Kurssi sisältää 20 tuntia luentoja, oppimateriaalin sekä kuulustelun. 2) Oikeustieteellisen ajattelun ja lainopin perusteet

Transkriptio

1 JOHDATUS OIKEUSTIETEESEEN KURSSI HELSINGIN AVOIN YLIOPISTO Kurssi sisältää 20 tuntia luentoja, oppimateriaalin sekä kuulustelun Luennot: 1) Kurssista ja sen tavoitteista 2) Oikeustieteellisen ajattelun ja lainopin perusteet 3) Oikeuslähteet ja niiden tulkinta 4) Sopimusoikeus 5) Rikosoikeus 6) Valtiosääntö

2 Oikeustieteen tehtävä Oikeustieteen on esitettävä perustellusti tosi käsitys tutkimuksen kohteesta, mikä edellyttää vastauksen antamista a) ontologiseen eli tutkimuksen kohteen olemusta koskevaan kysymykseen sekä b) epistemologiseen eli kysymykseen, kuinka kohteesta on mahdollista saada tietoa ja kuinka tuon tiedon totuudenmukaisuutta voidaan pätevästi arvioida Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 1. osaa erottaa oikeutta koskevan objektiivisen tiedon subjektiivisesta mielipiteestä 2. osaa erottaa oikeudellisesti merkitykselliset seikat epäolennaisista (tiedon kohde / objekti) 3. tuntee perustavat oikeudellisen tiedon arvioinnissa käytettävät menetelmät 4. tuntee tieteenalan keskeiset periaatteet ja käsitteet 5. osaa systemaattisesti hyödyntää edellä tarkoitettuja menetelmiä, periaatteita ja käsitteitä

3 Deontologia eli oppi velvollisuuksista 1. Induktiivinen ja analoginen päättely 2. Normiauktoriteetin määrittely 2.1. Moraalinormit 2.2. Eettiset normit 2.3. Oikeudelliset normit Oikeudellisten normien tunnistamisessa huomioon otettavia seikkoja 1. Velvoittavuus yhdistyy viranomaisvaltaan 2. Abstraktisuus 3. Yleisyys 4. Pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevia

4 Oikeusnormityyppejä 1. Preskriptiiviset 2. Konstitutiiviset 2.1. Kompetenssinormit 2.2. Menettelytapanormit 3. Teleologiset 4. Legaalimääritelmät Tapanormit ja positiiviset oikeusnormit Sosiaaliset käytännöt - eivät edellytä tuekseen normiauktoriteettia

5 Esimerkki tapaoikeudellisesta järjestelmästä: Rooman tasavallan oikeusjärjestys Mos maiorum IUS LEX Ius honorarium

6 Esimerkki oikeuden ja etiikan suhteesta: Aristoteleen näkökulma kreikkalaisen kaupunkivaltion (polis) oikeuteen Ethika Valtiomuodon (politeia) ja lakien (nomos) on tuettava hyvän elämän toteutumista Oikeus osana universaalia kristillistä maailmanjärjestystä: Oikeustiede keskiajalla ( ) Teologia on Raamatun systemaattista tulkintaa Glossaattorit : Oikeustiede on roomalaisen oikeuden eli Corpus Iuris Civilis systemaattista tulkintaa (= ratio iuris) Corpus Iuris Civilis: Codex Digesta Institutiones Novellae Postglossaattorit eli kommentaattorit : roomalaisen oikeuden sovittaminen vallitseviin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin

7 Demokraattisen oikeusvaltion määritelmä I Oikeussubjekti II Perusoikeudet (Perustuslain II luvussa) A. Yksityinen autonomia - elämä, henkilökohtainen vapaus, uskonnon ja omantunnon vapaus, koskemattomuus ja turvallisuus, omaisuuden suoja (7, 11, 15 ) - yhdenvertaisuus (6 ) - yksityiselämän suoja (10 ) B. Julkinen autonomia - kokoontumis- ja yhdistymisvapaus (13 ) - oikeus osallistua vaaleihin ja yhteiskunnalliseen toimintaan (14 ) - sananvapaus ja julkisuus (12 ) C. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet - oikeus koulutukseen (16 ) - oikeus työhön ja elinkeinovapaus (18 ) - oikeus sosiaaliturvaan (19 ) III Demokraattinen lainsäädäntömenettely IV Hallinnon lainalaisuus

8 Historian näkökulma perusoikeuksiin I II III Muuttumaton ihmisluonto Kansallisvaltiot ja perustuslaillisuus Demokraattinen oikeusvaltio ja oikeuspositivismi Kolme näkökulmaa oikeuteen I II II Klassinen oikeuspositivismi Institutionaalinen oikeuspositivismi Oikeushermeneutiikka

9 Oikeustiede I Lainoppi eli oikeusdogmatiikka Tulkitsee ja systematisoi vallitsevaa oikeusjärjestystä oikeusjärjestelmä 1. Oikeudenalajako 2. Oikeusperiaatteet 3. Oikeudelliset käsitteet 4. Oikeudelliset teoriat II Oikeusteoria ja oikeusfilosofia 1. Tieteenteoria 2. Normiteoria 3. Oikeuslähdeoppi 4. Oikeudellinen ajattelu ja argumentointi

10 Oikeuslähteiden velvoittavuus Vahvasti velvoittavat Heikosti velvoittavat Sallitut Kansallisten säädösten hierarkia Perustuslaki Laki Asetus Valtioneuvoston päätös Ministeriön päätös Ministeriöiden alaisten viranomaisten päätökset Muut oikeudelliset normit Sopimusperusteiset eri toimialoilla vallitsevat käytännöt Itsesääntely Yhteissääntely

11 Ylikansalliset oikeudelliset normit Euroopan unionin perustamissopimukset ja säädökset Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimus Tuomioistuinten ratkaisut Kansalliset tuomioistuimet Euroopan unionin tuomioistuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Säädösten valmisteluasiakirjat Hallituksen esitykset ja valiokuntamietinnöt Muita oikeuslähteitä Oikeustieteellinen kirjallisuus Oikeusvertailu Valtioneuvoston oikeuskanslerin ja Eduskunnan oikeusasiamiehen päätökset Vallitseva yhteiskuntamoraali

12 Oikeuslähteiden rationaalisen tulkinnan menetelmät 1. Sanamuodon mukainen tulkinta A. Analogia B. Suppea tulkinta 2. Kahden oikeusnormin ristiriita A. Lex superior B. Lex posterior C. Lex specialis 3. Oikeuksien painoarvon punninta 4. Säädöskokonaisuuden tulkinnan johdonmukaisuus ja hyväksyttävyys A. Oikeuden sisäinen rationaalisuus B. Normatiivinen rationaalisuus

13 Tuomioistuimen, lainsäätäjän ja hallinnon oikeudellinen päätöksenteko Lainkäyttöpäätös loogisena syllogismina: 1. Joka syyllistyy tappoon on tuomittava vankeuteen 2. X on syyllistynyt tappoon 3. X on tuomittava vankeuteen Poliittinen päätöksenteko eli lainsäädäntö praktisena syllogismina: 1. Tavoitteena turvallisuuden parantaminen vesiliikenteessä 2. Uskomus, että tavoitteeseen päästään alentamalla vesiliikennejuopumuksen promillerajaa 1,0 promillesta 0,5 promilleen 3. Eduskunta säätää kyseisen lain Hallinnollinen päätöksentekoa praktisena syllogismina: 1. Tavoitteena liikenneturvallisuuden parantaminen 2. Uskomus, että tavoitteeseen päästään asettamalla nopeusrajoitus 80 km/t 3. Viranomainen päättää asettaa ko. nopeusrajoituksen

14 SOPIMUSOIKEUS Sopimusoikeuden perustavat oikeusperiaatteet 1. Yksityisautonomia ja sopimusvapauden periaate Päätäntävapaus Sopimuskumppanin valintavapaus Sisältövapaus Muotovapaus Vapaus purkaa sopimus 2. Sopimussidonnaisuuden periaate Sopimusvapauden rajoituksia 1. Sosiaalisilla perusteilla -heikomman osapuolen suoja sekä kohtuusperiaate 2. Sisältörajoituksia 3. Muotorajoituksia 4. Sopimuskumppanin valintaan liittyviä rajoituksia

15 Sopimusoikeudelliset normilähteet 1. Pakottavat lakiperusteiset normit 2. Osapuolten sopimat ehdot 3. Kauppatapa ja aikaisempi sopimuskäytäntö Työsopimusoikeudelliset normilähteet 1. Pakottavat lainsäännökset Työehtosopimuksen määräykset 2. Työsopimuksen ehdot Tahdonvaltaiset lainsäännökset 3. Tavanomaisoikeudelliset normit 4. Työnantajan määräykset Edullisemmuussääntö työntekijän eduksi

16 RIKOSOIKEUS Rikosoikeus on säädetty perustavien oikeushyvien suojaamiseksi. Rikosoikeudellisten rangaistusten oikeutus 1. Sovitusteoria 2. Preventioteoria 2.1. Erityisestävyys 2.2. Yleisestävyys Rikosoikeuden keskeiset oikeusperiaatteet 1. Laillisuusperiaate 2. Tekorikosoikeuden periaate 3. Suhteellisuusperiaate 4. Syyllisyysperiaate

17 Rikoksen rakenne Rikos on tunnusmerkistön mukaisesti oikeudenvastainen, syyllisyyttä osoittava teko. 1. Tunnusmerkistön mukaisuus - tekorikos - laiminlyöntirikos - loukkaamisrikos - vaarantamisrikos 2. Oikeudenvastaisuus - hätävarjelu - pakkotila - Itseapu ja jokamiehen kiinniotto-oikeus - viranomaisten oikeus käyttää voimakeinoja - loukatun suostumus 3. Syyllisyys - syyntakeisuus - syyksiluettavuus: Tahallisuus Tuottamus 4. Anteeksiannettavuus

18 VALTIOSÄÄNTÖ Lainsäädäntömenettely: A. Tavallisten lakien säätämismenettely 1. Lakiesityksen esittely eduskunnan täysistunnossa 2. Lähetekeskustelu 3. Esityksen lähettäminen valiokuntaan 4. Esityksen käsittely täysistunnossa I käsittely valiokuntamietinnön pohjalta, jossa päätetään lain sisällöstä II käsittely, jossa laki hyväksytään yksinkertaisella enemmistöllä 5. Lain vahvistaminen ja julkaiseminen

19 B. Perustuslainsäätämismenettely (Vaiheet 1 ja 2 kuten edellä) 3. Esityksen käsittely perustuslakivaliokunnassa 4. Esityksen käsittely täysistunnossa (I käsittely kuten edellä) II käsittelyssä esitys joko jätetään lepäämään yksinkertaisella enemmistöllä tai julistetaan kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä annetuista äänistä ja hyväksytään 2/3 annetuista äänistä. III käsittely suoritetaan seuraavien vaalien jälkeisillä valtiopäivillä, jolloin laki hyväksytään 2/3 annetuista äänistä. 5. Lain vahvistaminen ja julkaiseminen C. Supistettu perustuslainsäätämismenettely Jos valtiosopimuksen voimaansaattaminen edellyttää perustuslakia, niin laki hyväksytään ilman lepäämään jättämistä

20 Euroopan unionin toimivalta: I Yksinomaisen toimivallan alue - tavaroiden, työvoiman, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus unionin alueella - tulliliitto - yhteinen kauppapolitiikka - talous- ja rahaliitto II Jaetun toimivallan alue - unionin tason sääntelyä käytetään vain silloin, kun se on perusteltua asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi - mm. ympäristö, kuluttajansuoja, rikosoikeus ja poliisiyhteistyö III Yhteistoiminnan alue - yhteinen turvallisuuspolitiikka

21 LIITE LAINOPILLISEN TULKINNAN JA SYSTEMATISOINNIN TULOKSENA SYNTYNYT OIKEUDENALAJAKO: YKSITYISOIKEUS: 1. Siviilioikeus - yksityisoikeudellisen oikeusaseman sääntely: yksityisautonomia, sopimusvapaus, luottamuksen suoja, siviilioikeuden sosiaalinen ulottuvuus, vahingonkorvaus 2. Henkilöoikeus - yksilö ja yhteisö oikeussubjektina 3. Varallisuusoikeus 3.1.Velvoiteoikeus - sopimuksen synty, sisältö, sopimushäiriöt, erilaiset sopimustyypit - vahingonkorvaus sopimussuhteessa 3.2.Esineoikeus - kiinteistön ja irtaimen omistus, hallinta, käyttöoikeus, nautinta, vakuus jne. - omistusoikeuden suoja ja sen rajoitukset - julkiset rekisterit 4. Kauppaoikeus - yritysmuodot - elinkeinonharjoittajien välinen markkinaoikeus ja kuluttajansuoja - immateriaalioikeus: patentti, tavaramerkki, toiminimi jne. - elinkeinotoiminnan alakohtainen sääntely 5. Perhe ja jäämistöoikeus 6. Työoikeus 7. Ympäristöoikeus

22 JULKISOIKEUS: Valtiosääntö Hallinto-oikeus Sosiaalioikeus Finanssi- ja vero-oikeus Rikosoikeus Prosessioikeus Kansainväliset suhteet ja kansainvälinen yksityisoikeus Eurooppaoikeus: Euroopan unioni ja Euroopan neuvosto OIKEUDELLISEN AJATTELUN JA ARGUMENTOINNIN PERUSTEET: Oikeusteoria Oikeusfilosofia MUITA OIKEUDENALIJA JA OPINTOKOKONAISUUKSIA: Oikeushistoria Oikeustaloustiede Oikeussosiologia Lääkintä- ja bio- oikeus Oikeusinformatiikka