen. Tekijänoikeus ei suojaa opinnäytetyön sisältämiä tutkimustuloksia tai asiasisältöä sellaisenaan. Mikäli tutkimustulosten, löydösten tms. käyttöä halutaan rajoittaa, esimerkiksi suhteessa työn ohjaajaan tai kilpailullisista syistä, tulee tällaisista rajoituksista sopia. Opetusministeriön päätöksellä kaikki opinnäytetyöt ovat julkisia alkaen. Lisätietoa tekijänoikeuksista: Lisäksi Haarmann, P Tekijänoikeus ja lähioikeudet. Helsinki:Talentum. 3.uud.p. Rajala, K Tutkimuksen tekijänoikeudet. Helsinki:Werner Soderström lakitieto. Ajantasaiset lait löytyvät säädöstietopankista; FINLEX esim. Mallioikeuslaki 221/1971 muutoksineen. Vastuukysymyksistä 1 Tapaturmavakuutus (Laki 1318/2002) Humak on vakuuttanut opiskelijansa myös työelämäjaksojen yhteydessä tapahtuvan tapaturman varalta ja tapaturmakorvaukset maksetaan sen mukaisesti. 2 Vahingonkorvausvastuu (Vahingonkorvauslaki 412/1974) Vahingonkorvausvastuu on sillä, jonka lukuun, hyödyksi tai työjohdolla työskennellään. Työsuhteessa on isännän vastuu. Tahallaan aiheutetusta vahingosta vastaa työntekijä itse. Mikäli opiskelija työskentelee ilman työsuhdetta, vahingonkorvausvastuu on yrityksellä, jolle ja jonka työnjohdon alla opiskelija tekee työtä. 21

22 Liite 4. Opinnäytetyön toimeksiantajan palaute ja kommentit Opiskelija Toimeksiantaja Koulutusohjelma Opinnäytetyön aihe Opinnäytetyön toimeksiantajana annan lausunnon opinnäytetyöstä. Lausunnossa huomioidaan erityisesti opinnäytetyön tavoitteen saavuttaminen, työn ja tulosten käyttökelpoisuus, johtopäätökset, tekijän aktiivisuus opinnäytetyönprosessissa Päiväys ja lausunnon antajan allekirjoitus /

23 Liite 5. Opinnäytetyösopimus SOPIMUS HUMANISTISEN AMMATTIKORKEAKOULUN HANKKEISTETUSTA OPINNÄYTETYÖSTÄ (TYÖ- ELÄMÄLÄHTÖINEN OPINNÄYTE) Opinnäytetyön tilaajan nimi Osoite Puhelin Sähköpostiosoite Opinnäytetyön tekijän / tekijöiden nimi / nimet ja kampus / kampukset Opinnäytetyön nimi (jos tarkka nimi ei ole vielä tiedossa, niin lyhyt kuvaus sisällöstä) Opinnäytetyön ohjaavan yliopettajan tai lehtorin nimi Opinnäytetyön tilausperuste (rastitetaan sopiva vaihtoehto): Työelämä maksaa joko ammattikorkeakoululle tai opiskelijalle työn tekemisestä ja tästä on kirjallisesti sovittu tällä sopimuksella ennen opinnäytetyön aloittamista. Opinnäytetyölle on nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja ja tästä on kirjallisesti sovittu tällä sopimuksella ennen opinnäytetyön aloittamista. Työyhteisön tarkoituksena on alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan ja tästä on kirjallisesti sovittu tällä sopimuksella ennen opinnäytetyön aloittamista. Päiväys / Opinnäytetyön tilaajan edustajan allekirjoitus Opinnäytetyön tekijän/tekijöiden allekirjoitus Lomake palautetaan rehtorin toimistolle. 23

24 Lisäysliite Opinnäytetyösopimukseen Humanistinen ammattikorkeakoulu/ Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 1. Opinnäytetyöstä aiheutuvien kustannusten korvaaminen opinnäytetyön tekijälle 2. Mahdollinen korvaus Humakille 3. Sovimme seuraavia asioita mahdollisesta luottamuksellisesta tausta-aineistosta (sisältääkö opinnäytetyöhankkeeseen luottamuksellista tausta-aineistoa, sen luottamuksellinen käsittely ja julkaisu valmiissa opinnäytetyössä) 4. Tekijänoikeuksista on sovittava kirjallisesti erikseen. 24