Eurooppalainen ilmiö. 1. Islamilainen maailma. a. Islamin keskeiset opit luvun selitykset

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Eurooppalainen ilmiö. 1. Islamilainen maailma. a. Islamin keskeiset opit. 1900-luvun selitykset 19.4.2011"

Annika Saarinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Eurooppalainen ilmiö Miksi tieteen vallankumous Euroopassa eikä Kiinassa tai islamilaisessa maailmassa? Voidaanko puhua ei-länsimaisesta tieteestä? Kontrafaktuaalinen historia? Eksternalistiset selitykset Toby E. Huff, The rise of early modern science: Islam, China and the West (Cambridge, 1993, 2003) Intellectual curiosity and the Scientific Revolution (Cambridge, 2011) 1. Islamilainen maailma 700-luvulta lähtien käännetään kreikkalaisia tekstejä Eurooppalaiset alkoivat kääntää arabiasta luvuilla Arabian kieli ja islamilainen uskonto luvuilla korketasoinen tiede : astronomia, alkemia, matematiikka Miksi? 1. säilyi yhteys kreikkalaiseen maailmaan 2. Kiinassa ei omaksuttu kreikkalaista filosofiaa Miksi ei synnyttänyt tieteen vallankumousta? 1700-luvulla: tyrannia ja korruptio 1800-luvulla: rotuteoriat, uskonto, talous 1900-luvulla: uskonto 1900-luvun selitykset 1. islamilaisen uskon keskeiset piirteet 2. muslimisivilisaatio ei yhdistänyt uskontoa ja tiedettä 3. barbaari-invaasioiden vaikutus 1200-luvulta lähtien Kyseessä siis islamilaisen tieteen rappio. a. Islamin keskeiset opit Tiede ja filosofia ei keskeisiä Maallinen elämän ei tärkeää Jyrkkä jako: 1. ilmestys ja profeetallinen traditio: elämän merkitys 2. maailmaa koskeva tieto Erotettiin: arabialainen tiede ja antiikin tiede 1

Islamilainen maailma 700-luvulta lähtien käännetään kreikkalaisia tekstejä Eurooppalaiset alkoivat kääntää arabiasta 1100-1200-luvuilla Arabian kieli ja islamilainen uskonto 700-1300-luvuilla

2 Ei syntynyt ajatusta, että maailmaa koskeva tutkimus tärkeää sinänsä Tärkeää vain, jos palveli islamia Filosofia aina uskonnon kilpailija: ei islamilaista Tuomas Akvinolaista Ongelmia: 1. eikö koskenut kaikkia muitakin sivilisaatioita 2. yleisyys: uskonto vs. tiede b. Ei uskonnon ja tieteen liittoa Kreikkalainen filosofia piti yhdistää uskontoon, jotta tiede kehittyisi Ei tapahtunut islamilaisessa maailmassa Jumalan ihmeet c. barbaari-invaasiot Myös tässä mukana ajatus uskonnon keskeisestä asemasta filosofia leimattiin vääräuskoiseksi Barbaari-invaasiot tukahduttivat avoimuuden barbaari-invaasiot: Kaupan rappio kaupunkikulttuurin rappio Sisäänpäin kääntynyt kulttuuri Uusi tullkinta Moderni tiede: luonnon maailma rationaalinen Ihminen rationaalinen Teologia, filosofia, laki Islamilaisessa maailmassa: luonnonfilosofia ulkolainen tiede Islamilainen tiede: koraani, profeetan tradition tutkimus, islamilainen laki, teologia, runous, arabian kieli Madrash: lahjoittajien säätelemiä Islamilainen tiede: islamilainen laki 2

Ei uskonnon ja tieteen liittoa Kreikkalainen filosofia piti yhdistää uskontoon, jotta tiede kehittyisi Ei tapahtunut islamilaisessa maailmassa Jumalan ihmeet c.

3 Henkilökohtainen järjestelmä Ei varsinaisia tutkintoja Legaaliset lausunnot Partikularistinen järjestelmä Ei käsitystä korporaatioista Perhe ja suku keskeisiä Ei juridisen henkilön käsitettä Ei legaalisesti autonomisia yhteisöjä Islamilainen laki: Kehittymätön Ei uusia periaatteita Ei juridisen henkilön käsitettä Ei yhtenäistä tuomioistuinsysteemiä Ei yhtenäistä koodistoa Eurooppa 110-luvun renessanssi 1. rationaalisuus Omantunnon käsite 2. roomalainen oikeus Legaaliset korporaatiot juridinen henkilö Investituurariita ( ) Kanoninen oikeus Corpus iuris civilis löydettiin Kehittyi: 1. Uusi legaalinen materiaali 2. analyysimetodit 3. instiuutiot -- yliopisto Laki rationaalinen: lakitiede Korporaation käsite Vapaan tutkimuksen neutraali alue 3. yliopistot Legaalisesti autonomisia Monet pitkälti maallisia Todistukset Aristoteleen filosofia (Robert K. Mertonia lainaten) 1. universalismi 2. yhteisöllisyys 3. puolueettomuus 4. organisoitu skeptisismi 3

renessanssi 1. rationaalisuus Omantunnon käsite 2.

4 Kiina 1. universalismi: universaalin oikeusjärjestelmän pohjalta 2. yhteisöllisyys: korporaatiot puolueettomuus ja skeptisismi: Aristoteleen valta-asema Perinteisesti: 1. demokratian puute 2. konfutselaisuuden ja taolaisuuden kilpailu 3. ei kauppiasluokkaa 4. luonnon lain käsite vieras Sung dynastia ( ) Ming dynastia ( ) Hallinto: Keskittynyt Byrokratia Opetus: virkatutkinto Ei itsenäistä kaupunkihallintoa Laki: Sidottu keisariin Ei autonomiaa tukeva Äärettömän partikularistinen Ei juristikoulutusta Ei korporaation ja juridisen henkilön käsitettä Koulutusjärjestelmä: Konfutselaisuus Luonnontieteellä ei mitään asemaa Korkein oppilaitos ei autonominen korporaatio Ei tutkintoja virkamiestutkinto Ei kehittynyt minkäänlaista autonomiaa Ei oikeusvaltiota Ei valtion ja uskonnon erottelua 4

luonnon lain käsite vieras Sung dynastia (960-1279) Ming dynastia (1368-1644) Hallinto: Keskittynyt Byrokratia Opetus: virkatutkinto Ei itsenäistä kaupunkihallintoa Laki: Sidottu keisariin Ei

5 Kritiikkiä Huff: tieteen vallankumous Euroopassa, koska siellä yhdessä: kreikkalainen filosofia Roomalainen oikeus Kristillinen teologia 1600-luvun yliopistot eivät vapaan tutkimuksen neutraali alue Patronaatti-järjestelmä (ei ainoastaan Euroopassa) Ajatus ko. alueesta uudella ajalla anakronistinen Kehäpäätelmä pohja modernille valtiolle VS. Vallan desentralisointi Moderni valtio: keskittynyt, byrokratia (Fredrik II ( ) Vallan jumalallisuus, vrt. Euroopan absolutismi Aikataulu Keskiajan merkitys? 5

ko. alueesta uudella ajalla anakronistinen Kehäpäätelmä 1000-1200 pohja modernille valtiolle VS.

Samankaltaiset tiedostot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta