HAMINAN KAUPUNKI TASEKIRJA 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAMINAN KAUPUNKI TASEKIRJA 2007"

Transkriptio

1 HAMINAN KAUPUNKI TASEKIRJA 2007 Kaupunginvaltuusto

2 TASEKIRJA 2007 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Kaupungin kehitysvisio Kaupunkistrategia Kaupungin organisaatio 2 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 2.1 Kansantalouden kehitys Kunnallistalouden kehitys Kunta- ja palvelurakenneuudistus Haminan kaupungin kehitys Haminan talouden kehitys Yleistä Tilikauden kateluvut ja tulos Vesihuoltolaitos Investoinnit Tase Maksuvalmius Talousarvion toteutuminen ja suurimmat muutokset talousarviossa Takaukset KUNTALIITOKSEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 3.1 Yleis- ja taloushallinto Henkilöstöhallinto Perusturva Sivistystoimi Tekninen toimi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 4.1 Kaupungin tilinpäätöstiedot Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Konsernin toiminta ja talous Hamina-konserni Konsernitase ja sen tunnusluvut Konsernitavoitteet Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Kuntalain mukainen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallituksen selvitys alijäämän kattamisesta TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 5.1 Käyttötalousosan toteutuminen Yleishallinto Taloushallinto Perusturva Sivistystoimi Tekninen toimi Tuloslaskelman toteutuminen Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Investointiosan toteutuminen Rahoituksen toteutuminen 106

3 6. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 6.1 Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma Vesihuoltolaitoksen tase Konsernitase 116 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. Kaupungin tilinpäätöksen liitetiedot 1.1.Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Omistukset muissa yhtiöissä Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitaseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 130 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA 132 ALLEKIRJOITUKSET 133 TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 133

4 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Hyvät haminalaiset Vuosi 2007 jää Haminan kaupungin historiaan rakenteiden muutosten vuotena. Muutoksen tuulet pyyhkivät niin elinkeinoja kuin myös palveluja. Vanhat kuntien rajat alkoivat myös natista liitoksistaan koko Kymenlaaksossa. Loppuvuosi 2007 oli Haminalle erittäin vaikea. Metsäteollisuuden globaali rakennemuutos näkyi ja kuului; Stora Enso ilmoitti suunnitelmistaan sulkea Summan paperitehdas. Tuotanto loppuikin tammikuun 2008 lopussa. UPM-Kymmene ilmoitti siirtävänsä paperin viennin Haminasta Kotkaan. Samassa yhteydessä ahtausliike Steveco Oy ilmoitti vetäytyvänsä Haminasta. UPM-Kymmenen ja Stevecon päätökset konkretisoituivat maaliskuun 2008 alussa. Metsäteollisuuden rakennemuutos heijastusvaikutuksineen vei muutamassa kuukaudessa kaupungista arviolta noin työpaikkaa. Vehkalahden ja Haminan kuntaliitoksesta on kulunut viisi vuotta. Liitoksen jälkeinen aika on käytetty mm. yhtenäisen palvelukulttuurin luomiseen ja talousongelmien kanssa painimiseen. Tulosta on syntynyt, mutta talous ei ole siinä kunnossa kuin kuntaliitokselta odotettiin. Talous on kylläkin kohentunut, mutta ei riittävästi; vuonna 2004 kaupunki teki alijäämää 8,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2007 alijäämä oli pienentynyt 2,2 milj. euroon. Vuonna 2008 talous saataneen tasapainoon, tosin lääkkeetkin ovat kovat, mm. henkilöstön lomauttaminen. Kaupungissa laaditaan parhaillaan säästöohjelmaa, jotta talous saadaan tasapainoon, eikä lomauttamiseen tarvitsisi lähivuosina uudelleen ryhtyä. Lokakuussa 2007 valmistui Tahto hankkeen loppuraportin 1. osa, jossa esitetään lukuisa määrä muutoksia kaupunkimme palveluorganisaatioon. Uudella tavoiteorganisaatiolla pyritään parantamaan palvelujen tehokkuutta, vaikuttavuutta ja taloudellisuutta. Suunnitelmien mukaan uusi tavoiteorganisaatio on kokonaisuudessaan voimassa vuoden 2009 alusta lukien. Pohjois-Kymenlaakson kunnat Iittiä lukuun ottamatta päättivät yhdistyä vuoden 2009 alusta. Päätös on merkittävä, ja sillä tulee olemaan vaikutuksia Haminaan ja koko Etelä-Kymenlaaksoon. Kuntaliitoksella haetaan leveämpiä harteita tulevaisuuden haasteiden kohtaamiseen. Hamina, Virolahti ja Miehikkälä ovat käynnistämässä kuntaliitosselvitystä, jonka tulee olla valmis ennen syksyn kunnallisvaaleja. Uudet valtuustot ratkaisevat, johtaako selvitys liitokseen vai ei. Liitoksella haetaan optimaalista kuntakokoa palvelujen järjestämisessä. Mahdollinen liitos ei ratkaise kilpailukyky- ja elinvoimakysymyksiä, vaan siinä työssä tarvitaan koko Kotkan-Haminan seutua. Seudulla valmistellaankin parhaillaan yhteistä selvitystä siitä, mistä saadaan lisäpotkua elinkeinoihin ja kilpailukykyyn. Vuosi 2007 oli voimakkaiden investointien aikaa, nettoinvestoinnit olivat yli 12 miljoonaa euroa. Perusturvan alueelle valmistui Sahakosken perhetukikeskus ja Saviniemen hoivakodin rakentaminen alkoi. Maata hankittiin noin 1,3 miljoonalla eurolla lähinnä sataman tarpeisiin. Maanrakennustyöt olivat mittavat; yhteistyössä valtion kanssa toteutetut Sataman ja Enson tiet, Vilniemen kevyenliikenteen väylä ja Salmenkylän eritasoliittymä valmistuivat, Paksuniemen louhinnat käynnistyivät ja penkereiden rakentaminen konttiterminaalin laajennuksen alkoivat, Mussalon yhteispuhdistamon rakentaminen alkoi, uusia katuja rakennettiin ja entisiä kunnostettiin, jne. Investointien myötä kaupunki entisestäänkin velkaantui; asukaskohtainen velkamäärä nousi lähes euroon/asukas. Nyt käynnissä olevien hankkeiden valmistuttua kaupunki ei lähivuosina käynnistä uusia suuria rakennushankkeita, vaan keskittyy maksamaan velkojaan pois. Hamina on monien vaikeiden ongelmien ja haasteiden edessä. Elinkeinotoimeen panostaminen on tärkeää. Kaupungin maantieteellinen sijainti on erittäin hyvä, ja se paranee koko ajan, kun Venäjän talous kehittyy ja toisaalta pääkaupunkiseudulle saadaan moottoritieyhteys. Ydinkysymys onkin, kuinka pystymme sijaintimme hyödyntämään? Kaupungissa on vireillä kaksi merkittävää kauppakeskushanketta, toinen ydinkeskustaan ja toinen ns. Summan risteykseen. Satamaan rakennetaan parhaillaan kahta tehdasta. Summan tehtaalta vapautuvat tilat ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta, myös sataman kysyntä on vilkasta. Puolustushallinto selvittää parhaillaan Rakennuslaitoksensa keskusyksikön alueellistamismahdollisuuksia Haminaan. Lähivuodet ovat Haminalle muutosten vuosia. Kuinka me haminalaiset kestämme nämä muutosten tuulet? Takerrummeko viime vuosituhannen malleihin ja ajatusmaailmaan, ja keskitymmekö syyllisten etsimiseen ja itsemme kehumiseen? Kaupungin menestys on pitkälti kiinni siitä, kuinka kaupunkilaiset elävät ja ovat ajassa kiinni.

5 Haminan kaupungin puolesta esitän parhaimmat kiitokset vuodesta 2007 yhteistyökumppaneillemme, luottamushenkilöille ja koko kaupunkikonsernin henkilöstölle. Hannu Muhonen kaupunginjohtaja

6 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Hyvät haminalaiset Vuosi 2007 jää Haminan kaupungin historiaan rakenteiden muutosten vuotena. Muutoksen tuulet pyyhkivät niin elinkeinoja kuin myös palveluja. Vanhat kuntien rajat alkoivat myös natista liitoksistaan koko Kymenlaaksossa. Loppuvuosi 2007 oli Haminalle erittäin vaikea. Metsäteollisuuden globaali rakennemuutos näkyi ja kuului; Stora Enso ilmoitti suunnitelmistaan sulkea Summan paperitehdas. Tuotanto loppuikin tammikuun 2008 lopussa. UPM- Kymmene ilmoitti siirtävänsä paperin viennin Haminasta Kotkaan. Samassa yhteydessä ahtausliike Steveco Oy ilmoitti vetäytyvänsä Haminasta. UPM-Kymmenen ja Stevecon päätökset konkretisoituivat maaliskuun 2008 alussa. Metsäteollisuuden rakennemuutos heijastusvaikutuksineen vei muutamassa kuukaudessa kaupungista arviolta noin työpaikkaa. Vehkalahden ja Haminan kuntaliitoksesta on kulunut viisi vuotta. Liitoksen jälkeinen aika on käytetty mm. yhtenäisen palvelukulttuurin luomiseen ja talousongelmien kanssa painimiseen. Tulosta on syntynyt, mutta talous ei ole siinä kunnossa kuin kuntaliitokselta odotettiin. Talous on kylläkin kohentunut, mutta ei riittävästi; vuonna 2004 kaupunki teki alijäämää 8,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2007 alijäämä oli pienentynyt 2,2 milj. euroon. Vuonna 2008 talous saataneen tasapainoon, tosin lääkkeetkin ovat kovat, mm. henkilöstön lomauttaminen. Kaupungissa laaditaan parhaillaan säästöohjelmaa, jotta talous saadaan tasapainoon, eikä lomauttamiseen tarvitsisi lähivuosina uudelleen ryhtyä. Lokakuussa 2007 valmistui Tahto hankkeen loppuraportin 1. osa, jossa esitetään lukuisia muutoksia kaupunkimme palveluorganisaatioon. Uudella tavoiteorganisaatiolla pyritään parantamaan palvelujen tehokkuutta, vaikuttavuutta ja taloudellisuutta. Suunnitelmien mukaan uusi tavoiteorganisaatio on kokonaisuudessaan voimassa vuoden 2009 alusta lukien. Pohjois-Kymenlaakson kunnat Iittiä lukuun ottamatta päättivät yhdistyä vuoden 2009 alusta. Päätös on merkittävä, ja sillä tulee olemaan vaikutuksia Haminaan ja koko Etelä-Kymenlaaksoon. Kuntaliitoksella haetaan leveämpiä harteita tulevaisuuden haasteiden kohtaamiseen. Hamina, Virolahti ja Miehikkälä ovat käynnistämässä kuntaliitosselvitystä, jonka tulee olla valmis ennen syksyn kunnallisvaaleja. Uudet valtuustot ratkaisevat, johtaako selvitys liitokseen vai ei. Liitoksella haetaan optimaalista kuntakokoa palvelujen järjestämisessä. Mahdollinen liitos ei ratkaise kilpailukyky- ja elinvoimakysymyksiä, vaan siinä työssä tarvitaan koko Kotkan-Haminan seutua. Seudulla valmistellaankin parhaillaan yhteistä selvitystä siitä, mistä saadaan lisäpotkua elinkeinoihin ja kilpailukykyyn. Vuosi 2007 oli voimakkaiden investointien aikaa, nettoinvestoinnit olivat yli 12 miljoonaa euroa. Perusturvan alueelle valmistui Sahakosken perhetukikeskus ja Saviniemen hoivakodin rakentaminen alkoi. Maata hankittiin noin 1,3 miljoonalla eurolla lähinnä sataman tarpeisiin. Maanrakennustyöt olivat mittavat; yhteistyössä valtion kanssa toteutetut Sataman ja Enson tiet, Vilniemen kevyenliikenteen väylä ja Salmenkylän eritasoliittymä valmistuivat, Paksuniemen louhinnat käynnistyivät ja penkereiden rakentaminen konttiterminaalin laajennuksen alkoivat, Mussalon yhteispuhdistamon rakentaminen alkoi, uusia katuja rakennettiin ja entisiä kunnostettiin, jne. Investointien myötä kaupunki entisestäänkin velkaantui; asukaskohtainen velkamäärä nousi lähes euroon/asukas. Nyt käynnissä olevien hankkeiden valmistuttua kaupunki ei lähivuosina käynnistä uusia suuria rakennushankkeita, vaan keskittyy maksamaan velkojaan pois. Hamina on monien vaikeiden ongelmien ja haasteiden edessä. Elinkeinotoimeen panostaminen on tärkeää. Kaupungin maantieteellinen sijainti on erittäin hyvä, ja se paranee koko ajan, kun Venäjän talous kehittyy ja toisaalta pääkaupunkiseudulle saadaan moottoritieyhteys. Ydinkysymys onkin, kuinka pystymme sijaintimme hyödyntämään? Kaupungissa on vireillä kaksi merkittävää kauppakeskushanketta, toinen ydinkeskustaan ja toinen ns. Summan risteykseen. Satamaan rakennetaan parhaillaan kahta tehdasta. Summan tehtaalta vapautuvat tilat ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta, myös sataman kysyntä on vilkasta. Puolustushallinto selvittää parhaillaan Rakennuslaitoksensa keskusyksikön alueellistamismahdollisuuksia Haminaan. Lähivuodet ovat Haminalle muutosten vuosia. Kuinka me haminalaiset kestämme nämä muutosten tuulet? Takerrummeko viime vuosituhannen malleihin ja ajatusmaailmaan, ja keskitymmekö syyllisten etsimiseen ja itsemme kehumiseen? Kaupungin menestys on pitkälti kiinni siitä, kuinka kaupunkilaiset elävät ja ovat ajassa kiinni. Haminan kaupungin puolesta esitän parhaimmat kiitokset vuodesta 2007 yhteistyökumppaneillemme, luottamushenkilöille ja koko kaupunkikonsernin henkilöstölle. Hannu Muhonen Kaupunginjohtaja 1

7 1.2. KAUPUNGIN HALLINTO Kaupungin kehitysvisio 2012 Hamina on houkutteleva idän ja lännen logistinen kohtaamispaikka. Kaupungin hallittu kasvu ympäristöä ja historiaa kunnioittaen saa asukkaat viihtymään ja yritykset menestymään Kaupunkistrategia Kaupunkistrategiassa päästrategia on määritelty seuraavasti: 1. Oikaisemme kaupungin käyttötalouden , M - käyttötalousmenot max. + 2 % vuodessa - tuloveroprosentti 19 % 2006 alkaen - elinvoiman kehityksen kautta + 3 M - realisoimme > 1 M omaisuutta vuodessa 2. Palvelustrategian ja henkilöstöstrategian pohjalta laadimme ja toteutamme tavoiteorganisaation 3. Toimimme innovatiivisesti kaikessa toiminnassa 4. Puolustamme ja vahvistamme Haminan tukijalkoja satama ja logistiikka, teollisuus, varuskunta, maaseutu ja yrittäjyys 5. Vaalimme ja hyödynnämme historiallista perintöä 6. Huolehdimme kaupungin vetovoimaisuudesta, viihtyisyydestä ja turvallisuudesta 7. Uudistamme kaupungin keskustaa ja Tervasaarta 8. Kaikessa toiminnassa huomioimme kestävän kehityksen periaatteet Kaupungin konsernirakenteen ja toimintamallin uudistamiseen tähtäävää hanketta (TAHTO) on jatkettu. Kaupungin strategiaryhmä sai lokakuussa valmiiksi hankkeen loppuraportin ensimmäisen osan, jossa on useita kaupungin toimintatapaa ja organisaatiota muuttavia esityksiä. Hanketta jatketaan asti, johon mennessä strategiaryhmän on tehtävä esitykset kaupungin talouden tasapainottamisesta ja uuden tavoiteorganisaation henkilöstömitoitukseksi Kaupungin organisaatio Haminan kaupungin luottamushenkilöorganisaatio koostuu kaupunginvaltuustosta, kaupunginhallituksesta, 10 lautakunnasta sekä henkilöstöjaostosta. Organisaatiotaulukko on seuraavalla sivulla. Kaupungin palvelutoiminta muodostuu yleishallinnon, taloushallinnon, perusturvan, sivistystoimen ja teknisen toimen päävastuualueista. Päävastuualueet on jaettu tulosalueiksi, joille on muodostettu yksi tai useampia tulosyksiköitä. Päävastuualueelle muodostettujen tulosalueiden palveluista vastaa yksi tai useampi lautakunta. 2

8 Keskusvaalilautakunta Yhtiöt, yhtymät ja yhteiset lautakunnat Apulaiskaupunginjohtaja Yleishallinnon päävastuualue Kaupunginsihteeri Taloushallinnon päävastuualue Talousjohtaja Keskushallinto Maaseutulautakunta Maaseutupalvelut Taloushallinto Ruokapalvelut KAUPUNGIN ORGANISAATIO KAUPUNGINVALTUUSTO Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Henkilöstöjaosto Kaupunginjohtaja Henkilöstöhallinto Henkilöstöjohtaja Perusturvan päävastuualue Perusturvajohtaja Sivistystoimen päävastuualue Sivistystoimenjohtaja Teknisen toimen päävastuualue Tekninen johtaja Perusturvalautakunta Keskitetyt hallinto- ja talouspalvelut Terveydenhuolto Vanhustyö Lapsiperhepalvelut Sosiaalityö Koulutus- ja kirjastolautakunta Keskitetyt hallinto- ja talouspalvelut Koulutus- ja kirjastopalvelut Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut Tekninen lautakunta Keskitetyt hallinto- ja talouspalvelut Maankäyttö Toimitilat Yhdyskuntatekniikka Vesihuoltolaitos Pelastustoimi Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Ympäristölautakunta Ympäristötoimi Tielautakunta Yksityistiet

9 KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuusto käyttää kaupungin ylintä päätösvaltaa. Valtuusto hyväksyy mm. talousarvion ja taloussuunnitelman, johtosäännöt, keskeiset taksat sekä valitsee johtavat viranhaltijat. Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa valittiin Haminan kaupunginvaltuusto vuosiksi , valtuutettuja on 47, jotka jakautuivat eri ryhmien kesken seuraavasti: SDP 17 Kesk. 11 Kok. 11 SKL 3 Vas. 3 Vihr. 2 Kaupunginvaltuuston kokoonpano vuonna 2007: Puheenjohtaja: Tulokas Kalervo, maanviljelijä I varapuheenjohtaja: Kalevi Seppälä, vanhempi lehtori II varapuheenjohtaja: Olavi Muuronen, laitosmies Kesk. Kok Sdp Kaupunginvaltuuston jäsenet Erkkilä Titta opettaja, fil.maist. SDP Filppu Arja sairaanhoitaja KESK Hanttu Veijo saakka herastuomari KOK Heikkilä Heimo alkaen satamaneuvos KOK Helin Matti lääkäri KOK Heikkilä Juha voimalaitosmies SDP Hietala Reijo laitosmies, eläkeläinen SDP Huovila Sirkka-Liisa toimistovirkailija, toiminnanohjaaja SDP Hytönen Riitta koulukuraattori SDP Hyvönen Timo rautatieläinen SDP Hämäläinen Pentti asianajaja, varatuomari KOK Hämäläinen Pentti M. työsuojeluvaltuutettu SDP Inkeroinen Elina FM, kansanedustajien avustaja KOK Jokinen Jyrki vanhempi konstaapeli, eläkeläinen SDP Jurvansuu Hannah nuorisotyönohjaaja KD Kallio Kauko psykiatrian erikoislääkäri VIHR Kasari Jorma pääluottamusmies VAS Kokkonen Jaakko oppilaanohjauksen lehtori KESK Korpijoki Ilmo ravintolayrittäjä KESK Koskinen Jaakko maanviljelijä KESK Kulju Jari autolastausaseman hoitaja SDP Kunnari Eija agronomi KESK Kytömäki Juha yliluutnantti KESK Lonka Lea rahoituspäällikkö KESK Metsäranta Uolevi varaosamies SDP Muuronen Olavi laitosmies SDP Nevalainen Ritva lastenohjaaja, eläkeläinen SDP Pekkarinen Hannu myyntineuvottelija SDP Porkka Matti kirvesmies SDP Rautamaa Eeva sairaanhoitaja KOK Ristolainen Osmo majuri evp KOK Ruokonen Markku kehittämispäällikkö KD Sairanen Ilkka koneahtaaja VAS Seppälä Kalevi vanhempi lehtori KOK Silvennoinen Marja psykologi VIHR Strömberg Raimo yrittäjä KOK Suikkanen Jaana kasvatustieteidenmaisteri KOK Takala Minna erikoissairaanhoitaja SDP Tammilehto Jarmo paloesimies VAS Tamminen Marja-Leena kirjastonhoitaja KESK 4

10 Tilli Tero agrologi KESK Tulokas Eila perushoitaja KD Tulokas Kalervo maanviljelijä KESK Vihtonen Tarja sosiaalityöntekijä KOK Virtanen Ulla-Maija toimistosihteeri SDP Virtanen Ville työnjohtaja SDP Volkmann-Lahtinen Irmeli opettaja, kasv.tiet.maisteri KOK Yläjääski Jouko maanviljelijä KESK Sihteeri: Summanen Juha, kaupunginsihteeri saakka Seppänen Jorma, kaupunginsihteeri alkaen KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallituksen varsinaiset jäsenet: Puheenjohtaja Hämäläinen Pentti M. I varapuheenjohtaja Rautamaa Eeva II varapuheenjohtaja Yläjääski Jouko Jäsenet Erkkilä Titta Filppu Arja Hämäläinen Pentti Porkka Matti Strömberg Raimo Virtanen Ulla-Maija Esittelijä Muhonen Hannu 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 2.1. Kansantalouden kehitys 1 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysyi nopeana vuoden 2007 alkupuoliskolla ja koko vuoden kasvu, arviolta 4,5 %, ylittää vuoden 2006 kasvun. Korkeasuhdannetta piti yllä kansainvälisen talouden jo neljättä vuotta jatkunut ripeä kasvu sekä yhä suhteellisen alhaisena säilynyt korkotaso ja verotuksen keventyminen. Kasvun painopiste siirtyi kuitenkin lievästi kotimaisen kysynnän puolelle. Syksyn mittaan talouden vauhti hidastui merkittävästi ja synkkiä pilviä alkoi kerääntyä taloustaivaalle erityisesti Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoilta. Teollisuuden tuotanto lisääntyi yhä ripeästi, 7 %. Perinteisen metalliteollisuuden tuotteiden kysyntä on ennätysvilkasta, kun taas metsäteollisuuden kasvu on ollut huomattavasti vaisumpaa ja erityisesti puuteollisuuden näkymät ovat selvästi heikentyneet. Kantohintojen rajun nousun ja puun vahvan kysynnän takia metsätalouden tuotanto lisääntyi tuntuvasti. Rakennusala on ollut osin ylikuumentunut. Työllisyyden kasvu on ollut vahvaa: kasvu on lähinnä palvelu- ja rakennusalojen, mutta myös hieman teollisuuden työllisyydessä. Työttömyysaste aleni 6,8 %:iin Työpaikkoja syntyi etenkin yksityisiin palveluihin ja rakennustoimintaan. Kuluttajahintojen vuosinousu nopeutui yli prosenttiyksiköllä lähes kolmen prosentin tuntumaan mm. asumisja polttoainekustannusten nousun vuoksi. Vuoden 2007 syksyn työmarkkinakierros käytiin liittotasolla. Uudet sopimukset olivat keskimääräiseltä kestoltaan runsaan kahden vuoden mittaisia ja nostavat palkkoja noin 4 % vuodessa. Vuonna 2007 valtiontalous oli ylijäämäinen ja se pysyy ylijäämäisenä myös jatkossa. Kuntatalouden arvioidaan kohentuvan vuonna 2007 ja olevan likimain tasapainossa. Korkeasuhdanteen arvioidaan jatkuvan vuoden 2008 puolelle, mutta rahoitusmarkkinoiden kasvanut epävakaus saattaa vaikuttaa kehitykseen yllättävästikin. Tilauskannat ovat yhä korkealla erityisesti metalliteollisuu- 1 Lähde: Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus, syyskuu 2007, Nordea Markets, tammikuu

11 dessa ja rakentamisessa. Työkustannukset kasvavat uusien tulosopimusten myötä selvästi, mikä heikentää hintakilpailukykyä ja kasvattaa inflaatioriskiä. Keskipitkällä aikavälillä Suomen talouskasvua rajoittavat etupäässä väestön vanhentuminen, viime vuosina hitaasti kasvanut tuotantokapasiteetti ja kansainvälisen tuotannon uusjako. Talouskasvu on hidastumassa pysyvähkösti kahden prosentin tuntumaan vuosikymmenen vaihteessa, jolloin työikäisen väestön määrä alkaa jo vähetä Kunnallistalouden kehitys 2 Tilastokeskuksen kerääminen vuoden 2007 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntatalouden yleinen kehitys on ollut myönteinen. Taloustilannetta on parantanut verotulojen kasvu, joka oli viime vuonna noin 7,5 prosenttia. Kasvu johtui hyvästä työllisyys- ja ansiokehityksestä. Myös yhteisöverojen tuotot kasvoivat reippaasti. Kuntien taloudellista tilannetta uhkaavat kuitenkin kansainvälisen taloustilanteen epävarmuustekijät ja kuntien taloustilanne saattaa muuttua nopeasti. Lisäksi kuntien väliset talouserot ovat säilyneet suurina. Ennakkotilinpäätösten mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat viime vuonna 5,3 prosenttia. Menojen kasvu selittyy palkkakustannusten kasvulla ja palvelujen kysynnän lisääntymisellä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate nousi edellisvuodesta. Yleisestä kehityksestä huolimatta vuosikate laski kuitenkin noin 150 kunnassa ja lisäksi joissakin kunnissa verotulot jopa pienenivät. Vain noin 100 kunnassa vuosikate riitti investointien omahankintamenoihin. Asukasmäärällä painotetun keskimääräisen vuosikatteen arvioidaan olevan 368 euroa. Vuosikatteiden aritmeettinen keskiarvo on noin 207 euroa. Kymenlaakson kuntien vuosikatteen keskiarvo oli noin 200 e/as. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan ja korkomenot nousivat voimakkaasti, peräti 40 prosenttia. Kunnilla on nyt lainaa keskimäärin euroa asukasta kohden. Lainakanta on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2000, jolloin lainaa oli 746 euroa asukasta kohden. Ennakkotilinpäätösten mukaan kuudessa maakunnassa kuntien yhteenlaskettu vuosikate ei riittänyt poistoihin. Näihin maakuntiin kuului myös Kymenlaakso. Kuntien menopaineet säilyvät korkeina tulevina vuosina. Viime syksynä sovitut virka- ja työehtosopimukset nostavat palkkamenoja tänä vuonna huomattavasti. Kunta- ja palvelurakenneuudistus lisää alkuvaiheessaan kuntien menoja. Väestön ikääntyminen luo paineita hyvinvointipalvelujen kysynnän kasvulle ja lisää kuntien menoja. Samalla tulopohja heikkenee väestön siirtyessä eläkkeelle. Tämän johdosta osassa kuntia veronkorotuspaineet säilyvät suurina Kunta- ja palvelurakenneuudistus Maan hallitus aloitti syksyllä 2005 kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS-hanke) valmistelun. Vuoden 2007 elokuun loppuun mennessä kaikkien kuntien oli laadittava valtioneuvostolle toimeenpanosuunnitelma, jossa kunnan oli selvitettävä, miten se aikoo omassa toiminnassaan toteuttaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Vuoden lopulla useimmat kunnat, myös Hamina saivat valtioneuvostolta palautetta lisäkysymysten muodossa. Lisäkysymykset koskivat pääosin sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-aluetta, jonka kaupunki aikoo muodostaa yhdessä Miehikkälän ja Virolahden kuntien kanssa viimeistään vuoden 2011 alusta. Laissa on myös todettu, että eräiden kaupunkiseutujen oli laadittava suunnitelma maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta sekä palveluiden kuntarajat ylittävän käytön helpottamisesta. Kotkan kaupungilla oli velvollisuus laatia tämä suunnitelma yhdessä Haminan, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kanssa. Alueen kaupunkiseutusuunnitelman laatimiseen osallistuivat vapaaehtoisesti myös Miehikkälä ja Virolahti Haminan kaupungin kehitys Kaupungin vuonna 2002 alkanut väestömäärän kasvu taittui vuonna Aleneva kehitys jatkui vuoden 2007 aikana. Vuoden lopulla väestömäärä oli Luonnollinen väestökehitys (syntyneet-kuolleet) oli ennakkotietojen mukaan -57 ( ), netto maassamuutto -108 (- 121) ja netto maahanmuutto 76 (63). 2 Lähde: Kuntaliiton tiedote

12 Koko eteläisen Kymenlaakson väkimäärä väheni vuoden aikana noin 55 hengellä ja Pohjois-Kymenlaakson 620 hengellä. Taulukko 2. Kaupungin asukasluvun kehitys v Vehkalahti Hamina Yhteensä Muutos Kaupungin työpaikkamäärä on kasvanut viime vuosina teollisuustyöpaikkojen vähentymisestä huolimatta. Lisäystä on ollut erityisesti kuljetuksiin ja varastointiin liittyvissä työpaikoissa. Viimeaikojen kasvun arviointi on kuitenkin vaikeaa, koska tuoreimmat viralliset tilastot ovat tässä vaiheessa vuodelta Vuonna 2006 sekä paperiteollisuuden että ahtausalan työpaikat vähenivät, joten kokonaismuutoksen arvioidaan olleen Vuonna 2007 työpaikkojen arvioitiin lisääntyneen 50:llä. Taulukko 3. Haminan työpaikkojen kehitys v Vuosi Työpaikat Lähde Tilastokeskus Tilastokeskus Tilastokeskus Tilastokeskus, ennakkotieto Kaupungin oma arvio Kaupungin oma arvio Taulukko 5. Haminan työpaikkojen toimialat 2000 ja 2005 Toimiala Työpaikat Työpaikat muutos % muutos kpl (enn.) Maa- ja metsätalous ,9-21 Kaivostoiminta ja louhinta ,2-7 Teollisuus ,0-211 Sähkö-, vesi- yms. huolto ,7 7 Rakentaminen ,3 70 Kauppa- ja majoitust ,8 95 Kuljetus- ja varastointi ,8 301 Muut yksityiset palvelut ,5 52 Yhteiskunn. palvelut ,6-114 Toimiala tuntematon ,6 68 Yhteensä ,9 240 Työpaikkamäärän kasvusta huolimatta työttömyysprosentti ei ole laskenut vastaavassa suhteessa vaikka tilanne onkin viime aikoina parantunut. Työpaikkojen määrän kasvun on arvioitu lisänneen pendelöintiä. Työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa on myös kohtaanto-ongelmaa. Haminan työttömyysprosentti oli 10,2 % (10,4 % ). Koko Kaakkois-Suomen työttömyysprosentti oli 11,4. 7

13 Taulukko 6. Työttömyys v Vehkalahti Hamina Yhteensä työv. tyött. % työv. tyött. % työv. tyött. % , , , , , , , , , , , , , , ,5 Stora Enson päätti lokakuussa lopettaa Summan paperitehtaan toiminnan, mikä on kova isku Haminalle ja koko Kymenlaaksolle. Tehdas ajettiin lopullisesti alas tammikuun lopussa Tehtaalla oli viime vaiheessa n. 430 työpaikkaa ja sen työllistävä vaikutuksen arvioitiin yhtiössä olevan n. 560 henkilöä. Kun otetaan huomioon alihankkijat ja muut välilliset vaikutukset, on arvioitu, että kaupungista häviää ilman korvaavia toimenpiteitä yli 1000 työpaikkaa. Haminan kaupunki on käynnistänyt yhteistyökumppaneiden kanssa Kotkan-Haminan seudun ja Anjalankosken rakennemuutos ohjelman. Ohjelman tärkein tehtävä on pitää vapautuva työvoima ja perheet seudulla, sillä ennusteiden mukaan muutaman vuoden kuluttua eläköitymisen kautta työvoiman kysyntä ylittää tarjonnan. Ohjelman tarkoituksena on mahdollistaa työpaikkaa vaille jäävien uudelleen työllistyminen, selvittää yrittäjyysvaihtoehdot, korvaavan yritystoiminnan mahdollisuudet sekä hyödyntää vapautuvat tilat uuden tai sijoittuvan yritystoiminnan muodossa. Ohjelmalla tuetaan myös toimivien pk-yritysten kehittymistä ja kasvua. Edellytykset Stora Enson ilmoittamien rakennemuutosten vaikutusten minimoimiseksi ovat olemassa, koska käynnistyneet uudet tehdashankkeet (liimapuupalkkitehdas, jäteöljyn regenerointilaitos ja bioetanolitehdas) sekä suuret logistiikkavarastot sekä käynnissä olevat liikenneväylähankkeet ja vuonna 2009 aloitettava moottoritien rakentaminen tukevat Haminan tulevaa kehitystä. Ennen Etelä-Kymenlaakson paperiteollisuuden alasajouutisia alueen kehitysnäkymät näyttivät suotusilta. Esimerkiksi TE-keskuksen elokuun aluetalouskatsauksen 3 mukaan Kaakkois-Suomi on toipunut hyvin edellisten paperiteollisuuden rakennemuutosten (tärkein UPM-Kymmene Oyj:n Voikkaan tehtaan lakkautus) aiheuttamista ongelmista. Kotkan-Haminan seutukunnan näkymät olivat hyvät erityisesti satamatoiminnoissa ja logistiikassa. Alueen vähittäiskauppa oli piristynyt selvästä ja myös alueen metalliteollisuus menestyi hyvin. Elinkeinoelämän keskusliiton lokakuun 2007 suhdannetiedustelun 4 sävy oli jo hieman varovaisempi. Sen mukaan lähiajan näkymät alueen teollisuudessa ja rakentamisessa olivat vaisuhkot ja alittivat koko maan luvut selvästi. Palveluiden näkymät ovat positiivisemmat. Niiden luvut ovat valtakunnan keskiarvojen tasolla Metsäteollisuuden ongelmat ovat vaikuttaneet Haminan satamaankin jo usean vuoden ajan. Vuoden 2007 alkupuolisko näytti positiiviselta, koska liikennemäärät olivat selkeässä kasvussa. Koko vuoden lastimäärät kasvoivat 12,8 % 5,4 milj. tonniin. UPM-Kymmene Oyj sekä Steveco Oy ilmoittivat kuitenkin joulukuun lopulla kaupungille keskittävänsä toimintansa Kotkaan. Steveco Oy aloitti YT-neuvottelut henkilöstönsä kanssa alkuvuonna 2008 ja ilmoitti lopettavansa ahtaustoiminnan Haminassa vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Noin 200 yhtiön työntekijää jäänee ensivaiheessa työttömäksi. Yhtiöiden ilmoituksen jälkeen Haminan kaupunki ryhtyi heti neuvotteluihin vuokrasopimusten ja varastojen siirtymisestä kaupungille, jotta satamassa voitaisiin luoda edellytykset uusien yritysten toiminnan aloittamisesta Haminassa. Myllykoski Oyj sekä M-real Oyj ilmoittivat edelleen toimittavansa metsäteollisuustuotteensa Haminan satamaan laivattavaksi. Myös varustamoista useimmat ilmoittivat edelleen liikennöivänsä Haminaan. Joka tapauksessa Haminan Satama Oy:n liikennemäärät tulevat tehtyjen ratkaisujen takia vähenemään vuoden 2008 alkupuoliskolla. 3 Kaakkois-Suomen aluetalouskatsaus 2/2007, Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinokeskus 4 Suhdannebarometri marraskuu 2007, Kaakkois-Suomi, Elinkeinoelämän keskusliitto 8

14 Satamassa on aloitettu mittavan investointiohjelman toteuttaminen. Merenkulkulaitoksen kanssa on tehty sopimus Haminan meriväylän syventämisestä 12 metriin ja oikaisemisesta niin, että kaupunki rahoittaa hankkeen arvonlisäverolliset kustannukset lainalla, jonka valtio maksaa kaupungille takaisin vuonna Hankkeeseen liittyy myös huomattavia kaupungin ja satamayhtiön investointeja, joilla parannetaan sataman tulevaisuuden kilpailukykyä. 2.5 HAMINAN TALOUDEN KEHITYS Yleistä Kaupungin tilinpäätösluvut ovat olleet heikkoja koko uuden kaupungin toiminnan ajan. Vuosien yhteenlaskettu vuosikate on ollut vain 9,2 milj. euroa, josta yhdistymisavustuksen osuus oli n. 6,7 milj. euroa ja vuoden 2005 harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen osuus 1,1 milj. euroa. Saman aikaan kaupungin nettoinvestoinnit ovat olleet noin 34,7 milj. euroa. Alhaiset katteet ja suuret investoinnit ovat johtaneet kaupungin voimakkaaseen velkaantumiseen. Vuoden 2007 aikana kaupungin kulut kasvoivat keskimääräistä hitaammin. Vaikka myös verotulojen kasvu alitti valtakunnallisen tason, kaupungin kateluvut paranivat. Vuosikate on 4,4 milj. euroa (2,4 milj. euroa v. 2006) eli 201 euroa/as. ja tilikauden alijäämä 2,2 milj. euroa. Sekä vuosikate että alijäämä ovat vielä kaukana tyydyttävistä luvuista, mutta ne ovat kuitenkin uuden kunnan tähän asti parhaat. Aikaisemmat ylijäämät käytettiin loppuun ja tilikauden päättyessä taseessa oli 0,7 milj. euron alijäämä. Alijäämä oli hieman pienempi kuin alkuperäisessä talousarviossa ennakoitiin. Investointitaso nousi edelliseen vuoteen verrattuna huimasti useiden suurten hankkeiden takia. Nettoinvestoinnit olivat 12,1 milj. euroa. Vuosien 2006 ja 2007 välillä ei ole vertailukelpoisuutta heikentäviä toiminnan muutoksia Tattoota lukuunottamatta Tilikauden kateluvut ja tulos Tilikauden toimintatuotot olivat 21,3 ( ,5) milj. euroa ja toimintakulut 103,7 (101,2) milj. euroa. Tilikauden toimintakate oli 81,8 milj. euroa eli se heikkeni 2,5 milj. euroa. Eniten toimintakatetta heikensivät palvelujen ostojen kasvu (1,3 milj. euroa), henkilöstökulujen kasvu (0,9 milj. euroa) ja myyntituottojen pienentyminen (0,7 milj. euroa). Ulkoiset toimintakulut kasvoivat vain 2,4 %. Kun Tattoon vaikutus poistetaan, kasvu oli 2,8 %, mikä on alle valtakunnallisten kasvuarvioiden. Tiliryhmittäin eniten kasvoivat palveluiden ostot (4,0 %), joista noin kaksi kolmannesta on asiakaspalveluiden ostoa. Palveluiden ostot olivat yhteensä 33,6 milj. euroa, ja sairaanhoitopiirin osuus siitä oli 14,9 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin laskutus kasvoi 0,6 milj. euroa (4,5 %). Henkilöstökulut kasvoivat 1,8 %, kun Tattoon vaikutus poistetaan. Avustusten kasvu oli 3,6 %. Sairaanhoitopiiri siirtyi vuoden 2006 alusta kolmen vuoden käytön liukuvan keskiarvon perustuvaan laskutukseen. Piiri piti vuonna 2007 kunnilta laskutettavan kokonaissumman ennallaan 142 milj. eurossa. Piirin kulut kasvoivat kuitenkin yli 5 % ja näin ollen piiri teki 11,6 milj. alijäämää. Sairaanhoitopiirikonsernin kumulatiivinen alijäämä on jo lähes 27 milj. euroa. Kaupungin käytön mukainen osuus alijäämästä on noin 11 %. Piiri on tehnyt esityksen alijäämän osan kattamisesta jo vuoden 2008 aikana. Ko. esityksestä ei ole vielä jäsenkuntien yhtenäistä käsitystä, mutta joka tapauksessa alijäämän kattaminen nostaa viimeistään 2009 jäsenkuntien laskutusta. Yleishallinnon ulkoiset menot pienenivät lähinnä Tattoo-välivuoden vuoksi 7 %:lla. Taloushallinnon menot kasvoivat 5 %:lla. Kasvu oli kokonaan ruokapalveluiden ulkoisissa menoissa. Perusturvan menot kasvoivat 2,9 %, mikä on vain noin puolet aikaisempien vuosien keskimääräisestä kasvutasosta. Kasvun painopiste oli vanhus- ja sosiaalityön tulosalueilla. Sivistystoimen menot nousivat 4,1 %. Teknisen toimen menot nousivat prosentin verran. Verotulot kasvoivat 3,1 milj. eurolla (5,0 %). Kunnallisveron tuotto kasvoi 1,7 milj. eurolla (3,0 %), kiinteistöveron 0,5 milj. eurolla (19,3 %) ja yhteisöveron tuotto 0,9 milj. euroa (23 %). Kiinteistöveron tuoton kasvusta suurin osa johtuu veroprosenttien nostosta. Kunnallisveron heikko kasvu johtui haminalaisten vuoden 2006 huonosta ansiotulojen kehityksestä (valtakunnallinen kasvu n. 4,7 %; Haminassa 3,4 %). Kasvuerotuksen yhden vuoden verotulovaikutus oli noin 0,8 milj. euroa. 9

15 Valtionosuudet nousivat 1,8 milj. euroa (9,2 %). Kasvu oli käytännössä lähes kokonaan sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudessa. Nettorahoituskulut kasvoivat lähes 0,4 milj. euroa. Kasvu johtuu kokonaan korkokulujen kasvusta. Tilikauden poistot olivat 6,5 milj. euroa, jolloin tilikauden alijäämäksi jää 2,2 milj. euroa. Vuosikatteella voitiin kattaa näin ollen kaksikolmannesta poistoista Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitos on käsitelty muuna taseyksikkönä. Laitoksen liikevaihto oli 3,9 (3,9) milj. euroa eli liikevaihto kasvoi 2,0 %. Laitoksen liikeylijäämä pieneni noin 0,1 milj. eurolla materiaalien ja palveluiden hankintakulujen kasvun vuoksi Investoinnit Tilikauden investointimenot olivat 13,8 milj. euroa. Nettoinvestoinnit olivat käyttöomaisuuden myyntivoitot mukaan lukien 12,1 milj. euroa. Maanhankintaan käytettiin 1,3 milj. euroa. Sahakosken perhetukikeskuksen saneeraus valmistui (0,9 milj. euroa). Saviniemen hoivakodin rakentaminen aloitettiin (1,3 milj. euroa). Yhdyskuntatekniikan hankkeisiin käytettiin 5,7 milj. euroa. Suurimmat yhdyskuntatekniikan hankkeet olivat sataman ruoppaus- ja läjitystyöt (2,8 milj. euroa) ja Salmenkylän eritasoliittymän tiejärjestelyt (0,6 milj. euroa). 0,6 milj. euron suuruusluokkaa olivat myös valmistuneen Satama/Ensontien ja Tervasaaren maanparannustöiden kustannukset. Vesihuollon investointeihin käytettiin 2,4 milj. euroa. Investointien tulorahoitusprosentti oli 34,6 % ja pääomamenojen tulorahoitusprosentti 23,6 % Tase Kaupungin taseen loppusumma oli 160,7 (153,4) milj. euroa. Pysyvien vastaavien eli käyttöomaisuuden ja sijoitusten yhteisarvo oli 148,5 (142,7) milj. euroa. Oma pääoma oli 91,1 (93,3) milj. euroa ja vieras pääoma 68,4 (58,6) milj. euroa. Kaupungin vakavaraisuutta mittaava omavaraisuusaste oli 56,8 (60,9) %. Kolmea vuotta aikaisemmin tunnusluvun arvo oli 67,6 % ja neljä vuotta aikaisemmin 76,5 %. Vuonna 2006 kaikkien kuntien keskiarvo oli 68,0 (68,0) %. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 63,3 % (ka ,0 %) ja rahoitusvarallisuus e/as (ka e/as). Tunnusluvuista näkyy kaupungin voimakkaan velkaantumisen jatkuminen. Kaupungin lainamäärä nousi 8,3 milj. eurolla 54,1 milj. euroon (2 491 euroa/as). Kuntien keskiarvo vuonna 2006 oli euroa/as. Ennakkotietojen mukaan keskiarvo nousee vuoden 2007 tilinpäätöksissä tasolle euroa/as. Pitkäaikaisten lainojen keskikorko oli vuodenvaihteessa 4,3 (3,6) %. Joulukuussa kk:n euriborien keskiarvo oli 4,82 %. Vuotta aikaisemmin vastaava keskiarvonoteeraus oli prosenttiyksiön alempi Maksuvalmius Kassan riittävyyden tunnusluku oli 15 pv. Kuntatodistuksia laskettiin liikkeelle alkuvuonna kuukausittain pääasiassa kuukauden loppupuolella kaupungin ja Haminan Satama Oy:n maksuvalmiuden ylläpitämiseksi Talousarvion toteutuminen ja suurimmat muutokset talousarviossa Talousarvioon tehtiin muutoksia molemmissa osavuosikatsauksissa. Maaliskuussa 2008 käsiteltiin vielä talousarviovuoden jälkeiset ns. ylitysoikeustyyppiset muutokset. Ensimmäisessä osavuosikatsauksessa käyttötalouteen otettiin 1,5 milj. euron lisämenoja. Niistä 0,7 milj. euroa oli sisäisiä menoja: terveyskeskuksen laboratorio veloittaa palveluistaan sisäisellä laskutuksella, mitä ei oltu otettu huomioon budjettia laadittaessa. Käyttötalouden ulkoisiin menoihin varattiin lisää 0,7 milj. euroa, josta suurin osa jakautui puoliksi terveydenhuollon ja vanhustyön kesken. Investointeihin lisättiin menomäärärahaa kaikkiaan 2,6 milj. euroa ja tuloja 0,3 milj. euroa. Sataman syväväylätyön yhteydessä tehtävät kaupungin vastuulle tulevat osat tehdään hankkeen alkuvaiheessa. Niistä aiheutui nettona 1,8 milj. euron lisämäärärahan tarve. Kunta-alan uusi palkkaratkaisu sisälsi kuntatyöntekijöille 270 euron joululahjarahan sekä 3,4 %:n yleiskorotuksen Näiden rahoittamiseksi toisessa osavuosikatsauksessa vakinaisen henkilökunnan palkkoihin 10

16 lisättiin yhden prosentin eli euron lisämääräraha. Muita määrärahatarkistuksia tehtiin lähinnä vanhus- ja sosiaalityöhön. Investointeihin ei tehty muutoksia. Tilikauden päättymisen jälkeen talousarvion käyttötalousosaan hyväksyttiin nettona noin 0,4 milj. euroa meno- ja tulolisäykset. Investointimäärärahoja alennettiin 2,1 milj. eurolla. Alennus johtui suurien hankkeiden (Saviniemen hoivakoti, sataman louhinnat ja Mussalon yhteispuhdistamo) toteutumisesta budjettiarviota hitaammin. Näin ollen kysymyksessä ei ole todellinen säästö, koska hankkeiden siirtyneet osuudet joudutaan rahoittamaan vuoden 2008 toisessa osavuosikatsauksessa. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna toimintatuotot ylittyivät 2,1 milj. euroa ja toimintakulut 2,5 milj. euroa. Koska ulkoiset toimintatuotot alittivat arvion 0,1 milj. eurolla, ylitys johtuu kokonaan sisäisistä eristä. Talousarviossa ei vielä ollut mukana laboratoriopalveluiden sisäinen laskutus (tot. 1,0 milj. e). Myös sisäiset vuokrat nostettiin vuoden aikana vastaamaan tiloista aiheutuvaa todellista kulutasoa, jolloin niiden lopullinen ylitys alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli 0,5 milj. euroa. Myös toimintamenojen ylitystä alkuperäiseen talousarvion verrattuna selittää pääosin sisäisten erien käsittely. Ulkoiset menot ylittivät alkuperäisen arvion 0,4 milj. eurolla. Henkilöstömenot sivukuluineen jäivät huolimatta loppuvuoden palkantarkistuksista alle alkuperäisen arvion 0,5 milj. euroa. Ulkoisten palveluiden ostot ylittivät alkuperäisen arvion noin 1,0 milj. eurolla. Ylitys on kokonaan terveydenhuollon tulosalueella ja suurin osa siitä johtuu lääkäripalveluiden ostoista. Näin ollen voidaan todeta, että talousarvion toimintakatetavoite piti nykyisen kaupungin aikaisempiin talousarvioihin verrattuna huomattavasti paremmin tilivuoden loppuun asti! Rahoitusosan nettotulot jäivät alkuperäisestä talousarviosta kaikkiaan 0,2 milj. euroa, mikä johtuu verotulokohdan pienestä alituksesta sekä korkokulujen pienestä ylittymisestä. Vuodet 2007 ja 2008 ovat vertailukelpoisia Tattoota lukuun ottamatta. Talousarvio sallii ulkoisten toimintakulujen kasvun 5 %:lla. Tattoon vaikutus poislukien kasvuvaraa jää noin 4,5 %. Näillä luvuilla talousarvion toimintakatetavoitteen saavuttaminen on mahdollista, mikäli vuosi eletään vyö kireällä, mutta katetavoite edellyttää talousarviossa olevan 1,2 milj. euron henkilöstömenojen säästötavoitteen toteutumista. Sairaanhoitopiirin alijäämän mahdollinen kattaminen heikentää välittömästi toimintakatetta. Tässä yhteydessä on myös todettava, että verotulojen pitäisi kasvaa ilman kunnallisveron kiristyksen vaikutusta noin 6,1 %:lla. Kasvuarvio on optimistinen, kun ottaa huomioon kaupungin suhteellisen kunnallisvero-osuuden supistumisen, mikä jatkuu hyvin todennäköisesti myös vuoden 2007 verotuksessa Takaukset Kaupungin takausvastuut olivat vuoden vaihteessa 44,5 (41,9) milj. euroa. Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset olivat 36,8 (33,7) milj. euroa. Niistä oli asuntotuotantoon liittyviä 14,9 (14,0) milj. euroa. Haminan Satama konsernille takauksista oli myönnetty 16,6 (13,8) milj. euroa. Muille kuin tytäryhteisöille myönnetyt takaukset olivat 8,6 (8,2) milj. euroa. Uutena liitetietona tilinpäätöksessä pitää esittää kaupungin vastuu Kuntien takauskeskuksen takauksista. Kuntien takauskeskus perustettiin vuonna 1996 ja se takaa tällä hetkellä Kuntarahoitus Oyj:n varainhankinnan. 3. KUNTALIITOKSEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaupunginvaltuusto on edellyttänyt, että kuntaliitoksen tavoitteiden toteutumista seurataan viiden vuoden ajan. Selvitys annetaan toimintakertomuksen yhteydessä nyt viidennen ja viimeisen kerran. Kuntaliitoksen tavoitteena oli myös kunnallistalouden vakaan kehityksen turvaaminen. Tältä osin tulevaisuus näyttää edelleen erityisen haasteelliselta. Kaupunkistrategian mukaan kaupunki pyrkii oikaisemaan käyttötalouden puristamalla käyttötalouden vuotuisen menojen nousun 2 %:iin, nostamalla tuloverotusta yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2006 alusta sekä realisoimalla kaupungin omaisuutta 1 milj. eurolla vuodessa. Kaupungin elinvoiman lisääntymisen eli väestö- ja työpaikkamäärän nousun on arvioitu vahvistavan verotuksen tuottoa kolmella milj. eurolla vuodessa. Kulujen kasvuvauhdissa päästiin viime vuonna ensimmäisen kerran lähelle kaupunkistrategian tavoitteita. Kaupungin elinvoima ei ole kuitenkaan kasvanut kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti, minkä vuoksi verotuloissa jäätiin huomattavasti alle valtakunnallisen kasvutason. Näin ollen kohtuullisesta kulukasvusta 11

17 huolimatta saavutettiin vain 4,4 milj. euron vuosikate, jolla voitiin kattaa poistoista kaksikolmannesta. Terveessä taloudellisessa tilanteessa kaupungin vuosikatteen pitäisi olla poistojen tasolla. Tilinpäätöksen liitetietona esitetään selvitys poistojen ja poiston alaisten investointien vastaavuudesta kaudella Laskelman mukaan investointien omahankintamenot ovat keskimäärin 3,0 milj. euroa vuodessa suuremmat kuin poistot. Näin ollen edes poistojen suuruisella tuloksella ei voida pysäyttää kaupungin lisävelkaantumista suunnitelmakaudella. 3.1 Yleis- ja taloushallinto Kertomusvuonna työpaikkakehitys oli positiivinen, nettolisäyksen ollessa n. 50 työpaikkaa. Loppuvuodesta kahden paikkakunnalla toimivan yrityksen tekemät päätökset kuitenkin heikentävät voimakkaasti kaupungin tulevaisuuden näkymiä. Stora Enso Oyj:n päätös Summan paperitehtaan lopettamisesta sekä UPM:n ja Steveco Oy:n siirtyminen Haminan satamasta Kotkan satamaan aiheuttaa heijastusvaikutuksineen yli työpaikan häviämisen Haminasta. Korvaavien työpaikkojen luominen on ehdottomasti kaupungin tärkein tavoite tulevaisuudessa. Tämän vuoksi aloitettiin kertomusvuoden lopussa Cursor Oy:n kanssa Kotkan- Haminan seudun ja Anjalankosken rakennemuutosohjelman toteuttaminen. Asukasluku oli , joten se aleni 89 hengellä. Koko kaupungin henkilöstömäärä määräaikaiset ja työllistetyt mukaan lukien oli henkeä, vuonna 2006 vastaava luku oli Kuntaliitokseen liittyen organisaatioiden toimintaa on kehitetty toimintojen uudelleen järjestelyillä. Tämä kehitys jatkuu ns. Tahto projektin puitteissa. Asukkaille suunnattua tiedotustoimintaa on toteutettu viikoittain ilmoituslehdissä julkaistavilla kaupunki tiedottaa palstoilla, internet kotisivuilla ja uusille asukkaille jaettavalla kaupungin palvelutiedote paketilla. Keskitetyn asiakaspalvelupisteen asiakasmäärät ovat pysyneet entisellään. Asiakaspalvelupiste toimii myös kahden suuntaisena tiedotuspaikkana asukkaiden ja kaupungin välillä. Yhteisöjen ja yhdistysten toimintaa on tuettu yhteensä euron avustuksilla vuonna Henkilöstöhallinto Kuntaliitoksen yhteydessä asetettu tavoite henkilöstön hallitusta vähentämisestä toteutui verrattain lievänä vuoden 2007 aikana. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 12 henkilöä ja henkilöstön kokonaismäärä 21 henkilöä pienempi kuin edellisen vuoden lopussa. Kuntaliitoksen jälkeisinä viitenä ensimmäisenä vuotena vakinaisen henkilöstön määrä on vähentynyt yhteensä 67 henkilöllä ja määräaikaisen henkilöstön määrä yhteensä 106 henkilöllä. Kuntaliitoksen yhteydessä esitettiin arvioita huomattavasti suuremmasta henkilöstön poistumasta. Vaikka henkilöstömäärän vähenemiselle ei asetettu tarkkaa tavoitetta, voitaneen todeta, että haluttu tavoitetaso on jäänyt toteutumatta. Henkilöstömäärän kehitystä ei voida arvioida pelkästään absoluuttisina lukuina ottamatta huomioon kaupungin palvelurakenteessa tapahtuneita muutoksia. Kaupunki on tarkasteltavana olevan viisivuotiskauden aikana ottanut vastatakseen uusista toiminnoista. Kaupungin hoidettavaksi on siirtynyt Virolahden ja Miehikkälän kuntien lomitustoiminta (+ 37 henkilöä), psykiatrian poliklinikka sairaanhoitopiiriltä (+12) ja yöpartiotoiminta (+4), joista on aiheutunut henkilöstömäärän lisäystä. Henkilöstömäärän kehitykseen ovat edellä mainittujen lisäksi vaikuttaneet muut uudet virat ja toimet (+40), joita on palvelutuotannon painopisteen muutoksia vastaavasti perustettu erityisesti terveydenhuoltoon ja vanhustyöhön. Samanaikaisesti henkilöstömäärää ovat vähentäneet organisatoriset ja toiminnalliset muutokset, joista merkittävimmät ovat ammatillisen koulutuksen uudelleenjärjestelyt (-62 henkilöä) ja Virojoen terveysaseman siirtyminen Virolahden kunnan omaksi toiminnaksi (-17). Muilta osin henkilöstömäärän vähentyminen on perustunut henkilöstön luonnolliseen poistuman hyödyntämiseen sekä tiukkaan virkojen ja toimien täyttölupamenettelyyn. 12

18 Henkilöstömäärän kehitys vuosina ilmenee alla olevasta taulukosta. Päävastuualue Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Kaikki yhteensä Yleishallinto Taloushallinto Perusturva Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä Uusi Hamina on Haminan ja Vehkalahden yhdistymissopimuksen mukaisesti panostanut normaalitilannetta enemmän henkilöstön kehittämiseen kuntaliitoksen jälkeisinä viitenä ensimmäisenä vuotena. Henkilöstöhallinnon käytössä olleita työyhteisön kehittämismäärärahoja on käytetty pääasiallisesti työyhteisövalmennukseen ja muihin työyhteisön kehittämishankkeisiin sekä jossain määrin myös ammatillisen koulutuksen tukemiseen. Esimiesvalmennusta on järjestetty oppisopimuskoulutuksena vuodesta 2003 alkaen. Aluksi esimiesten koulutusta toteutettiin Haminan omana hankkeena ja vuodesta 2006 lähtien yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson muiden kuntien kanssa. Vuoden 2007 loppuun mennessä esimiesvalmennuksen on suorittanut yhteensä 100 esimiestä ja asiantuntijaa. Esimieskoulutuksessa on ollut mahdollista suorittaa joko 2-vuotinen johtamisen erikoisammattitutkinto tai 1-vuotinen esimiesvalmennus. Vuonna 2005 käynnistetty työyhteisövalmennus saatiin päätökseen keväällä Työyhteisövalmennus on koskenut kaupungin koko henkilöstöä. Valmennusohjelman aikana jokainen kaupungin palveluksessa oleva henkilö on saanut työyhteisövalmennusta yhteensä kolme päivää. Esimieskoulutuksen ja työyhteisövalmennuksen keskeisenä tavoitteena on ollut erilaisten työ- ja toimintakulttuurien sekä johtamiskäytäntöjen yhtenäistäminen. Kaupungin henkilöstöpolitiikkaa on linjattu vuoteen 2012 ulottuvassa henkilöstöstrategiassa. Strategia valmistui vuonna 2005 ja sen toteuttaminen käynnistyi vuonna Henkilöstöstrategian laatimisen lähtökohtana oli tarve yhdenmukaistaa ja suunnata uudelleen kaupungin harjoittamaa henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöstrategian toimintaohjelmaan vuosille sisällytetyt erilaiset hankkeet ovat suurimmaksi osaksi toteutuneet. Henkilöstöstrategian tärkein hanke on kaupungin organisaation ja toimintamallin uudistamiseen tähtäävä TAHTO-hanke, joka on vielä keskeneräinen. 3.3 Perusturva Terveydenhuollossa on pystytty tuottamaan terveyspalvelut syksystä 2007 lähtien myös hammashuollossa voimaan tulleen ns. hoitotakuun mukaisissa määräajoissa. Palveluiden tuottamista on vaikeuttanut lääkäripula terveyskeskuslääkäreiden, hammaslääkäreiden ja kirurgien osalta. Tästä johtuen erityisesti kirurginen toiminta oli hyvin vähäistä loppuvuonna Haminan terveyskeskuksen yöpäivystys siirtyi alkaen Kymenlaakson keskussairaalaan. Vanhustyön keskeisinä alueina ovat olleet kotihoidon ja avopalveluiden vahvistaminen sekä tehostetun palveluasumisen lisääminen. Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhteistyötä on edelleen tiivistetty. Tehostettua kotihoitoa on suunniteltu. Vuonna 2006 perustettu ikäihmisten neuvola täydentää avopalveluja. Jotta runsaasti hoivaa tarvitsevat ikäihmiset voitaisiin sijoittaa sairaalamaisen hoidon sijasta kodinomaiseen hoivaan, aloitettiin Saviniemen 70-paikkaisen hoivakodin rakentaminen. Kymen Sotavammaisten Tukiyhdistyksen kanssa on pidetty tiiviisti neuvotteluja yhteistyöstä ja sairaskodin tulevasta käytöstä. Lapsiperhepalveluiden toiminta on keskittynyt ehkäisevän työn, yhteistoiminnallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittämiseen. Hamina-lisä on osoittautunut useamman vuoden kokemuksella hyväksi vaihtoehdoksi päivähoidolle. Varhaiskasvatuksen kuntakohtaisen suunnitelman laatimisen pohjalta käynnistyi yksikkökohtaisten ja lapsikohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien laadinta. Lapsiperhepalveluissa on tehty jatkuvasti arviointeja ja ratkaisuja tasapainoisen palvelujen kysynnän ja palvelurakenteen suhteen. Tähän perustuen ainoa erillinen ryhmäperhepäiväkoti Husulassa lakkautettiin. 13

19 Sahakosken perhetukikeskuksen peruskorjaus ja lisärakentaminen saatiin valmiiksi. Tilat ovat asianmukaiset ja toimivat. Suunnitelman mukaiset lisäpaikat toteutuivat. Lapsille ja nuorille on kaksi laitoshoitopaikkaa lisää. Perheille oli aikaisemmin yksi turva/tukiasunto ja nyt Sahakoskella on kaksi perhetukiasuntoa. Neljä uutta ohjaajan virkaa täytettiin syksyllä. Uutena toimintana alkaa vanhemmuuden arviointi- ja perhekuntoutusjaksot lapsiperheille. Toiminnan kehittämiseksi saatiin kaksivuotinen projektirahoitus. Henkilöstön osaaminen ja uusien toimintatapojen toteutuminen varmistetaan koulutuksin. Toiminnan hyvä alkuun lähtö on nyt varmistettu. 3.4 Sivistystoimi Kuntaliitosstrategian mukaan varsinkin sivistystointa koskevia palveluiden kehittämishankkeita olivat uusi yhteinen lukio, uusi keskustan ala-aste, Vilniemen koulu ja Tallinmäen päiväkoti sekä peruskoulujärjestelyt Ruissalo-Poitsila alueella. Kehittämishankkeet ovat toteutuneet Vilniemen koulua ja Tallinmäen päiväkotia lukuun ottamatta vuoden 2005 syksyyn mennessä. Vilniemen koulun laajentumisen suunnittelu on käynnissä. Hankkeelle on haettu perustamiskustannusten valtionosuutta vuosina Etelä-Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen koulutusratkaisut on tehty: Haminan ammattiopisto siirtyi vuoden 2006 alusta osaksi uutta alueellista koulutuskuntayhtymää. Koko sivistystoimen henkilöstö osallistui työyhteisövalmennukseen. Merkittävä määrä sivistystoimen esimiehistä on myös osallistunut EVA- ja JET-koulutuksiin. Kulttuuritointa sivuavia matkailun kehittämisjohteita ovat mm. Haminan historiallinen keskusta ja kulttuurimatkailu. Haminan historiallisen keskustan merkitystä korostetaan ja kulttuurimatkailua kehitetään mm. museonäyttelyin ja erilaisin tapahtumin. Kaupunginmuseon peruskorjaus valmistui vuonna Tekninen toimi Maankäyttö- ja tonttipolitiikka Kauan vireillä ollut ehdotus kaupungin ensimmäiseksi yhteiseksi maapoliittiseksi ohjelmaksi valmistui ja se hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa marraskuussa Ohjelma on tärkeä osa kaupungin strategiaa, jolla määritellään maanhankintaan ja luovutukseen liittyvät keskeiset linjaukset ja tavoitteet. Ohjelman valtuustokäsittely siirtyi vuoden 2008 puolelle. Ohjelmassa on virallisesti yhdistetty aikaisempien kuntien toimintatavat. Tavoitteena on ollut, että maapolitiikkaa valmistelevat virkamiehet ja päätöksiä tekevät luottamuselimet sitoutuvat noudattamaan yhteistä politiikkaa maanhallinnan kokonaisuudessa; kiinteän omaisuuden hankinnassa, tonttien ja rakennuspaikkojen luovuttamisessa sekä alueiden suunnitteluun liittyvissä sopimuksissa. Maanhankinnan painopisteet olivat sataman toiminta- ja laajennusalueilla. Paksuniemen alueelta lunastettujen neljän kiinteistön lunastuspäätös annettiin kesällä ja päätöksestä tehdyistä valituksista saatiin maaoikeuden tuomio joulukuussa. Paksuniemen lunastuksella kaupunki hankki omistukseensa 11,6 hehtaaria satama aluetta. Koko Paksuniemen alue saatiin näin kaupungin hallintaan. Hillonlahden pohjoispuoliselta alueelta hankittiin vapaaehtoisilla kaupoilla viisi kiinteistöä, yhteispinta-alaltaan noin 1,75 ha. Näiden lisäksi hankittiin eri puolilta kaupunkia hajakiinteistöjä. Maanhankintaan käytettiin yhteensä 1,0 milj. euroa. Haminan keskustan vireyttämiseksi ja kaupallisen tarjonnan parantamiseksi on parhaillaan menossa kahden keskeisen asemakaavan muuttaminen. Kaupungin omistaman Torinvarren korttelin (k1027) asemakaava eteni ehdotusvaiheeseen vuonna Kaavassa osoitetaan korttelin tulevaksi käyttötarkoitukseksi asumista, liiketoimintoja ja viihdeuimala-kylpylää. Hankkeen rakentaminen voi alkaa vuonna Toinen merkittävä kehittämishanke kohdistuu kortteliin 23. Kaupunki ja YIT Rakennus Oy ovat solmineet korttelista aiesopimuksen, jonka perusteella asemakaavamuutoksella selvitetään uuden kauppakeskuksen rakentamista Haminan ydinkeskustaan kauppatorin reunaan. Hanke eteni vuoden 2007 aikana luonnosvaiheeseen. Kauppakeskukseen on tulossa uutta liikerakentamista noin kerrosneliömetriä. Kauppakeskuksen rakentaminen alkaa nopeimmillaan vuonna Rantojen käytön yleissuunnitelma valmistuu vuoden 2008 aikana. 14

20 Palveluhankkeet Sahakosken perhetukikeskuksen peruskorjaus ja laajennushanke vihittiin käyttöön elokuussa Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 1,6 milj. euroa. Saviniemen hoivakodin rakentaminen Saviniemen kaupunginosaan Haminan sairaalan ja sotavammaisten hoito ja kuntoutuskodin yhteyteen alkoi syksyllä 2007 ja hanke valmistuu marraskuussa Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 8,75 milj. euroa. Asuntorahaston avustusta on haettu 35 % hyväksyttävistä kustannuksista, jotka ovat 7,4 milj. euroa eli avustuksen osuus on 2,6 milj. euroa. Avustuspäätös tehdään keväällä Hankkeen koko on kerrosneliömetriä ja uusia palveluasuntoja tulee kaikkiaan 79 kpl, joista yhdeksän tulee alkuvaikeessa Kymen sotavammaisten sairaskodin käyttöön. Elinkeinopoliittisesti tärkeät väylähankkeet Kansainvälisesti merkittävän E18 tien toteuttaminen moottoritietasoisena yhteytenä Turusta Vaalimaalle on ajankohtainen väylähanke tällä hetkellä. Tieviranomaisten johdolla laadittava tiesuunnitelma valmistuu syksyllä Tien rakentamisen aloittaminen vuoden 2009 jälkipuoliskolla on edelleen mahdollista, mikäli valitukset saadaan käsiteltyä vuonna 2008 ja valtion talousarviossa hankkeelle osoitetaan tarvittava määräraha. Hankkeen kustannusarvio on tällä hetkellä noin 130 milj. euroa. Haminan satamaan johtava uusi Satamantie vihittiin käyttöön syksyllä Uusi yhteys parantaa huomattavasti alueen liikennöitävyyttä ja liikenneturvallisuutta. Haminan sataman meriväylän syventäminen alkaa kesällä Vuonna 2007 kaupunki ja Satama Oy tekivät syventämisen edellyttämät penkerealtaat ja niihin liittyvät ruoppaustyöt. Salmenkylän tasoristeyksen korvaaminen eritasoratkaisuna on toteutettu Ratahallintokeskuksen rakennuttamana. Kohde valmistui lokakuussa. Haminan kaupungin osuus hankkeessa oli Salmenvirrantien alikulun rakentaminen, jonka kustannukset olivat 0,6 milj. euroa. Investointi ja kehittämishankkeiden tukikohteet Kuntajakolain 40 :n mukaista tukea oli myönnetty kaupungille kuntaliitoksen yhteydessä kaikkiaan 1,7 milj. euroa. Tuki oli tarkoitettu infrastruktuurin rakentamiseen, elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämiseen sekä ympäristön parantamiseen. Hankkeina olivat Ruokosuon kaatopaikan sulkemiseen liittyvät työt, Mäkelänkankaan infrastruktuurin rakentaminen sekä Tervasaaren alueen ja rantojen kunnostaminen. Kaikki kohteet ovat valmistuneet. Näistä viimeisimpänä toteutettiin Tervasaaren pilaantuneiden maiden kunnostustyö vuonna Asuminen Kuntaliitossopimukseen oli sisältynyt yhdistymisavustuksen käyttöön liittyvä tavoite haja-asutusalueen infrastruktuurin parantamisesta. Kysymys on käytännössä ollut haja-asutusalueen vesihuollon ja yksityistieverkon parantamisesta. Haja-asutusalueiden vesihuoltoa on kuntaliitoksen jälkeen tuettu vuosittain vesiosuuskuntien verkostorakentamista avustamalla. Avustus on kohdistunut lähinnä verkostojen suunnitteluun ja materiaalihankintoihin. Tien parannushankkeiksi on hyväksytty hankkeet, joille on ollut mahdollista saada valtionavustusta. Matkailu Matkailua ja elinkeinotoimintaa tukevia hankkeita vuonna 2007 ovat olleet mm. Veneilyn ja venematkailun kehittäminen sekä ja Tervasaaren läntisen alueen matkailua asumisviihtyvyyttä tukeva kehittäminen. Nuokkoihin on tehty uusi laituri. Nuokkoihin ja Majasaareen on tehty grillikatoksia ja lisätty käymälöitä. Tervasaarella kunnostettiin asuntovaunualue, jollien säilytysalue, parannettiin valaistusta sekä kohennettiin yleistä ilmettä alueen jäsentelyllä. Molempiin hankkeisiin on saatu Eu-avustusta. Hankkeet ovat valmistuneet. 15

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI TASEKIRJA 2006. Kaupunginvaltuusto 12.6.2007 42

HAMINAN KAUPUNKI TASEKIRJA 2006. Kaupunginvaltuusto 12.6.2007 42 HAMINAN KAUPUNKI TASEKIRJA 2006 Kaupunginvaltuusto 12.6.2007 42 TASEKIRJA 2006 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 1.2 Kaupungin hallinto 1.2.1 Kaupungin kehitysvisio 2

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta.

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. TILINPÄÄTÖS 2012 Yleistä Väestö Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. Ikärakenne 31.12.2011 (vuoden 2012 tietoja ei vielä ole saatavissa) Ikä Henkilöä 2011

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Poissa Jaakko Koskinen jäsen Hamina

Poissa Jaakko Koskinen jäsen Hamina 1 HAMINA VIROLAHTI KUNTALIITOSSELVITYS Pöytäkirja 4/2011 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika 6.9.2011 klo 11.15 12.30 Paikka Hamina, raatihuone, valtuustosali Läsnä Arja Filppu jäsen Hamina Riitta Hytönen jäsen Hamina

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10

Lisätiedot

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135 Yhtymähallitus 204 23.10.2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012 Yhall 19.6.2012 135 Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot