Miksi tehdään julkisia hankintoja?

Transkriptio

1 Miksi tehdään julkisia hankintoja? Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tavara, palvelu ja rakennusurakkahankintoja, joita hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkiset hankinnat tulee tehdä hankintalainsäädännössä säädettyjä menettelytapoja noudattaen. Tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, joten hankinnat on kilpailutettava avoimesti ja tehokkaasti, ja kilpailuun osallistuvia yrityksiä on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Hankintayksikkö päättää ostettavasta tavarasta, palvelusta tai urakasta. Hankintayksikkö määrittelee ostamiensa tuotteiden laadun ja sisällön omien tarpeidensa mukaisesti jo ennen kilpailutus prosessia 1

2 Suomen hankintalain soveltamisala Hankintayksiköt 1) Valtion viranomaiset 2) Kunnat, kuntayhtymät 3) Ev.lut. kirkko, ortodoksinen kirkko ja seurakunnat 4) Valtion liikelaitokset 5) Julkisoikeudelliset laitokset Perustettu yleisen edun tarpeeseen, ei teollista tai kaupallista luonnetta Rahoitusta yli 50 % tai valvonta 1 4 kohdan hankintayksiköllä 6) Hankinnan tekijä, joka saa tukea hankintaan yli 50 % 1 4 kohdan hankintayksiköltä 2

3 Säädösperusta vuoden 2007 kesäkuusta Laaditaan erillinen poikkeusasetus, jota ei voi soveltaa kehitysyhteistyöhön. Uusi poikkeusasetus vain valtion turvallisuuteen liittyviin hankintoihin. Laki julkisista hankinnoista EU kynnysarvo, ilmoitettava EU laajuisesti hankinnat yli Kotimainen kilpailuttaminen ilmoitettava hankinnat arvoltaan Suorahankinta mahdollista alle Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 3

4 Kilpailutuksen ratkaisuperusteet Valintaperusteena voi olla 1) hinnaltaan halvin tarjous 2) hankintayksikölle kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous Kokonaistaloudellista edullisuutta käytettäessä on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa vaatimukset tärkeysjärjestyksessä (uuden lain myötä on ilmoitettava myös vaatimusten painotukset) Mikäli tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu tarjousten vaatimuksia, valinta on tehtävä hinnan perusteella 4

5 Vaatimus Vaatimus on: Tarve tai odotus, joka on erityisesti mainittu, yleisesti edellytetty tai pakollinen Lähde: Valtion hankintatoimen käsitteistö, VM 2005 Vaatimuksia on kahdenlaisia: kelpoisuusehto (täyttymättä jääminen johtaa sulkemiseen pois vertailusta) vertailukriteerit (näiden perusteella vertaillaan tarjousten paremmuus) 5

6 Pohdi tarkkaan vaatimusten taso Tarjouspyynnössä edellytettyjen vaatimusten osalta on pohdittava miten tarjoaja osoittaa kunkin vaatimuksen täyttymisen Tarjouspyynnössä edellytettyjen vaatimusten osalta on myös pohdittava, että jokainen niistä on: oikeellinen ristiriidaton selkeä ja yksikäsitteinen todennettavissa toteutustavasta riippumaton toteutettavissa 6

7 Vaatimuksina voi käyttää esimerkiksi: hinta toimitusaika (esim. viikkoina tilauksesta) valmistumispäivä käyttökustannukset laatu (määriteltävä) elinkaarikustannukset (mittaus määriteltävä) esteettiset tai toiminnalliset ominaisuudet (määriteltävä) huoltopalvelut tekninen tuki toimitusvarmuus (määriteltävä) hankinnan kohteen aiheuttamat ympäristökustannukset Asetetut valintaperusteet eivät saa olla paikallisia eli tiettyä aluetta tai kansallisuutta suosivia tai syrjiviä. Tarjouksia verrattaessa ei saa käyttää perusteita, joita ei ole ilmoitettu hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä. 7

8 Tarjouksen vaatimuksena ei tulisi käyttää Yksilöimättömiä termejä, joista tarjoajat eivät voi tietää millä seikoilla mainitun vaatimuksen osalta tulee olemaan vaikutusta asian ratkaisuun. applicaple soveltuva quality laatu bad huono good hyvä practicable toteuttamiskelpoinen relevant asiaankuuluva suitable sovelias adequate riittävä sufficient riittävä 8

9 Tarjousten käsittelyn periaate Tarjoukset avataan Tarjousten kelpoisuuden selvittäminen lakisääteiset kelpoisuusehdot poissulkemiseen liittyvät kelpoisuusehdot muut tarjouspyynnössä määritellyt kelpoisuusehdot Tarjousten vertailu vain kelpoisuusehdot täyttäneet vertaillaan vertailukriteerit arvioidaan kuten tarjouspyynnössä oli 9

10 Vertailun perusteluosa On oltava erillinen liite tai lisäsarake taulukko osassa Sisältää vertailukriteerit, painoarvot, pisteidenantoperusteet ja pisteiden vaihteluvälit Perusteluosassa on oltava kunkin tarjouksen saamat pisteet Pisteiden antamisen yksityiskohtaiset perustelut vaatimuskohtaisesti Tarjousten keskinäisen paremmuuden arviointi kunkin vertailukriteerin osalta (piste erot on perusteltava) Lyhyt sanallinen yhteenveto tarjouksista ei riitä! 10

11 Pisteiden perusteluesimerkki VERTAILUKRITEERI TOIMITTAJA A TOIMITTAJA B PERUSTELU PERUSTELU Kokemus toiminnasta Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikaisissa yhteistyömaissa vuoden kokemus työskentelystä kehitysmaissa 2 Ei aitoa paikalliskokemusta. Analysoinut kohdemaita Alustava työsuunnitelma koko hankkeelle 4 Työsuunnitelma sidottu numeraalisiin tavoitteisiin, mutta ei aikataulutusta. 3 Selkeä suunnitelma, mutta osin epärealistinen Työryhmän ulkopuolisten yrityksen omien resurssien kuvaus 3 Ylimalkainen osaamislista, mutta vastuualueet puutteellisesti määritetty 5 Määritelty yrityksen oma osaaminen kattavasti Hankkeen seurannan kuvaus 4 Pääpaino vuotuisassa monitoroinnissa, puutteena reagointimahdollisuudet vuosimonitorointien välillä. 3 Seurantakuvaus on, mutta osa indikaattoreista selkiytymättömiä. 11

12 Hankintapäätöksen tekeminen Kaikista hankinnoista on tehtävä kirjallinen päätös, joka perusteluineen tulee ilmoittaa kirjallisesti tarjouskilpailuun osallistuneille Hankinnoissa ilmoituksen liitteenä tulee olla muutoksenhakuosoitus, eli ohjeet siitä miten päätös voidaan asettaa markkinaoikeuden tutkittavaksi. Tarjouskilpailuun osallistuneille on taattava mahdollisuus tutustua kaikkeen kilpailun aikana syntyneeseen aineistoon Julkista aineistoa, josta tarjouskilpailuun osallistunut voi pyytää kopiot on vertailuaineisto, pisteytys, ja voittanut sekä hävinneet tarjoukset (joista on poistettu liikesalaisuudet, kokonaishinta on julkinen mutta esim. hintaerittelyt voi olla liikesalaisuus) 12

13 Hankintamenettelyt uudessa lainsäädännössä avoin menettely (hankintailmoitus julkaistaan ja kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen) rajoitettu menettely (hankintailmoitus julkaistaan ja halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua kilpailuun) neuvottelumenettely (hankintailmoitus julkaistaan ja asiakas neuvottelee valitsemiensa toimittajien kanssa) suorahankinta (asiakas valitsee toimittajan suoraan) dynaaminen hankintajärjestelmä sähköinen huutokauppa suunnittelukilpailu kilpailullinen neuvottelumenettely puitejärjestely 13

14 1/3 Suorahankinta on mahdollista, mikäli: lähtien kun hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo (mukaanlukien kulut ja palkkiot) on tavara ja palveluhankinnoissa alle tai sosiaali ja terveyspalveluissa tai kyseessä on rakennusurakka, jolloin suorahankinta on mahdollista alle hankinnassa Avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan tarjouksia taikka sopivia tarjouksia Teknisestä, taiteellisesta tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan; Sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä ja kiire on syntynyt hankintayksiköstä riippumattomasta ennalta arvaamattomasta syystä 14

15 2/3 Suorahankinta on mahdollista, mikäli: Hankittava tavara valmistetaan vain tutkimusta, kokeilua, tuotekehitystä tai tieteellistä tarkoitusta varten Hankinta koskee raaka ainemarkkinoilla noteerattuja ja sieltä hankittavia tavaroita; Tavarat hankitaan erityisen edullisesti liiketoimintansa lopettavalta toimittajalta Palveluhankinta tehdään suunnittelukilpailun perusteella ja suunnittelukilpailun sääntöjen mukaan hankinta on tehtävä kilpailun voittajan kanssa Alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä tavarahankinta on lisätilaus, jonka tarkoituksena on aikaisemman toimituksen tai laitteiston osittainen korvaaminen tai laajentaminen. 15

16 3/3 Suorahankinta on mahdollista, mikäli: Kyseessä on alkuperäiseen hankintasopimukseen sisältymätön lisäpalvelu, joka hankitaan alkuperäiseltä toimittajalta ja joka on ennalta arvaamattomista syistä osoittautunut välttämättömäksi palvelun tai urakan toteuttamiselle. Kyseessä on optio, eli alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä uusi hankinta, joka vastaa aikaisemmin kilpailutettua hankintaa, jota koskevassa hankintailmoituksessa on mainittu mahdollisesta myöhemmästä suorahankinnasta ja ennakoitu arvo on otettu huomioon laskettaessa alkuperäisen sopimuksen kokonaisarvoa. 16

17 Odotusaika Odotusaika on käytännössä päivää Päätösoikeuden haltijan tekemä päätös on saatettava tiedoksi tarjouskilpailuun osallistuneille, eli tarjouskilpailun voittaneelle ja tarjouskilpailun hävinneille. Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikön on odotettava odotusaika, ennenkuin hankintaa koskeva kirjallinen sopimus on mahdollista solmia. Tällä hetkellä koskee kaikkia julkisia hankintoja, uuden lainsäädännön myötä koskee vain niitä hankintoja, joiden arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää EU kilpailutuksen kynnysarvon 17

18 Uusi hankintojen ilmoituskanava HILMA KTM kehittää uutta ilmoitusjärjestelmää. Järjestelmässä tullaan julkaisemaan yli euroa ylittävät hankinnat, eli sekä EU kynnysarvot ylittäviä että alittavia hankintailmoituksia. Uusi osoite on eli HILMA. Kynnysarvot alittavat hankinnat voidaan haluttaessa ilmoittaa HILMAssa lukien Kynnysarvot ylittävät hankinnat ilmoitetaan toistaiseksi vielä osoitteessa mutta myöhemmin HILMA:ssa 18