Hyvän hallinnon oikeudelliset takeet

Transkriptio

1 Hyvän hallinnon oikeudelliset takeet Varatuomari Heikki Paajanen Valtio ja valta Valtio on ihmisyhteiskunta, jolla on - määrätty alue, jolla se käyttää valtaa, joka on 1. omintakeista 2. pysyvää ja 3. periaatteessa rajatonta Legitiimi yksinoikeus väkivallan käyttöön

2 Valtion vallan rajoitukset Kansainvälinen oikeus, joka perustuu valtiosopimuksiin (YK, EU ) kansainväliseen tapaoikeuteen yleisiin oikeusperiaatteisiin ja oikeuskäytäntöön (Humanitaarinen interventiomahdollisuus) Valtiovallan legitiimisyys Aikaisemmin teistinen l. jumalalähtöinen käsitys Asevoima Kansallisvaltioihanne Demokratiaihanne Järjestelmän tulee olla enemmistön etujen mukainen ja vähemmistönkin sietämä.

3 Vallankäytön järjestelyt Valtiovallan kolmijako - Lainsäädäntövalta - Toimeenpanovalta eli hallinto - Tuomiovalta Keskinäinen riippumattomuus. Suomen perustuslaki Ensimmäinen 1919, vakautti 1918-sodassa muotoutuneen tilanteen. Uusittu 1999, voimaan Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta. Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallintooikeus.

4 2 Oikeusvaltioperiaate Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Perusoikeudet Valtiovallan legitimiteetin (yleisen hyväksyttävyyden) varmistamiseksi perustuslaissa on säädetty verraten laajasti kansalaisten perusoikeuksista, joihin uudessa laissa on lisätty ns. sosiaalisia oikeuksia, kuten oikeus koulutukseen ja työhön sekä toimeentuloonkin. Pelastustoimen kannalta merkityksellinen on oikeus kotirauhaan, josta voidaan tietyin edellytyksin säätää poikkeuksia lailla.

5 Oikeusturvan perusteet perustuslaissa 21 Oikeusturva Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. Alemmanasteiset oikeussäännöt 80 Tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia tässä perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Jos asetuksen antajasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto. Myös muu viranomainen voidaan lailla valtuuttaa antamaan oikeussääntöjä määrätyistä asioista, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella. Tällaisen valtuutuksen tulee olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu.

6 107 Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. 118 Vastuu virkatoimista Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut. Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään. Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään.

7 Hallinnon yleisjärjestelyjä koskeva lainsäädäntö 1. Hallintolaki 434/ Hallintolainkäyttölaki 586/96 3. Virkamiehen rikosoikeudellinen ja vahingonkorvausvastuu 4. Kunnan viranhaltijan vastuu (Laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003) Hallintolaki Soveltamisalue: kunnallisissa viranomaisissa Suhde pelastuslakiin: jos muussa laissa on poikkeavia säännöksiä, sovelletaan niitä tämän lain asemesta. Yhteensovittaminen vaatii tulkintaa.

8 Hallintolain keskeinen sisältö Asian vireilletulo Asianosaisen kuuleminen Esteellisyys Päätöksen perusteleminen Tiedoksianto Muutoksenhaku Päätöksen korjaaminen Ylimääräinen muutoksenhaku Tulkintadilemma Onko pelastuslain 12 luvun menettelysäännökset tarkoitettu tyhjentäviksi myös korjausmääräyksen antamisen osalta? - Kuuleminen (määräaika, uhka, todisteellisuus ym). -Tiedoksianto (oikea vastaanottaja, lain määräys postitse saantitodistuksella, ym.)

9 Soveltamisehdotus Massamenettelyssä pelastuslain mukaan myös korjausmääräyksen osalta (rastit ruutuihin ja pöytäkirja kuittausta vastaan kohteen edustajalle). Johtaa useimmiten tavoiteltuun tulokseen. Ei yleensä kestä menettelyn oikeudellista arviointia eikä riitä pakkokeiojen käytön perusteeksi. Soveltamisehdotus jatk Jos tärkeä yleinen etu tai henkilöturvallisuus vaarassa ja näkemysero kohteen omistajan tai haltija kanssa, käynnistetään hallintolain mukainen menettely kirjallisella kuulemisella.

10 2 luku Hyvän hallinnon perusteet 6 Hallinnon oikeusperiaatteet Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Periaatteet 1. Tasapuolisuusperiaate 2. Tarkoitussidonnaisuusperiaate 3. Puolueettomuusperiaate 4. Suhteellisuusperiaate 5. Luottamusperiaate