Maalahden kunnan hankintaohjeet

Transkriptio

1 Liite kh 111 Maalahden kunnan hankintaohjeet Hyväksytty kunnanhallituksessa Päivitetty kunnanhallituksessa

2 Sisällys 1. Johdanto Taustaa Soveltaminen 1.3 Yleistä hankinnasta 3 2. Hankintaohjeet Lähtökohta Kunnan visio Hankinnan arvo Hankintamenettely kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa Arvoltaan alle euroa olevat tavara- ja palveluhankinnat Arvoltaan alle euroa olevien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen hankinnat Arvoltaan alle euroa olevien rakennusurakoiden hankinnat Kansalliset kynnysarvot ylittävät hankinnat Suorahankinta ja lisätilaukset Puitejärjestelyt EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat Kunnan hankintojen laatuvaatimukset Tavaraa/palvelua koskevat vaatimukset Toimittajaa koskevat vaatimukset Tilaajavastuu Yleiset sopimusehdot Julkisuus ja salassapito Hankintapäätöksen oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimus kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa Oikaisuvaatimus kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa Hankintaoikaisu kunnan omana, hankintamenettelyvirheiden korjausvälineenä Tiedoksianto Sopimuksen tekeminen Hankinta sidosyksiköiltä Seudullinen yhteistyö julkisissa hankinnoissa Vasanseudun hankintarengas Sosiaali- ja perusterveydenhuollon hankinnat 18 Liitteet 18 Liite 1: kooste päätäntävaltuuksista hankinnoissa Liite 2: lomakkeet, tarjousten käsittely ja tilaajavastuu Liite 3: Kuntaliiton valitusosoitusmallit 2

3 1. Johdanto 1.1 Taustaa Julkisissa hankinnoissa noudatetaan EU:n laajuisesti menettelytapoja, joista on säädetty hankintadirektiivein ja kunkin jäsenmaan omalla lainsäädännöllä. Uusi hankintalaki eli laki julkisista hankinnoista (348/2007) ja asetus julkisista hankinnoista (614/2007) tulivat Suomessa voimaan Uudella hankintalailla kumottiin vanha hankintalaki (1505/1992) ja samalla kumoutuivat myös sen perusteella annetut asetukset. Suomen Kuntaliitto on julkaissut Kuntien yleiset hankintaohjeet (Antero Oksanen 2010). Hankintaohjeiden tarkoituksena ei ole toistaa kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankintoja säätelevää lainsäädäntöä, antaa tyhjentävää tietoa hankintaan liittyvissä kysymyksissä tai perusteellisesti selvittää eri menettelytapoja. Edellä mainitut tiedot löytyvät lainsäädännöstä, Kuntaliiton hankintaohjeista, internetistä sekä kursseilta (ja aineistoista), jotka tiedottavat hankintaan liittyvistä asioista. 1.2 Soveltaminen Hankintaohjeita sovelletaan Maalahden kunnan kaikkien hankintayksiköiden hankinnoissa, mikä tarkoittaa sitä, että myös kuntakonsernin tytäryhtiöt soveltavat ohjeita. 1.3 Yleistä hankinnasta Hankinnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä taloudellista vastiketta vastaan. Julkisia hankintoja ovat - tavaroiden ostaminen - palvelujen ostaminen - palvelujen käyttöoikeussopimukset - tavaroiden tai palvelujen vuokraaminen - osamaksulla ostaminen - leasing ja optiosopimukset sekä - rakennus- ja käyttöoikeusurakan toteuttaminen. Hankintaa ei ole esimerkiksi omana työnä tekeminen, palkkaaminen työsuhteeseen, maan, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankinta tai vuokraus. Kilpailutettava hankinta sisältää joskus useita tekijöitä, esimerkiksi suunnittelupalvelun, tavaran ja rakennusurakan. Hankintaa koskevan kynnysarvon ratkaisemisen lähtökohtana on hankintakokonaisuuden taloudellisesti arvokkain osa. Mikäli tavara on hankinnan taloudellisesti merkittävin osa, seurataan tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvoa. Julkisista hankinnoista annettua lakia ei sovelleta vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (349/2007), jäljempänä erityisalojen hankintalaki, mukaista toimintaa varten tehtäviin hankintoihin. Maalahden kunnassa erityisalojen hankintalaki koskee esimerkiksi vesiliikelaitosta ja Maalahden 3

4 Energia Oy:tä. Julkisista hankinnoista annetun lain mukaisia oikeusturvakeinoja sovelletaan kuitenkin erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissa. Kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa noudatetaan paikallisia hankintaohjeita. Julkisissa hankinnoissa noudatetaan neljää perusperiaatetta: - Syrjimättömyys toimittaja voi tehdä tarjouksen kansallisuudesta tai maantieteellisestä sijainnista riippumatta. - Tasapuolisuus toimittajia kohdellaan tasapuolisesti ja he saavat samat tiedot yhtä aikaa. - Avoimuus hankintayksikkö on avoin tiedon suhteen, ja kaikki vaatimukset ovat selkeästi esitettyinä tarjouspyyntöasiakirjoissa. - Suhteellisuus esitetyt vaatimukset ovat luonnollisessa suhteessa hankinnan kanssa sekä sopivassa ja välttämättömässä suhteessa tavoiteltavan päämäärän kanssa, eli vaatimukset ovat asiallisessa suhteessa hankinnan kanssa. Hankintaprosessin menestyksekäs läpivieminen edellyttää paitsi lainsäädännön ja mahdollisten menettelytapojen tuntemista myös huolellista suunnittelua, taitoa toteuttaa tarjouskilpailu, kykyä tehdä sopimuksia kuin myös resursseja noudattaa niitä. Lisäksi edellytetään toimivia markkinoita ja toimittajia, jotka tuntevat julkisten hankintojen menettelytavat. 2. Hankintaohjeet 2.1 Lähtökohta Kunnan kaikkien hankintojen lähtökohtana on hyväksytty talousarvio, joka asettaa rajat hankintapäätöksille. Kunnanhallitus vahvistaa kunnan hankintaohjeet, jotka lakien ja asetusten ohella ohjaavat kunnan hankintaprosesseja. Jokainen osastopäällikkö vastaa siitä, että hankintaohjeita sovelletaan hänen omalla hallinnonalallaan. Hankintapäätöksen tekee hankinnan arvosta riippuen osaston tai yksikön johtaja, lautakunta tai kunnanhallitus. Päätäntävaltuudet on määritelty hallintosäännössä ja lautakuntien ja kunnanhallituksen johtosäännöissä. Tuotetta tilatessaan hankintayksikkö on myös vastuussa siitä, että puitesopimuksia noudatetaan, jos sellaisia on tehty. Kooste hallintosäännön ja johtosääntöjen mukaisista päätäntävaltuuksista on liitteenä Kunnan visio Toteuttamalla hankinnat hyvin kunta pyrkii saamaan suurimman mahdollisen arvon verovaroilleen. Kunta pyrkii toteuttamaan hankinnat siten, että paikallisille yrityksille, pienille ja keskisuurille yrityksille sekä uusille yrityksille annetaan mahdollisuus osallistua hankintaan aina, kun se on mahdollista ja perusteltua. 4

5 2.3 Hankinnan arvo Hankinnan ennakoitu arvo perustuu suurimpaan maksettavaan kokonaiskorvaukseen ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut. Jos tavarahankintasopimuksen kohteena on leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen, sopimuksen ennakoidun arvon laskennassa perusteena on käytettävä määräaikaisen sopimuksen ennakoitua voimassaolon aikaista kokonaisarvoa tai toistaiseksi tai määrittelemättömän ajan voimassa olevan sopimuksen ennakoitua kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48. Säännöllisesti toistuvien tai määräajoin uudistettavien tavara- tai palveluhankintoja koskevien sopimusten ennakoidun arvon laskennassa perusteena on käytettävä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden tai viimeksi kuluneen tilikauden aikana peräkkäin tehtyjen vastaavien hankintojen yhteisarvoa ottaen huomioon seuraavan 12 kuukauden aikana tapahtuvat muutokset määrissä tai arvoissa. Sellaisissa palveluhankintasopimuksissa, joissa ei ilmoiteta kokonaishintaa, ennakoidun arvon laskennassa perusteena on käytettävä määräaikaisissa, enintään 48 kuukautta voimassa olevissa hankintasopimuksissa voimassaolon aikaista ennakoitua kokonaisarvoa, taikka toistaiseksi voimassa olevissa tai yli 48 kuukautta voimassa olevissa hankintasopimuksissa kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48. Puitejärjestelyssä hankinnan ennakoidun arvon laskennassa on käytettävä kaikkien puitejärjestelyn keston ajaksi suunniteltujen hankintasopimusten ennakoitua kokonaisarvoa. Hankinnan arvon laskentaa on tarkemmin selvitetty julkisista hankinnoista annetun lain pykälissä. 2.4 Hankintamenettely kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa Hankintalakia ei sovelleta kansalliset kynnysarvot alittaviin hankintoihin, lukuun ottamatta säädöstä muutoksen hakemisesta hankintaoikaisulla (hankintalain 83. ). Hankintayksikön on kuitenkin myös kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa varmistettava hankinnan avoimuus, tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu, kuten myös markkinoiden toimiminen, ostotoiminnan tehokkuus ja hyvän hallinnon periaatteet. Hankintayksikön on pyrittävä tekemään hankinnat tarkoituksenmukaisissa kokonaisuuksissa parantaakseen ostotoiminnan tehokkuutta ja taloudellisuutta ja mahdollisuuksien mukaan välttääkseen yksittäisiä pienhankintoja. Hankintaa ei saa jakaa pienempiin osiin, jotta se alittaisi kynnysarvot. Pienhankintaa voidaan käyttää, kun - hankinnan kohdetta ei voida hankkia olemassa olevien sopimusten puitteissa tilaamalla (esim. puitejärjestelystä) - hankinta ei toistu useampaan kertaan esim. talousarviovuoden aikana - hankinnan kohde ei ole osa suurempaa hankintakokonaisuutta. 5

6 Kansallisen kynnysarvon alittavassa hankinnassa voidaan käyttää joko avointa tai rajoitettua menettelyä ja joissakin tapauksissa myös neuvottelumenettelyä tai suorahankintaa ilman tarjousmenettelyä. Kansalliset kynnysarvot alittavista hankinnoista on mahdollista ilmoittaa myös HILMAjärjestelmässä, jotta mahdolliset tarjoajat tavoitetaan. Kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa noudatetaan tässä annettuja ohjeita. Ohjeissa annetaan alaraja tavalle, jolla tavara- tai palveluhankinta tulee kilpailuttaa. Kilpailuttaminen voi hankinnan arvosta riippumatta aina tapahtua esimerkiksi avoimella menettelyllä. Maalahden kunnan kynnysarvot kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa: Kynnysarvot euroina Tavarat ja palvelut Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut Rakennusurakat EU-kynnysarvot* Kansalliset kynnysarvot Kilpailuttaminen avoimen tai rajoitetun menettelyn kautta > > > Kilpailuttaminen rajoitetun menettelyn kautta Suorahankinta ilman tarjousmenettelyä < < < * EU-kynnysarvot muuttuvat joka toinen vuosi, ja ne on tarkistettava osoitteesta Arvoltaan alle euroa olevat tavara- ja palveluhankinnat Arvoltaan alle euroa olevat tavara- ja palveluhankinnat Arvoltaan alle euroa olevissa hankinnoissa on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä markkinoita ja ostettava yleisten hyvien taloudellisten hankintaperiaatteiden mukaisesti. Kyseisissä hankinnoissa on ainakin pyydettävä hintatarjouksia esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostitse ajatellulta toimittajalta / ajatelluilta toimittajilta. Hankintayksikkö päättää, onko kirjallinen hankintapäätös tai hankintasopimus näissä hankinnoissa välttämätön. Arvoltaan euroa olevat tavara- ja palveluhankinnat Arvoltaan euroa olevat hankinnat kilpailutetaan yleensä pyytämällä kirjalliset tarjoukset mahdollisuuksien mukaan vähintään 3 tarjoajalta (katso rajoitettu menettely 6

7 edempänä). Tarjouspyyntö on ensisijaisesti lähetettävä kirjallisena sähköpostitse tai kirjeitse. Hankinnasta tehdään erikseen kirjallinen hankintapäätös, joka annetaan tiedoksi tarjoajille. Päätökseen liitetään valitusosoitus- ja hankintaoikaisuohjeet. Päätös tehdään kirjallisena ja säilytetään hankintayksikössä. Viranhaltijapäätös on laadittava ja tuotava julki asianmukaisessa järjestyksessä. Hallinnon on tarvittaessa muodostettava sopivat toimintatavat, joilla hankinnoista tiedotetaan sisäisesti päällikölle ja lautakunnalle. Arvoltaan euroa olevat tavara- ja palveluhankinnat Arvoltaan euroa olevat tavara- ja palveluhankinnat kilpailutetaan avoimen tai rajoitetun menettelyn kautta. 1 Suorahankintaa sovelletaan vain poikkeustapauksissa ja seuraamalla edempänä olevia suorahankintaohjeita. Kun hankinta alittaa kansallisen kynnysarvon, rajoitetussa menettelyssä pyydetään tarjouksia tietyiltä toimittajilta, joiden arvioidaan olevan luotettavia ja toimituskykyisiä suorittamaan aiottu hankinta. Kirjallinen tarjouspyyntö, jossa määritellään vaatimukset, laatu ja tarjouksen valintaperuste, lähetetään mahdollisuuksien mukaan vähintään 3 mahdolliselle tarjoajalle. Tarjoukset pyydetään kirjallisina. Rajoitettua menettelyä käytetään erityisesti silloin, kun toimittajien soveltuvuus on erityisen tärkeää ja kun toimittajan valinta perustuu kokonaistaloudelliseen edullisuuteen. Avoimessa menettelyssä hankintayksikkö päättää, missä hankinnasta ilmoitetaan, mutta ilmoittaminen HILMAssa ja kunnan verkkosivustolla on suositeltavaa. Ilmoituksen julkaisemisen jälkeen tarjouspyyntö voidaan kohdistaa myös suoraan mahdollisille tarjoajille. Ilmoittaminen takaa sen, että kaikilla hankinnasta kiinnostuneilla tahoilla on mahdollisuus jättää tarjous. Avointa menettelyä käytetään erityisesti yksiselitteisesti määriteltävissä tavara- tai palveluhankinnoissa ja hankinnoissa, joissa hinta on ainoa ratkaiseva tekijä. Hankintapäätös tehdään hyväksyttävien tarjousten perusteella sekä tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita noudattaen. Kun avointa tai rajoitettua menettelyä sovelletaan kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa, tarjoajien kanssa voidaan tarvittaessa käydä neuvotteluja. Neuvottelujen tarkoituksena on ainoastaan selventää tai tarkentaa tarjouksen sisältöä tai tilaajan vaatimuksia. Vaatimusta tarjoajien tasapuolisesta kohtelusta ei silti tule sivuuttaa. Neuvottelujen käyminen ainoastaan tarjoushintojen tarkistamiseksi (ns. tinkimiskierrokset) on kiellettyä. Avoimen tai rajoitetun menettelyn yhteydessä käytyjä neuvotteluja ei tule sekoittaa neuvottelumenettelyn hankintatapaan. Ennen hankintapäätöksen tekemistä hankintayksikön on varmistuttava siitä, sovelletaanko tilaajavastuulakia. Hankintapäätös, joka tehdään saatujen hyväksyttävien tarjousten pohjalta, dokumentoidaan kirjallisesti ja säilytetään hankintayksikössä. Palvelun tai tavaran toimituksen pohjana olevien hankinta-asiakirjojen ja hankintapäätöksen lisäksi tehdään 1 Huomaa, että rajoitetun menettelyn sisältö on erilainen kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa ja kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Kun hankinta ylittää kansallisen kynnysarvon, hankintailmoitus on rajoitetussa menettelyssä julkaistava HILMAssa, jotta kaikki hankinnasta kiinnostuneet yritykset voivat ilmoittautua eli jättää tarjouksen. 7

8 tarvittaessa myös sopimus. Sopimuksen tekeminen koskee etenkin palvelujen ja urakoiden hankintoja. Jos erillistä sopimusasiakirjaa ei laadita, on tarpeen varmistaa, että hankinnan keskeisimmät ehdot käyvät ilmi hankinta-asiakirjoista ja hankintapäätöksestä. Hankintapäätös ei automaattisesti tarkoita tilaamista. Tilaaminen tapahtuu hankintapäätöksen tultua voimaan tai sopimuksen tekemisen yhteydessä. Viranhaltijapäätös on laadittava ja tuotava julki asianmukaisessa järjestyksessä. Hallinnon on tarvittaessa muodostettava sopivat toimintatavat, joilla hankinnoista tiedotetaan sisäisesti päällikölle ja lautakunnalle. Valitusosoitus- ja hankintaoikaisuohjeet on aina lähetettävä päätöksen mukana asianosaisille. Suorahankinta kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa Suorahankinta on sallittua kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa, jos hankinta on arvoltaan vähäinen tai jos hankintaa ei muusta syystä ole tarkoituksenmukaista kilpailuttaa. Maalahden kunnan hankintaohjeiden mukaan hankinta on arvoltaan vähäinen, jos hankinnan arvo on alle euroa. Suorahankintaa voidaan myös käyttää, kun tavaran tai palvelun laatu tai hintataso on tiedossa, kun hankittavaa tavaraa ei voida saada muualta tai kun kyseessä on poikkeuksellisen kiireellinen hankinta. Suorahankinnassa hankintayksikkö tekee tilauksen ilman tarjouspyyntöä tai tekee myös hankintapäätöksen ilman tarjousmenettelyä yhdeltä toimittajalta pyydetyn tarjouksen perusteella. Suorahankinta on erotettava tilauksista, joita hankintayksiköt tai niiden alaiset organisaatioon kuuluvat toimivaltaiset viranhaltijat ja työntekijät tekevät kilpailutettujen sopimusten puitteissa. Tilaukset ovat tällöin jo kilpailutettujen sopimusten täytäntöön panemista eivätkä itsenäisiä muutoksenhakukelpoisia päätöksiä Arvoltaan alle euroa olevien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen hankinnat Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnoissa noudatetaan samoja menettelytapoja kuin tavara- ja palveluhankinnoissa muutenkin. Erona on, että pienhankintojen yläraja on euroa. Arvoltaan merkittävissä euron hankinnoissa on erityisen tärkeää, että tavaraa tai palvelua sekä tarjoajaa koskevat vaatimukset on hyvin muotoiltu tarjouspyynnössä ja että tarjouspyynnöstä ilmenee selkeästi myös valintaperusteet. Avointa menettelyä ja ilmoittamista esim. HILMAssa voidaan hyvin käyttää, jotta saavutetaan tarjoajat ja kilpailukykyisin hinta. Hankintapäätös perusteluineen tehdään kirjallisena, ja hankinnasta laaditaan kirjallinen sopimus, katso luku 7. Tarjouskilpailun voittaneen yrityksen on viimeistään ennen sopimuksen tekemistä jätettävä tilaajavastuulain mukaiset tarvittavat asiakirjat. Hankintayksikön tehtävänä on ennen sopimuksen tekemistä varmistaa, että tilaajavastuulain mukaiset edellytykset täyttyvät, katso luku

9 Sosiaalitoimen yksittäiset viranhaltijat ovat lain mukaan joskus velvollisia päättämään sopimusten ja sitoumusten tekemisistä erityisissä tilanteissa, esimerkiksi lastensuojelussa, jolloin liitteen 1 mukaiset osastopäälliköiden päätäntävaltuudet voivat ylittyä Arvoltaan alle euroa olevien rakennusurakoiden hankinnat Arvoltaan alle euroa olevissa rakennusurakoiden hankinnoissa noudatetaan samoja menettelytapoja kuin tavara- ja palveluhankinnoissa muutenkin. Erona on, että yläraja on euroa. Huomaa, että lisätilauksista on säädetty erikseen hankintalain 28. :ssä (katso hankintaohjeiden luku 2.5.1). Arvoltaan merkittävissä euron hankinnoissa on erityisen tärkeää, että tavaraa tai palvelua sekä tarjoajaa koskevat vaatimukset on hyvin muotoiltu tarjouspyynnössä ja että tarjouspyynnöstä ilmenee selkeästi myös valintaperusteet. Avointa menettelyä ja ilmoittamista esim. HILMAssa voidaan hyvin käyttää, jotta saavutetaan tarjoajat ja kilpailukykyisin hinta. Hankintapäätös perusteluineen tehdään kirjallisena, ja hankinnasta laaditaan kirjallinen sopimus, katso luku 7. Tarjouskilpailun voittaneen yrityksen on viimeistään ennen sopimuksen tekemistä jätettävä tilaajavastuulain mukaiset tarvittavat asiakirjat. Hankintayksikön tehtävänä on ennen sopimuksen tekemistä varmistaa, että tilaajavastuulain mukaiset edellytykset täyttyvät, katso luku Kansalliset kynnysarvot ylittävät hankinnat Kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin sovelletaan lakia julkisista hankinnoista. Kansalliset kynnysarvot ovat lähtien olleet hankintalain 15. :n mukaan seuraavat: euroa tavara- ja palveluhankinnoissa euroa sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen sekä koulutus- ja työvoimapalvelujen hankinnoissa euroa rakennusurakoissa. Kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankintoja säädellään julkisista hankinnoista annetulla lailla ja asetuksella. Seuraavan listan sisältämien linkkien ja kirjallisuuden kautta saa tietoa hankinnan suunnittelusta, menettelytavoista, tarjousten käsittelystä, hankintapäätöksestä, sopimuksesta ja hankintapäätöksen oikaisuohjeista. Käytännön tietoa hankinnasta ja hankintaprosessista on erityisesti Hankinnat.fi-verkkopalvelussa ja vuoden 2010 julkaisussa Kuntien yleiset hankintaohjeet. Laki julkisista hankinnoista /348: 9

10 Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista /614: Kuntaliitto tietoa hankintaprosessista, tietopankki ja linkkejä hankinta-asioihin liittyen: Kuntien yleiset hankintaohjeet, Antero Oksanen, Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivu julkisista hankinnoista: HILMA julkisten hankintojen ilmoituskanava: Suorahankinta ja lisätilaukset Hankintalain 27. :ssä on ohjeet siitä, milloin suorahankinta on sallittua. Suorahankinta on mahdollista, jos avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan tarjouksia sekä useissa muissa erikoistilanteissa. Hankintalain 28. :ssä säädetään suorahankinnasta lisätilauksissa. Hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan, kun alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä tavarahankinta on lisätilaus, jonka tarkoituksena on aikaisemman toimituksen tai laitteiston osittainen korvaaminen tai laajentaminen. Edellytyksenä on, että toimittajan vaihtaminen johtaisi teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisen materiaalin hankkimiseen, mikä aiheuttaisi yhteensopimattomuutta tai suhteettoman suuria teknisiä vaikeuksia käytössä ja kunnossapidossa. Tällaisten sopimusten ja uudistettavien sopimusten voimassaoloaika saa ainoastaan poikkeuksellisesti ylittää kolme vuotta. Tämän lisäksi hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan, kun kyseessä on alkuperäiseen hankintasopimukseen sisältymätön lisäurakka, joka hankitaan alkuperäiseltä toimittajalta ja joka on ennalta arvaamattomista syistä osoittautunut välttämättömäksi urakan toteuttamiselle sellaisena kuin se on alun perin määritelty. Edellytyksenä on, että lisäurakkaa ei voida teknisesti tai taloudellisesti erottaa pääsopimuksesta aiheuttamatta hankintayksikölle huomattavaa haittaa tai, vaikka lisäurakka voitaisiinkin erottaa alkuperäisen sopimuksen toteuttamisesta, se on ehdottoman välttämätön alkuperäisen sopimuksen loppuunsaattamiseksi. Lisäksi edellytyksenä on, että lisäurakoiden kokonaisarvo on enintään 50 prosenttia alkuperäisen hankinnan arvosta. Hankintapäätös tai sopimuksen muutos on kuitenkin aina lisätilauksissa perusteltava huolellisesti. Lisää suorahankintoihin ja lisätilauksiin liittyviä säännöksiä on hankintalain pykälissä Puitejärjestelyt Kunta voi valita toimittajat puitejärjestelyyn avoimella tai rajoitetulla menettelyllä. Usean toimittajan kanssa tehtävään puitejärjestelyyn on valittava vähintään kolme toimittajaa. Puitejärjestely voi olla voimassa enintään neljä vuotta. 10

11 Kunta voi tehdä hankinnan suoraan puitejärjestelyyn kuuluvalta toimittajalta puitejärjestelyn alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Hankintayksikkö voi tarvittaessa kilpailuttaa puitejärjestelyyn otetut toimittajat, etenkin tilanteissa, joissa kaikkia ehtoja ei ole järjestelyssä vahvistettu. Puitejärjestelyä koskevat säännökset ovat hankintalaissa. Kunta voi soveltaa puitejärjestelyä tarvittaessa myös hankinnoissa, jotka alittavat kansalliset kynnysarvot. 2.6 EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja säädellään julkisista hankinnoista annetulla lailla ja asetuksella. Muiden hankintaviranomaisten osalta uudet EU-kynnysarvot ovat lähtien (hankintalain 16. ) seuraavat: - tavarahankinnoissa ja palveluhankinnoissa euroa - rakennusurakoissa euroa - käyttöoikeusurakoissa euroa - suunnittelukilpailuissa euroa. Erityisalojen hankintalain mukaan vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen aloilla toimivat yksiköt kilpailuttavat hankintansa, kun hankinta ylittää laissa säädetyt EUkynnysarvot. Erityisalojen hankintalain 12. :n mukaan kynnysarvot ovat - tavaroita ja palveluja koskevissa hankinnoissa euroa - rakennusurakoita koskevissa hankinnoissa euroa. Hankinnan suunnittelusta, menettelytavoista, ilmoitusvelvollisuuksista (sekä ennen että jälkeen), tarjouspyyntöasiakirjoista, tarjousten käsittelystä, hankintapäätöksestä, sopimuksista ja päätöksen oikaisuohjeista saa tietoa seuraavista linkeistä: Laki julkisista hankinnoista /348: Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista /349: Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista /614: SIMAP tietoa julkisista hankinnoista Euroopan unionissa: Katso myös luvussa 2.4 mainitut muut linkit. 11

12 3. Kunnan hankintojen laatuvaatimukset Hankintayksiköllä on oikeus päättää hankittavan tavaran, palvelun tai rakennustyön sisällöstä, laajuudesta ja laadusta. Hankintaa valmistelevalla yksiköllä on perusvastuu siitä, että laatuvaatimukset asetetaan riittävän korkeiksi. Hankintayksikön tarjouspyynnössä asettamien tavaroita, palveluja ja toimittajia koskevien vaatimusten avulla kunta voi vaikuttaa ympäristöön, terveyteen ja hyvinvointiin sekä etenkin tavaran ja palvelun laatuun. Tarjouspyynnössä on eriteltävä tavaraan/palveluun ja toimittajaan liittyvät vaatimukset. 3.1 Tavaraa/palvelua koskevat vaatimukset Tavaralle tai palvelulle asetetut vaatimukset säätelevät, mitä kunta hankkii. Tarjouspyyntöasiakirjoihin on sisällytettävä kaikki hankinnan toteuttamisen kannalta tarpeelliset laatuvaatimukset, jotta kilpailuun osallistuvat voivat saada oikean käsityksen tilaajan tarpeista ja hankkeen yksityiskohdista. Vaatimuksia ei saa kuitenkaan asettaa siten, että esimerkiksi syrjimättömyyden perusperiaate sivuutetaan. Siten vaatimuksena ei voi esimerkiksi olla, että tavaran tulee olla paikallisesti tuotettu, mutta vaatimuksena voi olla, että tavara on toimitettava hankintayksikölle maanantaiaamuna klo Muita vaatimuksia voi olla esimerkiksi, että tavaran tulee olla luonnonmukaisesti tuotettu, että siivouskemikaali ei saa sisältää tiettyjä aineita ja että ajoneuvon on täytettävä tietyt, hiilidioksidipäästöille ja polttoaineenkulutukselle asetetut vaatimukset. Hankintayksikön on mahdollisuuksien mukaan huomioitava ympäristöystävällisyys tuotteissa, aineissa, tavaroiden kuljetuksessa, pakkausmateriaaleissa, varastoimisessa ja jätteiden käsittelyssä sekä pyrittävä kestävään kehitykseen. Vaatimuksissa voidaan määritellä, että tuotteen on täytettävä ympäristömerkeille tai laatusertifikaateille asetetut tietyt vaatimukset. Hankinnassa ei voida vaatia tiettyä laatusertifikaattia, mutta vaatimus voidaan muotoilla esimerkiksi seuraavasti: laatusertifikaatti ISO9001 tai vastaava vaaditaan. Asetettujen vaatimusten tulee olla mitattavissa ja seurattavissa. Tarjouksia vertailtaessa tulee huomioida ainoastaan tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyt vaatimukset. Valintaperusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, joka täyttää tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset tai vain halvin hinta. Valintaperusteet voivat muodostua tavaralle tai palvelulle tarjouspyynnössä asetetuista vaatimuksista, mutta valintaperusteena ei voida koskaan käyttää toimittajalle asetettuja vaatimuksia. 3.2 Toimittajaa koskevat vaatimukset Toimittajalle ja mahdolliselle alihankkijalle asetetut vaatimukset säätelevät, kuka saa tuottaa/toimittaa hankittavana olevan tavaran tai palvelun. Myös toimittajille ja heidän alihankkijoilleen voidaan asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että heillä on edellytykset tuottaa/toimittaa laadukas tavara/palvelu. Yleisimmät toimittajalle asetetut vaatimukset liittyvät esimerkiksi koulutukseen, pätevyyteen, kielitaitoon ja taloudellisiin edellytyksiin (RALA-todistus tai vastaava). Jos toimittaja ei täytä tarjouspyynnössä hänelle asetettuja 12

13 vaatimuksia, toimittaja suljetaan tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjousten arvioinnin yhteydessä. Ainoastaan hyväksyttyjä tarjouksia vertaillaan tästä eteenpäin. 3.3 Tilaajavastuu Hankintayksikkö tilaajana vastaa tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain ( /1233) mukaisesti siitä, että toimittaja tarkistetaan ennen sopimuksen tekemistä. Hankintayksikön vastuulla on mm. selvittää, mitä työehtosopimusta sovelletaan, että eläkevakuutusmaksut on maksettu ja että yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Liitteenä 2 olevasta tilaajavastuulomakkeesta ilmenee, mitkä tilaajavastuuseen kuuluvat asiat on tarkistettava. Lisätietoa tilaajavastuulaista seuraavista linkeistä: Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä /1233: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu tilaajavastuusta ulkopuolista työvoimaa käyttävälle: Yleiset sopimusehdot Hankintasopimuksissa voidaan käyttää yleisiä sopimusehtoja. Suomessa julkisissa hankinnoissa käytetään seuraavia yleisiä sopimusehtoja: - julkisten palveluhankintojen yleiset sopimusehdot JYSE 2014 PALVELUT ( - julkisten tavarahankintojen yleiset sopimusehdot JYSE 2014 TAVARAT ( Hankinnan luoteesta riippuen voidaan tarvittaessa käyttää seuraavia sopimusehtoja: - Rakennusurakan yleiset sopimusehdot, YSE 1998 ( - Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot, KSE 2013 ( - Kone- ja kuljetuspalveluiden hankinnan yleiset ehdot, KE 2008 ( - Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot JIT 2007 (päivitys käynnissä) ( 4. Julkisuus ja salassapito Julkisissa hankinnoissa tarjouspyyntö tulee julkiseksi, kun hankintailmoitus julkaistaan HILMAssa. Tarjouspyyntöä ei saa antaa tiedoksi millekään osapuolelle ennen ilmoituksen julkaisua (tasapuolisuuden periaate). Jotta kaikki mahdolliset toimittajat saavat samat tiedot yhtä aikaa, kysymykset ja lisätietojen tarve pyydetään esittämään kirjallisena tiettyyn päivämäärään mennessä, jolloin vastaukset julkaistaan tietyssä paikassa ja tiettynä ajankohtana, jotka molemmat ilmoitetaan tarjouspyynnössä. Tällä tavalla kaikki mahdolliset toimittajat saavat samat lisätiedot samaan aikaan. Koko hankinta-aikaa koskee täydellinen salassapitovelvollisuus. Vähintään kaksi henkilöä avaa kaikki saadut tarjoukset samanaikaisesti tarjousajan umpeuduttua. Tarjousten avaamisesta laaditaan pöytäkirja. Kaikki saatuihin tarjouksiin, muihin hankinta-asiakirjoihin, 13

14 avauspöytäkirjaan ja tarjousten käsittelyyn liittyvät tiedot ovat salassa pidettäviä siihen asti, kunnes päätös on tehty. Lopullisen päätöksen tekemisen jälkeen kaikki asiakirjat, joita ei ole suojattu viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetulla lailla ( /621) (esim. liikesalaisuudet) tai muulla lailla, tulevat julkisiksi asianosaisille (niille, jotka ovat tehneet tarjouksen / niille, jotka eivät saaneet mahdollisuutta tehdä tarjousta). Sopimus voidaan tehdä aikaisintaan valitusajan umpeuduttua. Kun sopimus on tehty, kaikki asiakirjat, lukuun ottamatta lain nojalla salassa pidettäviä asiakirjoja, tulevat julkisiksi kaikille. Viranomaisten on kohdeltava tietoja pyytäviä henkilöitä tasapuolisesti. Kun asiaa valmistellaan lautakunnassa, esimerkiksi kunnanhallitusta varten, salassapitovelvollisuus on huomioitava valmisteluvaiheessa. Tiedot toimittajista ja ehdotukset halvimmiksi tai kokonaistaloudellisesti edullisimmiksi tarjouksiksi tulevat julkisiksi vasta, kun lopullinen päätös on tehty. Lopullisen päätöksen on sisällettävä valitun toimittajan nimi ja päätöksen perustelut. Seuraavasta taulukosta voi nopeasti tarkistaa, missä vaiheessa asiakirjat tulevat julkisiksi kenellekin: Asiakirjat Asianosaisille Kaikille Tarjoukset Hankintapäätöstä allekirjoitettaessa tai vahvistettaessa, pöytäkirja tarkastettu. Kun hankintasopimus on tehty. Todistukset verorästeistä Salassa pidettäviä Salassa pidettäviä Tarjoukseen mahdollisesti sisältyvät liikesalaisuudet (hinta ei ole koskaan salainen) Salassa pidettäviä Salassa pidettäviä Pyynnöt tarjousten täydentämiseksi, Hankintapäätöstä allekirjoitettaessa tai Kun hankintasopimus on tehty. selvitysten tekemiseksi jne. vahvistettaessa, pöytäkirja tarkastettu. Hankintapäätös (koskee myös tarjoajien sulkemista hankinnan ulkopuo- Allekirjoitettaessa tai vahvistettaessa, Allekirjoitettaessa tai vahvistettaessa, pöytäkirja tarkastettu. pöytäkirja tarkastettu. lelle, hankinnan keskeyttämistä) Hankintasopimus Solmittaessa Solmittaessa 5. Hankintapäätöksen oikaisuvaatimusohjeet Kuntaliiton mallit hankintapäätöksen oikaisuvaatimusohjeista ovat liitteenä 3. Mallit löytyvät myös verkkopalvelusta Oikaisuvaatimus kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa Kansalliset kynnysarvot alittavat hankinnat ovat markkinaoikeuden toimivallan ulkopuolella. Oikaisua haetaan kuntalain mukaisesti (oikaisuvaatimus). Hankintayksikkö voi myös omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta korjata virheellisen päätöksen tai muun hankintamenettelyssä tehdyn virheellisen ratkaisun hankintaoikaisulla. Hankintaoikaisun säännöksiä sovelletaan kaikissa hankintayksiköissä ja kaikissa hankinnoissa hankinnan arvosta riippumatta. Säännökset ovat poikkeuksellisia, koska hankintalakia sovelletaan muutoin ainoastaan kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Asi- 14

15 anosaisen eli ehdokkaan tai tarjoajan on vaadittava hankintaoikaisua 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kansalliset kynnysarvot alittavista hankintapäätöksistä on siten mahdollista hakea oikaisua kahdella tavalla: oikaisuvaatimuksella ja hankintaoikaisulla. Oikaisuvaatimuksen johdosta tehdystä päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen kunnallisvalituksella. Hankintaoikaisun johdosta tehdystä päätöksestä ei voi valittaa, jos päätöstä ei muuteta. Mikäli päätös muuttuu hankintaoikaisun seurauksena, on mahdollisuus alkuperäistä päätöstä koskevaan oikaisuvaatimukseen ja hankintaoikaisuun. 5.2 Oikaisuvaatimus kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa Kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa oikaisua ei voida enää vaatia kuntalain mukaisesti (oikaisuvaatimus). Myöskään kunnallisvalitusta ei voida tehdä. Oikaisua voidaan vaatia hankintalain mukaisesti markkinaoikeuteen tehtävällä ilmoituksella. Hankintayksikkö voi myös omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta korjata virheellisen päätöksen tai muun hankintamenettelyssä tehdyn virheellisen ratkaisun hankintaoikaisulla. Asianosaisen eli ehdokkaan tai tarjoajan on vaadittava hankintaoikaisua 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus markkinaoikeuteen on yleensä tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. (Päätöksen on myös sisällettävä ratkaisun perustelut/perusteet, esim. liitteet tarjousten vertailusta.) Valituksen voi tehdä viimeistään 6 kuukauden kuluessa tiedoksisaannista siinä tapauksessa, että hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut puutteellinen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista, mikäli hankintalain 32. :n mukaiseen puitejärjestelyyn perustuvassa hankinnassa hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen odotusaikaa huomioimatta. 5.3 Hankintaoikaisu kunnan omana, hankintamenettelyvirheiden korjausvälineenä Hankintaoikaisu on uusi tapa korjata hankintamenettelyssä sattuneet virheet. Hankintaoikaisu tuli osaksi hankintalakia, kun sitä uudistettiin Hankintaoikaisun tavoitteena on vähentää markkinaoikeuteen tehtäviä valituksia tapauksissa, joissa kyseessä on selkeä virhe. Hankintayksikkö voi hankintaoikaisulla itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun ja ratkaista asian uudelleen, jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu julkisista hankinnoista annetun lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen. Hankintaoikaisu ei edellytä asianosaisen suostumusta, vaikka se johtaisi asianosaisen kannalta epäsuotuisaan tulokseen. Kyseiselle asianosaiselle on kuitenkin tiedotettava asiasta etukäteen. 15

16 Mikäli hankintayksikkö ryhtyy hankintaoikaisuun omasta aloitteestaan, sen on tehtävä asiasta kirjallinen päätös, vaikka laki ei sitä edellytäkään. Hankintapäätöstä ei kuitenkaan voida korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on jo tehty. Hankintayksikkö voi itse ottaa hankintapäätöksen tai ratkaisun korjattavakseen 60 päivän kuluessa siitä, kun hankintaoikaisun kohteena oleva päätös tai ratkaisu on tehty. Hankintaoikaisua seuraava päätös on aina annettava tiedoksi asianosaisille. Mikäli päätös muuttuu hankintaoikaisun seurauksena, valitusajat alkavat alusta. 6. Tiedoksianto Hankintapäätös on lähtien voitu antaa tiedoksi tavallisten tiedoksiantotapojen lisäksi tarjoajan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai faksinumeroon. Sähköisessä tiedoksiannossa katsotaan yleensä, että vastaanottaja on saanut päätöksen tai ratkaisun tiedoksi sinä päivänä, kun viesti on lähetetty. Hankintayksikön on viestissään erikseen ilmoitettava viestin lähettämispäivämäärä. Sähköinen tiedoksianto soveltuu kaikkiin hankintoihin kynnysarvosta riippumatta. Myös valitusosoitus- ja hankintaoikaisuohjeet voidaan lähettää sähköisesti. Kirjeitse tapahtuva tiedoksianto on jatkossa edelleen mahdollinen. Vastaanottajan katsotaan silloin saaneen tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä. 7. Sopimuksen tekeminen Hankinta päättyy hankintasopimuksen tekemiseen. Sopimus voidaan tehdä aikaisintaan valitusajan umpeuduttua. Sopimusten allekirjoittamiseen oikeutetuista toimi- tai luottamushenkilöistä säädetään Maalahden kunnan hallintosäännön 34. :ssä. Kunnan puolesta tehtävät sopimukset allekirjoitetaan ja varmennetaan nimikirjoituksella. Sopimuksia säilytetään talousyksikön holvissa tai oman yksikön sopimuskansioissa. Jokaisessa kansiossa on oltava ajantasainen luettelo sen sisältämistä sopimuksista. Hankintasopimus voidaan tehdä julkisia hankintoja koskevien yleisten sopimusehtojen tai palvelu- tai rakennusalaa koskevien muiden yleisten sopimusehtojen avulla hankinnan luonteesta riippuen. Kunnallishallinnossa käytetyistä yleisistä sopimusehdoista voidaan mainita seuraavat: - JYSE 2009, tavarat ja palvelut - JIT 2007, ICT-hankinnat - YSE 1998, rakennusurakkasopimukset - KSE 2013, konsulttisopimukset - KE 2008, kone- ja kuljetuspalvelut. 16

17 8. Hankinta sidosyksiköiltä Kuntakonsernin sisäiset hankinnat (ns. in house -hankinnat) on erotettava yhteishankinnoista. Hankintalain 10. :ssä sidosyksikköhankinnoiksi nimetyt hankinnat ovat pääsääntöisesti sallittuja ilman kilpailuttamista. Sidosyksikkö on hankintayksiköstä muodollisesti erillinen ja päätöksenteon kannalta itsenäinen yksikkö, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan. Sidosyksiköksi hyväksyminen edellyttää lisäksi, että yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Mikäli kuntakonserniin kuuluva yksikkö, kuten osakeyhtiö, on vähäisessäkin määrin yksityisessä omistuksessa, sitä ei voida pitää hankintalain tarkoittamana sidosyksikkönä. Suorahankinta eli hankinta ilman kilpailuttamista sidosyksiköltä on myös kiellettyä, jos sidosyksikön toiminta ei kohdistu pääasiallisesti omistajiin. Toiminnan pääosaan liittyvien vaatimusten täyttäminen edellyttää oikeuskäytännön mukaan, että toiminnan osuus on suurempi kuin enemmistö toiminnan määrästä, vaikka lain sanamuodon mukaan enemmistö toiminnan määrästä näyttäisi riittävän. Toiminnan pääosa tarkoittaa käytännössä toiminnan laadusta ja alan markkinoista riippuen prosenttia sidosyksikön toiminnan volyymista. 9. Seudullinen yhteistyö julkisissa hankinnoissa 9.1 Vaasan seudun hankintarengas Maalahden kunta osallistuu Vaasan seudun hankintarenkaan toimintaan. Hankintarengas on toiminut vapaamuotoisesti vuodesta 2001 lähtien. Hankintarenkaan toiminta vakiinnutettiin , ja kuntien maksuosuuksia muutettiin siten, että ne vastaavat hankintarenkaan toiminnasta aiheutuvia kuluja. Kuntien rahoitusosuudet pohjautuvat lähtien osaksi asukaslukuun (1 euro/asukas) ja osaksi hankintarenkaan kautta kilpailutettujen hankintojen ostovolyymeihin (0,5 % ostovolyymista). Kunnilla on mahdollisuus harkita yksittäisiin kilpailutuksiin osallistumista tapauskohtaisesti. Hankintarenkaan tarjouspyyntö laaditaan yhteistyössä hankintaan osallistuvien kuntien kanssa. Hankintapalvelukeskus valmistelee hankintapäätökset. Tarjouksen hyväksymispäätös tehdään erikseen jokaisessa kunnassa. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että päätökset tehdään vain yhdessä paikassa ja että hankintapalvelukeskus toimii hankintojen seutuyhteistyöhön osallistuvien kuntien ja mahdollisten muiden alueellisten yhteisöjen yhteishankintayksikkönä. Hankintayhteistyön kehittämiseksi hankintarenkaalle on VASEKin johdolla perustettu ohjausryhmä, jossa Maalahden kuntaa edustaa viranhaltija. Ohjausryhmällä ei ole virallista asemaa eikä päätösvaltaa. 17

18 9.2 Sosiaali- ja perusterveydenhuollon hankinnat Maalahden kunta on jäsenkuntana Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymässä, josta käytetään myös nimitystä K5. Kuntayhtymä toimii tilaajana, mikä tarkoittaa sitä, että kuntayhtymä päättää palvelujen laajuudesta, laadusta ja tuotantotavasta yhteistoiminnassa jäsenkuntien kanssa. Kuntayhtymä voi järjestää toiminnan omana tuotantona, jäsenkuntien toimesta tai kolmannelta osapuolelta hankkien. Maalahden kunnan perusturvalautakunta toimii sosiaali- ja perusterveydenhuollon tuottajana. Maalahden kunta hankkii itse tai yhteistyössä muiden kanssa (esim. Vaasan seudun hankintarenkaan kautta tai yhteistyössä K5:n kanssa) kunnan tarvitsemat tavarat ja palvelut tuottaakseen palvelua, jota K5-kuntayhtymä järjestää kunnan toimesta. LIITTEET: 1. Kooste päätäntävaltuuksista hankinnoissa 2. Lomakkeet, tarjousten käsittely ja tilaajavastuu 3. Kuntaliiton valitusosoitusmallit 18