Humanistinen ammattikorkeakoulu - Humak. Opinnäytetyöopas: Yhteisöpedagogi Ylempi AMK

Transkriptio

1 Humanistinen ammattikorkeakoulu - Humak Opinnäytetyöopas: Yhteisöpedagogi Ylempi AMK 1

2 Sisällys 1 OPINNÄYTETYÖN LUONNE Ylempien ammattikorkeakoulupintojen tavoitteet Työelämän kehittämistyö Opinnäytetyön yhteistyösopimus Oikeudet opinnäytetyön tuloksiin Opinnäytetyön julkisuus OPINNÄYTETYÖ TYÖSKENTELYPROSESSINA Opinnäytetyön vaiheet Osapuolet ja vastuualueet Opinnäytetyön ohjaus Suunnitelmaseminaari, väliraportointi ja pitchaus Eettiset periaatteet OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMINEN Opinnäytetyön rakenne Asettelu Lähdeviitteet ja lähdeluettelo OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI Arviointikäytäntö Arviointikriteerit Kypsyysnäyte Arvioinnista valittaminen LÄHTEET LIITTEET... 18

3 1. OPINNÄYTE- TYÖN LUONNE 1.1 Ylempien ammattikorkeakoulupintojen tavoitteet Yhteisöpedagogi ylempi AMK -tutkintoon johtava koulutus on 90 opintopistettä. Koulutuksen laajuus opintopisteinä on määritelty valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (1129/2014). Opinnäytetyöopintojen osuus tutkinnosta on 30 opintopistettä. Yhteisöpedagogi ylempi AMK -tutkinnon opintoja säätelee valtioneuvoston asetuksen ohella ammattikorkeakoululaki ( /932) ja Humakin tutkintosääntö. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle 1. laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä; 2. syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä; 3. valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen; 4. hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista /1129, 5.) 1.2 Työelämän kehittämistyö Opinnäytetyö on keskeisen osa ylemmän AMKin koulutusta, ja sen tekeminen tai sitä tukevat opinnot aloitetaan heti opintojen alkuvaiheessa. Opinnäytetyössään opiskelija osoittaa kykynsä yhteisöjen kehittämistä koskevan uuden tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen sekä valmiutensa monialaisen yhteisöjen kehittämistä koskevan tutkimuksellisen tiedon ja ammattikäytäntöjen kehityksen seuraamiseen. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistehtävä tai sovellus, jossa korostuu toimialan työelämän yhteisöjen kehittäminen sekä valmius itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Opinnäytetyö rakentuu ylempään ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa hankittavan osaamisen ja muuhun opinnäytetyöhön liittyvän aineiston sekä omakohtaisen työelämäkokemuksen perustalle. Oman ammatillisen kehittämisen ja tilaajan toiminnan kehittämisen lisäksi opinnäytetyöllä vaikutetaan yleisemmin työelämän ja alueen kehitykseen. Opinnäytetyö on ammatillisesti suuntautunut tutkimuksellinen kehittämistyö, joka sisältää käytännön toteutuksen työelämän ajankohtaisesta kehittämistehtävästä (esim. menetelmänkehitysprosessi, moniammatillinen projektitoiminta, ohjeistus tai projekti), joka raportoidaan. Ylemmän AMK:n opinnäytetyössä painottuu uuden tiedon tuottaminen ja käytettävyyden arvioiminen. Tässä suhteessa ylemmän 3

4 AMKin opinnäytetyö eroaa perustutkinnon olemassa olevan tiedon soveltamiseen painottuvasta opinnäytetyöstä. Ylemmän AMKin opinnäytetyössä tavoitellaan syvällisestä ymmärrystä kehittämiskohteesta; rajauksellisesti siinä pyritään ratkaisemaan tarkasti yksilöity kehittämistehtävä, tavoitteena ei ole pinnalliseksi jäävä laaja-alainen aiheen käsittely. Opinnäytetyöprosessissa korostuu opiskelijan, työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteisöllinen vuorovaikutus aiheenvalinnassa, toteutustavassa ja tavoitteiden asettamisessa. Opinnäytetyö kytkeytyy ammattikorkeakoulun strategiaan ja tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Käytännössä tämä tapahtuu opinnäytetyöprosessin kiinnittymisenä hanketoimintaan profiiliopinnoissa. Opinnäytetyöt ovat osa Humakin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyötä. Opinnäytetyö tehdään pääsääntöisesti yksilötyönä. Pari- tai ryhmätyönä tehdyssä opinnäytetyössä on jokaisen tekijän osuus oltava erotettavissa. Useamman tekijän opinnäytetyössä jokaisen tuotos arvioidaan erikseen. 1.3 Opinnäytetyön yhteistyösopimus Opinnäytetyö on työelämän kehittämistehtävä ja se tehdään tilaustyönä. Opinnäytetyöstä pitää aina olla kirjallinen sopimus kahden sopijaosapuolen välillä. Sopimus tehdään sen jälkeen kun opinnäytetyön aihe (ideapaperi) on hyväksytty. Linkki ideapaperilomakkeeseen ja opinnäytetyön sopimuspohja löytyvät Moodleroomsin toteutuksen Opinnäytetyö 1-3 opintokokonaisuuden opintojaksosta Opinnäytetyö Oikeudet opinnäytetyön tuloksiin Opinnäytetyön tekemisen yhteydessä on otettava huomioon siihen liittyviä lakisääteisiä asioita, esim. erilaiset oikeudet opiskelijan työntuloksiin (ks. liite 3). Tämän lisäksi on otettava huomioon vastuukysymykset tapaturma- ja vahingonkorvausasioissa, joista opiskelija ja toimeksiantaja sopivat erikseen opinnäytetyön yhteistyösopimuksen teon yhteydessä. Opintojen aikana yleisemmin tekijänoikeuksiin perehdytään profiiliopintojen yhteydessä kaikille yhteisellä IPR-verkkokurssilla. 1.5 Opinnäytetyön julkisuus Opinnäytetyö on korkeakoulututkinnon osa, jonka tulee olla avoimesti arvioitavana. Opinnäytetyöstä tulee julkinen sen jälkeen, kun se on oppilaitoksessa hyväksytty. Julkisuudella taataan opinnäytetöiden objektiivinen ja tasapuolinen arviointi. Jos opinnäytetyöhön sisältyy liike- tai ammattisalaisuuksia, nämä luottamukselliset tiedot sijoitetaan varsinaisesta työstä erilliseen tausta-aineistoon, joka jää toimeksiantajan käyttöön. Tästä on erikseen sovittava opinnäytetyön yhteistyösopimuksessa. Humakin opinnäytetyöt tallennetaan kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteiseen opinnäytetyöarkistoon Theseukseen ( Tarkemmat tallennusohjeet annetaan erikseen. 4

5 2. OPINNÄYTETYÖ TYÖSKENTELY- PROSESSINA 2.1 Opinnäytetyön vaiheet Opinnäytetyön aihe voi olla jo valintakoevaiheessa ilmoitettu aihe tai jokin muu aihe. Aiheessa tulee yhdistyä ylemmän AMKn opinnoissa hankittava osaaminen, omakohtainen työelämäkokemus ja Humakin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyö. Oman henkilökohtaisen ammatillisen kehittymisen lisäksi aihetta mietittäessä on arvioitava, miten opinnäytetyö kehittää tilaajan toimintaa ja yleisemmin omaa aluetta ja/tai toimialaa. Lisäksi aihetta valittaessa on tärkeää arvioida tehtävän realistisuutta suhteessa käytettävissä olevaan aikaan ja omiin henkilökohtaisiin resursseihin. Opinnäytetyön tekeminen ja sitä tukevat opinnot alkavat heti opintojen alussa. Kun opinnäytteen aihe on selvillä, se hyväksytetään oppilaitoksessa. Hyväksymispäätös haetaan erillisellä lomakkeella (opinnäytetyön ideapaperi), joka löytyy Moodleroomsista Opintokokonaisuuden Opinnäytetyö 1-3 opintojakson Opinnäytetyö 1 alta. Opinnäytetyön aiheen hyväksyy ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyöprosessin vastaava yhdessä koulutuksen opinnäytetyöohjaajien kanssa. Ideapaperin hyväksynnän yhteydessä opinnäytetyölle nimetään ohjaava opettaja. Opinnäytetyön ideapaperin hyväksymisen jälkeen solmitaan sopimus opinnäytetyön työelämätilaajasta. Kun ideapaperi on hyväksytty ja opinnäytetyölle on nimetty ohjaaja, aloitetaan opinnäytetyön työstäminen. Opinnäytetyötä työstetään sekä itsenäisesti että opinnäytetyön ohjaajan johdolla opinnäytetyöryhmissä, joissa opinnäytetyöstä annetaan vertaispalautetta. Opinnäytteestä ja sen edistymisestä keskustellaan työn ohjaajan kanssa säännöllisesti. Erityisesti työn kriittisissä vaiheissa, kuten esimerkiksi haastattelurungon tai kyselylomakkeen laatiminen, on syytä hakea ohjaajalta vahvistusta omien valintojen osuvuuteen. Kun työn toteutustapa on päätetty, sille laaditaan aikataulu. Aikataulun valmistumisen jälkeen aloitetaan opinnäytetyön suunnitelman työstäminen. Opinnäytetyön suunnitelma käsitellään Opinnäytetyö 1 -opintojaksoon kuuluvassa suunnitelma-seminaarissa. Seminaarityöt palautetaan annettujen ohjeiden mukaan Moodleroomsiin kaksi viikkoa ennen seminaaria. Opinnäytetyösuunnitelmasta sekä sen vertaisarvioinnista on olemassa erilliset ohjeet. (Liitteet 1-2.) Opinnäytetyöryhmätyöskentelyn tukena voidaan käyttää oppilaitoksen tarjoamia virtuaalisia keskustelufoorumeita (esim. Moodleroomsin suljetut ryhmät). Suunnitelmaseminaarin jälkeen seuraa Opinnäytetyö 2 -opintojaksoon kuuluva väliraportointi. Väliraportit toimitetaan annettujen ohjeiden mukaisesti Moodleroomsiin. Väliraportoinnin jälkeen opinnäytteen työstöä valmiiksi opinnäytetyöksi jatketaan saadun palautteen perusteella itsenäisesti, yhteistyössä opinnäytetyöohjaajan kanssa ja opinnäytetyöryhmissä. Valmis tai lähes valmis opinnäytetyö toimitetaan ohjaajalle tarkastuslukuun etukäteen annettuna ajankohtana. Ohjaaja antaa työstä ohjauspalautteen, jonka antamisen yhteydessä ohjaaja päättää työn ottamisesta lopulliseen arviointiin seuraavana opinnäytetöiden palautusajankohtana tai palauttamisesta opiskelijalle täydennettäväksi. Tarkempi ohjeistus opinnäytetyöprosessin etenemisestä tarkastusluvusta työn arviointiin jättämiseen annetaan erikseen. 5

6 ALOITUS/IDEAPAPERI ohjaajan nimeäminen/ohjaus, linkitys TKI-toimintaan, sopimuksenteko tilaajan kanssa SUUNNITELMASEMINAARI SUUNNITTELUVAIHE suunnitelman laadinta, yhteistyö ohjaajan ja tilaajan kanssa Seuraavan työvaiheen suunnittelu seminaaripalautteen pohjalta VÄLIRAPORTOINTI TOTEUTUSVAIHE tiedon keruu, aineiston hankinta, yhteistyö ohjaajan ja tilaajan kanssa Seuraavan työvaiheen suunnittelu palautteen pohjalta OPINNÄYTETYÖN LÄHES VALMIIN VERSION ESITTELY PITCHAAMALLA JATKOTOTEUTUSVAIHE analyysi, yhteistyö ohjaajan ja tilaajan kanssa Opinnäytetyön viimeistely ohjaajan palautteen pohjalta OPINNÄYTETYÖN VASTAANOTTO TYÖELÄMÄSSÄ ARVIOINTI JA VALMISTUMINEN kypsyysnäyte, Urkund, Theseus, tarkastus Kuvio 1. Opinnäytetyöprosessi. Kuviossa on tiivistetysti esitetty opinnäytetyöprosessin tavalliset vaiheet ja prosessissa syntyvät tuotokset. Opinnäytetyön arvioitsijoille (2 hlöä) opinnäytetyö toimitetaan sähköisesti opinnäytetyöprosessin vastaavan ohjeiden mukaisesti. Opinnäytetyön sähköisen palautuksen yhdessä opinnäytetyö käytetään plagioinnin tunnistus- ja esto-ohjelma URKUNDissa. Opinnäytetyö arvioidaan asteilla 1 5. Opinnäytetyöstä annetaan numeraalinen arviointi sekä lyhyt sanallinen palaute. Ohjaajan annettua luvan jättää opinnäytetyö tarkastukseen opiskelija laatii opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte laaditaan mediatiedotteen muotoon ja se kirjoitetaan äidinkielellä, mikäli opiskelijan äidinkieli on suomi tai ruotsi. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, ohjaaja päättää kypsyysnäytteen kielen. 6

7 Mediatiedote toimitetaan ohjaajalle annetun aikataulun mukaisesti. Tiedote arvioidaan sisällön ja suomen kielen osalta. Mediatiedotteen laatimisen yhteydessä tehdään lyhyt maksimissaan 3 minuutin pitchausvideo opinnäytetyöstä. 2.2 Osapuolet ja vastuualueet Opinnäytetyö on ohjattu ammatillinen kehittämistyö, jossa opetellaan tutkimuksellista kehittämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija opettelee tutkimuspohjaiseen tietoon perustuvaa menetelmällisesti validia kehittämistä työskentelemällä itsenäisesti, mutta hänellä on tukenaan työn ohjaaja ja muut tutkinto-opiskelijat, jotka antavat vertaispalautetta, sekä työelämäohjaaja. Opiskelijan vastuualueet: hankkia ja hyväksyttää opinnäytetyön aihe osallistua työn tilaajan ja oppilaitoksen kanssa tehtävän opinnäytetyön tilaussopimuksen tekoon esitellä valmis työ tilaajalle opinnäytetyöprosessin eteneminen opetussuunnitelman mukaisesti, oman opinnäytteen aikataulutus: suunnitelman laadinta, suunnitelmaseminaariin osallistuminen ja vertaiskommentointi, väliraportin ja opinnäytetyön käsikirjoitusversion palautus ohjeiden mukaisesti ajallaan, kypsyysnäytteen kirjoittaminen, opinnäytetyön esittely ja valmiin opinnäytteen jättö arvioitavaksi sekä opinnäytteensä mahdollisen linkitysluvan antaminen ammattikorkeakoulujen yhteiseen opinnäytetyötietokantaan Theseukseen). pitää yhteyttä opinnäytetyön ohjaajaan ja tilaajaan sekä neuvotella heidän kanssaan mahdollisista muutoksista. Ohjaajan vastuualueet: varmistaa, että työn aihe ja tavoitteet ovat sellaisia, että ne tukevat työelämää ja toimiala- tai aluekehitystä sekä vastaavat tutkinnon opinnäytetyölle asetettuja vaatimuksia allekirjoittaa opinnäytetyösopimus ohjaa opinnäytetyöprosessia, tukee työn ongelmakohdissa ja mahdollisissa työn tekemiseen liittyvissä eettisissä pulmatilanteissa arvioi mediatiedotteen muotoon laadittavan kypsyysnäytteen sisällön päättää opinnäytetyö ottamisesta arvioitavaksi vastaa arvioinnista kakkosarvioitsijana sekä arviointipalautteen antamisesta opiskelijalle yhdessä toisen työlle nimetyn arvioitsijan (ykkösarvioitsija) kanssa. Opinnäytetyöntilaajan vastuualueet: tekee sopimuksen opinnäytetyön tilaamisesta oppilaitoksen ja opiskelijan kanssa osallistuu työn tavoitteiden määrittelyyn opiskelijan kanssa vastaa työn toteuttamismahdollisuuksista tilaajayrityksessä tai -yhteisössä nimeää työelämän edustajan, joka toimii opinnäytetyöprosessissa asiantuntijakommentaattorina eli työelämäohjaajana. Opinnäytetyön arvioi kaksi oppilaitoksen opetushenkilöstöön kuuluvaa arvioijaa. Heistä toinen on oppilaitoksessa toimiva yliopettaja tai lehtori, jonka osaamisalueeseen arvioitava opinnäyte kuuluu, ja toinen opinnäytetyön ohjaaja. 2.3 Opinnäytetyön ohjaus Opinnäytetyön aikatauluista ja ohjaustavoista, sovitaan opintojen alkaessa. Opiskelijan tulee toimittaa ohjaajalleen luettavaksi opinnäytetyön osio tai sen luonnos hyvissä ajoin ennen ohjausta. Kun materiaali 7

8 on toimitettu etukäteen ja ohjaajalla on ollut mahdollisuus perehtyä tekstiin ennen ohjaustapahtumaa, opiskelija saa harkitumpaa ja perusteellisempaa palautetta kuin jos kommentointi tapahtuisi spontaanisti. Opinnäytetyötekstin kirjoittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 2.4 Suunnitelmaseminaari, väliraportointi ja pitchaus Opinnäytettä työstetään itsenäisen ja pienryhmätyöskentelyn ohessa myös suunnitelmaseminaarissa ja väliraportoinnin yhteydessä. Valmis opinnäytetyö esitellään pitchaamalla (ns. hissipuhe). Seminaareihin ja väliraportointiin osallistuminen on pakollista. Suunnitelmaseminaari toteutetaan verkkoseminaarina oman ohjaajan vetämässä opinnäytetyöryhmässä. Opiskelija esittelee seminaarissa oman opinnäytteensä tutkimus- tai toimintasuunnitelman, ja vastaa sekä suunnitelman vertaisarvioijaksi nimetyn ryhmänsä opiskelijan esittämiin kysymyksiin että seminaaria vetävän opettajan ja muiden ryhmäläisten kommentteihin. Hän vertaisarvioi yhden ryhmänsä opiskelijan suunnitelman ja osallistuu ryhmänsä muiden opiskelijoiden suunnitelmien käsittelyyn. Suunnitelmaseminaarin tarkoituksena on varmistaa vertaisarvioinnin ja -palautteen saamisen toteutuminen, vahvistaa asiantuntijatyölle ominaisia ryhmä- ja verkostotyöskentelytaitoja, varmistaa suunnitelman toteutuskelpoisuus ja realistisuus sekä auttaa suunnitelman tekijää hiomaan työtään mahdollisimman hyväksi. Verkkovälitteiseen väliraportointiin opiskelija valmistaa enintään 5 minuuttia kestävän videon, jossa hän esittelee jonkin opinnäytetyöstään valitsemansa teeman/osan. Väliraportoinnissa käytettävän videon formaatti on vapaamuotoinen (so. video voidaan toteuttaa kännykällä, Ipadilla, CU-tallenteena tai videokameralla) ja siinä voidaan käyttää vapaasti erilaisia tehokeinoja ja luovuutta. Video palautetaan Moodleroomsin Opinnäytetyö 1-3 opintokokonaisuuden opintojakson Opinnäytetyö 2 osion Väliraportointi palautusalueelle. Oman videon tekemisen lisäksi opiskelija kommentoi verkossa vähintään kahden muun opiskelijan videoita. Tarkemmat suoritusohjeet annetaan Moodleroomsissa. Väliraportoinnin tarkoituksena on tukea käsikirjoituksen lopputyöstöä valmiiksi opinnäytteeksi sekä varmistaa opinnäytetyöskentelyn pysyminen aikataulussa ja muotoutuminen opinnäytetyöltä vaadittavien kriteerien mukaiseksi. Opinnäytetyöprosessin lopussa opiskelija esittelee valmiin opinnäytetyönsä. Esittely tapahtuu 3MT eli Three Minute Thesis -formaatin mukaisesti siten, että opiskelija pitchaa eli esittelee opinnäytetyönsä mahdollisimman kiinnostavasti kolmessa minuutissa. Esityksen tukena voi olla yksi powerpoint dia. Esitys videoidaan. Videoinnissa voidaan hyödyntää oppilaitoksen kameraa ja taustakankaalla varustettua luokkaa. Videot kootaan oppilaitoksen sähköiselle alustalle, jonka linkin opiskelija voi jakaa työnsä kohderyhmälle. Opiskelija voi valmistumisensa jälkeen käyttää videota oman työnsä tulosten markkinoinnissa ja jalkauttamisessa. Videossa noudatetaan 3MT eli Three Minute Thesis formaatin ohjeistusta: videolla on sallittua käyttää yhtä (1) PowerPoint diaa videoon ei ole sallittua lisätä ääntä tai muita sähköistä mediaa videolla tulee esiintyä normaalissa asussa (ei teatteripuvustusta tms.) videolla tulee esiintyä ilman lisävälineitä (ei laitteita, tavaroita tms.) esityksen tulee olla puhuttua puhetta (so. ei runoja, räppiä tai laulua tms.) esitys pidetään paikallaan seisten videon maksimi kesto on 3 minuuttia 2.5 Eettiset periaatteet Opinnäytetyön tekijää ohjaavat tutkimuksenteon yleiset eettiset periaatteet. Näihin kuuluu nk. hyvän tieteellisen käytännön eli HTK-ohjeen ( noudattaminen. Tämä tarkoittaa rehellisyyteen, huolellisuuteen ja tarkkuuteen pyrkivien toimintatapojen noudattamista. Tekijän on myös käytettävä eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointime- 8

9 netelmiä sekä avoimuutta tulosten julkaisussa. Hänen tulee ottaa huomioon asianmukaisesti muiden tutkijoiden työtä ja saavutuksia sekä suorittaa tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja raportointi tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaan. Tutkimuksen taustalla vaikuttavat rahoituslähteet ja sidonnaisuudet tulee myös ilmoittaa. Opinnäytetyön laatimisessa on noudatettava tieteelliselle kirjoittamiselle asetettuja eettisiä periaatteita. Kirjallisuusviitteitä tulee käyttää eettisesti oikealla tavalla. Käytetyt lähteet tulee ilmaista sekä itse tekstissä että lähdeluettelossa. Tekstissä viitteet ohjaavat lukijaa työn lopussa olevaan lähdeluetteloon, josta lukija saa tarkemmat bibliografiset tiedot. Tekstiviitteiden ja lähdeluettelon tulee vastata toisiaan. Kirjallisuuden harkittu valinta, huolellinen tulkinta ja lähdeviitteiden tarkka merkitseminen ovat osa huolellista tutkimuksentekoa. Opinnäytetöiden eettisyyttä varmistetaan myös Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettisillä suosituksilla. Dokumentti on tarkoitettu ohjaajien ja opiskelijoiden muistilistaksi eettisiin seikkoihin. Suositukset löytyvät opintokokonaisuuden Opinnäytetyö 1-3 osiosta Ohjeita. Humak kuuluu pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteiden eettiseen toimikuntaan ( Lisäksi Humak on organisaationa sitoutunut TENKin tutkimusetiikan tukihenkilöjärjestelmään. 9

10 3. OPINNÄYTE- TYÖN KIRJOITTAMINEN 3.1 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyöraportti koostuu seuraavista osista: kansilehti suomenkielinen tiivistelmä englanninkielinen tiivistelmä eli abstrakti sisällysluettelo johdanto käsittely päätelmät lähdeluettelo liitteet Opinnäytetyön kansilehdelle merkitään työn nimi, tekijän nimi, tieto siitä, että työ on Humanistisen ammattikorkeakoulun opinnäyte, jossa tutkintonimike on yhteisöpedagogi ylempi AMK. Lisäksi kansilehdelle merkitään opinnäytteen jättövuosi ja kuukausi. Tiivistelmä esitellään lyhyesti työn tavoitteet, kehittämistehtävä, menetelmät ja tärkeimmät tulokset. Tiivistelmä on itsenäinen kokonaisuus, jonka lukemalla työtä tuntematon lukija saa selkeän käsityksen työstä. Johdanto vie lukijan tutkimuksellisen kehittämistehtävän äärelle. Johdannossa herätetään lukijan kiinnostus, kerrotaan työn keskeinen idea, kehittämistehtävä ja sen selvittämisen merkittävyys, tavoitteet, prosessin kulku ja tilaaja. Lisäksi johdannossa esitellään lyhyesti työn aineisto, teoreettinen viitekehys, käsitteet ja menetelmät. Johdannon pituus vaihtelee, mutta suosituspituus on 3-5 sivua. Käsittelyluvuissa syvennetään lukijan tietämystä johdannossa avatusta kehittämistehtävästä, kehittämisprosessista ja tuloksista. Käsittelyosassa kirjoittaja keskustelee teorian ja empiirisen aineistonsa kanssa. Hyvä käsittelylukujen määrä on 3-5 päälukua. Päälukujen alle sijoitetaan alalukuja. Suositeltava otsikkotasojen määrä on 2-3. Liian monipuolinen otsikkorakenne pirstaloittaa tekstiä ja tekee kokonaisuuksien hahmottamisesta lukijalle työlästä. Jaettaessa lukuja pienempiin osiin, alalukuja on oltava vähintään kaksi, esimerkiksi (2.1 ja 2.2). Viimeisen numeron jälkeen ei tule pistettä. Lukujen pituus vaihtelee, ohjeellinen pääluvun pituus on 5-10 sivuun, alaluvun ohjeellinen pituus on 1-2 sivua. Päätelmäluvun otsikko voi olla esim. Yhteenveto, Tulokset ja kehittämissuositukset tai Pohdinta. Siinä kootaan tärkeimmät tulokset ja esitetään kehittämistehtävän ratkaisu. Luvussa voi myös arvioida oman työn onnistumista. Loppupäätelmissä ei esitetä enää uusia asioita tai argumentteja vaan vedetään yhteen edellä esitettyjä havaintoja ja päätelmiä. Päätelmäluvussa ei käytetä alalukuja eikä enää viitata toisiin julkaisuihin. Hyvä loppupäättely sulkee kehittämisen ympyrän ja nostaa esiin uuden jatkotyön teeman. Luvun ohjeellinen pituus on 2-5 sivua. Liitteisiin laitetaan mahdolliset työn toiminnalliseen osuuteen (produktiin) liittyvät tai sen kuluessa syntyneet produktia kuvaavat dokumentit. 10

11 3.2 Asettelu Opinnäytetyön teksti kirjoitetaan puhtaaksi tekstinkäsittelyohjelmalla seuraavien ohjeiden mukaisesti: ylä- ja alamarginaali 2,5 cm vasen marginaali 3 cm ja oikea marginaali 2 cm riviväli 1,5 kirjasinlaji Arial, kirjasin koko 12 tekstikappaleet tavutetaan ja molemmat reunat tasataan kappaleet erotetaan toisistaan jättämällä niiden väliin yksi tyhjä rivi tekstissä käytetään sivunumerointia, joka merkitään sivun oikeaan ylälaitaan. Sivujen numerointi aloitetaan johdannon ensimmäistä sivua seuraavasta sivusta, esim. jos työssä on kansilehti, tiivistelmät (kaksi sivua), yksisivuinen sisällysluettelo ja johdantoluku alkaa sivulta viisi, niin näiden viiden ensimmäisen sivun numerot eivät tule näkyviin vaan ensimmäinen näkyvä sivunumeroa on kuusi. Numerointia jatketaan juoksevana myös lähdeluettelon ja liitteiden läpi. lyhyt suora lainaus (max 3 riviä) merkitään lainausmerkkien sisään, sitä ei kursivoida. Pitkä suora lainaus (neljä riviä tai pidempi) sisennetään sarkaimen verran vasemmasta reunasta. Pitkässä lainauksessa ei siis käytetä lainausmerkkiä eikä lainausta kursivoida. lähdeluettelo ja liitteet aloitetaan aina omalta sivulta Opinnäytetyön mallisivut löytyvät HumakWikin linkistä Opiskelu -> YAMK koostesivu. 3.3 Lähdeviitteet ja lähdeluettelo Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytteessä noudatetaan tieteellisen kirjoittamisen perussääntöjä. Työssä käytetyt lähteet ilmoitetaan tekstin sisäisinä lähdeviitteinä ja lähteet kootaan lähdeluetteloksi työn loppuun. Seuraavilla sivuilla on esitelty lähteiden merkitsemisen perussäännöt. Yksityiskohtaisempaa ohjeistusta löytyy esimerkiksi teoksesta Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula Tutkija ja kirjoita. Helsinki: Tammi. TEKSTIVIITTEET a) Yksi tekijä Tekstiviitteessä mainitaan tekijän sukunimi, julkaisuvuosi ja sen sivun sivunumero tai sivunumerot, joilta ajatus on otettu. Tekstiviite sijoitetaan sulkeisiin: (Heikkinen 1998, 123). b) Jos teoksella on tekijöitä enemmän kuin kaksi tekstiviitteessä mainitaan ensimmäisen kerran viitattaessa kaikki kirjoittajat: (Heikkinen, Tolonen, Moilanen & Seppänen 1998, 123). Seuraavilla kerroilla riittää, kun mainitaan ensimmäinen nimi ym.: (Heikkinen ym. 1998, 123). c) Haastatteluihin viitattaessa viite päättyy vuosilukuun: (Heikkinen 1998). Kun lainataan haastateltavan ajatuksia, tekstiviitteeseen tulee luonnollisesti haastateltavan nimi. d) Jos samalta tekijältä on useampia samana vuonna julkaistuja teoksia, artikkeleita tms., eri kirjoitukset erotetaan toisistaan tekstiviitteissä ja lähdeluettelossa lisäämällä julkaisuvuoden loppuun aakkosjärjestyksessä pieni kirjain, jonka eteen ei tule välilyöntiä: (Heikkinen 1998a, 123), (Heikkinen 1998b, 10) jne. e) Viitattaessa useamman kerran peräkkäin samaan lähteeseen ensimmäisellä kerralla tekstiviitteeseen tulee tekijä, vuosi ja sivut: (Heikkinen 1998, ). Jatkossa riittää viittaus edellä mainittuun teokseen (emt.) ja sivut, joihin tekstissä viitataan: (emt., ). HUOMAA! sivunumeroita erottava viiva on ajatusviiva (löytyy Wordin alasvetovalikosta Lisää kohdasta Merkki), ei väliviiva. e) Jos lähteestä ei löydy tekijää, viitteeseen merkitään julkaisun, yrityksen tai sivuston ylläpitäjän nimi sekä vuosiluku ja sivut, mikäli ne löytyvät lähteestä. 11

12 Elektronisiin lähteisiin viitattaessa noudatetaan tekstiviitettä kirjattaessa samoja periaatteita kuin edellä on esitetty. LÄHDELUETTELO a) Lähdeluettelosta käyvät ilmi kaikki ne lähteet, joihin tekstissä on viitattu. Lähdeluettelo otsikoidaan sanalla LÄHTEET. Se ei ole enää numeroitu luku. Käytettyjen lähteiden tulee olla työn kannalta olennaisia; lähdeluettelosta lukija näkee nopeasti, millaiseen aineistoon työ perustuu. b) Lähteet ryhmitellään luettelossa julkaistuihin ja julkaisemattomiin. Julkaistuja lähteitä ovat teokset, artikkelit, komiteamietinnöt, lait, asetukset, sarjajulkaisut ja televisiossa tai radiossa esitetyt ohjelmat. Julkaisemattomia lähteitä ovat opinnäytetyöt, haastattelut ja luentomuistiinpanot. Perussäännöt: Lähdeviitteen ensimmäinen osa on sama kuin tekstiviitteessäkin käytetty eli tekijän sukunimi. Lähdeluetteloon merkitään sukunimen jälkeen etunimi. Jos tekijä on kustantaja, organisaatio tms. ja henkilötekijää ei ole, tulee lähdeluetteloon otsikko, viitteen muoto on tällöin Otsikko. Vuosi. Julkaisija. Kustannuspaikka: kustantaja. Julkaisuvuosi merkitään heti tekijän nimen jälkeen: Heikkinen, Heikki Mikäli julkaisuvuotta ei tiedetä, käytetään lyhennettä n.d. (no date): Heikkinen, Heikki N.d. Julkaisuvuoden jälkeen mainitaan teoksen nimi: Heikkinen, Heikki Rooman nousu ja tuho. Lähteiden merkitsemistavat lähdeluettelossa Kirjoista merkitään tekijä, julkaisuvuosi, teoksen nimi, monesko painos, kustannuspaikka (siis ei painopaikka) ja kustantaja: Heikkinen, Heikki Rooman nousu ja tuho (5. painos). Porvoo: WSOY. Jos tekijöitä on useampia, kaikki mainitaan samassa järjestyksessä kuin ne ovat teoksessakin: Heikkinen, Heikki & Tolonen, Taisto & Moilanen, Matti Roomalaiset (8. painos). Porvoo: WSOY. Kokoomateoksista lähdeluettelosta löytyy tekstiviitettä vastaava nimi ja vuosiluku: Moilanen, Matti Rajakahakat Rooman imperiumin harmina. Teoksessa Heikkinen, Heikki (toim.) Rooman valtakunta. Porvoo: WSOY, Mikäli kysymyksessä on käännösteos, nykyisten tekijänoikeussäännösten mukaan mainitaan suomentajan koko nimi: Heikenberg, Hans Rooma, suom. Heikkinen, Heikki. Porvoo: WSOY. Lehtiartikkelit merkitään lähteisiin sijoittamalla ensin tekijän nimi, vuosiluku, artikkelin nimi, julkaisu, julkaisun numero, vuosikerran (volyymin) numero ja sivut, joilta artikkeli löytyy: Heikkinen, Heikki Suomalaisen ja gallialaisen syrjäytymisprosessin samankaltaisuus. Sosiaaliturva 10/1998, Opinnäytetöihin viitattaessa kerrotaan tekijän ja työn nimen ja vuosiluvun lisäksi myös se, millaisesta opinnäytteestä on kysymys ja missä se on tehty: Heikkinen, Heikki Gallialaisten perusterveydenhuollon haasteet. Opinnäytetyö. Susirajaopisto. Yliopistollisista opinnäytteistä mainitaan, minkä asteisesta työstä on kysymys: Heikkinen, Heikki Luonnonparannusmenetelmien problematiikkaa Rooman imperiumin ajalla. Pro gradu tutkielma. Hoitotieteen laitos. Tampereen yliopisto. Haastatteluista mainitaan ensin haastateltava, haastateltavan ammatti/asema ja koulutus, haastatteluaika ja -paikka sekä haastattelija: Heikkinen, Heikki. Roomalaisen oikeuden apulaisprofessori, OTT. Huhtikuu Helsinki. Tolonen, Toimi. 12

13 Elektronisiin lähteisiin (www-sivut ja sähköposti) viitattaessa noudatetaan lähteen tunnistetietoja kirjattaessa samoja periaatteita kuin edellä on esitetty, paitsi että perinteisiin tietoihin (mm. tekijä, nimeke, julkaisija) lisätään julkaisutyyppi ja viittauksen ajankohta. Esimerkiksi www-muotoisen elektronisen lähteen lähdemerkintä on seuraavanlainen: Hintikka, Kari Tieto neljäs tuotannontekijä. Viitattu Tekstin sisäisessä viitteessä edellä mainittu lähde merkitään totuttuun tapaan: (Hintikka 1994). Sähköpostin lähdemerkintä on seuraavanlainen: Heikkinen, Heikki Uudet tuotannon tekijät, luentomateriaali. Viitattu Tekstin sisäi-sessä viitteessä edellä mainittu lähde merkitään totuttuun tapaan: (Heikkinen 2000). Videon, CD-ROM:n ja ääninauhan lähdemerkintöihin kirjataan videon, CD-ROM:n ja ääninauhan tekijä(t), tuotantovuosi, nimeke, julkaisupaikka ja julkaisija. Esimerkiksi videon lähdemerkintä on seuraavanlainen: Heikkinen, Heikki Nykytanssin muodot. (Video.) Helsinki: VideoTuottajat. Tekstin sisäisessä viitteessä edellä mainittu lähde merkitään totuttuun tapaan: (Heikkinen 2001). 13

14 4. OPINNÄYTE- TYÖN ARVIOINTI 4.1 Arviointikäytäntö Opinnäyte arvioidaan asteikolla: kiitettävä (5) hyvä (4 tai 3) tyydyttävä (2 tai 1) 4.2 Arviointikriteerit Opinnäytteen arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin osa-alueisiin: 1. Aiheenvalinta, ja tietoperusta (paino-arvo 25%). 2. Valittujen menetelmien tarkoituksenmukaisuus ja menetelmällinen osaaminen, kehittämisprosessin hallinta ja eettisyys (painoarvo 30%). 3. Opinnäytetyön tulosten ja päätelmien perustelujen selkeys, teoreettinen perusteltavuus jas johdonmukaisuus sekä tiedon hyödynnettävyys ja valmiiden sovellusten esittäminen (painoarvo 30%). 4. Raportointi, tieteellisen kirjallisen esitystavan sujuvuus, lähteiden käytön ja lähdemerkintöjen virheettömyys sekä oikeakielisyys (painoarvo 15%). 14

15 Arviointikriteerit Tyydyttävä 1-2 Hyvä 3-4 Kiitettävä 5 Aihe ja tietoperusta Aihe on tavanomainen, se ei ole merkittävä työelämän tai ammattialan kehittämisen kannalta. Aiheen hallinnassa, rajauksessa ja/tai jäsentelyssä on puutteita. Teoriapohja on puutteellinen ja/tai lähteiden käyttö/valinta on perustelematonta tai siinä on puutteita. Keskeiset käsitteet ja/tai niiden keskinäiset suhteet jäävät epäselviksi. Aihe on merkittävä työelämän tai ammattialan kehittämisen kannalta. Aihe on hyvin rajattu, kehittämistehtävä on määritelty selkeästi ja perustellusti. Teoriapohja on rakennettu hyvin ja lähteiden käyttö on asianmukaista. Keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet on määritelty selkeästi. Aihe osoittaa luovuutta ja kykyä ennakoida työelämän tai ammattialan kehittämistarpeita. Aihe on erittäin hyvin rajattu, kehittämistehtävä on määritelty yksityiskohtaisesti ja taitavasti perustellen. Teoriapohja vakuuttava, aiheeseen liittyvä teoreettisen keskustelun tuntemus on laaja. Lähteiden käyttö asianmukaista ja monipuolista. Käsitteet ja niiden väliset suhteet on määritelty selkeästi ja havainnollistavasti. Toteutus Menetelmävalinnat eivät ole tarkoituksenmukaisia ja perusteltuja ja/tai niitä on hallinnassa on puutteita. Kehittämisprosessin luotettavuudessa ja/tai eettisyydessä on puutteita. Menetelmävalinnat olisivat voineet olla perustellumpia ja johdonmukaisempia suhteessa kehittämistehtävään. Kehittämisprosessissa näkyy suunnitelmallisuus ja prosessi on luotettava. Kehittämisprosessissa näkyy eettinen harkinta. Menetelmävalinnat ovat perusteltuja, tarkoituksenmukaisia ja innovatiivisia. Kehittämisprosessi on hyvin suunniteltu, hallittu ja luotettava. Kehittämisprosessi on eettisesti huolellisesti harkittu alusta loppuun Tulokset Kehittämistehtävä jää osin ratkaisematta tai tulokset eivät perustellusti nouse kehittämisprosessista. Pohdinta ja päätelmät ovat vähäisiä, tulosten yhteys teoriapohjaan jää epäselväksi, tuloksilla ei ole mainittavaa teoreettista arvoa tai merkitystä ammattialan kehittämiselle. Tulosten sovellettavuuden ja kehittämissuositusten pohdinta on vähäistä. Kehittämistehtävä tulee suurimmaksi osaksi ratkaistua. Tulokset nousevat kehittämisprosessista. Pohdinta ja päätelmät ovat riittäviä. Tulosten yhteys teoriapohjaan on selkeä. Tulokset ovat teoreettisesti tai ammattialan kehittämisen kannalta kiinnostavia. Erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin esitetään vaihtoehtoja ja kehittämissuosituksia. Kehittämistehtävä tulee kokonaan ratkaistua. Tulokset nousevat argumentoidusti kehittämisprosessista. Pohdintaa ja päätelmiä on tehty kattavasti. Tulosten yhteys teoriapohjaan on vahva. Tuloksilla on teoreettista arvoa tai merkittäviä ammattialan kehitykselle. Erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin esitetään innovatiivisia vaihtoehtoja ja kehittämissuosituksia. 15

16 Raportointi Opinnäytetyön rakenne on epäjohdonmukainen, työn punainen lanka katkeilee. Lähdeviittaustekniikassa on puutteita. Kieliasussa ja ulkoasussa on puutteita. Kuvien, kuvioiden ja taulukoiden toteutus on heikkolaatuinen. Visuaalinen materiaali ei tue tekstiä. Opinnäytetyön rakenne on selkeä, johdonmukainen ja tasapainoinen. Työn punainen lanka kulkee läpi työn. Lähdeviittaustekniikka on ohjeiden mukaista. Kieliasu ja ulkoasu ovat moitteettomia. Kuvat, kuviot ja taulukot on toteutettu hyvin, ja ne tukevat tekstiä. Opinnäytetyö on rakenteeltaan erittäin selkeä, johdonmukainen ja tasapainoinen. Työn punainen lanka kulkee vahvana läpi työn. Lähdeviittaustekniikka on virheetöntä. Kieliasu ja ulkoasu ovat erinomaisia. Kuvat, kuviot ja taulukot on toteutettu korkealaatuisesti, ja ne vievät tekstiä eteenpäin. 4.3 Kypsyysnäyte Kypsyysnäyte on mediatiedotteen muotoon laadittava kirjoitelma, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytetyönsä aihealueeseen ja suomen tai ruotsin kielen taitonsa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan ohjaajan annettua luvan jättää opinnäytetyö arvioitavaksi. Mediatiedotteen muotoinen kypsyysnäyte on 1 sivun mittainen, ja sen kohdejoukkona ovat saman alan asiantuntijat. Tiedote palautetaan opinnäytetyövastaavan antamien ohjeiden ja aikataulun mukaisesti, ja tarkastetaan asiasisällön ja kielen osalta. Kypsyysnäyte arvioidaan arvosanoilla hyväksytty tai hylätty. 4.4 Arvioinnista valittaminen Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen saamaansa arvosanaan, hän voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Oikaisupyyntöä tehtäessä menetellään seuraavasti: 1. Opiskelija pyytää oikaisua opinnäytetyönsä arvioinnista joko kirjallisesti tai suullisesti. Oikaisupyyntö tehdään opinnäytetyön arvioinnista vastaavalle henkilölle 14 päivän kuluessa siitä, kun opinnäytetyön kirjallinen arviointi on annettu opiskelijalle tiedoksi. 2. Jos opiskelija on tyytymätön saamaansa oikaisupyyntöpäätökseen, hän hakee toista oikaisua kirjallisesti Humakin tutkintolautakunnalta. Kirjallinen pyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun edellinen oikaisupyyntöpäätös on saatettu opiskelijan tietoon. Oikaisupyynnössä on yksilöitävä oikaisupyynnön kohde ja esitettävä perustelut oikaisulle. Tutkintolautakunnalle voidaan myös toimittaa seuraavat liitteet: jäljennöksen arvioidusta opintosuorituksesta, sikäli kun kysymys on kirjallisesta suorituksesta arvioinnin perustelut mahdolliset muut asiakirjat, joihin opiskelija haluaa oikaisupyynnössä vedota yhteystiedot mahdollisesti tarvittavia lisäselvityksiä varten sekä osoitteen, johon tutkintolautakunnan päätös toimitetaan. 3. Humakin tutkintolautakunta käsittelee oikaisupyyntöä tutkintolautakunnan puheenjohtajan valmistelemana. Tutkintolautakunta ei arvioi opinnäytetyö uudelleen, sen tehtävä on ottaa kantaa arvioinnin perusteluiden oikeellisuudesta. Lautakunnalla ei ole käsittelyaikataulua. Lautakunta toimittaa tiedon päätöksestään opiskelijalle. 16

17 LÄHTEET [esimerkki lähdeluettelosta] Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Jyväskylä: PS-Kustannus. Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Jyväskylä: PS-Kustannus. Hakala, Juha T Opinnäytetyöopas ammattikorkeakouluille. Helsinki: Gaudeamus. Hakkarainen, Kai & Lonka, Kirsti & Lipponen, Lasse Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Helsinki: WSOY. Hakkarainen, Kai & Lonka, Kirsti & Lipponen, Lasse Tutkiva oppiminen: järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki: WSOY. Heikkinen, Hannu & Huttunen, Rauno & Moilanen, Pentti (toim.) Siinä tutkija missä tekijä: Toimintatutkimuksen piirteitä ja näkökulmia. Jyväskylä: Atena. Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Jokinen, Pertti & Hietala, Risto Määrällisiä tarinoita. Monimuuttujamenetelmien käyttö ja tulkinta. Helsinki: WSOY. Kinnunen, Merja & Löytty, Olli (toim.) Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino. Kniivilä, Sonja & Lindblom-Ylänne, Sari & Mäntynen, Anne Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. Helsinki: WSOY. Kotila, Hannu & Mutanen, Arto Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu. Helsinki: Edita. Kuula, Arja 2006.Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere: Vastapaino. Laine, Markus & Bamberg, Jarkko & Jokinen, Pekka Tapaustutkimuksen taito. Helsinki: Gaudeamus. Nummenmaa, Lauri Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Helsinki: Tammi. Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikorkeakouluissa. Suosituksia opinnäytetyötä ohjaaville Oulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja opetusministeriö. Viitattu fi/opinnaytehanke/docs/paatos/opinnaytetyon_laadun_tekijat.pdf. Syrjäläinen, Eija & Eronen, Ari & Värri, Veli-Matti (toim.) Avauksia laadullisen tutkimuksen analyysiin. Tampere: Tampere University Press. Tietosuojavaltuutetun toimisto Hyvä tietää. Opinnäytetyöt ja tietosuoja. 2/2004. Viitattu Tutkimuseettinen neuvottelukunta Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Viitattu Ohjeet/htkfi.pdf. Vilkka, Hanna & Airaksinen, Tiina Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi. Vilkka, Hanna Tutki ja kehitä. Helsinki: Tammi. 17

18 1. LIITE 1. Opinnäytetyön laatiminen Opinnäytetyön suunnitelma koostuu seuraavista osista: 1. JOHDANTO Johdannossa perustellaan työssä tarkasteltavan ongelman ja sen selvittämisen hyödyllisyys (ajankohtaisuus, motiivit, merkitys työelämälle jne.) miksi opinnäytetyö on tehtävä työn keskeinen idea, kehittämistehtävä, mahdollinen tilaaja esitellään lyhyesti aineisto, joka esitellään tarkemmin työn menetelmiä ja toteutusta käsittelevässä luvussa (ks. kohta 4) 2. KÄSITTEET JA TIETOPERUSTA Luvussa esitellään tarkasteltava ilmiö teoreettisesti, käsitteellisesti jäsentäen: työn keskeiset käsitteet työn teoriat ja/ tietoperusta, jonka valossa ilmiötä analysoidaan lyhyesti aiheesta aikaisemmin tehtyjä töitä tai avauksia osoitetaan perustellen oman opinnäytetyön paikka ja näkökulma aikaisemman tuotetun tutkitun tiedon täydentäjänä 3. TUTKIMUKSELLISEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄN RAJAUS Luvussa esitellään tarkasteltava ongelma tai opinnäytetyön tarkoitus. avataan lukijalle selkeästi ja lyhyesti, minkä tiedon kirjoittaja pyrkii työllään löytämään ja mikä on hänen opinnäytetyönsä tehtävä työn kehittämistehtävä kerrotaan selkeästi kysymyksen muodossa työssä tarkasteltava kysymys voi olla yleisempi pääkysymys, jota tarkennetaan alakysymyksillä tarkasteltava tehtävä tai ongelma täytyy osata kirjoittaa auki selkeästi ennen kuin työtä voi jatkaa eteenpäin 4. TYÖN MENETELMÄT JA TOTEUTUS Luvussa esitellään opinnäytetyön käytännön toteutus. vastataan kysymyksiin: Mikä on työn aineisto? Miten aineisto kerätään/ menetelmä valitaan ja miten tämä valinta perustellaan? esitellään valittu menetelmä teoreettisesti ja kuvataan sen käytännön sovellusta kerrotaan, mitä aineistolla tehdään, kun se on kerätty, miten aineisto analysoidaan 5. OPINNÄYTETYÖN AIKATAULU Luvussa esitellään realistinen aikataulu ja työn arvioitu valmistumisajankohta Pituus: 10 sivua (kansi, sisällysluettelo ja mahdolliset liitteet ovat tämän päälle) HUOM. Edellä annetut osien nimet ovat ns. rakenneotsikoita: otsikoinnissa on suositeltavaa pyrkiä enemmän lukujen substanssia kuvaaviin otsikoihin. 18

19 2. LIITE 2. Opinnäytetyösuunnitelman vertaisarviointi Suunnitelmaseminaarissa esitellään opinnäytetyösuunnitelma (kerrotaan oman opinnäytteen sen hetkinen tilanne) ja vertaisarvioidaan toinen esitelmä. Vertaisarvioinnin tavoite on sekä harjoitella tietoperustaisen kritiikin antamista että oppia vastaanottamaan kritiikkiä omasta työstä. Tietoperustainen kritiikki on korkeakoulussa tuotettavan tiedon vertaisarviointia, jota seminaarissa opetellaan. Korkeakouluyhteisön vertaisarviointi on tärkeä osa opinnäytetyön tekoa; vasta tietoperustaisen kritiikin läpäisemisen jälkeen voidaan opinnäytteen päätelmiä ja tuloksia pitää luotettavina. Vertaisarvioijan tehtävänä on lukea käsiteltävä työ ja tarkastella sitä kriittisesti. Vertaisarvioijan esittämän kritiikin pitää olla järjestelmällistä ja perusteltua. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että vertaisarvioija perehtyy käsiteltävään työhön muuta ryhmää syvällisemmin ja ottaa vastuun suunnitelman käsittelytilanteesta. Sen lisäksi, että vertaisarvioija on lukenut työn huolellisesti, hän on myös pohdiskellut työtä laajemmin, esimerkiksi tutustumalla muuhunkin aihepiiriin liittyvään laadukkaaseen kirjallisuuteen kuin suunnitelmassa käytettyihin lähteisiin. Vertaisarvioijan tehtävä on myös osoittaa tarkasteltavan työn vahvuudet ja heikkoudet. Vertaisarvioinnin ideana on auttaa työn tekijää kirjoittamaan työnsä entistä paremmin. Hyvä vertaisarvioija kykenee esittämään parannusehdotuksia / vaihtoehtoisia tapoja tehdä työ. Hän tuo esiin sekä työssä parannuksia vaativien seikkoja että antaa positiivista palautetta. Hyvä vertaisarviointi keskittyy työn objektiiviseen arviointiin, se ei ole ilkeilyä työn heikkouksista tai puutteista eikä liioin mitään sanomatonta myötäilyä. Työn käsittelyn eteneminen Vertaisarvioinnissa kannattaa lähteä liikkeelle kuvailemalla ensin työtä yleisellä tasolla (tietoperusta, lähestymistapa, käsittely, tulokset, kirjoittajan päätelmät, aineisto/ käytetty kirjallisuus), josta sitten edetään työn yksityiskohtaisempaan tarkasteluun. Seuraavia kysymyksiä voi käyttää pohjana vertaisarviointia tehtäessä: Tuleeko opinnäytteen tarkoitus ja näkökulma selvästi ja kiinnostavasti esiin johdannossa? Onko tarkasteltava ongelma muotoiltu selkeästi? Soveltuvatko valitut menetelmät tarkasteltavan ongelman käsittelyyn? Päästäänkö suunnitelma avulla asetettuihin tavoitteisiin? Onko asiat esitetty johdonmukaisesti oikeassa järjestyksessä? Onko kokonaisuus tasapainoinen ja symmetrinen? Ovatko kaikki luvut ja otsikot tarpeellisia ja oikeilla paikoilla? Ovatko luvut sivumäärällisesti tasapainossa toisiinsa nähden? Puuttuuko jotakin? Olisiko jostakin asiasta voinut kirjoittaa enemmän? Ovatko kirjoittajan perustelut pitäviä, riittäviä ja täsmällisiä? Onko päätelmät esitetty perustellusti ja täsmällisesti? Mitä työssä olisi voinut tehdä toisin? Onko lähdeviitteet laadittu oikein? Käykö tekstistä riittävän selkeästi ilmi, milloin kyseessä on lähde ja milloin lähteen tulkinta? 19

20 3. LIITE 3. Lakisääteiset asiat TEKIJÄNOIKEUSKYSYMYKSET OPINNÄYTETYÖSSÄ Tekijänoikeuslain (404/1961) ensimmäisen pykälän mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on yksinoikeus teokseen. Tekijänoikeus syntyy aina teoksen tehneelle fyysiselle henkilölle eli esimerkiksi teoksen opintojensa yhteydessä luoneelle ammattikorkeakoulun opiskelijalle. Ennen opinnäytetyön julkistamista tekijällä on rajoittamaton yksinoikeus määrätä teoksestaan. Julkistamisen jälkeen teos tulee sitaattioikeuden piiriin ja siitä voidaan ottaa lainauksia esimerkiksi toiseen opinnäytetyöhön tai tieteelliseen artikkeliin osana tieteellistä keskustelua. Tilaustutkimuksena tehtyjen opinnäytetöiden tekijänoikeuksista tulee sopia tilaajan kanssa. Ryhmätyönä tehdyn opinnäytetyön tekijänoikeudet ovat tekijöillä yhteisesti eikä yksi tekijä voi määrätä niistä ilman toisten suostumusta. Tekijänoikeus voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain (TekjäL 27 ). Tekijänoikeuden siirtymisestä voidaan siten sopimuksella sopia. Ammattikorkeakoulun opiskelijalle kuuluva tekijänoikeus voi siirtyä ammattikorkeakoululle vain tehdyn sopimuksen nojalla. Osapuolten eli opiskelijan ja ammattikorkeakoulun välillä tehdystä sopimuksesta ja sen tulkinnasta riippuu, mitkä oikeudet ammattikorkeakoululle mahdollisesti siirtyvät ja missä laajuudessa niiden voidaan katsoa siirtyneen. Tekijänoikeus ei suojaa opinnäytetyön sisältämiä tutkimustuloksia tai asiasisältöä sellaisenaan. Mikäli tutkimustulosten, löydösten tms. käyttöä halutaan rajoittaa, esimerkiksi suhteessa työn ohjaajaan tai kilpailullisista syistä, tulee tällaisista rajoituksista sopia. Opetusministeriön päätöksellä kaikki opinnäytetyöt ovat julkisia alkaen. Lisätietoa tekijänoikeuksista: 20

21 21