OPINNÄYTETYÖOPAS. Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, ylempi amk-tutkinto.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINNÄYTETYÖOPAS. Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, ylempi amk-tutkinto. www.humak.fi"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖOPAS Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, ylempi amk-tutkinto

2 3 (21) SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖN LUONNE Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet ja opetuksen tavoitteet Luonne Opinnäytetyön yhteistyösopimus Oikeudet opinnäytetyön tuloksiin Opinnäytetyön julkisuus 5 2 OPINNÄYTETYÖ TYÖSKENTELYPROSESSINA Opinnäytetyön vaiheet Osapuolet ja vastuualueet Opinnäytetyön ohjaus Seminaarit ja niiden tarkoitus Eettiset periaatteet 9 3 OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMINEN Opinnäytetyön rakenne Asettelu Lähdeviitteet ja lähdeluettelo 11 4 OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI Arviointikäytäntö Arviointikriteerit Kypsyysnäyte Arvioinnista valittaminen 15 5 LOMAKKEET Toimeksiantajan palaute Opinnäytetyösopimus 16 Liite 1. Opinnäytetyösuunnitelman laatiminen 17 Liite 2. Opinnäytetyösuunnitelman ja väliseminaarityön vertaisarviointi 18 Liite 3. Lakisääteiset asiat 19 Liite 4. Opinnäytetyön toimeksiantajan palaute ja kommentit 20 Liite 5. Opinnäytetyösopimus 21

3 4 (21) 1 OPINNÄYTETYÖN LUONNE 1.1 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet ja opetuksen tavoitteet Opinnäytetyöopintojen laajuus on 30 opintopistettä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle A työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten; B syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn; C valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen; D työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito sekä E kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää, osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. (Valtionneuvoston asetus 352/2003, 7 a ( /423) ja 10 ( /423). 1.2 Luonne Tavoitteena on, että opiskelija osoittaa kykynsä yhteisöjen kehittämistä koskevan uuden tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen sekä valmiutensa monialaisen yhteisöjen kehittämistä koskevan tutkimuksellisen tiedon ja ammattikäytäntöjen kehityksen seuraamiseen. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistehtävä tai sovellus, jossa korostuu toimialan työelämän yhteisöjen kehittäminen sekä valmius itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Opinnäytetyö rakentuu ylempään ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa hankittavan osaamisen ja muuhun opinnäytetyön teemaan liittyvän aineiston sekä omakohtaisen työelämäkokemuksen perustalle. Siinä toteutetaan ammattikorkeakoulun alueellista kehitystehtävää. Opinnäytetyö voi olla muodoltaan tutkimuksellinen tai toiminnallinen kehittämistyö, joka sisältää käytännön toteutuksen työelämän kehittämistehtävästä (esim. menetelmänkehitysprosessi, moniammatillinen projektitoiminta, ohjeistus tai projekti), ja joka raportoidaan. Opinnäytetyö tehdään pääsääntöisesti yksilötyönä. Prosessissa korostuu opiskelijan, työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteisöllinen vuorovaikutus niin aiheenvalinnan, toteutustavan kuin tavoitteidenkin osalta. Lisäksi opinnäytetyö kytkeytyy ammattikorkeakoulun omaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan profiiliin.

4 5 (21) 1.3 Opinnäytetyön yhteistyösopimus Opinnäytetyö on työelämän kehittämistehtävä ja se tehdään tilaustyönä. Tilaaja voi olla Humakin tutkimus- ja kehittämishanke, Humakin yhteistyökumppaneiden hanke tai muu työelämätaho. Opinnäytetyö voi liittyä myös tekijänsä liiketoimintaan tai sen suunnitteluun. Opinnäytetyö on tilaustyö kun yksi seuraavista AMKOTA:n edellyttämistä kolmesta kriteeristä täyttyy: työelämä maksaa joko ammattikorkeakoululle tai opiskelijalle työn tekemisestä. opinnäytetyölle on nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja. työyhteisön tarkoituksena on alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan. Opinnäytetyöstä pitää aina olla kirjallinen sopimus kahden sopijaosapuolen välillä. Sopimuspohja löytyy tämän oppaan liitteistä (Liite 5). Opinnäytetyöt ovat osa Humakin omaa tutkimus- ja kehittämistyötä. 1.4 Oikeudet opinnäytetyön tuloksiin Opinnäytetyön tekemisen yhteydessä on otettava huomioon siihen liittyviä lakisääteisiä asioita, esim. erilaiset oikeudet opiskelijan työntuloksiin (ks. liite 3). Tämän lisäksi on otettava huomioon vastuukysymykset tapaturma- ja vahingonkorvausasioissa, joista opiskelija ja toimeksiantaja sopivat erikseen opinnäytetyösopimuksen teon yhteydessä. 1.5 Opinnäytetyön julkisuus Opinnäytetyö on korkeakoulututkinnon osa, jonka tulee olla avoimesti arvioitavana. Opinnäytetyöstä tulee julkinen sen jälkeen, kun ohjaaja on sen hyväksynyt. Julkisuudella taataan opinnäytetöiden objektiivinen ja tasapuolinen arviointi. Jos opinnäytetyöhön sisältyy liike- tai ammattisalaisuuksia, tällöin nämä luottamukselliset tiedot sijoitetaan varsinaisesta työstä erilliseen tausta-aineistoon, joka jää toimeksiantajan käyttöön. Näistä on erikseen sovittava opinnäytetyösopimuksessa. Humakin opinnäytetyöt tallennetaan kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteiseen opinnäytetyöarkistoon Theseukseen (http://www.theseus.fi). 2 OPINNÄYTETYÖ TYÖSKENTELYPROSESSINA 2.1 Opinnäytetyön vaiheet Opinnäytetyöskentelyn aluksi on aiheellista perehtyä Humakin ylemmän ammattikorkeatutkinnon opinnäyteohjeistukseen. Keskeisimmät opinnäytetyön tekoon liittyvät ohjeet löytyvät tästä oppaasta ja HumakWikin valikon Opiskelu alavalikosta YAMK koostesivu. Työskentelyprosessina ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö on samankaltainen perustutkinnon työskentelyprosessin kanssa. Siinä vaiheessa kun on muodostunut selkeä yleiskäsitys siitä, millainen työ ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäyte on (ja mitä se ei ole), voi ryhtyä miettimään oman opinnäytetyön aihetta. Opinnäytetyön aihetta valittaessa kannattaa miettiä, millainen aihe kiinnostaa niin paljon, että siihen jaksaa paneutua niin syvällisesti, että opinnäyte tulee tehdyksi. Aihetta

5 6 (21) pohdittaessa kannattaa arvioida, miten aiheessa yhdistyy ylemmän ammattikorkeakoulun opinnoissa hankittava osaaminen ja omakohtainen työelämäkokemus sekä sen kytkeytyminen Humakin tutkimus- ja kehittämistyöhön. Aihetta mietittäessä on tärkeää pohtia myös aiheen rajausta siten, että tehtävästä muodostuu realistinen käytettävissä olevaan aikaa ja omiin henkilökohtaisiin resursseihin nähden. Aiheen rajaus on yksi opinnäytetyön vaativimpia tehtäviä ja kriittinen tekijä opinnäyteprosessin menestyksekkäälle läpiviemiselle. Laajaa aiheenvalintaa ei pidä sekoittaa laaja-alaiseen osaamiseen tai asiantuntijuuteen; puutteellinen aiheen rajaus kertoo pikemminkin ongelmista erottaa olennainen epäolennaisesta. Verrattuna perustutkinnon opinnäytetyöhön ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyössä kehittämiskaari on pidempi ja menetelmällisesti vahvempi; ylemmän AMK-tutkinnon työssä syvyys on laajuutta oleellisempaa. Kun opinnäytteen aihe on selvillä, se hyväksytetään oppilaitoksessa. Hyväksymispäätös haetaan erillisellä lomakkeella, joka löytyy HumakPron Opinnäytetyö 1 -opintojakson alta. Opinnäytetyön aiheen hyväksyy ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytteistä vastaava yliopettaja. Aiheen hyväksynnän yhteydessä oppilaitos nimeää opinnäytetyölle ohjaavan opettajan. Opinnäytetyön hyväksymisen jälkeen sovitaan opinnäytetyön työelämätilaajasta (Liite 5). Allekirjoitettu sopimus opinnäytetyön tilaamisesta toimitetaan opinnäyteopinnoista vastaavalle yliopettajalle. Tämän jälkeen päätetään työn toteutustapa ja laaditaan työlle aikataulu. Aikataulun valmistumisen jälkeen aloitetaan opinnäytetyön suunnitelman työstäminen. Opinnäytetyön suunnitelma käsitellään Opinnäytetyö 1 -opintojaksoon kuuluvassa suunnitelma-seminaarissa. Seminaarityöt palautetaan opintojakson HumakPro -dokumentteihin kaksi viikkoa ennen kontaktijaksoa. Opinnäytetyösuunnitelmasta sekä sen vertaisarvioinnista on olemassa erilliset ohjeet. (Liitteet 1 2.) Kun opinnäytetyön suunnitelma on hyväksytty, suunnitelmaseminaarissa aloitetaan opinnäytteen työstäminen. Opinnäytettä työstetään sekä itsenäisesti että seminaariryhmissä. Opinnäytteestä ja sen edistymisestä keskustellaan myös työn ohjaajan kanssa. Ryhmän opinnäytetyöaiheiden selvittyä opinnäytetöistä kootaan teemaryhmät, joiden tarkoituksena on tukea opinnäytetöiden itsenäistä työstämistä sekä innostaa ja kannustaa jatkamaan ja jaksamaan eteenpäin opinnäytetyöpolulla. Teemaryhmätyöskentelyn tukena voidaan käyttää oppilaitoksen tarjoamia virtuaalisia keskustelufoorumeita, mutta teemaryhmätyöskentelyn luonteeseen soveltuvat mainiosti myös opiskelijoiden omat yhteisölliset, fyysiset tai virtuaaliset foorumit (esim. Facebook). Suunnitelmaseminaarin jälkeen seuraa Opinnäytetyö 2 -opintojaksoon kuuluva ryhmän toinen yhteinen seminaari eli väliseminaari. Väliseminaarityöt toimitetaan kaksi viikkoa ennen kontaktijaksoa opintojakson HumakPro -dokumentteihin. Väliseminaarin jälkeen opinnäytteen työstöä valmiiksi opinnäytetyöksi jatketaan saadun palautteen perusteella. Lähes valmis opinnäytetyö toimitetaan ohjaajalle viimeistään kaksi viikkoa ennen opinnäytetyöseminaaria. Työn ohjaaja päättää työn ottamisesta opinnäytetyöseminaariin tai sen palauttamisesta opiskelijalle täydennettäväksi. Ohjaajan annettua luvan osallistua opinnäytetyöseminaariin opiskelija laatii opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte laaditaan mediatiedotteen muotoon ja se kirjoitetaan äidinkielellä, mikäli opiskelijan äidinkieli on suomi tai ruotsi. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, ohjaaja päättää kypsyysnäytteen kielen.

6 7 (21) Mediatiedote toimitetaan ohjaajalle annetun aikataulun mukaisesti. Mediatiedote kirjoitetaan oppilaitoksen tiedotepohjalla. Tiedote arvioidaan sisällön ja suomen kielen osalta. Valmis mediatiedote voi olla opinnäytetyöseminaarissa yleisön luettavissa opiskelijan suostumuksella. Opinnäytetyöseminaarin jälkeen opiskelija voi halutessaan vielä muokata opinnäytetyötään tai tehdä siihen korjauksia. Opinnäytetyön ottamisesta lopulliseen arviointiin päättää työn ohjaaja. Opinnäytetyön arvioitsijoille (2 hlöä) opinnäytetyö toimitetaan sähköisesti opinnäytetöistä vastaavan yliopettajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi opiskelija toimittaa valmiista opinnäytetyöstä kaksi (2) tulostettua kappaletta rehtorin toimistoon kansitettavaksi. Näistä toinen on oppilaitoksen arkistokappale ja toinen toimitetaan Nuorisotiedon kirjastoon. Opinnäytetyön sähköisen palautuksen yhdessä se käytetään plagioinnin tunnistus- ja estoohjelma URKUNDissa. Opinnäytetyö arvioidaan asteilla 1 5. Numeraalisen arvioinnin lisäksi opinnäytteestä annetaan kirjallinen palaute. 2.2 Osapuolet ja vastuualueet Opinnäytetyö on ohjattu kehittämistyö, jossa opetellaan tutkimuksellista kehittämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija opettelee tutkimuspohjaiseen tietoon perustuvaa menetelmällisesti validia kehittämistä työskentelemällä itsenäisesti, mutta hänellä on tukenaan työn ohjaaja ja koulutusohjelman muut opiskelijat, jotka antavat vertaispalautetta lähijaksoilla seminaareissa ja etäjaksoilla teemaryhmissä, sekä työelämäohjaaja. Koulutusohjelman yliopettajat määräävät opinnäytteelle vähintään yhden ohjaajan ja opinnäytetyön tilaaja nimeää oman yhteyshenkilönsä, joka toimii opinnäytetyön työelämäohjaajana. Opiskelijan velvollisuus on hankkia ja hyväksyttää opinnäytetyönsä aihe sekä osallistua työn tilaajan ja oppilaitoksen kanssa tehtävän opinnäytetyösopimuksen tekoon. Työn valmistuttua opiskelijan tehtävänä on huolehtia tilaajan kutsumisesta opinnäytetyöseminaariin. Opiskelijan vastuulla on opinnäytetyöprosessin eteneminen koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaisesti (oman opinnäytteen aikataulutus, suunnitelman laadinta, seminaareihin osallistuminen ja vertaiskommentointi, seminaaritöiden ja opinnäytetyön käsikirjoitusversion palautus koulutusohjelman ohjeiden mukaisesti ajallaan, kypsyysnäytteen kirjoittaminen ja valmiin opinnäytteen arviointi- ja arkistokappaleiden palautus sekä opinnäytteensä mahdollisen linkitysluvan antaminen ammattikorkeakoulujen yhteiseen opinnäytetyötietokantaan Theseukseen). Lisäksi opiskelijan velvollisuus on pitää yhteyttä opinnäytetyön ohjaajaan ja tilaajaan sekä neuvotella heidän kanssaan mahdollisista muutoksista. Ohjaaja varmistaa, että työn aihe ja tavoitteet ovat sellaisia, että ne tukevat työelämää ja aluekehitystä sekä vastaavat koulutusohjelman opinnäytetyölle asetettuja vaatimuksia. Ohjaaja ohjaa opinnäytetyöprosessia, tukee työn ongelmakohdissa ja mahdollisissa työn tekemiseen liittyvissä eettisissä pulmatilanteissa. Ohjaaja arvioi mediatiedotteen muotoon laadittavan kypsyysnäytteen sisällön. Hän hyväksyy opinnäytetyön ja vastaa sen arvioinnista sekä arviointipalautteen antamisesta opiskelijalle yhdessä toisen työlle nimetyn arvioitsijan kanssa. Ohjaaja valvoo, että valmis työ toimitetaan koulutusohjelmalle myös kansitettuna kappaleena. Opinnäytetyöntilaaja tekee sopimuksen opinnäytetyön tilaamisesta oppilaitoksen ja opiskelijan kanssa. Lisäksi hän osallistuu työn tavoitteiden määrittelyyn opiskelijan kanssa ja vastaa työn toteuttamismahdollisuuksista tilaajayrityksessä tai -yhteisössä. Työntilaaja nime-

7 8 (21) ää työelämän edustajan, joka toimii opinnäytetyöprosessissa asiantuntijakommentaattorina eli työelämäohjaajana. Hänellä on mahdollisuus osallistua opinnäytetyöseminaarin lisäksi myös muihin sellaisiin koulutusohjelman seminaareihin, joissa käsitellään tilattua työtä, mikäli tämä koetaan yhteisesti tarpeelliseksi, mutta hän ei voi toimia työn arvioijana. Opinnäytetyön arvioi kaksi oppilaitoksen opetushenkilöstöön kuuluvaa arvioijaa. Heistä toinen on opinnäytetyön ohjaaja. Toiseksi arvioijaksi voidaan määrätä oppilaitoksessa toimiva yliopettaja tai lehtori, jonka osaamisalueeseen arvioitava opinnäyte kuuluu. 2.3 Opinnäytetyön ohjaus Opinnäytetyön yksilö- ja ryhmäohjauksesta, sen aikatauluista ja ohjaustavoista, sovitaan opintojen alkaessa. On suositeltavaa, että opiskelija toimittaa ohjaajalleen luettavaksi opinnäytetyön osion tai sen luonnoksen hyvissä ajoin ennen ohjausta. Kun materiaali on toimitettu etukäteen ja ohjaajalla on ollut mahdollisuus perehtyä tekstiin ennen ohjaustapahtumaa, opiskelija saa harkitumpaa ja perusteellisempaa palautetta kuin jos kommentointi tapahtuu spontaanisti. 2.4 Seminaarit ja niiden tarkoitus Opinnäytettä työstetään itsenäisen työskentelyn ohessa myös erilaisissa seminaareissa. Näistä tärkeimmät ovat suunnitelmaseminaari, väliseminaari ja opinnäytetyöseminaari. Suunnitelmaseminaarissa opiskelija esittelee oman opinnäytteensä tutkimus- tai toimintasuunnitelman ja vastaa sekä suunnitelman vertaisarvioijaksi nimetyn ryhmänsä opiskelijan esittämiin kysymyksiin että seminaaria vetävän opettajan ja muiden ryhmäläisten kommentteihin. Hän vertaisarvioi yhden ryhmänsä opiskelijan suunnitelman ja osallistuu ryhmänsä muiden opiskelijoiden suunnitelmien käsittelyyn. Suunnitelmaseminaarin tarkoituksena on varmistaa vertaisarvioinnin ja -palautteen saamisen toteutuminen, vahvistaa asiantuntijatyölle ominaisia ryhmä- ja verkostotyöskentelytaitoja sekä varmistaa suunnitelman toteutuskelpoisuus ja realistisuus sekä auttaa suunnitelman tekijää hiomaan työtään mahdollisimman hyväksi. Väliseminaarissa opiskelija esittelee opinnäytteensä jonkin luvun käsikirjoituksen tai laajemman käsikirjoitusversion työstään, alustavan aineistoanalyysin, kysely- tai haastattelulomakkeen tai jonkin muun opinnäytetyötä eteenpäin vievän tuotoksen, jonka arvioi vertaisarvioijaksi nimetty ryhmän opiskelija. Opiskelija vertaisarvioi yhden ryhmänsä työn väliseminaarissa ja osallistuu muiden ryhmänsä opiskelijoiden suunnitelmien käsittelyyn. Väliseminaarissa vertaisarvioinnin painopisteenä on opinnäytteestä saatava hyöty työelämän kehittämiseen ja opinnäytteen yleinen sovellettavuus työelämässä. Väliseminaarin tarkoituksena on tukea käsikirjoituksen lopputyöstöä valmiiksi opinnäytteeksi sekä varmistaa opinnäytetyöskentelyn pysyminen aikataulussa ja muotoutuminen opinnäytetyöltä vaadittavien kriteerien mukaiseksi. Ennen opinnäytetyöseminaaria opiskelijan on - toimitettava valmis työ ohjaajalleen ja työn toimeksiantajalle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen seminaaripäivää - kutsuttava toimeksiantajansa tai tämän edustaja seminaaritilaisuuteen

8 9 (21) Opinnäytetyöseminaari, josta käytetään nimeä Järjestö- ja nuorisotyö nyt!, on kaikille avoin tilaisuus, jossa opiskelija esittelee valmiin tai lähes valmiin opinnäytetyönsä. Seminaari alkaa oppilaitoksen edustajan avaussanoilla. Avaussanoja seuraava seminaarin ensimmäinen puheenvuoro voi olla etukäteen pyydetty valtiovallan tai työelämän tervehdyspuheenvuoro. Seminaarissa esiteltävät opinnäytetyöt esitellään teemaryhmissä. Opinnäytetyöntekijä kuvaa kehittämishankkeensa lähtökohdat ja opinnäytetyöprosessinsa sekä työnsä keskeiset tulokset ja toimenpide-ehdotukset (noin 30 min). Teemaryhmän opinnäytetyöesitysten jälkeen voi olla etukäteen pyydetty kommenttipuheenvuoro (noin 15 min), jonka esittää ryhmän teemaan linkittyvän Humakin tutkimus- ja kehittämishankkeen vetäjä, Humakin lehtori tai muu vastaava asiantuntija. Tilaisuuden yleisölle varataan mahdollisuus esittää teemaryhmän opinnäytetöiden tekijöille kysymyksiä tai kommentteja ennen seuraavan teemaryhmän töiden esittelyä. Tilaisuus päättyy etukäteen pyydettyyn loppupuheenvuoroon, jonka esittäjä/t voi/voivat olla esim. aikaisemmin koulutusohjelmasta valmistunut alumni, työelämän edustaja tai muutoin kiinnostava puhuja. Seminaaria valmisteltaessa pyritään tukemaan valmistuvan ryhmän osallisuutta seminaarin suunnitteluun. Opinnäytetyöseminaarissa esiteltävä työ on lähes valmis tai valmis opinnäytetyö. 2.5 Eettiset periaatteet Opinnäytetyön tekijää ohjaavat tutkimuksenteon yleiset eettiset periaatteet. Näihin liittyy nk. hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Tämä tarkoittaa rehellisyyteen, huolellisuuteen ja tarkkuuteen pyrkivien toimintatapojen noudattamista. Tekijän on myös seurattava eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä sekä avoimuutta tulosten julkaisussa. Hänen tulee ottaa huomioon asianmukaisesti muiden tutkijoiden työtä ja saavutuksia sekä suorittaa tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja raportointi tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaan. Tutkimuksen taustalla vaikuttavat rahoituslähteet ja sidonnaisuudet tulee myös ilmoittaa. Opinnäytetyön laatimisessa on noudatettava tieteelliselle kirjoittamiselle asetettuja eettisiä periaatteita. Löydettyjä kirjallisuusviitteitä tulee käyttää eettisesti oikealla tavalla. Käytetyt lähteet tulee ilmaista sekä itse tekstissä että lähdeluettelossa. Tekstissä viitteet ohjaavat lukijaa työn lopussa olevaan lähdeluetteloon, josta lukija saa tarkemmat bibliografiset tiedot. Tekstiviitteiden ja lähdeluettelon tulee vastata toisiaan. Kirjallisuuden harkittu valinta, huolellinen tulkinta ja lähdeviitteiden tarkka merkitseminen ovat osa huolellista tutkimuksentekoa. Lähde:Tutkimuseettinen neuvottelukunta (http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/htk_ohje_2012.pdf) 3 OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMINEN 3.1 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyöraportti koostuu seuraavista osista: - kansilehti - suomenkielinen tiivistelmä - englanninkielinen tiivistelmä eli abstrakti - sisällysluettelo - johdanto - käsittely - päätelmät

9 10 (21) - lähdeluettelo - liitteet Kansilehti Opinnäytetyön kansilehdeltä löytyvät työn nimi, tekijän nimi, tieto siitä, että työ on Humanistisen ammattikorkeakoulun opinnäyte, joka on tehty järjestö- ja nuorisotyön ylempään koulutusohjelmaan. Lisäksi kansilehdelle merkitään opinnäytteen jättövuosi ja -kuukausi. Tiivistelmä Tiivistelmä sijoitetaan heti kansilehden jälkeen. Tiivistelmän alussa kerrotaan työn tarkat bibliografiset tiedot. Tiivistelmässä esitellään lyhyesti työn tavoitteet, tutkimustehtävä, menetelmät ja tärkeimmät tulokset. Tiivistelmä on itsenäinen kokonaisuus, jonka lukemalla työtä tuntematon lukija saa selkeän käsityksen työstä. Tiivistelmän loppuun kirjataan keskeiset avainsanat tiedonhakua varten. Johdanto Johdanto vie lukijan tutkimustehtävän äärelle. Johdannossa lukijalle esitellään opinnäytteen aihepiiri ja perustellaan tutkimusongelman ja sen selvittämisen merkittävyys. Johdannossa kerrotaan työn keskeinen idea, tutkimustehtävä, mahdollinen tilaaja ja esitellään lyhyesti työn aineisto, teoreettinen viitekehys, käsitteet ja menetelmät. Käsittely Käsittelyosassa syvennetään lukijan tietämystä johdannossa avatusta tutkimuksen teoreettisesta viitekehyksestä, tutkimusongelmasta ja tutkimushypoteeseista. Käsittelyosassa kirjoittaja keskustelee teorian ja empiirisen aineistonsa kanssa. Päätelmät Opinnäytteen viimeisessä osassa kootaan tärkeimmät tulokset ja esitetään tutkimustehtävän ratkaisu. Pääsääntöisesti loppupäätelmissä ei esitetä enää uusia asioita tai argumentteja vaan vedetään yhteen edellä esitettyjä havaintoja ja päätelmiä. Hyvä loppupäättely sulkee tutkimuksellisen ympyrän ja nostaa esiin uuden, jatkotyöteeman. Liitteisiin laitetaan mahdolliset työn toiminnalliseen osuuteen (produktiin) liittyvät tai sen kuluessa syntyneet produktia kuvaavat dokumentit. 3.2 Asettelu Opinnäytetyön teksti kirjoitetaan puhtaaksi tekstinkäsittelyohjelmalla seuraavien ohjeiden mukaisesti: - ylä- ja alamarginaali 2,5 cm - vasen marginaali 3 cm ja oikea marginaali 2 cm - riviväli 1,5 - kirjasinlaji Arial, kirjasin koko 12 - tekstikappaleet tavutetaan ja molemmat reunat tasataan - kappaleet erotetaan toisistaan jättämällä niiden väliin yksi tyhjä rivi - tekstissä käytetään sivunumerointia, joka merkitään sivun oikeaan ylälaitaan. Sivujen numerointi aloitetaan johdannon ensimmäistä sivua seuraavasta sivusta, esim. jos työssä on kansilehti, tiivistelmät (kaksi sivua), yksisivuinen sisällysluettelo ja johdantoluku alkaa sivulta viisi, niin näiden viiden ensimmäisen sivun numerot eivät tule näkyviin vaan ensimmäinen näkyvä sivunumeroa on kuusi. Numerointia jatketaan juoksevana myös lähdeluettelon ja liitteiden läpi. - lyhyt suora lainaus (max 3 riviä) merkitään lainausmerkkien sisään, sitä ei kursivoida. Pitkä suora lainaus (neljä riviä tai pidempi) sisennetään sarkaimen verran vasemmasta reunasta. Pitkässä lainauksessa ei siis käytetä lainausmerkkiä eikä lainausta kursivoida.

10 11 (21) - lähdeluettelo ja liitteet aloitetaan aina omalta sivulta Opinnäytetyön mallisivut löytyvät HumakWikin linkistä Opiskelu -> YAMK koostesivu. 3.3 Lähdeviitteet ja lähdeluettelo Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytteessä noudatetaan tieteellisen kirjoittamisen perussääntöjä. Työssä käytetyt lähteet ilmoitetaan tekstin sisäisinä lähdeviitteinä ja lähteet kootaan lähdeluetteloksi työn loppuun. Seuraavilla sivuilla on esitelty lähteiden merkitsemisen perussäännöt. Yksityiskohtaisempaa ohjeistusta löytyy esimerkiksi teoksesta Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula Tutkija ja kirjoita. Helsinki: Tammi (tai uudempi painos). TEKSTIVIITTEET a) Yksi tekijä Tekstiviitteessä mainitaan tekijän sukunimi, julkaisuvuosi ja sen sivun sivunumero tai sivunumerot, joilta ajatus on otettu. Tekstiviite sijoitetaan sulkeisiin: (Heikkinen 1998, 123). b) Jos teoksella on tekijöitä enemmän kuin kaksi tekstiviitteessä mainitaan ensimmäisen kerran viitattaessa kaikki kirjoittajat: (Heikkinen, Tolonen, Moilanen & Seppänen 1998, 123). Seuraavilla kerroilla riittää, kun mainitaan ensimmäinen nimi ym.: (Heikkinen ym. 1998, 123). c) Haastatteluihin viitattaessa viite päättyy vuosilukuun: (Heikkinen 1998). Kun lainataan haastateltavan ajatuksia, tekstiviitteeseen tulee luonnollisesti haastateltavan nimi. d) Jos samalta tekijältä on useampia samana vuonna julkaistuja teoksia, artikkeleita tms., eri kirjoitukset erotetaan toisistaan tekstiviitteissä ja lähdeluettelossa lisäämällä julkaisuvuoden loppuun aakkosjärjestyksessä pieni kirjain, jonka eteen ei tule välilyöntiä: (Heikkinen 1998a, 123), (Heikkinen 1998b, 10) jne. e) Viitattaessa useamman kerran peräkkäin samaan lähteeseen ensimmäisellä kerralla tekstiviitteeseen tulee tekijä, vuosi ja sivut: (Heikkinen 1998, ). Jatkossa riittää viittaus edellä mainittuun teokseen (emt.) ja sivut, joihin tekstissä viitataan: (emt., ). HUO- MAA! sivunumeroita erottava viiva on ajatusviiva (löytyy Wordin alasvetovalikosta Lisää kohdasta Merkki), ei väliviiva. Elektronisiin lähteisiin viitattaessa noudatetaan tekstiviitettä kirjattaessa samoja periaatteita kuin edellä on esitetty. LÄHDELUETTELO a) Lähdeluettelosta käyvät ilmi kaikki ne lähteet, joihin tekstissä on viitattu. Lähdeluettelo otsikoidaan sanalla LÄHTEET. Se ei ole enää numeroitu luku. Käytettyjen lähteiden tulee olla työn kannalta olennaisia; lähdeluettelosta lukija näkee nopeasti, millaiseen aineistoon työ perustuu. b) Lähteet ryhmitellään luettelossa julkaistuihin ja julkaisemattomiin. Julkaistuja lähteitä ovat teokset, artikkelit, komiteamietinnöt, lait, asetukset, sarjajulkaisut ja televisiossa tai radiossa esitetyt ohjelmat. Julkaisemattomia lähteitä ovat opinnäytetyöt, haastattelut ja luentomuistiinpanot.

11 12 (21) Perussäännöt: - Lähdeviitteen ensimmäinen osa on sama kuin tekstiviitteessäkin käytetty eli tekijän sukunimi. - Lähdeluetteloon merkitään sukunimen jälkeen etunimi. - Julkaisuvuosi merkitään heti tekijän nimen jälkeen: Heikkinen, Heikki Julkaisuvuoden jälkeen mainitaan teoksen nimi: Heikkinen, Heikki Rooman nousu ja tuho. Lähteiden merkitsemistavat lähdeluettelossa Kirjoista merkitään tekijä, julkaisuvuosi, teoksen nimi, monesko painos, kustannuspaikka (siis ei painopaikka) ja kustantaja: Heikkinen, Heikki Rooman nousu ja tuho (5. painos). Porvoo: WSOY. Jos tekijöitä on useampia, kaikki mainitaan samassa järjestyksessä kuin ne ovat teoksessakin: Heikkinen, Heikki & Tolonen, Taisto & Moilanen, Matti Roomalaiset (8. painos). Porvoo: WSOY. Kokoomateoksista lähdeluettelosta löytyy tekstiviitettä vastaava nimi ja vuosiluku: Moilanen, Matti Rajakahakat Rooman imperiumin harmina. Teoksessa Heikkinen, Heikki (toim.) Rooman valtakunta. Porvoo: WSOY, Mikäli kysymyksessä on käännösteos, nykyisten tekijänoikeussäännösten mukaan mainitaan suomentajan koko nimi: Heikenberg, Hans Rooma, suom. Heikkinen, Heikki. Porvoo: WSOY. Lehtiartikkelit merkitään lähteisiin sijoittamalla ensin tekijän nimi, vuosiluku, artikkelin nimi, julkaisu, julkaisun numero, vuosikerran (volyymin) numero ja sivut, joilta artikkeli löytyy: Heikkinen, Heikki Suomalaisen ja gallialaisen syrjäytymisprosessin samankaltaisuus. Sosiaaliturva 10/1998, Opinnäytetöihin viitattaessa kerrotaan tekijän ja työn nimen ja vuosiluvun lisäksi myös se, millaisesta opinnäytteestä on kysymys ja missä se on tehty: Heikkinen, Heikki Gallialaisten perusterveydenhuollon haasteet. Opinnäytetyö. Susirajaopisto. Yliopistollisista opinnäytteistä mainitaan, minkä asteisesta työstä on kysymys: Heikkinen, Heikki Luonnonparannusmenetelmien problematiikkaa Rooman imperiumin ajalla. Pro gradu tutkielma. Hoitotieteen laitos. Tampereen yliopisto. Haastatteluista mainitaan ensin haastateltava, haastateltavan ammatti/asema ja koulutus, haastatteluaika ja -paikka sekä haastattelija: Heikkinen, Heikki. Roomalaisen oikeuden apulaisprofessori, OTT. Huhtikuu Helsinki. Tolonen, Toimi. Elektronisiin lähteisiin (www-sivut ja sähköposti) viitattaessa noudatetaan lähteen tunnistetietoja kirjattaessa samoja periaatteita kuin edellä on esitetty, paitsi että perinteisiin tietoihin (mm. tekijä, nimeke, julkaisija) lisätään julkaisutyyppi ja viittauksen ajankohta. Esimerkiksi www-muotoisen elektronisen lähteen lähdemerkintä on seuraavanlainen: Hintikka, Kari Tieto neljäs tuotannontekijä. Viitattu Tekstin sisäisessä viitteessä edellä mainittu lähde merkitään totuttuun tapaan: (Hintikka 1994). Sähköpostin lähdemerkintä on seuraavanlainen: Heikkinen, Heikki Uudet tuotannontekijät, luentomateriaali. Viitattu Tekstin sisäisessä viitteessä edellä mainittu lähde merkitään totuttuun tapaan: (Heikkinen 2000).

12 13 (21) Videon, CD-ROM:n ja ääninauhan lähdemerkintöihin kirjataan videon, CD-ROM:n ja ääninauhan tekijä(t), tuotantovuosi, nimeke, julkaisupaikka ja julkaisija. Esimerkiksi videon lähdemerkintä on seuraavanlainen: Heikkinen, Heikki Nykytanssin muodot. (Video.) Helsinki: VideoTuottajat. Tekstin sisäisessä viitteessä edellä mainittu lähde merkitään totuttuun tapaan: (Heikkinen 2001). 4 OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI 4.1 Arviointikäytäntö Opinnäyte arvioidaan asteikolla: kiitettävä (5) hyvä (4 tai 3) tyydyttävä (2 tai 1) 4.2 Arviointikriteerit Opinnäytteen arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin osa-alueisiin: 1 opinnäytteen aiheenvalinta ja opinnäytteelle asetettujen tavoitteiden täyttyminen (painoarvo 25%). 2 opinnäytteessä käytettyjen menetelmien tarkoituksenmukaisuus ja menetelmällinen osaaminen (painoarvo 30%). 3 tulosten ja päätelmien perustelujen selkeys ja pitävyys sekä esityksen johdonmukaisuus; tiedon hyödynnettävyys työelämässä ja valmiiden sovellusten esittäminen työelämän tarpeisiin (painoarvo 30%). 4 tieteellisen kirjallisen esitystavan sujuvuus, lähteiden käytön ja lähdemerkintöjen virheettömyys sekä oikeakielisyys (painoarvo 10%) 5 ulkoasu (painoarvo 5%) Arviointikriteerit Kiitettävä 5 Hyvä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Tyydyttävä 1 Aiheenvalinta ja tavoitteiden täyttyminen Työelämälähtöinen aihe, erinomainen aiheen hallinta ja jäsentely. Opinnäyteprosessi on toteutettu erinomaisella tavalla itsenäisesti ja loogisesti. Tavoitteet on saavutettu. Opinnäyte kytkeytyy luontevasti Humakin tutkimus- ja Työelämälähtöinen aihe, hyvä aiheen hallinta ja jäsentely. Opinnäyteprosessi on toteutettu hyvin, itsenäisesti ja loogisesti. Tavoitteet on saavutettu. Opinnäyte kytkeytyy Humakin tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Työelämälähtöinen aihe, riittävä aiheen hallinta ja jäsentely. Opinnäyteprosessi on toteutettu itsenäisesti mutta aihepiirin hallinnassa on puutteita. Tavoitteet on saavutettu melko hyvin. Opinnäyte kytkeytyy osin Humakin tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Työelämälähtöinen aihe, puutteellinen aiheen hallinta ja jäsentely. Opinnäyteprosessi on toteutettu melko itsenäisesti mutta aihepiirin hallinnassa on merkittäviä puutteita. Tavoitteet on saavutettu osin. Opinnäyte ei juuri kytkeydy Humakin tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Aihe ei ole merkittävä työelämän tai alan kehittämisen kannalta. Opinnäyteprosessi on toteutettu epäitsenäisesti ja aihepiirin hallinta on hyvin puutteellinen. Tavoitteet on saavutettu heikosti. Opinnäyte ei kytkeydy Humakin tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

13 14 (21) kehittämistoimintaan. Työssä on käytetty luovasti ja taitavasti tiedonhankinta- ja analyysimenetelmiä. Menetelmällinen osaaminen Työssä on käytetty eri tietolähteitä monipuolisesti, kriittisesti ja neuvokkaasti tutkimusongelman suhteen. Käytetyt menetelmät ovat tutkimusongelman kannalta tarkoituksenmukaisia ja kattavia. Työssä on käytetty tarkoituksenmukaisesti tiedonhankinta- ja analyysimenetelmiä. Työssä on käytetty eri tietolähteitä monipuolisesti, kriittisesti tutkimusongelman kannalta mielekkäästi. Käytetyt menetelmät ovat tutkimusongelman kannalta tarkoituksenmukaisia. Työssä on käytetyt tiedonhankinta- ja analyysimenetelmät olisivat voineet olla perusteellisempia ja johdonmukaisempia suhteessa tutkimusongelmaan. Työssä olisi voinut käyttää tietolähteitä kriittisemmin ja perustellummin. Käytetyt menetelmät ovat tutkimusongelman kannalta tarkoituksenmukaisia mutta ne olisivat voineet olla kattavampia. Työssä on käytetyt tiedonhankinta- ja analyysimenetelmät ovat selkeästi puutteellisia ja epäjohdonmukaisia suhteessa tutkimusongelmaan. Työssä on käytetty tietolähteitä pinnallisesti ja perustelematta. Käytetyt menetelmät ovat vain osin tarkoituksenmukaisia tai niiden hallinnassa on puutteita. Työssä on käytetyt tiedonhankinta- ja analyysimenetelmät eivät ole perusteltuja tai niitä on käytetty puutteellisesti tutkimusongelman näkökulmasta. Työssä on käytetty niukasti ja yksipuolisesti tietolähteitä ja ne ovat epäloogisia tutkimusongelman näkökulmasta. Käytetyt menetelmät eivät ole tarkoituksenmukaisia tai niiden hallinnassa on merkittäviä puutteita. Tulosten hyödynnettävyys Aineistosta ja tuloksista on tehty perusteltuja päätelmiä. Erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin esitetään luovia ja harkittuja vaihtoehtoja. Opinnäytteestä on merkittävää hyötyä tilaajalle tai tuloksilla on yleistä sovellusarvoa. Aineistosta ja tuloksista on tehty päätelmiä. Erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin esitetään vaihtoehtoja. Opinnäytteestä on hyötyä tilaajalle tai tuloksilla on yleistä sovellusarvoa Aineistosta ja tuloksista on tehty jonkin verran päätelmiä. Työssä on pohdittu vain vähän vaihtoehtoja erilaisiin olosuhteisiin ja tilanteisiin Opinnäytteestä on jossakin määrin hyötyä tilaajalle. Aineistosta ja tuloksista ei ole tehty päätelmiä tai ne ovat epäjohdonmukaisia. Työssä ei ole pohdittu tulosten sovellettavuutta. Tilaaja saa opinnäytteestä tietoa tyydyttävästi. Aineistosta ja tuloksista ei ole tehty päätelmiä tai ne ovat epäjohdonmukaisia. Työssä ei ole pohdittu tulosten sovellettavuutta. Tilaaja saa opinnäytteestä tietoa vain tyydyttävästi. Kieliasu Opinnäytteessä on noudatettu oppilaitoksen opinnäyteoppaan ohjeita. Opinnäyte on rakenteeltaan moitteeton. Teksti on Opinnäytteessä on noudatettu oppilaitoksen opinnäyteoppaan ohjeita. Opinnäyte on rakenteeltaan johdonmukainen. Teksti on sujuvaa ja virheetöntä asiatekstiä. Lähteiden käyttö ja Opinnäytteessä on noudatettu oppilaitoksen opinnäyteoppaan ohjeita. Opinnäyte on rakenteeltaan pääosin johdonmukainen. Teksti on sujuvaa ja lähes virheetöntä asiatekstiä. Lähteiden käyttö ja Opinnäytteessä on noudatettu osin oppilaitoksen opinnäyteoppaan ohjeita. Opinnäyte on rakenteeltaan vain osin johdonmukainen. Teksti ei ole sujuvaa mutta Opinnäytteessä on noudatettu puutteellisesti oppilaitoksen opinnäyteoppaan ohjeita. Opinnäyte on rakenteeltaan epäjohdonmukainen. Tekstissä on paljon virheitä eikä se täytä kaikkia asiatekstille asetettuja vaatimuk-

14 15 (21) sujuvaa ja virheetöntä asiatekstiä. Lähteiden käyttö ja merkintä ovat asianmukaisia. merkintä ovat asianmukaisia. merkintä ovat asianmukaisia. täyttää asiatekstille asetetut vaatimukset. Lähteiden käyttö ja merkintä ovat puutteellisia. sia. Lähteiden käyttö ja merkintä ovat puutteellisia. Tulokset on esitetty havainnollisesti. Opinnäyte on lähes valmis julkaistavaksi. Opinnäytteen ulkoasu Ulkoasussa on noudatettu oppilaitoksen ohjeita. Kuvat, kuviot, taulukot, piirrokset ja kuvamateriaali on toteutettu asianmukaisesti ja ne ovat korkealaatuisia. Opinnäyte on arkistokelpoinen. Ulkoasussa on noudatettu oppilaitoksen ohjeita. Kuvat, kuviot, taulukot, piirrokset ja kuvamateriaali on toteutettu asianmukaisesti. Opinnäyte on arkistokelpoinen. Ulkoasussa on noudatettu oppilaitoksen ohjeita. Kuvat, kuviot, taulukot, piirrokset ja kuvamateriaali on toteutettu asianmukaisella tavalla mutta niissä on puutteita. Opinnäyte on arkistokelpoinen. Ulkoasussa on noudatettu pääsääntöisesti oppilaitoksen ohjeita. Kuvien, kuvioiden, taulukoiden, piirrosten ja kuvamateriaalin toteutus on heikkolaatuinen. Opinnäyte on arkistokelpoinen. Ulkoasussa on noudatettu puutteellisesti oppilaitoksen ohjeita. Kuvien, kuvioiden, taulukoiden, piirrosten ja kuvamateriaalin toteutus on heikkolaatuinen eivätkä ne tue sisältöä. Opinnäyte on arkistokelpoinen. 4.3 Kypsyysnäyte Kypsyysnäyte on mediatiedotteen muotoon laadittava kirjoitelma, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytetyönsä aihealueeseen ja suomen tai ruotsin kielen taitonsa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan ohjaajan annettua luvan osallistua opinnäytetyöseminaariin. Mediatiedotteen muotoinen kypsyysnäyte on 1 2 sivun mittainen, ja sen kohdejoukkona ovat saman alan asiantuntijat. Mediatiedote palautetaan opinnäytetyöstä vastaavan yliopettajan antamien ohjeiden ja aikataulun mukaisesti. Kypsyysnäyte tarkastetaan asiasisällön ja kielen osalta. Kypsyysnäyte arvioidaan arvosanoilla hyväksytty tai hylätty. 4.4 Arvioinnista valittaminen Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen saamaansa arvosanaan, hän voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Hallintolain mukaisesti postin kuljettavaksi jätetyn kirjeen vastaanottajan katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä.

15 16 (21) Mikäli opinnäytetyön tekijä ja opinnäytetyön arvioitsijat eivät ole yhtä mieltä opinnäytetyön arvioinnista, menetellään seuraavasti: 1. Opiskelija pyytää oikaisua opinnäytetyönsä arvioinnista joko kirjallisesti tai suullisesti. Oikaisupyyntö tehdään opinnäytetyön arvioinnista vastaavalle henkilölle kahden viikon kuluessa siitä, kun opinnäytetyön kirjallinen arviointi on annettu opiskelijalle tiedoksi. Oikaisupyyntöön vastaamista varten oppilaitos voi määrätä opinnäytetyölle kolmannen arvioitsijan. 2. Jos opiskelija on tyytymätön saamaansa oikaisupyyntöpäätökseen, hän hakee toista oikaisua kirjallisesti Humakin tutkintolautakunnalta. Kirjallinen pyyntö on tehtävä viikon kuluessa siitä, kun edellinen oikaisupyyntöpäätös on saatettu opiskelijan tietoon. 3. Humakin tutkintolautakunta käsittelee oikaisupyyntöä tutkintolautakunnan puheenjohtajan valmistelemana. Lautakunnalla ei ole käsittelyaikataulua. Lautakunta toimittaa tiedon päätöksestään opiskelijalle. 5 LOMAKKEET 5.1 Toimeksiantajan palaute Ks. liite Opinnäytetyösopimus Ks. liite 5

16 17 (21) Liite 1. Opinnäytetyösuunnitelman laatiminen Opinnäytetyön suunnitelma koostuu seuraavista osista: 1. JOHDANTO Johdannossa perustellaan työssä tarkasteltavan ongelman ja sen selvittämisen hyödyllisyys (ajankohtaisuus, motiivit, merkitys työelämälle jne.) - perustellaan, miksi opinnäytetyö on tehtävä - esitellään työn keskeinen idea, kehittämistehtävä, mahdollinen tilaaja - esitellään lyhyesti aineisto, jonka tarkempi esittely tehdään luvussa, jossa käsitellään työn menetelmiä ja toteutusta (ks. kohta 4) 2. KÄSITTEET JA TIETOPERUSTA Tässä luvussa esitellään tarkasteltava ilmiö, sitä teoreettisesti, käsitteellisesti jäsentäen. - esitellään työn keskeiset käsitteet - esitellään teoriat, joita työssä käytetään ja/ tietoperusta, jonka valossa ilmiötä analysoidaan - esitellään lyhyesti aiheesta aikaisemmin tehtyjä töitä tai avauksia - osoitetaan perustellen oman opinnäytetyön paikka ja näkökulma aikaisemman tuotetun tutkitun tiedon täydentäjänä 3. TUTKIMUKSELLISEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄN RAJAUS Tässä luvussa esitellään tarkasteltava ongelma tai opinnäytetyön tarkoitus. - avataan lukijalle selkeästi turhia rönsyilemättä, minkä tiedon kirjoittaja pyrkii työllään löytämään ja mikä hänen opinnäytetyönsä tehtävä on - opinnäytetyössä tarkasteltava tehtävä kerrotaan mielellään selkeästi kysymyksen muodossa - työssä tarkasteltava kysymys voi olla yleisempi pääkysymys, jota tarkennetaan alakysymyksillä - tarkasteltava tehtävä tai ongelma täytyy osata kirjoittaa auki selkeästi ennen kuin työtä voi jatkaa eteenpäin 4. TYÖN MENETELMÄT JA TOTEUTUS Tässä luvussa esitellään opinnäytetyön käytännön toteutus. - vastataan kysymyksiin: Mitä käytetään työn aineistona? Miten aineisto kerätään/menetelmä valitaan ja miten tämä valinta perustellaan? - esitellään valittu menetelmä teoreettisesti ja kuvataan sen käytännön sovellusta - kerrotaan, mitä aineistolla tehdään, kun se on kerätty, miten aineisto analysoidaan 5. OPINNÄYTETYÖN AIKATAULU - esitellään realistinen aikataulu työn etenemiselle ja opinnäytteen arvioitu valmistumisajankohta Pituus: 10 sivua (kansi, sisällysluettelo ja mahdolliset liitteet ovat tämän päälle) HUOM. Edellä annetut osien nimet ovat ns. rakenneotsikoita: otsikoinnissa on suositeltavaa pyrkiä enemmän lukujen substanssia kuvaaviin otsikoihin.

17 18 (21) Liite 2. Opinnäytetyösuunnitelman ja väliseminaarityön vertaisarviointi Suunnitelmaseminaarissa esitellään oma opinnäytetyösuunnitelma (kerrotaan oman opinnäytteen sen hetkinen tilanne) ja vertaisarvioidaan toinen esitelmä. Vertaisarvioinnin tavoite on sekä harjoitella tietoperustaisen kritiikin antamista että oppia vastaanottamaan kritiikkiä omasta työstä. Tietoperustainen kritiikki on korkeakoulussa tuotettavan tiedon vertaisarviointia, jota seminaarissa opetellaan. Korkeakouluyhteisön vertaisarviointi on tärkeä osa opinnäytetyön tekoa; vasta tietoperustaisen kritiikin läpäisemisen jälkeen voidaan opinnäytteen päätelmiä ja tuloksia pitää luotettavina. Vertaisarvioijan tehtävänä on lukea käsiteltävä työ ja tarkastella sitä kriittisesti. Vertaisarvioijan esittämän kritiikin pitää olla järjestelmällistä ja perusteltua. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että vertaisarvioija perehtyy käsiteltävään työhön muuta ryhmää syvällisemmin ja ottaa vastuun suunnitelman käsittelytilanteesta. Oletuksena on, että sen lisäksi, että vertaisarvioija on lukenut työn huolellisesti, hän on myös pohdiskellut työtä laajemmin, esimerkiksi tutustumalla muuhunkin aihepiiriin liittyvään laadukkaaseen kirjallisuuteen kuin suunnitelmassa käytettyihin lähteisiin. Vertaisarvioijan tehtävä on myös osoittaa tarkasteltavan työn vahvuudet ja heikkoudet. Vertaisarvioinnin ideana on auttaa työn tekijää kirjoittamaan työnsä entistä paremmin. Hyvä vertaisarvioija kykenee esittämään parannusehdotuksia / vaihtoehtoisia tapoja tehdä työ. Hän tuo esiin sekä työssä parannuksia vaativien seikkoja että antaa positiivista palautetta. Hyvä vertaisarviointi keskittyy työn objektiiviseen arviointiin, se ei ole ilkeilyä työn heikkouksista tai puutteista eikä liioin mitään sanomatonta myötäilyä. Työn käsittelyn eteneminen Vertaisarvioinnissa kannattaa lähteä liikkeelle kuvailemalla ensin työtä yleisellä tasolla (tietoperusta, lähestymistapa, käsittely, tulokset, kirjoittajan päätelmät, aineisto/käytetty kirjallisuus), josta sitten edetään työn yksityiskohtaisempaan tarkasteluun. Seuraavia kysymyksiä voi käyttää pohjana vertaisarviointia tehtäessä: Tuleeko opinnäytteen tarkoitus ja näkökulma selvästi ja kiinnostavasti esiin johdantoluvussa? Onko tarkasteltava ongelma muotoiltu selkeästi? Soveltuvatko valitut menetelmät tarkasteltavan ongelman käsittelyyn? Onko suunnitelma sellainen, että sen avulla päästään asetettuihin tavoitteisiin? Onko asiat esitetty johdonmukaisesti oikeassa järjestyksessä? Onko kokonaisuus tasapainoinen ja symmetrinen? Ovatko kaikki luvut ja otsikot tarpeellisia ja oikeilla paikoilla? Ovatko luvut sivumäärällisesti tasapainossa toisiinsa nähden? Puuttuuko jotakin? Olisiko jostakin asiasta voinut kirjoittaa enemmän? Ovatko kirjoittajan perustelut pitäviä, riittäviä ja täsmällisiä? Onko päätelmät esitetty perustellusti ja täsmällisesti? Mitä työssä olisi voinut tehdä toisin? Onko lähdeviitteet laadittu oikein? Käykö tekstistä riittävän selkeästi ilmi, milloin kyseessä on lähde ja milloin lähteen tulkinta?

18 19 (21) Liite 3. Lakisääteiset asiat TEKIJÄNOIKEUSKYSYMYKSET OPINNÄYTETYÖSSÄ Tekijänoikeuslain (404/1961) ensimmäisen pykälän mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on yksinoikeus teokseen. Tekijänoikeus syntyy aina teoksen tehneelle fyysiselle henkilölle eli esimerkiksi teoksen opintojensa yhteydessä luoneelle ammattikorkeakoulun opiskelijalle. Ennen opinnäytetyön julkistamista tekijällä on rajoittamaton yksinoikeus määrätä teoksestaan. Julkistamisen jälkeen teos tulee sitaattioikeuden piiriin ja siitä voidaan ottaa lainauksia esimerkiksi toiseen opinnäytetyöhön tai tieteelliseen artikkeliin osana tieteellistä keskustelua. Tilaustutkimuksena tehtyjen opinnäytetöiden tekijänoikeuksista tulee sopia tilaajan kanssa. Ryhmätyönä tehdyn opinnäytetyön tekijänoikeudet ovat tekijöillä yhteisesti eikä yksi tekijä voi määrätä niistä ilman toisten suostumusta. Tekijänoikeus voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain (TekjäL 27 ). Tekijänoikeuden siirtymisestä voidaan siten sopimuksella sopia. Ammattikorkeakoulun opiskelijalle kuuluva tekijänoikeus voi siirtyä ammattikorkeakoululle vain tehdyn sopimuksen nojalla. Osapuolten eli opiskelijan ja ammattikorkeakoulun välillä tehdystä sopimuksesta ja sen tulkinnasta riippuu, mitkä oikeudet ammattikorkeakoululle mahdollisesti siirtyvät ja missä laajuudessa niiden voidaan katsoa siirtyneen. Tekijänoikeus ei suojaa opinnäytetyön sisältämiä tutkimustuloksia tai asiasisältöä sellaisenaan. Mikäli tutkimustulosten, löydösten tms. käyttöä halutaan rajoittaa, esimerkiksi suhteessa työn ohjaajaan tai kilpailullisista syistä, tulee tällaisista rajoituksista sopia. Opetusministeriön päätöksellä kaikki opinnäytetyöt ovat julkisia alkaen. Lisätietoa tekijänoikeuksista: Lisäksi Haarmann, P Tekijänoikeus ja lähioikeudet. Helsinki:Talentum. 3.uud.p. Rajala, K Tutkimuksen tekijänoikeudet. Helsinki:Werner Soderström lakitieto. Ajantasaiset lait löytyvät säädöstietopankista; FINLEX esim. Mallioikeuslaki 221/1971 muutoksineen.

19 20 (21) Liite 4. Opinnäytetyön toimeksiantajan palaute ja kommentit Opinnäytetyön toimeksiantajan palaute ja kommentit Opinnäytetyöntekijän nimi; Koulutusohjelma; Opinnäytetyön nimi; Tilaaja/Toimeksiantaja; Toimeksiantajan edustaja ja yhteystiedot; Haluamme antaa seuraavanlaista palautetta ja kommentit toimeksiantajan ja työelämän näkökulmasta edellä mainitun opiskelijan opinnäytetyöstä. Tätä palautetta voidaan käyttää tukena kun opiskelijan opinnäytetyötä arvioidaan esim. tulosten hyödynnettävyyden, aiheen valinnan ja tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta.

20 Liite 5. Opinnäytetyösopimus Löytyy HumakWikistä linkistä: Opiskelu -> YAMK koostesivu

OPINNÄYTETYÖOPAS. Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, ylempi amk-tutkinto. www.humak.fi

OPINNÄYTETYÖOPAS. Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, ylempi amk-tutkinto. www.humak.fi OPINNÄYTETYÖOPAS Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, ylempi amk-tutkinto www.humak.fi 3 (21) SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖN LUONNE 4 1.1 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet

Lisätiedot

Opinnäytetyöopas. HUMAK Ylempi amk-tutkinto. Humanistinen ammattikorkeakoulu Annankatu 12 A 17, 00120 Helsinki p. 020 762 1390, f.

Opinnäytetyöopas. HUMAK Ylempi amk-tutkinto. Humanistinen ammattikorkeakoulu Annankatu 12 A 17, 00120 Helsinki p. 020 762 1390, f. HUMAK Ylempi amk-tutkinto Opinnäytetyöopas Humanistinen ammattikorkeakoulu Annankatu 12 A 17, 00120 Helsinki p. 020 762 1390, f. 020 762 1391 www.humak.edu, humak@humak.edu Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen 1 PELASTUSOPISTO Toiminnallisen opinnäytetyön arviointiperusteet Opinnäytetyön arviointi perustuu tähän kriteeristöön. Jokainen opinnäytetyön arvioitava osa on purettu taulukossa sanalliseen muotoon, näitä

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/ TYÖN AIHE JA TAVOITE Aiheen ajankohtaisuus ja vaativuus Yhteys työelämän kehittämistavoitteisiin ja koulutusohjelman ammatillisiin tavoitteisiin Työn tavoitteen

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYN JA VIESTINNÄN OPINNÄYTETYÖOHJEET

TIETOJENKÄSITTELYN JA VIESTINNÄN OPINNÄYTETYÖOHJEET Satakunnan ammattikorkeakoulu Tietojenkäsittelyn ja viestinnän koulutusohjelmat TIETOJENKÄSITTELYN JA VIESTINNÄN OPINNÄYTETYÖOHJEET Ennen kuin syvennyt näihin ohjeisiin sinun on syytä lukea huolellisesti

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 Aiheen valinta ankohtainen, innovatiivinen, vaativa erityisen merkittävä kannalta, uutta tietoa synnyttävä hyvin harkittu se liittyy kiinteästi

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 16.3.2005 2 SISÄLTÖ 1. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö 2. Opinnäytetyöprosessi 3. Opinnäytetyön arviointi 4. Opinnäytetyön julkaiseminen

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN MENETTELYT

OPINNÄYTETYÖN MENETTELYT Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketoiminta ja kulttuuri Pori Liiketalous ja matkailu OPINNÄYTETYÖN MENETTELYT Jokaisen koulutusohjelman opinnäytetyöhön liittyy Liiketoiminta ja kulttuuri Porissa kaksi

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Teollisen muotoilun opinnäytetöiden arviointikriteerit

Teollisen muotoilun opinnäytetöiden arviointikriteerit Teollisen muotoilun opinnäytetöiden arviointikriteerit Taiteen kandidaatin (TaK-taso) opinnäytetyön arviointi Taiteen maisterin (TaM/MA-taso) produktiopohjaisen opinnäytetyön arviointi Taiteen maisterin

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI Nimi Opetuspiste OSAAMISPASSI Kansainvälisyystutor -opinnot kuuluvat etiikan opintoihin. Saamasi opintoviikkomäärän laajuus riippuu siitä, miten paljon syvennät osaamistasi

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖOPAS. y l e m p i a m m at t i k o r k e a k o u l u t u t k i n t o

OPINNÄYTETYÖOPAS. y l e m p i a m m at t i k o r k e a k o u l u t u t k i n t o OPINNÄYTETYÖOPAS y l e m p i a m m at t i k o r k e a k o u l u t u t k i n t o Tämän ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöoppaan on laatinut Lapin ammattikorkeakoulun YAMK -työryhmä. Oppaassa

Lisätiedot

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Sisällys 1 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna

E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 1 E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 2 OPINNÄYTTEEN PALAUTUSPROSESSI Ohjaaja toimittaa opintosihteerille tutkielman pohjatiedot. Ohjaaja lataa tutkielman Laturista

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon.

Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon. Kirjasto- ja tietopalvelut Theseus opas Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon. Pikaohje: 2 1. Aloita tallennus kun työsi on valmis ja ohjaava opettajasi on hyväksynyt

Lisätiedot

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää 1 OSAAMISEN OSOITTAMINEN, AHOT menettely A OPISKELIJAN TIEDOT Opiskelija täyttää. Lomake palautetaan yhdessä osaamisportfolion (liitteineen) kanssa AHOT menettelyä koskevan opintokokonaisuuden / opintojakson

Lisätiedot

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ 29.11.2013 Hannu Rantanen Professori hannu.rantanen@lut.fi Suunnittelu Diplomityön aiheidean jalostaminen työn tavoite rahoittajan kannalta aikataulu + alustava suunnitelma

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Työpaja Työpaja on vertaisarviointiin soveltuva työkalu. Työpaja mahdollistaa töiden palautuksen ja niiden jakelun opiskelijoiden arvioitavaksi sekä arvioinnin antamisen. Laita Muokkaustila päälle ja lisää

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 Asia Hakijat Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tekijänoikeudet Opiskelijayhdistys A ry. ja Opiskelijayhdistys B ry. Annettu 28.5.2001 SELOSTUS ASIASTA Lausuntopyyntö

Lisätiedot

TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE

TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE Hyväksytty Teatterikorkeakoulun opetusneuvoston kokouksessa 26.10.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTTEEN KULKU... 2 1.1 Opinnäytteen

Lisätiedot

Vertaisarviointi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tieteellisissä sarjoissa

Vertaisarviointi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tieteellisissä sarjoissa Tiedekirjan arviointiprosessin kuvaus ja ohjeet, SKS 1 (5) Vertaisarviointi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tieteellisissä sarjoissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tieteellisissä sarjoissa noudatetaan

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite 5/1 OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite HAMKin opinnäytetyöoppaaseen Päivitetty kielikoulutuskeskuksessa 2012 Liite 5/2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE... 3 1.1 Kansilehti... 3 1.2 Tiivistelmä...

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Talouspalvelut tutkinnon osa (TAPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Talouspalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot