Sisällys. 4 Elinvoimaisuus ja kilpailukyky

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. 4 Elinvoimaisuus ja kilpailukyky"

Transkriptio

1 Sisällys 4 Elinvoimaisuus ja kilpailukyky Ulkoinen elinvoima Porin seudun kilpailukyky Elinvoimapolitiikka ja elinkeinopalvelut Sisäinen elinvoima Aluevastaava -toiminta Yhteenveto ja johtopäätökset Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Uuden Kunnan maankäytön kehittämisen tavoitteet Asiointi ja liikkuminen Yhdyskuntarakenne ja asuntomarkkinat Yhteenveto ja johtopäätökset Palvelut Tekniset palvelut Tekninen toimi Mittaus ja kiinteistönmuodostus Rakennusvalvonta Ympäristöpalvelut Ympäristöterveydenhuolto Jätehuollon viranomaistehtävät Uuden kunnan hahmotelmia... 4 Elinvoimaisuus ja kilpailukyky Elinvoimainen kunta menestyy. Kunnan elinvoimaisuus luo puitteet lähes kaikille kunnan toiminnoille. Elinvoiman säilyvyys kaikilla alueilla takaa kaikille mahdollisuuden parempaan elämänlaatuun ja turvatumpaan huomiseen. Elinvoimainen seutu tuo kasvua ja menestystä alueelle. Elinvoima on tahtoa ja kykyä, sekä mahdollisuuksia ja voimavaroja uudistua eli kehittää tai synnyttää, toimeenpanna ja saavuttaa asioita. Kyky uudistua rakentuu ihmisten ja yhteisöjen välisestä avoimesta vuorovaikutuksesta. Kunnan elinvoimapolitiikan keskiössä on jatkuvan kehittymisen mahdollistaminen ja tukeminen kaikessa päätöksenteossa. Kun seutu saadaan elinvoimaiseksi, on huolehdittava myös siitä, että elinvoimaa jaetaan koko alueelle. Tästä voidaan käyttää nimitystä sisäinen elinvoima. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uuden kunnan aluekeskuksia on kehitettävä. Ennen kuntaliitosta liittyvien kuntien asukkaat ovat yleensä huolissaan siitä, kuka jatkossa huolehtii esimerkiksi entisen kuntakeskuksen kehittämisestä. Kaavoitus ja maapolitiikka ovat kunnan tärkeimmät keinot alueiden kehittämisessä. Myös monella muulla kunnan vastuulla olevalla asialla, kuten elinkeinopolitiikalla, liikenneyhteyksillä, joukkoliikenteellä ja palvelujen järjestämistavalla vaikutetaan alueiden kehittymiseen. Joihinkin yksityisiinkin palveluihin voidaan vaikuttaa. Olennaista on kuitenkin huolehtia aluekeskusten kehittämisestä ja luoda sitä varten järjestelmä.

2 Uuden kunnan eri aluekeskusten kehittämisen tulee perustua niiden luontaisiin vahvuuksiin. Luontainen vahvuus voi olla esimerkiksi tietyn teollisuuden tai palvelualan keskittymä (automaatioala, suurteollisuuspuisto tms.), matkailu ja luonto tms. Elinvoimaisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta muiden toimijoiden ja ympäristön kanssa. Jotta elinvoima vahvistuisi, tarvitaan moninaisuutta, rakentavaa jännitettä ja impulsseja useasta lähteestä. Koska elinvoima tarvitsee vuorovaikutteisuutta, se vaikuttaa koko verkoston toimintaan. Elinvoiman avulla kunta luo omilla toimenpiteillään toimintaympäristöä kuntalaisten valinnoille sekä yritysten ja yhteisöjen toiminnalle. 2 Elinvoima ilmenee muutoksena, uudistumisena ja vahvistumisena, kehityksenä ja kasvuna, lisääntymisenä ja moninkertaistumisena, vaurastumisena. Elinvoima luo elinvoimaa. (Nurmio, Aarne Turkki, Teppo (toim.): Elinvoimainen Suomi. Sitra 2010) Kunnilla on perinteisesti ollut merkittävä rooli työn, toimeliaisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Globaalit muutokset vaikuttavat kuitenkin myös kuntien rooleihin ja toimintaympäristöön. Kunnat tarvitsevat uudistumiskykyä taloudellisen kasvun, yhteiskunnan toimivuuden ja yksilön elämän näkökulmasta. Tällaista uudistumiskykyä kutsutaan yleisesti elinvoimaksi. Se on tahtoa ja kykyä, sekä mahdollisuuksia ja voimavaroja uudistua eli kehittää tai synnyttää, toimeenpanna ja saavuttaa asioita. Elinvoima ilmenee muutoksena, uudistumisena, vahvistumisena, kehityksenä, kasvuna, lisääntymisenä, moninkertaistumisena ja vaurastumisena. (Nurmio, Aarne Turkki, Teppo (toim.): Elinvoimainen Suomi. Sitra 2010) Eero Holstila on raportissaan Kaupunki oman onnensa seppänä luetellut elinvoimapolitiikan muutosvoimia: innovatiiviset hankinnat, osaavat ihmiset, kaupunkien vetovoimaisuus (asuin- ja peruspalveluiden lisäksi mm. suvaitsevaisuus, kansainvälinen ilmapiiri, tapahtumavilkkaus, taideja kulttuuritarjonta ja jopa pyöräteiden laatu), työmarkkinoiden monipuolisuus, korkeakoulujen ja kaupunkien yhteistyön uudet avaukset ja yhtenä tärkeimmistä saavutettavuus. Kaupunkiseudun elinvoiman johtaminen on paikkakunnan tärkein menestystekijä. Kaupungin johdon rooli muodostuu ratkaisevaksi monien toimijoiden verkoston johtamisessa. Yhteinen tahto ja usko tulevaisuuteen ovat elinvoimapolitiikan onnistumisen edellytys. Näkemys tulevaisuudesta on kyettävä muotoilemaan yhteiseksi visioksi. Vuorovaikutuksen ja liikkuvuuden lisääntyessä kaupunkien saavutettavuus nousee entistä tärkeämmäksi menestystekijäksi, sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Sijainnista riippuen kaupungin saavutettavuus koostuu ilma-, vesi- ja maaliikenteen yhteyksistä sekä tietoliikenteen ratkaisuista. Rannikkokaupungeilla satamien merkitys korostuu ja kumipyöräliikenteestä ollaan siirtymässä ilmastomuutoksen aikakaudella rautateiden merkityksen uudelleen korostumiseen. Rikkidirektiivi tulee vaikuttamaan merikuljetusten kilpailuasemaan ja tämä tulee ottaa huomioon satamakaupungeissa. Kaupungit ja kunnat eivät ole yksittäisiä pisteitä vaan toimivat osana laajemmassa kaupunkien talousmaantieteellisissä verkostoissa. Yhdyskunnat muodostavat kaupunkivyöhykkeitä, joiden sisällä paikkakunnat hyötyvät toisistaan. Vyöhykkeet voivat tarjota hyvän perustan myös elinkeinopoliittiselle yhteistyölle esimerkiksi matkailun ja kaupunkimarkkinoinnin merkeissä.

3 4.1 Ulkoinen elinvoima Porin seudun kilpailukyky Työryhmä määritteli elinvoimapolitiikkaan kuuluvaksi sekä ulkoisen - kansallisessa ja globaalissa kilpailussa pärjäämisen - että sisäisen - kuntakeskusten ja kuntien elinvoimaisuuden säilyttäminen - elinvoimapolitiikan. Työryhmä määritteli myös Uuden Kunnan tavoitteeksi aktiivisen edunajamisen passiivisen edunvalvonnan sijaan. Tämän vuoksi työryhmä on käyttänyt raportissa edunajaminen termiä. Alueellisella kilpailukyvyllä tarkoitetaan alueiden kykyä synnyttää, houkutella ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista ja sitä kautta syntyvää ja lisääntyvää alueellista (kokonais) hyvinvointia. Kilpailukykyisellä alueella on ominaisuuksia, joiden avulla se voi osallistua kilpailuun muiden alueiden kanssa. Kilpailuetua muihin alueisiin nähden saavutetaan, jos alue pystyy tuottamaan jonkin sellaisen ominaisuuden, jonka avulla se erottuu edukseen muista alueista. Alueellista kilpailukykyä voidaan tarkastella myös esimerkiksi yritysten sijaintipaikka- ja investointipäätösten näkökulmasta. Aluetta voidaan pitää kilpailukykyisenä, mikäli sillä on ominaisuuksia, joita yritykset pitävät tärkeinä sijoittumispäätöstä tehtäessä. Kilpailukyky kuvaa silloin yritysten ja työvoiman toimintaympäristöä, kykyä ylläpitää alueella jo sijaitsevien yritysten toimintaedellytyksiä ja houkutella alueelle uusia yrityksiä. Alueen pitkäjänteinen menestyminen on kuitenkin hyvin monesta asiasta kiinni. Siihen vaikuttavat kaikki alueen toimijat; sen asukkaat, yritykset, yhteisöt ja julkinen valta. Myös alueen sijainnilla, sen liikenneyhteyksillä ja - verkostoilla on suuri merkitys. Alueet eivät voi toimia eristyksissä, vaan kunkin alueen menestymiseen vaikuttavat suuressa määrin maan muiden alueiden ja ulkomaiden vaikutus. Alueiden taloudet ovat osa kansainvälistä taloutta, jossa kaikkien toimijoiden päätöksillä ja toiminnalla on vaikutusta toisiinsa. Menestymisen edellytykset muuttuvat ajan kuluessa ja osa voi muuttua hyvinkin nopeasti. (Timo Aro ja Anna Laiho, 2013, Viiden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky). Porin seutukunnan väestö väheni vuosien välillä. Keskuskaupunki Porin väestö kasvoi noin tuhannella henkilöllä, mutta kehyskuntien väkiluku kutistui peräti henkilöllä. Porin väestönkasvu perustui muuttovoittoon niin maan sisäisestä muuttoliikkeestä kuin siirtolaisuudesta. Porin kehyskunnista vain Luvian väestö kasvoi vuosina Luvian väestönlisäys oli kuitenkin vähäinen. Kaikissa seudun kunnissa Ulvilaa ja Luviaa lukuun ottamatta kuolleisuus oli syntyvyyttä korkeampi. Luonnollinen väestönlisäys oli asukaslukuun suhteutettuna negatiivisinta Merikarvialla, Kokemäellä ja Pomarkussa. Väestö väheni määrällisesti eniten Kokemäellä ja keskiväkilukuun suhteutettuna eniten Merikarvialla. Vain keskuskaupunki Pori sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Kaikki kehyskunnat taas saivat muuttotappiota. Muuttotappiot olivat keskiväkiluun suhteutettuna suurimmat Merikarvialla ja Kokemäellä. Kaikki seudun kunnat Pomarkkua lukuun ottamatta saivat muuttovoittoa siirtolaisuudesta. Pori sai määrällisesti eniten muuttovoittoa siirtolaisuudesta ja Luvia, Huittinen ja Kokemäki suhteellisesti eniten. Pori sai muuttovoittoa kaikista kehyskunnistaan yhteensä 444 henkilöä vuosina eli keskimäärin 89 henkilöä vuodessa. Porin kaupunkiseutu poikkeaa kaikista muista suurista kaupunkiseuduista siinä, että keskuskaupunki sai muuttovoittoa joka ainoasta kehyskunnastaan. Pori sai eniten muuttovoittoa Ulvilasta (131), Kokemäeltä (90) ja Harjavallasta (80) sekä vähiten Nakkilasta (3) ja Luvialta (7). Porilaisten tulomuuttajien osuus oli korkein Ulvilassa (64,2 %), jonka kaikista 3

4 4.1.2 Elinvoimapolitiikka ja elinkeinopalvelut tulomuuttajista kaksi kolmesta tuli Porista. Luvialla porilaisten tulomuuttajien osuus oli myös yli puolet (52,4 %) kaikista tulomuuttajista. Kokemäellä (12,9 %) noin joka kymmenes tulomuuttaja tuli Porista. Ulvilan (60,5 %) ja Luvian (52,5 %) kaikista lähtömuutoista yli puolet suuntautui Poriin. Vastaavasti Kokemäen (16,6 %) lähtömuutot suuntautuivat harvimmin keskuskaupunkiin. Poriin pendelöitiin eniten Ulvilasta (48,2 %) ja Luvialta (42,6 %) vuonna Riippuvuus Porista oli myös suurin tulo- ja lähtömuuttojen suuntautumisessa. Poriin pendelöitiin vähiten Harjavallasta (11,4 %) ja Merikarvialta (17,4 %). Kokemäki ei kuulu Porin työssäkäyntialueeseen. Porin seutukunta sai muuttotappiota työllisistä, opiskelijoista ja varusmiehistä ja muuttovoittoa työttömistä, lapsista ja eläkeläisistä. Porin kaupunki sai muuttotappiota työllisistä mutta muuttovoittoa kaikista muista ryhmistä. Pori oli ainoa seudun kunta, joka sai muuttovoittoa opiskelijoista. Työllisten muuttotappiot olivat Porin seudun kehyskunnissa suuremmat kuin keskuskaupungissa. Kaikki Porin kehyskunnat Luviaa (+8) lukuun ottamatta menettivät nettomuutossa työllisiä. Harjavallan ja Merikarvian muuttotappiot työllisistä nousivat asukaslukuun suhteutettuna kaupunkiseudun korkeimmiksi. Kehyskunnista Harjavalta, Merikarvia, Pomarkku ja Ulvila saivat muuttovoittoa työttömistä. Jokainen kehyskunta sai lapsista muuttovoittoa ja opiskelijoista muuttotappiota. Lasten muuttovoitot keskittyivät voimakkaimmin Ulvilaan ja Nakkilaan, mutta ne menettivät vastaavasti eniten opiskelijoita. Kehyskunnista Nakkila ja Ulvila saivat muuttotappiota eläkeläisistä ja muut kunnat muuttovoittoa. Porin seutu on hintatasoltaan ja asumiskustannuksiltaan Suomen kilpailukykyisimpiä seutuja. Profiloitumis- ja vetovoimatekijöinä toimivat mm. tasokas kaupunki- ja kuntakeskusasuminen, jokien varsi- ja meren läheisyys, loma-asuminen/ympärivuotinen asuminen, teknologian käyttö vanhusten palveluasumisessa sekä elinvoimaiset kylät ja maaseutuasuminen. Porin seudulla on runsaasti vientivetoista teollisuutta, jonka tukena on Suomen suurimpiin kuuluva satama, lentokenttä sekä maantie- ja rautatieyhteydet, joita tulee edelleen jatkuvasti kehittää. Vahvan teollisuuden lisäksi palvelusektori on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Porin seudulla on Suomen kolmanneksi monipuolisin teollisuusrakenne, minkä johdosta 2000-luvun taantumat eivät ole kohdistuneet Porin seutuun yhtä voimakkaasti kuin yksipuolisempien teollisuusrakenteiden alueille. Lisää tilastotietoja seudun elinvoimaisuudesta ja kilpailukyvystä löytyy Satamittarista, Kuntauudistus-sivuilta ja Väestön ja työpaikkojen kehitys Työryhmä määritteli elinvoimapolitiikkaan kuuluvaksi sekä ulkoisen (kansallisessa ja globaalissa kilpailussa pärjäämisen) että sisäisen (kuntakeskusten ja kuntien elinvoimaisuuden säilyttäminen). Tämä jako toimii hyvänä pohjana mietittäessä mahdollista yhteistä elinvoimapolitiikkaa uudessa kunnassa. Tällä hetkellä selvitysalueen kunnilla pl. Siikainen ja Lavia on yhteinen, seudullinen elinkeinostrategia. Ottaen huomioon seutujen kasvavan kilpailun, yhteinen vahva elinvoimapolitiikka ja laaja sitoutuminen yhteiseen visioon ja kilpailukyvyn kasvuun on elintärkeää uudelle kunnalle. On tärkeää, että elinvoiman edistäminen nähdään yhtenä kokonaisuutena, jonka luonne muuttuu elinkeinorakenteen ja toimintaympäristön muuttumisen vuoksi. Tarvitaan yhteinen visio ja strategia, koko kuntakonserni elinvoiman edistäjänä, 4

5 5 yhteinen kehittämisorganisaatio, selkeä johtamismalli sekä kaikkien voimavarojen mobilisointi. (Holstila) Kaupunkien ja seutujen kukoistus perustuu viime kädessä yritysten menestykseen. Menestyvät yritykset luovat työpaikkoja ja tuovat kunnille verotuloja. Yrittäjyyskulttuuriin on siis hyvä vaikuttaa esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksen- ja koulutuksen ja hyvien yrityspalveluiden kautta. Kaupungin tehtävänä on huolehtia, että yrityspalveluiden tarjonta muodostaa eheän ja tehokkaan kokonaisuuden, joka hyödyntää täysimääräisesti yrityssektorin omaa aktiivisuutta. Yritysvaikutusten arviointimenettely on hyvä ottaa käyttöön. Elinvoiman edistäminen on kaupungin perustehtävä, kokonaisvastuu on kaupunginvaltuustolla, mutta käytännön toimintaa johtaa kaupunginjohtaja. Seudun elinvoiman edistämisessä tarvitaan kaikkien kuntien panosta, mutta vetovastuu on keskuskaupungilla. Keskuskaupungin näkökulmasta elinvoimapolitiikan johtamisessa on kaksi pääulottuvuutta: kaupunkikonsernin kaikkien osien toiminnan johtaminen elinvoimapolitiikan toteuttamiseksi ja kaupunkiseudun elinvoiman edistäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Elinvoimapolitiikan ydinosan muodostaa paikkakunnan yritystoiminnan ja kilpailukyvyn edistämiseen tähtäävä elinkeinopolitiikka. Alueen suurteollisuus on riippuvainen kansainvälisistä suhdanteista. Hyvät yhteydet ja toimiva satama vahvistavat alueen teollisuuden toimintaedellytyksiä. Porin seudulla on myös vahva palveluliiketoiminnan sektori. Elinkeinojen toimintamahdollisuudet riippuvat paljon myös alueen kyvystä houkutella uusia yrityksiä ja asukkaita. Yrityskannasta suurin osa on pk-yrityksiä ja näiden toimintaedellytysten parantaminen vaatii tehokasta elinkeinopolitiikkaa. Elinvoimapolitiikka pitäisi olla organisoitu Uudessa Kunnassa kunnan omana toimintana. Ydintoiminnot voisivat olla omana yksikkönään keskushallinnossa. Kaupunginjohtaja huolehtisi edunajamisesta yhdessä Elinvoima/Kaupunkikehitysyksikön kanssa. Tämä yksikkö toimisi yhteistyössä/verkostoituneesti eri toimijoiden, kuten kehittämisyhtiöiden, kanssa. Alueen tärkeimpiä kehityskohtia ovat saavutettavuus, elinkeinojen kehittäminen, koulutus ja edunajaminen. Elinvoimayksikön alaisuudessa toimisivat nykyisten kuntien alueella vaikuttavat elinvoimatiimit. Elinvoimatiimin vetäjänä olisi oman alueensa vastuuhenkilö, ns. aluevastaava, joka myös koordinoisi muuta toimintaa alueella. Hän huolehtisi alueensa kehittämisestä ja valvoisi/ajaisi alueensa etuja. Alueellinen vastuuhenkilö vahvistaisi alueensa yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä. Elinvoimatiimin jäsenet osallistuisivat aluksi myös Elinvoimayksikön kanssa järjestettäviin tapaamisiin Uuden Kunnan elinvoimapolitiikan yhtenäisyyden luomiseksi. Uuden kunnan alakeskusten asukkaiden tulee voida jatkossakin vaikuttaa alueensa kehittämiseen. Asukkaiden vaikutuskanavaksi on uuteen kuntaan luotava toimiva vaikuttamisjärjestelmä. Tavoitteena on erilaisten pörinäkeskusten kehittäminen eri puolilla uutta kuntaa. Pörinäkeskuksilla tarkoitetaan keskittymiä, joissa tapahtuu. Keskus ei ole virallisesti organisoitua toimintaa, vaan se syntyy luontaisesti esimerkiksi koulutusyksikön, kulttuurialan tai jonkun teollisuuden tai palvelutoiminnan keskittymän kautta. Pörinäkeskukset ovat tärkeitä yhteisöllisyyden tunnetta luovia keskuksia, jotka osaltaan kohottavat alueensa elinvoimaisuutta. Pyrkimyksenä on kehittää ja ylläpitää koko alueen elinvoimaisuutta.

6 6 4.2 Sisäinen elinvoima Aluevastaava -toiminta Liitoskunnissa tarvitaan jatkossakin kunnan henkilöstöä huolehtimaan monista toiminnoista ja asukkaiden palveluista. Aluevastaavaa tarvitaan lähipalveluiden, alueiden kehittämisen ja elinvoimaisuuden säilyttämisen takaamiseksi. Kyseisen henkilön tulisi olla paikkakuntaa, palveluja ja asukkaita hyvin tunteva henkilö, joka on ollut kenties virkasuhteessa liitoskuntaan ja virkasuhteessa myös uuteen kuntaan ja jolla on vaikutusmahdollisuuksia sen organisaatiossa. Aluevastaavalla tulisi olla hyvät sidosryhmäsuhteet, hallinnollista osaamista, vaikutusvaltaa ja myös elinkeinopoliittista näkemystä ja kokemusta. Aluevastaavalla tulisi olla mahdollisuus käyttää jotain tilaa liitoskunnassa (esim. entisessä kunnan-/kaupungintalossa tai yhteispalvelupisteessä). Tärkeää myös, että henkilö tuntee paikkakunnan. Työryhmä on määritellyt aluevastaavalle kuuluvia mahdollisia tehtäviä seuraavasti: Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden välittäminen, suora vaikutuskanava uuden kunnan organisaatioon Osallistuminen ja vaikuttaminen mm. maapolitiikan toteuttamiseen, kaavoituksen valmisteluun ja elinkeinopoliittisiin asioihin Yrittäjäyhteistyön hoitaminen, yrittäjäyhdistykset uusi kunta, säännölliset kokoontumiset, pienyritysten vaikutuskanava Kehittämishankkeiden paikallinen valmistelija ja yhteyshenkilö tarvittaessa Asukkaiden yhteyshenkilö uuden kunnan hallintoon linjaorganisaatioiden ohella Aluelautakunnan asioiden valmistelija- esittelijä- sihteeri, mahdollisuus osallistua uuden kunnan toimielimien kokouksiin tarvittaessa puheoikeudella 4.3 Yhteenveto ja johtopäätökset Porin kaupunkiseutu on kompakti alue, jolla on paljon yhteneväisyyksiä ja vanha yhteinen perinne sekä historiallisesti että esimerkiksi maankäytön näkökulmasta. Maankäytön kehittäminen on ollut pitkäjänteistä. Alueella on selkeitä kehittämisvyöhykkeitä, kuten valtateiden 2 ja 8 varret. Porin seudun yrityksistä lähes 2/3 sijaitsee valtatien 2 varrella Porista Harjavaltaan. UUSI LIITE KARTTA Selvitysalueen aluerakenne on hyvin monipuolinen, alueella on kaupunkia, kaupunkimaisempaa maaseutualuetta, yhtenäinen taajama-alue, maaseutua sekä merellisiä alueita. Uusi kunta muodostaisi eheän kaupunkirakenteen kaupungin, joka muodostuu luontaisista työssäkäyntialueista. Yhtenäinen päätöksenteko maankäytön, asumisen ja ympäristön asioissa mahdollistaa uuden kunnan kilpailukyvyn kasvun. Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka vahvistavat yritysalueiden vetovoimaa sekä aluekeskusten kehittäminen asuinalueiden houkuttelevuutta. Uusi kunta on vetovoimainen, monien mahdollisuuksien kaupunki. Yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta

7 7 päivittäiset lähipalvelut pitää löytyä läheltä, erikoistuneet palvelut keskitettynä. Luodaan malli siihen, että kaavoitus ja elinvoima- ja elinkeinopolitiikka vahvistuu kaikissa kunnissa. Kasvu perustuu aina menestyvään yritystoimintaan, mutta toisaalta väestönkasvu luo lisäkysyntää palveluelinkeinoille. Pitkällä aikavälillä kaupungin kyky vetää puoleensa yrityksiä, asukkaita ja kävijöitä ratkaisee paikkakunnan menestyksen. Osaavat ja aktiiviset yksilöt ovat nousseet entistä tärkeämmäksi kohderyhmäksi kaupunkien kilpailussa. Huomioitavaa on, että matkailu on eräs nopeimmin kasvavista toimialoista, jonka potentiaalista Suomen kaupungin ovat hyödyntäneet vain osan. Matkailun kehitys on myös kaupungin vetovoiman konkreettinen mittari. Porin seutu on hyvin saanut alueelleen tapahtumia ja tunnettuutta tätä kautta. Tapahtumien lisäksi alueella on merkittäviä luonto- ja kulttuurimatkailukohteita, esimerkiksi valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä on listattu täällä. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ovat Kokemäenjoenlaakso, Ahlainen ja Yyteri. Matkailun ja elämysteollisuuden kehittämisessä tulee ottaa huomioon tapahtumien lisäksi myös nämä erilaiset kohteet. Uuden kunnan kilpailukyvyn ja menestymisen ehtona on jatkuva kehittäminen ja alueen elinvoiman ylläpitäminen, kuten yritystoiminnan edellytysten vahvistaminen kaavoituksen, tonttien myynnin ja koko alueen ei vain keskustan markkinoimisen kautta. Elinvoimapolitiikan ja elinkeinopolitiikan pitää olla uudessa kunnassa omissa käsissä ja pitää varmistaa kuntaorganisaation dynaamisuus ja joustavuus elinkeinopolitiikassa. Työryhmä näkee paljon mahdollisuuksia uudessa kunnassa, kunnilla on yhteiset intressit ja kilpailukyky vahvistuu yhdistymisien kautta. Porin seudun on säilyttävä vetovoimaisena! 5 Yhdyskuntarakenne Porin kaupunkiseudulla on pitkät perinteet seudun kuntien yhteistyöstä ja seudullisesta ajattelusta. Porin kauppakamari käsitteli kokouksessaan joulukuussa 1940 kysymystä yhtenäisen suunnitelman aikaansaamisesta koko Kokemäenjokilaakson asutusalueelle. Yhteistyössä olivat mukana Porin seudun kunnat, Porin kauppakamari sekä valtion viranomaisten edustajat. Aluesuunnitelman varsinaisia näkijöitä ja tehtävänasettajia olivat kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja, A.Ahlström Oy:n pääjohtaja, Harry Gullichsen ja arkkitehti Alvar Aalto, joka laati suunnitelman. Porin seudun kannalta suunnitelmassa on merkittävää se, että jo tuolloin seutu nähtiin yhtenäisenä kokonaisuutena ja se on ollut pohjana seudun yhteiselle maankäytön suunnittelulle. Suunnitelmassa olivat mukana Pori, Porin maalaiskunta, Kokemäki, Harjavalta, Nakkila, Noormarkku, Ulvila ja Kullaa. Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelma on Suomen ensimmäinen usean kunnan alueelle tehty seutusuunnitelma ja sen katsotaan aloittaneen ylikunnallisen maankäytön suunnittelun Suomessa. Porin seudun aluesuunnittelu loi valtakunnallisesti vaikuttaneen mallin rakentamisen ohjauksen tehostamiselle ja tarkoituksenmukaistamiselle. Aallon suunnitelma perustui "nauhakaupunkiin", jota hän kuvasi "laajaksi kaupunkikäsitettä korkeammaksi yhdyskuntaportaaksi, jonka muodostaa laajalle levinnyt teollisen, agraarisen, liikenteellisen ja sivistyksellisen toiminnan yhdistelmä". Selostus käsitti muun muassa yhteenvedot Kokemäenjokilaakson maantieteestä, taloudesta ja historiasta sekä alustavat luonnokset ja piirustukset lopullista suunnitelmaa varten. Aluesuunnitelmassa ehdotettiin muun muassa Tampere-Pori-radan laajentamista kaksiraiteiseksi Kokemäen ja Mäntyluodon välillä sekä pohjoisesta Noormarkusta rannikon satamiin suuntautuvaa

8 satamarautatietä. Noormarkussa oli Ahlström-yhtiöiden pääkonttori sekä tuotantolaitoksia. Se käsitti myös ajatuksen Tampere-Pori-radan rinnalla kulkevasta maantiestä, josta käytettiin nimitystä "pikatie". Maankäytössä kiinnitettiin huomiota asutuksen ja teollisuuden sijoittumiseen sekä uusien maanviljelysalueiden saamiseen muun muassa soita kuivattamalla. Vaikka Aallon suunnitelmaa ei milloinkaan toteutettu, kulkee esimerkiksi ja 1960-lukujen vaihteessa rakennettu Valtatie 2 Kokemäen ja Mäntyluodon välillä samalla paikalla, johon se on merkitty myös aluesuunnitelmassa luvulla Aallon esittämä nauhakaupunki on ollut esillä muun muassa Ulvilan, Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen alustavasti suunnitelmissa olleen kuntaliitoksen yhteydessä. Valtatie- ja rautatieyhteydet Porin seudulle ovat olleen monien kehittämissuunnitelmien kohteena. Yhteys pääkaupunkiseudulle on hidas ja sijainnillisesti Porin seutu tarvitsee toimivat ja nopeat yhteydet kilpailukykynsä ylläpitämiseksi. Seudulle on tehty esimerkiksi suunnitelma Pori-Helsinki rautatieyhteyden nopeuttamiseksi Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Uuden Kunnan maankäytön suunnittelun päämääränä on koko kunnan kehittäminen. Menestyäkseen kaupunkiseutujen välisessä ulkoisessa kilpailussa Uudessa Kunnassa järjestetään elinvoimaisuuden keskeiset tekijät yhteen ja luodaan selkeä näkemys kaupunkikehittämisestä. Erikoistuneemmat, yhdessä pisteessä tuotettavat ja tarjottavat palvelut keskittyvät nykyisen Porin keskusta-alueelle. Uuden Kunnan sisäisen dynamiikan ja palvelutason ylläpitämistä varten järjestetään joustava ja tehokas aluetoiminta. Luontaisina aluekeskuksina toimivat entiset kuntakeskukset, joihin kunnan lähipalvelut suurimmalta osin sijoittuvat. Myös nykyisen Porin kaupungin alueella on lähipalveluita tarjoavia aluekeskuksia. Näitä aluekeskuksia kehitetään ja niissä tarjotaan asumiseen ja yritystoimintaan tontteja, jotka mahdollistavat uusien asukkaiden ja yritysten sijoittumisen. Uuden Kunnan alueelle sijoittuvia taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeitä on eri näkökulmista tutkittu ja suunniteltu Satakunnan maakuntakaavassa ja Porin seudun rakennemallissa. Maakuntakaavassa kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeenä (kk-1) on Meri-Porista Kokemäelle ulottuva, valtatien 2 varrella sijaitsevien taajamien muodostama nauha, johon sisältyy lisäksi Noormarkku. (maakuntakaava). Maakuntakaavan kk-1 merkinnällä osoitetaan Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti merkittävä, monikeskuksinen aluerakenteen kehittämisvyöhyke, jolle kohdistuu työpaikka- ja teollisuustoimintojen, taajamatoimintojen, joukkoliikenteen ja palvelujen sekä virkistysverkoston pitkän aikavälin alueidenkäytöllisiä ja toiminnallisia yhteensovittamis- ja kehittämistarpeita. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kasvua edistetään korostamalla alueen keskuksien kehittämistä Uuden Kunnan maankäytön kehittämisen tavoitteet Uuden Kunnan kaavoitus voisi sijoittua kaupunginhallituksen alaisen Kaupunkikehitys -yksikköön. Kaupunkikehityksessä ovat mukana myös elinvoimaisuuden keskeiset osastot maankäyttö ja elinvoima.

9 9 KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA TAI KH:N JAOSTO KAUPUNKIKEHITYKSEEN LIITTYVÄT TOIMINNOT KAUPUNKISUUNNITTELU MAANKÄYTTÖ ELINVOIMA Yleiskaavoitus Strateginen suunnittelu Asemakaavoitus - aluetoiminta - suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamiset Kaupunkikehityspalvelut - hankkeet ja projektit - selvitykset - vuorovaikutusmenettelyt ja tiedottaminen Maavaranto - raakamaan hankinta - maankäyttösopimukset Tonttipalvelut - hinnoittelu - markkinointi - myynti / vuokraus Kaupunkimittaus - kiinteistönmuodostus - tonttijaot - kartastot ja paikkatieto - mittaukset Elinkeinopalvelut - uudet yrittäjät - yrityskehitys - tapahtumat Matkailu Asuntopolitiikka Maaseututoimi Kaavoituksessa on hyötyä paikallistuntemuksesta ja se on pitkäjänteistä työtä. Konsulttien tekemissä kaavoissa on usein ongelmana paikallistuntemuksen puute ja henkilöiden vaihtuminen, joka edellyttää perehtymistä pitkään kestäneeseen prosessiin. Kunnan henkilökunnan vaihtuessa organisaatiosta löytyy kuitenkin kaavoituskohteesta perillä olevia henkilöitä. Uuden Kunnan kaavoitus järjestetään pääasiassa omana toimintana. Yhdistyvistä kunnista viidellä ei ole kaavoitushenkilökuntaa (alle 6000 asukkaan kuntia), vaan ne ovat teettäneet kaavoja konsulteilla muiden virkamiesten toimesta, mahdollisesti valtion toistaiseksi tukemia aluearkkitehtipalveluja hyödyntäen. Siksi yhdistyvien kuntien henkilöstö ei riitä huolehtimaan uuden kunnan kaikista kaavoitustehtävistä, vaan edessä on henkilökunnan lisäystarve. Kaavoituksen henkilöstöresurssit Porissa ovat 15 henkilöä. Ulvilassa, Harjavallassa ja Kokemäellä on kaavoituksesta, maakaupoista, kiinteistönmuodostuksesta ja mittauksista vastaavissa yksiköissä yhteensä 17 henkilöä, jotka tekevät kaavoitustehtäviä n. 7 htv. Kaavoitustehtävissä on siten käytössä 22 henkilön työpanos. Muissa kunnissa on yhteensä 9 osan työajastaan kaavoitustehtäviä hoitavaa henkilöä. Koska kaavoitus on edullisempaa hoitaa omana työnä kuin konsulteilla, kun työkuormaa kuitenkin isossa kunnassa on koko ajan, olisi resursseja syytä lisätä kuntaliitoksen yhteydessä ainakin 3 henkilöä yleis- ja asemakaavoitukseen, jotta kaavasuunnittelun ostopalveluista voidaan pääosin luopua. Alueen yhdyskuntarakennetta ja sen toimivuutta on kuvattu Rakennemalli 2020 kartassa Taajamarusetti 2020 (väliraportin liite 17). Seudun keskustaajamanauha kietoutuu rusetiksi runkoinaan Valtatie 8, Ruosniementie ja Valtatie 2. Merikarvialla, Pomarkussa ja Kokemäellä taajamat tiivistyvät. Kyläasumisen painopisteinä ovat palveluvarustukseltaan monipuoliset maaseudun asutuskeskittymät. Taajamarusetti kartta sisältää kaikkien Rakennemalli 2020 karttojen yhdistelmän. Kartasta löytyvät maankäytölliset tulevaisuuden

10 kehittämiskohteet asumiseen, työpaikkoihin, liikenteeseen sekä luonto- ja virkistysalueisiin liittyen. Maapolitiikalla tarkoitetaan niitä julkisen vallan toimenpiteitä, jotka liittyvät alueiden hankintaan, hallintaan ja luovutukseen. Maapolitiikka palvelee kunnan asukkaiden ja elinkeinoelämän etuja turvaamalla osaltaan edellytykset suunnitelmalliselle ja edulliselle rakentamiselle sekä terveellisen ja viihtyisän ympäristön luomiselle. Mahdollisessa kuntaliitoksessa kaavoituksen ja maapolitiikan käytännöt pitää yhdenmukaistaa. Uuteen kuntaan on laadittava maapoliittinen ohjelma, joka tukee toiminnan pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Maapoliittinen ohjelma on strategiatason asiakirja, jolla asetetaan maapolitiikan tavoitteita ja keinoja koskevat yhteiset pelisäännöt kunnan hallinto-organisaatiolle. Ohjelma toteuttaa hallinnon avoimuutta tuodessaan nämä pelisäännöt kaikkien kuntalaisten näkyville. 10 TAVOITTEET Riittävä tonttitarjonta Kaupungilla on jatkuvasti tarjolla kiinnostavia tontteja asumiseen ja yrittämiseen. Kestävä kehitys Alueiden hankinta, suunnittelu, rakentaminen ja luovutus sopeutetaan kaupungin taloudellisiin mahdollisuuksiin sekä terveellisen, turvallisen, energiatehokkaan ja viihtyisän elinympäristön vaatimuksiin. Vaikuttavuus markkinoihin Omalla aktiivisella maapolitiikallaan kaupunki vakauttaa maakaupan yleisiä markkinoita. KEINOT Maanhankinta Kaupungin kehittämiseksi tarvittava maa hankitaan oikeasta paikasta, oikeaan aikaan, kohtuulliseen hintaan ja maanomistajia tasapuolisesti kohdellen. Kaavoitus Uudet asemakaavat laaditaan pääasiassa kaupungin omistamalle maalle. Kaavoitettujen tonttien varanto vastaa 3-5 vuoden rakentamistarvetta. Kunnallistekniikan rakentaminen Kunnallistekniikan rakentaminen ajoitetaan tonttien luovutukseen nähden kustannustehokkaasti. Valmiin kunnallistekniikan piirissä on 1-2 vuoden tarvetta vastaava määrä tontteja. Tehokkaalla maapolitiikalla tuetaan kunnallistekniikan rahoitusta. Tonttien luovutus Tonttien luovutusperusteilla edistetään laadukasta rakentamista ja vetovoimaisen kaupunkikuvan kehittämistä. Tonttien luovutushinnat ja -ehdot ovat valtakunnallisesti kilpailukykyiset ja alueellisesti houkuttelevat. Luovutusehdoilla estetään keinottelu kaupungin tonteilla. Edellä mainittu on yleispätevä kuvaus kunnan omasta tonttituotannosta. Uuden kunnan maapoliittista ohjelmaa valmisteltaessa on syytä kiinnittää tarkempaa huomiota alueelliseen kattavuuteen sekä olevien rakenteiden tiivistämiseen. Raakamaan hankintaa ohjaavat ajantasaiset yleiskaavat. Raakamaan hankintaa puolestaan edesauttaa hyvä vaihtomaavaranto. Maapolitiikan hoito pitää organisoida niin, että esiin tuleviin tarpeisiin kyetään reagoimaan nopeasti.

11 Asiointi ja liikkuminen Rakennemallin kartta taajamakehitys ja arkirutiinit kuvastaa alueen asuinja työpaikkakehitystä sekä asiointikäyttäytymistä (väliraportin liitteet 14 ja 15). Porin seudun yritys- ja elinkeinoalueet ovat keskittyneet tiiviisti liikenneyhteyksien tuntumaan valtateiden 2,8 ja 23 varsille. Satamasta Harjavaltaa ulottuu suurin työpaikkakeskittymä, jossa on monia seudullisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä yritys- ja elinkeinoalueita. Työpaikkakeskittymiä on myös Porista Luvialle ja Noormarkun kaupunginosan alueelle ulottuvissa sakaroissa. Satakunnassa ja Porin seudulla on laadittu liikennejärjestelmäsuunnitelmat edellisen kerran 2000-luvun alkupuolella. Suunnitelmien ollaan nyt päivittämässä Liikennepoliittisen selonteon, Satakunnan maakuntasuunnitelman ja kaavan sekä Porin seudun rakennemallityön linjausten ja kannanottojen konkretisoimiseksi Satakunnan liikennejärjestelmän kannalta. Uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma on tarkoitus valmistua vuoden 2014 lopulla. Porin seudun joukkoliikennesuunnitelma on tehty keväällä Joukkoliikennesuunnitelma on laadittu Karhukuntien alueelle eli Siikainen ja Lavia puuttuvat tästä selvityksestä. Joukkoliikennesuunnitelman tavoitteena oli tarkentaa seudullista palvelutasomäärittelyä, laatia konkreettinen aikataulu- ja reittisuunnitelma kustannusarvioineen sekä hahmotella joukkoliikenteen hankintakohteet siirtymäajan jälkeen hoidettavasta liikenteestä. Lisäksi työssä esitetään lippujärjestelmän toteuttamisen pääperiaatteet valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Käynnissä on myös liikenneturvallisuussuunnitelman tekeminen Porin seudun alueella. Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat keskeinen työkalu valtakunnallisten liikenneturvallisuustavoitteiden toteuttamiseksi käytännössä samoin kuin paikallisen liikenneturvallisuustyön koordinoimisessa ja toteuttamisessa. Liikenneturvallisuustyön kenttä kattaa hyvin laajan toimijakentän kuntasektorilla (kaavoitus, tekninen toimi, sivistystoimi, sosiaalitoimi, vapaa-ajan toimi, terveystoimi) ja julkisella sektorilla (poliisi, palo- ja pelastustoimi, liikenneturva, ministeriö, ELY-keskukset jne.). Liikenneturvallisuussuunnitelma löytyy täältä. Myös Rakennemallissa on kuvattu seudullista liikenneyhteistyötä ja edunajamista. Kartta Liikenneverkko 2020 (väliraportin liite 16) Kuntien yhdistyminen luo mahdollisuuksia sellaisiin maankäytön ratkaisuihin, joilla tiivistetään yhdyskuntarakennetta. Tällöin työssäkäyntialue tiivistyy ja työmarkkinoiden toiminta kehittyy laajemman työpaikka- ja työvoimatarjonnan myötä. Palveluyritysten toiminta voi tehostua saavutettavissa olevan laajemman asiakaskunnan myötä. Yritystoiminnan tuottavuus tutkitusti paranee kaupungin kasvaessa. Tämä edellyttää kuntaliitoksen seurauksena kasvaneen Uuden Kunnan kohdalla myös asutuksen keskittymisen kasvua, ellei koko kaupungin väkiluku kasva. Palvelut ovat tiivistyvässä kaupungissa myös keskimäärin lähempänä asukkaita. Entistä suurempi osa kuntalaisista asuu lähellä kattavia palveluja ja voi käyttää joukkoliikennettä. Toisaalta uhkana on pienempien keskusten ja haja-asutusalueiden hiipuminen. Tätä vastaan useista keskuksista ja kylistä koostuva Uusi Kunta voi tarjota todellisia elämisen, asumisen ja ajanvieton vaihtoehtoja. Monipuolisessa Uudessa Kunnassa on erilaisilla alueilla mahdollisuus korostaa ainutlaatuisuuttaan ja haastaa naapureita terveeseen kilpailuun ja luoda innostavaa ruohonjuuritason kanssakäymistä. Lähialueiden hyvinvointi heijastuu suurempiin kokonaisuuksiin ja luo vahvan perustan elinvoimaiselle Uudelle Kunnalle.

