Hyvä hallintotapasuositus taloyhtiöille. Kiinteistöliiton Isännöintipalkkiot 2010 tutkimus

Transkriptio

1 Hyvä hallintotapasuositus taloyhtiöille Kiinteistöliitto ja AKHA julkaisivat Hyvä hallintotapasuosituksen, joka täydentää taloyhtiöiden lakisääteisiä menettelyjä ja toimintatapoja, selkiyttää toimijoiden rooleja ja lisää hallinnon ennakoitavuutta ja avoimuutta. Tämä on tärkeää uuden asunto-osakeyhtiölain nostatettua kiivastakin keskustelua taloyhtiöiden ja isännöinnin toiminnasta. Kiinteistöliiton Isännöintipalkkiot 2010 tutkimus Kiinteistöliiton isännöintipalkkiot kyselytutkimukseen vastasi ennätyksellinen joukko taloyhtiöiden hallituksen puheenjohtajia (1303) ja ammatti-isännöitsijöitä (732). Suositus: Edustautuminen jäsenyhdistyksien kokouksissa Suosituksen tavoitteena on edistää liiton jäsenyhdistyksissä hyvää järjestötapaa, ja opastaa jäsenyhdistyksiä ja niiden jäseniä menettelemään oikein edustautuessaan kiinteistöyhdistyksien ja muiden yhteisöjen kokouksissa.

2 Sisältö Uutisia Kiinteistöliitosta... 4 Vuoden taloyhtiöteko -kilpailu käynnissä... 4 Hyvä hallintotapasuositus taloyhtiöille... 4 Suositus: Edustautuminen jäsenyhdistyksien kokouksissa... 4 Ajankohtaista... 5 Lumi ja jää kiinteistönomistajan vastuulla... 5 Tärkeimmät kiinteistöpalvelut jätehuolto ja talotekniikan toimivuus... 5 Rehellisten yrittäjien tiedot Tilaajavastuu.fi-palveluun... 5 Järvenpään Mestariasunnot on Vuoden rakennuttaja... 6 Veikko Simuaniemi vuoden 2010 asuntovaikuttajaksi... 6 Asuntomarkkinoiden innovaatiopalkinto VTT:lle... 6 Energia-avustukset ovat nyt haettavissa... 6 Rakennusten energiamääräysluonnosten vaikutukset rakentamiseen arvioitu... 7 Kiinteistöliiton Isännöintipalkkiot 2010 tutkimus... 7 FISE miettii pätevyyksien niputtamista... 9 Välittäjät haluavat tehdä LKV-kokeesta pakollisen... 9 Virpi Hienonen on Kiinkon Vuoden Luennoitsija... 9 Kiinteistövakuutuksen ehtomuutoksia vuodelle Vaikuttaminen...11 RT: Liiketoimintakiellossa olevista henkilöistä saatava helpommin tietoja Kiinteistöliiton kannanotto jätelakiesitykseen Lakiasiat...12 Asumisoikeusjärjestelmää koskeva lakimuutos vahvistettu Asukkaiden asemaa turvaavien säännösten kattavuus ja aukottomuus selvitetään Tutkimus ja kehitys...12 Suomen ensimmäinen nollaenergiakerrostalo on muuttovalmis ROTI 2011: Rakennetun omaisuuden kunto heikkenee Markkina ja suhdanteet...13 Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi reippaasti marraskuussa Asuntojen hinnat jatkoivat nousuaan loppuvuonna Vuokrat nousivat 1,9 prosenttia vuodessa Energian kokonaiskulutus nousi reippaasti Vuoden 2010 ARA-tuotanto noin asuntoa Sähkön osuus kotitalouksien menoista 2-2,5 prosenttia Talonrakentamisen Tarjoushintaindeksi Julkaisut ja tapahtumat...15 Kiinteistömessut

3 Kiinteistösihteeripäivät Uudet oppaat kestävään asumiseen vuokratalojen asukkaille ja maahanmuuttajille Kiinteistö-, rakennus- ja toimitilajohdon sihteereiden ja assistenttien ajankohtaisseminaari 15 3

4 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Vuoden taloyhtiöteko -kilpailu käynnissä Vuoden taloyhtiöteko kilpailu on käynnistynyt. Kilpailussa etsitään taloyhtiötä kehittävää tekoa, joka hyödyttää mahdollisimman monia taloyhtiön asukkaita ja parantaa yhteishenkeä ja asumisviihtyvyyttä. Kilpailun teemana on tänä vuonna taloyhtiön hallinto. Oletko ollut mukana kehittämässä hyvän hallintotavan mukaista toimintaa, joka on tuonut merkittäviä muutoksia ja parannuksia mukanaan? Tuo toimintamallisi näkyville ja osallistu kilpailuun. Vuoden Taloyhtiöteko myönnetään henkilölle, taloyhtiölle, järjestölle tai yritykselle, joka on toiminnallaan parantanut ja kehittänyt taloyhtiön hallintoa vuoden 2010 aikana. Palkinnot jaetaan Taloyhtiö tapahtumassa 3.5. Finlandiatalossa. Teko voi olla pieni tai suuri. Tärkeintä on taloyhtiön hallinnon toimivuuden parantaminen. Parhaan idean ja oivalluksen toteuttaja palkitaan euron arvoisella rahapalkinnolla, joka voidaan myös jakaa usealle palkittavalle. Tämän lisäksi voidaan jakaa kunniamainintoja. Ohjeet Vuoden taloyhtiöteko 2011 kilpailun osallistumiseen: Kuvaa taloyhtiön hallinnon parantamiseksi tai kehittämiseksi tehtyä tekoa tai idea, joka on toteutettu vuoden 2010 aikana. Teko tai idea voi olla toteutettu omassa tai jossain muussa taloyhtiössä. Tiivistä idean sisältö kilpailulomakkeelle. Voit lisätä myös liitteitä. Osallistu mennessä. Osallistu ja lähetä vapaamuotoinen kilpailuehdotuksesi mennessä toimitusjohtaja Keijo Kaivannolle sähköpostitse osoitteeseen tai postitse osoitteeseen Kiinteistöalan Koulutuskeskus, Malmin asematie 6, Helsinki. Lisätietoja kilpailusta on osoitteessa / Hyvä hallintotapasuositus taloyhtiöille Avoimuus, ennakoitavuus ja yhdenvertaisuus peruskivinä Kiinteistöliitto ja AKHA julkaisevat tänään Hyvä hallintotapasuosituksen, joka täydentää taloyhtiöiden lakisääteisiä menettelyjä ja toimintatapoja, selkiyttää toimijoiden rooleja ja lisää hallinnon ennakoitavuutta ja avoimuutta. Tämä on tärkeää uuden asunto-osakeyhtiölain nostatettua kiivastakin keskustelua taloyhtiöiden ja isännöinnin toiminnasta. Asunto-osakeyhtiöiden toiminta poikkeaa oleellisesti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tavoitteista, eivätkä yritysten käyttämät Corporate Governance -mallit sovellu sellaisinaan taloyhtiöille. Taloyhtiöissä tarvitaan myös eettisiä ohjeita ja periaatteita, jotka täydentävät lakeja ja ohjaavat laissa asetettua vähimmäistasoa parempaan toimintaan. Taloyhtiöissä hyvän hallintotavan noudattaminen on erityisen tärkeää, koska hallitus ja osakkeenomistajat ovat ns. maallikoita. Oma asunto on useimmille elämän suurin sijoitus, jonka arvon säilymisestä vastaavat hallitus ja isännöitsijä. Hyvä hallintotapa takaa osakkaiden oikeuksien toteutumisen ja toimijoiden roolien selkeän määrittelyn. Osaava hallitus ajaa kaikkien osakkaiden yhteistä etua. Kiinteistöliitto ja AKHA ovat valmistelleet erityisesti taloyhtiöille soveltuvan Hyvä hallintotapasuosituksen. Hyvään hallintotapaan kuuluu asunto-osakkeenomistajien tasapuolinen kohtelu, heidän oikeuksiensa suojeleminen ja rohkaiseminen hallinnossa toimimiseen. Suositus ohjaa myös taloudellisten tietojen oikea-aikaiseen ja tarkkaan raportointiin. Lisäksi Hyvä hallintotapa pureutuu johdon ohjaus- ja valvontatehtäviin. Hyvä hallintotapasuositus täydentää lakisääteisiä menettelyjä ja toimintatapoja sekä lisää taloyhtiön hallinnon ennakoitavuutta ja avoimuutta. Hyvä hallintotapa käsitellään taloyhtiön yhtiökokouksessa, jotta osakkeenomistajat voivat vaikuttaa siihen ja sitoutua sen sisältöön. Kiinteistöliiton ja AKHAn julkaisemassa suosituksessa on omat kohtansa koskien taloyhtiön yhtiökokousta, hallitusta, isännöitsijää, riskienhallintaa, tilin- ja toiminnantarkastusta, strategiaa sekä osakkeenomistajien oikeuksien käyttöä. Suositus: Edustautuminen jäsenyhdistyksien kokouksissa Suosituksen tavoitteena on edistää liiton jäsenyhdistyksissä hyvää järjestötapaa, ja opastaa jäsenyhdistyksiä ja niiden jäseniä menettelemään oikein edustautuessaan kiinteistöyhdistyksien ja muiden yhteisöjen kokouksissa. Suomen Kiinteistöliitto ry:n hallituksen työvaliokunnan jäsenyhdistyksilleen antama suositus sekä professori Heikki Halilan lausunto

5 AJANKOHTAISTA Lumi ja jää kiinteistönomistajan vastuulla Lunta on poikkeuksellisen paljon talojen katoilla, mistä se valuu suojasäällä helposti alas aiheuttaen vaaratilanteita, jotka voivat olla hengenvaarallisia. Kattojen tilannetta on tarkkailtava päivittäin, ja lumi ja jää on pudotettava katolta riittävän ajoissa. Erityisesti kattojen lumitilannetta on tarkkailtava niissä kiinteistöissä, joissa ei vielä tänä talvena ole pudotettu lumia, mutta kaikissa kiinteistöissä on syytä järjestää päivittäinen tarkkailu. Ellei lunta voida poistaa välittömästi vaaratilanteen havaitsemisen jälkeen, on onnettomuusalttiit paikat eristettävä puomein ja niistä on varoitettava selvästi. Kiinteistönomistaja vastaa siitä, ettei katolta putoava lumi tai jää aiheuta vaaratilanteita ihmisille tai omaisuudelle. Yhtiömuotoisissa kiinteistöissä vastuu tästä on käytännössä hallituksen jäsenillä ja isännöitsijällä tai toimitusjohtajalla. Tehtävät voi siirtää - vastuuta ei Kiinteistönomistaja voi tehdä kiinteistöpalveluyrityksen kanssa sopimuksen kattojen lumitilanteen valvonnasta ja lumien pudottamisesta heti vaaratilanteen havaitsemisen jälkeen. Kiinteistönomistajan edustajien vastuulla on kuitenkin valvoa, että sopimuksenmukaiset tehtävät on asianmukaisesti hoidettu. Mahdollisessa vahinkotapauksessa ensisijainen korvausvastuu säilyy sopimuksesta huolimatta kiinteistönomistajalla. Jos siis kiinteistön vastuualueella liikkuva henkilö loukkaa itsensä, joutuu kiinteistönomistaja korvaamaan syntyneen vahingon, kuten lääkäri- tai sairaanhoitokustannukset ja mahdollisesti aineelliset vahingot. Kiinteistönomistaja puolestaan voi vaatia sopijakumppaniltaan korvausta jälkikäteen, jos kiinteistöpalveluyritys ei ole noudattanut sopimusta lumitilanteen valvonnasta ja vaaratilanteiden hoitamisesta. Tämän vuoksi on tärkeää, että sopimukset laaditaan riittävän kattaviksi ja niissä määritellään tarkasti myös kattojen lumi- ja jäätilanteen valvontaan liittyvät tehtävät, kun ne halutaan siirtää palveluntarjoajalle. Huolellinen toiminta tärkeää vastuiden kannalta Vaikka kiinteistönomistajan vastuu kiinteistön turvallisuudesta on melko ankara, hallituksen jäsenet tai isännöitsijä eivät automaattisesti joudu henkilökohtaiseen vastuuseen tapahtuneista vahingoista. Jos kiinteistöä hoidetaan hyvin, hallituksen jäsenet, isännöitsijä tai toimitusjohtaja eivät voi joutua henkilökohtaiseen tai rikosoikeudelliseen vastuuseen vahingosta. - Henkilökohtainen vastuu edellyttää aina tehtävien laiminlyöntiä ja esimerkiksi rikosoikeudelliseen vastuuseen joutuminen on harvinaista. Tärkeimmät kiinteistöpalvelut jätehuolto ja talotekniikan toimivuus Tärkeimmäksi kiinteistöpalveluksi kyselyssä koettiin toimiva jätehuolto, jota 65 prosenttia kaikista vastaajista piti erittäin tärkeänä. Lähes yhtä tärkeiksi suomalaiset arvostivat talotekniikan, kuten hissien, valaistuksen ja lämmityksen, toimivuuden. Vastaajista 64 prosenttia kertoo pitävänsä näitä erittäin tärkeänä. Yli kolmannes (36 %) kerrostalossa asuvista piti kaikkia tutkittuja yli kahtakymmentä kiinteistöpalvelujen osa-aluetta erittäin tärkeinä. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä marraskuussa Kyselyyn vastasi henkilöä, jotka edustavat suomalaisia sukupuolen, iän ja asuinpaikan suhteen. Aineiston keruusta vastasi TNS Gallup ja sen analyysista Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy. Rehellisten yrittäjien tiedot Tilaajavastuu.fi-palveluun Tilaajavastuulain mukaan rakennustöiden tilaajan tulee varmistua esimerkiksi siitä, että työt tekevä yritys on maksanut veronsa ja eläkemaksunsa. Kiinteistöliitto suosittelee, että kaikki velvoitteensa asianmukaisesti hoitaneet rakennusalan yritykset antaisivat tietonsa Tilaajavastuu.fi-palveluun, mistä töiden tilaajan on helppo käydä selvittämässä yrityksen tiedot. Palvelun tarkoituksena on tehostaa taloudellisen rikollisuuden torjuntaa ja tehdä tietojen ylläpitäminen ja tarkistaminen mahdollisimman helpoksi kaikille rehellisille toimijoille. Palveluun kuuluminen maksaa 60 euroa vuodessa ja uudet yrityksen voivat liittyä mukaan lähettä- 5

6 mällä kirjallisen valtakirjan Tilaajavastuu Oy:lle. Ks. tilaajavastuu.fi Järvenpään Mestariasunnot on Vuoden rakennuttaja Järvenpään Mestariasunnot Oy on valittu Vuoden rakennuttajaksi. Valintaraati arvosti erityisesti yrityksen innovatiivisuutta ja halua kehittää uutta sekä tiedon jakamista avoimesti. Järvenpään Mestariasunnot on osoittanut, että suhteellisen pienikin toimija voi olla aloitteellinen ja etsiä uusia, ekologisia toimintatapoja. Palkinnon vastaanottivat Hämeenlinnassa järjestetyillä Rakennuttajapäivillä Mestariasuntojen toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi ja Järvenpään kaupungin edustaja Kirsti Ruislehto. Veikko Simuaniemi vuoden 2010 asuntovaikuttajaksi Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi on valittu vuoden 2010 asuntovaikuttajaksi. Valinta perustui Nordean, Rakennuslehden ja Suomen Asuntotietokeskuksen järjestämään internet-äänestykseen, jossa annettiin lähes ääntä. Simunaniemi sai noin 35 prosenttia annetuista äänistä. Asuntomarkkinoiden innovaatiopalkinto VTT:lle Tekes ja Suomen Asuntotietokeskus ovat jakaneet innovaatiopalkinnon asuntomarkkinoihin vaikuttavan tutkimus- ja kehitystoiminnan toteuttajalle. Palkinto myönnettiin VTT:lle, joka on kehittänyt tutkimustyöhön perustuvia käytännön ratkaisuja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. VTT:n pitkäaikainen rakennusten energiateknologian tutkimus- ja kehitystyö alkoi jo vuoden 1980 lopussa silloisen Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoituksen turvin. Tutkimustyö kohdistuu niin pien- ja kerrostalojen kuin yhdyskuntatason energiatehokkuusratkaisuihin. Kehitystyötä on tehty yhteistyössä useiden kotimaisten yritysten kanssa. Esimerkkejä käytännön kohteista, kuten matalaenergia-, passiivi- ja nollaenergiataloista löytyy runsaasti eri puolilta Suomea. VTT on tarjonnut rakennusprojekteihin muun muassa kokonaisratkaisuja, simulointia, seurantamittauksia, ratkaisujen elinkaaritarkasteluja sekä erilaisia työkaluja päätöksentekoon. Pietarsaareen rakennettiin jo vuonna 1993 auringon energiaa hyödyntävä ja sähköverkkoon syöttävä pientalo, joka on yhä Suomen käytössä olevista rakennuksista energiatehokkain. Asuntomarkkinoiden innovaatiopalkinto luovutettiin Asuntomarkkinat tilaisuudessa Helsingissä ensimmäistä kertaa. Sen ottivat VTT:ltä vastaan tutkimusprofessori Miimu Airaksinen, asiakaspäällikkö Jyri Nieminen ja teknologiapäällikkö Markku J. Virtanen. Energia-avustukset ovat nyt haettavissa Avustukset uusiutuvaa energiaa käyttöön otettaessa ovat nyt taloyhtiöiden haettavissa. Avustusta voivat saada: - yksityistaloudet omistamiensa pientalojen (asuinrakennuksessa enintään 2 asuinhuoneistoa) ja - asuinrakennuksia omistavat yhteisöt myös kerros- ja rivitalojen sekä muiden useampiasuntoisten asuinrakennusten tiettyihin lämmitystapasaneerauksiin. Asuinrakennuksen tulee olla ympärivuotisessa asuinkäytössä. Avustuksen suuruus on enintään 20 % hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävillä kustannuksilla tarkoitetaan laite- ja materiaalikustannuksia. Jos avustusta myönnetään hakijaruokakunnalle enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen ämmitystapamuutoksiin, yväksyttäviin kustannuksiin eivät kuulu työkustannukset. Tällöin työkustannuksista voi saada kotitalousvähennyksen verotuksessa. Muille avustuksensaajille avustus myönnetään kokonaiskustannuksista, jotka sisältävät myös työn osuuden. Tukeen ei liity tulo- ja varallisuusarvostelua. Avustuksella tuetaan sähkö- ja öljylämmityksen korvaamista pääasiallisesti uusiutuvaa energiaa hyödyntävällä päälämmitysjärjestelmällä, joita voivat olla: - maalämpöpumppujärjestelmä, joka hyödyntää maaperästä, kallioperästä tai pintavesistöstä saatavaa lämpöä - ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä - pelletti- tai muu puulämmitysjärjestelmä - uusiutuvaa energiaa hyödyntävä yhdistelmälämmitysjärjestelmä. 6

7 Pelletti- tai muuta puulämmitysjärjestelmää rakennettaessa tukea voi saada myös polttoainevaraston rakentamiseen. Sähkölämmitteisiä taloja saneerattaessa tukea voi saada tarvittavan vesikiertoisen patteriverkoston osuuteen, jos tällaista ei asuinrakennuksessa ole entuudestaan. Em. lämpöpumppujen sekä pelletti- ja puulämmitysjärjestelmän kustannusten lisäksi voidaan yhdistelmälämmitysjärjestelmissä tukea aurinkolämmön ja -sähkön tuotantolaitteiden käyttöönottoon liittyviä kustannuksia. Tämän lisäksi voidaan hyödyntää muuta vapaavalintaista polttoainetta, jos se on tarpeen. Nämä kustannukset eivät kuulu avustuksen piiriin. Lämmitysenergian tarpeesta yli puolet on kuitenkin tuotettava uusiutuvalla energialla. Avustus haetaan omalta kunnalta ARAn lomakkeella ARA 37a/11. Hakuaika päättyy Avustuksen myöntää kunta. Jos kohteen omistaa suoraan kunta tai kuntayhtymä, avustuksen myöntää ARA. Päätös avustuksen myöntämisestä on lähtökohtaisesti saatava ennen töiden aloittamista. Lisätietoja saa kunnan korjaus- ja energiaavustuksia käsittelevältä viranomaiselta. Katso myös Muut energia-avustukset (ei koske uusiutuvan energian käyttöönottoa) Avustusta voidaan myöntää vain VNA 18 :ssä mainituille toimenpiteille. Ne ja niitä koskevat avustusten enimmäismäärät on lueteltu hakulomakkeella ARA 36b/11. Avustuksen voi saada ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan asuinrakennuksen omistaja, jos asuinrakennuksessa on vähintään kolme asuntoa. Yhteisöille (esim. asuntoosakeyhtiölle) avustus voidaan myöntää myös kohteisiin, joissa asuntojen määrä jää alle kolmen. Sama hakija voi hakea eri lomakkeella ( ARA 37a/11 ) avustusta myös uusiutuvan energian käyttöönottoon (ks. edellä kohta "Avustukset uusiutuvaa energiaa käyttöön otettaessa"). Avustuksen myöntää kunta. Kunnalle tai kuntayhtymälle avustuksen myöntää ARA. Hakuaika päättyy Päätös avustuksen myöntämisestä on lähtökohtaisesti saatava ennen töiden aloittamista. Lisätietoja saa kunnan korjaus- ja energiaavustuksia käsittelevältä viranomaiselta. Katso myös Rakennusten energiamääräysluonnosten vaikutukset rakentamiseen arvioitu Vuonna 2012 voimaan tulevissa määräyksissä rakennuksille asetetaan vaatimuksia rakennuksen kokonaisenergiatehokkuudelle eli E-lukuvaatimus. E-luvun laskennassa otetaan huomioon myös se, mitä energiamuotoja talossa käytetään energialähteinä. Lisäksi on tarkoitus säätää, että rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysenergiasta vähintään 25 % on uusiutuvaa energiaa, pois lukien kaukolämmitetyt rakennukset. Käytännössä nyt ehdotetut vaatimukset edellyttäisivät sähkö- tai öljylämmitteisten pientalojen vaipan rakenteilta passiivitalon tasoa. Varaavan tulisijan lisäksi taloon tarvittaisiin uusiutuvaa energiaa kuten aurinkolämpöä tuottava laitteisto. Uusien määräysten aiheuttamat suorat lisäkustannukset tämän tyyppisten pientalojen rakentamiselle olisivat noin 4-8 prosenttia. Tällöin myös energiansäästö on näissä suurin verrattuna nykykäytäntöihin. Kauko- tai maalämpötaloissa kustannusvaikutukset jäisivät vähäisiksi. Talotekniikka ja suunnittelu ratkaisevat Energiatehokkuuden ja sisäilmaston vaatimukset pystytään täyttämään kustannustehokkaasti jo tämän päivän laiteratkaisuilla. Yksi haaste suunnitteluyhteistyölle on löytää ratkaisut, joiden avulla voidaan hallita kesäajan sisälämpötilaa, jolle nyt on ehdotettu selkeät vaatimukset. Uusien vaatimusten vaikutuksia arvioineessa hankkeessa saatuja tietoja on tarkoitus käyttää hyväksi määräysten viimeistelyssä ja siinä esitettyjen lukuarvojen hienosäädössä. Hankkeen rahoittivat ympäristöministeriö, Sitra, Energiateollisuus, Öljyalan Keskusliitto, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL, LVI-talotekniikkateollisuus ja Rakennusteollisuus RT. Hanketta hallinnoi RT. Arviointilaskelmat toteuttivat Tampereen Teknillinen Yliopisto, Kiinteistöliitto, Optiplan ja Pöyry. Kiinteistöliiton Isännöintipalkkiot 2010 tutkimus Isännöintipalkkiot perustuvat yleensä huoneistojen lukumäärän Yleisin isännöinnin kiinteän palkkion veloitusperuste on huoneistojen lukumäärä, joissain tapauksissa työnmäärä. Isännöintipalkkiot määräytyvät harvoin tilavuuden mukaan. Kiinteistöliiton isännöintipalkkiot kyselytutkimukseen vastasi 7

8 ennätyksellinen joukko taloyhtiöiden hallituksen puheenjohtajia (1303) ja ammatti-isännöitsijöitä (732). Keskimääräinen kiinteä isännöintipalkkio on 20 asuinhuoneiston talossa (1 400 htm2) noin 420 euroa ja 100 asuinhuoneiston taloyhtiössä (6 000 htm2) noin 1360 euroa kuukaudessa. Asuinhuoneistoa kohti laskettuna palkkio on 20 huoneiston yhtiössä 21 euroa huoneistolta kuukaudessa ja 100 huoneiston yhtiössä 14 euroa huoneistolta kuukaudessa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Kiinteän kuukausipalkkion lisäksi isännöintiyritykset veloittavat runsaasti erilliskorvauksia esimerkiksi yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, remonttien valvonnasta sekä kokouspalkkioita, kilometrikorvauksia ja kopiointimaksuja. Kiinteän isännöintipalkkion suuruus vaihtelee huomattavasti kohteen koon mukaan ja keskipalkkio alenee kiinteistön koon kasvaessa. Pienemmissä taloyhtiöissä se on 40 prosenttia isoja yhtiöitä korkeampi. - Kyselystä ilmeni yllättäen, että kolmasosa taloyhtiöistä ei ole päivittänyt nykyistä isännöintisopimustaan koskaan, ihmettelee Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Kiinteistöliitto muistuttaakin, että taloyhtiön hallituksen tehtävänä on hyväksyä isännöintisopimus ja siihen sisältyvistä tehtävistä maksettava kiinteä palkkio ja erillisveloitettavat palkkiot. Hallituksen on hyväksyttävä myös näiden mahdolliset tarkistukset ja muutokset. Päätös hinnantarkastuksesta tehdään isännöitsijöiden ja hallituksen puheenjohtajien mukaan 55-prosenttisesti isännöintiyrityksen esityksestä. Yleiseen kustannustason nousuun tai indeksiin hinnantarkastuksista on sidottu 40 prosenttia. Erillisveloitusten suuruus vaihtelee eri isännöintiyrityksillä huomattavasti. Hallinnollisista tehtävistä isännöitsijät veloittavat taloyhtiön hallitusten puheenjohtajien mukaan kalleimmillaan yli 100 euroa, keskiarvon ollessa 66 euroa tunnilta. Teknisen isännöinnin tuntihinta on noin viisi euroa kalliimpi. Sitä vastoin kyselyyn vastanneiden ammatti-isännöitsijöiden mukaan erillisveloitettava tuntityö on 10 euroa taloyhtiön hallitusten puheenjohtajien näkemystä alhaisempi. Remontit valvotaan tuntitaksan mukaan Kysymys taloyhtiöiden laajojen korjaushankkeiden projektinhallinnan veloitusperusteista jakaa isännöitsijöiden ja hallitusten puheenjohtajien vastaukset mielenkiintoisesti. Puheenjohtajista 20 ja isännöitsijöistä 50 prosenttia vastaa, että palkkio projektinhallinnasta määräytyy käytetyn työajan ja tuntiveloituksen perusteella. Kyseenalaisinta veloitusperustetta eli palkkion määräytymistä prosenttiosuutena hankkeen urakkasummasta käyttää keskimäärin 22 prosenttia isännöintiyrityksistä. Veloitettavat prosenttiosuudet vaihtelevat yhden ja neljän prosentin välillä. Osakkaan maksamien huoneistoremonttien selvitys- ja valvontapalkkioiden hinnoittelu on varsin kirjavaa. Jotkut isännöitsijät sisällyttävät remontti-ilmoituksen käsittelyn kiinteään palkkioon, osa perii sen taloyhtiöltä ja osa asukkaalta. Huomattavaa on, että isännöintiyritykset perivät hallituksen puheenjohtajien mukaan ilmoituksesta osakkaalta keskimäärin 50 prosenttia ja isännöitsijöiden mukaan 23 prosenttia enemmän kuin taloyhtiöltä. Remonttien valvontakäynnistä isännöitsijä laskuttaa yleisimmin tuntiveloituksensa mukaisesti. Taloyhtiöt maksavat kiinteän kuukausihinnan lisäksi isännöitsijöille runsaasti muun muassa kilometrikorvauksia - hallitusten puheenjohtajien ja isännöitsijöiden mukaan noin 60 senttiä kilometriltä. Isännöitsijän erillisveloituksista erityisesti kopiointipalvelujen hinnat ovat korkeita, vaikka huomioon otetaan siihen käytetty työaika. Mustavalkoisen valokopion keskihinta on 20 kertaa omakustannushintaa korkeampi eli 40 senttiä kopiolta. Myös värikopioiden hinnat ovat korkeita. Hallitusten puheenjohtajien aineistossa puolet vastauksista on sentin välillä kopiolta ja isännöitsijöiden aineistossa vastaavasti sentin välillä. Tätä korkeampiakin hintoja löytyy. Isännöinnin laatu osaksi sopimuspalkkioita Isännöintipalkkiot kyselystä ilmeni, että isännöitsijöiden mielestä isännöintipalvelujen tarjonnan laatusuhde markkinoilla on heikko. Asteikolla 1-5 tarjonnan laatu sai arvosanan 3,14. Erittäin korkealuokkaisena tarjonnan laatua piti vain viisi prosenttia vastaajista. Isännöinnin ostamisessa taloyhtiöiden pitää kiinnittää aiempaa merkittävästi enemmän huomiota ostettavan palvelun laatu hintasuhteeseen ja laadun säännölliseen arviointiin ja mittaamiseen. Isännöintisopimuksien ja -palkkiomallien osaksi on otettava laadun- ja asiakastyytyväisyyden mittaaminen sekä palkkion sitominen ainakin osittain mittaustuloksiin. Kattava kokonaispalkkio isännöitsijöiden haluama malli Yli 80 prosenttia tutkimukseen vastanneista taloyhtiöiden puheenjohtajista haluaa, että kiinteän sopimushinnan osuus kokonaispalkkiosta on vähintään 75 prosenttia. Palkkion perustumista täysin erillisveloitettaviin korvauksiin kannatti vain kolme prosenttia vastaajista. Valtaosa ammatti-isännöitsijöistäkin (85 prosenttia vastaajista) haluaa, että kiinteän sopimushin- 8

9 nan osuus kokonaispalkkiosta on vähintään 75 prosenttia. Erityisesti isännöitsijöiden vastaus on yllättävä, sillä isännöintialalla on viime vuosina korostettu laajasti siirtymistä erillisveloitettaviin tuotteisiin ja palveluihin. Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto, toimitusjohtaja Harri Hiltunen puh ja viestintäpäällikkö Marjukka Vainio puh ja KTI Kiinteistötieto Oy, johtaja asiantuntija Riitta Lahtinen puh FISE miettii pätevyyksien niputtamista Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyksiä toteavan FISE Oy:n rekisterissä oli vuoden 2010 lopussa noin 6270 pätevyyttä; yhdellä henkilöllä voi olla useampia pätevyyksiä. Eri pätevyyksiä on tällä hetkellä noin sata, uusimpina Kosteusteknisen kuntotutkijan, Kosteusteknisen korjaussuunnittelijan sekä Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyydet. Pätevyydet ovat voimassa aina seitsemän vuotta kerrallaan. FISEn toimitusjohtajan Klaus Söderlundin mukaan pätevyyksiä on paljon, ja FISEssä onkin mietitty joidenkin pätevyyksien niputtamista yhteen sekä muutamien, vain harvojen hankkimien vapaaehtoisten pätevyyksien kohtaloa ylipäätään. Pätevyyksien määrän järkiperäistäminen on osa FISEssä käynnissä olevaa toiminnan kehittämistä, jonka tavoitteena on toiminnan auditointi eurooppalaisen henkilösertifiointistandardin mukaiseksi. Jatkossa on Söderlundin mukaan tavoitteena siirtää FISEn sihteerijärjestöjen organisoimat pätevyyksien arviointilautakunnat FISEn alaisuuteen, ja lautakunnilla olisi pätevyyden arvioinnin lisäksi oikeus pätevyyden hyväksymiseen, joka tällä hetkellä kuuluu FISEn hallitukselle. Uudistuksen myötä FISEn hallituksesta tulisi oikeusturvaelin. Välittäjät haluavat tehdä LKVkokeesta pakollisen Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto (KVKL) vaatii, että LKV-kokeesta tehdään pakollinen kaikille kiinteistönvälitystehtävissä toimiville. KVKL esittää mallia, jossa Aluehallintovirasto (AVI) merkitsisi rekisteriinsä kaikki välitysliikkeen kiinteistönvälittäjät ja rekisteriin merkitsemisen edellytyksenä olisi suoritettu LKV-koe tai aikaisemmin muulla tavoin saatu LKV-pätevyys. Järjestön mielestä esityksen sisältö tulee huomioida myös maan hallituksen seuraavassa ohjelmassa. KVKL korostaa, että asuntokauppa on monessa tapauksessa ihmisen elämän suurin taloudellinen ratkaisu ja kiinteistönvälittäjä on ensiarvoisen tärkeässä asemassa tätä ratkaisua tehtäessä. Asuntokaupan turvallisuutta lisää liiton mielestä tieto siitä, että asuntokauppaa hoitaa koulutettu, ammattinsa osaava välittäjä. Nykyisin kiinteistönvälitysalalla ei Suomessa ole yleistä koulutustasovaatimusta, jonka vuoksi alalle tulo on helppoa ja monet vain kokeilevat ammattia väliaikaisesti. Virpi Hienonen on Kiinkon Vuoden Luennoitsija Kiinkon Vuoden luennoitsijaksi on valittu neuvontalakimies Virpi Hienonen Suomen Kiinteistöliitosta. Virpi Hienonen on alansa asiantuntija ja varma luennoitsija, joka lämpimällä olemuksellaan ja selkeällä vuorovaikutuksellaan saa hyvin kontaktin yleisöönsä. Virpin erikoisalaa on asuntojen ja liiketilojen vuokraukseen liittyvä lainsäädäntö ja käytännön toiminta. Vuoden luennoitsija valintakriteereitä ovat mm. jatkuva hyvä luentopalaute, sujuva yhteistyö, aineistojen laatu ja ajantasaisuus sekä aito kiinnostus koulutusta kohtaan. Valinnan suorittaa Kiinkon henkilökunta. Kiinteistövakuutuksen ehtomuutoksia vuodelle 2011 Osa vakuutusyhtiöistä muuttaa kiinteistövakuutuksen ehtoja alkaen. Ohessa on koottuna vakuutusyhtiöittäin keskeisimmät muutokset. IF Luonnonilmiöön on rankkasateen kohdalle tehty seuraava lisäys: "Poikkeuksellisena pidetään sadetta, jossa tunnin aikana 9

10 sataa yli 30 mm tai vuorokaudessa yli 75 mm." Luonnonilmiöön on lisätty kokonaan uutena seuraavat kohdat: "Vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on merivesitulva, jolla tarkoitetaan poikkeuksellista merenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksesta Tanskan salmissa. Poikkeuksellisena pidetään tapahtumaa, jonka esiintymistodennäköisyys on enintään kerran 50 vuodessa. Vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on vesistötulva, jolla tarkoitetaan järven, joen, puron tai ojan poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu sateesta, lumen sulamisesta tai jääpadosta. Poikkeuksellisena pidetään tapahtumaa, jonka esiintymistodennäköisyys on enintään kerran 50 vuodessa". Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutukseen on tehty seuraava muutos: "Vakuutusturva korvaa vakuutuksen voimassaoloalueella vakuutuksenottajana olevalle yhteisölle tai sivulliselle vakuutuksen voimassaoloaikana aiheutetun taloudellisen vahingon, josta vakuutetulle on tehty kirjallinen vaatimus vakuutuksen voimassaoloaikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vakuutuksenottajan toimielimen jäsenenä." Aiemmin korvausperusteena oli se, että taloudellinen vahinko oli pitänyt todeta vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella. Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutukseen on lisätty vakuutetuksi myös yhtiökokouksen puheenjohtaja. If on myös ilmoittanut, että toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutuksen perusvakuutusmäärä nousee eurosta euroon. Ifin mukaan vakuutusmäärä tulee voimaan kaikille asiakkaille, vaikka vakuutussopimuksen vuosieräpäivä olisikin vasta päivämäärän jälkeen. Yleisiin sopimusehtoihin on vahingonvaarasta ilmoittamiseen tehty seuraava muutos: "Jos vakuutusturvaa varten ilmoitetussa vakuutuksen kohteessa tapahtuu muutos, joka olennaisesti lisää vahingonvaaraa, on vakuutuksenottajan ilmoitettava siitä vakuutusyhtiölle etukäteen tai yllättävissä tilanteissa kahden viikon kuluessa vaaran lisääntymisestä". POHJOLA Korvaukseen liittyviin säännöksiin on tehty seuraava lisäys: "Vakuutusyhtiöllä on oikeus määrätä rakentaja tai korjaaja, joka uudelleen rakentaa tai korjaa omaisuuden, tai määrätä hankintapaikka, josta vastaavanlainen omaisuus hankitaan." Vuotovahinkoihin on lisätty seuraavat rajoitusehdot: "Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhe eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa." "Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut padotusventtiilin toimimattomuus." "Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut määräysten vastainen rakenne." Konerikkovahinkoihin on lisätty seuraava rajoitusehto: "Vakuutuksesta ei korvata yksittäisen piirikortin, tiedon tallennusvälineen tai vastaavan komponentin toimintakyvyn lakkaamista tai toimimattomuutta, jollei sen syynä ole vakuutetun osoittama komponentin ulkopuolinen, äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma." Sama kohta on lisätty myös Laajan Kiinteistövakuutuksen turvaan. Laajan Kiinteistövakuutuksen turvaan (ns. all riskvakuutus) on tehty rajoitusehtoihin seuraava lisäys: "Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut vesikatteen vuoto, ellei kyseessä ole äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkopuolisesta tapahtumasta johtuneesta rikkoutumisesta aiheutunut vuotovahinko." Ehtojen omavastuusääntöihin on tehty seuraavia lisäyksiä: "Omavastuuta ei vähennetä, jos vuotovahinko on pienentynyt siitä syystä, että vakuutuspaikassa oleva vuotohälytyslaitteisto on toiminnallaan rajoittanut korvattavan vuotovahingon määrää." "Omavastuuta ei vähennetä, jos palonkestävä jätekatos tai syväsäiliö on rajoittanut korvattavan palovahingon määrää." Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutukseen on lisätty vakuutetuksi myös yhtiökokouksen puheenjohtaja. HUOM! Pohjolan vakuutusten uudistusten yhteydessä olleessa saatekirjeessä on virhe. Saatteessa kerrotaan, että vastaisuudessa Pohjola korvaa vesikatteen vuotovahingon vain, jos kate rikkoutuu myrskyn seurauksena. Tällaista ehtomuutosta ei kuitenkaan ole tehty eli tieto on virheellinen. 10

11 FENNIA Ei merkittäviä ehtomuutoksia. TAPIOLA Ei merkittäviä ehtomuutoksia. POHJANTÄHTI Hallinnon vastuuvakuutukseen on lisätty vakuutetuksi myös yhtiökokouksen puheenjohtaja. TURVA Ei merkittäviä ehtomuutoksia. AKTIA Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutukseen on lisätty seuraava rajoitusehto: "Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutettu ammattimaisessa isännöintitoiminnassa." LÄHIVAKUUTUS Lähivakuutus otti käyttöön uuden tuotteen (5600/10) jo alkaen. Uusi tuote on lähes sama kuin aiempi, vuonna 2007 markkinoille tuotu tuote (5600/07). Vuotovahinkojen rajoitusehdoissa on ammeen tai altaan poistoputken kohtaan tehty seuraava muutos: "Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu kylpyammeen poistoputken tai sen liittymän vuodosta." Vanhassa tuotteessa kyseinen kohta oli kirjoitettu seuraavasti: "Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu ammeen tai altaan poistoputken tai -venttiilin vuodosta." Hallinnon vastuuvakuutukseen on lisätty vakuutetuksi myös yhtiökokouksen puheenjohtaja. Tärkein muutos Lähivakuutuksella on kuitenkin se, että tuotteeseen saa nyt myös ns. all risk - laajennuksen. Jos rakennus on vakuutettuna laajalla turvatasolla, voi vakuutusta laajentaa all risk - lisäturvalla. All risk - vakuutus korvaa kaikki sellaiset vahingot, jotka välittömästi aiheutuvat vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta lukuun ottamatta rajoitusehdoissa erikseen mainittuja vahinkoja. Yleiset sopimusehdot uudistettiin vastaamaan uutta vakuutussopimuslakia Vakuutussopimuslaki muuttui ja tältä osin vakuutusyhtiöt ovat muuttaneet yleisiä sopimusehtoja vastaamaan uutta lakia. Kyseessä ei ollut lain kokonaisuudistus vaan paremminkin käytännön työssä ongelmallisiksi havaittujen lain kohtien muuttaminen ja joidenkin tiettyjen uusien kohtien lisääminen. Yhtiökokouksen puheenjohtaja Hallinnon vastuuvakuutuksen ehtoihin ovat siis If, Pohjola, Pohjantähti ja Lähivakuutus lisänneet vakuutetuksi myös yhtiökokouksen puheenjohtajan. Myös Tapiola ja Fennia ovat ilmoittaneet kirjallisesti Colemontille, että yhtiökokouksen puheenjohtaja on vakuutettuna hallinnon vastuuvakuutuksessa, vaikka sitä ei olekaan vielä tässä vaiheessa kirjattu kyseisten vakuutusyhtiöiden ehtoihin. Tämän tiedotteen kirjoittamiseen mennessä Aktia on ilmoittanut Colemontille kirjallisesti, että yhtiökokouksen puheenjohtaja on vakuutettuna hallinnon vastuuvakuutuksessa vain mikäli yhtiökokouksen puheenjohtajana toimii laillisesti valittu hallituksen jäsen, varajäsen tai toimitusjohtaja. Colemont neuvottelee kuitenkin edelleen Aktian kanssa tästä ehtokohdasta ja mikäli muutoksia tulee, niin Colemont tiedottaa siitä. Kaikki vakuutusehdot löytyvät CoFiNetistä valikosta Isännöitsijän kansio - Vakuutusehdot, jonne voi kirjautua sisään osoitteessa VAIKUTTAMINEN RT: Liiketoimintakiellossa olevista henkilöistä saatava helpommin tietoja Rakennusteollisuus RT vaatii tiedonsaannin helpottamista liiketoimintakiellossa olevista henkilöistä. Liiketoimintakiellon saaneita vastuuhenkilöitä ei poisteta kaupparekisteristä automaattisesti, eikä liiketoimintakiellossa olevista henkilöistä myöskään ole mahdollista saada maksutta kattavaa listaa. Oikeusrekisterikeskuksesta voi nykyisin maksusta tarkistaa yksitellen henkilötunnuksen avulla, onko tietty henkilö liiketoimintakiellossa. Systemaattiseen yritysvalvontaan ei ole keinoja. Valvonta olisi helpointa, jos saatavissa olisi veloituksetta esimerkiksi verkkopalvelusta ajantasainen lista kaikista liiketoimintakielloista. Oikeusrekisterikeskus on ilmoittanut, että otteen tulostaminen maksaa 10 euroa jokaisesta henkilöstä. Tällä hetkellä lista kaikista liiketoimintakiellossa olevista henkilöistä maksaisi yli euroa. Satoja liiketoimintakiellossa olevien vetämiä yrityksiä Kun henkilö määrätään liiketoimintakieltoon lakisääteisten velvollisuuksiensa laiminlyönneistä tai rikollisesta toiminnasta, hän ei lain mukaan voi toimia yrityksessä minkäänlaisessa vastuuasemassa tai esimerkiksi perustaa uutta yritystä. Tieto liiketoimintakiellosta ei kuitenkaan päivity viranomaisteitse kaupparekisteriin, minkä vuoksi tällä- 11

12 kin hetkellä rekisteristä löytyy satoja yrityksiä, joiden toimitusjohtajaksi on merkitty liiketoimintakiellossa oleva henkilö. Nyt epärehellinen yrittäjä voi esiintyä yhtiön nimissä, kun kaupparekisteritietojen perusteella asiat näyttäisivät olevan kunnossa. Lakia onkin muutettava, jotta merkintä liiketoimintakieltoon määrättyjen henkilöiden vastuuasemasta poistettaisiin kaupparekisteristä automaattisesti. Kiinteistöliiton kannanotto jätelakiesitykseen Kiinteistöliitto on ottanut kantaa jätelakiesitykseen yhdessä Ympäristöyritysten liiton, Suomen Yrittäjien, Suomen Romukauppiaiden liiton ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kanssa. Kannanotossa todetaan, että jätelakiesitys rapauttaa kilpailun ja vie pohjan kierrätyksen kehittämiseltä. Kannanoton kokonaisuudessaan voit lukea osoitteesta LAKIASIAT Asumisoikeusjärjestelmää koskeva lakimuutos vahvistettu Vastedes asumisoikeustalojen hoitovastikkeet ovat talokohtaisia ja ainoastaan pääomavastikkeet eli esimerkiksi lainanhoitokulut ja isommat korjauskulut voidaan tasata asumisoikeustalojen kesken. Lisäksi asukkaiden mahdollisuutta saada tietoja käyttövastikkeidensa määräytymisestä on lisätty ottamalla lakiin säännös omistajan velvollisuudesta antaa tietoja käyttövastikkeella katettavista menoista. Järjestelmän läpinäkyvyyttä edistää myös asumisoikeusasuntojen ostopalveluiden kilpailutusvelvoitetta koskevan sääntelyn täsmennys. Jatkossa myös konsernin sisällä tuotetut asumisoikeustalojen käyttämät palvelut on kilpailutettava ulkopuolisten palvelujen lisäksi. Ensi vuoden alussa voimaan tulevilla muutoksilla pyritään varmistamaan, että valtion tuki asumisoikeusasumiseen ohjautuu asukkaille. Tämän vuoksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran valtuuksia valvoa asumisoikeustalojen käyttövastikkeiden määräytymisperusteita ja niistä annettavia tietoja on lisätty. Säännösten noudattamisen turvaamiseksi aluehallintovirastot voivat jatkossa Aran aloitteesta määrätä uhkasakkoja. Asukkaiden asemaa turvaavien säännösten kattavuus ja aukottomuus selvitetään Asuntoministeri Jan Vapaavuori on tänään kutsunut oikeustieteen kandidaatti Riitta Rainion selvityshenkilöksi, jonka tehtävänä on selvittää valtion tukemien asuntojen omistajuuteen liittyviä kysymyksiä asukkaille tarkoitetun tuen ohjautumisen kannalta. Selvityksen taustalla on keskustelua aiheuttanut tapaus, jossa yleishyödyllisen yhtiön osakkeet siirtyivät yksityishenkilöiden omistukseen. Nykyiset säännökset asettavat rajoituksia kaikkien omistajien taloudelliselle toiminnalle sen varmistamiseksi, että valtion tuki ohjautuu asukkaille eikä toiminta perustu voiton maksimointiin. Yhdessä asuntojen käyttöä ja luovutusta koskevien säännösten kanssa yleishyödyllisyyssäännökset turvaavat asukkaiden asemaa. Säännösten noudattamista valvoo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Selvityksen tavoitteena on varmistaa, että järjestelmä toimii tarkoitetulla tavalla ja turvaa valtion tuen oikean kohdentumisen. Kehittämistarpeiden kartoittaminen on tärkeää myös järjestelmää kohtaan koetun yleisen luottamuksen kannalta, koska asiaan liittyy suuri yhteiskunnallinen intressi. Selvityksen on määrä valmistua mennessä. TUTKIMUS JA KEHITYS Suomen ensimmäinen nollaenergiakerrostalo on muuttovalmis Suomen energiatehokkain kerrostalo - Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n rakennuttama asuntola Puuseppä - on valmis ottamaan vastaan ensimmäiset asukkaansa. Asuntola Puusepän asuttavat Kuopion kaupungin vammaispalveluyksikön valitsemat opiskelijat. 12

13 Asuntola Puusepän viidessä kerroksessa on yhteensä 47 kappaletta 31,9-38,8 m kokoisia esteettömiä yksiöitä. Asuntola Puuseppä kertoo pian käytännön tasolla tulevaisuuden energiaratkaisujen toimivuudesta. Valtakunnallisesti seurattu nollaenergiaprojekti toimii jo nyt esimerkkinä vuoden 2020 energiatehokkuusmääräysten mukaisesta kerrostalorakentamisesta. Tuloksena on laadukas ja sekä hankinta- että asumiskustannuksiltaan kohtuuhintainen erityisryhmien vuokratalo. Nollaenergiatalon laskennallinen nettoenergiankulutus on vuositasolla 0 kilowattituntia neliömetriä kohden. Talo siis tuottaa itse tarvitsemansa energian. Energiaa kiinteistöön tuotetaan pääasiassa aurinkopaneeleilla ja -keräimillä sekä maalämpöjärjestelmällä. Energiatehokkuus tilojen lämmityksessä, valaistuksessa ja taloteknisissä laitteissa minimoi kiinteistön energiatarpeen. Asuntola Puuseppä on aravarahoitteinen kohde. Nollaenergiahankkeessa ovat mukana Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes sekä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. ROTI 2011: Rakennetun omaisuuden kunto heikkenee Rakennetun omaisuuden kunto on hyvän ja tyydyttävän välillä, mutta nykysuunta vie huolestuttavasti alaspäin. Tämä käy ilmi helmikuun alussa julkaistusta Rakennetun omaisuuden tila (ROTI) raportista. ROTI 2011 kertoo, missä kunnossa rakennettu ympäristömme - rakennukset, liikenneverkot ja yhdyskuntatekniset järjestelmät - on juuri nyt. Suurin korjausvelka, noin miljardia euroa, on rakennuksissa, jotka kattavat kansallisvarallisuudesta 47 prosenttia. Rakennusten kunto sai raportissa asiantuntijoilta yleisarvosanaksi 7,5. Suomen liikenneverkot, jotka sisältävät maanteiden lisäksi metsä- ja yksityistiet, rautatiet, lentoasemat ja merikuljetussatamat, saivat yleisarvosanaksi niin ikään 7,5. Yhdyskuntatekniset järjestelmät, kuten kadut, vesihuolto, kaukolämpö, tietoliikenne ja jätehuolto, pärjäsivät arvioinnissa hieman paremmin ja saivat arvosanaksi 8. Kaikilla kolmella rakennetun ympäristön alueella kehityksen suunnan arvioitiin vievän heikompaan suuntaan. Uhkakuvina nähtiin muun muassa niukentuvat resurssit sekä vanhentuneet toiminnan ja hallinnon rakenteet. Toisaalta monelta osaalueelta löydettiin myös uutta ajattelua ja kiitettävää palvelutasoa. ROTI raportti MARKKINA JA SUHDANTEET Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi reippaasti marraskuussa Rakennuslupia myönnettiin vuoden 2010 marraskuussa yhteensä 3,2 miljoonalle kuutiometrille, mikä on 21,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotiedoista. Asuinrakennusten lupakuutiot kasvoivat marraskuussa 26 prosenttia. Suurin kasvu, 50 prosenttia, oli asuinkerrostalojen lupakuutioissa. Rivitalojen lupakuutiot puolestaan vähenivät yli 12 prosentilla. Vuoden 2010 marraskuussa myönnettiin rakennuslupa uudelle asunnolle, mikä on yli viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinkerrostaloille myönnettyjen lupien määrä kasvoi lähes kolmanneksella. Rivitalojen lupien määrä väheni lähes 15 prosenttia. Asuntojen hinnat jatkoivat nousuaan loppuvuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat viime vuoden loka-joulukuussa koko maassa 0,3 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Nousun takana oli pääkaupunkiseutu. Kolmosneljänneksellä koko maan hintojen nousuvauhti oli 0,4 prosenttia. Uusien asuntojen osalta hintojen nousu oli jonkin verran vanhoja asuntoja nopeampaa vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla vanhojen asuntojen hinnat nousivat 0,7 prosenttia loka-joulukuussa 2010, kun taas muualla maassa hinnat pysyivät ennallaan. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 5,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla nousua oli 6,4 prosenttia ja muualla maassa 4,5 prosenttia. Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa 0,7 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla 13

14 hinnat nousivat 4,0 prosenttia, kun taas muualla Suomessa hinnat laskivat 1,0 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna uusien asuntojen hinnat nousivat koko maassa 9,9 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 13,7 prosenttia ja muualla Suomessa 7,8 prosenttia. Uusien asuntojen keskineliöhinta oli koko maassa euroa, pääkaupunkiseudulla euroa ja muualla maassa euroa. Tiedot perustuvat suurimpien rakennuttajien ja kiinteistövälittäjien kauppahintatietoihin. Vuokrat nousivat 1,9 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2010 neljännellä neljänneksellä 1,9 prosenttia. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 1,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat nousivat 2,8 prosenttia ja muualla Suomessa 1,0 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 1,5 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta, joka perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin. Tilastokeskuksen sivuilta: Julkaisu pdf-muodossa. Energian kokonaiskulutus nousi reippaasti Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tammi-syyskuussa petajoulea eli 287 terawattituntia. Se on 8,8 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Sähkön kulutus oli kolmena ensimmäisenä vuosineljänneksenä 63,5 terawattituntia, mikä on 8,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Energiankulutusta kasvattivat kylmä alkuvuosi ja teollisuustuotannon elpyminen. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön lisääntyminen kasvatti energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöjä 15,3 prosenttia edellisvuodesta. Polttoaineiden hinnat ovat nousseet lähes vuoden 2008 tasolle. Kotimaisten polttoaineiden hintakehitys on ollut maltillisempaa. Yksittäisistä energialähteistä kivihiilen kulutus kasvoi eniten: terajoulea eli 25,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Toiseksi eniten kasvoi metsäteollisuuden jäteliemistä saatu energia: terajoulea eli 14,6 prosenttia. Myös turpeen käyttö kasvoi merkittävästi: terajoulea eli 44,9 prosenttia. Sähkönkulutuksen kasvu oli suurinta metalliteollisuudessa ja metsäteollisuudessa. Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi tammi-syyskuussa 12 prosenttia. Vuoden 2010 ARA-tuotanto noin asuntoa Koko vuoden 2010 ARA-tuotannon määrä tulee olemaan noin asuntoa, mikä on enemmän kuin vielä kesällä arvioitiin. Hankkeita on vauhdittanut osaltaan se, että käynnistysavustuksia myönnetään ensi vuonna ainoastaan aiesopimuskunnissa. Normaalien vuokra- ja asumisoikeusasuntojen määrä vuonna 2010 on noin asuntoa, mikä on 800 asuntoa vähemmän kuin edellisvuonna. Eritysryhmille tarkoitettuja vuokra-asuntojen aloitusten määrä on noin asuntoa ja välimallin aloitukset asuntoa. Asunnoista lähes puolet on sijaitsevat Helsingin seudulle. Pääkaupunkiseudulla hankkeiden kustannusten keskiarvo on ollut reilut euroa neliöltä. Nousua viime vuoteen verrattuna on 11 %. Muissa kasvukeskuksissa rakentamisen hinta on ollut keskimäärin euroa neliöltä, nousua 6 % edellisvuoteen verrattuna. Hankkeet ovat kuitenkin painottuneet aiempaa voimakkaammin kilpailutukseen. Kaksi kolmannesta hankkeista on ollut kilpailuhankkeita. Sähkön osuus kotitalouksien menoista 2-2,5 prosenttia Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta tehdyn selvityksen mukaan vuosina sähkön osuus suomalaisten kotitalouksien kokonaismenoista on ollut 2,0-2,5 prosenttia. Sähkömenojen osuus kokonaismenoista on matalammissa tuloluokissa ollut hieman korkeampi kuin varakkaammissa tuloluokissa. Vuonna

15 varakkain viidennes käytti sähkönhankintaan 2,0 prosenttia kokonaismenoistaan, kun matalimman tulotason viidenneksellä osuus oli 2,4 prosenttia. Selvityksessä kotitaloudet on jaoteltu sähkölämmitys-kotitalouksiin ja kotitalouksiin, joiden päälämmitysmuoto on jokin muu, esimerkiksi kaukolämpö tai öljylämmitys. muutostöistä sekä osakeluettelomerkinnöistä. Ohjelma valmistuu maaliskuun alkuun mennessä ja lähetetään tähän samaan osoitteeseen. Lähde mukaan päivittämään tietosi, verkottumaan ja virkistäytymään. Ilmoittautua voit vaikka heti tästä. Talonrakentamisen Tarjoushintaindeksi Talonrakentamisen Tarjoushintaindeksin pisteluku joulukuussa 2010 oli 150,8. Indeksin pisteluku nousi marraskuusta 2,0 pistettä. Vuoden 2009 joulukuusta indeksin pisteluku on noussut 3,3 %. Tarjoushintaindeksin asuntorakentamisen osaindeksi oli joulukuussa 150,0 ja toimitilarakentamisen osaindeksi 148,4. Asuntorakentamisen vuosimuutos oli 3,5 % ja toimitilarakentamisen 1,6 % verrattuna vuoden 2009 joulukuuhun. Markkinatilanneindeksi Markkinatilanneindeksin (Talonrakentamisen Tarjoushintaindeksi/Rakennuskustannusindeksi) pisteluku oli joulukuussa 105,8. Vuoden 2009 joulukuusta se on noussut 0,7 %. JULKAISUT JA TAPAHTUMAT Kiinteistömessut 2011 Merkitse kalenteriisi: Kiinteistömessut Kiinteisto/Sivut/default.aspx Kiinteistösihteeripäivät Perinteiset Kiinteistösihteeripäivät järjestetään vuoden 2011 kulttuuripääkaupungissa Turussa. Päivät järjestetään totuttuun tapaan yhdessä Asumisneuvojapäivien ja Isännöitsijän tiedonpäivitysseminaarin kanssa. Seminaari käynnistyy tarkastelemalla asumisturvallisuutta erityisesti uudistuvan pelastuslainsäädännön kautta. Ohjelmassa asiaa myös isännöitsijäntodistuksesta, osakkaiden kunnossapito- ja Uudet oppaat kestävään asumiseen vuokratalojen asukkaille ja maahanmuuttajille 4V-hanke on julkaissut kaksi uutta opasta vuokratalojen asukkaille ja maahanmuuttajille: Onko keke kotona? Opas kestävään asumiseen ja Vinkkejä asumiseen -opas. Onko Keke kotona? -oppaaseen on koottu runsaasti tosielämän hyviä esimerkkejä asukastoiminnasta vuokrataloyhtiöissä. Oppaassa on myös malleja tiedottamiseen veden- ja energiankulutuksesta sekä jätekustannuksista. Onko keke kotona? Opas kestävään asumiseen. Vinkkejä asumiseen -oppaassa annetaan tietoa vuokra-asumisesta ja kodin kunnossapidosta, vinkkejä rahan ja ympäristön säästämiseen sekä neuvoja hyvään rinnakkaiseloon naapureiden kanssa. Opas sopii niin maahanmuuttajalle kuin ensimmäiseen omaan kotiin muuttavalle. Kirjanen on julkaistu suomeksi, englanniksi, venäjäksi, somaliksi, arabiaksi ja soraniksi. Vinkkejä asumiseen -opas 4V-hanke on julkaissut myös muita oppaita, joita saa vapaasti ladata netistä. Julkaisuja saa myös linkittää suoraan esimerkiksi taloyhtiöiden omille sivuille. Kiinteistö-, rakennus- ja toimitilajohdon sihteereiden ja assistenttien ajankohtaisseminaari Kiinteistö-, rakennus- ja toimitilajohdon sihteereiden ja assistenttien ajankohtaisseminaari järjestetään tänä vuonna laivaseminaarina Tukholmaan , M/S Silja Serenadilla risteillen. Seminaarissa on jälleen tarjolla tuhti paketti ajankohtaisia kiinteistöliiketoimintaan ja johdon 15

16 sihteerin työhön liittyviä teemoja, kuten Green Office, työyhteisön kehittäminen, teemalla - työ ja armo sekä kuinka sosiaalisen median monet "ikkunat" ja niiden hyödyntäminen yrityksen liiketoiminnan brändäyksessä. Perinteistä ajankohtaiskatsausta lainsäädäntörintamalle ei myöskään ole unohdettu. Lisämausteena kuulemme vinkit, kuinka jokainen meistä "voi saada itsensä hehkumaan"? Risteilyn yhteydessä poiketaan myös Tukholmassa tutustumassa Globeniin. Ohjelmaan on varattu aikaa myös verkottumiseen ja rentoutumiseen laivan kylpyläosastolla. 16