MALPE ja elinvoima. Elinvoimaisuus ja kilpailukyky

Transkriptio

1 MALPE ja elinvoima Elinvoimaisuus ja kilpailukyky Elinvoimainen kunta menestyy. Elinvoima on tahtoa ja kykyä, sekä mahdollisuuksia ja voimavaroja kehittää, toimeenpanna ja saavuttaa asioita. Kun seutu saadaan elinvoimaiseksi, on huolehdittava myös siitä, että elinvoimaa jaetaan koko alueelle. Tästä voidaan käyttää nimitystä sisäinen elinvoima. Uuden Kunnan aluekeskuksia on kehitettävä. Kaavoitus ja maapolitiikka ovat kunnan tärkeimmät keinot alueiden kehittämisessä. Elinkeinopolitiikalla, koulutuspolitiikalla, liikenneyhteyksillä, joukkoliikenteellä ja palvelujen järjestämistavalla vaikutetaan alueiden kehittymiseen. Uuden Kunnan eri aluekeskusten kehittämisen tulee perustua niiden luontaisiin vahvuuksiin.

2 Porin seudun kilpailukyky Porin seutukunnan väestö väheni vuosien välillä. Porin väestö kasvoi noin tuhannella henkilöllä, mutta kehyskuntien väkiluku kutistui peräti henkilöllä. Porin seutu on hintatasoltaan ja asumiskustannuksiltaan Suomen kilpailukykyisimpiä seutuja. Porin seudulla on runsaasti vientivetoista teollisuutta, jonka tukena on Suomen suurimpiin kuuluva satama, lentokenttä sekä maantie- ja rautatieyhteydet. Uuden Kunnan vahvuudet 1. Sijainti, saavutettavuus, yhteydet 2. Monipuolinen teollisuus 3. Mahdollisuus ja varaa valintoihin eli hyvän elämän edellytykset 4. Työt ja palvelut lähellä 5. Osaavaa työvoimaa ja koulutusmahdollisuuksia 6. Hyvä tonttitarjonta, joustava kaavoitus, hyvät yhteistyöverkostot

3 Uuden Kunnan vahvuudet Uusi kunta on vetovoimainen, monien mahdollisuuksien kaupunki. Yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta päivittäiset lähipalvelut pitää löytyä läheltä, erikoistuneet palvelut keskitettynä. Yritystoiminnan edellytysten vahvistaminen kaavoituksen, tonttien myynnin ja koko alueen ei vain keskustan markkinoimisen kautta. Elinvoimapolitiikan ja elinkeinopolitiikan pitää olla uudessa kunnassa omissa käsissä. Perustetaan Elinvoima/Kaupunkikehitysyksikkö ja luodaan malli siihen, että kaavoitus sekä elinvoima- ja elinkeinopolitiikka vahvistuvat kaikissa kunnissa Elinvoimapolitiikka ja elinkeinopalvelut Tällä hetkellä selvitysalueen kunnilla pl. Siikainen on yhteinen, seudullinen elinkeinostrategia. Elinvoimapolitiikan johtamisessa on kaksi pääulottuvuutta: kaupunkikonsernin kaikkien osien toiminnan johtaminen elinvoimapolitiikan toteuttamiseksi ja kaupunkiseudun elinvoiman edistäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Elinvoiman edistäminen on kaupungin perustehtävä, kokonaisvastuu on kaupunginvaltuustolla, mutta käytännön toimintaa johtaa kaupunginjohtaja. Kaupunkien ja seutujen kukoistus perustuu viime kädessä yritysten menestykseen: luovat työpaikkoja ja tuovat kunnille verotuloja. Yrittäjyyskasvatus ja koulutus, hyvät yrityspalvelut luovat edellytyksiä.

4 Elinvoimapolitiikka ja elinkeinopalvelut Edunajaminen Elinvoima/Kaupunkikehitysyksikön kanssa. Elinvoimatiimin vetäjänä oman alueensa vastuuhenkilö, ns. aluevastaava. Uuden kunnan alakeskusten asukkaiden tulee voida jatkossakin vaikuttaa alueensa kehittämiseen. Asukkaiden vaikutuskanavaksi on uuteen kuntaan luotava toimiva vaikuttamisjärjestelmä. Tavoitteena on erilaisten pörinäkeskusten kehittäminen eri puolilla uutta kuntaa. Aluevastaava -toiminta Liitoskunnissa tarvitaan jatkossakin kunnan henkilöstöä huolehtimaan monista toiminnoista ja asukkaiden palveluista. Aluevastaavaa tarvitaan lähipalveluiden, alueiden kehittämisen ja elinvoimaisuuden säilyttämisen takaamiseksi. Kyseisen henkilön tulisi olla paikkakuntaa, palveluja ja asukkaita hyvin tunteva henkilö, joka on ollut kenties virkasuhteessa liitoskuntaan ja virkasuhteessa myös uuteen kuntaan ja jolla on vaikutusmahdollisuuksia sen organisaatiossa.

5 Aluevastaava -toiminta Aluevastaavalle kuuluvia mahdollisia tehtäviä: Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden välittäminen, suora vaikutuskanava uuden kunnan organisaatioon Osallistuminen ja vaikuttaminen mm. maapolitiikan toteuttamiseen, kaavoituksen valmisteluun ja elinkeinopoliittisiin asioihin Yrittäjäyhteistyön hoitaminen, yrittäjäyhdistykset uusi kunta, säännölliset kokoontumiset, pienyritysten vaikutuskanava Kehittämishankkeiden paikallinen valmistelija ja yhteyshenkilö tarvittaessa Asukkaiden yhteyshenkilö uuden kunnan hallintoon linjaorganisaatioiden ohella Aluelautakunnan asioiden valmistelija-, esittelijä-, sihteeri-, mahdollisuus osallistua uuden kunnan toimielimien kokouksiin tarvittaessa puheoikeudella Pitkät perinteet seudun kuntien yhteistyöstä 1940 Alvar Aalto Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelma on Suomen ensimmäinen usean kunnan alueelle tehty seutusuunnitelma. Nauhakaupunki Yhdyskuntarakenne Vastaa edelleen valtaosin käsitystä alueen kehittämisestä: jos toimintoja sijoitetaan alle 2km etäisyydelle Kokemäenjoesta, ei mene pahasti pieleen

6 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Uuden Kunnan maankäytön suunnittelun päämääränä on koko kunnan kehittäminen Erikoistuneemmat, yhdessä pisteessä tuotettavat ja tarjottavat palvelut keskittyvät pääosin nykyisen Porin keskusta-alueelle Uuden Kunnan sisäisen dynamiikan ja palvelutason ylläpitämistä varten järjestetään joustava ja tehokas aluetoiminta. Luontaisina aluekeskuksina toimivat entiset kuntakeskukset, joihin kunnan lähipalvelut suurimmalta osin sijoittuvat. Porin seudun rakennemalli. Uuden Kunnan maankäytön kehittämisen tavoitteet Uuden Kunnan kaavoitus järjestetään pääasiassa omana toimintana Kaavoituksessa on hyötyä paikallistuntemuksesta ja se on pitkäjänteistä työtä. Koska kaavoitus on tehokkaampaa hoitaa omana työnä kuin konsulteilla, kun työkuormaa kuitenkin isossa kunnassa on koko ajan, olisi resursseja syytä lisätä kuntaliitoksen yhteydessä ainakin 3 henkilöä yleis- ja asemakaavoitukseen, jotta kaavasuunnittelun ostopalveluista voidaan pääosin luopua. Keskustojen elinvoiman vahvistaminen, maankäytön suunnittelu ja joukkoliikenteen kehittäminen ovat jatkossakin elinkeinopolitiikan ydinaluetta. Kaavoitusprosessin sujuvuus on yritysten kannalta usein kriittinen tekijä. Kuntaliitoksessa kaavoituksen ja maapolitiikan käytännöt pitää yhdenmukaistaa. On laadittava maapoliittinen ohjelma, joka tukee toiminnan pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta.

7 Uuden Kunnan maankäytön kehittämisen tavoitteet Uuden Kunnan maankäytön kehittämisen tavoitteet Esimerkki, Porin maapoliittisen ohjelman periaatteet

8 Liikennejärjestelmäsuunnitelmat: Uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma on tarkoitus valmistua vuoden 2014 lopulla Porin seudun joukkoliikennesuunnitelma on tehty keväällä 2013 Lippujärjestelmä Asiointi ja liikkuminen Liikenneturvallisuussuunnitelma Joukkoliikennepalvelut yhdenmukaisiksi vertailukelpoisilla alueilla - yleensä paranevat nykytasosta. Yhdyskuntarakenne ja asuntomarkkinat Väestöltään vähenevissä kunnissa tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä kunnan omistaman asuntokannan ylläpidossa. Asuntokannan hallintamuodon suurimmat muutokset vuokraasuntosektorilla. Porin seudun asuntopolitiikkaa toteuttavat kuntien omat organisaatiot, mutta rakennuttamisen osalta on jo olemassa maakunnallisia toimijoita. Profiloitumis- ja vetovoimatekijöinä toimivat mm. kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet, tasokas kaupunki- ja kuntakeskusasuminen, jokien varsi ja meren läheisyys, loma-asuminen/ympärivuotinen asuminen, koerakentamisalueet, teknologian käyttö vanhusten palveluasumisessa, elinvoimaiset kylät ja maaseutuasuminen.

9 Tekniset palvelut Poria lukuun ottamatta muissa kunnissa työt niin investoinneissa kuin käyttötaloudessa on paljolti keskitetty ulkopuolisille urakoitsijoille ja ostopalveluihin. On keskityttävä rakennuttamiseen, omaa tuotantoorganisaatiota pienennetään ja sitä tuetaan ostopalveluilla sekä ulkopuolisella urakoinnilla. Käytettäessä ulkopuolisia toimijoita, saadaan tuotantojoustavuutta herkemmäksi ja nopeampiliikkeiseksi. Tuotanto-organisaation pitää olla sen kokoinen, että ammattitaito säilyy myös omassa tuotannossa ja tuotantokustannusten vertailua voidaan tehdä. Mittaus ja kiinteistönmuodostus Uusi kunta hoitaa kiinteistörekisterinpidon ja kiinteistöinsinöörin tehtävät asemakaava-alueella (pl. ranta-asemakaava-alueet). Asiasta on tehtävä uudessa kunnassa päätös (kiinteistörekisterilaki 5 ). Tonttijako otetaan käyttöön, milloin alueen keskeinen sijainti, korttelin rakennustehokkuus tai kiinteistöjärjestelmän selkeys sitä edellyttävät (MRL 78 ). Ohjeellinen tonttijako hyväksytään muilla asemakaava-alueilla. Ajantasa-asemakaavan ja pohjakartta-aineistojen eheyttäminen ja yhtenäistäminen tulee olemaan suuri työ. Paikkatietoaineistot järjestelmät hallitaan kokonaisuutena ja yhdessä paikassa Asemakaava-alueen päällekkäiset katujen nimet muutetaan kunnanhallitusten yhtenevillä päätöksillä kuntalain mukaisella menettelyllä ja haja-asutusalueen päällekkäiset tiennimet muutetaan kunnanhallitusten yhtenevillä päätöksillä omana kokonaisuutenaan. Kiinteistönmuodostus on yksi niitä harvoja tehtäviä, joissa kuntaliitoksen yhteydessä kunnan vastuualue ja tehtävien määrä kasvaa merkittävästi ja samalla kuntaliitoksen yhteydessä uuteen kuntaan siirtyy vain vähän alan koulutuksen saanutta henkilöstöä.

10 Rakennusvalvonta 2012 selvitysalueen rakennusvalvontaorganisaatioiden käytössä 23,53 htv, joista 17,1 htv ammatilliselle henkilöstölle (lupa- ja valvontahenkilöstö) ja 6,43 htv toimistohenkilöstölle selvitysalueen kunnissa käsiteltiin rakennuslupaa ja suoritettiin rakennuslupiin liittyvää katselmusta. Toimenpidelupia käsiteltiin 560 kpl ja toimenpideilmoituksia 466 kpl. Porin osuus rakennusluvista on n. 42% ja katselmuksista n. 69%. Huomioitavaa on, että vuosi 2012 oli useassa kunnassa rakennuslupien suhteen yksi hiljaisimmista. Korjaus- ja energia-avustusten käsittely. Rakennusvalvonnan keskeiset kehittämistarpeet liittyvät toimintatapojen yhdenmukaistamiseen niin toimintatapojen kuin lomakkeidenkin osalta. Ympäristöpalvelut Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät ympäristönsuojelun valvomiseksi ja edistämiseksi kunnassa koostuvat seuraavista asioista: Kunnan toimivallassa olevat ympäristöluvat Muut lainsäädännössä sille määrätyt tehtävät Ympäristönsuojelun suunnittelu ja kehittäminen Ympäristön tilan seuranta, selvitykset ja tutkimukset Ympäristönsuojelua koskeva ohjaus ja neuvonta Lausunnot, esitykset ja aloitteet muille viranomaisille Tiedottaminen, valistus ja koulutus Yhteistyö muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa selvitysalueen ympäristönsuojeluorganisaatioiden käytössä 17,45 htv, joista 15,1 htv ammatilliselle henkilöstölle (lupa-, valvonta- ja suunnitteluhenkilöstö) ja 2,35 htv toimistohenkilöstölle. Arvioitu eläköitymisen vaikutus vuoteen 2020 mennessä on yhteensä 4,75 htv, joista 3,6 htv kohdentuu ammatilliseen henkilöstöön. Ympäristönsuojelun keskeiset kehittämistarpeet liittyvät kuntien välisten toimintatapojen yhdenmukaistamiseen ja seudullisen yhteistyön tiivistämiseen.

11 Ympäristöterveydenhuolto Yksilön ja elinympäristön terveydensuojelua kutsutaan ympäristöterveydenhuolloksi. Kunnan vastuulla olevat ympäristöterveydenhuollon tehtävät ovat Elintarvikevalvonta Terveydensuojelu Tupakkavalvonta Kuluttajaturvallisuus Kemikaalivalvonta (poistunut v.2013 alusta) Eläinlääkintähuolto ja eläinsuojelu Yleinen ympäristöterveyshaittojen arviointi Ympäristöterveyden erityistilanteisiin varautuminen