PSYKOANALYYTTINEN RYHMÄPSYKOTERAPIA
|
|
- Aurora Ahonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PSYKOANALYYTTINEN RYHMÄPSYKOTERAPIA Mitä se on? Kenelle se sopii? Miten ryhmä psykoterapiaan hakeudutaan? Paljonko ryhmäpsykoterapia maksaa? Osallistuuko Kela tai kotikunta kustannuksiin? Mistä ryhmäpsykoterapeutin Lahdessa löytää? Psykoanalyyttisella ryhmäpsykoterapialla on hoito menetelmänä pitkä historia, myös Suomessa. Se ei ole ensihoitona yhtä paljon käytetty kuin yksilö psykoterapiat. Monet yksilöterapiassa jo olleet kuitenkin hakeutuvat ryhmäpsykoterapiaan, koska se on erilaisten psykoterapioiden vertailututkimuksissa todettu hoitovaikutuksiltaan merkittäväksi ja yksilöterapioita selvästi kustannustehokkaammaksi hoitomenetelmäksi. Psykoanalyyttista ryhmäpsykoterapiaa ei tunneta terveydenhuollossa ja sen asiakkaiden keskuudessa riittävästi. Tämän puutteen korjaamiseksi me lahtelaiset psykoanalyyttiset ryhmäpsyko terapeutit olemme laatineet tämän kädessäsi olevan esitteen. Yhteystietomme löytyvät esitteen takasivulta. Ota yhteys ja tule käymään, niin kerromme lisää.
2 PSYKOANALYYTTISEN HOITOTEORIAN PERUSAJATUKSIA Psykoanalyyttinen tutkimus ja sen sovellukset muodostavat ihmisen psyykkisiä toimintoja koskevan laajan tiedollisen alueen, joka tutkii normaalia ja häiriintynyttä kehitystä sekä psyykkisten häiriöiden luonnetta ja niiden hoitoa. Psykoanalyysin kulmakiviä ovat ihmismielen tiedostamattoman puolen tunnistaminen, yksilön tiedostamaton pyrkimys toistaa vuorovaikutukselliset kokemuksensa, traumansa ja niihin kehittämänsä selviytymiskeinot myös uusissa ihmissuhteissa sekä hänen tiedostamaton vastustuksensa mielen muutospyrkimyksille. Hoitoryhmissä tutkitaan näitä psykososiaalisia ilmiöitä, jotta sen jäsenet oppisivat ymmärtämään paremmin tietoisen vuorovaikutuksensa taustalla vaikuttavia tiedostamattomia pyrkimyksiään. Psykoanalyyttinen ihmisen psyyken kehityskaaren tutkiminen mahdollistaa varhaisten traumojen ja tuntemusten tunnistamisen ryhmän vuorovaikutuksessa. Tämä auttaa avaamaan psykosomatiikan ja kehon kokemusten merkityksiä tässä ja nyt. Keho muistaa sen, minkä mieli on unohtanut. Yksilön psyyke ja minuus rakentuvat vaiheittain vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Toiset ihmiset aiheuttavat usein myös häiriöitä näihin yksilön kehitysprosesseihin siinä määrin, että niitä on jälkikäteen ryhdyttävä korjaamaan. Ryhmäpsykoterapiassa huonot vuorovaikutuskokemukset käsitellään ja niiden tilalle ryhmässä syntyy psyykettä ja haavoittunutta minuutta hoitavia hyviä vuorovaikutuskokemuksia. 2
3 VUOROVAIKUTUS RYHMÄN YHTEISENÄ TUTKIMUSKOHTEENA Vuorovaikutus- ja muita ihmissuhdetaitoja voi oppia vain yhdessä toisten kanssa. Hoitoryhmässä pääsee ja joutuu heti alusta lähtien kohtaamaan ryhmän ja psykoterapeutin tukemana oman ihmissuhdemaailmansa ja tapansa toimia siinä. Tästä syntyy tarve ja mahdollisuus harjoitella vuorovaikutusta ja sosiaalisia taitoja turvallisessa ryhmäympäristössä. Ryhmässä on yhteisöön kuulumisen ja yhteisöön mukaan ottamisen kokemus, kokemus, että on osa yhteistä matkaa eikä kokemuksiensa kanssa ole yksin. Kun kuuntelee toisia, se herättää itsessä ajatuksia, muistoja ja tunteita. Kun kuuntelee toisten ryhmän jäsenten oivalluksia, voi tavoittaa ja oivaltaa myös jotain sellaista, joka ei olisi koskaan tullut yksilöhoidossa mieleen. Toisten kokemukset auttavat avaamaan lukittuja ovia myös omaan tiedostamattomaan mieleen. Ihmissuhteiden toistuvat toimintamallit näyttäytyvät tässä ja nyt, mikä tekee mahdolliseksi nähdä itsensä toisten silmin. Samalla alkaa nähdä, miten eri tilanteissa omaa toimintaansa ja omia ajatuksiansa voisi muuttaa. Kun näkee itsensä eri näkökulmista, myös itselle vieraat ja tiedostamattomat puolet tulevat tutuiksi. Itsetuntemuksen kasvaessa alkaa ymmärtää syyt omaan oireiluun ja hyväksyy ehkä armollisemman tavan suhtautua itseensä ja elämään yleisemminkin. Tällaiset kokemukset ovat ryhmässä kaikille yhteisiä eikä niitä tarvitse kantaa yksin. Tästä syntyy ryhmän erityinen kyky kannatella varsin suuria piilotajuisia ahdistuksia ja kokemuksia, koska ne yhdistävät ryhmän jäseniä. 3
4 AIKUISTEN RYHMÄPSYKOTERAPIA HOITOPROSESSINA Aikuisten psykoanalyyttinen ryhmäpsykoterapia alkaa asiakkaan ja ryhmäpsykoterapeutin yksilöllisillä tapaamisilla. Näitä arviointitapaamisia on useita, yleensä vähintään kolme. Niiden aikana psykoterapeutti pohtii haastateltavan sopivuutta ryhmään. Haastateltava puolestaan miettii, onko juuri tämä psykoterapeutti sellainen, jonka ryhmään hän voisi tulla ja sitoutua. Jos tässä alkuarvioinnissa ollaan yksimielisiä siitä, että ryhmä on hyvä vaihtoehto, laaditaan ryhmä- ja hoitosopimus. Siinä määritellään hoidon yksiölliset tavoitteet sekä sitoudutaan ryhmän aikatauluun, sääntöihin ja luottamuksellisuuteen. Molemmat allekirjoittavat sopimuksen ja työskentely ryhmässä voi alkaa. Ryhmän alkuvaiheen työskentelyä määrittelee paljon se, miten ryhmän uudet jäsenet alkavat rakentaa luottamusta toisiinsa ja ryhmäpsykoterapeuttiinsa. Ryhmän erilaiset tavat ilmaista ja reagoida esiin nouseviin tunteisiin ja ajatuksiin tulevat vähitellen tutuiksi ja turvallisiksi. Tämän myötä ryhmä uskaltaa edetä työskentelyssään kohti vaikeampia piilotajuisia tunteitaan. Psykoterapeutti auttaa omilla tulkinnoillaan ryhmää tässä prosessissa. Ryhmäpsykoterapia tuo tutkitusti helpotusta erityisesti ihmissuhteisiin liittyviin ongelmiin kuten mustasukkaisuuteen, toistuviin eroihin ihmissuhteissa, hylkäämiskokemuksiin, auktoriteettiongelmiin, kilpailuun ja kateuteen. Masennus, vetäytyminen ja sulkeutuneisuus helpottavat ja työskentelyn myötä menneisyyden taakoista on mahdollista vapautua. Oma sisäinen maailma alkaa järjestyä uudelleen. Kun ryhmä vähitellen eheytyy, myös sen jäsenet eheytyvät. 4
5 Erilaiset hylkäämiskokemukset, erot ja menetykset elämässä ovat traumaattisia kokemuksia, joiden kanssa ihminen kipuilee ja joissa hänen mielensä usein hajoaa. Ryhmän loppupuolella eletään päättymisen tunnelmissa ja yhdessä työstetään elämän erilaisia hylkäämiskokemuksia. Ryhmän päätösvaihe on sekä ryhmäprosessin että yksilön eheytymisen kannalta kaikkein tärkein. Siinä löydetään uusia merkityksiä, uskaltaudutaan syviin tunnekokemuksiin, haetaan rajoja ja erillisyyttä, puolustaudutaan ja noustaan omille jaloilleen. PSYKOANALYYTTINEN LASTEN JA NUORTEN RYHMÄPSYKOTERAPIA Psykoanalyyttinen lasten ja nuorten ryhmäpsykoterapia lähtee siitä näkökulmasta, että lapsi tai nuori itse tuo ryhmään materiaalin. Aikuinen ei asetu auktoriteetin asemaan, vaan tulkitsee sitä, mitä ryhmässä tapahtuu ja mitä yhdessä koetaan. Ryhmässä lapset ja nuoret voivat puhua kaikista asioista ja siinä on mahdollisuus monin eri tavoin käsitellä erilaisia kokemuksia, ajatuksia, mielikuvia ja tunteita yhdessä toisten ja terapeutin kanssa. Terapiamenetelminä ryhmässä käytetään puheen lisäksi leikkiä, pelaamista, piirtämistä ja askartelua. Ryhmässä keskustellaan niistä tilanteista, ajatuksista ja tunteista, joita ryhmässä syntyy. Ryhmä on tarkoitettu lapsille tai nuorille, joilla on pulmia kotona, kavereiden kanssa tai koulussa, tilapäistä taantumista, masennusta, vetäytymistä, sulkeutuneisuutta, sopeutumisongelmia tai muita elämää hankaloittavia ja kasvua ja kehitystä vaikeuttavia psyykkisiä, sosiaalisia tai somaattisia oireita. 5
6 Psykoterapiaryhmän tavoitteena on se, että lapsen tai nuoren ikätasoisen kehityksen esteet poistuvat, jolloin hänen on helpompi olla ja elää itsensä kanssa sekä ilmaista itseään ja tarpeitaan sekä olla toisten kanssa ja toisten hänen kanssaan. Tämä tapahtuu lapsen tai nuoren oman itsen ymmärtämisen ja tiedostamisen lisääntyessä, jolloin hänen on helpompi hyväksyä itsensä. Ryhmässä lapsi ja nuori voi opetella ja kehittää parempia tapoja ilmaista itseään, käsitellä vaikeitakin asioita, tulla toimeen toisten kanssa ja selviytyä elämässä. Koska ryhmä on lapselle ja nuorelle luontainen tapa olla, sillä lapsen ja nuoren arjessa on muutenkin paljon ryhmiä (koti, päiväkoti, koulu), lapsi ja nuori selvästi hyötyy ryhmämuotoisesta psykoterapiasta. PSYKOANALYYTTINEN RYHMÄPSYKOTERAPIA SOPII KAIKILLE Joskus kuulee sekä psykoterapiaa hakevien asiakkaiden että yllättävää kyllä myös psykoterapiaan ohjaavan ammattihenkilöstön arvioineen ryhmäpsykoterapian olevan laimennettua hoitoa, jossa asiakas ongelmineen ei tule riittävästi huomioiduksi. Tilanne on itse asiassa päinvastoin. Psykoterapeutin antamaa tukea tärkeämmäksi muodostuu ryhmän edetessä ryhmältä saatava vertaistuki. Lisäksi ryhmän aikana tulee pohdittavaksi paljon muiden ryhmän jäsenten esille nostamia merkityksellisiä kysymyksiä, jotka yksilöpsykoterapiassa olisivat jääneet käsittelemättä. Psykoanalyyttinen ryhmäpsykoterapia sopii kaikille vauvasta vaariin. Nuorten ja aikuisten ryhmissä on tärkeää, että 6
7 osallis tujat kykenevät sitoutumaan ryhmään ja kertomaan ryhmälle omista kokemuksistaan ja tunteistaan. Lasten kohdalla tarvitaan vanhempien sitoutumista lapsen terapiaan. Ryhmäpsykoterapeutin tehtävänä ja myös erityisen huomion kohteena on ryhmää kootessaan varmistua siitä, että kaikilla osallistujilla on riittävät edellytykset ryhmässä toimimiselle. KÄYTÄNNÖN OHJEITA HOITOON OHJAAMISESTA JA HAKEUTUMISESTA Psykoterapiaryhmät kokoontuvat säännöllisesti samana viikonpäivänä ja samaan kellon aikaan kerran viikossa, yleensä iltaisin. Kesä- ja muista tauoista ryhmä sopii yhdessä terapeutin kanssa. Ryhmä kestää kaikkiaan vähintään kolme vuotta. Näiden pitkäkestoisten ryhmien lisäksi tarjoavat ryhmäpsykoterapeutit erilaisiin ongelmiin focusoituja lyhytkestoisempia ryhmiä. Ryhmäpsykoterapian kertamaksu vaihtelevat aikuisten osalta euron välillä. Lasten ja nuorten kohdalla hinnat ovat hieman korkeammat. Lasten, nuorten ja aikuisten ryhmäpsykoterapiaan on mahdollista saada tukea Kelasta tai kotikunnan terveydenhuollosta. Tuen saamiseen tarvitaan psykiatrin puoltava B-lausunto. Tarkat hakuohjeet löytyvät Kelan www-sivuilta. Ohjeita hakemiseen saa myös ryhmäpsykoterapeuteilta. Vaikka ajatus ryhmäpsykoterapiasta voi aluksi tuntua asiakkaasta pelottavalta ja hoitavasta lääkäristä vieraalta ajatukselta, voidaan sen käyttöä perustella erityisesti sen vaikuttavuudella, kustannuksilla ja ajankäytöllä. 7
8 PSYKOANALYYTTISET RYHMÄPSYKOTERAPEUTIT LAHDESSA Seppo Kantola ryhmäpsykoanalyytikko, psykoterapeutti (VET, Valvira, Kela) työnohjaaja ja organisaatio konsultti FINOD Panimokatu 9, Lahti Anne-Päivi Kivistö psykoterapeutti ET (Valvira) ryhmäpsykoterapeutti (ET, Kela) psykodraamaohjaaja C.P. ft(elv) työnohjaaja (STOry) Panimokatu 9 A 1, Lahti Marjo Kortelainen psykoterapeutti (Valvira) ryhmä psykoterapeutti (ET, KELA) ryhmäpsykoanalyytikko-opiskelija (VET) TM, työnohjaaja (myös ilt.) marjo.ta.kortelainen@gmail.com Karjalankatu 7 a 2, Lahti Ritva Lunkka ryhmäpsykoterapeutti (VET, Valvira, Kela) yksilö psykoterapeutti (ET, Valvira, Kela) psykologi, työnohjaaja ritva.lunkka@phnet.fi Terapiahuone Pinokkio Hämeenkatu 16 B 26, 3. krs, Lahti Anitta Toivanen lastenryhmäpsykoterapeutti (VET, Valvira, Kela), erikois toiminta terapeutti psyk., työnohjaaja toivanen.anitta@gmail.com Terapiahuone Pinokkio Hämeenkatu 16 B 26, 3. krs, Lahti Eva Vento ryhmäpsykoterapeutti (ET, Valvira) dialektinen käyttäytymisterapeutti työnohjaaja (STOry), psyk sh/sh (AMK) (ma-pe klo tai soittopyyntö tekstiviestinä) tyonohjaus.psykoterapia@dlc.fi Karjalankatu 7 a 2, Lahti LISÄTIETOA PSYKOANALYYTTISESTA RYHMÄPSYKOTERAPIASTA www. terveyskirjasto.fi Markprint Oy, Lahti 2015
TERAPIAT SUREVAN TUKENA
TERAPIAT SUREVAN TUKENA Esimerkkejä terapian mahdollisuuksista Asta Suomi: YTT, Psykoterapeutti (psykodynaaminen ja ratkaisukeskeinen orientaatio) SURU ON KOKEMUKSENA VAPAASTI ELÄVÄ OUTI JÄNTTI: FM, VAATIVAN
Ndoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto. Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi?
Ndoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi? Useimmat meistä viettävät koko elämänsä yhdessä tietyssä kulttuuriympäristössä. Siitä syystä
Diakonian tutkimuspäivä 2014
M O N I T I E T E I S I Ä L Ä H E S T Y M I S T A P O J A N U O R T E N T O I M I J U U T E E N J A V O I M A A N T U M I S E E N Diakonian tutkimuspäivä 2014 TM Anna Juntunen TM Johanna Mantere TAUSTALLA
Kokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi
Kokemusasiantuntijan tarina Kasvamista kokemusasiantuntijaksi Tie päihdekuntoutujasta kokemusasiantuntijaksi on ollut kivinen ja pitkä. En olisi joskus toipumiseni alussa voinut ikinä kuvitellakaan toimivani
Empatiaosamäärä. Nimi: ********************************************************************************
Empatiaosamäärä EQ Nimi: ******************************************************************************** Luen jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai eri sen kanssa. 1. Huomaan
Syksyn aloituskampanjat lippukunnissa
Syksyn aloituskampanjat lippukunnissa Partiossa eletään nyt hyvää nousukautta. Jotta sama tilanne jatkuisi, olemme tehneet teille syksyn toiminnan aloittamisen tueksi tarkoitetun vihkon. Viime syksynä
YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU
YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU Mertanen / Martikainen 1 Esimerkkinä yksilölliset aamutoimet Mertanen / Martikainen 2 Kyse on ajattelu- ja toimintatavasta Henkilö saa osallistua oman elämän suunnitteluun
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
P A R T. Professional Assault Response Training 2002. Seppo Salminen Auroran koulu. Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11.
P A R T Professional Assault Response Training 2002 Seppo Salminen Auroran koulu Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11.2007 PART -taustaa Ammatillista reagointia uhkaavissa ja väkivaltaisissa
Kuntoutuksen tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen arvioiminen kun kuntoutujana on lapsi tai nuori
Kuntoutuksen tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen arvioiminen kun kuntoutujana on lapsi tai nuori Mari Kerminen Psykologi Kuntoutussäätiö Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö
Esiopetuksen arvot. Arvokysely tammikuu 2015
Esiopetuksen arvot Arvokysely tammikuu 2015 Yleistä kyselystä - Toteutettu Savonlinnan esiopetusyksiköissä - Aikuisille kysely netissä - Lapset keskustelivat ryhmissään aikuisen johdolla (valitsivat 12:sta
Hyvällä mielellä vai pahalla päällä!
Hyvällä mielellä vai pahalla päällä! LAPSI JA TUNTEET Tiina Haapsalo MITÄ AJATTELET JA SANOT MINUSTA SITÄ LUULET MINUSTA SINÄ OLET SELLAINEN MINULLE MITEN NÄET MINUT USKO KUITENKIN ETTÄ MITÄ TEET MINULLE
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan
.tutkii yksilön FYYSISTÄ, PSYKOSOSIAALISTA ja KOGNITIIVISTA kehitystä syntymästä kuolemaan.
KEHITYSPSYKOLOGIA.tutkii yksilön FYYSISTÄ, PSYKOSOSIAALISTA ja KOGNITIIVISTA kehitystä syntymästä kuolemaan. TEHTÄVÄT: 1. TEHTÄVÄ FYYSINEN KEHITYS ( ja temperamentti) s. 26 32 ja 99 102 Minkä ikäisenä
Miksi kysyttäisiin sosiaalityön asiakkailta?
Miksi kysyttäisiin sosiaalityön asiakkailta? Asiakaslähtöinen kehittäminen Valtion ja kansalaisyhteiskunnan tavoitteiden yhteen sovittamista Viranomaisammattilaisten ja kansalaisasiakkaiden jaettua asiantuntijuutta
Asiakkaiden osallisuus mitä. Asta Niskala ja Annikki Paajanen 31.10.12 Oulu
Asiakkaiden osallisuus mitä se tarkoittaa kehittämistyössä? i t ä? Asta Niskala ja Annikki Paajanen 31.10.12 Oulu Tavoitteena kehittämishankkeissa jo koko 2000 luvun ajan Asiakkaiden osallisuuden kehittäminen
SKYPE-RYHMÄN LUOMINEN
SKYPE-RYHMÄN LUOMINEN JA RYHMÄPUHELUN SOITTAMINEN Ryhmän perustaminen on helppoa. Tarvitset internet-yhteyden sekä tietokoneen, jossa on mikrofoni ja webbikamera. Useimmissa kannettavissa tietokoneissa
KiVa Koulu -ohjelma. Kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopistossa Opetusministeriön rahoituksella
KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopistossa Opetusministeriön rahoituksella KiVa Koulu -ohjelma Koulumme on yksi 2260:sta suomalaiskoulusta,
TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tikkakosken varhaiskasvatuspalvelut 41160 Tikkakoski SISÄLLYS 1. TIKKAKOSKEN VARHAISKASVATUSPALVELUT 2 2. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMIVA ARKI......3 3. HYVINVOIVA
OSALLISTAVAT MENETELMÄT HYGIENIAHOITAJAN TYÖSSÄ
OSALLISTAVAT MENETELMÄT HYGIENIAHOITAJAN TYÖSSÄ Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 15.5.2014 Tampere Hygieniahoitaja Ulla Maija Höglund MITEN HYGIENIAHOITAJA PYSTYY VAIKUTTAMAAN KUULIJAAN?
Kirkas äly. Kultaiset kädet. Kuuma sydän
Kirkas äly Kultaiset kädet Kuuma sydän Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus ja mielen vapaus. On vapautta istua iltaa yksinänsä ja tutkia, kuunnella
Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta työssä uupuneille ja mielenterveysongelmaisille?
Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta työssä uupuneille ja mielenterveysongelmaisille? Sari Kauranen, psykologi Verve Oulu Kokemuksia ja havaintoja kahdesta näkökulmasta
Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala
Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala Lasta ei voida ohjelmoida kokemaan sitä mitä aikuiset toivovat hänen kokevan.
Palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet kuntoutuksen toteutuksessa. 2015 Pirjo K Tikka
Palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet kuntoutuksen toteutuksessa 2015 Pirjo K Tikka Esityksen sisältö perusrakennemallin muutokset mitä muutokset tarkoittavat palvelun toteuttamisen kannalta
SISÄLLYS. Esipuhe...14 Johdanto...17. I OSA Miten saduttaa? Sadutus tiivistetysti...24
SISÄLLYS Esipuhe...14 Johdanto...17 I OSA Miten saduttaa? Sadutus tiivistetysti....24 Sadutuksen aloittaminen...26 Kertomus syntyy useaan kertaan sadutustapahtumassa...27 Aikuinen saduttajana....29 Mitä
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
MIELENTERVEYSTYÖN OMAISSEMINAARI 10.10.2008
MIELENTERVEYSTYÖN OMAISSEMINAARI 10.10.2008 KAIJA RAY projektivastaava, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry. SANNA LUODEMÄKI projektisuunnittelija, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto
HAVAINTO KIUSAAMISESTA KIUSAAMISEN KARTOITUS
KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN: HAVAINTO KIUSAAMISESTA KIUSAAMISEN KARTOITUS - TYÖNTEKIJÄ KIRJAA TAPAHTUMAT, MITEN, MILLOIN JA MILLAISTA KIUSAAMISTA ESIINTYY (VALMIIT LOMAKKEET) - KESKUSTELLAAN LAPSEN KIUSAAMISKOKEMUKSESTA
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 06 Västankvarns skola/ toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 06. Vuoden 06
IV-kuntotutkimushanke_tutkijat
IV-kuntotutkimushanke_tutkijat 1. 1. Kuinka käyttökelpoisena pidät SuLVIn IV-kuntotutkimusohjeistusta yleisesti? 1 2 3 4 5 Yhteensä Keskiarvo Asteikko 0 0 0 3 0 3 4 2. 2. Kuinka hyvänä pidät IV-kuntotutkimuksen
Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen
Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Mäntykangas 2 Kysely toteutettiin strukturoidulla lomakkeella
Suomalaisten yksinäisyys Yleiskatsaus tutkimustuloksiin ja tutkimisen tapoihin
Suomalaisten yksinäisyys Yleiskatsaus tutkimustuloksiin ja tutkimisen tapoihin Elisa Tiilikainen Yksinäisyys Suomessa Jatkuvasti tai melko usein yksinäisyyttä kokee noin viitisen prosenttia. Vuoden 2014
Kuka välittää nuoristamme? 9.10.2012 Kuopio
Kuka välittää nuoristamme? 9.10.2012 Kuopio Kehittämiskumppanuuksin & Verkostotyöllä tavoitellaan - alueen nuorten parempaa elämänhallintaa - varhaista puuttumista tilanteisiin - nuorille asiakaslähtöisempiä
SISÄISEN KASVUN RYHMÄ 2011
SISÄISEN KASVUN RYHMÄ 2011 CHI KUNG MEDITAATIO TIETOISUUS ELINVOIMA LIFESTYLE TIISTAISIN klo 1900-2100 keväällä 12 kertaa 18.1.-12.4.11 (ei hiihtolomalla 22.2.) ESPOON IYENGARJOOGAKESKUS NIITTYKUMPU Niittykummuntie
KLUBIN ARVOSANAT Oleellinen arviointityökalu klubeille
KLUN RVOSNT Oleellinen arviointityökalu klubeille KLUN RVOSNT Oleellinen arviointityökalu klubeille 1. Klubin nimi tai numero: VPTOSKTVTTN TÄRKYS 2. Mitä tulee vapaaehtoistyöhön, miten tärkeitä seuraavat
Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset. Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen
Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen Vammaisten palveluista hallitusohjelmassa Jatketaan vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimeenpanoa. Erityisenä
VIESTI 2/2012 SISÄLLYS. TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNNALLE Teemana Ainutkertainen ihminen SISÄLLYS. 3 Pääkirjoitus Kaija Toivanen
VIESTI 2/2012 TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNNALLE Teemana Ainutkertainen ihminen SISÄLLYS SISÄLLYS 3 Pääkirjoitus Kaija Toivanen 4 Minäkuvia ja minuuden tarinoita Marjaana Tuovinen 8 Näkökulma Hengellisyys
NUORTEN PÄRJÄÄMINEN ARJESSA
NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.
ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET
ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET OULUN VARHAISKASVATTAJA MESSUT -2010 Riitta Kaivola / Piia Roos 19.11.2010 KUNNIOITUS Kaskela, M & Kekkonen, M. 2007.
Kokemustietoa hyödyntävä traumahoidollinen vertaisryhmä
Kokemustietoa hyödyntävä traumahoidollinen vertaisryhmä SANNA LAINE SOSIAALITYÖNTEKIJÄ (YTM) KOULUTETTU KOKEMUSASIANTUNTIJA MUOTIALAN ASUIN- JA TOIMINTAKESKUS RY Missä ja miten pilotti toteutettiin A-Klinikkasäätiön
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
Monikulttuurisuuden kohtaaminen terveydenhoitajan työssä. Tehyn terveydenhoitajajaoston opintopäivät 24.11.2015 Ansa Haaviko
Monikulttuurisuuden kohtaaminen terveydenhoitajan työssä Tehyn terveydenhoitajajaoston opintopäivät 24.11.2015 Ansa Haaviko 6.12.2015 2 käsitteitä Maahanmuuttaja = siirtolainen tai pakolainen Siirtolainen=
Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Ja a k. 5 : 1 6
Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Ja a k. 5 : 1 6 Tunnustakaa siis syntinne toisillenne Tunnustakaa siis syntinne toisillenne Mitä tämä tarkoittaa?
Kyky-projektin tuloksena opiskelukykyä edistäviä yhteisöjä. Johanna Kujala, A-M. Norrgrann, Laura Heinonen
Kyky-projektin tuloksena opiskelukykyä edistäviä yhteisöjä Johanna Kujala, A-M. Norrgrann, Laura Heinonen Peda-forum 20.8.2013 Työpajan tavoitteet Tutustua opiskelukykyä edistävään Kyky-projektiin Lisätä
Asteen verran paremmin
yhdessä paremmmin Asteen verran paremmin Humap361 perustuu moderniin systeemiseen johtamisajatteluun, jonka lähtökohtana on yhteistyösuhteiden ja koko työyhteisön kehittäminen. me lupaamme Vastuullinen
Eskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa
Eskarista ekalle eskariope mukana ekaluokan alussa Taustaa: Kemi mukana Kelpo-kehittämistoiminnan 1. aallossa lv. 2008-2009 alkaen Tavoite: Esi- ja perusopetuksen nivelvaiheen kehittäminen ja yhteistyön
Matematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,
KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE
KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Valmennusryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia tuli vanhemmille
Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen
Elämänkatsomustieto Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä
Rakensimme myynnille jo omansa, joka toimii. Nyt on huollon vuoro. HUOLLON UUSI VALMENNUS- OHJELMA. yhteistyössä:
Rakensimme myynnille jo omansa, joka toimii. Nyt on huollon vuoro. HUOLLON UUSI VALMENNUS- OHJELMA yhteistyössä: Yhteistyössä räätälöimme tekniselle kaupalle Huollon uuden valmennusohjelman Emme ole myyjiä
FSD2363 Koulun hyvinvointiprofiili 2006-2007 : alaluokat 4-6
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2363 Koulun hyvinvointiprofiili 2006-2007 : alaluokat 4-6 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee
TURVIS verkosto. VALTAKUNNALLINEN TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN TURVALLISUUSVERKOSTO Perustettu 16.6.2015
TURVIS verkosto VALTAKUNNALLINEN TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN TURVALLISUUSVERKOSTO Perustettu 16.6.2015 Tavattiin Opetusalan turvallisuusfoorumissa 2015 ja siitä se ajatus sitten lähti. Perustamiskokous
Asukkaiden ääni Siun sotessa. Kuntalaiset keskiöön- seminaari 26.2.2015/Heli Aalto
Asukkaiden ääni Siun sotessa Kuntalaiset keskiöön- seminaari 26.2.2015/Heli Aalto 1 Asukkaiden osallisuus Siun sotessa Järjestämislaki 30 - tuottamisvastuussa olevan on kerättävä alueensa asukkaiden näkemyksiä
AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI)
AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) 01. Ohjaajan nimi 02. Kyselyyn vastaamisen päivämäärä 03. Kuntoutuslaitos 1 Arinna Oy 2 Avire-Kuntoutus Oy 3 KK-Kunto Oy, Lappeenrannan
Sähkökaupan eettiset säännöt 1.1.2005 1 ( 5 )
Sähkökaupan eettiset säännöt 1.1.2005 1 ( 5 ) SÄHKÖKAUPAN EETTISET SÄÄNNÖT Nämä säännöt on valmisteltu sovellettaviksi sähkön markkinoinnissa ja myynnissä loppuasiakkaille. Säännöt koskevat tämän liiketoiminnan
Luottamus ja yrittäjän etiikka
Luottamus ja yrittäjän etiikka S E I N Ä J O K I, 2 6. 4. 2 0 1 6 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Pasi Rahikainen Motto alkuun Voi olla eettistä toimintaa ilman luottamusta mutta ei luottamusta ilman
FC Kangasala ry: Strategiatyö 2014-2017
FC Kangasala ry: Strategiatyö 2014-2017 13.2.2014 Petri Puronaho Tampellan esplanadi 6 33100 Tampere, p. 010 8411 880, www.palloliitto.fi/tampere Tähän asti tapahtunutta 1.10.2013: Prosessin aloitus: Esittely
Lapsen osallisuus prosessissa Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa
Lapsen osallisuus prosessissa Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Milja Laakso Asiantuntija, Lastensuojelun edunvalvojatoiminta Pelastakaa Lapset ry Maakunnallinen
HAKEMUSLOMAKE OHJATTUUN RYHMÄTOIMINTAAN KOIVUTARHAAN (KANNUS), KOTIPÄÄSKYYN (KOKKOLA) JA VASKOOLIIN (VETELI)
HAKEMUSLOMAKE OHJATTUUN RYHMÄTOIMINTAAN KOIVUTARHAAN (KANNUS), KOTIPÄÄSKYYN (KOKKOLA) JA VASKOOLIIN (VETELI) Vastaanottaja täyttää: Hakija: Hakemus nro: / Saapunut: 1 Hakeutumisohje: Tällä hakemuksella
Alle kolme vuotiaan lapsen vanhempana 1. Lapsen tärkeät ihmissuhteet ja niiden kehittyminen
Alle kolme vuotiaan lapsen vanhempana 1. Lapsen tärkeät ihmissuhteet ja niiden kehittyminen 2. Uhmaikä 3. Leikki Tiina Rantala, Satu Jylkäs-Kiuru LTO, KK 1. Lapsen tärkeät ihmissuhteet ja niiden kehittyminen
JOHTAMINEN JA VARAJOHTAJUUS: jaetun johtajuuden mahdollisuudet varhaiskasvatuksen johtajuudelle
1 JOHTAMINEN JA VARAJOHTAJUUS: jaetun johtajuuden mahdollisuudet varhaiskasvatuksen johtajuudelle 19.4.2012 Eeva Tiihonen Miten henkilöstön osallisuutta 2 voidaan vahvistaa... Koulutuksen tavoite 3 Koulutuksen
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/31. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/31. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/31
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/31 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/31 Kukaan
ARA-PAJA 19.3.2014 Laitoshoidon purku ja asumisen kehittäminen
ARA-PAJA 19.3.2014 Laitoshoidon purku ja asumisen kehittäminen Asumisen ja asuntoverkostojen kehittäminen Mitä teemme tällä hetkellä: - Olemme Kymenlaaksossa sitoutuneet kehittämään laitoshoidon tilalle
FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15
FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA
Näkökulmia oppilaan ja opiskelijan kohtaamiseen
Näkökulmia oppilaan ja opiskelijan kohtaamiseen MITEN OPPILAS/OPISKELIJAHUOLTO VOI TUKEA KOHTAAMISTA? POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 24.9.2009 Ritva Järvinen Opetusneuvos
Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016
Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016 Mikä on opetussuunnitelma? Opetussuunnitelma on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Siinä kerrotaan,
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LUKU 2 ARVOT JA OPPIMISKÄSITYS. Porin Kristillisen koulun opetussuunnitelma koulukohtainen osuus 1.8.2016
Porin Kristillisen koulun opetussuunnitelma koulukohtainen osuus 1.8.2016 Hyväksytty Porin Kristillisen koulun johtokunnassa 4.4.2016 Sisällysluettelo... 1 Porin Kristillisen koulun opetussuunnitelma koulukohtainen
Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys
Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys Monikulttuurisuuden asiantuntija Mina Zandkarimi mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh: 0503256450 19.5.2014 PERHE JA MAAHANMUUTTO Maahanmuutto
Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?
Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Round Table -keskustelu Marjo Piironen ja Liisa Timonen Marjo Piironen ja Liisa
Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa
Molemmille yhteistä alkavat Espoossa 4. luokalta 2 oppituntia viikossa etenemisvauhti on kappaleittain laskettuna hitaampaa kuin englannissa, mutta asiaa tulee kerralla enemmän sanat taipuvat, joten opeteltavaa
Käyttäytymistieteiden laitos
HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS AIKUISTEN PSYKOANALYYTTIKKO-PSYKOTERAPEUTTI SEKÄ PSYKOTERAPEUTTIKOULUTTAJAKOULUTUSOHJELMA 138 OP, 2016 2021 Psykologia Käyttäytymistieteiden laitos Käyttäytymistieteellinen
Mihin kotityöpalvelu perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn sopimukseen
Mihin kotityöpalvelu perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn sopimukseen Tässä materiaalissa kerrotaan tärkeät asiat kotityöpalvelusopimuksesta, kartoituskäynnistä asiakkaan kodissa. Laadukkaat kotityöpalvelut
Lastensuojelun edunvalvonnan tarpeen arvioiminen lastensuojeluprosessissa. 18.9.2013 Marjukka Heikkilä
Lastensuojelun edunvalvonnan tarpeen arvioiminen lastensuojeluprosessissa 18.9.2013 Marjukka Heikkilä LSL 22 Lapselle tulee lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen
Mikkeli Luonnos MEDIA MEDIATAITOJEN OPINTOKOKONAISUUS. Mikkelin Yhteiskoulun lukio Etelä-Savon ammattiopisto, kulttuuriala
Mikkeli Luonnos MEDIA MEDIATAITOJEN OPINTOKOKONAISUUS Mikkelin Yhteiskoulun lukio Etelä-Savon ammattiopisto, kulttuuriala Mikkeli Luonnos Puheviestintä Puheviestintä Lukio opintokokonaisuus Mikkelin Yhteiskoulun
Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.
Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja
Menettelyohjeita terapeuteille Kelan kuntoutuspsykoterapian toteuttamiseen liittyen 10/2014
Menettelyohjeita terapeuteille Kelan kuntoutuspsykoterapian toteuttamiseen liittyen 10/2014 Ohje sisältää seuraavia aihealueita: Mitä Kela voi korvata kuntoutuspsykoterapiana Mitä Kela ei korvaa kuntoutuspsykoterapiana
lähteitä, mitä kirjoittaja on käyttänyt. Ja meille on helpompi nähdä ne, kun me jatkossa tutkimme evankeliumeja.
1 Talmud tutuksi Aloittelemme opetusten sarjaa jossa käsittelemme juutalaisia lähteitä. Siihen sisältyy sekä Talmudin että Midrashin lähteitä. Joskus kun uskovainen kristitty kuulee sanan Talmud, niin
Joukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa?
Tuomo Alasoini Joukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa? Teknologinen kehitys muuttaa työtä vauhdilla. Digitaaliset alustat tarjoavat uusia mahdollisuuksia jakaa työtä ja tehdä työtarjouksia ihmisille,
Kahden vakaumuksen parisuhde ja vanhemmuus. Sosionomi-opiskelija ja vertaisohjaaja Minna Taipale Familia ry
Kahden vakaumuksen parisuhde ja vanhemmuus Sosionomi-opiskelija ja vertaisohjaaja Minna Taipale Familia ry Parisuhteen muodostumisen vaiheet Parisuhteen muodostumisessa on eri vaiheita, jotka seuraavat
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...
Isän vanhemmuus eron jälkeen
Isän vanhemmuus eron jälkeen Miestyön foorumi Työpajaesitys 31.5.-1.6.2011 Riitta Mykkänen-Hänninen Koulutuspäällikkö Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvokeskus-projekti Neuvokeskus-projekti 2010-2012 Yhden
Learning cafen yhteenveto. Helsinki 23.1.2014
Learning cafen yhteenveto Helsinki 23.1.2014 Miten ohjaamme asiakkaita ammatilliseen kuntoutukseen? Tieto tulleista muutoksista (palveluntuottajat), tiedon jakaminen sidosryhmille/ammattilaisille ja asiakkaille
Havaintokanavat. Visuaalinen Auditiivinen Kinesteettinen
Havaintokanavat Visuaalinen Auditiivinen Kinesteettinen Havaintokanavat Aistit eli havaintokanavat ovat tärkeitä oppimisen kannalta Useimmilla on hallitsevana jokin eri aistiin perustuvista oppimistyyleistä
Yhteisöllisyys yhdistää / Tukevasti alkuun toimintamalli esiopetuksessa. Merja v. Schantz
Yhteisöllisyys yhdistää / Tukevasti alkuun toimintamalli esiopetuksessa Yhteisöllisyyden tasot lapsiryhmä ja sen dynamiikka huoltajat yhdessä yhteistyö kodin kanssa henkilökunnan yhteistyö/ lähialueellisten
Ilmoittautuminen kansalliseen, SM-, AM- tai avoimeen kilpailuun
Ilmoittautuminen kansalliseen, SM-, AM- tai avoimeen kilpailuun 1. Kirjaudu IRMAan suunnistajana. 2. Valitse kilpailukalenterista se kilpailu, johon haluat ilmoittautua ja paina Ilmoittaudu. Vain niihin
Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009
Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö MITÄ LAPSI TARVITSEE? huolenpitoa,
Sääntöjen 21, 25 ja 26
Mikä valtuusto Sääntöjen 15, 17, Valtuusto on Kennelliiton yllin päättävä elin yleiskokousten välillä Yleiskokouksessa suoritetaan valtuuston vaali seuraavan kalenterivuoden alussa alkavaksi kolmivuotiskaudeksi
Luottamusta rakentamassa Monikulttuurisen kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys lapsen kasvatuksessa ja identiteetin vahvistumisessa
Luottamusta rakentamassa Monikulttuurisen kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys lapsen kasvatuksessa ja identiteetin vahvistumisessa Samran Khezri Kirjoitelmani pohjautuu osittain kandidaatintutkielmana
Traumat ja kehollisuus
Traumat ja kehollisuus Kuinka otan käyttöön kehokeskeisen työskentelyn osaksi traumatisoituneiden asiakkaiden psykoterapiahoitoa Tervetuloa tiistaina 7.6.2016 koulutukseen, jossa voit saada käytännönläheisesti
Peruskoulujen tasa-arvo hanke
Peruskoulujen tasa-arvo hanke Peruskoulujen tasa-arvo hanke Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, joka kohdennetaan koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin Hankekokonaisuus,
KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14
KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Opettajasalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14
FYSIOTERAPEUTTIEN EETTISET OHJEET
FYSIOTERAPEUTTIEN EETTISET OHJEET FYSIOTERAPEUTTIEN EETTISET OHJEET on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, jonka tehtävänä on terveyden, liikkumisen, toiminta- ja työkyvyn edistäminen ja ylläpitäminen.
Ohje hakulomakkeen täyttämiseen yliopistohaku.fi -palvelussa
Hakijan ohje Opetushallitus kevät 2013 Ohje hakulomakkeen täyttämiseen yliopistohaku.fi -palvelussa Tässä ohjeessa on kuvattu miten hakulomake täytetään ja lähetetään yliopistohaku.fi-palvelussa. Näytön
Info B2: Global Mindedness -kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijoiden asenteita ja voiko muutosta mitata? Irma Garam, CIMO
Info B2: Global Mindedness -kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijoiden asenteita ja voiko muutosta mitata? Irma Garam, CIMO Kv päivät Levi 21.5. May- 13 Tässä infosessiossa: Mikä on GlobalMindendess-kysely?
HANKETAPAAMINEN. Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179
HANKETAPAAMINEN Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 2 Näytön aika Virta-Kainuu Na-He ry Kotvanen Kuhmon työsilta Suomut ry Kaito Kaira Osallisuus
Kuusiston koulu (Kaarina)
Page 1 of 8 Kuusiston koulu (Kaarina) tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 101 vastaajaa 60 (59 %) 41 (41 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on
Yrittäjyyskoulu Keski-Suomi. Kohderyhmä: Ammatillisen koulutuksen opiskelijat
Yrittäjyyskoulu Keski-Suomi Kohderyhmä: Ammatillisen koulutuksen opiskelijat Kuvaus: Osa Y4-prosessia Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jämsän seudun koulutuskeskus