KUUSAMON KULTA-AIHEIDEN ARVIOINTI: JUOMASUO, SIVAKKAHARJU, MEURASTUKSENAHO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUUSAMON KULTA-AIHEIDEN ARVIOINTI: JUOMASUO, SIVAKKAHARJU, MEURASTUKSENAHO"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/4611,4613/-89/2/10 Kuusamo Juomasuo, Sivakkaharju, Meurastuksenaho Jyrki Parkkinen KUUSAMON KULTA-AIHEIDEN ARVIOINTI: JUOMASUO, SIVAKKAHARJU, MEURASTUKSENAHO

2 1 1. YHTEENVETO 1.1. Malmiarvio 1.2. Kannattavuus Suuntaa-antava taloudellinen tarkastelu osoittaa: Jos kullan hinta on vähintään 60 mk/g ja kaivoksen käyttökustannukset korkeintaan 123 mk/malmitonni, kestää Kuusamo noin 30 Mmk:n investoinnit. Neljän vuoden toiminnan tulos olisi tuolloin - kassavirran nykyarvo 3 Mmk - sisäinen korko 18.9 % - takaisinmaksuaika 3.7 v.

3 2 SISÄLLYS 1. YHTEENVETO Malmiarvio 1 Taulukko Kannattavuus 1 2. JOHDANTO 3 3. JUOMASUO Juomasuon esiintymän geologinen rakenne Juomasuon malmiarvio 5 Taulukko SIVAKKAHARJU Sivakkaharjun esiintymän geologinen rakenne Sivakkaharjun malmiarvio 8 Taulukko MEURASTUKSENAHO Meurastuksenahon esiintymän geologinen rakenne Meurastuksenahon malmiarvio 10 Taulukko KUUSAMON AIHEET: SUUNTAA-ANTAVA TALOUDELLINEN ARVIO Yhteenveto 11 Taulukko 5. Taulukko 6 + kuva. 6.2 Herkistely 12 Taulukko 7 + kuva. 7. SUOSITUKSET JATKOTOIMIKSI LÄHTEET KUVAT Juomasuo, pintakartta 1:4000, värien selitys 2. Juomasuo, pintakartta 1:2000, kairanreiät 3. Juomasuo, poikkileikkaus 1:2000, summakartta 4. Juomasuo, poikkileikkaus 1:2000, summakartta 5. Juomasuo, pituusleikkaus 1:2000, summakartta 6. Juomasuo, vinotaso 1:2000, summakartta 7,8,10.Juomasuo, geol. poikkileikkauksia ,11. Juomasuo, malmiarvioleikkauksia 1: Sivakkaharju, pintakartta 1: Sivakkaharju, geol. poikkileikkauksia 1: Meurastuksenaho, pintakartta 1: Meurastuksenaho, geol. karttoja 1: Meurastuksenaho, malmiarviokartta 1:200

4 3 2. JOHDANTO Tämä arviointi perustuu Heikki Pankan (1989) raporttiin Juomasuosta sekä Erkki Vanhasen (1989) raportteihin Sivakkaharjusta ja Meurastuksenahosta. Apuna ovat lisäksi olleet Pankan (1989) lisensiaattityön käsikirjoitus, sekä esiintymäkohtaiset kairaus- ja analyyttiset tiedot ja kartat, joita Vanhanen ja Jarmo Haavikko ystävällisesti toimittivat käyttööni. Vanhin Kuusamon Juomasuon kultaesiintymän kannattavuustarkastelu sisältyy Sakari Perkiömäen ja Jari Rouhiaisen (1987) oppilastyöhön. Sen perustana ollut malmiarvio on jo vanhentunut. Tarkastelusta on tässä käytetty lähinnä suuntaa antavia teknisiä ja kustannusarvioita. Malmiarvion suorittamisen lähtökohtana on malmiesiintymä tai -aihe, jonka geologinen rakenne on selvitetty niin että leikkausten välit voidaan luotettavasti interpoloida ja malmin jatkeiden suunnat voidaan päätellä. Kuusamon esiintymien geologiset rakenteet ovat, ainakin tähän astisen aineiston valossa, vaikeasti avautuvia. Konventionaalein menetelmin ja kairaustiedoin niitä ei kenties kyetäkään riidattomasti selvittämään. Yllä mainittujen raporttien laskelmat ovat luonteeltaan mineraalivara-arvioita eli geologisia in situ -arvioita, joissa painotus on ollut malmiaiheen geologisessa rajauksessa ja malmipotentiaalin arvioinnissa. Tässä raportissa painotus on taloudellisessa arvioinnissa; vastaavasti malmiarviot ovat luonteeltaan kaivosteknisiä siten, että erikseen mainittavat rajaehdot on otettu huomioon. Painotuksesta seuraa eroavuuksia arvioihin. Esimerkiksi Pankan (1989) mukaan Juomasuon varat ovat 1.2 Mt kultapitoisuudella 6 g/t. Samaa suuruusluokkaa ovat edellä yhteenvedossaesitetyt mineraalivarat: 1 Mt ja 5.9 g/t Au. Sen sijaan malmiarvioon sisältyy kaikkinensa 0.86 Mt jossa kultaa on 5.2 g/t ja tästä louhintakelpoiseksi on arvioitu vain 0.5 Mt. Sivakkaharjun osalta Vanhasen (1989) esittämät mineraalivara- ja louhintatekniset malmiarviot käyvät hyvin yksiin tämän raportin laskelmien kanssa. Syynä ovat Sivakkaharjun pieni koko ja helposti rajattava malmi. Meurastuksenahoa on kairattu suhteellisesti vähemmän kuin muita Kuusamon aiheita, ja tämä selittää osaksi erot eri raporttien laskelmissa. Vanhasen (1989) mukaan Meurastuksenahon mineraalivarat ovat t, jossa kultaa 4.4 g/t. Tämän raportin mukaan mineraalivarat ovat t ja kultaa 4.7 g/t. Malmin ainakin näennäinen hajanaisuus rajoittaa kuitenkin louhintakelpoisen malmin määrän tonniin, jolloin pitoisuus laskee alle taloudellisen alarajan eli on 3.6 g/t. Arvioinnissa ja sen valmistelussa on käytetty kanadalaisen GemCom-yhtiön kehittämiä geotiedon käsittelyohjelmia PCXPLOR ja GEOMODEL, jotka antavat mahdollisuuden digitaalisten karttojen laadintaan ja mielivaltaisten projektiosuuntien ja vaikutusetäisyyksien valintaan. Digitaalinen työskentely on johtanut alkuperäisistä poikkeaviin rakennetulkintoihin. Koska ne ovat hypoteettisia, joskin oikeaksi todistettuina käänteentekeviä, malmiarvioissa on pyritty niiden vaikutus minimoimaan. Kannattavuustarkastelussa on sovellettu yksinkertaista mallia kultaesiintymille käyttäen Outokumpu Data Systemsin IKAROS-ohjelmaa.

5 4 3. JUOMASUO 3.1. Juomasuon esiintymän geologinen rakenne Juomasuon pintakartta kairanreikäprojektioineen, malmiot A, B ja C sekä tarkastelussa käytetyt pystyleikkaukset ovat kuvissa 1. ja 2. Leikkaukset 1-12 ovat 25 m:n välein ja noudattavat kairausten pääsuuntaa N35E. Muut merkityt leikkaukset on haettu sellaisiksi, että ne vastaisivat päämalmion A symmetriaa. Leikkaus PYSTY1 on lähes kohtisuorassa muodostuman pituusakselia vasten, leikkaus PYSTY3 on muodostuman pituussuunnassa kaatuen 65 astetta länteen. Esiintymän pääsuunnaksi on aikaisemmin arvioitu NW mutta tässä on päädytty suuntaan N0-10E. Malmio C saattaa olla poikkeus tästä säännöstä, mutta se on lävistetty vain kahdella reiällä: asento ja muoto ovat selvittämättä. Malmioiden A ja B/C väliin on oletettu muodostumia nuorempi siirrosvyöhyke. Malmio C saattaa tämän mukaan olla malmion A jatke. Tulkinnan perusteella otollisin kairaussuunta alueella olisi itäinen, jota käytettiin malmion B tutkimisessa. Kuvassa 3. on leikkaus PYSTY1. Sille on projisoitu pintakartoissa näkyvän siirroksen eteläpuoliset kairanreiät ja niiden Au-pitoisuudet punaisin pylväin. Kuvasta voidaan päätellä, että Au-mineroituma on keskittynyt kolmeen 4-15 m leveään vyöhykkeeseen, jotka kaatuvat länteen astetta. Vyöhykkeet saattavat yhtyä. Kuvassa 4. ovat projektiot kairanreikäanalyyseista siirroksen pohjoispuolelta leikkauksessa PYSTY2, joka on yhdensuuntainen PYSTY1:n kanssa. Leikkauksessa näkyy malmio B, johon sisältyy yksi kultarikas juova, lähes kohtisuorasti alas painuva. Mikäli päätelmät ovat oikein tähän saakka, se merkitsisi että e.m. siirrosvyöhykkeessä olisi tapahtunut kiertoa. Kuvan 4.oikeassa reunassa näkyvät reikien R302 ja R325 lävistykset malmioon C. Näille lävistyksille on todettu galvaaninen yhteys reiän R313 samassa kuvassa näkyvään lävistykseen. Edellä esitetyn perusteella leikkaus PYSTY3 kuvassa 5. on valittu siten, että se kaatuu 65 astetta länteen ja sisältää projektioina samat tiedot kuin PYSTY1 + PYSTY2. Se on siis malmion A oletetun pituusakselin suuntainen. Odotusten mukaisesti malmion A Au-Co-pitoisuusprojektiot muodostavat lähes yhtenäisen pinnan. Kolmantena projektiotasona on VINOTASO kuvassa 6. Se on kohtisuorassa leikkauksia PYSTY1-2 ja PYSTY3 vastaan.se siis kaatuu 25 astetta itään. VINOTASOlla korostuu Juomasuon päävyöhykkeen pohjois-eteläinen suuntaus sekä malmion B erillisyys. Kuvasta saa myös vaikutelman, että malmion A vyöhykkeet ovat yhteydessä toisiinsa. Havaitut säännönmukaisuudet huomioon ottaen voidaan päätellä, että Juomasuon malmio A on (1) joko tiukkaan poimuttunut laatta tai (2) mineroitumavyöhykkkeistä hierrossa kehittynyt poimumainen rakenne. Edellisessä tapauksessa se olisi joko syngeneettinen kerros (1A) tai epigeneettinen juoniparvi tai stockwork (1B), itäläntisessä puristuksessa lähes vaaka-asentoisista laatoista poimuttunut. Jälkimmäisessä tapauksessa (2) pitkään jatkunut tai uusiutunut hierto olisi muovannut alunperinkin pystyasentoisen vyöhykkeen tai parven tiukoille poimuille. Hierto olisi tuolloin liittynyt vertikaalisiirroksiin.

6 Juomasuon malmiarvio Juomasuon malmiarvio on laadittu konventionaalisella lineaarisella leikkausmenetelmällä ottaen huomioon muutamia yksinkertaisia vaatimuksia: - Arvioon hyväksytyn lohkon vähimmäispaksuus on 4 m - Lävistyksen vaikutusmatka rakenteen suunnassa on korkeintaan 10 m - Leikkauksesta ulospäin lävistyksen vaikutusmatka on korkeintaan 12.5 m - Kultaesiintymä on rajattu käyttäen 1 g/t pitoisuutta lävistysten cut offina - Taloudelliset yksiköt on leikkauksiin rajattu lisäksi malmeiksi (cut off 4g/t) ja rajamalmeiksi (cut off 2 g/t) - Näin saadut silmukat on luokiteltu todistetuiksi (malmilävistys), todennäköisiksi tahi päätellyiksi malmeiksi tai rajamalmeiksi - Silmukoiden vaikutusmatkat on arvioitu joka tapauksssa erikseen. Kairausleikkauksiin on digitoitu malmin cut off -rajaukset sekä luokittelurajat. Jos vierekkäisten lävistysten väli on =< 20m, niin silmukat on rajattu leikkausten puoliväliin. Muussa tapauksessa väliin on interpoloitu silmukka. Interpoloidut silmukat on luokiteltu todennäköisiksi varoiksi. Leikkauksissa näkyvien poimurakenteiden mukaan ekstrapoloidut silmukat on luokiteltu päätellyiksi varoiksi. Arviointimenettely näkyy kuvissa Kuvassa 7 on rajattu leikkauksen 5 malmivarat. Malmisilmukan minimipaksuudeksi on asetettu 4 m. Jos lävistyksen pituus ei ole tähän riittänyt, on rajausta levitetty eli mukaan on otettu sivukiveä, sisäraakkua. Kuvassa 7 reiän R302 lävistykset on tämän mukaisesti yhdistetty ja kokonaisuuteen on otettu mukaan kahden ohuen malmijuovan väliin jäävä raakku. Kuvassa 8 näkyy erottelu todennäköisten ja pääteltyjen varojen välillä leikkauksessa 6. Kuvassa 9 on osasuurennus kuvasta 8 siten että digitoitujen malmisilmukoiden eli polygonien rajaus ja numerointi näkyvät. Kuvassa 10 on leikkauksen 7 ja kuvassa 11 leikkauksen 10 malmiluokittelu. Silmukoiden numerointi näkyy myös malmiarviotaulukoissa: ("polyg No") taulukko 2. Koska edellä kuvattu rakennehypoteesi on tarkistamatta, sitä ei ole käytetty malmiarviossa kuin pääteltyjen varojen arvioinnissa. Leikkauksia vastaan kohtisuorat vaikutusmatkat onkonventionaalisti oletettu leikkausvälin suuruisiksi: m = 25 m. Rakenneepäselvyyksistä johtuen täyttä vaikutusmatkaa on käytetty tilavuuslaskuissa vain harvoissa tapauksissa. Mikäli rakennehypoteesi päätelmineen muodostuman asennosta osoittautuu oikeaksi, sillä on vaikutusta malmiarvioon. Leikkauksissa esitetty malmin paksuus olisikin vain leveys vinossa leikkauksessa ja todellinen paksuus olisi keskimäärin noin 0.4 * leveys. Malmijuovat ohentuisivat huomattavasti. Jos toisaalta kapeiden malmien louhinnan kehittyessä uudeksi vähimmäispaksuudeksi jyrkkäkaateisissa malmeissa hyväksytään 2 m, voidaan huomattava osa tässä esitetyistä malmirajauksista hyväksyä. Malmivarat pienenisivät tuolloin noin 20 %. Toinen varaus koskee tiheyttä. Juomasuon laskelmissa on käytetty tiheyttä 3 g/cm 3 Pankan (1989) mukaan. "Oikea" tiheys saattaa olla g/cm 3.

7

8

9 8 4. SIVAKKAHARJU 4.1. Sivakkaharjun esiintymän geologinen rakenne Esiintymää kontrolloi haarautuva vyöhyke biotiittiserisiittiliusketta, kuva 12. Kuvissa esitetyn tulkinnan mukaan kulta esiintyy poimuttuneessa laattamaisessa vyöhykkeessä, joita lävistää diabaasijuoni. Lävistyssuhde voi olla päinvastainenkin. Malmi on Vanhasen mukaan epigeneettinen. Se on siinä tapauksessa saattanut muodostua isäntäkivipatjaansa loivassa kulmassa lävistäneeseen ruhjeeseen. 4.2 Sivakkaharjun malmiarvio Arvio on suoritettu kahdessa osassa, taulukko 3. Ensimmäiseksi on laskettu mineraalivaraarvio in situ ja toiseksi kaivostekninen arvio in situ. Ensimmäinen arvio vastaa Vanhasen malmiarviota ja on suuruusluokalleen tämän kanssa samansuuntainen. Toiseen on kelpuutettu vain paksuudeltaan vähintään 4 m:n lohkot, joiden keskipitoisuus on vähintään 4 g/t. Lohkojen muodostukseen tarvittavat väliraakut ja heikot mineralisoitumat on eritelty taulukossa 4.2. sekä kuvissa Malmin ohuuden vuoksi keskipitoisuus laskee huomattavasti, 9.2 g/t ===> 5.2 g/t. Aivan vastaavat laskelmat on esitetty Vanhasen (1989) raportissa. Sen mukaisesti laskelmissa on käytetty keskitiheyttä 2.7 g/cm 3.

10

11 10 5. MEURASTUKSENAHO 5.1. Meurastuksenahon esiintymän geologinen rakenne Esiintymän rakenne on vaikeaselkoinen. Kuvissa näkyy rakennetulkinnan perusta: esiintymä on oletettu poimuttuneeksi laataksi, jolla näyttää tässä tapauksessa olevan selvä stratamainen sijainti kahden serisiittikivipatjan välisessä albiittikivessä Meurastuksenahon malmiarvio Malmiarvion perusteet on näytetty kuvissa 18-21, jotka kuvaavat leikkauksia 3, 4 ja 5. Leikkauksiin on rajattu koko Au-mineroituma sekä sen sisälle todettu malmiluokan kivi. Kairauksen harvuuden vuoksi arvioon on otettu vain lävistysten ympäristöt, siis todistetut varat. Todennäköisiä malmeja on vaikea arvioida, koska interpolointietäisyydet ovat enimmältään suuret. Tästä johtuu, että ero Vanhasen arvioon, jossa ilmeisesti ovat mukana "todennäköiset", on suuri. Taulukko 4. Malmeille on käytetty keskitiheyttä 2.8 g/cm 3 Vanhasen (1989) käytäntöä seuraten.

12 11 6. KUUSAMON AIHEET: SUUNTAA ANTAVA TALOUDELLINEN ARVIO 6.1. Yhteenveto Taulukko 5. - Syötteen määrä t, pitoisuus 4.8 g/t Au - Kultarikastetta t, pitoisuus 85 g/t Au, saanti 90 % - Kullan hinta mk/kg, maksuprosentti 97 - Liikevaihto +131 Mmk (= rikasteen arvo) - Käyttökustannukset Mmk - Pääomakustannukset, - investointi - 30 Mmk - tuotantoaika 4 v - korkokanta 10 % - korot Mmk - lyhyta.lainojen muutos + 26 Mmk - Verot 50% OPO kassavirrasta 28 Mmk Taloudellinen tulos + 28 Mmk - Kassavirran nykyarvo + 3 Mmk - Sisäinen korko % - Takaisinmaksuaika 3.7 v Kuusamon esiintymien hyödyntäminen on tämän laskelman mukaan niukasti kannattava operaatio. Kullan hinta laskelmassa on lievästi optimistinen, rikasteen arvo samaten (sulattokustannukset on oletettu alhaisiksi). Käyttökustannukset saattavat olla liian alhaiset nekin. Investointeihin vaikuttaa eniten rikastamoratkaisu: määrä voi suureta tai pienetä. Mahdolliset avustukset esim. verohelpotusten muodossa voivat ratkaista koko tilanteen. Taulukko 6 + kuva

13 Herkistely Taulukko 7 + kuva. Oletusarvot Muuttujat: A Tuotanto t B Käyttökustannukset 64.2 Mmk C Kultapitoisuus 4.8 g/t D Kullan hinta 60 mk/g E Investoinnit 30 Mmk Herkistys +/- 50 % kassavirran nykyarvolle (X -akseli) Yksikkö Mmk (Y -akseli)

14 13 7. SUOSITUKSET JATKOTOIMIKSI Geologiset rakenneratkaisut ovat osaksi tarkistettavissa lisäanalyysein jo kairatuista rei'istä. Varsinkin Juomasuon kohdalla ratkaisut antavat, jos ne ovat oikean suuntaisia, yhden lisäparametrin alueellisen kullanetsinnän käyttöön: pohjois-eteläsuuntaiset, luultavasti katkeilevat,kultarikkaat vyöhykkeet. Sen vuoksi - ja myös Juomasuon malmiarvion tarkistamiseksi olisi syytä suunnitella muuutamia lisäreikiä esiintymään sen tässä oletettua pituussuuntaa vasten eli itään. Juomasuon esiintymä on auki sekä syvyyssuunnassa että pituussuunnassa. Rakenteen tarkistuksen jälkeen lienee mahdollista kasvattaa malmivaroja jatkeiden kairauksella. Samalla selviäisi mahdollisesti analogisten esiintymien otollisin kairaussuunta. Meurastuksenahon esiintymä tunnetaan huonoiten. Varsinkin pinnanläheinen tieto puuttuu. Meurastus vaikuttaa heikoimmalta Kuusamon esiintymistä. Sen jatkotutkimukset eivät kenties toisi niinkään lisää malmivaroja kuin tietoa esiintymän rakenteesta. Sivakkaharjun rakenne vaikuttaa yksinkertaisimmalta. Lisäanalyysein jo kairatuista rei'istä on tutkittavissa tässä esitetty poimuhypoteesi, mikä oikeaan osuneena antaisi aihetta länteen suuntautuvan haarakkeen tutkimiseen. Lisäkairaukset jo tunnetun vyöhykkeen lounaispuolella toisivat todennäköisesti lisää malmivaroja. Kuusamon aiheista on käynnistetty pro gradu -työ, jossa tullaan nykyaikaisen geo-ohjelmiston (PCXPLOR, GEO-MODEL, AUTOCAD) graafisia ja tilastomatemaattisia välineitä käyttäen tutkimaan kulta-aiheita kolmiulotteisina anomaliapilvinä.

15 14 8. LÄHTEET Pankka H., Epigeneettiset Au-Co-U-esiintymät Kuusamon liuskealueella. Lisensiaattityö, Geologian ja mineralogian laitos, Turun yliopisto. Pankka H, Kuusamon Juomasuon Co-Au-esiintymän malmitutkimukset vuosina Raportti M19/4613/-89/1/10, GTK. Perkiömäki, S. ja Rouhiainen, J Juomasuon Co-Au-esiintymä, teknillistaloudellinen selvitys, loppuraportti Kaivossuunnittelu, HTKK Louhintatekniikan laboratorio. Vanhanen E., Kuusamon Sivakkaharjun kultaesiintymän malmitutkimusket vuosina Raportti M19/4611/-88/1/10, GTK. Vanhanen E., Kuusamon Meurastuksenahon koboltti-kultaesiintymän malmitutkimukst Raportti M19/4611/-89/1/ KUVAT 1. Juomasuo, pintakartta 1:4000, värien selitys 2. Juomasuo, pintakartta 1:2000, kairanreiät 3. Juomasuo, poikkileikkaus 1:2000, summakartta 4. Juomasuo, poikkileikkaus 1:2000, summakartta 5. Juomasuo, pituusleikkaus 1:2000, summakartta 6. Juomasuo, vinotaso 1:2000, summakartta 7,8,10.Juomasuo, geol. poikkileikkauksia ,11. Juomasuo, malmiarvioleikkauksia 1: Sivakkaharju, pintakartta 1: Sivakkaharju, geol. poikkileikkauksia 1: Meurastuksenaho, pintakartta 1: Meurastuksenaho, geol. karttoja 1: Meurastuksenaho, malmiarviokartta 1:200

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn'

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M X N A L U S T A V A K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhma: Tanila/OKH~,

Lisätiedot

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M A N K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhmä: Tanila/OKHI, Pihko/OK, Erkkila/OK~ OKME: Rouhunkoski,

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Q -mum OUTOKUMPU OY. Joma Porkka, Reijo Anttonen, Tumo Korkalo KTR/PSV,JP,EAR,PE,HH,TRA,TTK

Q -mum OUTOKUMPU OY. Joma Porkka, Reijo Anttonen, Tumo Korkalo KTR/PSV,JP,EAR,PE,HH,TRA,TTK Q -mum OUTOKUMPU OY O K wam,x Joma Porkka, Reijo Anttonen, Tumo Korkalo S A H A K 0 S K E N Ni-Cu -ESIINTYM#N ALUSTAVA KANNATTAVUUSTARKASTELU L 1 ITTEET JAKELU OKHI/J. Tanila OKME/P. Rouhunkoski, 0. Walden

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10 Rantasalmi Osikk o Olavi Kontoniemi 04.06.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA OSIKKO, 1, KAIV.REK.NRO 4048/1, OSIKKO 2, KAIV.REK.NRO

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy ARVON LUONTI Timo Lindborg METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

1987 LOPUSSA. 001/2434 05/UOK/88 Urpo Kuronen/AML 19.1.1988 TALLENNETTU. Hyv. Tg/e RAPORTT I. Jakelu VIHANTI KUUHKAMON TUTKIMUKSET VUODEN

1987 LOPUSSA. 001/2434 05/UOK/88 Urpo Kuronen/AML 19.1.1988 TALLENNETTU. Hyv. Tg/e RAPORTT I. Jakelu VIHANTI KUUHKAMON TUTKIMUKSET VUODEN RAPORTT I 001/2434 05/UOK/88 Urpo Kuronen/AML 19.1.1988 TALLENNETTU Jakelu Hyv. Tg/e VIHANTI KUUHKAMON TUTKIMUKSET VUODEN 1987 LOPUSSA Sijainti 1:400 000 RAPORTT 1 001/2434 05/UOK/88 2 U rp o Kuronen /AML

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen 8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY. TV %, Fl/F2=3/0.05, 20 m x 100 m 0 K MALMINETSINTA

OUTOKUMPU OY. TV %, Fl/F2=3/0.05, 20 m x 100 m 0 K MALMINETSINTA 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KISKO, IILIJXRVI 2023 04; CP-MITTAUKSET JA YHTEENVETO MUUSTA GEOFYSIIKASTA. YHTEENVETO Iilijarven Cu, Zn, Pb, Ag, Au-mineralisaatio kuuluu Aijala-Orijarvi-jaksoon ja on

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t ) Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja pörssi

Sotkamo Silver ja pörssi Sotkamo Silver ja pörssi Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu rikastuksessa

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu

Lisätiedot

Informaatiokokous Kuusamossa

Informaatiokokous Kuusamossa Informaatiokokous Kuusamossa Käylän Korpihovi 15.11.2010 Urpo Kuronen Polar Mining Oy Perustettu marraskuussa 2003 Australialaisen Dragon Mining Limited:n tytäryhtiö Suomessa Dragon osti Outokumpu Mining

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa 1 (1) Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelijoilla Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa varten. Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu on tehtävä Liikenneviraston

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1

SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1 SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1 SUOMI ON HYVÄ KAIVOSMAA Suomi on edelleen rankattuna korkealle houkuttelevana kaivosmaana Ala työllistää

Lisätiedot

ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET

ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET 1. Laattojen rei itys...3 2. Laattojen kavennukset ja vakiovaraukset...4 3. Erikoiselementit...7 4. Hormien sijoittelu ontelolaatastossa...8 4.1 Hormi laatan

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19 Vihanti, Kiviharju 2434 05 Sijainti 1:400 000 Gähtökohta Lampinsaaren malmimuodostuman kulku on

Lisätiedot

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään

Lisätiedot

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa Todellinen vuosikorko Huomioitavaa Edellinen keskimaksuhetkeen perustuva todellinen vuosikorko antaa vain arvion vuosikorosta. Tarkempi arvio todellisesta korosta saadaan ottamalla huomioon mm. koronkorko.

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Hyv. Jakelu. Rovanie. LÄÄNIssÄ SIMON, KEMI- JA TERVOLAN KUNNISSA. Sijainti 1 : 400 000. Avainsanat: kerrosintruusio, PGE, Penikat

Hyv. Jakelu. Rovanie. LÄÄNIssÄ SIMON, KEMI- JA TERVOLAN KUNNISSA. Sijainti 1 : 400 000. Avainsanat: kerrosintruusio, PGE, Penikat Lapin Malmi/Jarmo Lahtinen Jakelu Hyv. OKME. -VI Rovanie KAiVOSLAiN 19 S:n MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS VALTAUSALUEISTA ERAUS- PENIKKA, kaiv.rek.nro 4687/1, YLIPENIKANOJA, kaiv.rek.nro 4687/2, POOKIJ&~KÄ

Lisätiedot

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta: LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Kannuksen, Lohtajan ja Toholammin kuntien alueella sijaitsevalla Viitajärven valtauksella, kaivosrekisteri

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

TTK, IH,, arkiet0. Into Heikkila/RST 1 (12) 34/88 Geo. KUUSAMON JUO SUON JA SIVAKKAHARJUN AU-ESIINTYMI N SUUNTAA-ANTAVA KANNATTAVUUS SKELiMA

TTK, IH,, arkiet0. Into Heikkila/RST 1 (12) 34/88 Geo. KUUSAMON JUO SUON JA SIVAKKAHARJUN AU-ESIINTYMI N SUUNTAA-ANTAVA KANNATTAVUUS SKELiMA no Heikkila/RST 1 (12) 34/88 Geo u KUUSAMON JUO SUON JA SVAKKAHARJUN AU-ESNTYM N SUUNTAA-ANTAVA KANNATTAVUUS SKELiMA JAKELU OK/M. Palviaine OKME/M. Keola KTT Johoryhmii, 1 TTK, H,, arkie0 YHTEENVETO JA

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7

Lisätiedot

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA M 19/3742/-80/1/10 Koskee 3742 04 SODANKYLÄ Kari A. Kinnunen 1980-2-22 FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA Tiivistelmä Palokiimaselän juonikvartsi sisältää

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L7

Nykyarvo ja investoinnit, L7 Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... 0 1 2 3 4 5 6... n j netto

Lisätiedot

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 VUORES, KOUKKURANTA Tontinkäyttösuositus Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 liittyy rakentamistapaohjeeseen ro-8263 TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Esimerkkinä korttelin 7685 tontit 1, 2, 3 ja 4. Päärakennusten

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy Kotitehtävät 7. Aihepiirinä Investointi Ratkaisuehdotuksia 1. Investoinnin hankintameno on 9000 euroa ja siitä saadaan seuraavina vuosina vuosittain 1200 euron tulot. Määritä a) koroton takaisinmaksuaika

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Suunnattu derivaatta Aluksi tarkastelemme vektoreita, koska ymmärrys vektoreista helpottaa alla olevien asioiden omaksumista. Kun liikutaan tasossa eli avaruudessa

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

normaali- ja leikkaus jännitysten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot, joista suurimmat normaali- ja leikkausjännitykset löytyvät

normaali- ja leikkaus jännitysten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot, joista suurimmat normaali- ja leikkausjännitykset löytyvät TAVOITTEET Johdetaan htälöt, joilla muutetaan jännitskomponentit koordinaatistosta toiseen Kätetään muunnoshtälöitä suurimpien normaali- ja leikkaus jännitsten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot,

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

ja osakeinvestoin,en haasteet

ja osakeinvestoin,en haasteet ja osakeinvestoin,en haasteet HOPEA Kysyntä kasvussa Aurinkopaneelit, elektroniikka Síjoitusmetalli, korut Terveys ja sairaanhoito Valokuvaus Tuotanto tasaista Isoilla tuottajilla ei kasvua Varastot pienentyneet

Lisätiedot

Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon 26.11.2010

Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon 26.11.2010 » Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon hankkimiseksi 26.11.2010 Lähtökohdat selvitystyölle 1/3 2 Hallitus esittää yhdistyksen

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta Low Carbon Finland 2050 -platform workshop 2.12.2013 2.12.2013 1 LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

Lisätiedot

ja osakeinvestoin,en haasteet

ja osakeinvestoin,en haasteet ja osakeinvestoin,en haasteet HOPEA Kysyntä kasvussa Aurinkopaneelit, elektroniikka Síjoitusmetalli, korut Terveys ja sairaanhoito Valokuvaus Tuotanto tasaista Isoilla tuottajilla ei kasvua Varastot pienentyneet

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen

Lisätiedot

Kesan 1975 kenttatyot keskitettiin Nurrnes-Lieksan valille, rnissa sijaitsee rnyos sotavuosina louhittu Matasvaaran kaivos.

Kesan 1975 kenttatyot keskitettiin Nurrnes-Lieksan valille, rnissa sijaitsee rnyos sotavuosina louhittu Matasvaaran kaivos. OUT 0 K U M P U Oy Ma1rninetsinta V-J Pentti1a/PAL 16.02.1976 1 (4) NURMEKSEN-MATASVAARAN-LIEKSAN -ALUEEN MOH-TUTKIMUKSISTA Varpaisjarvi, Kylrnarnaki (3243 01) Nurrnes, Kynsinierni (4321 10) Lieksan, Nurrneksen,

Lisätiedot

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin.

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin. Arvoisa kaupunginvaltuutettu, kun tarkastellaan kassamaksuja, investointikustannuksia sekä nykyarvomenettelyä on edullisin ratkaisu katettuputki sekä vuokraus. Merikadun hidasteet tai tienkatkaisu häviävät

Lisätiedot

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja TAVOITTEET Tutkitaan väännön vaikutusta suoraan sauvaan Määritetään vääntökuormitetun sauvan jännitysjakauma Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti

Lisätiedot

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä Diskonttaus Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava K t 1 + it. (3) missä pääoman K t diskontattu arvo, eli nykyarvo(t = 0) i = korkokanta jaksosta kulunut aika t = korkojakson

Lisätiedot

Vapo: Turveauman laskenta 1. Asennusohje

Vapo: Turveauman laskenta 1. Asennusohje Turveauman mittaus 3D-system Oy 3D-Win ohjelman lisätoiminto, jolla lasketaan turveaumasta tilaajan haluamat arvot ja piirretään aumasta kuva. Laskentatoiminto löytyy kohdasta Työkalut/Lisätoiminnot. Valitse

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

KAAPELINKULMAN KULTAESIINTYMÄ VALKEAKOSKELLA. Johdanto

KAAPELINKULMAN KULTAESIINTYMÄ VALKEAKOSKELLA. Johdanto Pentti Grönholm RAPORTTI 4.10.2010 1 (12) KAAPELINKULMAN KULTAESIINTYMÄ VALKEAKOSKELLA Johdanto Malminetsintää ja kaivostoimintaa harjoittava on australialaisen Dragon Mining Ltd:n kokonaan omistama suomalainen

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Aleksi (385g), toiseksi suurin Suomesta löytynyt kultahippu. Mikromorfologia, petrofysikaaliset ominaisuudet ja kemiallinen koostumus

Aleksi (385g), toiseksi suurin Suomesta löytynyt kultahippu. Mikromorfologia, petrofysikaaliset ominaisuudet ja kemiallinen koostumus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19/3831/94/1 3831 04 INARI Kari A. Kinnunen, Bo Johansson, Mauri Terho ja Risto Puranen 30.5.1994 Aleksi (385g), toiseksi suurin Suomesta löytynyt kultahippu. Mikromorfologia,

Lisätiedot

5i!40 i. $,#] s! LL 9 S0. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. VLF-R-mittaus Kouvervaarasta

5i!40 i. $,#] s! LL 9 S0. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. VLF-R-mittaus Kouvervaarasta Q 19/4522/2000/1 KUUSAMO Pertti Turunen 16.6.2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti @ 60 Li 9 S0 5i!40 i 1 rd $,#] s! LL 10' 0 50 100 150 X (m) 200 20 30 40 VLF-R-mittaus

Lisätiedot

Muodonmuutostila hum 30.8.13

Muodonmuutostila hum 30.8.13 Muodonmuutostila Tarkastellaan kuvan 1 kappaletta Ω, jonka pisteet siirtvät ulkoisen kuormituksen johdosta siten, että siirtmien tapahduttua ne muodostavat kappaleen Ω'. Esimerkiksi piste A siirt asemaan

Lisätiedot

Luento 3: 3D katselu. Sisältö

Luento 3: 3D katselu. Sisältö Tietokonegrafiikan perusteet T-.43 3 op Luento 3: 3D katselu Lauri Savioja Janne Kontkanen /27 3D katselu / Sisältö Kertaus: koordinaattimuunnokset ja homogeeniset koordinaatit Näkymänmuodostus Kameran

Lisätiedot

0 outokumpu mining i FINNMINES

0 outokumpu mining i FINNMINES Afe 0 outokumpu mining i FINNMINES gci ),/ -p + "-,)-' J < I, 'AAK aak1oppu.t~ KAIVOKSEN SYVYYSJATKEIDEN TUTKIMUSOHJELMA LOPPURAPORTTI 1. PROJEKTIN PERUSTELUT JA SUUNNITTELU Outokumpu Finnmines Oy:n hallitus

Lisätiedot

Veikkolan kunnallistekniikkaselvitys

Veikkolan kunnallistekniikkaselvitys Veikkolan kunnallistekniikkaselvitys Yhdyskuntatekniikan toimiala Yhdyskuntarakentamisen tulosalue 1824VeKun/VeikkolanKunnallistekniikkaSelvitys462.doc KIRKKONUMMEN KUNTA Nro 462 Sivu 2(11) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2 .3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. Toisen asteen yhtälön a + b + c 0 ratkaisukaavassa neliöjuuren alla olevaa lauseketta b b 4ac + a b b 4ac a D b 4 ac sanotaan yhtälön

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kimolan vesiväylähanke

Kimolan vesiväylähanke Kimolan vesiväylähanke 1 Hankkeen kuvaus Kimolan vesiväylähanke on elinkeinojen kehittämishanke, jossa laaditaan suunnitelmat kanavan muuttamiseksi veneille ja aluksille soveltuvaksi sulkukanavaksi. Kimolan

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot