Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 652/ / Kivenlahden metrokeskus, asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti Valmistelijat / lisätiedot: Outi Reitmaa, puh Juhani Lehikoinen, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kivenlahdenpuiston asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Toiminnalliset tavoitteet Tavoitteena on toiminnallisesti monipuolinen, keskustamainen alue, jonne osoitetaan asuin-, palvelu- ja liikerakentamista. Kaupalliset palvelut sijoitetaan siten, että vahvistetaan Kivenlahden nykyisen keskustan merkitystä osana metroaseman sisäänkäyntien väliin muodostuvaa uutta keskusta-akselia. Suunnittelussa huomioidaan metroasema ja linjaautoterminaali osana kokonaisuutta. Alueen kytkeytyminen Kiviruukin alueeseen sekä merenrantaan tutkitaan. Selvitetään julkisten palveluiden tarve ja sijoittuminen. 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Alueelle osoitetaan tehokasta rakentamista. Tutkitaan hyvin korkean rakentamisen tavoitealueen mukaisia tornirakentamisen mahdollisuuksia. Suunnittelussa huomioidaan Kivenlahden olemassa oleva rakenne ja mittakaava. Julkiset kaupunkitilat muodostavat paikkojen verkoston jalankulkuympäristön tasolla. Länsiväylän varteen sijoitetaan rakentamista, joka toimii samalla alueen melusuojana. 1.3 Kaupunkikuvalliset ja jalankulkuympäristön kehittämisen tavoitteet Tavoitteena on tiivis ja viihtyisä kaupunkikeskusta, jossa kaupunkikuva ja jalankulkuympäristön laatu ovat korkeatasoisia. Kivenlahden nykyinen luonne ja identiteetti huomioidaan suunnittelussa. Alueelle suunnitellaan kaikille yhteisiä kaupunkitiloja, kuten aukioita ja taskupuistoja osaksi

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 paikkojen verkostoa sekä jalankulku- ja pyöräilyreitistöä. Paikkojen verkoston avulla luodaan edellytyksiä sosiaalisesti vilkkaalle ympäristölle ja erilaisille kaupunkitapahtumille sekä yhdistetään eriluonteisia viherympäristöjä täydentäen siten pienimuotoisesti Kivenlahden alueen viherympäristöä. Länsiväylän ja Kivenlahdentien alikulku suunnitellaan yhtenäiseksi ja laadukkaaksi kaupunkitilaksi. Kivenlahdentie rajataan selkeästi, rakennukset avataan katutilaan ja varataan tilaa katupuille. 1.4 Liikenteelliset tavoitteet Tavoitteena on toimiva, ensisijaisesti jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunki. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata liityntälinja-autoliikenteen häiriötön liikennöinti Kivenlahden linjaautoterminaalista. Asemakaava-alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Pysäköinti sijoitetaan ensisijaisesti rakennusten ja pihakansien alle, kallioluolastoon ja/tai maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin. Jalankulun ja pyöräilyn reittien suunnittelussa korostetaan turvallisuutta ja metrokeskuksen hyvää saavutettavuutta eri suunnista. Kivenlahdentien kautta kulkee pyöräilyn laatureitti. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpysäköintipaikkoja. 2 järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: - lisätään uusi päätösklemmi, joka kuuluu seuraavasti: ennen kaavaalueen lopullista rajausta tiedustellaan viereisten taloyhtiöiden, ainakin niiden joiden pysäköintipaikoille esitetään uudisrakentamista, halukkuutta osallistua kaavamuutokseen tutkimalla uusia rakennuksia tai nykyisten 3-4 kerroksisten rakennusten korottamista. - kaava-alueen nimeksi muutetaan: Kivenlahden metrokeskus. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen Klar- Nykvistin kannattamana, että - muutetaan päätösklemmin kohta 1.1, Toiminnalliset tavoitteet, kuulumaan seuraavasti: Tavoitteena on toiminnallisesti monipuolinen, keskustamainen alue, jonne osoitetaan asuin-, palvelu- ja liikerakentamista. Kaupalliset palvelut sijoitetaan siten, että vahvistetaan Kivenlahden nykyisen keskustan merkitystä osana metroaseman sisäänkäyntien väliin muodostuvaa uutta keskusta-akselia. Suunnittelussa huomioidaan metroasema ja linjaautoterminaali osana kokonaisuutta. Alueen tulee kytkeytyä vahvasti Espoonlahden keskustaan. Sen lisäksi tulee tutkia kytkeytymistä Kiviruukin alueeseen sekä merenrantaan ja kiinnittää huomiota viher- ja

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 virkistysyhteyksien laatuun. Lisäksi varaudutaan alueelle syntyviin työpaikkoihin monimuotoista, joustavaa ja sekoittunutta rakennetta tukevalla kaavoituksella ja mahdollistetaan työpaikkaomavaraisuuden nostaminen. Selvitetään julkisten palveluiden tarve ja sijoittuminen. - muutetaan päätösklemmin kohta 1.2, Kaupunkirakenteelliset tavoitteet, kuulumaan seuraavasti: Alueelle osoitetaan tehokasta rakentamista. Tutkitaan hyvin korkean rakentamisen tavoitealueen mukaisia tornirakentamisen mahdollisuuksia sekä tehdään toistaiseksi esitettyä enemmän toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja, joissa on erilaisia mitoituksia ja kaupunkikuvallisia ilmeitä. Suunnittelussa huomioidaan Kivenlahden olemassa oleva rakenne ja mittakaava. Julkiset kaupunkitilat muodostavat paikkojen verkoston jalankulkuympäristön tasolla. Länsiväylän varteen sijoitetaan rakentamista, joka toimii samalla alueen melusuojana. - muutetaan päätösklemmin kohta 1.3, Kaupunkikuvalliset ja jalankulkuympäristön kehittämisen tavoitteet, kuulumaan seuraavasti: Tavoitteena on tiivis ja viihtyisä kaupunkikeskusta, jossa kaupunkikuva ja jalankulkuympäristön laatu ovat korkeatasoisia ja muihin Espoon kaupunkikeskuksiin verrattuna omaleimaisia. Kivenlahden nykyinen luonne ja identiteetti huomioidaan suunnittelussa ja hyödynnetään keinoja, joilla korkeatkin rakennukset voidaan saada sulautumaan katukuvaan. Keinoja voivat olla ainakin matalammat jalustat, korkea rakentaminen osana pääosin matalampaa korttelirakennetta, vaihtelevat katutason julkisivut ja toiminnalliset rakenteet sekä tehokkaat umpikorttelit. Alueelle suunnitellaan kaikille yhteisiä kaupunkitiloja, kuten aukioita ja taskupuistoja osaksi paikkojen verkostoa sekä jalankulku- ja pyöräilyreitistöä. Paikkojen verkoston avulla luodaan edellytyksiä sosiaalisesti vilkkaalle ympäristölle ja erilaisille kaupunkitapahtumille sekä yhdistetään eriluonteisia viherympäristöjä täydentäen siten pienimuotoisesti Kivenlahden alueen viherympäristöä. Länsiväylän ja Kivenlahdentien alikulku suunnitellaan yhtenäiseksi ja laadukkaaksi kaupunkitilaksi. Kivenlahdentie rajataan selkeästi, rakennukset avataan katutilaan ja varataan tilaa katupuille. - muutetaan päätösklemmin kohta 1.4, Liikenteelliset tavoitteet, kuulumaan seuraavasti: Tavoitteena on toimiva, ensisijaisesti jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunki. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata liityntälinja-autoliikenteen häiriötön liikennöinti Kivenlahden linjaautoterminaalista. Asemakaava-alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Pysäköinti sijoitetaan ensisijaisesti rakennusten ja pihakansien alle, kallioluolastoon ja/tai maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin. Jalankulun ja pyöräilyn reittien suunnittelussa korostetaan turvallisuutta ja laadukkuutta sekä metrokeskuksen hyvää saavutettavuutta eri suunnista. Kivenlahdentien kautta kulkee pyöräilyn laatureitti. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpysäköintipaikkoja.

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 Jäsen Klar-Nykvist ehdotti, että asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Pöntynen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus sekä hänen ja jäsen Klar-Nykvistin tekemät ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Louhelainen niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Toiminnalliset tavoitteet Tavoitteena on toiminnallisesti monipuolinen, keskustamainen alue, jonne osoitetaan asuin-, palvelu- ja liikerakentamista. Kaupalliset palvelut sijoitetaan siten, että vahvistetaan Kivenlahden nykyisen keskustan merkitystä osana metroaseman sisäänkäyntien väliin muodostuvaa uutta keskusta-akselia. Suunnittelussa huomioidaan metroasema ja linjaautoterminaali osana kokonaisuutta. Alueen tulee kytkeytyä vahvasti Espoonlahden keskustaan. Sen lisäksi tulee tutkia kytkeytymistä Kiviruukin alueeseen sekä merenrantaan ja kiinnittää huomiota viher- ja virkistysyhteyksien laatuun. Lisäksi varaudutaan alueelle syntyviin työpaikkoihin monimuotoista, joustavaa ja sekoittunutta rakennetta tukevalla kaavoituksella ja mahdollistetaan työpaikkaomavaraisuuden nostaminen. Selvitetään julkisten palveluiden tarve ja sijoittuminen. 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Alueelle osoitetaan tehokasta rakentamista. Tutkitaan hyvin korkean rakentamisen tavoitealueen mukaisia tornirakentamisen mahdollisuuksia sekä tehdään toistaiseksi esitettyä enemmän toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja, joissa on erilaisia mitoituksia ja kaupunkikuvallisia ilmeitä. Suunnittelussa huomioidaan Kivenlahden olemassa oleva rakenne ja mittakaava. Julkiset kaupunkitilat muodostavat paikkojen verkoston jalankulkuympäristön tasolla. Länsiväylän varteen sijoitetaan rakentamista, joka toimii samalla alueen melusuojana. 1.3 Kaupunkikuvalliset ja jalankulkuympäristön kehittämisen tavoitteet Tavoitteena on tiivis ja viihtyisä kaupunkikeskusta, jossa kaupunkikuva ja jalankulkuympäristön laatu ovat korkeatasoisia ja muihin Espoon kaupunkikeskuksiin verrattuna omaleimaisia. Kivenlahden nykyinen luonne

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 ja identiteetti huomioidaan suunnittelussa ja hyödynnetään keinoja, joilla korkeatkin rakennukset voidaan saada sulautumaan katukuvaan. Keinoja voivat olla ainakin matalammat jalustat, korkea rakentaminen osana pääosin matalampaa korttelirakennetta, vaihtelevat katutason julkisivut ja toiminnalliset rakenteet sekä tehokkaat umpikorttelit. Alueelle suunnitellaan kaikille yhteisiä kaupunkitiloja, kuten aukioita ja taskupuistoja osaksi paikkojen verkostoa sekä jalankulku- ja pyöräilyreitistöä. Paikkojen verkoston avulla luodaan edellytyksiä sosiaalisesti vilkkaalle ympäristölle ja erilaisille kaupunkitapahtumille sekä yhdistetään eriluonteisia viherympäristöjä täydentäen siten pienimuotoisesti Kivenlahden alueen viherympäristöä. Länsiväylän ja Kivenlahdentien alikulku suunnitellaan yhtenäiseksi ja laadukkaaksi kaupunkitilaksi. Kivenlahdentie rajataan selkeästi, rakennukset avataan katutilaan ja varataan tilaa katupuille. 1.4 Liikenteelliset tavoitteet Tavoitteena on toimiva, ensisijaisesti jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunki. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata liityntälinja-autoliikenteen häiriötön liikennöinti Kivenlahden linjaautoterminaalista. Asemakaava-alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Pysäköinti sijoitetaan ensisijaisesti rakennusten ja pihakansien alle, kallioluolastoon ja/tai maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin. Jalankulun ja pyöräilyn reittien suunnittelussa korostetaan turvallisuutta ja laadukkuutta sekä metrokeskuksen hyvää saavutettavuutta eri suunnista. Kivenlahdentien kautta kulkee pyöräilyn laatureitti. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpysäköintipaikkoja. 2 järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Paula Pöntysen. 3 ennen kaava-alueen lopullista rajausta tiedustellaan viereisten taloyhtiöiden, ainakin niiden joiden pysäköintipaikoille esitetään uudisrakentamista, halukkuutta osallistua kaavamuutokseen tutkimalla uusia rakennuksia tai nykyisten 3-4 kerroksisten rakennusten korottamista. Kaava-alueen nimiksi muutetaan Kivenlahden metrokeskus. Oheismateriaali Selostus - Kivenlahden metrokeskus, havainnekuva - Kivenlahden metrokeskus, näkymäkuva Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tehokasta asuin-, palvelu- ja liikerakentamista Kivenlahden metroaseman lähiympäristöön Länsiväylän ja Kivenlahdentien väliselle sekä Kivenlahdentien eteläpuoliselle alueelle. Tavoitteena on toiminnallisesti monipuolinen, viihtyisä ja keskustamainen alue, joka jatkaa nykyisen

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 Kivenlahden ilmettä ja luonnetta. Alueesta kehitetään joukkoliikenne- sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohta. Lisäksi Kauklahden väylä muutetaan kaduksi Länsiväylän eritasoliittymän kohdalla. Suunnittelualueen laajuus on yhteensä noin 19,5 ha. Tavoitteena on osoittaa asemakaava-alueelle uutta kerrosalaa asuinrakentamiselle vähintään k-m 2 ja työpaikkarakentamiselle vähintään k-m 2. Liittyvät päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi ehdotuksen kaupunginhallitukselle osayleiskaavatyön käynnistämisestä Kivenlahden asemanseudun kehittämiseksi. Valtuusto päätti osoittaa Matinkylä - Kivenlahti metron rakennustyöt Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön tehtäväksi. Kaupunginhallitus hyväksyi valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Sopimus liittyy keskeisesti Länsimetron jatkamiseen Matinkylästä Kivenlahteen. Valtuusto päätti käynnistää metron rakentamisen välille Matinkylä - Kivenlahti sillä ehdolla, että valtio sitoutuu rakennuskustannusten kattamiseen 30 prosentilla. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7 Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2013 nimikkeellä Kivenlahdenpuisto, alue Asemakaavan aluetta koskevat kaavamuutoshakemukset ovat saapuneet (kortteli 34028, Espoon kaupungin tonttiyksikkö), , ja (osa korttelia 34029, yksityiset kiinteistöyhtiöt). Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee pääosiltaan Kivenlahden keskustan ja Länsiväylän välissä Kivenlahdentien molemmin puolin. Lisäksi Länsiväylän ja Kauklahdenväylän liikennealueiden osuus asemakaava-alueesta on merkittävä. Alustavasti asemakaava-alue rajautuu pohjoisessa Kiviruukin alueeseen, idässä Merivirtaan, etelä-lounaissivulla Meripoijuun, Meriusvaan ja Seitsenmerenreittiin sekä lännessä Kivenlahdenkatuun sekä Kauklahdenväylän ja Länsiväylän eritasoliittymän alueeseen. Rajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Suunnittelualue on Espoon kaupungin, Liikenneviraston, Asuntosäätiön kiinteistöt Oy:n sekä yksityisten kiinteistöyhtiöiden omistuksessa. Kivenlahdentien ja Länsiväylän väliin jäävällä asemakaavoittamattomalla alueella sijaitsee Kivenlahden metroaseman työmaa-alue entisellä joukkoliikenteen varikkoalueella sekä länsiosassa harvapuustoinen kalliokukkula, entinen koirapuiston alue. Kivenlahdentien eteläpuolella sijaitsee kaksi laajaa pysäköintiyhtiöiden omistamaa, asuinkerrostalokorttelien käyttöön osoitettua pysäköintialuetta, joista toisella on myös maanalaista paikoitusta. Alueen kaakkoisosassa on puistoaluetta, jonka keskellä sijaitsevalta korttelialueelta (kortteli 34028) on purettu Meriusvan koulu. Merivirta 3-5:ssä (kortteli 34029) sijaitsee kolmikerroksiset 1980-luvulla rakennetut kaksi liikerakennusta sekä pysäköintitalo. Lisäksi suunnittelualueeseen otetaan mukaan liikennealueita Länsiväylän osalta noin kilometrin matkalta sekä Kauklahdenväylän osalta noin 500 metrin matkalta. Suunnittelualue sijoittuu Kivenlahden keskustan välittömään läheisyyteen Kivenlahdentoria sivuten. Kivenlahdentorin tuntumassa sijaitsee sekä julkisia, että kaupallisia palveluita kuten terveysasema, apteekki, kirjasto ja ostoskeskus päivittäistavarakauppoineen. Kävelykatu (kävelyraitti) Merenkäynti johtaa asemakaavoitettavalta alueelta merenrantaan Meritorille ja sen varrelle sijoittuu kaupallisia palveluita ja ravintoloita. Kivenlahden alueelta löytyy myös muun muassa peruskoulu, palvelutalo, päiväkoteja, asukaspuisto, kesäteatteri ja venesatama. Kivenlahden lähiö on rakentunut suunnittelualueen ja merenrannan väliselle alueelle 1970-luvulta lähtien. Alueen rakennuskanta koostuu suurelta osin 3-5-kerroksista lamellikerrostaloista, jotka muodostavat tiiviin ja kaupunkimaisen katukuvan. Kävelyraitti Merenkäynti kulkee erillään autoliikenteestä alittaen vilkkaan Kivenlahdenkadun. Sen molemmin puolin Merivalkama- ja Merivirta-katujen välissä on tiiviisti rakentuneita umpikortteleita. Merivirrasta itään ja Merivalkamasta länteen

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 8 korttelirakenne muuttuu asteittain harvemmaksi ja lähiömäisemmäksi. Alueen rakennusten väritys on yleisilmeeltään vaalea. Alueelle oman leimansa luovat kolme korkeaa, kerroksista asuinkerrostalotornia, joista kaksi sijoittuu Kivenlahdentorin pohjoispuolelle ja yksi, Meritorni, merenrantaan Meritorista kaakkoon. Meritornista Espoonlahden suuntaan rannan rinteeseen sijoittuu amfimainen rivitaloalue, jonka rakennukset nousevat portaittain rinteeseen. Myös lähellä Kauklahdenväylän ja Kivenlahdentien risteystä sijaitsee rivitaloalue. Suunnittelualue liittyy liikenneverkkoon Kivenlahdentien, Kivenlahdenkadun ja Merivirran kautta. Nykyinen liikennemäärä (v. 2014) on Länsiväylällä noin ajoneuvoa ja Kivenlahdentiellä katuosuudesta riippuen noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) sekä Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa (vahvistettu YM ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Länsiväylä on osoitettu moottoriväyläksi. Suunnittelualueen eteläosaa sivuaa maanalainen raideyhteys. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt. Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske suunnittelualuetta. Espoon eteläosien yleiskaavassa (v. 2010) suunnittelualue on osoitettu Kivenlahdentien eteläpuolella keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi sekä asuntoalueeksi ja Länsiväylän ja Kivenlahdentien välinen alue yhdyskuntateknisen huollon laitosalueeksi, jolla on varaus joukkoliikenteen varikkoalueelle. Maanalaiselle raiteelle on osoitettu kaksi ohjeellista linjausta. Kivenlahdentie ja Kivenlahdenkatu ovat pääkatuja ja Länsiväylä moottoritie. Länsiväylän ja Kivenlahdentien välinen alue on asemakaavoittamaton. Muutoin alueella on voimassa vuosina vahvistettuja asemakaavoja tai asemakaavan muutoksia. Alueelle on asemakaavassa osoitettu pääasiassa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta, liikerakennusten korttelialuetta, puistoa, autopaikkojen korttelialueita, katua, maantien aluetta ja suojaviheraluetta. Lisäksi alueella on voimassa metron rakentamisen mahdollistava, vuonna 2013 hyväksytty maanalainen asemakaava. Viranomaisneuvottelu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on ilmoittanut, ettei kaavasta ole kaavaprosessin aikana tarpeen käydä MRL 66 :n mukaista viranomaisneuvottelua. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Tavoitteena on osoittaa tehokasta rakentamista Kivenlahden nykyisen keskustan ja Länsiväylän väliselle alueelle Länsimetron jatkeen rakentamisen tuomien maankäytön tehostamistarpeiden mukaisesti.

9 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 9 Kerrosalasta vähintään k-m 2 osoitetaan asuinrakentamiseen ja vähintään k-m 2 työpaikkarakentamiseen. Asumista osoitetaan pääasiassa Kivenlahdentien eteläpuolelle. Länsiväylän varsi varataan pääosiltaan toimitila- ja liikerakentamiselle sekä pysäköinnille. Metroaseman sisäänkäynnit ja linja-autoterminaali sekä niiden vaatimat yhteydet huomioidaan alueen suunnittelussa. Lisäksi tutkitaan edellytyksiä sijoittaa alueelle muun muassa päivittäistavarakauppaa sekä julkisia ja muita lähipalveluita, esimerkiksi päiväkoti. Suunnitteluratkaisuilla luodaan edellytykset Kivenlahden alueen omaleimaisuuden ja identiteetin vahvistamiselle. Alueesta kehitetään joukkoliikenne- sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohta. Asemakaavoituksen yhteydessä tarkastellaan alueen yhteyksiä Kiviruukkiin ja merenrantaan sekä selvitetään ranta-alueen kehittämistarpeita. Lisäksi Kauklahden väylä muutetaan asemakaavalla kaduksi Länsiväylän eritasoliittymän kohdalla. Toiminnalliset tavoitteet Tavoitteena on luoda toiminnalliset edellytykset monipuolisen ja keskustamaisen alueen kehittymiselle asuin-, palvelu- ja liikerakentamisen keinoin. Suunnittelualueelle mahdollistetaan kaupallisia palveluita kuten päivittäistavarakauppaa ja kivijalkaliikkeitä. Niiden sijoittuminen tutkitaan siten, että vahvistetaan Kivenlahden nykyisen keskustan merkitystä osana metroaseman sisäänkäyntien väliin muodostuvaa uutta keskusta-akselia. Metroasema ja linja-autoterminaali kytketään osaksi kokonaisuutta. Länsimetron rakentamisen asettamat paineet maankäytön tehostamiselle metroasemien läheisyydessä on mahdollista ratkaista Kivenlahdessa osittain Kiviruukin puolella; alueiden kytkeytyminen toisiinsa tutkitaan, samoin kuin Kivenlahden keskusta-alueen yhteydet merenrantaan. Alueen asukasmäärän lisääminen luo uusia tarpeita julkisille palveluille. Niiden sijoittuminen suunnittelualueelle tai muualle hyvien yhteyksien päähän selvitetään muun muassa palvelukudelmia hyödyntäen. Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Kivenlahti on hyvin korkean rakentamisen tavoitealuetta, mikä mahdollistaa yli 80 metriä korkeiden rakennusten sijoittumisen alueelle (Espoon korkeanrakentamisen periaatteet, 2013). Tehokasta, kaupunkimaista asuntorakentamista tutkitaan erityisesti Kivenlahdentien eteläpuolella. Tornirakentamisen mahdollisuuksia selvitetään Espoon korkean rakentamisen periaatteiden mukaisesti olemassa oleva kaupunkirakenne ja tornit huomioiden. Kivenlahden umpikorttelimaista rakennetta ja ihmisen huomioivaa mittakaavaa jatketaan alueen jalankulkuympäristön suunnittelussa. Kaupunkirakenteessa tutkitaan nykyisten ja uusien tornien sommittelu suurmaisemassa sekä umpikorttelien sijoittelulla ja rakenteen muokkauksella muodostuva jalankulkuympäristö, jossa julkiset kaupunkitilat muodostavat paikkojen verkoston. Liikenteen melu huomioidaan sijoittamalla Länsiväylän varteen sinne sopivaa rakentamista, kuten liikerakentamista ja pysäköintiä.

10 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 10 Kaupunkikuvalliset ja jalankulkuympäristön kehittämisen tavoitteet Metroaseman ympäristön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota kaupunkikuvallisiin ja jalankulkuympäristön laatutekijöihin. Alueen suunnittelussa pyritään vahvistamaan Kivenlahden kaupunkimaista ja merellistä luonnetta. Kivenlahdessa on jo nykyisellään kiinnostava paikkojen verkosto, aina julkisesta uimarannasta kerrostalojen sisäpihalla sijaitsevaan kahvilaan, sekä kivijalkaliikkeiden reunustama kävelyraitti keskustasta merenrantaan. Nykyisen keskusta- ja kävelyalueen jatkeeksi suunnitellaan julkisia kaupunkitiloja, kuten taskupuistoja, aukioita ja raitteja, joista muodostuu monipuolinen paikkojen verkosto, jonka avulla luodaan edellytyksiä sosiaalisesti vilkkaalle ympäristölle ja erilaisille kaupunkitapahtumille. Kaupunkitilana toteutettava jalankulku- ja pyöräilyyhteys Kivenlahdentien ja Länsiväylän alitse Kiviruukkiin täydentää paikkojen verkostoa. Myös eriluonteiset, pienimuotoiset viherympäristöt ovat osa paikkojen verkostoa. Kivenlahdentien kaupunkikuvallisia tekijöitä painotetaan suunnittelussa rajaamalla katutila selkeästi, avaamalla rakennukset katutilaan muun muassa kivijalkaliiketilojen avulla sekä varaamalla tilaa katupuille. Liikenteelliset tavoitteet Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet järjestämällä turvalliset ja viihtyisät yhteydet erityisesti joukkoliikenteen asemille ja pysäkeille sekä Kiviruukista alueen kautta edelleen merenrannan ja Espoonlahden suuntiin. Suunnittelussa huomioidaan Kivenlahdentien kautta kulkeva pyöräilyn laatureitti. Polkupyöräpysäköinnin riittävyys ja toimivuus varmistetaan erityisesti joukkoliikenteen solmukohdissa. Kivenlahdentie toimii pidempimatkaista liikennettä välittävänä pääkatuna, ja sen riittävä välityskyky ja turvallisuus varmistetaan. Kadun tasausta ja linjausta tarkistetaan maankäytön tarpeiden mukaisesti. Alueen sisäisen liikenteen verkko suunnitellaan vastaamaan uutta maankäyttöä. Pysäköinnin järjestämiseksi tutkitaan ensisijaisesti erilaisia keskitettyjä vaihtoehtoja. Metron liityntäpysäköinnin tuhat autopaikkaa huomioidaan suunnittelussa. Myös vuorottaispysäköinnin mahdollisuuksia selvitetään. Alueelle laaditaan tulevaan maakäyttöön perustuva liikenne-ennuste, joka huomioidaan suunnittelussa. Nyt arvioidut enimmäisliikennemäärät (keskimääräinen arkivuorokausiliikenne) vuonna 2040 ovat Länsiväylällä noin ajoneuvoa ja Kivenlahdentiellä noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Melusuojauksen tarve ja ilmanlaatu huomioidaan kaavoituksessa. Mitoitus Suunnittelualueen laajuus on yhteensä noin 19,5 ha, josta noin 8 ha osoitetaan Länsiväylän ja Kauklahdenväylän liikenteen tarpeisiin. Alueelle osoitettavalla tehokkaalla ja tiiviillä rakentamisella vastataan Länsimetron jatkeen tuomiin haasteisiin maankäytön tehostamisesta metron vaikutusalueella.

11 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 11 Kaupungin toimeksiantona Arkkitehtitoimisto Ala Oy on laatinut alueelle alustavia suunnitelmia erilaisilla mitoitusvaihtoehdoilla. Tarkasteluissa on tutkittu rakentamisen määrää umpikortteliratkaisuilla kerroslukuja ja tornien lukumääriä muunnellen. Tavoitteena on ollut löytää uuden rakentamisen vähimmäis- ja enimmäismäärät. Konsulttityön ja muiden tarkastelujen pohjalta uusi, asuinrakentamiselle osoitettavan kerrosala asettuisi ja k-m 2 välille, mikä vastaisi uutta asukasta. Uusi työpaikkarakentamiselle osoitettava kerrosalan olisi vastaavasti k-m 2, mikä vastaisi uutta työpaikkaa. Selvitykset Olemassa olevat selvitykset Kivenlahden metroaseman ympäristön kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen tarkastelu. Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Kivenlahdenpuisto Kivenlahden metroaseman ympäristön aluesuunnitelma. Arkkitehtitoimisto Ala Oy Tulva- ja hulevesitarkastelu. Ramboll Finland Oy Metron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä - Kivenlahti. Espoon kaupunki Kivenlahden eritasoliittymän (Kt 51) ja Kauklahdenväylän (Mt 1130) parantaminen välillä Kivenlahti - Kurttila, Espoo. Tilavaraussuunnitelma. Finnmap Infra. Espoon kaupunki. Tiehallinto Kivenlahden metroaseman lähialueen liikenne-verkko, toimivuustarkastelut. Trafix Oy Länsimetron jatkealueen kaupallinen tarkastelu. Ramboll Finland Oy Selvitys liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla. Espoon kaupunki Tekeillä olevat selvitykset ja selvitystarpeet - Maankäytön viitesuunnitelma - Lähiympäristösuunnitelma - Kunnallistekniikan yleissuunnitelma - Länsimetron jatkeen liikenteelliset kokonaistarkastelut - Meluselvitys - Ranta-alueen ideasuunnitelma - Kauklahdenväylän liittymäalueen tilavaraussuunnitelman päivitystyö - Palveluverkon selvitykset Asemakaavoituksen aikana tullaan tarvittaessa laatimaan muita suunnitelmia ja selvityksiä. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijoille on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja.

12 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 12 Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

13 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 13