Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 s. 1 / 9 Alue Karakallion keskusta Asemakaavan muutos Asianumero 4462/ / Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden liike- ja asuinkerrostalokorttelin rakentaminen olemassa olevan kauppakeskuksen tilalle. Kuva: suunnittelualueen sijainti opaskarttapohjalla. Kuva: alustava suunnittelualueen rajaus ortoilmakuvapohjalla Espoo kaupunki 2013.

2 s. 2 / 9 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Karakalliossa Karakalliontien ja Kotkatien risteyksessä. Varsinaisen kaavanmuutoksen aluerajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueen nykytilanne Suunnittelualueella sijaitsee Kulutusosuuskuntien keskusliiton vuonna 1967 Helsingin Asuntokeskuskunta HAKA:lle suunnittelema ostoskeskus. Rakennukseen on tehty useita muutoksia. Maanomistus K Kortteli on yksityisessä omistuksessa. Ympäröivät katu- ja yleiset pysäköintialueet omistaa Espoon kaupunki. Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) sekä Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa (vahvistettu YM ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (1/2014) Espoon kaupunki. Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Karakallion keskusta, asemakaavan muutos (lainvoimainen ) ja Karakallion keskusta, asemakaavan muutos (lainvoimainen ). Lainvoimaisissa asemakaavoissa kortteli on osoitettu Liike- ja toimistorakennusen korttelialueeksi (K). Rakennusoikeutta on yhteensä 2500 ja suurin sallittu kerrosluku on I. Suunnittelualueelle on osoitettu tori sekä jalankululle ja pyöräilylle varattuja alueita. Pysäköinti on osoitettu Kotkatien ja Karakalliontien risteykseen. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 1/2014 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) alue on varattu keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi (C). Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (4/2015) Espoo kaupunki.

3 s. 3 / 9 Aloite ja perittävät maksut Asemakaavan muutosta on ja täydennetyllä hakemukuksella hakenut korttelin tontti 4:n maanomistaja. Hakija maksaa kaavanmuutoksen laatimiskustannukset (MRL 59 ). Sopimukset Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen (MRL 91b ) tai muun toteuttamissopimuksen laatimista. Maankäyttösopimusneuvottelut hoitaa tonttiyksikkö. MITÄ JA MITEN SUUNNITELLAAN? Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden liike- ja asuinkerrostalokorttelin rakentaminen olemassa olevan kauppakeskuksen tilalle. Lähtökohtana suunnittelussa on tukeutua olemassa olevaan torialueeseen sekä keskusta-alueen halki kulkevaan jalankulkureittiin sekä parantaa näiden toimivuutta lisäämällä jalankulkuympäristöön avautuvaa liikerakentamista. Kaavanmuutos lisää asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaisesti. Karakallion keskustan asukasmäärä on vuosien kuluessa ikääntynyt ja vähentynyt, palveluiden kannattavuus heikentynytja osa peruskorjausta tarvitsevan ostoskeskuksen tiloista on tyhjinä. Alueen elinvoimaisuuden lisääminen edellyttää asuntojen täydennysrakentamista ja liiketilojen uusimista. Uudet asunnot lisäävät myös alueen sisäistä muuttoliikennettä ja tarjoavat esteettömän elinkaariasumisen mahdollisuuden. Ostoskeskuksen tulevaisuuden näkymiä on käsitelty muun muassa Karakallio-Seuran ja Suur- Leppävaaran asukasfoorumin järjestämässä Karakallion Lähiöstä kaupunkikyläksi Karakallion mahdollisuudet ja haasteet tilaisuudessa Aiemmat kaavaan liittyvät päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen tavoitteiksi: 1.1 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden liike- ja asuinkerrostalokorttelin rakentaminen olemassa olevan kauppakeskuksen tilalle. 1.2 Kehitetään ja laajennetaan Karakallion jalankulkukeskustaa ja liiketiloja uudeksi palvelukokonaisuudeksi Karakallion torin ja Monitoimitalon väliselle alueelle hyödyntäen olemassa olevia avopysäköintikenttiä. 1.3 Mahdollistetaan liiketilojen sijoittuminen jalankulkuvirtojen kannalta hyvin saavutettaville paikoille ja niin, että Karakallion tori yhteisöllisyyttä edistävänä paikkana pysyy alueen painopisteenä. 1.4 Mahdollistetaan muodostuvaan keskustakortteliin merkittävä määrä uutta asuntorakentamista, jolla varmistetaan kaupallisten palveluiden kysyntää alueella ja mahdollistetaan alueellista, esteetöntä elinkaariasumista. 1.5 Kehitetään keskustakorttelista kaupunkikuvassa erottuva kokonaisuus, joka kokoaa ja jäsentää Karakalliontien ja Kotkatien katutiloja. 1.6 Keskustakorttelin ajoneuvoliikenne suunnitellaan jalankulkijoiden ja kaupan asiakkaiden turvallisuutta tukevaksi ja varmistetaan palvelutalon liikenteen hallittu erottuminen jalankulkuympäristöstä. 1.7 Jalankulkualueet ja keskustakortteli suunnitellaan huomioiden esteettömyyden erikoistaso. 1.8 Tutkitaan yleisen pysäköinnin kehittämistä lähialueella. 2 järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Harriet Klar-Nykvistin. Suunnitelman kuvaus Karakallion ostoskeskuksesta on tehty kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Suunnitelmissa on ollut lähtökohtana vaiheittainen rakentaminen siten, että lähikaupan toiminnat voivat jatkua keskeytyksettä. Vaihtoehto 1 on kaavamuutoksen hakijan arkkitehtikonsultin laatima luonnos ja se käsittää neljä VIIIkerroksista pistetaloa, jotka on liitetty toisiinsa I- kerroksisilla varasto / liikerakennuksilla sekä katoksin. Luonnoksessa on esitetty 500 k-m2 kokoinen päivittäistavaran kauppa Kotkatien ja Karakalliontien risteykseen maanpäällisen pysäköintialueen yhteyteen. Korttelialueen leikki- ja oleskelupiha on paikoituskannen päällä rakennusten keskellä. Asuintojen pysäköinti on osoitettu kannen ja rakennusten alle koko korttelin laajuudessa. Suunnitelman kokonaisrakennusoikeus on noin k-m 2, josta asuinrakentamista on noin k-m 2. Vaihtoehto 2 on kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittu luonnos, jossa asuinrakennusten sijoittelu on

4 s. 4 / 9 hankkeen luonnoksen mukainen. Rakennusten runkosyvyys on kuitenkin kapeampi kuin hankkeen kohteessa. Kapeampi runkosyvyys väljentää rakennuskompleksia, lisää piha-aluetta ja mahdollistaa asuntopohjissa ratkaisut, jossa asunnot eivät avaudu ainoastaan pohjoiseen. Autopaikat on sijoitettu rationaalisesti vain kansipihojen alle. Rakennusten kellaritilat on osoitettu muun muassa väestönsuoja- ja varastotiloiksi. Rakennusoikeutta esitetyllä ratkaisulla on noin k-m 2, josta asuinrakentamisto on noin k-m 2. Rakennusoikeutta on 1300 k-m 2 vähemmän kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa. Asuinkerrostalojen kerrosluku on VIII ja ne on kytketty toisiinsa I kerroksisilla liikerakennuksilla. Vaihtoehto 3 on myös kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittu luonnos, missä pysäköinti on vaihtoehto 2:n mukaisesti sijoitettu kansipihan alle. Erona edellisiin versioihin on se, että Karakalliontien ja Karakallion torin risteykseen on suunniteltu L- mallinen lamellitalo. Suunnitelman rakennusmassat tukeutuvat torialueeseen sekä muodostavat suurkorttelimaista tilaa pohjoispuoleisen palvelutalon sekä sen itäpuolella sijaitsevan asuinkerrostalon kanssa. Rakennusoikeutta esitetyllä ratkaisulla on noin k-m 2, mikä on 700 k-m 2 enemmän, kuin ensimmäisessä versiossa. Asuinkerrostalojen kerroslukumäärä vaihtelee V-VIII. Liiketilojen sijoittelu noudattaa samaa periaatetta kuin vaihtoehdossa 1. Kuvamateriaalia suunnitelmasta on tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman lopussa. varten osoitetaan maanpäällisiä pyörä- ja autopaikkoja. Suunnittelun toteuttaminen Asemakaavanmuutoksesta laaditaan viitesuunnitelma, jota tarkennetaan vaiheittain. Asemakaavakartta laaditaan kaavaehdotusvaiheessa. Vaikutusten arviointi Viitesuunnitelman pohjalta kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset. Näitä ovat muun muassa kaupunkikuva ja näkymät, varjonmuodostus, palveluiden saatavuus rakentamisen aikana, liikenteen toimivuus sekä Karakallion melu- ja ilmanlaatuvaatimukset, vaikutukset keskustan pysäköintijärjestelyihin ja hulevedet. Vaikutukset arvioidaan tarkoituksenmukaisin laajuuksin sekä menetelmin.tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Vaikutusalueena ovat kortteli tontti 4 ja sen lähiympäristö. Selvityksistä on laadittu jo Karakallion maisemaanalyysi ja ehdotus viheralueverkostoksi. Karakalliossa on tekeillä luontoselvitys, mutta Karakallion keskustan kaavamuutoksen alue ei ole mukana siinä. Alue on katsottu niin rakentuneeksi, ettei kaavamuutoksella ole todennäköisesti vaikutuksia luontoarvoihin. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia alueen suunnittelun yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä kullekin aihepiirille tarkoituksenmukaisin menetelmin. Kaavoituksen yhteydessä tehdään olemassa olevasta ostoskeskuksesta rakennushistoriallinen selvitys. Kaavamuutoksessa poistuu osa nykyisestä yleisestä pysäköinnistä sekä osa nykyisen ostoskeskuksen pysäköintipaikoista. Lähialueella kuten Kotkakujan varrella tutkitaan pysäköinnin kehittämistä. Liiketiloja

5 s. 5 / 9 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, maanomistajat, hallintaoikeuden omistajat, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. (MRL 63 ) Asemakaavatyö on käynnistynyt tämän osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksenperiaatteet ja tavat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Mielipiteet (MRA 30 ) Osalliset voivat osallistua kaavatyön valmisteluun kertomalla mielipiteensä suunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä Kirjallisia mielipiteitä voi jättää klo mennessä osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi, alue- ja asianumero (Karakallion keskusta asemakaavanmuutos, , 4462/2014) on mainittava. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestetään Karakallion koululla (Kotkakuja 5) kello Suunnittelijat ovat paikalla kello alkaen. Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen. Tavoitteena on, että se käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa keväällä Kaavaehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutus tulee toimittaa kirjallisena nähtävilläolokuulutuksessa mainitulla tavalla ja aikataululla. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksen sekä siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Käsittelyn jälkeen lähetetään kaupungin kannanotto muistutuksiin kunkin muistutuksen ensimmäiselle osoitteensa ilmoittaneelle allekirjoittajalle. Jos kaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Lautakunnan puoltama kaavaehdotus lähetetään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus. Hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen Nähtävilläoloista ja mahdollisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi kaava-alueen ja lähinaapuruston maanomistajille sekä asukasyhdistykselle lähetetään kirje. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kirjeitse niille muistuttajille, jotka ovat osoitteensa ilmoittaneet. Kaava-aineiston virallinen nähtävilläolopaikka on Espoon teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu (käyntiosoite: Virastopiha 2 C, 1. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheissa aineistoa on esillä myös Leppävaaran yhteispalvelupisteessä (Leppävaarankatu 9) ja kaupungin verkkosivuilla: Lisätietoja Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Tiina Piironen, p Sähköposti muotoa: etunimi.t.sukunimi@espoo.fi Aino Aspiala (maisemasuunnittelu), p Tarja Pennanen (liikennesuunnittelu), p Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi Lyhenteet: MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus Päiväys ja allekirjoitus Espoossa, Torsti Hokkanen Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö

6 s. 6 / 9 KUVIA SUUNNITELMASTA Asemakaavan valmisteluaineistoon kuuluvat seuraavat kuvalähteinä toimineet selvitykset/suunnitelmat: - rakeisuuskuvat, vaihtoehdot 1, 2 ja 3 - asemapiirrokset, vaihtoehdot 1, 2 ja 3 - asemapiirros vaihtoehto 1, kaavio ensimmäisestä kerroksesta - asemapiirros vaihtoehto 1, kaavio normaalikerroksesta - asemapiirros vaihtoehto 2, kaavio ensimmäisestä kerroksesta - asemapiirros vaihtoehto 2, kaavio normaalikerroksesta - asemapiirros vaihtoehto 3, kaavio ensimmäisestä kerroksesta - asemapiirros vaihtoehto 3, kaavio normaalikerroksesta Rakeisuuskuvat (ei mittakaavassa) vaihtoehto 1: Arkkitehtitoimisto Antti Heikkilä Oy. vaihtoehdot 2 ja 3: Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus vaihtoehto 1 vaihtoehto 2 vaihtoehto 3 4 pistetaloa 4 pistetaloa 2 pistetaloa ja lamellitalo Asemapiirrokset (ei mittakaavassa) vaihtoehto 1: Arkkitehtitoimisto Antti Heikkilä Oy. vaihtoehdot 2 ja 3: Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus vaihtoehto 1 vaihtoehto 2 vaihtoehto 3

7 s. 7 / 9 vaihtoehto 1, kaavio ensimmäisestä kerroksesta, (ei mittakaavassa). Arkkitehtitoimisto Antti Heikkilä Oy. vaihtoehto 1, asemapiirros ja kaavio normaalikerroksesta, (ei mittakaavassa). Arkkitehtitoimisto Antti Heikkilä Oy.

8 s. 8 / 9 vaihtoehto2, kaavio ensimmäisestä kerroksesta, (ei mittakaavassa). Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus vaihtoehto 2, asemapiirros ja kaavio normaalikerroksesta, (ei mittakaavassa). Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus

9 s. 9 / 9 vaihtoehto 3, kaavio ensimmäisestä kerroksesta, (ei mittakaavassa). Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus vaihtoehto 3, asemapiirros ja kaavio normaalikerroksesta, (ei mittakaavassa). Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus