Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1(5) Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA ESITYSLISTAN LIITTEET

2 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 2(5) Liite 1/Asia nro 4 HUS:N TOIMINTA ERITYISESTI PÄÄKAUPUNKISEUDUN KUNTIEN KANNALTA HUSin perustamisen tavoitteet HUSia vuoden 2000 alusta perustettaessa muutoksen yleisenä tavoitteena hallituksen esityksen mukaan oli: 1) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon uudistaminen siten, että toiminta järjestetään alueen väestön koko terveydenhuollon tarpeista lähtien, jolloin Tällöin alueen asukkaan voivat parhaiten saada tarvitsemansa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palvelut parhaalla mahdollisella tavalla perusterveydenhuollon asemaa vahvistetaan nykyisestään sekä puretaan erikoissairaanhoidon ylikapasiteettia ja päällekkäisiä toimintoja, jotka ovat keskeisinä syinä palvelujen kalleuteen sekä siihen, etteivät palvelut kaikilta osin vastaa väestön tarpeita uusi sairaanhoitopiiri järjestää toimintansa tarkoituksenmukaisella tavalla; mikä edellyttää mm. sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten/kuntien toimivaa yhteistoimintaa; paikallisten tarpeiden riittäväksi huomioon ottamiseksi on turvattava, että perustason erikoisairaanhoidon palveluja tuotetaan koko sairaanhoitopiirin alueella, on tarpeen parantaa myös potilaiden mahdollisuuksia äidinkielisiin palveluihin. Yksilöidympinä tavoitteina esityksen perusteluissa todetaan 1) Päivystysten ja eräiden erikoisalojen toimintojen keskittäminen 2) Päällekkäisyyksien karsiminen ja ylikapasiteetin purkaminen 3) Taloudelliset säästöt noin milj. mk ( milj. ) vuodessa 4) terveyskeskusten toimintaedellytysten vahvistaminen 5) Tehtävien ja henkilöstön siirtäminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon

3 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 3(5) 6) noin henkilön rationointi sairaanhoitopiirin henkilöstöstä Sosiaali- ja terveysministeriön selvityshanke Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsingin kaupunki ja Hus asettivat kolmen hengen selvitysryhmän, jonka tehtävänä oli: 1. arvioida, miten HUSia muodostettaessa asetetut tavoitteet ovat toteutumassa 2. arvioida, mitkä kansallisen terveyshankkeen toimeenpanon toimenpiteet tulee toteuttaa yhdessä Helsingin kaupungin ja HUSin kanssa sekä toimenpiteiden toteuttaminen ja aikataulu. 3. arvioida, mihin muihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä hoidon turvaamiseksi, talouden ennakoitavuuden parantamiseksi ja kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Tavoitteiden toteutuminen raportin mukaan 1. HUS on purkanut HYKSin ja Helsingin sairaanhoitopiirin ylikapasiteettia arviolta 12 milj. euron vuotuisia säästöjä vastaavalla määrällä, Säästöt eivät ole alentaneet kuntalaskutusta, vaan vapautunut raha on kohdennettu lisääntyneisiin kustannuksiin. 2. Päivystyspisteiden määrä on sama kuin HUSia perustettaessa 3. Työnjaon tarkistaminen on sujunut hyvin; lisätarkistuksiin on tarvetta edelleen yleissisätautien, keuhkosairauksien, sukupuolitautien, neurologisen avokuntoutuksen ja suun erikoishoidon alalla 4. Laboratorio- ja kuvantamistoiminnan keskittäminen on tuonut noin 1 milj. euron säästöt Helsinki-HUS-tasolla, mutta säästöä ei ole hyödynnetty kuntalaskutuksessa 5. Terveyssuunnitteluprosessin kautta ei ole onnistuttu varmistamaan talousarviossa pysymistä eikä alueellisten hoitoketjujen rakentamien ole edennyt käytännön toteutukseen 6. Sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon kustannuksissa on tapahtunut reaalikasvua; Helsinki on vahvistanut perusterveydenhuoltoaan lisäpanostuksella mm. hammashuoltoon; HUSin suhteellinen osuus Helsingin terveysmenoista pieneni, mutta tämä johtui osin tehtävien siirroista terveyskeskukselle 7. Ruotsinkielisten terveyspalvelujen tarjontaa on tehostettu

4 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 4(5) 8. Omistajakuntien yhteinen tahdonmuodostus ei ole ollut helppoa mm. aluepoliittisten eturistiriitojen vuoksi 9. Tietojärjestelmäyhteistyö on edistynyt 10. Tutkimuksen ja opetuksen erityisvaltionosuuden reaaliarvo on pudonnut eikä se kata ao. kustannuksia. 11. Osa Helsingin ja HUSin kalleudesta johtuu palveluyksiköiden heikosta tuottavuudesta Selvitysryhmän toimepide-ehdotukset 1) Helsingin terveydenhuollon ja HUSin menokehityksen hallitsemiseksi erityisesti henkilöstömäärän vähentämiselle asetettava talousarvion laadinnassa selkeät määrälliset tavoitteet 2) Helsingin ja HUSin tulorahoituksen ennakoitavuuden parantamiseksi pitäydytään sellaisista lyhytjänteisistä ja tempoilevista rahoituspohjan muutoksista, jotka johtavat kohtuuttomuuksiin peruspalvelujen järjestämisessä 3) Sairaalalaskutusta uudistetaan kustannusten jakamiseksi oikeudenmukaisesti jäsenkuntien kesken 4) Selvitetään EVO-rahoituksen kustannuskattavuus 5) Helsingissä sijaitsevien HUSin päivystyspisteiden vähentäminen ja muut päivystyksen muutokset toteutetaan 6) Päällekkäisyydet puretaan samalla alentaen ao. toiminnan kokonaiskustannuksia yleissisätautien, keuhkosairauksien, sukupuolitautien ja suun erikoissairaanhoidon alalla 7) Tukipalveluja rationoidaan voimaperäisesti 8) Terveyssuunnittelua ja sopimusohjausta tehostetaan 9) Hoitoketjutyö pannaan toimimaan 10) Omistajaohjaukseen on saatava voimaa 11) Hankerahoitusesitys Helsingin ja HUSin yhteiselle hankkeelle, jolla selvitetään palvelujärjestelmän uudistamista tavoitteena palvelutuotannon tehostaminen ja kustannusten alentaminen 12) Työtä erikoisairaanhoidon uudistamiseksi on jatkettava

5 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 5(5) Nykytilanne Tämän muistion lopussa liitteenä olevista taulukoista ilmenee HUSin talouden ja palvelujen toteutumat Helsingin ja osittain Espoon osalta vuodesta 2000 alkaen. Tilanteen säilymisen lähes muuttumattomana sairaanhoitopiiriuudistuksen huolimatta selittyy ensisijaisesti seuraavilla seikoilla: 1) HUSin rahoitusjärjestelmä ei sisällä kannustimia toiminnan rajoittamiseen talousarvioraamiin eikä myöskään mitään sanktioita tai riskejä talousarvioraamin ylityksestä. HUSilla on oikeus laskuttaa antamistaan palveluista olivatpa ne palvelusopimuksen ylittäviä tai siihen sisältyviä. Kuntalaskutuksella HUS pystyy aina kattamaan talousarvion ylittävästäkin tuotannosta aiheutuneet kustannukset, jopa ne ylittäen, kuten viime vuosien ylitykset ovat osoittaneet. Tästä HUS pitää huolen myös hinnoittelemalla palvelunsa niin, ettei mitään todellisia riskejä niihin sisälly. On huomattavasti helpompaa ylläpitää olemassa olevat resurssit ja toimintataso, kun tarvittavat tulot saadaan talousarviosta riippumatta, potilaiden kotikunnilta kuin supistaa henkilöstönsä ja muu tuotantokapasiteettinsa kuntien talousarvioraameja vastaaviksi. Hoitotakuun myötä tilanne vain pahenee. 2) Opetus ja tutkimustoiminta on edelleen keskittynyt pääosin Helsingin sairaaloihin, jolloin siitä aiheutuvia kustannuksia vyöryy Helsingin maksettavaksi toistuvasti myös tutkimuspotilaiden käyntien muodossa. 3) HUSin hinnoittelu ei edelleenkään ole kehittynyt läheskään sille tasolle, että se kohdentuisi oikeellisesti. Kustannustehokkuuden kehittymistä edistämään tulisi asettaa yksikköhinnoille hallituksessa vuotuinen alentamistavoite, jonka perusteella hinnoittelu lopulta ratkeaa. Tilanne on erityisen vääristynyt opetuksen ja tutkimuksen painottuessa Helsingin sairaaloihin. 4) Helsingin, Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden johtokunnilla ei ole merkittävää roolia palvelujen järjestämisessä. Ne toimivat lähinnä jonkinlaisina informaatiokanavina yhtymähallinnon ja kuntien edustajien välillä. Koska näillä sairaaloilla ei ole omaa lautakuntaa, asiat ratkaistaan konsernin hallituksessa, mikä ei edistä ao. kuntien mahdollisuuksia omistajaohjaukseen. 5) Myöskään HUSin virkamiesjohdossa konsernijohtaminen on vähäistä. Johtamisessa painottuu toimialajohtajien rooli ja tämä on johtanut osaoptimointiin siten, että toimialojen etuja toteutetaan

6 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 6(5) konsernin kokonaisetua huomioimatta. Yhtymähallinto työskentelee voittopuolisesti HUS-Helsingin sairaaloiden asioiden parissa. Yhtymään kuuluvat muut sairaalat toimivat pitkälti itsenäisesti oman alueensa kapeista intresseistä lähtien. HUS:n perustamisen perusidea ei ole tässä toteutunut. 6) HUS-Helsingin sairaaloiden toimialajohtajat, joille perussopimuksen mukaan kuuluu koko sairaanhoitopiirin palvelurakenteen koordinointi, eivät ole onnistuneet saamaan toimi- tai vaikutusvaltaa juurikaan Helsingin sairaaloiden ulkopuolelta. Keskeinen kysymys ratkaistavaksi on, mikä omistajaohjaus? Tällä hetkellä HUSin toimialajohtajat toimivat ja saavat toimia kuin omistajat. Heillä ei kuitenkaan ole valtansa vastapainona vastuuta toimintansa, esim. talousarvioraamin ylittämisen seuraamuksista. HUSin virkamiesjohto perustelee budjettiylityksiä väestön terveystarpeilla, kuitenkin vuosi vuodelta HUSin yksikkökustannukset ovat nousseet niin, että eurolla saa HUSista yhä vähemmän. Kuntalaskutuksen tuloautomaatti johtaa tähän järjestelmään, jossa ei ole tarvetta kustannustehokkaaseen toimintaan, koska tulot tulevat annettujen palvelujen mukana ja niiden yksikköhinnoista riippumatta. Viime vuodet ovat osoittaneet, että kunnilla ei juurikaan ole ollut riittävästi ohjausvoimaa HUS:n suuntaan. Kuntien taloudellinen tilanne tulee jatkumaan edelleenkin kireänä, mikä merkitsee sitä, että nykyinen kehityssuunta on täysin kestämätön. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että mikäli HUS:n kustannuksia ei saada kuriin, joudutaan vastaavat rahat ottamaan muista palveluista. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat ovat jo aiemmin todenneet, että HUS:lle tulisi esittää perussopimuksen tarkistamista siten, että jäsenkuntien ohjausta HUS:n toimintaan ja talouteen vahvistetaan. Pääkaupunkiseudun kunnilla on yleinen halu ja tarve kiinteyttää ja kehittää yhteistyötään. HUS on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti ehkä merkittävin yhteisen toiminnan alue, jonka toiminnalla on suora, vuosittainen vaikutus kuntien talouteen. HUS:n nykyinen hallintorakenne ei anna kunnille ohjausvoimaa omistamaansa sairaalan toimintaan. Nyt eduskunnan käsittelyyn annettu hallituksen esitys hoidon saatavuuden turvaamista koskevasta lainsäädännöstä vahvistaa entisestään sairaanhoitopiirin asemaa suhteessa kuntiin. Hallituksen esitys merkitsee erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun siirtymistä sairaanhoitopiireille. Se tulee entisestään heikentä-

7 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 7(5) mään kuntalaistensa erikoissairaanhoidon järjestämisestä taloudellisen vastuu kantavan kunnan mahdollisuuksia vaikuttaa kuntalaisten hoitoon, sen hintaan ja toteuttamistapaan ja jossa kunnalle jää tosiasiassa pelkkä maksajan rooli. HUS-TOTEUMAT VUOSINA Henkilöstö (lähde Hus Joti) HUS yhteensä Hyks-Helsingin sairaalat * * vertailukelpoista lukua ei käytettävissä liikelaitosten muodostamisen vuoksi Palvelut Helsingille (lähde Hus Joti) (Ilman ostopalveluja) Enn 2004 Hoitojaksot Käynnit Hoitopäivät Keuhkotoimintojen siirron yhteydessä siirtyi noin 6000 käyntiä ja 7600 hpv HUSiin 2004 alusta. Lisäksi sukupuolitautien poliklinikka siirtynyt HUSlle (n.7500 käyntiä) Talousarvion toteutuminen (1000 e) Enn Määräraha Toteuma * ** Ylitys * Vuoden 2001 toteuma sisälsi lääkärilakon jononpurkua n. 2 milj. e sekä hallituksen päättämän lisäkannon 5,2 milj. e, joten varsinainen ylitys noin 20 milj. e ** Sisältäen valtion osin rahoittaman jononpurun 2,2 milj. e

8 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 8(5) Palvelut Espoolle (Ilman ostopalveluja) Enn 2004 Hoitojaksot Käynnit Hoitopäivät Talousarvion toteutuminen (1.000 ) Enn Määräraha Toteuma Ylitys