VESIPAINOTUS LAAKASIILOSSA

Transkriptio

1 VESIPAINOTUS LAAKASIILOSSA Marko ja Tiina Roumio Tilavierailu 10/2011 Mika Turunen ja Anne-Mari Malvisto Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY -keskukset (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma )

2 NURMISÄILÖREHUSIILON HYVÄ PAINOTUS VÄHENTÄÄ REHUHÄVIKKIÄ Säilörehu käy koko varastoinnin ajan, jolloin helpoiten hajoavat parhaat ravintoaineet hajoavat ensin. Tiiviissä siilossa hapettomissa olosuhteissa helposti hajoavat hiilihydraatit (~sokerit) hajoavat hapoiksi, jolloin rehun ravintoarvo vähenee vain vähän. Jos siiloon pääsee paljon happea, niin hiilihydraatit hajoavat pitkälle ja ravintoarvohävikki on suurempi kuin kuiva-ainehävikki. Ruppelin ym. (1995) tutkimuksessa laakasiiloissa säilörehun kuiva-ainehävikki oli enimmillään 43 % ja keskimäärin 8 % täytön ja 95 vuorokauden säilönnän aikana yhteensä. Ka-hävikki väheni ulkolämpötilan laskiessa, siilon täytön nopeutuessa, rehun tiiveyden kasvaessa ja peitemuovin painotusta lisättäessä. Saksalaisten tutkijoiden tekemän neuvontamateriaalin mukaan reunojen puutteellinen muovin käyttö ja painotus voivat johtaa siilon reunoilla jopa 30 % hävikkiin (Taulukko 1.). Kun taas käytettäessä reunoilta keskelle käännettäviä muoveja ja hyvää painotusta reunahävikki saattaa olla vain 2 % (Jeroch ym. 1993). Koska säilörehu on löysempää pinnalla kuin syvemmällä, kulkee reunoilta ilmaa siilon keskilinjallekin, joten ilmavuoto siilon reunalla pilaa pintarehua myös siilon keskellä. Ilmaa kulkee reunoilta sitä enemmän mitä vähemmän painotusta muovin päällä on. Happea kulkeutuu jonkin verran myös muovin läpi aiheuttaen pintahävikkiä siilossa. TAULUKKO 1. Siilon reunojen puutteellisen muovin käytön ja painotuksen vaikutus säilörehun ka -hävikkiprosenttiin. (Jeroch ym. 1993, muokattu) Säilörehun reunahävikki - % Siilon korkeus Ilmatiiveys h=2 3m h=4 5m Huono Puutteellinen 15 7 hyvä 5 2 Eritt. hyvä 2 1 Säilörehusiilon huolellinen peittäminen ja painotus ovat tärkeitä, joten siihen tulee varata aikaa ja resursseja. Työhön tulisi varata aikaa 2 tuntia, toinen henkilö auttamaan sekä materiaalia (muovia, NITTO-teippiä ja katetta). Rehun päälle levitettävän suojamuovin reunat voidaan sulkea esim. kiertämällä ne ensin laudan päälle ja sitten peittämällä katemateriaalilla. Reunojen sulkeminen estää myös muovin lepattamisen reunoilta. (Helminen 2011)

3 Yleisesti on suositeltu painottavan laakasiilon reunat hiekkasäkein ja keskiosa renkain tai koko laakasiilo hiekalla tai muulla painavalla irtomateriaalilla. Tähän painotukseen kuluu aika useita tunteja ja purkuvaiheessakin vaatii työtä. Irtomateriaalin keräys ja siirto voivat olla työlästä. Hiekkasäkit voivat jäätyä reunoille, jolloin niiden irrotus on työlästä ja säkkejä voi rikkoontua. Painotuksessa hiekan käyttö voidaan korvata vedellä. Vierailimme tilalla, jossa laakasiilot oli painotettu normaalista poiketen vedellä. Selvityksen ovat tehneet Mika Turunen ja Anne-Mari Malvisto Kilpailukykyä Maidontuotantoon -hankkeessa. TILA Tiina ja Marko Roumion tila sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Huhmarkosken kylällä Kauhavalla. Tilalla on vuonna 1989 rakennettu parsinavetta, jossa on lietelantajärjestelmä. Lypsylehmille on 36 parsipaikkaa. Vuosien varrella navettaan on tehty parannuksia ja muutoksia, mm. vuonna 1995 navettaa laajennettiin ja tehtiin kasvatussonneille oma osasto. Mulliosastolle tehtiin 6 parsipaikkaa lisää, johon siirretään ummessa olevat lypsylehmät. Samalla koneellistettiin koko karjan ruokinta ja hankittiin Alfa Laval Agri CombiMaster -yhdistelmäruokintarobotti. Vuonna 2009 navettaan uusittiin vesiputket ja vesilinjasto. - Keskituotos: noin kg/lehmä/vuosi - Lypsy: 4 yksikköä, DeLaval MilkMaster, irroittimet - Lypsyaika: 1 h 15 min/2 hlö/kerta - Ruokintarobotti: CombiMaster 7 krt/päivä SIILON PEITTÄMINEN JA PAINOTUS 3 metriä korkea laakasiilo on upotettu 1,5 m luontaisen maan pinnan alapuolelle tiivistystraktorin kaatumisriskien vähentämiseksi. Kesällä rehu tasoitettiin ja poljettiin 14 tonnin kaivurilla. Siilosta on rakennettu kuperan mallinen, jotta siiloon saadaan mahtumaan enemmän rehua ja jotta vettä tarvitsi laskea vain siilon reunoille (Kuvio 1.). Reunoilla rehun pinta on hieman laakasiiloelementtien pintaa alempana, jolloin elementit estävät veden karkaamisen siilosta. (Kuvio 2.)

4 KUVIO 1. Laakasiilon korkeus on 3 m ja se on upotettu 1,5 m luontaisen maan pinnan alapuolelle. Näin voidaan vähentää tiivistystraktorin kaatumisriskiä. Siilosta on rakennettu kuperan mallinen, jotta siihen saadaan mahtumaan enemmän rehua ja vettä tarvitaan painoksi vain siilon reunoille. KUVIO 2. Siilon reunoilla rehun pinta on hieman laakasiiloelementtien pintaa alempana, jolloin elementit estävät painona olevan veden karkaamisen siilosta.

5 Siilojen täyttöpäätyyn on laitettu syrjälleen 2 betonielementtiä, joiden päät siilon reunoilla ovat U- palkin sisällä. Keskellä alareunassa elementin tukena on irrotettava pystytappi. Yläreunassa on arviolta 0,5 m pitkä U-palkki elementtien päällä. Tällaisessa siilon päädyssä rehun tiivistäminen onnistuu, kun tiivistyskone voidaan ajaa ulos toisesta päästä tai kun kaivurin työvälineellä voidaan tiivistää myös ulkopuolelta painelemalla. Siilon peittäminen ja vesipainotus oli kesällä tehty vähätuulisena aikana, jolloin lisäpainotusta ei tarvittu muovin paikallaan pitämiseksi. Vesipainotus tehtiin yksinkertaisesti laskemalla vettä letkulla siiloon. Vettä on reunoilla vajaat 30 cm, jolloin vesi painaa muovin tiiviisti siilon reunaa vasten eikä sitä tarvitse erikseen polkea (Kuvio 3.). Tämä estää tehokkaasti ilman pääsyn reunoilta siiloon. Siilon sivuilla ylimääräinen muovi on rullattu ja sidottu pakettinarulla elementtien nostokoukkuihin. Sadevesi valutetaan hallitusti ulos yhdestä kohti siilon reunan yli. KUVIO 3. Vesipainotus tehdään laskemalla vettä letkulla siilon suojamuovin päälle. Vettä on reunoilla vajaat 30 cm, jolloin vesi painaa muovin tiiviisti siilon reunaa vasten eikä tarvitse erikseen polkea. Siilossa säilörehu poljetaan rehunteon yhteydessä joka kohdasta kaivinkoneella ja joskus lisäksi traktorilla. Raskaat koneet tiivistävät rehua riittävästi ja lisäksi veden lisääminen reunoille painaa rehua sen verran, ettei reuna-alueita tarvitse enää erikseen polkea.

6 SIILON TYHJENNYS Siiloa purettaessa aletaan muovia kierittää tasapaksun petäjäriu un ympärille, kuin avaisi sardiinipurkkia. Näin vesi saadaan siirrettyä helposti eteenpäin kohti siilon takaosaa. Kerralla siiloa avataan 2 metriä. Isännän mukaan siiloa avataan kerralla sen verran vähän, ettei vettä paljon valu laitojen yli. Vesipainotuksen ollessa sulana, muovin kierittäminen puun ympärille työntää vettä takaosaa kohti ja ylimääräinen vesi valuu siilon reunan yli matalimmalta kohdalta jostain siilon sivulta. Jos vesi on jäässä siilon purkamisen aikana, niin reunalla oleva kapean jääsoiron katkaisu onnistuu vaivattomasti rautakangella ja jääpala nostetaan pois siilon ulkopuolelle. Viimeistään kevät sulattaa jääpalat. HUOMIOITA TOIMINNASTA Vesipainotus on tilalla toiminut hyvin. Keskellä olevan painottamattoman muovin on havaittu venyvän ja alkavan lepattaa. Seurauksena on ilman pääsy muovin alle. Tätä lepattamista voidaan estää joko käyttämällä lujempaa muovia, 0,2 mm:n muovia 0,15 mm:n sijaan tai painottamalla muovi myös keskeltä siiloa. Keskeltä painotus vähentää rehunhävikkiä lumettomana aikana sekä myös siiloa tyhjennettäessä. Lujempaa 0,2 mm muovia saa maatalouskaupasta erikoistilauksesta, sillä nykyään kaupassa myytävänä oleva muovi on ohuempaa eli 0,15 mm. POHDINTAA Vesipainotuksella saadaan siiloon tiiviimpi reunapainotus kuin hiekkasäkein. Vesi myös pitää reunan tiiviinä rehun solukon kuoleutuessa varastoinnin aikana. Sen sijaan hiekkasäkkejä on syytä polkea tiiviimpään ensimmäisten varastointiviikkojen aikana. Vesipainotuksessa säästetään muuten reunoille laitettavien hiekkasäkkien kustannus mutta toisaalta joudutaan tekemään avattava pääty siiloon. Jos siilo on matala, niin purkupääty on helppo tehdä samoin kuin esimerkkitilallamme oli tehty, paitsi ilman alas menevää ramppia. Toinen pääty

7 pitää tehdä rinteeseen, jolloin täyden siilon päälle/päältä on helppo ajaa. Kaikkialle tällainen ratkaisu ei tietenkään sovi. Jos siilo on 3 m korkea, kuten esimerkkitilalla, niin joudutaan tekemän alas järeä päätyseinä tai esim. 1 m korkea siirrettävä ramppi ja kevyehkö päätyseinä. Käytännössä avattavan seinän teko on halvempaa. Ollakseen riittävän kevyt avata, tällainen seinä tarvitsee erilliset irrotettava tukirakenteet siilon keskikohdalle. Periaatteessa nämä päätyelementit voisi rakentaa myös saranoille, jolloin päädyn sulkeminen olisi helppoa. Avatessa taas nostettaisiin kuormaimella noiden päätyovien alapään keskikiila ja yläpäässä pitkin ovia oleva rauta. Ovien raot tiivistettäisiin pystylaudalla ja muovikalvolla. Kiinteän päädyn yläosastakin kannattaisi tehdä avattava, jos arvellaan, että joinain vuosina siilo ei tule täyteen. Tällöin siilosta olisi helppo poistua. Vesipainotukseen kuluu tietysti vettä. Vesimäärä voidaan laskea seuraavasti (Taulukko 2.): Taulukko 2. Vesipainotukseen tarvittavan vesimäärän laskukaava. Leveys (m) 6 siilon Pituus (m) 30 siilon Piiri (m) 72 (leveys x 2) + (pituus x 2) Syvyys (m) 0,25 Veden syvyys arvio Leveys (m) 0,5 Veden leveys arvio Vesitilavuus (m 3 ) 9 Piiri x syvyys x leveys Seuraavassa on pohdittu vesipainotuksen kustannuksia ja hyötyjä arvioitujen lukujen perusteella. Mm. rehunhävikki on arvioitu, eikä perustu mittauksiin. Pohdintaan tulee suhtautua varauksella. Taulukossa 3. on arvioitu vesipainotuksesta seuraavaa hyötyä aiemmin esitettyjen kirjallisuudesta otettujen peittelyn laatuvaikutusten perusteella. Kahdessa siilossa hävikin väheneminen näyttäisi parantavan rehun arvoa yhteensä vajaalla 500 eurolla. Rehun tasalaatuisuuden parantuminen parantaa lisäksi eläinten terveyttä ja syöntihalua.

8 TAULUKKO 3. Arvio vesipainotuksen hyödyistä säilörehun hävikkiin. Siilo: Leveys (m) 6 Pituus (m) 30 Piiri (m) 72 (leveys x 2) + (pituus x 2) Syvyys (m) 0,25 Leveys (m) 0,5 Vesitilavuus (m 3 ) 9 Piiri x syvyys x leveys Hävikki: Reunalla Keskellä Arvio hävikkikerros 0,3 m Korkeus 2 m 0,3 m Siilon piiri (m)/ala m 2 72 m 158,76 m 2 Tilavuus 43,2 m 3 47,628 0,5 tn/m 3 0,4 21,6 tn 19,1 Hävikin vähenemäarvio 5 % 5 % 1,08 tn 0,95 0,93 ry/kg 0, ,4 ry 885,8 0,12 /ry 0,12 Yhteensä Hävikin vähenemä, noin 120 noin /vuosi/siilo Jos siilo täytettäisiin normaalisti suositeltuun 20 asteen kaltevuuteen, 6 m leveään ja 3 m korkeaan siiloon mahtuisi 74 m 3 vähemmän rehua kuin vaakasuoraan täytettyyn siiloon. Käytännössä 3 m päätyovin varustettu siilo voitaisiin tehdä enemmän kukkuraksi, joten ero on suurempi kuin 74 m 3 :ä. Jos tuolla 74 m 3 :n erolla laskettuna päätyovet maksaisivat 37 % enemmän kuin kaksi 3x3 m laakasiiloelementtiä, niin vielä silloinkin päätyovellinen ratkaisu olisi 3x6=18 lattia-m 2 kustannuksen verran edullisempi. Toki päätyovellisessa ratkaisussa on se haitta, että päädyn täyttö on tavallista hankalampaa, esim. peruuttamalla kuorma siilon päällä päätyyn. Jos siilon elementit olisivat upotettu ovellisesta päädystä puoliksi maahan kuten Roumiolla, ja luiska siilossa on 5 m pitkä, niin silloinkin päätyovelliseen 6 m leveään siiloon mahtuisi 34 m 3 enemmän rehua täytettäessä elementtien pinnan tasolle kuin 20 asteen rinteellä toteutettuun siiloon. Tällöin 1,5 m korkea päätyoviratkaisu on edullisempi kuin aiemmin kuvattu 3 m korkea ratkaisu. Koska rehua sopii päätyovelliseen vesipainotteiseen siiloon enemmän kuin normaaliin siiloon, niin viisaasti toteutettuna päätyovien teko ei välttämättä nosta siilon kustannusta/rehukuutiometri.

9 Toki normaalin siilon rinteen voi tehdä suositeltua 20 astetta jyrkemmäksi, jolloin siilon täyttöaste paranee. Sitä ei kuitenkaan suositella esim. Saksassa, koska rehuhävikki kasvaisi. Vesipainotus voi olla järkevä vaihtoehto perinteiselle hiekkapainotukselle. Vesipainotus on vähempitöinen ja voidaan toteuttaa likimain samoin kustannuksin toki paikka vaikuttaa ja lopputuloksena saadaan rehuarvoltaan parempaa rehua. Ongelmia vesipainotuksen toteutuksessa saattaa syntyä silloin, kuin siilo ei tule lähellekään täyteen ja ei osata arvioida rehunpinnan vaakasuoruutta tai rehua tulee siiloon niin, että polkutraktori ei pääse ulos.. Toisaalta siilon lisätäyttö on helppoa: lasketaan vain vedet pois ja viikataan muovi ja tehdään rehua entisen päälle. Vesipainotusta voi toteuttaa myös murskeviljasiiloissa. LÄHTEET Helminen, J Säilönnän ABC. Viitattu Jeroch, H., Flachowsky, G., Weißbach, F Futtermittelkunde. Gustav Fischer Verlag Jena, Stuttgart s. Ruppel, K. A., Pitt, R. E., Chase, L. E., Galton D.M Bunker Silo Management and its Relationsship to Forage preservation on Dairy Farms. Journal of Dairy Science 78 (1995) S Viitattu