Onko taiteilijalla perusoikeuksia?

Transkriptio

1 Mikko Puumalainen Onko taiteilijalla perusoikeuksia? 1. Oikeuskanslerin toiminnasta - kantelut - tutustumiset ja tarkastukset - valtioneuvoston valvonta - perus- ja ihmisoikeudet - ei eduskunnan valvontaa, eikä tuomioistuimille kuuluvaa työtä, vaan hyvän hallinnon menettelyn valvontaa 2. Mitä perusoikeudet ovat - oikeuksia, joille on annettu tavallista suurempi merkitys sekä joiden pysyvyys on erityisesti haluttu turvata ja joiden toteutuminen on yksilön ja yhteiskunnan kannalta perustavanlaatuista - osa näistä oikeuksista on esiintynyt vanhoissa ja keskeisissä asiakirjoissa Magna Charta, Ranskan vallankumouksen ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, Yhdysvaltain perustuslaissa ym. - toiset perustuvat laajaan yhteisymmärrykseen siitä, mitkä ovat tärkeitä oikeuksia ja niistä on sitten kansainvälisesti sovittu joko yleisissä tai temaattisissa sopimusjärjestelmissä - tämä tekee perusoikeuksista dynaamisen ja evolutiivisen järjestelmän 3. Miten perus- ja ihmisoikeudet eroavat toisistaan - sisällöllisesti varsin vähän: ihmisoikeuksista on sovittu kansainvälisesti; perusoikeudet on alueellinen ja kansallinen ihmisoikeuksien järjestelmä, jossa on voitu antaa ihmisoikeussopimuksia parempaa suojaa joko sisällöllisesti - toimeenpanossa suuremmat eroavaisuudet: perusoikeuksia pannaan täytäntöön kansallisessa tai alueellisessa oikeusjärjestyksessä ja niihin voidaan esimerkiksi tuomioistuimissa suoraan vedota; ihmisoikeuksia toimeenpanevat kansainväliset valvontaelimet ja asian sinne saattaminen on oma prosessinsa

2 4. Kenelle ne kuuluvat - kaikille - perus- ja ihmisoikeuksille on olennaista on universaalisuus eli yleismaailmallisuus, pysyvyys ja luovuttamattomuus: eli niistä ei voi myöskään luopua - ennen perusoikeusuudistusta v Suomessa perustavaa laatua olevat oikeudet kuuluivat monilta osin vain Suomen kansalaisille, nyt kaikille tai niin kuin perustuslaki puhuu jokaiselle 5. Ketä ne sitovat - ennen kaikkea valtiota ja sen edustajia eli koko julkista valtaa; valtiota, kuntia ja julkisia tehtäviä hoitavia ja sitä kautta ne toki välillisesti saavat vaikutuksia myös yksityisten välillä 6. Miten ne pannaan toimeen - kaksi näkökulmaa: passiivinen eli puuttumattomuus sekä aktiivinen eli edistämis- ja turvaamisvelvoite - vanhastaan ajateltiin, että perusoikeudet toteutuvat niin, että julkinen valta ei puutu ihmisten vapauspiiriin: esimerkiksi kokoontumis- tai sananvapauden käyttöön, liikkumisvapauteen, henkilökohtaiseen vapauteen ylipäänsä - modernimpi ajatus on se, että julkisella vallalla on vastuu siitä, että perusoikeudet todella jokaisen kohdalla toteutuvat ja perusoikeudet kattavat kaikki keskeiset elämänalueet - Suomen perusoikeusjärjestelmässä julkiselle vallalle onkin asetettu aktiivinen turvaamisvelvoite: Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. (Pl 22 ) - tämä pannaan täytäntöön ensiksikin säätämällä perusoikeuksien täytäntöönpanosta tarkempaa lainsäädäntöä: - esimerkiksi toimeentulolaki panee suoraan täytäntöön perusoikeutta välittömään huolenpitoon; se on sen lain varsinainen tavoite - samaa toteuttaa kansanterveyslaki, jossa on säädetty oikeudesta saada välitöntä sairaanhoitoa; mutta tältä osin meiltä puuttuu vielä esimerkiksi vanhuspalvelulaki, joka säätäisi velvollisuudesta järjestää vanhusten saamasta hoivasta - toisella tavalla perusoikeudet näkyvät lainsäädännön laatuvaatimuksena: esimerkiksi voidaan säätää joku laki, jossa täytyy ottaa huomioon perusoikeuksien vaatimukset - toisekseen perusoikeuksia pannaan täytäntöön osoittamalla talousarviossa lainsäädännön toimeenpanoon resursseja; vaikka laissa olisikin asianmukaiset säännökset, perusoikeudet voivat jäädä toteutumatta, jos resursseja ei ole. Analyysiä budjettipäätösten perusoikeusvaikutuksista ei meillä valitettavasti juurikaan tehdä.

3 - luomalla valvontajärjestelmä, jossa voidaan perusoikeuksien toteutumista valvoa: tämä tapahtuu mm. tuomioistuimissa ja laillisuusvalvonnassa (OKA ja EOA). - tuomioistuimet soveltavat sekä perustuslakia, että kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja voivat ääritilanteissa jopa ohittaa kansallisen lain, jos se on näiden kanssa ristiriidassa 7. Mitä perusoikeuksia on - eri sukupolvet; esimerkiksi kansalais- ja poliittisia oikeuksia sekä työ- ja sosiaalioikeuksia koskevat: lähinnä pedagoginen merkitys, eroja sopimusjärjestelmissä - eri perusoikeusjärjestelmiä: - kansallinen: Suomen perustuslaissa olevat perusoikeudet - Euroopan Unionin järjestelmä, esimerkiksi perusoikeuskirja, jotka liittyvät unionin omaan toimintaan - alueellinen: Euroopan ihmisoikeusyleissopimus 8. Mitä perusoikeuksia taiteilijalla on - jako yleisiin ja erityisiin - yleiset: - oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (7 ) - rikosoikeudellinen laillisuusperiaate (8 ) - liikkumisvapaus (9 ) - yksityiselämän suoja (10 ) - uskonnon ja omantunnon vapaus (11 ) - vaali- ja osallistumisoikeudet (14 ) - vastuu ympäristöstä (20 ) - erityiset: - yhdenvertaisuus: ensiksikin ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja toisekseen ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (6 ) - olennaista on samanlainen kohtelu samanlaisissa tilanteissa esimerkiksi ammatista riippumatta sekä erilainen kohtelu erilaisissa tilanteissa sekä tilanteiden ja aseman vertailukelpoisuus

4 - syrjintää on siis kohdella eri tavalla samassa tilanteessa olevia ihmisiä sekä samalla lailla eri tilanteessa olevia ihmisiä - sananvapaus ja julkisuus (12 ): sananvapaus kuuluu jokaiselle, ei vain toimittajille eikä sen käyttö ole sidottu tekniseen alustaan - kokoontumis- ja yhdistymisvapaus (13 ) - omaisuuden suoja: tekijänoikeudet kuuluvat perustuslain turvaamaan omaisuuden suojaan (15 ) - sivistykselliset oikeudet: taiteen.vapaus on turvattu. (16 ): selvästihän tämä tarkoittaa puuttumattomuutta taiteen tekemisen sisältöön joskin muut perusoikeudet huomioiden. Tämän perusteella voidaan kyllä argumentoida julkiselle vallalle velvollisuus kuulla taiteilijoita kaavailtaessa taiteen vapauteen liittyviä toimenpiteitä. - sen sijaan avoimempaa on, voidaanko siitä johtaa velvoitteita julkiselle rahoittaa taiteen tekemistä, kun siinä puhutaan vapaudesta eikä taiteesta itsestään.. Toisaalta voidaan väittää, että ilman rahoitusta ei voi vapaasti tehdä taidetta. Kiinnostavaa olisi katsoa, miten tieteen ja ylimmän opetuksen kohdalla tätä pykälää on käytetty. - samassa pykälässä on säädetty oikeudesta yhtäläisin mahdollisuuksin saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa myös muuta kuin perusopetusta ja kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä; tämänkin soveltuvuutta taiteen opetukseen kannattaisi peilata muuhun opetukseen nähden - oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin (17 ): saamelais-, romani tai maahanmuuttajataustaiselle taiteilijalle tällä voi olla merkitystä, joskin ymmärrän, että kuvataiteissa rajanveto voi olla vaikeaa; pitäisi myös ratkaista, onko tarkoitus tukea taidetta vai taitelijaa - oikeus työhön ja elinkeinovapaus (18 ): työn tekemiseen liittyviä rajoitteita osana työttömyysturvaa tulisi tarkastella vertaamalla sitä muihin ammattiryhmiin; löytyykö vertailukohdetta, vai onko taiteilija erityistapaus - oikeus välttämättömään huolenpitoon ja sosiaaliturvaan (19 ): pääosin pantu täytäntöön toimeentulolailla sekä sosiaali- ja terveydenhoitoa koskevalla lainsäädännöllä. Taiteilijoiden asema yrittäjinä voi joskus johtaa siihen, ettei perusoikeus välittömään huolenpitoon toteudu. Näin silloin, jos oletetaan tiettyä yrittäjätuloa, jota ei kuitenkaan kartu, tai se karttuu ennakoimattomasti tai pitkän ajan jälkeen. - oikeusturva ja oikeus hyvään hallintoon (21 ): taiteilija on varsin usein hallinnon asiakas. Taitelijalla on oikeus saada hallinnossa asioidessaan hyvää hallintoa; esimerkiksi neuvontaa, viranomaisen on selvitettävä asioita oma-aloitteisesti, päätökset on perusteltava jne. Tämän soveltuvuutta esimerkiksi apurahahallintoon kannattaisi miettiä. Julkisen vallan tekemä apurahapäätös on kuitenkin hallinnossa tehtävä ratkaisu. Hallintolain 45 :n 2 momentissa tosin säädetään, ettei päätöstä tarvitse perustella, jos se tarkoittaa hakijan ominaisuuden arviointiin perustuvan edun myöntämistä. - perusoikeuksien keskinäinen punninta ja rajoittaminen - perusoikeuksia voidaan rajoittaa tietyissä tilanteissa: rajoitusten tulee olla välttämättömiä ja täsmällisiä

5 - yhdet perusoikeudet myös rajoittavat toisia; esimerkiksi yksityisyyden suoja rajoittaa sananvapautta: tällöin eri perusoikeuksia täytyy punnita keskenään 9. Toteutuvatko taiteilijain perusoikeudet - yleiset siten kuin ne muillakin toteutuvat: äänestämään pääsee, jutun saa tuomioistuimessa vireille, poliisi voi puuttua vapauteen vain lain nojalla jne. - taiteilijaa voi olla kuitenkin yhteiskunnallisena toimijana vaikea tyypitellä; taitelijat eivät tietenkään ole mikään yhtenäinen ryhmä - erityisissä taiteilijan erikoinen asema ei työntekijänä, muttei yrittäjänäkään voi aiheuttaa ongelmia, - jos taiteilija on olosuhteiltaan ja asemaltaan omintakeinen, mihin häntä pitäisi verrata, kun esimerkiksi sosiaali- ja eläke-etuuksien järjestämisestä on kyse - taiteen vapaus siten kuin se on esimerkiksi sananvapautena on turvattu, on myös klassinen rajankäyntiongelma - taiteilijan kaupallista potentiaalia moni hyödyntäisi: saako taiteilija vapaasti kuitenkin päättää ja mihin häntä halutaan ohjata - toisaalta tämä voi edesauttaa taitelijan yhteiskunnallisen merkityksen ymmärtämistä edes kapeasti - suurista taloudellisista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä sovitaan usein työmarkkinapolitiikassa: taiteilijat eivät tässä varmaankaan ole keskiössä; tämä pätee yhä enemmän yhä useampiin ryhmiin, jotka eivät työskentele tyypillisissä töissä -etuja täytyy valvoa ja siinä mielessä hienoa, että näin moni on saapunut paikalle - perusoikeudet ovat yksi oman aseman rakennuspuista ja perusoikeuksien turvaaminen tarjoaa yhden keinon oman aseman edistämiseksi, mutta sellaisenaan rajallisen 10. Mitä, jos perusoikeudet eivät tunnu toteutuvan - tiedustele ja ota selvää: asialliseen kysymykseen kuuluu saada hallinnosta asiallinen vastaus - kantele, jos sinua ei kohdella oikein tai menettelyt eivät ole asiallisia tai ne viipyvät kohtuuttomasti - jos haet jotain etuutta tai oikeutta, pyydä päätös - käytä muutoksenhakua eli valita, jos olet tyytymätön päätökseen - järjestäydy ja vaikuta poliitikkoihin ja virkamiehiin - käy kansalaiskeskustelua, kehitä perusoikeuksiin kiinnittyviä argumentteja ja vetoa niihin