KUUSAMON KULTA-AIHEIDEN ARVIOINTI: JUOMASUO, SIVAKKAHARJU, MEURASTUKSENAHO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUUSAMON KULTA-AIHEIDEN ARVIOINTI: JUOMASUO, SIVAKKAHARJU, MEURASTUKSENAHO"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/4611,4613/-89/2/10 Kuusamo Juomasuo, Sivakkaharju, Meurastuksenaho Jyrki Parkkinen KUUSAMON KULTA-AIHEIDEN ARVIOINTI: JUOMASUO, SIVAKKAHARJU, MEURASTUKSENAHO

2 1 1. YHTEENVETO 1.1. Malmiarvio 1.2. Kannattavuus Suuntaa-antava taloudellinen tarkastelu osoittaa: Jos kullan hinta on vähintään 60 mk/g ja kaivoksen käyttökustannukset korkeintaan 123 mk/malmitonni, kestää Kuusamo noin 30 Mmk:n investoinnit. Neljän vuoden toiminnan tulos olisi tuolloin - kassavirran nykyarvo 3 Mmk - sisäinen korko 18.9 % - takaisinmaksuaika 3.7 v.

3 2 SISÄLLYS 1. YHTEENVETO Malmiarvio 1 Taulukko Kannattavuus 1 2. JOHDANTO 3 3. JUOMASUO Juomasuon esiintymän geologinen rakenne Juomasuon malmiarvio 5 Taulukko SIVAKKAHARJU Sivakkaharjun esiintymän geologinen rakenne Sivakkaharjun malmiarvio 8 Taulukko MEURASTUKSENAHO Meurastuksenahon esiintymän geologinen rakenne Meurastuksenahon malmiarvio 10 Taulukko KUUSAMON AIHEET: SUUNTAA-ANTAVA TALOUDELLINEN ARVIO Yhteenveto 11 Taulukko 5. Taulukko 6 + kuva. 6.2 Herkistely 12 Taulukko 7 + kuva. 7. SUOSITUKSET JATKOTOIMIKSI LÄHTEET KUVAT Juomasuo, pintakartta 1:4000, värien selitys 2. Juomasuo, pintakartta 1:2000, kairanreiät 3. Juomasuo, poikkileikkaus 1:2000, summakartta 4. Juomasuo, poikkileikkaus 1:2000, summakartta 5. Juomasuo, pituusleikkaus 1:2000, summakartta 6. Juomasuo, vinotaso 1:2000, summakartta 7,8,10.Juomasuo, geol. poikkileikkauksia ,11. Juomasuo, malmiarvioleikkauksia 1: Sivakkaharju, pintakartta 1: Sivakkaharju, geol. poikkileikkauksia 1: Meurastuksenaho, pintakartta 1: Meurastuksenaho, geol. karttoja 1: Meurastuksenaho, malmiarviokartta 1:200

4 3 2. JOHDANTO Tämä arviointi perustuu Heikki Pankan (1989) raporttiin Juomasuosta sekä Erkki Vanhasen (1989) raportteihin Sivakkaharjusta ja Meurastuksenahosta. Apuna ovat lisäksi olleet Pankan (1989) lisensiaattityön käsikirjoitus, sekä esiintymäkohtaiset kairaus- ja analyyttiset tiedot ja kartat, joita Vanhanen ja Jarmo Haavikko ystävällisesti toimittivat käyttööni. Vanhin Kuusamon Juomasuon kultaesiintymän kannattavuustarkastelu sisältyy Sakari Perkiömäen ja Jari Rouhiaisen (1987) oppilastyöhön. Sen perustana ollut malmiarvio on jo vanhentunut. Tarkastelusta on tässä käytetty lähinnä suuntaa antavia teknisiä ja kustannusarvioita. Malmiarvion suorittamisen lähtökohtana on malmiesiintymä tai -aihe, jonka geologinen rakenne on selvitetty niin että leikkausten välit voidaan luotettavasti interpoloida ja malmin jatkeiden suunnat voidaan päätellä. Kuusamon esiintymien geologiset rakenteet ovat, ainakin tähän astisen aineiston valossa, vaikeasti avautuvia. Konventionaalein menetelmin ja kairaustiedoin niitä ei kenties kyetäkään riidattomasti selvittämään. Yllä mainittujen raporttien laskelmat ovat luonteeltaan mineraalivara-arvioita eli geologisia in situ -arvioita, joissa painotus on ollut malmiaiheen geologisessa rajauksessa ja malmipotentiaalin arvioinnissa. Tässä raportissa painotus on taloudellisessa arvioinnissa; vastaavasti malmiarviot ovat luonteeltaan kaivosteknisiä siten, että erikseen mainittavat rajaehdot on otettu huomioon. Painotuksesta seuraa eroavuuksia arvioihin. Esimerkiksi Pankan (1989) mukaan Juomasuon varat ovat 1.2 Mt kultapitoisuudella 6 g/t. Samaa suuruusluokkaa ovat edellä yhteenvedossaesitetyt mineraalivarat: 1 Mt ja 5.9 g/t Au. Sen sijaan malmiarvioon sisältyy kaikkinensa 0.86 Mt jossa kultaa on 5.2 g/t ja tästä louhintakelpoiseksi on arvioitu vain 0.5 Mt. Sivakkaharjun osalta Vanhasen (1989) esittämät mineraalivara- ja louhintatekniset malmiarviot käyvät hyvin yksiin tämän raportin laskelmien kanssa. Syynä ovat Sivakkaharjun pieni koko ja helposti rajattava malmi. Meurastuksenahoa on kairattu suhteellisesti vähemmän kuin muita Kuusamon aiheita, ja tämä selittää osaksi erot eri raporttien laskelmissa. Vanhasen (1989) mukaan Meurastuksenahon mineraalivarat ovat t, jossa kultaa 4.4 g/t. Tämän raportin mukaan mineraalivarat ovat t ja kultaa 4.7 g/t. Malmin ainakin näennäinen hajanaisuus rajoittaa kuitenkin louhintakelpoisen malmin määrän tonniin, jolloin pitoisuus laskee alle taloudellisen alarajan eli on 3.6 g/t. Arvioinnissa ja sen valmistelussa on käytetty kanadalaisen GemCom-yhtiön kehittämiä geotiedon käsittelyohjelmia PCXPLOR ja GEOMODEL, jotka antavat mahdollisuuden digitaalisten karttojen laadintaan ja mielivaltaisten projektiosuuntien ja vaikutusetäisyyksien valintaan. Digitaalinen työskentely on johtanut alkuperäisistä poikkeaviin rakennetulkintoihin. Koska ne ovat hypoteettisia, joskin oikeaksi todistettuina käänteentekeviä, malmiarvioissa on pyritty niiden vaikutus minimoimaan. Kannattavuustarkastelussa on sovellettu yksinkertaista mallia kultaesiintymille käyttäen Outokumpu Data Systemsin IKAROS-ohjelmaa.

5 4 3. JUOMASUO 3.1. Juomasuon esiintymän geologinen rakenne Juomasuon pintakartta kairanreikäprojektioineen, malmiot A, B ja C sekä tarkastelussa käytetyt pystyleikkaukset ovat kuvissa 1. ja 2. Leikkaukset 1-12 ovat 25 m:n välein ja noudattavat kairausten pääsuuntaa N35E. Muut merkityt leikkaukset on haettu sellaisiksi, että ne vastaisivat päämalmion A symmetriaa. Leikkaus PYSTY1 on lähes kohtisuorassa muodostuman pituusakselia vasten, leikkaus PYSTY3 on muodostuman pituussuunnassa kaatuen 65 astetta länteen. Esiintymän pääsuunnaksi on aikaisemmin arvioitu NW mutta tässä on päädytty suuntaan N0-10E. Malmio C saattaa olla poikkeus tästä säännöstä, mutta se on lävistetty vain kahdella reiällä: asento ja muoto ovat selvittämättä. Malmioiden A ja B/C väliin on oletettu muodostumia nuorempi siirrosvyöhyke. Malmio C saattaa tämän mukaan olla malmion A jatke. Tulkinnan perusteella otollisin kairaussuunta alueella olisi itäinen, jota käytettiin malmion B tutkimisessa. Kuvassa 3. on leikkaus PYSTY1. Sille on projisoitu pintakartoissa näkyvän siirroksen eteläpuoliset kairanreiät ja niiden Au-pitoisuudet punaisin pylväin. Kuvasta voidaan päätellä, että Au-mineroituma on keskittynyt kolmeen 4-15 m leveään vyöhykkeeseen, jotka kaatuvat länteen astetta. Vyöhykkeet saattavat yhtyä. Kuvassa 4. ovat projektiot kairanreikäanalyyseista siirroksen pohjoispuolelta leikkauksessa PYSTY2, joka on yhdensuuntainen PYSTY1:n kanssa. Leikkauksessa näkyy malmio B, johon sisältyy yksi kultarikas juova, lähes kohtisuorasti alas painuva. Mikäli päätelmät ovat oikein tähän saakka, se merkitsisi että e.m. siirrosvyöhykkeessä olisi tapahtunut kiertoa. Kuvan 4.oikeassa reunassa näkyvät reikien R302 ja R325 lävistykset malmioon C. Näille lävistyksille on todettu galvaaninen yhteys reiän R313 samassa kuvassa näkyvään lävistykseen. Edellä esitetyn perusteella leikkaus PYSTY3 kuvassa 5. on valittu siten, että se kaatuu 65 astetta länteen ja sisältää projektioina samat tiedot kuin PYSTY1 + PYSTY2. Se on siis malmion A oletetun pituusakselin suuntainen. Odotusten mukaisesti malmion A Au-Co-pitoisuusprojektiot muodostavat lähes yhtenäisen pinnan. Kolmantena projektiotasona on VINOTASO kuvassa 6. Se on kohtisuorassa leikkauksia PYSTY1-2 ja PYSTY3 vastaan.se siis kaatuu 25 astetta itään. VINOTASOlla korostuu Juomasuon päävyöhykkeen pohjois-eteläinen suuntaus sekä malmion B erillisyys. Kuvasta saa myös vaikutelman, että malmion A vyöhykkeet ovat yhteydessä toisiinsa. Havaitut säännönmukaisuudet huomioon ottaen voidaan päätellä, että Juomasuon malmio A on (1) joko tiukkaan poimuttunut laatta tai (2) mineroitumavyöhykkkeistä hierrossa kehittynyt poimumainen rakenne. Edellisessä tapauksessa se olisi joko syngeneettinen kerros (1A) tai epigeneettinen juoniparvi tai stockwork (1B), itäläntisessä puristuksessa lähes vaaka-asentoisista laatoista poimuttunut. Jälkimmäisessä tapauksessa (2) pitkään jatkunut tai uusiutunut hierto olisi muovannut alunperinkin pystyasentoisen vyöhykkeen tai parven tiukoille poimuille. Hierto olisi tuolloin liittynyt vertikaalisiirroksiin.

6 Juomasuon malmiarvio Juomasuon malmiarvio on laadittu konventionaalisella lineaarisella leikkausmenetelmällä ottaen huomioon muutamia yksinkertaisia vaatimuksia: - Arvioon hyväksytyn lohkon vähimmäispaksuus on 4 m - Lävistyksen vaikutusmatka rakenteen suunnassa on korkeintaan 10 m - Leikkauksesta ulospäin lävistyksen vaikutusmatka on korkeintaan 12.5 m - Kultaesiintymä on rajattu käyttäen 1 g/t pitoisuutta lävistysten cut offina - Taloudelliset yksiköt on leikkauksiin rajattu lisäksi malmeiksi (cut off 4g/t) ja rajamalmeiksi (cut off 2 g/t) - Näin saadut silmukat on luokiteltu todistetuiksi (malmilävistys), todennäköisiksi tahi päätellyiksi malmeiksi tai rajamalmeiksi - Silmukoiden vaikutusmatkat on arvioitu joka tapauksssa erikseen. Kairausleikkauksiin on digitoitu malmin cut off -rajaukset sekä luokittelurajat. Jos vierekkäisten lävistysten väli on =< 20m, niin silmukat on rajattu leikkausten puoliväliin. Muussa tapauksessa väliin on interpoloitu silmukka. Interpoloidut silmukat on luokiteltu todennäköisiksi varoiksi. Leikkauksissa näkyvien poimurakenteiden mukaan ekstrapoloidut silmukat on luokiteltu päätellyiksi varoiksi. Arviointimenettely näkyy kuvissa Kuvassa 7 on rajattu leikkauksen 5 malmivarat. Malmisilmukan minimipaksuudeksi on asetettu 4 m. Jos lävistyksen pituus ei ole tähän riittänyt, on rajausta levitetty eli mukaan on otettu sivukiveä, sisäraakkua. Kuvassa 7 reiän R302 lävistykset on tämän mukaisesti yhdistetty ja kokonaisuuteen on otettu mukaan kahden ohuen malmijuovan väliin jäävä raakku. Kuvassa 8 näkyy erottelu todennäköisten ja pääteltyjen varojen välillä leikkauksessa 6. Kuvassa 9 on osasuurennus kuvasta 8 siten että digitoitujen malmisilmukoiden eli polygonien rajaus ja numerointi näkyvät. Kuvassa 10 on leikkauksen 7 ja kuvassa 11 leikkauksen 10 malmiluokittelu. Silmukoiden numerointi näkyy myös malmiarviotaulukoissa: ("polyg No") taulukko 2. Koska edellä kuvattu rakennehypoteesi on tarkistamatta, sitä ei ole käytetty malmiarviossa kuin pääteltyjen varojen arvioinnissa. Leikkauksia vastaan kohtisuorat vaikutusmatkat onkonventionaalisti oletettu leikkausvälin suuruisiksi: m = 25 m. Rakenneepäselvyyksistä johtuen täyttä vaikutusmatkaa on käytetty tilavuuslaskuissa vain harvoissa tapauksissa. Mikäli rakennehypoteesi päätelmineen muodostuman asennosta osoittautuu oikeaksi, sillä on vaikutusta malmiarvioon. Leikkauksissa esitetty malmin paksuus olisikin vain leveys vinossa leikkauksessa ja todellinen paksuus olisi keskimäärin noin 0.4 * leveys. Malmijuovat ohentuisivat huomattavasti. Jos toisaalta kapeiden malmien louhinnan kehittyessä uudeksi vähimmäispaksuudeksi jyrkkäkaateisissa malmeissa hyväksytään 2 m, voidaan huomattava osa tässä esitetyistä malmirajauksista hyväksyä. Malmivarat pienenisivät tuolloin noin 20 %. Toinen varaus koskee tiheyttä. Juomasuon laskelmissa on käytetty tiheyttä 3 g/cm 3 Pankan (1989) mukaan. "Oikea" tiheys saattaa olla g/cm 3.

7

8

9 8 4. SIVAKKAHARJU 4.1. Sivakkaharjun esiintymän geologinen rakenne Esiintymää kontrolloi haarautuva vyöhyke biotiittiserisiittiliusketta, kuva 12. Kuvissa esitetyn tulkinnan mukaan kulta esiintyy poimuttuneessa laattamaisessa vyöhykkeessä, joita lävistää diabaasijuoni. Lävistyssuhde voi olla päinvastainenkin. Malmi on Vanhasen mukaan epigeneettinen. Se on siinä tapauksessa saattanut muodostua isäntäkivipatjaansa loivassa kulmassa lävistäneeseen ruhjeeseen. 4.2 Sivakkaharjun malmiarvio Arvio on suoritettu kahdessa osassa, taulukko 3. Ensimmäiseksi on laskettu mineraalivaraarvio in situ ja toiseksi kaivostekninen arvio in situ. Ensimmäinen arvio vastaa Vanhasen malmiarviota ja on suuruusluokalleen tämän kanssa samansuuntainen. Toiseen on kelpuutettu vain paksuudeltaan vähintään 4 m:n lohkot, joiden keskipitoisuus on vähintään 4 g/t. Lohkojen muodostukseen tarvittavat väliraakut ja heikot mineralisoitumat on eritelty taulukossa 4.2. sekä kuvissa Malmin ohuuden vuoksi keskipitoisuus laskee huomattavasti, 9.2 g/t ===> 5.2 g/t. Aivan vastaavat laskelmat on esitetty Vanhasen (1989) raportissa. Sen mukaisesti laskelmissa on käytetty keskitiheyttä 2.7 g/cm 3.

10

11 10 5. MEURASTUKSENAHO 5.1. Meurastuksenahon esiintymän geologinen rakenne Esiintymän rakenne on vaikeaselkoinen. Kuvissa näkyy rakennetulkinnan perusta: esiintymä on oletettu poimuttuneeksi laataksi, jolla näyttää tässä tapauksessa olevan selvä stratamainen sijainti kahden serisiittikivipatjan välisessä albiittikivessä Meurastuksenahon malmiarvio Malmiarvion perusteet on näytetty kuvissa 18-21, jotka kuvaavat leikkauksia 3, 4 ja 5. Leikkauksiin on rajattu koko Au-mineroituma sekä sen sisälle todettu malmiluokan kivi. Kairauksen harvuuden vuoksi arvioon on otettu vain lävistysten ympäristöt, siis todistetut varat. Todennäköisiä malmeja on vaikea arvioida, koska interpolointietäisyydet ovat enimmältään suuret. Tästä johtuu, että ero Vanhasen arvioon, jossa ilmeisesti ovat mukana "todennäköiset", on suuri. Taulukko 4. Malmeille on käytetty keskitiheyttä 2.8 g/cm 3 Vanhasen (1989) käytäntöä seuraten.

12 11 6. KUUSAMON AIHEET: SUUNTAA ANTAVA TALOUDELLINEN ARVIO 6.1. Yhteenveto Taulukko 5. - Syötteen määrä t, pitoisuus 4.8 g/t Au - Kultarikastetta t, pitoisuus 85 g/t Au, saanti 90 % - Kullan hinta mk/kg, maksuprosentti 97 - Liikevaihto +131 Mmk (= rikasteen arvo) - Käyttökustannukset Mmk - Pääomakustannukset, - investointi - 30 Mmk - tuotantoaika 4 v - korkokanta 10 % - korot Mmk - lyhyta.lainojen muutos + 26 Mmk - Verot 50% OPO kassavirrasta 28 Mmk Taloudellinen tulos + 28 Mmk - Kassavirran nykyarvo + 3 Mmk - Sisäinen korko % - Takaisinmaksuaika 3.7 v Kuusamon esiintymien hyödyntäminen on tämän laskelman mukaan niukasti kannattava operaatio. Kullan hinta laskelmassa on lievästi optimistinen, rikasteen arvo samaten (sulattokustannukset on oletettu alhaisiksi). Käyttökustannukset saattavat olla liian alhaiset nekin. Investointeihin vaikuttaa eniten rikastamoratkaisu: määrä voi suureta tai pienetä. Mahdolliset avustukset esim. verohelpotusten muodossa voivat ratkaista koko tilanteen. Taulukko 6 + kuva

13 Herkistely Taulukko 7 + kuva. Oletusarvot Muuttujat: A Tuotanto t B Käyttökustannukset 64.2 Mmk C Kultapitoisuus 4.8 g/t D Kullan hinta 60 mk/g E Investoinnit 30 Mmk Herkistys +/- 50 % kassavirran nykyarvolle (X -akseli) Yksikkö Mmk (Y -akseli)

14 13 7. SUOSITUKSET JATKOTOIMIKSI Geologiset rakenneratkaisut ovat osaksi tarkistettavissa lisäanalyysein jo kairatuista rei'istä. Varsinkin Juomasuon kohdalla ratkaisut antavat, jos ne ovat oikean suuntaisia, yhden lisäparametrin alueellisen kullanetsinnän käyttöön: pohjois-eteläsuuntaiset, luultavasti katkeilevat,kultarikkaat vyöhykkeet. Sen vuoksi - ja myös Juomasuon malmiarvion tarkistamiseksi olisi syytä suunnitella muuutamia lisäreikiä esiintymään sen tässä oletettua pituussuuntaa vasten eli itään. Juomasuon esiintymä on auki sekä syvyyssuunnassa että pituussuunnassa. Rakenteen tarkistuksen jälkeen lienee mahdollista kasvattaa malmivaroja jatkeiden kairauksella. Samalla selviäisi mahdollisesti analogisten esiintymien otollisin kairaussuunta. Meurastuksenahon esiintymä tunnetaan huonoiten. Varsinkin pinnanläheinen tieto puuttuu. Meurastus vaikuttaa heikoimmalta Kuusamon esiintymistä. Sen jatkotutkimukset eivät kenties toisi niinkään lisää malmivaroja kuin tietoa esiintymän rakenteesta. Sivakkaharjun rakenne vaikuttaa yksinkertaisimmalta. Lisäanalyysein jo kairatuista rei'istä on tutkittavissa tässä esitetty poimuhypoteesi, mikä oikeaan osuneena antaisi aihetta länteen suuntautuvan haarakkeen tutkimiseen. Lisäkairaukset jo tunnetun vyöhykkeen lounaispuolella toisivat todennäköisesti lisää malmivaroja. Kuusamon aiheista on käynnistetty pro gradu -työ, jossa tullaan nykyaikaisen geo-ohjelmiston (PCXPLOR, GEO-MODEL, AUTOCAD) graafisia ja tilastomatemaattisia välineitä käyttäen tutkimaan kulta-aiheita kolmiulotteisina anomaliapilvinä.

15 14 8. LÄHTEET Pankka H., Epigeneettiset Au-Co-U-esiintymät Kuusamon liuskealueella. Lisensiaattityö, Geologian ja mineralogian laitos, Turun yliopisto. Pankka H, Kuusamon Juomasuon Co-Au-esiintymän malmitutkimukset vuosina Raportti M19/4613/-89/1/10, GTK. Perkiömäki, S. ja Rouhiainen, J Juomasuon Co-Au-esiintymä, teknillistaloudellinen selvitys, loppuraportti Kaivossuunnittelu, HTKK Louhintatekniikan laboratorio. Vanhanen E., Kuusamon Sivakkaharjun kultaesiintymän malmitutkimusket vuosina Raportti M19/4611/-88/1/10, GTK. Vanhanen E., Kuusamon Meurastuksenahon koboltti-kultaesiintymän malmitutkimukst Raportti M19/4611/-89/1/ KUVAT 1. Juomasuo, pintakartta 1:4000, värien selitys 2. Juomasuo, pintakartta 1:2000, kairanreiät 3. Juomasuo, poikkileikkaus 1:2000, summakartta 4. Juomasuo, poikkileikkaus 1:2000, summakartta 5. Juomasuo, pituusleikkaus 1:2000, summakartta 6. Juomasuo, vinotaso 1:2000, summakartta 7,8,10.Juomasuo, geol. poikkileikkauksia ,11. Juomasuo, malmiarvioleikkauksia 1: Sivakkaharju, pintakartta 1: Sivakkaharju, geol. poikkileikkauksia 1: Meurastuksenaho, pintakartta 1: Meurastuksenaho, geol. karttoja 1: Meurastuksenaho, malmiarviokartta 1:200

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10 Rantasalmi Osikk o Olavi Kontoniemi 04.06.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA OSIKKO, 1, KAIV.REK.NRO 4048/1, OSIKKO 2, KAIV.REK.NRO

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM )

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM ) Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM 5.10.1984 1 84) ARKISTOKAPPAL~ PYHASALMEN KAIVOKSEN POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVAN GRAVIMETHISEN ANOMALIAN TUTKIMUKSISTA Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Kun

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa 1 (1) Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelijoilla Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa varten. Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu on tehtävä Liikenneviraston

Lisätiedot

ARKISTOl' APFAL~ x = J. /1, iij,. KAIRAUS- JA MALMIARVIO 030/ D/HOP/

ARKISTOl' APFAL~ x = J. /1, iij,. KAIRAUS- JA MALMIARVIO 030/ D/HOP/ o 2!ctt2u~mpu H. Puustjärvi/KET Jakelu OKVI/K. Pelkonen KTT/J. Reino OKME7arkisto HOP KAIRAUS- JA MALMIARVIO 030/2431 10 D/HOP/1988 3.11.1988 Hyv. J. /1, iij,. I 1 (3) YLIVIESKAN RAUHALAN JA MALMIARVIO

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 2013 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus

Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 2013 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 201 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus 6 1..201 1. Tarkastellaan Gouraudin sävytysmallia. Olkoon annettuna kolmio ABC, missä A = (0,0,0), B = (2,0,0) ja C = (1,2,0)

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY. TV %, Fl/F2=3/0.05, 20 m x 100 m 0 K MALMINETSINTA

OUTOKUMPU OY. TV %, Fl/F2=3/0.05, 20 m x 100 m 0 K MALMINETSINTA 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KISKO, IILIJXRVI 2023 04; CP-MITTAUKSET JA YHTEENVETO MUUSTA GEOFYSIIKASTA. YHTEENVETO Iilijarven Cu, Zn, Pb, Ag, Au-mineralisaatio kuuluu Aijala-Orijarvi-jaksoon ja on

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX 9 0 K MALMINETSINTX VIHANNIN KAIVOKSEN YMPARISTON KAIRAUKSET VUONNA 1985 Sysäyksen Vihannin alueen tutkimuksille on tuonut kesällä 1983 lennetty matalalentomittaus, jonka tulokset saatiin käyttöön keväällä

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

Sotkamo Silver Oy:n kaivoshankkeen tilannekatsaus. Ilkka Tuokko

Sotkamo Silver Oy:n kaivoshankkeen tilannekatsaus. Ilkka Tuokko Sotkamo Silver Oy:n kaivoshankkeen tilannekatsaus Ilkka Tuokko 20.11.2013 Location Distance to: - Kuhmo 40 km - Sotkamo 40 km - Valtimo 45 km - Nurmes 60 km - Kajaani 80 km - Oulu 240 km - Helsinki 480

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

LAUEZRIT AVOLOUHINTAMA.LMIEN OW geoi 7/76 MAARA- JA LAATUARVIO. 3 /76 6/76 RA t

LAUEZRIT AVOLOUHINTAMA.LMIEN OW geoi 7/76 MAARA- JA LAATUARVIO. 3 /76 6/76 RA t RfiUTARUUKECI OY KAIUOSRYHMÄ N: o LAUEZRIT AVOLOUHINTAMA.LMIEN OW geoi 7/76 MAARA- JA LAATUARVIO, Laatija Ole Lindholm ' Pvm 26,!1.76 : l Iiyv. && - Vertaa '. OU geol 3 /76 6/76 RA t 1412.37 Jakelu OU

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19 Vihanti, Kiviharju 2434 05 Sijainti 1:400 000 Gähtökohta Lampinsaaren malmimuodostuman kulku on

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Suunnattu derivaatta Aluksi tarkastelemme vektoreita, koska ymmärrys vektoreista helpottaa alla olevien asioiden omaksumista. Kun liikutaan tasossa eli avaruudessa

Lisätiedot

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä. Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkona 2.3. ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä puiseen kyyhkyslakkaan, jonka numero on 9. Arvostellut kotitehtäväpaperit palautetaan laskutuvassa.

Lisätiedot

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA

Lisätiedot

Näihin harjoitustehtäviin liittyvä teoria löytyy Adamsista: Ad6, Ad5, 4: 12.8, ; Ad3: 13.8,

Näihin harjoitustehtäviin liittyvä teoria löytyy Adamsista: Ad6, Ad5, 4: 12.8, ; Ad3: 13.8, TKK, Matematiikan laitos Gripenberg/Harhanen Mat-1.432 Matematiikan peruskurssi K2 Harjoitus 4, (A=alku-, L=loppuviikko, T= taulutehtävä, P= palautettava tehtävä, W= verkkotehtävä ) 12 16.2.2007, viikko

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2 Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 Väliarvolause Oletetaan, että funktio f on jatkuva jollain reaalilukuvälillä [a, b] ja derivoituva avoimella välillä (a, b). Funktion muutos tällä välillä on luonnollisesti

Lisätiedot

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto Timo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN Outokumpu Oy Atk-osasto PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATSISTIIKAN KEINOIN 1. Johdanto Niin sanotulla

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

Espoossa 5.11.2007. Timo Jussila. Lähteitä:

Espoossa 5.11.2007. Timo Jussila. Lähteitä: 6 Tämä kuoppa-asumus esiintyy yhtä lukuun ottamatta tällä alueella tervahautojen läheisyydessä tai aivan vieressä. Etelä-Suomessa kutsuisin tätä tervapirtiksi. Tosin etelämpänä en ole havainnut kuoppapirttejä,

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Ennen mahdollista maastokatselmusta tehtävät esiselvitykset Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Kaapelireitin suunniteluun liittyvät

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Muodonmuutostila hum 30.8.13

Muodonmuutostila hum 30.8.13 Muodonmuutostila Tarkastellaan kuvan 1 kappaletta Ω, jonka pisteet siirtvät ulkoisen kuormituksen johdosta siten, että siirtmien tapahduttua ne muodostavat kappaleen Ω'. Esimerkiksi piste A siirt asemaan

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Kerto-Tyyppihyväksynnät. Toukokuu 2001

Kerto-Tyyppihyväksynnät. Toukokuu 2001 Kerto-Tyyppihyväksynnät Toukokuu 2001 Kerto-S Tuoteseloste 1. Kerto-S, standardikertopuun kuvaus Kerto-S valmistetaan sorvatuista havupuuviiluista liimaamallla siten, että kaikkien viilujen syysuunta on

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 22.1.2014 Ratkaisuita

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 22.1.2014 Ratkaisuita Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 22.1.2014 Ratkaisuita 1. Laske 3 21 12 3. a) 27 b) 28 c) 29 d) 30 e) 31 Ratkaisu. 3 21 12 3 = 63 36 = 27. 2. Peräkylän matematiikkakerholla on kaksi tapaa

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 3.3.06 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja TAVOITTEET Tutkitaan väännön vaikutusta suoraan sauvaan Määritetään vääntökuormitetun sauvan jännitysjakauma Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja Yhteiskuntatutkimus Taloustutkija Markus Kankainen Pietari 15.3.2011 Ympäristötaloudelliset

Lisätiedot

Sosiaalisen yrityksen yhteiskunnalliset vaikutukset - Case: Posivire Oy. Jari Handelberg Jari Karjalainen Pertti Kiuru Ulla Karhu

Sosiaalisen yrityksen yhteiskunnalliset vaikutukset - Case: Posivire Oy. Jari Handelberg Jari Karjalainen Pertti Kiuru Ulla Karhu Sosiaalisen yrityksen yhteiskunnalliset vaikutukset - Case: Posivire Oy Jari Handelberg Jari Karjalainen Pertti Kiuru Ulla Karhu Tutkimuksen viitekehys Posivire Oy:n taloudellinen vaikutus Posivire Oy:n

Lisätiedot

Kesan 1975 kenttatyot keskitettiin Nurrnes-Lieksan valille, rnissa sijaitsee rnyos sotavuosina louhittu Matasvaaran kaivos.

Kesan 1975 kenttatyot keskitettiin Nurrnes-Lieksan valille, rnissa sijaitsee rnyos sotavuosina louhittu Matasvaaran kaivos. OUT 0 K U M P U Oy Ma1rninetsinta V-J Pentti1a/PAL 16.02.1976 1 (4) NURMEKSEN-MATASVAARAN-LIEKSAN -ALUEEN MOH-TUTKIMUKSISTA Varpaisjarvi, Kylrnarnaki (3243 01) Nurrnes, Kynsinierni (4321 10) Lieksan, Nurrneksen,

Lisätiedot

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA 1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista.

Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista. M 17/Ke-60/2 Kemi T. Siikarla 28.4.19 60 Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista. 1. Linjoitustyöt: Kemin alueen geofysikaalisia tutkimuksia varten paalutettiin

Lisätiedot

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSIIKAN LABORATORIO V 1.6 5.014 4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TYÖN TAVOITE Työssä tutkitaan vitajohtimen aiheuttamaa magneettikentää. VIRTAJOHTIMEN SYNNYTTÄMÄ MAGNEETTIKENTTÄ

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA

VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA TARKASTUSRAPORTTI 1 (7) Sisällys 1. Kohde... 2 1.1 Kohteen kuvaus... 2 1.2 Tarkastusajankohta... 2 1.3 Työn kuvaus... 2 2. Havainnot...

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 3 Vanhat

Lisätiedot

5i!40 i. $,#] s! LL 9 S0. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. VLF-R-mittaus Kouvervaarasta

5i!40 i. $,#] s! LL 9 S0. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. VLF-R-mittaus Kouvervaarasta Q 19/4522/2000/1 KUUSAMO Pertti Turunen 16.6.2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti @ 60 Li 9 S0 5i!40 i 1 rd $,#] s! LL 10' 0 50 100 150 X (m) 200 20 30 40 VLF-R-mittaus

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

ere tin?) kuparimalmin har ja on. n. 2,l $ Zn. Malmi on tassa leikkauksessa n.. +I I 95 OUTOKlTMPU OY OUTOKUI~N KAIVOS WONOS H, ~auppinen/an

ere tin?) kuparimalmin har ja on. n. 2,l $ Zn. Malmi on tassa leikkauksessa n.. +I I 95 OUTOKlTMPU OY OUTOKUI~N KAIVOS WONOS H, ~auppinen/an OUTOKlTMPU OY OUTOKUI~N KAIVOS WONOS H, ~auppinen/an OKU-317 KAIRAUS LEIKKAUKSESSA 196.740 Vuonoksen Cu-malmin paat Jatkeen tutkimukse t Vuonoksen kuparimalmin lounaispaa nousee heikkona pirottee- na pintaan

Lisätiedot

bivitec Binder värinätekniikkaa Vaikeasti seulottavalle kaatotavaralle korkealla erotusteholla Rikastustekniikka

bivitec Binder värinätekniikkaa Vaikeasti seulottavalle kaatotavaralle korkealla erotusteholla Rikastustekniikka bivitec Binder värinätekniikkaa Vaikeasti seulottavalle kaatotavaralle korkealla erotusteholla we process the future Rikastustekniikka TEHTÄVÄ Rikastustekniikassa luokitellaan yhä useammin sellaisia raaka-aineita,

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Mistä investointien vaimeus

Mistä investointien vaimeus Lauri Kajanoja Suomen Pankki Mistä investointien vaimeus johtuu? Talousneuvosto 19.10.2015 19.10.2015 1 Investoinneista viime vuosina Suomessa vähäisiä etenkin yksityiset tuotannolliset Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 1 Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 Timo Jussila Johanna Stenberg Tilaaja: Neste Oil Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 6 Vanhoja

Lisätiedot

Mitä on konvoluutio? Tutustu kuvankäsittelyyn

Mitä on konvoluutio? Tutustu kuvankäsittelyyn Mitä on konvoluutio? Tutustu kuvankäsittelyyn Tieteenpäivät 2015, Työohje Sami Varjo Johdanto Digitaalinen signaalienkäsittely on tullut osaksi arkipäiväämme niin, ettemme yleensä edes huomaa sen olemassa

Lisätiedot

EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta. Tammikuu 2017

EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta. Tammikuu 2017 EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta Tammikuu 2017 Lupajärjestelmien toimivuus ja kehittäminen Kolmanneksella kokemusta lupien hakemisesta Yleisyydessä ei juuri muutoksia vuodesta

Lisätiedot

5.3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet

5.3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet .3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet Tämän asian taustana on ratkaista sellainen yhtälöpari, missä yhtälöistä toinen on ensiasteinen ja toinen toista astetta. Tällainen pari ratkeaa aina

Lisätiedot

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet.

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet. Maastokäynnin 8.4.2010 kohteet: de-ehdotuksen lyhenne: alautteen : K = kevyen liikenteen väylä Asukas- A = U-ELY:n liikenneturvallisuusaloitteet L = kyselyn K = asukaskysely N = nopeusrajoitus palaut-

Lisätiedot

M 19/3741/77/1/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen KOITELAISEN Pt-Pd-PITOINEN KROMIITTIKERROS

M 19/3741/77/1/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen KOITELAISEN Pt-Pd-PITOINEN KROMIITTIKERROS M 19/3741/77/1/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 12.8.1977 KOITELAISEN Pt-Pd-PITOINEN KROMIITTIKERROS Alkukesästä 1977 jatkettiin Koitelaisenvosien alueella kevättalvella keskeytettyä reikää

Lisätiedot

Materiaalifysiikan perusteet P Ratkaisut 1, Kevät 2017

Materiaalifysiikan perusteet P Ratkaisut 1, Kevät 2017 Materiaalifysiikan perusteet 51104P Ratkaisut 1, Kevät 017 1. Kiderakenteen alkeiskopin hahmottamiseksi pyritään löytämään kuvitteellisesta rakenteesta sen pienin toistuva yksikkö (=kanta). Kunkin toistuvan

Lisätiedot

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Valtakunnallisesti kattavaa laserkeilausaineistoa ei vielä ole. Kaltevuusmallit perustuvat tällä hetkellä digitaalisen korkeusmallin

Lisätiedot

Esimerkkejä vaativuusluokista

Esimerkkejä vaativuusluokista Esimerkkejä vaativuusluokista Seuraaville kalvoille on poimittu joitain esimerkkejä havainnollistamaan algoritmien aikavaativuusluokkia. Esimerkit on valittu melko mielivaltaisesti laitoksella tehtävään

Lisätiedot