Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 39. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 39 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 18:30-20:10 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Kirsi Louhelainen, puheenjohtaja Markku Markkula, Heikki Syrjänen Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Leena Hoppania Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Ossi Keränen Markku Antinoja Marianne Kaunio Mauri Hämäläinen Saara Hyrkkö Yusef Abu Madi Marita Forsberg kaupunkisuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö yleiskaavapäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 39 Allekirjoitukset Kirsi Louhelainen puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Stefan Ahlman Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä, osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4 krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 39 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 61 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 62 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 63 Kivenlahden metrokeskus, asemakaava ja asemakaavan 6 muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti Tiistilä, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan 18 muutokseksi, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä (Kh-Kv-asia) 65 Espoonlahden keskustan kaupunkirakenteellinen kokonaistarkastelu 35

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Stefan Ahlman.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / / Kivenlahden metrokeskus, asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti Valmistelijat / lisätiedot: Outi Reitmaa, puh Juhani Lehikoinen, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kivenlahdenpuiston asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Toiminnalliset tavoitteet Tavoitteena on toiminnallisesti monipuolinen, keskustamainen alue, jonne osoitetaan asuin-, palvelu- ja liikerakentamista. Kaupalliset palvelut sijoitetaan siten, että vahvistetaan Kivenlahden nykyisen keskustan merkitystä osana metroaseman sisäänkäyntien väliin muodostuvaa uutta keskusta-akselia. Suunnittelussa huomioidaan metroasema ja linjaautoterminaali osana kokonaisuutta. Alueen kytkeytyminen Kiviruukin alueeseen sekä merenrantaan tutkitaan. Selvitetään julkisten palveluiden tarve ja sijoittuminen. 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Alueelle osoitetaan tehokasta rakentamista. Tutkitaan hyvin korkean rakentamisen tavoitealueen mukaisia tornirakentamisen mahdollisuuksia. Suunnittelussa huomioidaan Kivenlahden olemassa oleva rakenne ja mittakaava. Julkiset kaupunkitilat muodostavat paikkojen verkoston jalankulkuympäristön tasolla. Länsiväylän varteen sijoitetaan rakentamista, joka toimii samalla alueen melusuojana. 1.3 Kaupunkikuvalliset ja jalankulkuympäristön kehittämisen tavoitteet Tavoitteena on tiivis ja viihtyisä kaupunkikeskusta, jossa kaupunkikuva ja jalankulkuympäristön laatu ovat korkeatasoisia. Kivenlahden nykyinen luonne ja identiteetti huomioidaan suunnittelussa. Alueelle suunnitellaan kaikille yhteisiä kaupunkitiloja, kuten aukioita ja taskupuistoja osaksi

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 39 paikkojen verkostoa sekä jalankulku- ja pyöräilyreitistöä. Paikkojen verkoston avulla luodaan edellytyksiä sosiaalisesti vilkkaalle ympäristölle ja erilaisille kaupunkitapahtumille sekä yhdistetään eriluonteisia viherympäristöjä täydentäen siten pienimuotoisesti Kivenlahden alueen viherympäristöä. Länsiväylän ja Kivenlahdentien alikulku suunnitellaan yhtenäiseksi ja laadukkaaksi kaupunkitilaksi. Kivenlahdentie rajataan selkeästi, rakennukset avataan katutilaan ja varataan tilaa katupuille. 1.4 Liikenteelliset tavoitteet Tavoitteena on toimiva, ensisijaisesti jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunki. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata liityntälinja-autoliikenteen häiriötön liikennöinti Kivenlahden linjaautoterminaalista. Asemakaava-alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Pysäköinti sijoitetaan ensisijaisesti rakennusten ja pihakansien alle, kallioluolastoon ja/tai maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin. Jalankulun ja pyöräilyn reittien suunnittelussa korostetaan turvallisuutta ja metrokeskuksen hyvää saavutettavuutta eri suunnista. Kivenlahdentien kautta kulkee pyöräilyn laatureitti. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpysäköintipaikkoja. 2 järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: - lisätään uusi päätösklemmi, joka kuuluu seuraavasti: ennen kaavaalueen lopullista rajausta tiedustellaan viereisten taloyhtiöiden, ainakin niiden joiden pysäköintipaikoille esitetään uudisrakentamista, halukkuutta osallistua kaavamuutokseen tutkimalla uusia rakennuksia tai nykyisten 3-4 kerroksisten rakennusten korottamista. - kaava-alueen nimeksi muutetaan: Kivenlahden metrokeskus. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen Klar- Nykvistin kannattamana, että - muutetaan päätösklemmin kohta 1.1, Toiminnalliset tavoitteet, kuulumaan seuraavasti: Tavoitteena on toiminnallisesti monipuolinen, keskustamainen alue, jonne osoitetaan asuin-, palvelu- ja liikerakentamista. Kaupalliset palvelut sijoitetaan siten, että vahvistetaan Kivenlahden nykyisen keskustan merkitystä osana metroaseman sisäänkäyntien väliin muodostuvaa uutta keskusta-akselia. Suunnittelussa huomioidaan metroasema ja linjaautoterminaali osana kokonaisuutta. Alueen tulee kytkeytyä vahvasti Espoonlahden keskustaan. Sen lisäksi tulee tutkia kytkeytymistä Kiviruukin alueeseen sekä merenrantaan ja kiinnittää huomiota viher- ja

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 39 virkistysyhteyksien laatuun. Lisäksi varaudutaan alueelle syntyviin työpaikkoihin monimuotoista, joustavaa ja sekoittunutta rakennetta tukevalla kaavoituksella ja mahdollistetaan työpaikkaomavaraisuuden nostaminen. Selvitetään julkisten palveluiden tarve ja sijoittuminen. - muutetaan päätösklemmin kohta 1.2, Kaupunkirakenteelliset tavoitteet, kuulumaan seuraavasti: Alueelle osoitetaan tehokasta rakentamista. Tutkitaan hyvin korkean rakentamisen tavoitealueen mukaisia tornirakentamisen mahdollisuuksia sekä tehdään toistaiseksi esitettyä enemmän toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja, joissa on erilaisia mitoituksia ja kaupunkikuvallisia ilmeitä. Suunnittelussa huomioidaan Kivenlahden olemassa oleva rakenne ja mittakaava. Julkiset kaupunkitilat muodostavat paikkojen verkoston jalankulkuympäristön tasolla. Länsiväylän varteen sijoitetaan rakentamista, joka toimii samalla alueen melusuojana. - muutetaan päätösklemmin kohta 1.3, Kaupunkikuvalliset ja jalankulkuympäristön kehittämisen tavoitteet, kuulumaan seuraavasti: Tavoitteena on tiivis ja viihtyisä kaupunkikeskusta, jossa kaupunkikuva ja jalankulkuympäristön laatu ovat korkeatasoisia ja muihin Espoon kaupunkikeskuksiin verrattuna omaleimaisia. Kivenlahden nykyinen luonne ja identiteetti huomioidaan suunnittelussa ja hyödynnetään keinoja, joilla korkeatkin rakennukset voidaan saada sulautumaan katukuvaan. Keinoja voivat olla ainakin matalammat jalustat, korkea rakentaminen osana pääosin matalampaa korttelirakennetta, vaihtelevat katutason julkisivut ja toiminnalliset rakenteet sekä tehokkaat umpikorttelit. Alueelle suunnitellaan kaikille yhteisiä kaupunkitiloja, kuten aukioita ja taskupuistoja osaksi paikkojen verkostoa sekä jalankulku- ja pyöräilyreitistöä. Paikkojen verkoston avulla luodaan edellytyksiä sosiaalisesti vilkkaalle ympäristölle ja erilaisille kaupunkitapahtumille sekä yhdistetään eriluonteisia viherympäristöjä täydentäen siten pienimuotoisesti Kivenlahden alueen viherympäristöä. Länsiväylän ja Kivenlahdentien alikulku suunnitellaan yhtenäiseksi ja laadukkaaksi kaupunkitilaksi. Kivenlahdentie rajataan selkeästi, rakennukset avataan katutilaan ja varataan tilaa katupuille. - muutetaan päätösklemmin kohta 1.4, Liikenteelliset tavoitteet, kuulumaan seuraavasti: Tavoitteena on toimiva, ensisijaisesti jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunki. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata liityntälinja-autoliikenteen häiriötön liikennöinti Kivenlahden linjaautoterminaalista. Asemakaava-alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Pysäköinti sijoitetaan ensisijaisesti rakennusten ja pihakansien alle, kallioluolastoon ja/tai maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin. Jalankulun ja pyöräilyn reittien suunnittelussa korostetaan turvallisuutta ja laadukkuutta sekä metrokeskuksen hyvää saavutettavuutta eri suunnista. Kivenlahdentien kautta kulkee pyöräilyn laatureitti. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpysäköintipaikkoja.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 39 Jäsen Klar-Nykvist ehdotti, että asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Pöntynen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus sekä hänen ja jäsen Klar-Nykvistin tekemät ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Louhelainen niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Toiminnalliset tavoitteet Tavoitteena on toiminnallisesti monipuolinen, keskustamainen alue, jonne osoitetaan asuin-, palvelu- ja liikerakentamista. Kaupalliset palvelut sijoitetaan siten, että vahvistetaan Kivenlahden nykyisen keskustan merkitystä osana metroaseman sisäänkäyntien väliin muodostuvaa uutta keskusta-akselia. Suunnittelussa huomioidaan metroasema ja linjaautoterminaali osana kokonaisuutta. Alueen tulee kytkeytyä vahvasti Espoonlahden keskustaan. Sen lisäksi tulee tutkia kytkeytymistä Kiviruukin alueeseen sekä merenrantaan ja kiinnittää huomiota viher- ja virkistysyhteyksien laatuun. Lisäksi varaudutaan alueelle syntyviin työpaikkoihin monimuotoista, joustavaa ja sekoittunutta rakennetta tukevalla kaavoituksella ja mahdollistetaan työpaikkaomavaraisuuden nostaminen. Selvitetään julkisten palveluiden tarve ja sijoittuminen. 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Alueelle osoitetaan tehokasta rakentamista. Tutkitaan hyvin korkean rakentamisen tavoitealueen mukaisia tornirakentamisen mahdollisuuksia sekä tehdään toistaiseksi esitettyä enemmän toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja, joissa on erilaisia mitoituksia ja kaupunkikuvallisia ilmeitä. Suunnittelussa huomioidaan Kivenlahden olemassa oleva rakenne ja mittakaava. Julkiset kaupunkitilat muodostavat paikkojen verkoston jalankulkuympäristön tasolla. Länsiväylän varteen sijoitetaan rakentamista, joka toimii samalla alueen melusuojana. 1.3 Kaupunkikuvalliset ja jalankulkuympäristön kehittämisen tavoitteet Tavoitteena on tiivis ja viihtyisä kaupunkikeskusta, jossa kaupunkikuva ja jalankulkuympäristön laatu ovat korkeatasoisia ja muihin Espoon kaupunkikeskuksiin verrattuna omaleimaisia. Kivenlahden nykyinen luonne

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 39 ja identiteetti huomioidaan suunnittelussa ja hyödynnetään keinoja, joilla korkeatkin rakennukset voidaan saada sulautumaan katukuvaan. Keinoja voivat olla ainakin matalammat jalustat, korkea rakentaminen osana pääosin matalampaa korttelirakennetta, vaihtelevat katutason julkisivut ja toiminnalliset rakenteet sekä tehokkaat umpikorttelit. Alueelle suunnitellaan kaikille yhteisiä kaupunkitiloja, kuten aukioita ja taskupuistoja osaksi paikkojen verkostoa sekä jalankulku- ja pyöräilyreitistöä. Paikkojen verkoston avulla luodaan edellytyksiä sosiaalisesti vilkkaalle ympäristölle ja erilaisille kaupunkitapahtumille sekä yhdistetään eriluonteisia viherympäristöjä täydentäen siten pienimuotoisesti Kivenlahden alueen viherympäristöä. Länsiväylän ja Kivenlahdentien alikulku suunnitellaan yhtenäiseksi ja laadukkaaksi kaupunkitilaksi. Kivenlahdentie rajataan selkeästi, rakennukset avataan katutilaan ja varataan tilaa katupuille. 1.4 Liikenteelliset tavoitteet Tavoitteena on toimiva, ensisijaisesti jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunki. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata liityntälinja-autoliikenteen häiriötön liikennöinti Kivenlahden linjaautoterminaalista. Asemakaava-alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Pysäköinti sijoitetaan ensisijaisesti rakennusten ja pihakansien alle, kallioluolastoon ja/tai maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin. Jalankulun ja pyöräilyn reittien suunnittelussa korostetaan turvallisuutta ja laadukkuutta sekä metrokeskuksen hyvää saavutettavuutta eri suunnista. Kivenlahdentien kautta kulkee pyöräilyn laatureitti. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpysäköintipaikkoja. 2 järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Paula Pöntysen. 3 ennen kaava-alueen lopullista rajausta tiedustellaan viereisten taloyhtiöiden, ainakin niiden joiden pysäköintipaikoille esitetään uudisrakentamista, halukkuutta osallistua kaavamuutokseen tutkimalla uusia rakennuksia tai nykyisten 3-4 kerroksisten rakennusten korottamista. Kaava-alueen nimiksi muutetaan Kivenlahden metrokeskus. Oheismateriaali Selostus - Kivenlahden metrokeskus, havainnekuva - Kivenlahden metrokeskus, näkymäkuva Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tehokasta asuin-, palvelu- ja liikerakentamista Kivenlahden metroaseman lähiympäristöön Länsiväylän ja Kivenlahdentien väliselle sekä Kivenlahdentien eteläpuoliselle alueelle. Tavoitteena on toiminnallisesti monipuolinen, viihtyisä ja keskustamainen alue, joka jatkaa nykyisen

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 39 Kivenlahden ilmettä ja luonnetta. Alueesta kehitetään joukkoliikenne- sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohta. Lisäksi Kauklahden väylä muutetaan kaduksi Länsiväylän eritasoliittymän kohdalla. Suunnittelualueen laajuus on yhteensä noin 19,5 ha. Tavoitteena on osoittaa asemakaava-alueelle uutta kerrosalaa asuinrakentamiselle vähintään k-m 2 ja työpaikkarakentamiselle vähintään k-m 2. Liittyvät päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi ehdotuksen kaupunginhallitukselle osayleiskaavatyön käynnistämisestä Kivenlahden asemanseudun kehittämiseksi. Valtuusto päätti osoittaa Matinkylä - Kivenlahti metron rakennustyöt Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön tehtäväksi. Kaupunginhallitus hyväksyi valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Sopimus liittyy keskeisesti Länsimetron jatkamiseen Matinkylästä Kivenlahteen. Valtuusto päätti käynnistää metron rakentamisen välille Matinkylä - Kivenlahti sillä ehdolla, että valtio sitoutuu rakennuskustannusten kattamiseen 30 prosentilla. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 39 Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2013 nimikkeellä Kivenlahdenpuisto, alue Asemakaavan aluetta koskevat kaavamuutoshakemukset ovat saapuneet (kortteli 34028, Espoon kaupungin tonttiyksikkö), , ja (osa korttelia 34029, yksityiset kiinteistöyhtiöt). Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee pääosiltaan Kivenlahden keskustan ja Länsiväylän välissä Kivenlahdentien molemmin puolin. Lisäksi Länsiväylän ja Kauklahdenväylän liikennealueiden osuus asemakaava-alueesta on merkittävä. Alustavasti asemakaava-alue rajautuu pohjoisessa Kiviruukin alueeseen, idässä Merivirtaan, etelä-lounaissivulla Meripoijuun, Meriusvaan ja Seitsenmerenreittiin sekä lännessä Kivenlahdenkatuun sekä Kauklahdenväylän ja Länsiväylän eritasoliittymän alueeseen. Rajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Suunnittelualue on Espoon kaupungin, Liikenneviraston, Asuntosäätiön kiinteistöt Oy:n sekä yksityisten kiinteistöyhtiöiden omistuksessa. Kivenlahdentien ja Länsiväylän väliin jäävällä asemakaavoittamattomalla alueella sijaitsee Kivenlahden metroaseman työmaa-alue entisellä joukkoliikenteen varikkoalueella sekä länsiosassa harvapuustoinen kalliokukkula, entinen koirapuiston alue. Kivenlahdentien eteläpuolella sijaitsee kaksi laajaa pysäköintiyhtiöiden omistamaa, asuinkerrostalokorttelien käyttöön osoitettua pysäköintialuetta, joista toisella on myös maanalaista paikoitusta. Alueen kaakkoisosassa on puistoaluetta, jonka keskellä sijaitsevalta korttelialueelta (kortteli 34028) on purettu Meriusvan koulu. Merivirta 3-5:ssä (kortteli 34029) sijaitsee kolmikerroksiset 1980-luvulla rakennetut kaksi liikerakennusta sekä pysäköintitalo. Lisäksi suunnittelualueeseen otetaan mukaan liikennealueita Länsiväylän osalta noin kilometrin matkalta sekä Kauklahdenväylän osalta noin 500 metrin matkalta. Suunnittelualue sijoittuu Kivenlahden keskustan välittömään läheisyyteen Kivenlahdentoria sivuten. Kivenlahdentorin tuntumassa sijaitsee sekä julkisia, että kaupallisia palveluita kuten terveysasema, apteekki, kirjasto ja ostoskeskus päivittäistavarakauppoineen. Kävelykatu (kävelyraitti) Merenkäynti johtaa asemakaavoitettavalta alueelta merenrantaan Meritorille ja sen varrelle sijoittuu kaupallisia palveluita ja ravintoloita. Kivenlahden alueelta löytyy myös muun muassa peruskoulu, palvelutalo, päiväkoteja, asukaspuisto, kesäteatteri ja venesatama. Kivenlahden lähiö on rakentunut suunnittelualueen ja merenrannan väliselle alueelle 1970-luvulta lähtien. Alueen rakennuskanta koostuu suurelta osin 3-5-kerroksista lamellikerrostaloista, jotka muodostavat tiiviin ja kaupunkimaisen katukuvan. Kävelyraitti Merenkäynti kulkee erillään autoliikenteestä alittaen vilkkaan Kivenlahdenkadun. Sen molemmin puolin Merivalkama- ja Merivirta-katujen välissä on tiiviisti rakentuneita umpikortteleita. Merivirrasta itään ja Merivalkamasta länteen

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 39 korttelirakenne muuttuu asteittain harvemmaksi ja lähiömäisemmäksi. Alueen rakennusten väritys on yleisilmeeltään vaalea. Alueelle oman leimansa luovat kolme korkeaa, kerroksista asuinkerrostalotornia, joista kaksi sijoittuu Kivenlahdentorin pohjoispuolelle ja yksi, Meritorni, merenrantaan Meritorista kaakkoon. Meritornista Espoonlahden suuntaan rannan rinteeseen sijoittuu amfimainen rivitaloalue, jonka rakennukset nousevat portaittain rinteeseen. Myös lähellä Kauklahdenväylän ja Kivenlahdentien risteystä sijaitsee rivitaloalue. Suunnittelualue liittyy liikenneverkkoon Kivenlahdentien, Kivenlahdenkadun ja Merivirran kautta. Nykyinen liikennemäärä (v. 2014) on Länsiväylällä noin ajoneuvoa ja Kivenlahdentiellä katuosuudesta riippuen noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) sekä Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa (vahvistettu YM ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Länsiväylä on osoitettu moottoriväyläksi. Suunnittelualueen eteläosaa sivuaa maanalainen raideyhteys. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt. Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske suunnittelualuetta. Espoon eteläosien yleiskaavassa (v. 2010) suunnittelualue on osoitettu Kivenlahdentien eteläpuolella keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi sekä asuntoalueeksi ja Länsiväylän ja Kivenlahdentien välinen alue yhdyskuntateknisen huollon laitosalueeksi, jolla on varaus joukkoliikenteen varikkoalueelle. Maanalaiselle raiteelle on osoitettu kaksi ohjeellista linjausta. Kivenlahdentie ja Kivenlahdenkatu ovat pääkatuja ja Länsiväylä moottoritie. Länsiväylän ja Kivenlahdentien välinen alue on asemakaavoittamaton. Muutoin alueella on voimassa vuosina vahvistettuja asemakaavoja tai asemakaavan muutoksia. Alueelle on asemakaavassa osoitettu pääasiassa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta, liikerakennusten korttelialuetta, puistoa, autopaikkojen korttelialueita, katua, maantien aluetta ja suojaviheraluetta. Lisäksi alueella on voimassa metron rakentamisen mahdollistava, vuonna 2013 hyväksytty maanalainen asemakaava. Viranomaisneuvottelu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on ilmoittanut, ettei kaavasta ole kaavaprosessin aikana tarpeen käydä MRL 66 :n mukaista viranomaisneuvottelua. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Tavoitteena on osoittaa tehokasta rakentamista Kivenlahden nykyisen keskustan ja Länsiväylän väliselle alueelle Länsimetron jatkeen rakentamisen tuomien maankäytön tehostamistarpeiden mukaisesti.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 39 Kerrosalasta vähintään k-m 2 osoitetaan asuinrakentamiseen ja vähintään k-m 2 työpaikkarakentamiseen. Asumista osoitetaan pääasiassa Kivenlahdentien eteläpuolelle. Länsiväylän varsi varataan pääosiltaan toimitila- ja liikerakentamiselle sekä pysäköinnille. Metroaseman sisäänkäynnit ja linja-autoterminaali sekä niiden vaatimat yhteydet huomioidaan alueen suunnittelussa. Lisäksi tutkitaan edellytyksiä sijoittaa alueelle muun muassa päivittäistavarakauppaa sekä julkisia ja muita lähipalveluita, esimerkiksi päiväkoti. Suunnitteluratkaisuilla luodaan edellytykset Kivenlahden alueen omaleimaisuuden ja identiteetin vahvistamiselle. Alueesta kehitetään joukkoliikenne- sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohta. Asemakaavoituksen yhteydessä tarkastellaan alueen yhteyksiä Kiviruukkiin ja merenrantaan sekä selvitetään ranta-alueen kehittämistarpeita. Lisäksi Kauklahden väylä muutetaan asemakaavalla kaduksi Länsiväylän eritasoliittymän kohdalla. Toiminnalliset tavoitteet Tavoitteena on luoda toiminnalliset edellytykset monipuolisen ja keskustamaisen alueen kehittymiselle asuin-, palvelu- ja liikerakentamisen keinoin. Suunnittelualueelle mahdollistetaan kaupallisia palveluita kuten päivittäistavarakauppaa ja kivijalkaliikkeitä. Niiden sijoittuminen tutkitaan siten, että vahvistetaan Kivenlahden nykyisen keskustan merkitystä osana metroaseman sisäänkäyntien väliin muodostuvaa uutta keskusta-akselia. Metroasema ja linja-autoterminaali kytketään osaksi kokonaisuutta. Länsimetron rakentamisen asettamat paineet maankäytön tehostamiselle metroasemien läheisyydessä on mahdollista ratkaista Kivenlahdessa osittain Kiviruukin puolella; alueiden kytkeytyminen toisiinsa tutkitaan, samoin kuin Kivenlahden keskusta-alueen yhteydet merenrantaan. Alueen asukasmäärän lisääminen luo uusia tarpeita julkisille palveluille. Niiden sijoittuminen suunnittelualueelle tai muualle hyvien yhteyksien päähän selvitetään muun muassa palvelukudelmia hyödyntäen. Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Kivenlahti on hyvin korkean rakentamisen tavoitealuetta, mikä mahdollistaa yli 80 metriä korkeiden rakennusten sijoittumisen alueelle (Espoon korkeanrakentamisen periaatteet, 2013). Tehokasta, kaupunkimaista asuntorakentamista tutkitaan erityisesti Kivenlahdentien eteläpuolella. Tornirakentamisen mahdollisuuksia selvitetään Espoon korkean rakentamisen periaatteiden mukaisesti olemassa oleva kaupunkirakenne ja tornit huomioiden. Kivenlahden umpikorttelimaista rakennetta ja ihmisen huomioivaa mittakaavaa jatketaan alueen jalankulkuympäristön suunnittelussa. Kaupunkirakenteessa tutkitaan nykyisten ja uusien tornien sommittelu suurmaisemassa sekä umpikorttelien sijoittelulla ja rakenteen muokkauksella muodostuva jalankulkuympäristö, jossa julkiset kaupunkitilat muodostavat paikkojen verkoston. Liikenteen melu huomioidaan sijoittamalla Länsiväylän varteen sinne sopivaa rakentamista, kuten liikerakentamista ja pysäköintiä.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 39 Kaupunkikuvalliset ja jalankulkuympäristön kehittämisen tavoitteet Metroaseman ympäristön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota kaupunkikuvallisiin ja jalankulkuympäristön laatutekijöihin. Alueen suunnittelussa pyritään vahvistamaan Kivenlahden kaupunkimaista ja merellistä luonnetta. Kivenlahdessa on jo nykyisellään kiinnostava paikkojen verkosto, aina julkisesta uimarannasta kerrostalojen sisäpihalla sijaitsevaan kahvilaan, sekä kivijalkaliikkeiden reunustama kävelyraitti keskustasta merenrantaan. Nykyisen keskusta- ja kävelyalueen jatkeeksi suunnitellaan julkisia kaupunkitiloja, kuten taskupuistoja, aukioita ja raitteja, joista muodostuu monipuolinen paikkojen verkosto, jonka avulla luodaan edellytyksiä sosiaalisesti vilkkaalle ympäristölle ja erilaisille kaupunkitapahtumille. Kaupunkitilana toteutettava jalankulku- ja pyöräilyyhteys Kivenlahdentien ja Länsiväylän alitse Kiviruukkiin täydentää paikkojen verkostoa. Myös eriluonteiset, pienimuotoiset viherympäristöt ovat osa paikkojen verkostoa. Kivenlahdentien kaupunkikuvallisia tekijöitä painotetaan suunnittelussa rajaamalla katutila selkeästi, avaamalla rakennukset katutilaan muun muassa kivijalkaliiketilojen avulla sekä varaamalla tilaa katupuille. Liikenteelliset tavoitteet Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet järjestämällä turvalliset ja viihtyisät yhteydet erityisesti joukkoliikenteen asemille ja pysäkeille sekä Kiviruukista alueen kautta edelleen merenrannan ja Espoonlahden suuntiin. Suunnittelussa huomioidaan Kivenlahdentien kautta kulkeva pyöräilyn laatureitti. Polkupyöräpysäköinnin riittävyys ja toimivuus varmistetaan erityisesti joukkoliikenteen solmukohdissa. Kivenlahdentie toimii pidempimatkaista liikennettä välittävänä pääkatuna, ja sen riittävä välityskyky ja turvallisuus varmistetaan. Kadun tasausta ja linjausta tarkistetaan maankäytön tarpeiden mukaisesti. Alueen sisäisen liikenteen verkko suunnitellaan vastaamaan uutta maankäyttöä. Pysäköinnin järjestämiseksi tutkitaan ensisijaisesti erilaisia keskitettyjä vaihtoehtoja. Metron liityntäpysäköinnin tuhat autopaikkaa huomioidaan suunnittelussa. Myös vuorottaispysäköinnin mahdollisuuksia selvitetään. Alueelle laaditaan tulevaan maakäyttöön perustuva liikenne-ennuste, joka huomioidaan suunnittelussa. Nyt arvioidut enimmäisliikennemäärät (keskimääräinen arkivuorokausiliikenne) vuonna 2040 ovat Länsiväylällä noin ajoneuvoa ja Kivenlahdentiellä noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Melusuojauksen tarve ja ilmanlaatu huomioidaan kaavoituksessa. Mitoitus Suunnittelualueen laajuus on yhteensä noin 19,5 ha, josta noin 8 ha osoitetaan Länsiväylän ja Kauklahdenväylän liikenteen tarpeisiin. Alueelle osoitettavalla tehokkaalla ja tiiviillä rakentamisella vastataan Länsimetron jatkeen tuomiin haasteisiin maankäytön tehostamisesta metron vaikutusalueella.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 39 Kaupungin toimeksiantona Arkkitehtitoimisto Ala Oy on laatinut alueelle alustavia suunnitelmia erilaisilla mitoitusvaihtoehdoilla. Tarkasteluissa on tutkittu rakentamisen määrää umpikortteliratkaisuilla kerroslukuja ja tornien lukumääriä muunnellen. Tavoitteena on ollut löytää uuden rakentamisen vähimmäis- ja enimmäismäärät. Konsulttityön ja muiden tarkastelujen pohjalta uusi, asuinrakentamiselle osoitettavan kerrosala asettuisi ja k-m 2 välille, mikä vastaisi uutta asukasta. Uusi työpaikkarakentamiselle osoitettava kerrosalan olisi vastaavasti k-m 2, mikä vastaisi uutta työpaikkaa. Selvitykset Olemassa olevat selvitykset Kivenlahden metroaseman ympäristön kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen tarkastelu. Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Kivenlahdenpuisto Kivenlahden metroaseman ympäristön aluesuunnitelma. Arkkitehtitoimisto Ala Oy Tulva- ja hulevesitarkastelu. Ramboll Finland Oy Metron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä - Kivenlahti. Espoon kaupunki Kivenlahden eritasoliittymän (Kt 51) ja Kauklahdenväylän (Mt 1130) parantaminen välillä Kivenlahti - Kurttila, Espoo. Tilavaraussuunnitelma. Finnmap Infra. Espoon kaupunki. Tiehallinto Kivenlahden metroaseman lähialueen liikenne-verkko, toimivuustarkastelut. Trafix Oy Länsimetron jatkealueen kaupallinen tarkastelu. Ramboll Finland Oy Selvitys liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla. Espoon kaupunki Tekeillä olevat selvitykset ja selvitystarpeet - Maankäytön viitesuunnitelma - Lähiympäristösuunnitelma - Kunnallistekniikan yleissuunnitelma - Länsimetron jatkeen liikenteelliset kokonaistarkastelut - Meluselvitys - Ranta-alueen ideasuunnitelma - Kauklahdenväylän liittymäalueen tilavaraussuunnitelman päivitystyö - Palveluverkon selvitykset Asemakaavoituksen aikana tullaan tarvittaessa laatimaan muita suunnitelmia ja selvityksiä. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijoille on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 39 Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 39 12/ / Tiistilä, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hietanen-Köninki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Tiistilän asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Tiistilä-Distby asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6697, joka käsittää korttelin tontit 6 ja 7 sekä katualuetta 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 766,66 euroa, eli yhteensä 2 326,66 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 1 Tiistilä, muistutusten lyhennelmät ja vastineet 2 Tiistilä, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tiistilä, tapahtumaluettelo - Tiistilä, kaavamääräykset 1 - Tiistilä, kaavamääräykset 2 - Tiistilä, kaavakartta - Tiistilä, ajantasa-asemakaava - Tiistilä, havainnekuva

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 39 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta. Neljään suunnittelualueen viidestä olevasta asuinkerrostalosta on kaavamuutoksen myötä mahdollista rakentaa kahden kerroksen korkuiset korotusosat ja alueelle lisäksi kolme uutta pihakannen päältä 6-8-kerroksista asuinkerrostaloa. Kaikki korttelin pysäköinti tulee kansipihan alle sijoitettavaan pysäköintilaitokseen, sekä muutama, esteettömyysmääräysten mukaisesti välttämätön, liikuntaesteisten paikka sijoitetaan olemassa olevien rakennusten sisäänkäyntien läheisyyteen. Asemakaavan muutoksella alueelle tulee rakennusoikeutta yhteensä k-m² ja suunnittelualueen korttelinosan tehokkuudeksi tulee noin e = 1.0. Kaavamuutoksella alueelle yhteensä tuleva rakennusoikeuden lisäys on k-m². Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Tiistilä - Distby, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6697, käsittää korttelin tontit 6 ja 7 sekä katualuetta, 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja muutettu Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Matinkylän kaupunginosan osa- alueella Tiistilässä, Länsiväylän eteläpuolella, noin 1,5 kilometrin päässä Matinkylän liittymästä ja reilun parin kilometrin päässä Kehä II -liittymästä. Kaavamuutosalueen pohjoispuolelle rakennetaan metroa lähelle

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 39 Suomenlahdentien linjausta. Lähin metroasema sijaitsee jatkossa kauppakeskus Ison Omenan eteläpäässä vajaan kilometrin päässä. Suunnittelualueella on 5 asuinkerrostaloa, joissa on 84 Espoon asunnot Oy:n ja Ta asunnot Oy:n vuokra-asuntoa. Matinkylän Tiistilässä ja sen naapurin Matinmetsän alueella on runsaasti vuokra-asuntoja. Suunnittelualueella ei ole työpaikkoja eikä palveluita. Tiistilän alueen oleva kerrostalorakentaminen edustaa mittakaavaltaan ja kaupunkikuvaltaan tyypillistä ja melko vaatimatonta lähiöiden rakentamista luvuilla. Alueen ilmeen elävöittämisessä on käytetty punaisen tiililaatan ja valkoisten betonielementtien varioimista julkisivusommitelmissa. Tiistilän alueella on laaja kirjo pientalo- ja kerrostaloasumista. Tiistilän koillisosassa ja sen länsilaidalla Finnoon laaksoon sekä alueen eteläpuolen Nuottalahden pientaloalueeseen rajautuvilla alueilla rakentaminen on pientalovaltaista, tulevaan Matinkylän metrokeskuksen alueeseen rajautuvilla osilla sen sijaan on pääosin kerrostaloja. Asemakaavojen mukaiset, Tiistilän alueelle tyypilliset kerroslukumäärät ovat pientalojen osalta kaksi kerrosta ja kerrostalojen osalta kolme- neljä kerrosta. Tiistilässä sijaitsee muutamia viisi- tai kuusikerroksisia asuinrakennuksia harkitusti sijoiteltuina. Maanpäälliset kellarikerrokset nostavat paikoin rakennuksia tätäkin korkeammiksi, enintään kuitenkin seitsenkerroksisiksi. Tyypillisiä ovat myös laajat pysäköintikentät ja pysäköintitalot. Tiistilän alueella pysäköinti on pyritty keskittämään yhteisiin pysäköintilaitoksiin ja siten vähentämään sen merkitystä yksittäisten tonttien kaupunkikuvassa. Suunnittelualue on maisemallisesti hienoa aluetta, jossa kallioinen maasto monen metrin korkeuseroineen, avokalliot ja männyt luovat paikan hengen luvun rakennukset on sijoiteltu vaihtelevaan maastoon sen ominaispiirteitä huomioiden. Tämä ominaisuus saa suunnittelualueen poikkeamaan muusta Tiistilästä. Kun naapurikorttelit on jäsennelty järjestelmälliseen, ympäristöstä piittaamattomaan, suorakulmaiseen koordinaatistoon, on kyseisillä korttelialueen tonteilla 6 ja 7 rakennukset sijoiteltu riehakkaasti muusta rakenteesta poiketen kiertymään kallioille ja kukkuloille. Alueen keskelle on jätetty avokallioinen rakentamaton alue, jossa kasvaa miniatyyrimäntyjä. Puistot, katujen varsilla olevat istutukset sekä pihojen kasvillisuus luovat alueelle vehreää kaupunkikuvaa. Esteettömät reitit ovat vähissä tällä kallioisella ja mäkisellä alueella. Suunnittelualuetta ympäröivät kadut tai kevyen liikenteen reitit eivät ole esteettömiä. Suunnittelualueen pohjoispuolelle, Suomenlahdentien varrelle, on tarkoitus kehittää urbaani katutila yhdistämään Matinkylää ja Finnoota. Kaupungin omistaman alueen suunnittelu heti asemakaavan muutosalueen pohjoispuolella tulee olemaan haasteellista johtuen tuon alueen kapeudesta ja jyrkästi pohjoiseen laskevasta rinteestä. Suunnittelualueelle suunnitellut enimmillään kahdeksankerroksiset rakennuksen tuovat oman haasteensa kaupungin omistaman alueen suunnitteluprosessiin varjostaen pohjoispuolella maastollisesti alempana

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 39 sijaitsevaa Kalaonnentien pohjoispuolista aluetta. Kyseisellä alueella on tehty liito-orava havaintoja, eikä vielä tiedetä, voidaanko aluetta ottaa rakentamiseen. Suunnittelualueen itäpuolinen, sen rajassa kiinni oleva Rajakallion puistoalue nousee korkeimmillaan yli + 30 metriin ja se on osin merkitty luonnonsuojelualueeksi asemakaavassa. Puistoalueen laella sijaitsee kaksi ns. pirunpeltomuodostelmaa. Kymmeniä metrejä pitkä ja leveä alue on muodostunut pyöristyneistä ja melko samankokoisista kivistä. Tiistilän pirunpelto on Espoon hienoimpia muinaisrantoja. Läheinen kauppakeskus Iso Omena ja sen yhteyteen rakentuva Matinkylän metrokeskus muodostavat muuhun ympäristöönsä verrattuna valtavan yksikön. Kauppakeskus- metrokeskus- kompleksi ei ole asukkaille aina auki olevaa kaupunkitilaa, vaan tulee olemaan osan vuorokaudesta suljettuna. Tämän seurauksena keskus sulkee alueen yhteyksiä ja näkymiä. Metrokeskuksen korkeus voi asemakaavan mukaan olla korkeintaan tasolla noin +33. Metron rakentamisen kiihdyttämä kiinteistökehittäminen pyrkii jatkamaan Ison Omenan mittakaavaa. Matinkylän metrokeskuksen kaakkoiskulmaan on kaavoitettu 16-kerroksinen asuinrakennus merkitsemään kaupunkirakenteellisesti tärkeää paikkaa. Suomenlahdentien ja Tiistiläntien lounaiskulmaan on asemakaavan muutosehdotuksena nähtävillä asuinkerrostalojen korttelialue, jossa on 16 kerrosta pihakannen päältä laskien. Rakennus nousee tasolle noin Myös Matinkylän vanhan ostoskeskuksen alueelle on suunniteltu 16-kerroksisia rakennuksia siellä olevien lisäksi. Näiden rakennusten korkeudet ovat tasolla noin Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelualueen pohjoispuolella on liikennetunnelin linjaus. Kauppakeskus Iso Omenan alue on keskustatoimintojen alueena ja siitä lounaaseen on taajamatoimintojen laajenemisaluetta. Alueen länsipuolella on virkistysalue ja rantoja kiertää viheryhteystarve-merkintä. Länsiväylä on merkitty moottoriväylänä. Reilun kilometrin päähän lounaaseen suunnittelualueesta on osoitettu energiahuollon alue, jolta lähtevät maakaasun runkoputken ja voimajohdon linjaukset. Tämän länsipuolella kulkevat siirtoviemäreiden linjaukset. Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on asuntoaluetta. Suunnittelualueen pohjoispuolella on maanalainen raidevaraus, sen itäpuolella on virkistysalue ja sekä pohjois- että länsipuolella sijaitsevat alueelliset kokoojakadut. Asemakaavassa suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta ja katualuetta. Rakennusoikeutta alueella on k- m². Rakennukset ovat II - 1/2III kerroksisia. Tonttien 6 ja 7 asuinrakennukset on rakennettu asemakaavan rakennusalojen rajoista poikkeavasti. Rakennusten toteutunut sijoittelu ei

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 39 näin ollen jatka Tiistilän alueen muussa rakentamisessa käytettyä järjestelmällistä koordinaatistoa vaan rakennukset on sijoiteltu vapaammin istuviksi kallioiseen maastoon. Myös kerrosalat ja kerroslukumäärät poikkeavat asemakaavasta. Kerrosaloissa on yksittäisten rakennusalojen kohdalla poikettu asemakaavan antamista määristä, mutta alueen yhteenlaskettu kerrosala on silti kutakuinkin sama kuin asemakaavassa. Rakennukset on sijoitettu kallioiseen jyrkkäpiirteiseen maastoon, käyttäen rinneratkaisuja, joiden kerroslukumäärät eivät ole maankäyttö- ja rakennuslain nykytulkinnan mukaan samat kuin voimassa olevassa asemakaavassa esitetyt. Rakennuksissa on maan päällisiä kellareita asemakaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Nykyisin voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki ei salli maanpäällisiä kellareita. Alueen koilliskulmaan on osoitettu kaksi pysäköimispaikkaa, joiden likimääräiset korkoasemat on annettu. Pohjoisemmalle pysäköimispaikalle saa rakentaa pysäköinnin kaksitasoisena ja kerrosalaa on käytettävissä 700 k-m², eteläisemmän pysäköintipaikan ollessa pysäköintikenttäratkaisu. Suunnittelualueen länsi- ja pohjoisosissa on istutettavan alueen merkinnällä esitetty kallioalue. Asemakaavan muutoksen lähiympäristössä voimassaolevan asemakaavan perusrakenne perustuu ajoneuvoliikenteen ja kevyenliikenteen erottamisen periaatteelle. Asemakaavan ajoneuvoliikenne on järjestetty ulkosyöttöisesti. Korttelin sisäiset kevyen liikenteen yhteydet ovat käytettävissä ilman ajoneuvoliikenneväylien ylityksiä. Kortteleiden pohjakerroksiin erikseen mainittuihin kohtiin on sallittu myymälä-, sosiaali- tai työtilojen rakentaminen kaavassa mainitun asuntokerrosalan ja kerrosluvun lisäksi. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsevan puistoalueen on ollut tarkoitus toimia kaupunginosapuistona. Suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsee huoltoasemarakennuksen korttelialue ja pohjoispuolella puistoalue, joiden asemakaavassa on tilavarauksia maanalaiselle joukkoliikenteelle tai / ja joukkoliikenteelle. Suunnittelualueen itäpuolella on puisto ja luonnonsuojelualue. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 27 : n mukaisesti nähtävillä Nähtävilläolon aikana saatiin lausuntoja ja kannanottoja yhteensä kahdeksan ja käytiin yksi neuvottelu. Lisäksi saatiin kuusi muistutusta. jotka tulivat suunnittelualueen naapurikiinteistöltä. Länsi Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunnossa muistutettiin mm. asuntojen varateiden järjestämisen periaatteista ja osoitteiden selkeydestä ja loogisuudesta. Espoon kaupunginmuseon lausunnossa pidettiin kohdassa 5 esitettyjä määräyksiä hyvinä ja todettiin, että niiden avulla täydennysrakentaminen voidaan parhaimmillaan sopeuttaa luontevasti alueen olemassa olevaan rakennuskantaan. Toisaalta lausunnossa todettiin, että suunnittelualueen väljää kaupunkirakennetta ja

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 39 metsälähiö-luonnetta on syytä vaalia ja siten kaavamuutoksessa alueelle esitetty uusi rakennustehokkuus on liian suuri. Koska olemassa olevien rakennusten korotus näkyisi kallioisessa maastossa hallitsevana erityisesti alarinteen puolella tärvellen alueen yleisilmettä ja mittakaavaa, kaupunginmuseo esittää, että oleville rakennuksille ei merkitä kaavaan korotuksia. Uudisrakennusten osalta kaupunginmuseo esittää, että rakennuksen D kerrosmäärää alennetaan ehdotetusta. Espoon ympäristökeskus pitää esitettyä ratkaisua hyvänä tapana tiivistää asutusta lähellä Matinkylän metrokeskusta. Rakennusvalvontakeskuksen kanssa pidetyssä neuvottelussa todettiin mm. että kaavan pysäköintilaitosta koskevat aikataulu- ja esteettömyysmääräykset, rakentamisen tapaa ohjaava 5 sekä säilyttävät määräykset ovat tärkeät. Muistutuksissa tuli esiin pitkälti samoja asioita, kuin valmisteluaineistosta saaduissa mielipiteissä: Jotkut naapuruston asukkaista kokivat, ettei asemakaavan muutoksen naapureita ole huomioitu prosessissa riittävästi. Jotkut osalliset ovat luottaneet siihen, ettei kerran laadittu asemakaava enää muutu. Viitattiin luvulla tehtyyn sopimukseen rakennusliikkeen ja suunnittelualueen kaakkoispuolen as oy: n välillä ja haluttiin suunnittelualueella rakentamiseen osoitettua aluetta jätettävän istutettavaksi alueeksi Esitettyä kerrosalaa pidettiin alueelle liian suurena ja toivottiin rakentamisen siirtyvän kokonaan muualle tai että ensin rakennettaisiin muut ympäristön rakentamattomat alueet. Varjostuksen lisääntyminen pihalla ja parvekkeilla, rakentamisen vaikutukset asumisviihtyvyyteen ja asuntojen arvoon nostettiin esiin. Sujuvan ja ympäri vuoden toimivan julkisen kulkureitin puute on koettu alueella haitaksi, ja nyt ympäristön asukkaille vaadittiin suunnittelualueen kautta järjestettävää kulkuoikeutta. Sosiaalisen asuntotuotannon keskittämistä metron ympäristöön kritisoitiin, koska se ruokkii kaupunginosien eriytymiskierrettä eikä edistä henkilöautoliikenteen vähentämistavoitteita. Yksittäisiä kaavamääräys- ja selostustekstejä ja kaavamerkintöjä kommentointiin ja materiaalin ristiriitaisuuksista huomautettiin. MRA 27 : n mukaisessa kuulemisessa saadun palautteen perusteella tarkennettiin kaavakarttaa ja -määräyksiä vähäisessä määrin mm.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 39 korjaamalla ist-1- ja ist-2- alueiden sekä map- rakennusalan rajauksia ja selkeyttämällä määräysten sanamuotoja. Kaavamuutoksen autopaikkojen mitoitus tarkennettiin vastaamaan asuntoja koskevia uusia vuoden 2015 pysäköintinormeja. Osa kansipihaa koskevia detaljoituja määräyksiä siirrettiin korttelisuunnitelmaan. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Korttelialueet Suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Alueelle on suunniteltu kolme uudisrakennusta, joiden korkeudet ovat VI - VIII kerrosta. Kalaonnentien katutasossa sijaitsee kellari ja kerrosten laskeminen aloitetaan kansipihan päältä. Suunnittelualueen korkein, alueen koilliskulmassa sijaitseva kannen päältä kahdeksankerroksinen rakennus nousee asemakaavan muutoksen myötä korkeintaan noin + 48 korkeuteen. Kaavakartassa määritellään rakennuksille vesikaton likimääräiset korkeusasemat. Suunnittelualueella jo sijaitsevien asuinkerrostalojen, talo 2:sta lukuun ottamatta, päälle on suunniteltu kahden kerroksen korkuiset korotusosat. Kaavakartassa annetaan myös näille korotusosille ylimmät vesikaton korkeusasemat. Asemakaavan muutoksen lähtötietoina käytettyjä, olevien rakennusten korkotietoja tarkistettiin vuoden 1993 lupakuvista. Rakennusvalvontakeskukselta saatiin ohjeistusta kahden kerroksen korotusten vaatimasta tilavarauksesta olevan rakenteen päälle. Viitesuunnitelman rakennusten korkeusasemat poikkeavat kaavakartalla esitetyistä rakennusten vesikaton likimääräisistä korkeusasemista ja ovat kaavakartan lukemia pienemmät. Uudet asemakaavan muutosehdotuksen mukaiset tontinrajat esitetään kaavakartassa ohjeellisina. Kalaonnentieltä etelään suuntautuva kadunpätkä muuttuu korttelialueeksi ja liitetään tonttiin 7. Kaavamuutosalueen rakennukset suunnitellaan keskenään yhtenäisesti. Sekä uudisrakennukset että korotusosat sopeutuvat olevaan ympäristöön ja muodostavat olemassa olevien rakennusten kanssa hallitun kokonaisuuden. Paitsi rakennusten massoittelu ja mittasuhteet, myös julkisivuissa käytettävät käsittelyt, materiaalit ja värit sekä kattomuodot asettuvat harmoniaan olevan ympäristön kanssa. Kalastajanmäen suurkorttelissa ansiokkaasti käytetty punatiilen ja vaalean kiviaineisen pinnan variointi, on myös uusien osien suunnittelun lähtökohtana. Uudisrakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali on paikalla muurattu punatiili, tehosteena käytetään vaaleaa rappausta, joka tehdään muuratun kiven, esim. ohuemman tiilen päälle. Olevien rakennusten korotusosat ovat ilmeeltään kevyitä ja ilmavia. Korotusosien materiaali voi mielellään poiketa olevasta materiaalipaletista. Korotusosien julkisivulinjan on suotavaa poiketa olevien rakennusten julkisivulinjasta.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 39 Rakennusten katu- ja pihatason julkisivut avautuvat sisääntulijoita vastaan ikkunoin ja ovin, eivätkä muodosta umpinaisia muurimaisia pintoja. Kadun varren rakennusten porrashuoneista on yhteys sekä kadulle että pihalle. Pysäköintilaitoksen seinät samoin kuin myös rakennusten ivkonehuoneiden ja talousrakennuksen julkisivut rakennetaan korttelin asuinrakennusten julkisivujen laatutasoa vastaavaksi ja niiden arkkitehtuuriin sopivaksi. Asuinhuoneiden lattiat ovat viereisen kadun, puiston tai kansipihan korkeusasemaa ylempänä eikä näin ollen pääse syntymään tilannetta, jossa ulkoa näkee sisään maanpinnan tason alapuolella sijaitsevaan asuntoon. Kansipihan ja muiden piha-alueiden käsittely Yleisilme pihoilla on luonnonmukainen, materiaalit ja kasvillisuus sopivat luonteeltaan korttelin lähialueiden metsäiseen ja kallioiseen ympäristöön. Olevat maanvaraiset pihat ja uusi kansipiha ovat luonteeltaan samanhenkisiä. Korttelisuunnitelmassa esitettyjä, olevia puita ei ole tässä vaiheessa mitattu paikalla, vaan korttelinosan keskialueen isoimpien puiden sijainti on arvioitu maastokäynnein ja muiden puiden sijainti on arvioitu ilmakuvien perusteella konsultin toimesta. Konsultti on myös arvottanut suunnittelualueen maisemalliset arvot. Tämän perusteella on asemakaavan muutokseen otettu säilyttäviä merkintöjä. Korttelialueen keskellä oleva kallioinen osa- alue säilytetään ja se on merkitty asemakaavan muutoksen karttaan merkinnällä ist-1. Säilytettävän alueen ominaispiirteitä ovat avokalliot kasvillisuuspeitteineen ja osaalueella kasvava puusto. Alueen säilyminen on pyritty turvaamaan rakentamisen ajan yli kieltämällä varastointi tai liikennöinti alueella. Toinen suunnittelualueella säilytettävä alueen osa sijaitsee korttelin tonttien 6 ja 4 rajalla. Se on merkitty kaavakarttaan merkinnällä ist-2. Merkinnän tarkoituksena on ensisijaisesti pyrkiä turvaamaan asemakaavan muutoksen alueen eteläpuolisen alueen puiden säilymistä ja toisaalta saada myös uusia istutettavia puita tonttien väliselle alueelle. Tätä säilytettävää aluetta hoidetaan luonnonmukaisena ja sen ominaispiirteet tulee säilyttää. Uusissa puuistutuksissa käytettävät lajit ovat alueelle luonteenomaisia puulajeja, kuten koivu ja mänty. Kansipiha sijoittuu suunnittelualueen koilliskulmaan ja sen rajaus on esitetty kaavakartassa merkinnällä kap. Uudisrakennusten pihatoiminnot, kuten leikki ja oleskelu, sijaitsevat kansipihalla. Leikki- ja oleskelualueeksi varattavat pihan osat on annettu kaavamuutoksessa ohjeellisina, joten niiden sijoittamista, kokoa ja muotoa sekä kalusteita ja varusteita pohditaan tarkemmin jatkosuunnittelussa. Vaikutelma pihalla on vehreä, pihalla on puu- ja pensasistutuksia. Suosituksena on että kasvit istutetaan kansipiharakenteen päälle tulevaan paksuudeltaan vaihtelevaan