12 Yhdyskuntarakenne ja asuntomarkkinat 5.4 Yhteenveto ja johtopäätökset Porin seudun asuntokannan hallintamuodon suurimmat muutokset ovat olleet vuokra-asuntosektorilla. Vuosituhannen vaihteessa seudulla oli vielä enemmän aravavuokra-asuntoja kuin vapaarahoitteisia. Taulukossa 13 (väliraportin liite 1) on esitetty rajoitusten piirissä oleva ara-asuntokanta vuonna 2011 ja taulukossa 14 (väliraportin liite 1) rajoituksista vapautuvat aravuokra-asunnot vuosina Selvitysalueen asuntokanta on selvitetty taulukossa 15 (väliraportin). Selvitysalue on jakautunut toiminnallisiin kaupunkiseutuihin ja seutuihin, joissa on sekä maaseutumaisia, taajaan asuttuja että kaupunkiseutuja. Väestökehityksestä johtuen väestöltään vähenevissä alueilla tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä kunnan omistaman asuntokannan kehittämisessä. Selvitysalueen vuokra-asuntokanta, tyhjien aravavuokra-asuntojen määrän kehitys ja asunnottomien määrä on esitetty taulukossa 16 (Liite 1). Aravien käyttöasteet ja asukasvaihtuvuus on esitetty taulukossa 17 (Liite 1) ja kuntien vapaat toimitilat taulukossa 18 (Liite 1). Taulukossa 19 (Liite 1) on esitetty kuntien ARA -vuokra-asuntojen ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen yleisen asumistuen tuensaajat elokuussa Porin seudun asuntopolitiikkaa toteuttavat kuntien omat organisaatiot, mutta rakennuttamisen osalta on jo olemassa maakunnallisia toimijoita. Profiloitumis- ja vetovoimatekijöinä toimivat mm. kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet, tasokas kaupunki- ja kuntakeskusasuminen, jokien varsi ja meren läheisyys, loma-asuminen/ympärivuotinen asuminen, koerakentamisalueet, teknologian käyttö vanhusten palveluasumisessa, elinvoimaiset kylät ja maaseutuasuminen. Kuntien asuntopolitiikan keskeiset strategiat ovat koottu väliraportin liitteeseen 3. Selvitysalueella on pitkä perinne kaavoituksessa, maankäytön suunnittelussa ja ylikunnallisessa yhteistyössä pl Siikainen ja Lavia. Selvitysalueen yhdyskuntarakenteessa on kaksi selkeää kehittämisvyöhykettä, valtateiden 2 ja 8 varret sekä pienempänä vyöhykkeenä valtatie 23 Pomarkun suuntaan, erityisesti Noormarkkuun ulottuvana. Porista Harjavaltaan ulottuvalla vyöhykkeellä sijaitsee hyvin suuri osa seudun työpaikoista ja yrityksistä ja se on myös vilkkain pendelöintiväylä. Tämä kakkostien varsi on ollut toki jo paljon ennen aluetai seutusuunnitteluita tai pikatien rakentamista yhtenäinen ja kulkuväylien (Kokemäenjoki ja sen varsi) kautta luontainen vyöhykkeensä. Rakennemallin kartoissa nämä väylät korostuvat vahvasti. Lavia ja Siikainen eivät olleet mukana Rakennemallityössä, mutta näiden kuntien luontainen työssäkäynti ja asiointi suuntautuvat muutoinkin osittain muualle kuin Porin seudulle tai Poriin. Mahdollisessa kuntaliitoksessa kaavoitukseen, maankäyttöön, mittaukseen ja tontinmuodostukseen liittyvät käytännöt pitää yhdenmukaistaa. Uuteen kuntaan on heti laadittava maapoliittinen ohjelma, joka ohjaa maanhankintaa ja luovutusta. Perusasiat maapolitiikassa ja maankäytössä ovat kaikilla kunnilla samat, mutta resursseista johtuen esimerkiksi maapoliittista ohjelmaa ei ole kirjoitettu kuin Porissa. Maapolitiikassa tärkeää on, että kaikilla kunnilla on riittävästi sellaista maaomaisuutta, jotta voidaan taata yrityksille ja asukkaille kiinnostavia tontteja ja varmistaa tätäkin kautta seudun vetovoimaisuus ja kilpailukyky.

13 13 6 Palvelut 6.5 Tekniset palvelut Hallinnollisesti kaikki selvitykseen osallistuvat kunnat ovat lähes samanlaisia. Teknisten lautakuntien koot vaihtelevat jäsenisiin. Lautakuntien vastuualueet vaihtelevat kunnan koosta riippuen. Mm. Nakkilan teknisen lautakunnan alaisuudessa ovat rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojelutehtävät. Merikarvialla teknisen lautakunnan alaisuuteen kuuluu lisäksi satama. Porissa vastaavasti kiinteistönhoito, vesihuolto ja ruokapalvelut eivät kuulu tekniselle lautakunnalle. Verrattaessa nykyisiä henkilöstömääriä teknisellä sektoreilla voidaan todeta, että Porin kaupungin teknisen palvelukeskuksen osuus yhteenlasketusta henkilömäärästä on noin 82 %. Eläköitymiset huomioiden prosenttiosuus pysyy lähes samana vuosina Tällä hetkellä yhteenlaskettu henkilömäärä on 482. Kunnissa oleva siivous-, kiinteistönhoito- ja ruokapalveluhenkilöstö sekä vesihuollon ja jätehuollon henkilöstö eivät ole luvuissa mukana. Luvussa on huomioitu vain teknisen palvelukeskuksen organisaation mukainen henkilöstö. Tämä sen takia, ettei henkilöitä lasketa useampaan kertaan, koska em. aihealueet kuuluvat muiden työryhmien selvityksiin. Väliraportin liite 4: Henkilöstö. Rakennusmassasta Porin osuus yhteenlasketusta määrästä (n kpl) ja huoneistoalasta (n m 2 ) on noin 65 %. Yhteenlasketun rakennusten korjausvelan voidaan arvioida olevan noin 46 M ja välitön perusparannustarve puolestaan 65 M. Kuntien omistamien rakennusten yhteenlaskettu jälleenhankinta-arvon voidaan arvioida olevan noin 1,4 miljardia euroa. (Lähde: Trellum Oy:n selvitys Karhu -kuntien omistamien rakennusten teknisten ja jälleenhankinta-arvojen määrityksestä 2012.) Väliraportin liite 5: Rakennukset ja Liite 6: Korjausvelka (päivitetty toukokuu 2014 Porin osalta). Vuonna 2011 aloitti toimintansa Porin Maaseutuhallinnon yhteistoimintaalue. Selvitysalueen kunnista yhteistoiminta-alueeseen kuuluu Lavia, Luvia, Merikarvia, Pori, Siikainen ja Ulvila. Pomarkku kuuluu Kankaanpään ja Harjavalta, Kokemäki sekä Nakkila Euran yhteistoiminta-alueeseen. Selvitysalueen kunnissa on maataloustuen hakijoita yhteensä 1322 kpl, joista Porin selvitysalueen kunnissa on 797 kpl. Vuosittain jaettava tukisumma on yhteensä noin 45 M, josta Porin alueelle kohdistuu 22 M. Porin yhteistoiminta-alueen hallinto on keskitetty Poriin ja Karvialle, jossa on myös pysyvä palvelupiste. Tukihakemusten vastaanottoaikoina kuntiin perustetaan tilapäisiä palveluyksiköitä. Pomarkussa palvelupiste on avoinna viikoittain. Väliraportissa on esitetty tarkemmin teknisen sektorin toiminnan lukumääriä (väliraportin liitteet 7-9, ks. myös väliraportti) Poria lukuun ottamatta, muissa kunnissa työt niin investoinneissa kuin käyttötaloudessa on paljolti keskitetty ulkopuolisille urakoitsijoille ja ostopalveluihin. Työryhmässä todettiin, että tämä pienten kuntien nykyinen toimintatapa on tulevaisuudessa välttämätön kaikille. On keskityttävä rakennuttamiseen, omaa tuotanto-organisaatiota pienennetään ja sitä tuetaan ostopalveluilla sekä ulkopuolisella urakoinnilla. Tällaisella tuotantotavalla pystytään vastaamaan haasteisiin, joita määrärahojen ainakin reaalitason laskeminen aiheuttaa. Käytettäessä ulkopuolisia toimijoita, saadaan tuotantojoustavuutta herkemmäksi ja nopeampiliikkeiseksi. Työryhmän mielestä tällainen toimintatapa luo varmuutta ja turvallisuutta henkilöstölle ja on veronmaksajille edullisempaa. Tuotanto-organisaation pitää olla sen kokoinen, että ammattitaito säilyy myös omassa tuotannossa ja tuotantokustannusten vertailua voidaan tehdä. Muutosnopeudessa tulee kuitenkin varmistua

14 siitä, että ulkopuoliset markkinat pystyvät sopeutumaan tilanteeseen eikä pääse syntymään vinoutunutta kilpailutilannetta. Tällä hetkellä selvitysalueen teknisellä sektorilla ei ole menossa suurempia kehityshankkeita. Yhtenä syynä on rakenneuudistuksen keskeneräisyys sekä kuntien taloudellisesta tilanteesta johtuva resurssipula Tekninen toimi Tekniset palvelut muodostavat ison kokonaisuuden jokaisessa kunnassa. Esimerkiksi Porissa palvelut tuotetaan pitkälti omana tuotantona hallinnosta ja suunnittelusta toteutukseen saakka. Muissa kunnissa tuotettavat peruspalvelut ovat lähes samanlaiset. Palvelun tuottamisen toimintatavoissa on eroja muiden kuntien ja Porin välillä. Muissa kunnissa osto- ja urakointipalvelut näyttelevät selvästi suurempaa osaa johtuen kapeammasta henkilöstörakenteesta ja siitä, ettei tavoitteina ole ollutkaan hallita itse kaikkia erikoisosaamista ja tuotantoa vaan erikoisosaaminen ja tekeminen on hankittu ostopalveluina ja urakoina. Jo Karhukunta -yhteistyön myötä on syntynyt paljolti kahden tai useamman kunnan välistä yhteistyötä. Pori-Noormarkku -kuntaliitoksen ja Maaseutuhallinnon yhdistämisen perusteella voidaan todeta, että teknisen puolen palvelupisteiden perustaminen laajemmankin kunnan eri osiin ei ole tarpeen. Palvelupiste voidaan perustaa hetkellisesti esimerkiksi silloin, kun on jonkun sektorin hakemusten vastaanottoaika. Alueellisten tukikohtien pitämiseen palataan tämän selvitystyön myöhäisemmässä vaiheessa. Teknisten palveluiden töiden organisaatiomallia pitää miettiä tarkemmin mahdollisten liitosten yhteydessä. Porin mallia on käytetty tässä esimerkkinä. Lakien tuomia velvoitteita mm. henkilöstön irtisanomissuojasta ja uudelleen sijoittelusta tässä raportissa ei käsitellä sen enempää vaikka lakien vaikutukset tunnistetaan. Aluksi yhdistyvien kuntien toimintatavat tuottaa palveluja säilytetään ja niitä kehitetään nykymuodossa. Tulevaisuudessa panostetaan enemmän ostopalveluihin ja tavoitteena on ostopalveluiden osuus käyttötalouspuolella 50-70% ja investoinneissa 70-80%. Ulkopuolisissa ostopalveluissa käytetään monimuotoisia toimintatapoja: kumppanuus, tavoitehinta, yksikköhintaurakka, kokonaishintaurakointi jne. Tekniset palvelut suuntautuvat enenevässä määrin palvelujen järjestämiseen palveluiden tuottamisen sijasta. Uuden kunnan laajasta maantieteellisestä alueesta johtuen työtekijöille ja ainakin aluksi työnjohdolle järjestetään kokoontumispaikkoja ja tukikohtia eri puolelle uutta kuntaa. Alkuvaiheessa kokoontumispaikat ja tukikohdat voisivat muodostua nykykunnista ja tulevaisuudessa seuraavista alueista: Merikarvia-Siikainen, Ulvila-Nakkila, Harjavalta-Kokemäki (tai vaihtoehtoisesti Ulvila-Pori, Nakkila-Harjavalta-Kokemäki), Pomarkku- Lavia ja Luvia-Pori. Kokoontumispaikat ja tukikohdat tarkentunevat jatkossa käytännön ja tarpeen mukaan. Työnjohto olisi tarpeen mukaan paikalla tukikohdissa. Kokoontumispaikat ja tukikohdat ovat myös Porin Veden ja Pori Energian käytössä. Porin Vesi ja Pori Energia voivat olla vesi- ja viemärilaitosten sekä kaukoja aluelämpölaitosten verkostojen kokoajana. Mikäli kaikki selvityksessä mukana olevat kunnat eivät liity samaan kuntaan, alueellista vesihuoltolaitosta voidaan miettiä laajemman alueen toimijana. Kuntien omistamat kiinteistöt tulee koota yhteisen Kiinteistövarallisuuden alaisuuteen ja toimitilat samoin yhteiseen Toimitilat-taseyksikköön. Asunnot ja erityisasunnot siirretään yhteiseen yhtiöön, samoin erillisen selvityksen mukaan osa teollisuusrakennuksista (esimerkiksi Vääntiö Oy).

15 Kuntien omistukset käydään läpi ja tarpeettomista pyritään pääsemään eroon. Tavoitteena on, että hallintokunnat sijoittuvat ensisijaisesti omiin toimitiloihin. Uusien rakennusten rakentamista vältetään. Myös ulkopuolisten rakennusten vuokrausmahdollisuudet tutkitaan ensisijaisesti silloin, kun sijoittuvan toiminnon jatkuvan tarpeen ja pysyvyyden suhteen ei ole täyttä varmuutta. Osissa palveluita esimerkiksi jätehuollossa oltaneen menossa yliseudulliseen toimintaan. Samoin vesihuollossa syntyy seudullisista rajoista riippumatta luonnollisia yhteistyökumppaneita. Jätevesien puhdistus keskitetään isompiin yksiköihin ja suuret hyödynnettävät pohjavesivarannot sijoittuvat tietyille alueille. Kuntarakenneselvitysalueen kunnissa on kaavateitä yhteensä 850 km. Vuosittain uusia kaavateitä rakennetaan keskimäärin 15 km. Uusien kaavateiden rakentaminen kohdistuu suurimmaksi osaksi uusille asunto- ja teollisuusalueille. Kaavateiden kunnossa- ja puhtaanapidon tavat vaihtelevat. Porissa työt suoritetaan pääosin oman organisaation ja kaluston voimin. Kantakaupungin ulkopuolella olevissa kaupunginosissa kuten Ahlaisissa ja Noormarkussa talvikunnossapito on annettu ulkopuolisille urakoitsijoille. Itä-Porin alueen katujen ja puistojen hoitourakkakilpailun voitti kaupungin oma organisaatio. Selvitysalueen muissa kunnissa talvikunnossapitotyöt teetetään pääasiassa ulkopuolisilla urakoitsijoilla. Joitakin keskeisiä kevyenliikenteen väyliä hoidetaan kuntien omalla kalustolla. Selvitysalueen kunnissa on yksityisteitä yhteensä 1693 km. Kaikissa kunnissa on käytäntönä, ettei kunta hoida yksityisteitä vaan hoitoon annetaan rahallista avustusta. Porissa poikkeuksena ovat Ahlaisten ja Porin vanhan maalaiskunnan alueet, joissa kaupunki hoitaa 156 km yksityisteitä. Tämä pohjautuu aiempiin kuntaliitossopimuksiin. Lisäksi avustusta annetaan isompiin peruskorjaustoimenpiteisiin. Muutamassa muussakin kunnassa on jäänyt vanhoja lakkautettuja maanteitä kuntien hoitoon. Mitoiltaan nämä ovat muutaman kilometrin pätkiä. Harjavallassa näitä teitä on 25 km. (väliraportin liite 11: Tiet) Mittaus ja kiinteistönmuodostus Kaupunkisuunnittelu, kiinteistönmuodostus ja kartastoasiat, kiinteistövarallisuuden hallinta/maankäyttö ja elinkeino-/elinvoimapalvelut kuuluvat yhteiseen maapoliittiseen kokonaisuuteen, jonka keskinäiset yhteistyön tulee olla saumatonta ja ohjauksen yhteneväistä. Toiminnan perusperiaatteet olisivat seuraavat: Uusi kunta hoitaa kiinteistörekisterinpidon ja kiinteistöinsinöörin tehtävät asemakaava-alueella (pl. ranta-asemakaava-alueet). Asiasta on tehtävä uudessa kunnassa päätös (kiinteistörekisterilaki 5 ). Sitova tonttijako otetaan käyttöön, milloin alueen keskeinen sijainti, korttelin rakennustehokkuus tai kiinteistöjärjestelmän selkeys sitä edellyttävät (MRL 78 ). Ohjeellinen tonttijako hyväksytään muilla asemakaava-alueilla alueilla. Sitovan tonttijaon tarpeellisuudesta päätetään asemakaavassa. Jo olemassa olevien asemakaavojen osalta asemakaavan määräyksestä poikkeavasta sitovan tonttijaon tarpeesta ja vaatimuksista päättäisivät kaavoittaja, rakennusvalvontaviranomainen ja kiinteistörekisterinpitäjä yhdessä. Uusi kunta ylläpitää kaavan pohjakarttaa asemakaava-alueelta (pl. rantaasemakaava-alueet).

16 16 Toimitusinsinööreille/kiinteistöinsinööreille tulisi olla vastuualueet kiinteistötoimitusten osalta. Tärkeää olisi järjestää uuteen kuntaan kiinteistönmuodostustehtäviin siirtyville toimitusinsinöörin tai kiinteistöinsinöörin lakisääteiset kelpoisuusvaatimukset täyttäville työntekijöille virka uudessa organisaatiossa, jotta he voivat tehdä kiinteistötoimituksia. Selvityksen piirissä olevien kuntien tämänhetkiset pohjakartta-aineistot ovat vaihtelevia monellakin tapaa. Aineistojen eheyttäminen ja yhtenäistäminen tulee olemaan suuri työ, joka tulee aloittaa jo ennen kuin uusi kunta aloittaa toimintansa. Maastotöiden osalta tulisi harkita useamman kuin yhden toimipisteen säilyttämistä suurten etäisyyksien takia. Paikkatietoaineistot- järjestelmät hallitaan kokonaisuutena ja yhdessä paikassa. Aineistot yhtenäistetään ja primääriaineistoja ylläpidetään yhdessä vain järjestelmässä. Ohjelmistoja ja ohjelmistohankintoja hallitaan yhtenä kokonaisuutena. Muita ohjelmistoja/järjestelmiä voidaan käyttää julkaisuun ja räätälöityjen tuotteiden tekemiseen. Asemakaava-alueen osoitteet määräytyvät asemakaavan mukaan. Hajaasutusalueella osoitejärjestelmää ylläpitää sama vastuualue, joka pitää kiinteistörekisteriä. Päällekkäisten kadun ja tiennimien ja osoitejärjestelmän yhtenäistäminen on työ, joka on tehtävä yhtenä kokonaisuutena ja huolella ennen kuin uusi kunta aloittaa toimintansa. Asemakaava-alueen päällekkäiset katujen nimet muutetaan kunnanhallitusten yhtenevillä päätöksillä kuntalain mukaisella menettelyllä ja haja-asutusalueen päällekkäiset tiennimet muutetaan kunnanhallitusten yhtenevillä päätöksillä omana kokonaisuutenaan. Mahdollisuudet: Sähköisten palvelujen tarjonta kuntalaisille kasvaa. Aineistoja saadaan lisää sähköiseen muotoon ja arkistointi yhtenäistyy. Kiinteistörekisterin sijaintitiedot tarkentuvat. Uudessa kunnassa kiinteistönmuodostus voidaan hoitaa kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti, kunhan töiden järjestelyt ja liitosvaiheen työt hoidetaan hyvin. Riskit: Liitosvaihetta edeltäviin töihin ja valmisteluihin sekä liitosvaiheen töihin liittyy tilapäinen lisärahoituksen ja lisähenkilöstön. Näitä välttämättömiä töitä ovat aineistokonversiot, aineistojen koordinaatistomuunnokset, ilmakuvaukset, kaavan pohjakartan täydennys- ja tarkistusmittaukset, osoitejärjestelmän nimistön yhtenäistäminen ja päällekkäisyyksien poistaminen. Jos tätä henkilöstönlisätarvetta ja rahoitustarvetta ei saada täytettyä eikä tehtäviä saada tehtyä ulkopuolisen toimittajan toimesta, jää liitoksen jälkeinen kiinteistörekisterin ja pohjakartan aineisto epähomogeeniseksi ja epäluotettavaksi. Tästä seuraa viivästyksiä ja kustannusten kasvua mm. uuden kunnan kaavoitukseen, yhdyskuntatekniikan suunnittelun ja kiinteistönmuodostukseen liittyvissä töissä. Kiinteistönmuodostuksen ja kaavan pohjakartan ylläpitoon syntyy henkilöstön lisätarve vastuualueen ja tehtävien kasvaessa, koska läheskään kaikissa liitoskunnissa ei ole alan henkilöstöä. Jos tätä henkilöstön lisätarvetta ei saada täytettyä voi syntyä viivästyksiä ja työn laadun heikkenemistä, samalla kuormitus voi muodostua liian suureksi osalle työntekijöistä. Erityishuomiot:

17 Kiinteistönmuodostus on yksi niitä harvoja tehtäviä, joissa kuntaliitoksen yhteydessä kunnan vastuualue ja tehtävien määrä kasvaa merkittävästi ja samalla kuntaliitoksen yhteydessä uuteen kuntaan siirtyy vain vähän alan koulutuksen saanutta henkilöstöä. Osassa tehtäviä koulutusvaatimukset ovat suurelta osin lakisääteisiä ja tästä syystä muista tehtävistä vapautuvia henkilöjä ei voida siirtää näihin tehtäviin. Aineistokonversiot ja pohjakarttojen sekä asemakaavojen saattaminen yhtenevään sähköiseen muotoon tulee aloitta noin vuosi ennen kuntaliitosta. Tässä työssä pitää varautua konversioihin, koordinaattimuunnoksiin aineistoille, ilmakuvauksiin, järjestelmien yhtenäistämiseen digitointiin jne. Ennen kuntaliitosta pitää tehdä mm. rajamerkkien, kiintopisteiden kartoitukset konversiota varten ja pohjakartan ajantasaistuksen kartoitukset tarpeellisin osin. Näiden em. töiden tekeminen yhtenä kokonaisuutena ennen kuntaliitosta ja välittömästi kuntaliitoksen yhteydessä säästää resursseja verrattuna siihen, että ongelmia ratkotaan yksittäin sitä mukaa kuin niitä ilmenee. Kuntaliitokset yhteydessä syntyy tarve määräaikaiselle työvoimalle tai tilaustöille Rakennusvalvonta Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävät ovat lakisääteisiä. Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä vastaa kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin. Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta. Rakennusvalvonta käsittelee rakentamiseen ja ympäristön muuttamiseen tarvittavat luvat, suorittaa lupiin liittyvät tarkastukset, antaa ohjeita ja neuvoja rakentajille, vastaa rakennetun ympäristön valvonnasta sekä hoitaa rakentamisen ja arkisto- ja tietopalvelua. Rakennusvalvonnan toimintaa liittyviä lukuja on esitetty väliraportin liitteessä 1 (taulukot 4-8, kuviot 6-10). Rakennusvalvonnan keskeiset kehittämistarpeet liittyvät kuntien välisten toimintatapojen yhdenmukaistamiseen niin toimintatapojen kuin lomakkeidenkin osalta. Etenkin pienissä kunnissa korostuu palvelun turvaamisen tarve yksittäisen viranhaltijan poissaolojen aikana. Mahdollisen kuntaliitoksen seurauksena perustettavassa suuremmassa lupa- ja valvontaorganisaatiossa tulee pohtia, miten lupapalveluiden saatavuus turvataan kuntalaisille. Kuntien käyttämissä paikkatieto- ja lupa-aineistoja sisällään pitävissä tietokantasovelluksissa on runsaasti vaihtelua. Mahdollisessa kuntafuusiossa tietoaineiston turvallinen ja onnistunut siirtäminen yhteen tietokantaan nähdään haasteellisena. Oman haasteensa tuovat rakennusvalvonnan laajat paperiarkistot, niiden turvallinen siirtäminen ja sijoittaminen. Siirtyminen sähköiseen asiointiin, arkistointiin ja mallintamiseen ovat tulevaisuuden haasteita. Valtionhallinnon tahtotilana on siirtää rakennusvalvontapalvelut suurempiin yksiköihin. Suhteellisen laajaan selvitysalueeseen kuuluvat lupa- ja valvontaorganisaatiot ovat hyvin heterogeenisia yksiköitä, jotka poikkeavat toisistaan henkilöstöresurssien ja suoritteiden osalta. Lähes joka toisessa kunnassa viranhaltijan työpanos ei ole kokonaan rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun tai ympäristöterveydenhuollon käytössä. Valtaosa selvitysalueeseen kuuluvien toimialojen ja

18 18 organisaatioiden käytössä olevista henkilöstöresursseista sijoittuu Poriin (71 %). Lupa, suunnittelu- ja valvontapalveluiden tulevaisuuden haasteena on riittävien resurssien varmistaminen niin henkilöstön kuin kustannusrakenteenkin osalta. Selvitysalueeseen kuuluvien toimialojen joukossa on jo nyt yli kuntarajojen operoivia organisaatioita. Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta astui voimaan vuonna Laki edellyttää, että kunnassa tai kunnan yhteistoiminta-alueella tulee olla käytettävissään vähintään 10 henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit, joilla ympäristöterveydenhuollon palvelut järjestetään. Valtaosa selvitysalueen kunnista kuuluu Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueeseen (Harjavalta, Luvia, Nakkila, Pori ja Ulvila). Pomarkun, Merikarvian ja Siikaisten ympäristöterveydenhuollon palvelut tuotetaan Pohjois-Satakunnan peruspalvelu- ja liikelaitoskuntayhtymän kautta. Lavian kunnan palvelut ostetaan Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluilta ja Kokemäen palvelut Pyhäjärviseudun ympäristötoimistolta. Porin ympäristövirasto myy ympäristönsuojelupalveluita Eurajoelle, Luvialle ja Pomarkkuun. Rakennusvalvontapalvelut tuotetaan jokaisessa selvitysalueen kunnissa itsenäisesti. Valtaosissa selvitysalueen kunnista rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaistehtäviä hoidetaan yhden viranhaltijan toimesta. Etenkin pienissä kunnissa korostuu palvelun turvaamisen tarve yksittäisen viranhaltijan poissaolojen aikana. Näissä kunnissa on suuri määrä osaamista, jonka siirtyminen ja säilyminen tulee turvata. Pienemmissä kunnissa viranhaltijat hoitavat yksinään sellaisia laajempia toimintakokonaisuuksia, joihin isommissa kunnissa on varattu useita, nimenomaan siihen tehtävään erikoistuneita henkilöitä. Pienten kuntien viranomaisten tulee hallita sama säädösmäärä ja omata vastaava laintuntemus, kuin suuremmissa organisaatioissa. Mahdollisen kuntaliitoksen seurauksena perustettavassa suuremmassa lupa- ja valvontaorganisaatiossa tulee pohtia, miten lupapalveluiden saatavuus turvataan kuntalaisille. Lupa- ja valvontatehtävien lisäksi Porin ympäristötoimi hoitaa myös kaupungin omistamien maa- ja vesialueiden kalastus- ja metsästysasioita, sekä mittavaa luonnon virkistyskäyttöön tarkoitettua retkeilyreitistöä. EU-rahoitteisia, osin alueellisia ympäristöhankkeita, on hallinnoitu mm. Porin, Nakkilan ja Ulvilan ympäristötoimissa. Hankkeet ovat työllistäneet alueen asiantuntijoita. Osassa kunnista jätehuollon viranomaispalvelut tuotetaan seudullisesti. Jätelain uudistuessa vuonna 2012 lisättiin lakiin kunnan jätehuoltoviranomaisen käsite. Käsitteellä korostetaan, että kunnissa on jätelain nojalla useita julkisen vallan käyttöä sisältäviä hallintotehtäviä, joiden hoitoon tulee nimetä tietty toimielin. Kuntien yhteisen jäteyhtiön alueella kunnilla tulee olla yhteinen toimielin jätehuollon viranomaistehtäviin. Vuonna 2013 toimintansa aloittanut Porin seudun jätelautakunta hoitaa Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan, Merikarvian, Porin, Siikaisten ja Ulvilan jätehuollon viranomaistehtäviä, kuten jätehuoltomääräysten hyväksymisen ja jätetaksasta päättämisen. Myös jäteneuvontapalvelut ovat samalla alueella seudullisia (mukaan lukien Pomarkku ja Luvia). Ne hoidetaan sopimuksilla Porin ympäristöviraston kautta. Laviassa, Pomarkussa ja Luvialla jätehuoltoviranomaisena toimii tekninen lautakunta. Rakennusvalvonnan itsenäisyyttä, asiantuntijaroolia ja kiinteää yhteyttä kunnille strategisesti tärkeään maankäyttöpolitiikkaan tulee vahvistaa. Lautakunta; ensisijaisesti rakennuslautakunta, toisena ympäristölautakunta. Lautakunta käsittelee hallinto-, hallintopakko- ja valitusasiat

19 19 Delegointi; kaikki lupa-asiat viranhaltijoille Rakennusvalvonnan organisaatio muodostuu hallinto-, lupa- ja katselmustiimeistä. Rakennustarkastajat toimivat aluevastaavina viiden vuoden ajan. Toimistosihteerit ja atk-asiantuntijat (lisähenkilöstö) avustavat aluevastaavia ja organisaatiota tiedostojen ja arkistojen yhdistämisissä. Rakennusjärjestykset, taksat ja tietojärjestelmät (Telka Gis) yhdenmukaistetaan. Toiminnassa pyritään maksujen täysikatteisuuteen, kehitetään sähköistä asiointia ja arkistoa sekä tietojärjestelmiä. Hallintotiimiin kuuluvat toimisto-, arkisto- ja korjausavustushenkilökunta. Kuntiin ei perusteta erillisiä pysyviä toimipisteitä tietojärjestelmien rakentamisen ja ylläpitämisen vuoksi. Uudessa kunnassa rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon tehtävät tulee keskittää yhteen virastoon ja yhden lautakunnan alaisuuteen. Koska toimialue on yhtenäinen, ei erillisiä jaostoja tarvita. Toiminta kannattaa organisoida erillisiin vastuualueisiin: 1. Rakennusvalvonta 2. Ympäristönsuojelu 3. Ympäristöterveys 4. Talous-, henkilöstö- ja hallintopalvelut Tehtävät eri vastuualueilla hoidettaisiin tiimeissä tai perustettavissa yksiköissä, esim. lupa- ja valvontayksiköt ja suunnitteluyksiköt. Kuntiin ei perusteta erillisiä palvelupisteitä, mutta tarvittaessa virasto voi aluksi nimetä kuntayhdyshenkilöt. Ympäristöterveyteen kuuluva pieneläinten hoito keskitetään yhteen, uuteen klinikkatasoiseen palvelupisteeseen. Pieneläinpäivystys tapahtuisi tällä klinikalla. Tuotantoeläinten hoito tapahtuisi pääasiassa tiloilla kuten tähänkin asti. Talous-, henkilöstö- ja hallintopalvelu-vastuualue tuottaa nimensä mukaiset palvelut kaikille vastuualueille vastaten viraston toimisto- ja asiakaspalveluista keskitetysti. Myös laskutus tapahtuu keskitetysti tämän vastuualueen toimesta. Eri vastuualueiden tarvitsemat tietojärjestelmät yhdenmukaistetaan mahdollisimman pitkälle Tekla Gis paikkatietojärjestelmään. Koko virasto hyödyntää tehokkaasti sähköistä asiointia ja sähköistä lupajärjestelmää. Viraston tulee kehittää eri vastuualueiden välinen yhteistyö saumattomaksi ja viraston sisällä olevaa asiantuntemusta tulee voida käyttää kaikkien vastuualueiden hyödyksi. Esimerkiksi rakennusvalvonnan lvi- ja rakennepuolen asiantuntemusta tulee voida hyödyntää selvitettäessä hankalia julkisten tilojen sisäilma-ongelmia. Rakennetun ympäristön tarkastuksissa puolestaan pitää hyödyntää ympäristö- ja terveysvalvonnan tarkastushenkilöstöä ja päinvastoin. Viraston käyttöön tulee osoittaa riittävät lakimiesresurssit. Paras mahdollinen tilanne olisi se, että virastolla olisi käytettävissään kokopäiväinen, vastuualueiden tehtäviin erikoistunut lakimies. Luottamushenkilöelimenä toimisi ympäristölautakunta, joka kokoontuisi 3-4 viikon välein. Lautakunta valvoo viraston toimintaa, vastaa strategisesta suunnittelusta, valmistelee talousarvion, hyväksyy taksat ja käyttää

20 tarvittavia pakkokeinoja. Lautakunta hyväksyy merkittävät lupa-asiat, kaikki muut lupa-asiat delegoidaan lainsäädännön sallimissa rajoissa vastuualueiden viranhaltijoille. Lautakunta hakee ympäristöministeriöltä uuden ympäristönsuojelulain mahdollistaman oikeuden luvittaa aiemmin aluehallintovirastolle kuuluvia ympäristölupia nopeuttaakseen ja joustavoittaakseen ympäristölupakäsittelyjä. Tällöin luvista saatavat maksut jäävät myös kuntaan. Onnistunut toimintojen yhteen liittäminen edellyttää ennen kaikkea riittävää valmistautumista; resursseja, suunnittelua, organisointia, johtamista, tiedottamista ja osallistumista. Erityisen haasteen mahdollisessa kuntafuusiossa luovat kuntien toisistaan poikkeavien tietoaineistojen siirtäminen sovelluksesta toiseen. Vaarana koetaan, että aineistoa häviää tai sitä on jatkossa vaikeaa löytää. Erityisen tarpeen luo paperiarkistojen siirtäminen. Etenkin rakennusvalvonnan arkistot ovat laajoja ja asiakirjat säilytetään pysyvästi Ympäristöpalvelut Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät ovat lakisääteisiä. Kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii kunnan määräämä toimielin, joksi yleisimmin on määrätty ympäristölautakunta. Kunnanhallitus ei voi toimia ympäristönsuojeluviranomaisena. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät ympäristönsuojelun valvomiseksi ja edistämiseksi kunnassa koostuvat seuraavista asioista: - kunnan toimivallassa olevat ympäristöluvat - muut lainsäädännössä sille määrätyt tehtävät; - ympäristönsuojelun suunnittelu ja kehittäminen; - ympäristön tilan seuranta, selvitykset ja tutkimukset; - ympäristönsuojelua koskeva ohjaus ja neuvonta; - lausunnot, esitykset ja aloitteet muille viranomaisille; - tiedottaminen, valistus ja koulutus; - yhteistyö muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Ympäristönsuojelua on esitelty väliraportissa ja väliraportin liitteen 1 taulukoissa 1-3 ja kuvioissa 1-4. Porin ympäristönsuojelun kustannusrakenne poikkeaa pienempien kuntien vastaavista. Viranomaistoimintaan liittyvien lupa- ja valvontamaksujen lisäksi tuloja kirjautuu palvelujen myynnistä muille kunnille (Eurajoki, Luvia, Pomarkku), toiminnanharjoittajien maksamista ilmanlaaduntarkkailumaksuista, EU-projekteista, kalastuslupa- ja metsästysvuokramaksuista ja työllistämistuista. Ympäristönsuojelun keskeiset kehittämistarpeet liittyvät kuntien välisten toimintatapojen yhdenmukaistamiseen ja seudullisen yhteistyön tiivistämiseen. Pienemmissä kunnissa koetaan tärkeänä resurssien riittävyys ja turvaaminen etenkin viranhaltijoiden lomien ja poissalojen aikana. Kuntien käyttämissä ATK-sovelluksissa on myös paljon vaihtelua. Mahdollisessa kuntafuusiossa tietoaineiston siirtäminen yhteen tietokantaan vaatii väliaikaisesti niin henkilö- kuin taloudellistakin

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Väliraportti 13.1.2014 Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta 1 Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvontatyöryhmä Ympäristö- asuminen ja rakennusvalvontatyöryhmän

Lisätiedot

MALPE ja elinvoima -ryhmät

MALPE ja elinvoima -ryhmät MALPE ja elinvoima -ryhmät Työvaliokunta 7.2.2014 Jukka Moilanen Työryhmien kokoonpano MALPE ja elinvoima ryhmiä oli kolme Asuminen, ympäristö ja rakennusvalvonta, pj. Jukka Moilanen Tekniset palvelut,

Lisätiedot

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE?

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Tämä taustalla Alvar Aallon aluesuunnitelma Kokemäenjokilaaksosta 1940-luvulla Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Ristijärven kuntastrategia

Ristijärven kuntastrategia Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi

Lisätiedot

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010 Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat

Lisätiedot

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA Kaustinen on Sinun KUNTASTRATEGIA 2018-2025 Valokuva: Risto Savolainen Mikä on kuntastrategiamme tarkoitus? YHDESSÄ KILPAILUKYKYISTÄ KAUSTISTA RAKENTAMASSA Strategisen suunnittelun avulla pyritään parantamaan

Lisätiedot

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys

PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys 1 Lähtökohdat Pyhäjoelle on laadittu maankäyttöstrategia ja toteuttamisohjelma vuonna 2010. Tämän jälkeen vuonna 2011 Fennovoima

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala MRL- kokonaisuudistuksen vaiheita Tietopohjan laajentaminen ja suuntaviivojen valmistelu (esivalmisteluvaihe)

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia Luonnos

Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia Luonnos Saimaan rannalla. n valtuustostrategia 2018-2021 Luonnos 1.11.2017 Arvot n kaupungin strategiassa (1/2) n kaupunki kertoo omista arvoistaan ja strategiastaan arvokirjan avulla. Strategisen ajattelun tulee

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutujen yritysalueiden kehittäminen

Tulevaisuuden kaupunkiseutujen yritysalueiden kehittäminen Tulevaisuuden kaupunkiseutujen yritysalueiden kehittäminen Tilannekatsaus 4.6.2018 29.5.2018 Page 1 Prosessi 29.5.2018 Page 2 Kirjallisuuskatsaus Yritysten sijaintiin ja toimintaedellytyksiin vaikuttavia

Lisätiedot

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Maankäyttö- jamaankennuslak Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kaavamerkinnät ja -määräykset Y-PÄIVÄ Satakuntatalo 17.1.2018 Matti Vatilo, YM Kaupunkisuunnittelu yhteiskunnan arvojen tulkkina

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84 EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää

Lisätiedot

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 18 Satakunta 18.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 18.1. SATAKUNTA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 12 kpl Satakunnan

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERIAATTEET

SUUNNITTELUPERIAATTEET Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018

LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018 Budjettiyhteenveto Kehittämiskeskus Selite TA 2017 Raami 2018 LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS 2020 Ulkoiset ja sisäiset yht. Myyntituotot 779 960 223 297 190 796 164 025 149 727 Tuet ja avustukset 573 291

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

LIITE 1a. Suunnittelu

LIITE 1a. Suunnittelu LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,

Lisätiedot

KOUHINRANNAN ASEMAKAAVA

KOUHINRANNAN ASEMAKAAVA LIITE kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 4 / 1.11.2017 / Asia nro 40 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOUHINRANNAN ASEMAKAAVA Asemakaava koskee: Pirkkalan kylän määräaloja 79-428-2-72-M501

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Sulkavan elinvoimastrategia

Sulkavan elinvoimastrategia Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti

Lisätiedot

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suomi kaupungistuu kaupungistuuko Suomi Kalasataman Kellohalli, Helsinki Anne Jarva Tulevaisuuden kuntaan kohdistuu monia

Lisätiedot

kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23

kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23 Rovaniemen kaupunki Yleiskaavan muutos kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.04.2013 ROVANIEMEN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ 2013 2 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Sulkavan elinvoimastrategia

Sulkavan elinvoimastrategia Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus Strategian tiivistys Kaupunginhallitus 21.3. Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto-

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot