OPINNÄYTETYÖOPAS. Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, ylempi amk-tutkinto.

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖOPAS Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, ylempi amk-tutkinto

2 3 (21) SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖN LUONNE Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet ja opetuksen tavoitteet Luonne Opinnäytetyön yhteistyösopimus Oikeudet opinnäytetyön tuloksiin Opinnäytetyön julkisuus 5 2 OPINNÄYTETYÖ TYÖSKENTELYPROSESSINA Opinnäytetyön vaiheet Osapuolet ja vastuualueet Opinnäytetyön ohjaus Seminaarit ja niiden tarkoitus Eettiset periaatteet 9 3 OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMINEN Opinnäytetyön rakenne Asettelu Lähdeviitteet ja lähdeluettelo 11 4 OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI Arviointikäytäntö Arviointikriteerit Kypsyysnäyte Arvioinnista valittaminen 15 5 LOMAKKEET Toimeksiantajan palaute Opinnäytetyösopimus 16 Liite 1. Opinnäytetyösuunnitelman laatiminen 17 Liite 2. Opinnäytetyösuunnitelman ja väliseminaarityön vertaisarviointi 18 Liite 3. Lakisääteiset asiat 19 Liite 4. Opinnäytetyön toimeksiantajan palaute ja kommentit 20 Liite 5. Opinnäytetyösopimus 21

3 4 (21) 1 OPINNÄYTETYÖN LUONNE 1.1 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet ja opetuksen tavoitteet Opinnäytetyöopintojen laajuus on 30 opintopistettä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle A työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten; B syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn; C valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen; D työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito sekä E kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää, osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. (Valtionneuvoston asetus 352/2003, 7 a ( /423) ja 10 ( /423). 1.2 Luonne Tavoitteena on, että opiskelija osoittaa kykynsä yhteisöjen kehittämistä koskevan uuden tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen sekä valmiutensa monialaisen yhteisöjen kehittämistä koskevan tutkimuksellisen tiedon ja ammattikäytäntöjen kehityksen seuraamiseen. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistehtävä tai sovellus, jossa korostuu toimialan työelämän yhteisöjen kehittäminen sekä valmius itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Opinnäytetyö rakentuu ylempään ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa hankittavan osaamisen ja muuhun opinnäytetyön teemaan liittyvän aineiston sekä omakohtaisen työelämäkokemuksen perustalle. Siinä toteutetaan ammattikorkeakoulun alueellista kehitystehtävää. Opinnäytetyö voi olla muodoltaan tutkimuksellinen tai toiminnallinen kehittämistyö, joka sisältää käytännön toteutuksen työelämän kehittämistehtävästä (esim. menetelmänkehitysprosessi, moniammatillinen projektitoiminta, ohjeistus tai projekti), ja joka raportoidaan. Opinnäytetyö tehdään pääsääntöisesti yksilötyönä. Prosessissa korostuu opiskelijan, työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteisöllinen vuorovaikutus niin aiheenvalinnan, toteutustavan kuin tavoitteidenkin osalta. Lisäksi opinnäytetyö kytkeytyy ammattikorkeakoulun omaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan profiiliin.

4 5 (21) 1.3 Opinnäytetyön yhteistyösopimus Opinnäytetyö on työelämän kehittämistehtävä ja se tehdään tilaustyönä. Tilaaja voi olla Humakin tutkimus- ja kehittämishanke, Humakin yhteistyökumppaneiden hanke tai muu työelämätaho. Opinnäytetyö voi liittyä myös tekijänsä liiketoimintaan tai sen suunnitteluun. Opinnäytetyö on tilaustyö kun yksi seuraavista AMKOTA:n edellyttämistä kolmesta kriteeristä täyttyy: työelämä maksaa joko ammattikorkeakoululle tai opiskelijalle työn tekemisestä. opinnäytetyölle on nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja. työyhteisön tarkoituksena on alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan. Opinnäytetyöstä pitää aina olla kirjallinen sopimus kahden sopijaosapuolen välillä. Sopimuspohja löytyy tämän oppaan liitteistä (Liite 5). Opinnäytetyöt ovat osa Humakin omaa tutkimus- ja kehittämistyötä. 1.4 Oikeudet opinnäytetyön tuloksiin Opinnäytetyön tekemisen yhteydessä on otettava huomioon siihen liittyviä lakisääteisiä asioita, esim. erilaiset oikeudet opiskelijan työntuloksiin (ks. liite 3). Tämän lisäksi on otettava huomioon vastuukysymykset tapaturma- ja vahingonkorvausasioissa, joista opiskelija ja toimeksiantaja sopivat erikseen opinnäytetyösopimuksen teon yhteydessä. 1.5 Opinnäytetyön julkisuus Opinnäytetyö on korkeakoulututkinnon osa, jonka tulee olla avoimesti arvioitavana. Opinnäytetyöstä tulee julkinen sen jälkeen, kun ohjaaja on sen hyväksynyt. Julkisuudella taataan opinnäytetöiden objektiivinen ja tasapuolinen arviointi. Jos opinnäytetyöhön sisältyy liike- tai ammattisalaisuuksia, tällöin nämä luottamukselliset tiedot sijoitetaan varsinaisesta työstä erilliseen tausta-aineistoon, joka jää toimeksiantajan käyttöön. Näistä on erikseen sovittava opinnäytetyösopimuksessa. Humakin opinnäytetyöt tallennetaan kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteiseen opinnäytetyöarkistoon Theseukseen ( 2 OPINNÄYTETYÖ TYÖSKENTELYPROSESSINA 2.1 Opinnäytetyön vaiheet Opinnäytetyöskentelyn aluksi on aiheellista perehtyä Humakin ylemmän ammattikorkeatutkinnon opinnäyteohjeistukseen. Keskeisimmät opinnäytetyön tekoon liittyvät ohjeet löytyvät tästä oppaasta ja HumakWikin valikon Opiskelu alavalikosta YAMK koostesivu. Työskentelyprosessina ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö on samankaltainen perustutkinnon työskentelyprosessin kanssa. Siinä vaiheessa kun on muodostunut selkeä yleiskäsitys siitä, millainen työ ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäyte on (ja mitä se ei ole), voi ryhtyä miettimään oman opinnäytetyön aihetta. Opinnäytetyön aihetta valittaessa kannattaa miettiä, millainen aihe kiinnostaa niin paljon, että siihen jaksaa paneutua niin syvällisesti, että opinnäyte tulee tehdyksi. Aihetta

5 6 (21) pohdittaessa kannattaa arvioida, miten aiheessa yhdistyy ylemmän ammattikorkeakoulun opinnoissa hankittava osaaminen ja omakohtainen työelämäkokemus sekä sen kytkeytyminen Humakin tutkimus- ja kehittämistyöhön. Aihetta mietittäessä on tärkeää pohtia myös aiheen rajausta siten, että tehtävästä muodostuu realistinen käytettävissä olevaan aikaa ja omiin henkilökohtaisiin resursseihin nähden. Aiheen rajaus on yksi opinnäytetyön vaativimpia tehtäviä ja kriittinen tekijä opinnäyteprosessin menestyksekkäälle läpiviemiselle. Laajaa aiheenvalintaa ei pidä sekoittaa laaja-alaiseen osaamiseen tai asiantuntijuuteen; puutteellinen aiheen rajaus kertoo pikemminkin ongelmista erottaa olennainen epäolennaisesta. Verrattuna perustutkinnon opinnäytetyöhön ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyössä kehittämiskaari on pidempi ja menetelmällisesti vahvempi; ylemmän AMK-tutkinnon työssä syvyys on laajuutta oleellisempaa. Kun opinnäytteen aihe on selvillä, se hyväksytetään oppilaitoksessa. Hyväksymispäätös haetaan erillisellä lomakkeella, joka löytyy HumakPron Opinnäytetyö 1 -opintojakson alta. Opinnäytetyön aiheen hyväksyy ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytteistä vastaava yliopettaja. Aiheen hyväksynnän yhteydessä oppilaitos nimeää opinnäytetyölle ohjaavan opettajan. Opinnäytetyön hyväksymisen jälkeen sovitaan opinnäytetyön työelämätilaajasta (Liite 5). Allekirjoitettu sopimus opinnäytetyön tilaamisesta toimitetaan opinnäyteopinnoista vastaavalle yliopettajalle. Tämän jälkeen päätetään työn toteutustapa ja laaditaan työlle aikataulu. Aikataulun valmistumisen jälkeen aloitetaan opinnäytetyön suunnitelman työstäminen. Opinnäytetyön suunnitelma käsitellään Opinnäytetyö 1 -opintojaksoon kuuluvassa suunnitelma-seminaarissa. Seminaarityöt palautetaan opintojakson HumakPro -dokumentteihin kaksi viikkoa ennen kontaktijaksoa. Opinnäytetyösuunnitelmasta sekä sen vertaisarvioinnista on olemassa erilliset ohjeet. (Liitteet 1 2.) Kun opinnäytetyön suunnitelma on hyväksytty, suunnitelmaseminaarissa aloitetaan opinnäytteen työstäminen. Opinnäytettä työstetään sekä itsenäisesti että seminaariryhmissä. Opinnäytteestä ja sen edistymisestä keskustellaan myös työn ohjaajan kanssa. Ryhmän opinnäytetyöaiheiden selvittyä opinnäytetöistä kootaan teemaryhmät, joiden tarkoituksena on tukea opinnäytetöiden itsenäistä työstämistä sekä innostaa ja kannustaa jatkamaan ja jaksamaan eteenpäin opinnäytetyöpolulla. Teemaryhmätyöskentelyn tukena voidaan käyttää oppilaitoksen tarjoamia virtuaalisia keskustelufoorumeita, mutta teemaryhmätyöskentelyn luonteeseen soveltuvat mainiosti myös opiskelijoiden omat yhteisölliset, fyysiset tai virtuaaliset foorumit (esim. Facebook). Suunnitelmaseminaarin jälkeen seuraa Opinnäytetyö 2 -opintojaksoon kuuluva ryhmän toinen yhteinen seminaari eli väliseminaari. Väliseminaarityöt toimitetaan kaksi viikkoa ennen kontaktijaksoa opintojakson HumakPro -dokumentteihin. Väliseminaarin jälkeen opinnäytteen työstöä valmiiksi opinnäytetyöksi jatketaan saadun palautteen perusteella. Lähes valmis opinnäytetyö toimitetaan ohjaajalle viimeistään kaksi viikkoa ennen opinnäytetyöseminaaria. Työn ohjaaja päättää työn ottamisesta opinnäytetyöseminaariin tai sen palauttamisesta opiskelijalle täydennettäväksi. Ohjaajan annettua luvan osallistua opinnäytetyöseminaariin opiskelija laatii opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte laaditaan mediatiedotteen muotoon ja se kirjoitetaan äidinkielellä, mikäli opiskelijan äidinkieli on suomi tai ruotsi. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, ohjaaja päättää kypsyysnäytteen kielen.

6 7 (21) Mediatiedote toimitetaan ohjaajalle annetun aikataulun mukaisesti. Mediatiedote kirjoitetaan oppilaitoksen tiedotepohjalla. Tiedote arvioidaan sisällön ja suomen kielen osalta. Valmis mediatiedote voi olla opinnäytetyöseminaarissa yleisön luettavissa opiskelijan suostumuksella. Opinnäytetyöseminaarin jälkeen opiskelija voi halutessaan vielä muokata opinnäytetyötään tai tehdä siihen korjauksia. Opinnäytetyön ottamisesta lopulliseen arviointiin päättää työn ohjaaja. Opinnäytetyön arvioitsijoille (2 hlöä) opinnäytetyö toimitetaan sähköisesti opinnäytetöistä vastaavan yliopettajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi opiskelija toimittaa valmiista opinnäytetyöstä kaksi (2) tulostettua kappaletta rehtorin toimistoon kansitettavaksi. Näistä toinen on oppilaitoksen arkistokappale ja toinen toimitetaan Nuorisotiedon kirjastoon. Opinnäytetyön sähköisen palautuksen yhdessä se käytetään plagioinnin tunnistus- ja estoohjelma URKUNDissa. Opinnäytetyö arvioidaan asteilla 1 5. Numeraalisen arvioinnin lisäksi opinnäytteestä annetaan kirjallinen palaute. 2.2 Osapuolet ja vastuualueet Opinnäytetyö on ohjattu kehittämistyö, jossa opetellaan tutkimuksellista kehittämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija opettelee tutkimuspohjaiseen tietoon perustuvaa menetelmällisesti validia kehittämistä työskentelemällä itsenäisesti, mutta hänellä on tukenaan työn ohjaaja ja koulutusohjelman muut opiskelijat, jotka antavat vertaispalautetta lähijaksoilla seminaareissa ja etäjaksoilla teemaryhmissä, sekä työelämäohjaaja. Koulutusohjelman yliopettajat määräävät opinnäytteelle vähintään yhden ohjaajan ja opinnäytetyön tilaaja nimeää oman yhteyshenkilönsä, joka toimii opinnäytetyön työelämäohjaajana. Opiskelijan velvollisuus on hankkia ja hyväksyttää opinnäytetyönsä aihe sekä osallistua työn tilaajan ja oppilaitoksen kanssa tehtävän opinnäytetyösopimuksen tekoon. Työn valmistuttua opiskelijan tehtävänä on huolehtia tilaajan kutsumisesta opinnäytetyöseminaariin. Opiskelijan vastuulla on opinnäytetyöprosessin eteneminen koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaisesti (oman opinnäytteen aikataulutus, suunnitelman laadinta, seminaareihin osallistuminen ja vertaiskommentointi, seminaaritöiden ja opinnäytetyön käsikirjoitusversion palautus koulutusohjelman ohjeiden mukaisesti ajallaan, kypsyysnäytteen kirjoittaminen ja valmiin opinnäytteen arviointi- ja arkistokappaleiden palautus sekä opinnäytteensä mahdollisen linkitysluvan antaminen ammattikorkeakoulujen yhteiseen opinnäytetyötietokantaan Theseukseen). Lisäksi opiskelijan velvollisuus on pitää yhteyttä opinnäytetyön ohjaajaan ja tilaajaan sekä neuvotella heidän kanssaan mahdollisista muutoksista. Ohjaaja varmistaa, että työn aihe ja tavoitteet ovat sellaisia, että ne tukevat työelämää ja aluekehitystä sekä vastaavat koulutusohjelman opinnäytetyölle asetettuja vaatimuksia. Ohjaaja ohjaa opinnäytetyöprosessia, tukee työn ongelmakohdissa ja mahdollisissa työn tekemiseen liittyvissä eettisissä pulmatilanteissa. Ohjaaja arvioi mediatiedotteen muotoon laadittavan kypsyysnäytteen sisällön. Hän hyväksyy opinnäytetyön ja vastaa sen arvioinnista sekä arviointipalautteen antamisesta opiskelijalle yhdessä toisen työlle nimetyn arvioitsijan kanssa. Ohjaaja valvoo, että valmis työ toimitetaan koulutusohjelmalle myös kansitettuna kappaleena. Opinnäytetyöntilaaja tekee sopimuksen opinnäytetyön tilaamisesta oppilaitoksen ja opiskelijan kanssa. Lisäksi hän osallistuu työn tavoitteiden määrittelyyn opiskelijan kanssa ja vastaa työn toteuttamismahdollisuuksista tilaajayrityksessä tai -yhteisössä. Työntilaaja nime-

7 8 (21) ää työelämän edustajan, joka toimii opinnäytetyöprosessissa asiantuntijakommentaattorina eli työelämäohjaajana. Hänellä on mahdollisuus osallistua opinnäytetyöseminaarin lisäksi myös muihin sellaisiin koulutusohjelman seminaareihin, joissa käsitellään tilattua työtä, mikäli tämä koetaan yhteisesti tarpeelliseksi, mutta hän ei voi toimia työn arvioijana. Opinnäytetyön arvioi kaksi oppilaitoksen opetushenkilöstöön kuuluvaa arvioijaa. Heistä toinen on opinnäytetyön ohjaaja. Toiseksi arvioijaksi voidaan määrätä oppilaitoksessa toimiva yliopettaja tai lehtori, jonka osaamisalueeseen arvioitava opinnäyte kuuluu. 2.3 Opinnäytetyön ohjaus Opinnäytetyön yksilö- ja ryhmäohjauksesta, sen aikatauluista ja ohjaustavoista, sovitaan opintojen alkaessa. On suositeltavaa, että opiskelija toimittaa ohjaajalleen luettavaksi opinnäytetyön osion tai sen luonnoksen hyvissä ajoin ennen ohjausta. Kun materiaali on toimitettu etukäteen ja ohjaajalla on ollut mahdollisuus perehtyä tekstiin ennen ohjaustapahtumaa, opiskelija saa harkitumpaa ja perusteellisempaa palautetta kuin jos kommentointi tapahtuu spontaanisti. 2.4 Seminaarit ja niiden tarkoitus Opinnäytettä työstetään itsenäisen työskentelyn ohessa myös erilaisissa seminaareissa. Näistä tärkeimmät ovat suunnitelmaseminaari, väliseminaari ja opinnäytetyöseminaari. Suunnitelmaseminaarissa opiskelija esittelee oman opinnäytteensä tutkimus- tai toimintasuunnitelman ja vastaa sekä suunnitelman vertaisarvioijaksi nimetyn ryhmänsä opiskelijan esittämiin kysymyksiin että seminaaria vetävän opettajan ja muiden ryhmäläisten kommentteihin. Hän vertaisarvioi yhden ryhmänsä opiskelijan suunnitelman ja osallistuu ryhmänsä muiden opiskelijoiden suunnitelmien käsittelyyn. Suunnitelmaseminaarin tarkoituksena on varmistaa vertaisarvioinnin ja -palautteen saamisen toteutuminen, vahvistaa asiantuntijatyölle ominaisia ryhmä- ja verkostotyöskentelytaitoja sekä varmistaa suunnitelman toteutuskelpoisuus ja realistisuus sekä auttaa suunnitelman tekijää hiomaan työtään mahdollisimman hyväksi. Väliseminaarissa opiskelija esittelee opinnäytteensä jonkin luvun käsikirjoituksen tai laajemman käsikirjoitusversion työstään, alustavan aineistoanalyysin, kysely- tai haastattelulomakkeen tai jonkin muun opinnäytetyötä eteenpäin vievän tuotoksen, jonka arvioi vertaisarvioijaksi nimetty ryhmän opiskelija. Opiskelija vertaisarvioi yhden ryhmänsä työn väliseminaarissa ja osallistuu muiden ryhmänsä opiskelijoiden suunnitelmien käsittelyyn. Väliseminaarissa vertaisarvioinnin painopisteenä on opinnäytteestä saatava hyöty työelämän kehittämiseen ja opinnäytteen yleinen sovellettavuus työelämässä. Väliseminaarin tarkoituksena on tukea käsikirjoituksen lopputyöstöä valmiiksi opinnäytteeksi sekä varmistaa opinnäytetyöskentelyn pysyminen aikataulussa ja muotoutuminen opinnäytetyöltä vaadittavien kriteerien mukaiseksi. Ennen opinnäytetyöseminaaria opiskelijan on - toimitettava valmis työ ohjaajalleen ja työn toimeksiantajalle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen seminaaripäivää - kutsuttava toimeksiantajansa tai tämän edustaja seminaaritilaisuuteen

8 9 (21) Opinnäytetyöseminaari, josta käytetään nimeä Järjestö- ja nuorisotyö nyt!, on kaikille avoin tilaisuus, jossa opiskelija esittelee valmiin tai lähes valmiin opinnäytetyönsä. Seminaari alkaa oppilaitoksen edustajan avaussanoilla. Avaussanoja seuraava seminaarin ensimmäinen puheenvuoro voi olla etukäteen pyydetty valtiovallan tai työelämän tervehdyspuheenvuoro. Seminaarissa esiteltävät opinnäytetyöt esitellään teemaryhmissä. Opinnäytetyöntekijä kuvaa kehittämishankkeensa lähtökohdat ja opinnäytetyöprosessinsa sekä työnsä keskeiset tulokset ja toimenpide-ehdotukset (noin 30 min). Teemaryhmän opinnäytetyöesitysten jälkeen voi olla etukäteen pyydetty kommenttipuheenvuoro (noin 15 min), jonka esittää ryhmän teemaan linkittyvän Humakin tutkimus- ja kehittämishankkeen vetäjä, Humakin lehtori tai muu vastaava asiantuntija. Tilaisuuden yleisölle varataan mahdollisuus esittää teemaryhmän opinnäytetöiden tekijöille kysymyksiä tai kommentteja ennen seuraavan teemaryhmän töiden esittelyä. Tilaisuus päättyy etukäteen pyydettyyn loppupuheenvuoroon, jonka esittäjä/t voi/voivat olla esim. aikaisemmin koulutusohjelmasta valmistunut alumni, työelämän edustaja tai muutoin kiinnostava puhuja. Seminaaria valmisteltaessa pyritään tukemaan valmistuvan ryhmän osallisuutta seminaarin suunnitteluun. Opinnäytetyöseminaarissa esiteltävä työ on lähes valmis tai valmis opinnäytetyö. 2.5 Eettiset periaatteet Opinnäytetyön tekijää ohjaavat tutkimuksenteon yleiset eettiset periaatteet. Näihin liittyy nk. hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Tämä tarkoittaa rehellisyyteen, huolellisuuteen ja tarkkuuteen pyrkivien toimintatapojen noudattamista. Tekijän on myös seurattava eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä sekä avoimuutta tulosten julkaisussa. Hänen tulee ottaa huomioon asianmukaisesti muiden tutkijoiden työtä ja saavutuksia sekä suorittaa tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja raportointi tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaan. Tutkimuksen taustalla vaikuttavat rahoituslähteet ja sidonnaisuudet tulee myös ilmoittaa. Opinnäytetyön laatimisessa on noudatettava tieteelliselle kirjoittamiselle asetettuja eettisiä periaatteita. Löydettyjä kirjallisuusviitteitä tulee käyttää eettisesti oikealla tavalla. Käytetyt lähteet tulee ilmaista sekä itse tekstissä että lähdeluettelossa. Tekstissä viitteet ohjaavat lukijaa työn lopussa olevaan lähdeluetteloon, josta lukija saa tarkemmat bibliografiset tiedot. Tekstiviitteiden ja lähdeluettelon tulee vastata toisiaan. Kirjallisuuden harkittu valinta, huolellinen tulkinta ja lähdeviitteiden tarkka merkitseminen ovat osa huolellista tutkimuksentekoa. Lähde:Tutkimuseettinen neuvottelukunta ( 3 OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMINEN 3.1 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyöraportti koostuu seuraavista osista: - kansilehti - suomenkielinen tiivistelmä - englanninkielinen tiivistelmä eli abstrakti - sisällysluettelo - johdanto - käsittely - päätelmät

9 10 (21) - lähdeluettelo - liitteet Kansilehti Opinnäytetyön kansilehdeltä löytyvät työn nimi, tekijän nimi, tieto siitä, että työ on Humanistisen ammattikorkeakoulun opinnäyte, joka on tehty järjestö- ja nuorisotyön ylempään koulutusohjelmaan. Lisäksi kansilehdelle merkitään opinnäytteen jättövuosi ja -kuukausi. Tiivistelmä Tiivistelmä sijoitetaan heti kansilehden jälkeen. Tiivistelmän alussa kerrotaan työn tarkat bibliografiset tiedot. Tiivistelmässä esitellään lyhyesti työn tavoitteet, tutkimustehtävä, menetelmät ja tärkeimmät tulokset. Tiivistelmä on itsenäinen kokonaisuus, jonka lukemalla työtä tuntematon lukija saa selkeän käsityksen työstä. Tiivistelmän loppuun kirjataan keskeiset avainsanat tiedonhakua varten. Johdanto Johdanto vie lukijan tutkimustehtävän äärelle. Johdannossa lukijalle esitellään opinnäytteen aihepiiri ja perustellaan tutkimusongelman ja sen selvittämisen merkittävyys. Johdannossa kerrotaan työn keskeinen idea, tutkimustehtävä, mahdollinen tilaaja ja esitellään lyhyesti työn aineisto, teoreettinen viitekehys, käsitteet ja menetelmät. Käsittely Käsittelyosassa syvennetään lukijan tietämystä johdannossa avatusta tutkimuksen teoreettisesta viitekehyksestä, tutkimusongelmasta ja tutkimushypoteeseista. Käsittelyosassa kirjoittaja keskustelee teorian ja empiirisen aineistonsa kanssa. Päätelmät Opinnäytteen viimeisessä osassa kootaan tärkeimmät tulokset ja esitetään tutkimustehtävän ratkaisu. Pääsääntöisesti loppupäätelmissä ei esitetä enää uusia asioita tai argumentteja vaan vedetään yhteen edellä esitettyjä havaintoja ja päätelmiä. Hyvä loppupäättely sulkee tutkimuksellisen ympyrän ja nostaa esiin uuden, jatkotyöteeman. Liitteisiin laitetaan mahdolliset työn toiminnalliseen osuuteen (produktiin) liittyvät tai sen kuluessa syntyneet produktia kuvaavat dokumentit. 3.2 Asettelu Opinnäytetyön teksti kirjoitetaan puhtaaksi tekstinkäsittelyohjelmalla seuraavien ohjeiden mukaisesti: - ylä- ja alamarginaali 2,5 cm - vasen marginaali 3 cm ja oikea marginaali 2 cm - riviväli 1,5 - kirjasinlaji Arial, kirjasin koko 12 - tekstikappaleet tavutetaan ja molemmat reunat tasataan - kappaleet erotetaan toisistaan jättämällä niiden väliin yksi tyhjä rivi - tekstissä käytetään sivunumerointia, joka merkitään sivun oikeaan ylälaitaan. Sivujen numerointi aloitetaan johdannon ensimmäistä sivua seuraavasta sivusta, esim. jos työssä on kansilehti, tiivistelmät (kaksi sivua), yksisivuinen sisällysluettelo ja johdantoluku alkaa sivulta viisi, niin näiden viiden ensimmäisen sivun numerot eivät tule näkyviin vaan ensimmäinen näkyvä sivunumeroa on kuusi. Numerointia jatketaan juoksevana myös lähdeluettelon ja liitteiden läpi. - lyhyt suora lainaus (max 3 riviä) merkitään lainausmerkkien sisään, sitä ei kursivoida. Pitkä suora lainaus (neljä riviä tai pidempi) sisennetään sarkaimen verran vasemmasta reunasta. Pitkässä lainauksessa ei siis käytetä lainausmerkkiä eikä lainausta kursivoida.

10 11 (21) - lähdeluettelo ja liitteet aloitetaan aina omalta sivulta Opinnäytetyön mallisivut löytyvät HumakWikin linkistä Opiskelu -> YAMK koostesivu. 3.3 Lähdeviitteet ja lähdeluettelo Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytteessä noudatetaan tieteellisen kirjoittamisen perussääntöjä. Työssä käytetyt lähteet ilmoitetaan tekstin sisäisinä lähdeviitteinä ja lähteet kootaan lähdeluetteloksi työn loppuun. Seuraavilla sivuilla on esitelty lähteiden merkitsemisen perussäännöt. Yksityiskohtaisempaa ohjeistusta löytyy esimerkiksi teoksesta Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula Tutkija ja kirjoita. Helsinki: Tammi (tai uudempi painos). TEKSTIVIITTEET a) Yksi tekijä Tekstiviitteessä mainitaan tekijän sukunimi, julkaisuvuosi ja sen sivun sivunumero tai sivunumerot, joilta ajatus on otettu. Tekstiviite sijoitetaan sulkeisiin: (Heikkinen 1998, 123). b) Jos teoksella on tekijöitä enemmän kuin kaksi tekstiviitteessä mainitaan ensimmäisen kerran viitattaessa kaikki kirjoittajat: (Heikkinen, Tolonen, Moilanen & Seppänen 1998, 123). Seuraavilla kerroilla riittää, kun mainitaan ensimmäinen nimi ym.: (Heikkinen ym. 1998, 123). c) Haastatteluihin viitattaessa viite päättyy vuosilukuun: (Heikkinen 1998). Kun lainataan haastateltavan ajatuksia, tekstiviitteeseen tulee luonnollisesti haastateltavan nimi. d) Jos samalta tekijältä on useampia samana vuonna julkaistuja teoksia, artikkeleita tms., eri kirjoitukset erotetaan toisistaan tekstiviitteissä ja lähdeluettelossa lisäämällä julkaisuvuoden loppuun aakkosjärjestyksessä pieni kirjain, jonka eteen ei tule välilyöntiä: (Heikkinen 1998a, 123), (Heikkinen 1998b, 10) jne. e) Viitattaessa useamman kerran peräkkäin samaan lähteeseen ensimmäisellä kerralla tekstiviitteeseen tulee tekijä, vuosi ja sivut: (Heikkinen 1998, ). Jatkossa riittää viittaus edellä mainittuun teokseen (emt.) ja sivut, joihin tekstissä viitataan: (emt., ). HUO- MAA! sivunumeroita erottava viiva on ajatusviiva (löytyy Wordin alasvetovalikosta Lisää kohdasta Merkki), ei väliviiva. Elektronisiin lähteisiin viitattaessa noudatetaan tekstiviitettä kirjattaessa samoja periaatteita kuin edellä on esitetty. LÄHDELUETTELO a) Lähdeluettelosta käyvät ilmi kaikki ne lähteet, joihin tekstissä on viitattu. Lähdeluettelo otsikoidaan sanalla LÄHTEET. Se ei ole enää numeroitu luku. Käytettyjen lähteiden tulee olla työn kannalta olennaisia; lähdeluettelosta lukija näkee nopeasti, millaiseen aineistoon työ perustuu. b) Lähteet ryhmitellään luettelossa julkaistuihin ja julkaisemattomiin. Julkaistuja lähteitä ovat teokset, artikkelit, komiteamietinnöt, lait, asetukset, sarjajulkaisut ja televisiossa tai radiossa esitetyt ohjelmat. Julkaisemattomia lähteitä ovat opinnäytetyöt, haastattelut ja luentomuistiinpanot.

11 12 (21) Perussäännöt: - Lähdeviitteen ensimmäinen osa on sama kuin tekstiviitteessäkin käytetty eli tekijän sukunimi. - Lähdeluetteloon merkitään sukunimen jälkeen etunimi. - Julkaisuvuosi merkitään heti tekijän nimen jälkeen: Heikkinen, Heikki Julkaisuvuoden jälkeen mainitaan teoksen nimi: Heikkinen, Heikki Rooman nousu ja tuho. Lähteiden merkitsemistavat lähdeluettelossa Kirjoista merkitään tekijä, julkaisuvuosi, teoksen nimi, monesko painos, kustannuspaikka (siis ei painopaikka) ja kustantaja: Heikkinen, Heikki Rooman nousu ja tuho (5. painos). Porvoo: WSOY. Jos tekijöitä on useampia, kaikki mainitaan samassa järjestyksessä kuin ne ovat teoksessakin: Heikkinen, Heikki & Tolonen, Taisto & Moilanen, Matti Roomalaiset (8. painos). Porvoo: WSOY. Kokoomateoksista lähdeluettelosta löytyy tekstiviitettä vastaava nimi ja vuosiluku: Moilanen, Matti Rajakahakat Rooman imperiumin harmina. Teoksessa Heikkinen, Heikki (toim.) Rooman valtakunta. Porvoo: WSOY, Mikäli kysymyksessä on käännösteos, nykyisten tekijänoikeussäännösten mukaan mainitaan suomentajan koko nimi: Heikenberg, Hans Rooma, suom. Heikkinen, Heikki. Porvoo: WSOY. Lehtiartikkelit merkitään lähteisiin sijoittamalla ensin tekijän nimi, vuosiluku, artikkelin nimi, julkaisu, julkaisun numero, vuosikerran (volyymin) numero ja sivut, joilta artikkeli löytyy: Heikkinen, Heikki Suomalaisen ja gallialaisen syrjäytymisprosessin samankaltaisuus. Sosiaaliturva 10/1998, Opinnäytetöihin viitattaessa kerrotaan tekijän ja työn nimen ja vuosiluvun lisäksi myös se, millaisesta opinnäytteestä on kysymys ja missä se on tehty: Heikkinen, Heikki Gallialaisten perusterveydenhuollon haasteet. Opinnäytetyö. Susirajaopisto. Yliopistollisista opinnäytteistä mainitaan, minkä asteisesta työstä on kysymys: Heikkinen, Heikki Luonnonparannusmenetelmien problematiikkaa Rooman imperiumin ajalla. Pro gradu tutkielma. Hoitotieteen laitos. Tampereen yliopisto. Haastatteluista mainitaan ensin haastateltava, haastateltavan ammatti/asema ja koulutus, haastatteluaika ja -paikka sekä haastattelija: Heikkinen, Heikki. Roomalaisen oikeuden apulaisprofessori, OTT. Huhtikuu Helsinki. Tolonen, Toimi. Elektronisiin lähteisiin (www-sivut ja sähköposti) viitattaessa noudatetaan lähteen tunnistetietoja kirjattaessa samoja periaatteita kuin edellä on esitetty, paitsi että perinteisiin tietoihin (mm. tekijä, nimeke, julkaisija) lisätään julkaisutyyppi ja viittauksen ajankohta. Esimerkiksi www-muotoisen elektronisen lähteen lähdemerkintä on seuraavanlainen: Hintikka, Kari Tieto neljäs tuotannontekijä. Viitattu Tekstin sisäisessä viitteessä edellä mainittu lähde merkitään totuttuun tapaan: (Hintikka 1994). Sähköpostin lähdemerkintä on seuraavanlainen: Heikkinen, Heikki Uudet tuotannontekijät, luentomateriaali. Viitattu heikkinen.heikki@humak.edu. Tekstin sisäisessä viitteessä edellä mainittu lähde merkitään totuttuun tapaan: (Heikkinen 2000).

12 13 (21) Videon, CD-ROM:n ja ääninauhan lähdemerkintöihin kirjataan videon, CD-ROM:n ja ääninauhan tekijä(t), tuotantovuosi, nimeke, julkaisupaikka ja julkaisija. Esimerkiksi videon lähdemerkintä on seuraavanlainen: Heikkinen, Heikki Nykytanssin muodot. (Video.) Helsinki: VideoTuottajat. Tekstin sisäisessä viitteessä edellä mainittu lähde merkitään totuttuun tapaan: (Heikkinen 2001). 4 OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI 4.1 Arviointikäytäntö Opinnäyte arvioidaan asteikolla: kiitettävä (5) hyvä (4 tai 3) tyydyttävä (2 tai 1) 4.2 Arviointikriteerit Opinnäytteen arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin osa-alueisiin: 1 opinnäytteen aiheenvalinta ja opinnäytteelle asetettujen tavoitteiden täyttyminen (painoarvo 25%). 2 opinnäytteessä käytettyjen menetelmien tarkoituksenmukaisuus ja menetelmällinen osaaminen (painoarvo 30%). 3 tulosten ja päätelmien perustelujen selkeys ja pitävyys sekä esityksen johdonmukaisuus; tiedon hyödynnettävyys työelämässä ja valmiiden sovellusten esittäminen työelämän tarpeisiin (painoarvo 30%). 4 tieteellisen kirjallisen esitystavan sujuvuus, lähteiden käytön ja lähdemerkintöjen virheettömyys sekä oikeakielisyys (painoarvo 10%) 5 ulkoasu (painoarvo 5%) Arviointikriteerit Kiitettävä 5 Hyvä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Tyydyttävä 1 Aiheenvalinta ja tavoitteiden täyttyminen Työelämälähtöinen aihe, erinomainen aiheen hallinta ja jäsentely. Opinnäyteprosessi on toteutettu erinomaisella tavalla itsenäisesti ja loogisesti. Tavoitteet on saavutettu. Opinnäyte kytkeytyy luontevasti Humakin tutkimus- ja Työelämälähtöinen aihe, hyvä aiheen hallinta ja jäsentely. Opinnäyteprosessi on toteutettu hyvin, itsenäisesti ja loogisesti. Tavoitteet on saavutettu. Opinnäyte kytkeytyy Humakin tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Työelämälähtöinen aihe, riittävä aiheen hallinta ja jäsentely. Opinnäyteprosessi on toteutettu itsenäisesti mutta aihepiirin hallinnassa on puutteita. Tavoitteet on saavutettu melko hyvin. Opinnäyte kytkeytyy osin Humakin tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Työelämälähtöinen aihe, puutteellinen aiheen hallinta ja jäsentely. Opinnäyteprosessi on toteutettu melko itsenäisesti mutta aihepiirin hallinnassa on merkittäviä puutteita. Tavoitteet on saavutettu osin. Opinnäyte ei juuri kytkeydy Humakin tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Aihe ei ole merkittävä työelämän tai alan kehittämisen kannalta. Opinnäyteprosessi on toteutettu epäitsenäisesti ja aihepiirin hallinta on hyvin puutteellinen. Tavoitteet on saavutettu heikosti. Opinnäyte ei kytkeydy Humakin tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

13 14 (21) kehittämistoimintaan. Työssä on käytetty luovasti ja taitavasti tiedonhankinta- ja analyysimenetelmiä. Menetelmällinen osaaminen Työssä on käytetty eri tietolähteitä monipuolisesti, kriittisesti ja neuvokkaasti tutkimusongelman suhteen. Käytetyt menetelmät ovat tutkimusongelman kannalta tarkoituksenmukaisia ja kattavia. Työssä on käytetty tarkoituksenmukaisesti tiedonhankinta- ja analyysimenetelmiä. Työssä on käytetty eri tietolähteitä monipuolisesti, kriittisesti tutkimusongelman kannalta mielekkäästi. Käytetyt menetelmät ovat tutkimusongelman kannalta tarkoituksenmukaisia. Työssä on käytetyt tiedonhankinta- ja analyysimenetelmät olisivat voineet olla perusteellisempia ja johdonmukaisempia suhteessa tutkimusongelmaan. Työssä olisi voinut käyttää tietolähteitä kriittisemmin ja perustellummin. Käytetyt menetelmät ovat tutkimusongelman kannalta tarkoituksenmukaisia mutta ne olisivat voineet olla kattavampia. Työssä on käytetyt tiedonhankinta- ja analyysimenetelmät ovat selkeästi puutteellisia ja epäjohdonmukaisia suhteessa tutkimusongelmaan. Työssä on käytetty tietolähteitä pinnallisesti ja perustelematta. Käytetyt menetelmät ovat vain osin tarkoituksenmukaisia tai niiden hallinnassa on puutteita. Työssä on käytetyt tiedonhankinta- ja analyysimenetelmät eivät ole perusteltuja tai niitä on käytetty puutteellisesti tutkimusongelman näkökulmasta. Työssä on käytetty niukasti ja yksipuolisesti tietolähteitä ja ne ovat epäloogisia tutkimusongelman näkökulmasta. Käytetyt menetelmät eivät ole tarkoituksenmukaisia tai niiden hallinnassa on merkittäviä puutteita. Tulosten hyödynnettävyys Aineistosta ja tuloksista on tehty perusteltuja päätelmiä. Erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin esitetään luovia ja harkittuja vaihtoehtoja. Opinnäytteestä on merkittävää hyötyä tilaajalle tai tuloksilla on yleistä sovellusarvoa. Aineistosta ja tuloksista on tehty päätelmiä. Erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin esitetään vaihtoehtoja. Opinnäytteestä on hyötyä tilaajalle tai tuloksilla on yleistä sovellusarvoa Aineistosta ja tuloksista on tehty jonkin verran päätelmiä. Työssä on pohdittu vain vähän vaihtoehtoja erilaisiin olosuhteisiin ja tilanteisiin Opinnäytteestä on jossakin määrin hyötyä tilaajalle. Aineistosta ja tuloksista ei ole tehty päätelmiä tai ne ovat epäjohdonmukaisia. Työssä ei ole pohdittu tulosten sovellettavuutta. Tilaaja saa opinnäytteestä tietoa tyydyttävästi. Aineistosta ja tuloksista ei ole tehty päätelmiä tai ne ovat epäjohdonmukaisia. Työssä ei ole pohdittu tulosten sovellettavuutta. Tilaaja saa opinnäytteestä tietoa vain tyydyttävästi. Kieliasu Opinnäytteessä on noudatettu oppilaitoksen opinnäyteoppaan ohjeita. Opinnäyte on rakenteeltaan moitteeton. Teksti on Opinnäytteessä on noudatettu oppilaitoksen opinnäyteoppaan ohjeita. Opinnäyte on rakenteeltaan johdonmukainen. Teksti on sujuvaa ja virheetöntä asiatekstiä. Lähteiden käyttö ja Opinnäytteessä on noudatettu oppilaitoksen opinnäyteoppaan ohjeita. Opinnäyte on rakenteeltaan pääosin johdonmukainen. Teksti on sujuvaa ja lähes virheetöntä asiatekstiä. Lähteiden käyttö ja Opinnäytteessä on noudatettu osin oppilaitoksen opinnäyteoppaan ohjeita. Opinnäyte on rakenteeltaan vain osin johdonmukainen. Teksti ei ole sujuvaa mutta Opinnäytteessä on noudatettu puutteellisesti oppilaitoksen opinnäyteoppaan ohjeita. Opinnäyte on rakenteeltaan epäjohdonmukainen. Tekstissä on paljon virheitä eikä se täytä kaikkia asiatekstille asetettuja vaatimuk-

14 15 (21) sujuvaa ja virheetöntä asiatekstiä. Lähteiden käyttö ja merkintä ovat asianmukaisia. merkintä ovat asianmukaisia. merkintä ovat asianmukaisia. täyttää asiatekstille asetetut vaatimukset. Lähteiden käyttö ja merkintä ovat puutteellisia. sia. Lähteiden käyttö ja merkintä ovat puutteellisia. Tulokset on esitetty havainnollisesti. Opinnäyte on lähes valmis julkaistavaksi. Opinnäytteen ulkoasu Ulkoasussa on noudatettu oppilaitoksen ohjeita. Kuvat, kuviot, taulukot, piirrokset ja kuvamateriaali on toteutettu asianmukaisesti ja ne ovat korkealaatuisia. Opinnäyte on arkistokelpoinen. Ulkoasussa on noudatettu oppilaitoksen ohjeita. Kuvat, kuviot, taulukot, piirrokset ja kuvamateriaali on toteutettu asianmukaisesti. Opinnäyte on arkistokelpoinen. Ulkoasussa on noudatettu oppilaitoksen ohjeita. Kuvat, kuviot, taulukot, piirrokset ja kuvamateriaali on toteutettu asianmukaisella tavalla mutta niissä on puutteita. Opinnäyte on arkistokelpoinen. Ulkoasussa on noudatettu pääsääntöisesti oppilaitoksen ohjeita. Kuvien, kuvioiden, taulukoiden, piirrosten ja kuvamateriaalin toteutus on heikkolaatuinen. Opinnäyte on arkistokelpoinen. Ulkoasussa on noudatettu puutteellisesti oppilaitoksen ohjeita. Kuvien, kuvioiden, taulukoiden, piirrosten ja kuvamateriaalin toteutus on heikkolaatuinen eivätkä ne tue sisältöä. Opinnäyte on arkistokelpoinen. 4.3 Kypsyysnäyte Kypsyysnäyte on mediatiedotteen muotoon laadittava kirjoitelma, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytetyönsä aihealueeseen ja suomen tai ruotsin kielen taitonsa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan ohjaajan annettua luvan osallistua opinnäytetyöseminaariin. Mediatiedotteen muotoinen kypsyysnäyte on 1 2 sivun mittainen, ja sen kohdejoukkona ovat saman alan asiantuntijat. Mediatiedote palautetaan opinnäytetyöstä vastaavan yliopettajan antamien ohjeiden ja aikataulun mukaisesti. Kypsyysnäyte tarkastetaan asiasisällön ja kielen osalta. Kypsyysnäyte arvioidaan arvosanoilla hyväksytty tai hylätty. 4.4 Arvioinnista valittaminen Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen saamaansa arvosanaan, hän voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Hallintolain mukaisesti postin kuljettavaksi jätetyn kirjeen vastaanottajan katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä.

15 16 (21) Mikäli opinnäytetyön tekijä ja opinnäytetyön arvioitsijat eivät ole yhtä mieltä opinnäytetyön arvioinnista, menetellään seuraavasti: 1. Opiskelija pyytää oikaisua opinnäytetyönsä arvioinnista joko kirjallisesti tai suullisesti. Oikaisupyyntö tehdään opinnäytetyön arvioinnista vastaavalle henkilölle kahden viikon kuluessa siitä, kun opinnäytetyön kirjallinen arviointi on annettu opiskelijalle tiedoksi. Oikaisupyyntöön vastaamista varten oppilaitos voi määrätä opinnäytetyölle kolmannen arvioitsijan. 2. Jos opiskelija on tyytymätön saamaansa oikaisupyyntöpäätökseen, hän hakee toista oikaisua kirjallisesti Humakin tutkintolautakunnalta. Kirjallinen pyyntö on tehtävä viikon kuluessa siitä, kun edellinen oikaisupyyntöpäätös on saatettu opiskelijan tietoon. 3. Humakin tutkintolautakunta käsittelee oikaisupyyntöä tutkintolautakunnan puheenjohtajan valmistelemana. Lautakunnalla ei ole käsittelyaikataulua. Lautakunta toimittaa tiedon päätöksestään opiskelijalle. 5 LOMAKKEET 5.1 Toimeksiantajan palaute Ks. liite Opinnäytetyösopimus Ks. liite 5

16 17 (21) Liite 1. Opinnäytetyösuunnitelman laatiminen Opinnäytetyön suunnitelma koostuu seuraavista osista: 1. JOHDANTO Johdannossa perustellaan työssä tarkasteltavan ongelman ja sen selvittämisen hyödyllisyys (ajankohtaisuus, motiivit, merkitys työelämälle jne.) - perustellaan, miksi opinnäytetyö on tehtävä - esitellään työn keskeinen idea, kehittämistehtävä, mahdollinen tilaaja - esitellään lyhyesti aineisto, jonka tarkempi esittely tehdään luvussa, jossa käsitellään työn menetelmiä ja toteutusta (ks. kohta 4) 2. KÄSITTEET JA TIETOPERUSTA Tässä luvussa esitellään tarkasteltava ilmiö, sitä teoreettisesti, käsitteellisesti jäsentäen. - esitellään työn keskeiset käsitteet - esitellään teoriat, joita työssä käytetään ja/ tietoperusta, jonka valossa ilmiötä analysoidaan - esitellään lyhyesti aiheesta aikaisemmin tehtyjä töitä tai avauksia - osoitetaan perustellen oman opinnäytetyön paikka ja näkökulma aikaisemman tuotetun tutkitun tiedon täydentäjänä 3. TUTKIMUKSELLISEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄN RAJAUS Tässä luvussa esitellään tarkasteltava ongelma tai opinnäytetyön tarkoitus. - avataan lukijalle selkeästi turhia rönsyilemättä, minkä tiedon kirjoittaja pyrkii työllään löytämään ja mikä hänen opinnäytetyönsä tehtävä on - opinnäytetyössä tarkasteltava tehtävä kerrotaan mielellään selkeästi kysymyksen muodossa - työssä tarkasteltava kysymys voi olla yleisempi pääkysymys, jota tarkennetaan alakysymyksillä - tarkasteltava tehtävä tai ongelma täytyy osata kirjoittaa auki selkeästi ennen kuin työtä voi jatkaa eteenpäin 4. TYÖN MENETELMÄT JA TOTEUTUS Tässä luvussa esitellään opinnäytetyön käytännön toteutus. - vastataan kysymyksiin: Mitä käytetään työn aineistona? Miten aineisto kerätään/menetelmä valitaan ja miten tämä valinta perustellaan? - esitellään valittu menetelmä teoreettisesti ja kuvataan sen käytännön sovellusta - kerrotaan, mitä aineistolla tehdään, kun se on kerätty, miten aineisto analysoidaan 5. OPINNÄYTETYÖN AIKATAULU - esitellään realistinen aikataulu työn etenemiselle ja opinnäytteen arvioitu valmistumisajankohta Pituus: 10 sivua (kansi, sisällysluettelo ja mahdolliset liitteet ovat tämän päälle) HUOM. Edellä annetut osien nimet ovat ns. rakenneotsikoita: otsikoinnissa on suositeltavaa pyrkiä enemmän lukujen substanssia kuvaaviin otsikoihin.

17 18 (21) Liite 2. Opinnäytetyösuunnitelman ja väliseminaarityön vertaisarviointi Suunnitelmaseminaarissa esitellään oma opinnäytetyösuunnitelma (kerrotaan oman opinnäytteen sen hetkinen tilanne) ja vertaisarvioidaan toinen esitelmä. Vertaisarvioinnin tavoite on sekä harjoitella tietoperustaisen kritiikin antamista että oppia vastaanottamaan kritiikkiä omasta työstä. Tietoperustainen kritiikki on korkeakoulussa tuotettavan tiedon vertaisarviointia, jota seminaarissa opetellaan. Korkeakouluyhteisön vertaisarviointi on tärkeä osa opinnäytetyön tekoa; vasta tietoperustaisen kritiikin läpäisemisen jälkeen voidaan opinnäytteen päätelmiä ja tuloksia pitää luotettavina. Vertaisarvioijan tehtävänä on lukea käsiteltävä työ ja tarkastella sitä kriittisesti. Vertaisarvioijan esittämän kritiikin pitää olla järjestelmällistä ja perusteltua. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että vertaisarvioija perehtyy käsiteltävään työhön muuta ryhmää syvällisemmin ja ottaa vastuun suunnitelman käsittelytilanteesta. Oletuksena on, että sen lisäksi, että vertaisarvioija on lukenut työn huolellisesti, hän on myös pohdiskellut työtä laajemmin, esimerkiksi tutustumalla muuhunkin aihepiiriin liittyvään laadukkaaseen kirjallisuuteen kuin suunnitelmassa käytettyihin lähteisiin. Vertaisarvioijan tehtävä on myös osoittaa tarkasteltavan työn vahvuudet ja heikkoudet. Vertaisarvioinnin ideana on auttaa työn tekijää kirjoittamaan työnsä entistä paremmin. Hyvä vertaisarvioija kykenee esittämään parannusehdotuksia / vaihtoehtoisia tapoja tehdä työ. Hän tuo esiin sekä työssä parannuksia vaativien seikkoja että antaa positiivista palautetta. Hyvä vertaisarviointi keskittyy työn objektiiviseen arviointiin, se ei ole ilkeilyä työn heikkouksista tai puutteista eikä liioin mitään sanomatonta myötäilyä. Työn käsittelyn eteneminen Vertaisarvioinnissa kannattaa lähteä liikkeelle kuvailemalla ensin työtä yleisellä tasolla (tietoperusta, lähestymistapa, käsittely, tulokset, kirjoittajan päätelmät, aineisto/käytetty kirjallisuus), josta sitten edetään työn yksityiskohtaisempaan tarkasteluun. Seuraavia kysymyksiä voi käyttää pohjana vertaisarviointia tehtäessä: Tuleeko opinnäytteen tarkoitus ja näkökulma selvästi ja kiinnostavasti esiin johdantoluvussa? Onko tarkasteltava ongelma muotoiltu selkeästi? Soveltuvatko valitut menetelmät tarkasteltavan ongelman käsittelyyn? Onko suunnitelma sellainen, että sen avulla päästään asetettuihin tavoitteisiin? Onko asiat esitetty johdonmukaisesti oikeassa järjestyksessä? Onko kokonaisuus tasapainoinen ja symmetrinen? Ovatko kaikki luvut ja otsikot tarpeellisia ja oikeilla paikoilla? Ovatko luvut sivumäärällisesti tasapainossa toisiinsa nähden? Puuttuuko jotakin? Olisiko jostakin asiasta voinut kirjoittaa enemmän? Ovatko kirjoittajan perustelut pitäviä, riittäviä ja täsmällisiä? Onko päätelmät esitetty perustellusti ja täsmällisesti? Mitä työssä olisi voinut tehdä toisin? Onko lähdeviitteet laadittu oikein? Käykö tekstistä riittävän selkeästi ilmi, milloin kyseessä on lähde ja milloin lähteen tulkinta?

18 19 (21) Liite 3. Lakisääteiset asiat TEKIJÄNOIKEUSKYSYMYKSET OPINNÄYTETYÖSSÄ Tekijänoikeuslain (404/1961) ensimmäisen pykälän mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on yksinoikeus teokseen. Tekijänoikeus syntyy aina teoksen tehneelle fyysiselle henkilölle eli esimerkiksi teoksen opintojensa yhteydessä luoneelle ammattikorkeakoulun opiskelijalle. Ennen opinnäytetyön julkistamista tekijällä on rajoittamaton yksinoikeus määrätä teoksestaan. Julkistamisen jälkeen teos tulee sitaattioikeuden piiriin ja siitä voidaan ottaa lainauksia esimerkiksi toiseen opinnäytetyöhön tai tieteelliseen artikkeliin osana tieteellistä keskustelua. Tilaustutkimuksena tehtyjen opinnäytetöiden tekijänoikeuksista tulee sopia tilaajan kanssa. Ryhmätyönä tehdyn opinnäytetyön tekijänoikeudet ovat tekijöillä yhteisesti eikä yksi tekijä voi määrätä niistä ilman toisten suostumusta. Tekijänoikeus voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain (TekjäL 27 ). Tekijänoikeuden siirtymisestä voidaan siten sopimuksella sopia. Ammattikorkeakoulun opiskelijalle kuuluva tekijänoikeus voi siirtyä ammattikorkeakoululle vain tehdyn sopimuksen nojalla. Osapuolten eli opiskelijan ja ammattikorkeakoulun välillä tehdystä sopimuksesta ja sen tulkinnasta riippuu, mitkä oikeudet ammattikorkeakoululle mahdollisesti siirtyvät ja missä laajuudessa niiden voidaan katsoa siirtyneen. Tekijänoikeus ei suojaa opinnäytetyön sisältämiä tutkimustuloksia tai asiasisältöä sellaisenaan. Mikäli tutkimustulosten, löydösten tms. käyttöä halutaan rajoittaa, esimerkiksi suhteessa työn ohjaajaan tai kilpailullisista syistä, tulee tällaisista rajoituksista sopia. Opetusministeriön päätöksellä kaikki opinnäytetyöt ovat julkisia alkaen. Lisätietoa tekijänoikeuksista: Lisäksi Haarmann, P Tekijänoikeus ja lähioikeudet. Helsinki:Talentum. 3.uud.p. Rajala, K Tutkimuksen tekijänoikeudet. Helsinki:Werner Soderström lakitieto. Ajantasaiset lait löytyvät säädöstietopankista; FINLEX esim. Mallioikeuslaki 221/1971 muutoksineen.

19 20 (21) Liite 4. Opinnäytetyön toimeksiantajan palaute ja kommentit Opinnäytetyön toimeksiantajan palaute ja kommentit Opinnäytetyöntekijän nimi; Koulutusohjelma; Opinnäytetyön nimi; Tilaaja/Toimeksiantaja; Toimeksiantajan edustaja ja yhteystiedot; Haluamme antaa seuraavanlaista palautetta ja kommentit toimeksiantajan ja työelämän näkökulmasta edellä mainitun opiskelijan opinnäytetyöstä. Tätä palautetta voidaan käyttää tukena kun opiskelijan opinnäytetyötä arvioidaan esim. tulosten hyödynnettävyyden, aiheen valinnan ja tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta.

20 Liite 5. Opinnäytetyösopimus Löytyy HumakWikistä linkistä: Opiskelu -> YAMK koostesivu