OSIKONMÄEN KULTA-AIHEEN ARVIOINTI

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3233/-90/2/10 Rantasalmi Osikonmäki Jyrki Parkkinen OSIKONMÄEN KULTA-AIHEEN ARVIOINTI

2 1 1. YHTEENVETO 1.1. Mineraalivarantoarvio KuLtapit.cutoff 2 g/t 1 g/t Yhteensä massa t Au g/t massa t Au g/t massa t Au g/t Todetut malmi rajam minera minera Todennäköiset Mahdolliset malmi rajam Yhteensä Malmiarvio massa t Au g/t Todetut malmi rajam Todennäköiset malmi rajam Yhteensä Syötelaskelmat Laskelma I Laskelma II : Laimenteessa kultaa 0.2 g/t massa t Au g/t massa t Au g/t Todetut ja todennäköiset malmivarat Malmi- ja rajamelmivarat yhteensä MaLmitappio 20 % vähennettynä Laine~ 20 % Lisättynä Syöte-ennuste : Kannattavuus (kun kullan hinta on 55 mk/g) ; jatkotoimet Suuntaa-antavan tarkastelun perusteella Osikonmäen nyt tunnetut malmivarat kestävät korkeintaan 6 Mmk :n investoinnit. Pelkästään Osikonmäkeä hyödyntävän kaivostoiminnan perustamiseen se ei riitä. Sen sijaan Osikonmäki voisi olla yksi osa useiden pienesiintymien muodostamasta taloudellisesti kannattavasta esiintymäryppäästä. Osikonmäen kultaesiintymä on tyypiltään toistaiseksi muualla tuntematon eikä sen potentiaalisuudesta kullan etsinnän kannalta ole vielä riittävästi tietoa. Tämän vuoksi esiintymän jatkotutkimus sekä jatkokartoitus ovat perusteltavissa.

3 2 SISÄLLYS Sivu 1. YHTEENVETO Mineraalivarantoarvio Malmiarvio Syöte laskelmat 1.4 Kannattavuus ; toimenpiteet 1 2. JOHDANTO 3 3. GEOLOGIA JA MINERAALIVARANTO Yleistä Arvion alkuasetukset Mineraalivarantoarvio 5 4. LOUHINTA-ARVIO Malmiarvio Syötelaskelma Suuntaa-antava taloudellinen arvio Alkuasetukset Taloudellinen laskelma 9 Kumulatiiviset kassavirrat 9 Nykyarvon herkistely SUOSITUKSET JATKOTOIMIKSI LÄHTEET KUVAT Osikonmäki, pintakartta 1 :5000 : Leikkaukset, malmiot 2. Osikonmäki, pintakartta 1 :2000 : Reikäprojektiot 3. Osikonmäki, pintakartta 1 :2000 : Malmin kulku, malmiot Osikonmäki, pituusleikkaus , 1 :2000 : Kultajuonet ja kairaus 5. Osikonmäki, leikkaus MALMI ja pintakuva, 1 :2000 : Kultajuonet ja kairaus ; malmiluokat 6. Osikonmäki, leikkaus :2000 : kultajuonet ja kairaus 7-13 Osikonmäki, poikkileikkaukset , , 1 :1000 : Kultajuonet ja kairaus ; malmiluokat

4 3 2. JOHDANTO Arvioinnin perustana on Kontoniemen (1990) raportti Osikonmäen kulta-aiheesta sekä kairaus- ja analyyttiset tiedot. Kontoniemen mukaan kulta istuu pääasiassa yhdessä laattamaisessa, poimuttuneessa vyöhykkeessä, jonka pintaleikkaus on itäläntinen ja joka kaatuu etelään noin 45 astetta. Arviointi pitäytyy Kontoniemen kehittämässä esiintymämallissa, mutta sen lievästä modifioinnista johtuen arviot poikkeavat hieman toisistaan. Kontoniemen geologisen in situ -arvion mukaan, kun cutoff on 1 g/t, Osikonmäestä löytyy 2.25 Mt malmia, jonka kultapitoisuus on 3.1 g/t. Vastaavan mineraalivarantoarvion mukaan esillä olevassa raportissa nämä luvut ovat 1.8 Mt ja 3.2 g/t. Perä (1989) laati Osikonmäestä teknillis-taloudellisen selvityksen oppilastyönä TKK :lle. Työ pohjautui nyt jo vanhenneeseen malmiarvioon, mutta sen teoreettis-tekniset tarkastelut ovat edelleen käyttökelpoiset. Arvioinnissa ja sen valmistelussa on käytetty kanadalaisen GemComyhtiön kehittämiä geotiedon käsittelyohjelmia PCXPLOR ja GEOMODEL. Digitaalinen työskentely on antanut mahdollisuuden lukuisien rakennemallien testaamiseen. Näihin antaa väljyyttä alueen varhaisin kairaussuunta : vinosti kultapitoista vyöhykettä leikaten ja osaksi sitä myötäillen (Kuvat 1-2.). Sittemmin on kairattu myös pystyjä ja muodostumaa vasten kohtisuoria reikiä. Esiintymän taipuilusta johtuen kairaus jossakin määrätyssä suunnassa ei riitä antamaan kattavaa kuvaa ; aukkoja ja mahdollisia lisämalmeja on vieläkin osoitettavissa. Joitakin muutoksia Kontoniemen malliin on aiheuttanut myos leikkaussuunnan kääntäminen kairaussuunnasta (SW) pohjoiseteläiseksi. Kääntämisellä on saatu kuvaustasot lähes kohtisuoraan etelään kaatuvia rakenteita vasten. Kannattavuustarkastelussa on sovellettu yksinkertaista mallia kultaesiintymille käyttäen Outokumpu Data Systemsin IKAROSohjelmaa. Luokittelutekniikassa ja nimikkeistössä on pyritty ennakoimaan Vuorimiesyhdistys r.y. :n valmisteilla olevaa malmiarvio-opasta. 3. GEOLOGIA JA MINERAALIVARANTO 3.1 Yleistä Kulta istuu laattamaisten vyöhykkeiden (tästä eteenpäin : juonien) parvessa, joka sisältyy laajaa granitoidi-massiivia itä-länsisuunnassa leikkaavaan hiertovyöhykkeeseen. Tämän paksuus on luokkaa m ja kultapitoisten juonien paksuudet 0-20 m. Hiertovyöhyke kaatuu 45 astetta etelään - eteläkaakkoon. Se ja sen sisältämät juonet ovat taipuilleet - mahdollisesti poimuilleet - sekä katkeilleet.

5 4 Yksi kultajuoni on muita selvästi paksumpi ja jatkuvampi. Tämä pääjuoni puhkeaa pintaan ; todennäköinen puhkeama sekä taloudellisin perustein rajatut malmiot A, B ja C on merkitty kuviin 1-3. Kuvassa 1. ovat myös pohjois-eteläiset pääleikkaukset, vino apuleikkaus "Malmi", pituusleikkaus sekä muutama kairausleikkaus. Pääjuonen kulku eri syvyystasoilla käy ilmi kuvasta 3. Pääjuonella on lukuisia paralleeleja. Kulta näyttää kiinnostavassa määrin rikastuneen ainakin yhteen paralleeliin. 3.2 Arvioinnin alkuasetukset Osikonmäen malmiarvio on laadittu konventionaalisella lineaarisella leikkausmenetelmällä ottaen huomioon muutamia yksinkertaisia vaatimuksia : - Arvio kattaa Y-koordinaattien ja välisen alueen - Arvio ulottuu pinnasta syvyyteen -100 m merenpinnan tasoon verrattuna ; kallion pinta on m :n korkeudella. - Malmilävistyksen vaikutusmatka rakenteen suunnassa on korkeintaan 25 m. - Leikkauksesta ulospäin lävistyksen vaikutusmatka on korkeintaan 25 m. - Kultaesiintymä on rajattu käyttäen pitoisuuscutoffina 1 g/t sekä 2 g/t. - Cutoffin ja vaikutusmatkojen perusteella rajatut silmukat on luokiteltu todetuiksi, todennäköisiksi (TMalmi, TRajam.)_ ja mahdollisiksi. - Silmukat on pitoisuuden ja syvyyden mukaan luokiteltu seuraavasti : ( malmi- ja rajamalmiluokassa vähimmäispaksuus on 3 m) Syvyys- Kultapitoisuus taso 1-2 g/t 2-4 g/t 4-6 g/t 6-8 g/t >8 g/t ' minera rajamatmi malmi malmi 1 i matmi minera minera rajamatmi malmi malmi minera2 I minera minera rajamatmi malmi Luokilla "minera" ja "minera2" on merkitystä malmijuonien kulun seurannassa ja kuvauksessa. N i m i k k e e t tarkoittavat "mineratisoitunutta kiveä". Kairausleikkauksiin on digitoitu malmin cut off -rajaukset sekä luokittelu-rajat. Jos vierekkäisten lävistysten väli on =< 50 m, niin silmukat on rajattu lävistysten puoliväliin. Muussa tapauksessa väliin on interpoloitu silmukka. Interpoloidut silmukat on luokiteltu todennäköisiksi varoiksi. Leikkauksissa näkyvien rakenteiden mukaan ekstrapoloidut silmukat on luokiteltu mahdollisiksi varoiksi. Ne on sisällytetty mineraalivarantoarvioon mutta jätetty pois malmiarviosta.

6 5 3.3 Mineraalivarantoarvio Alla on yhteenveto Geomodelilla leikkauksittain tehdystä mineraalivaranto-arviosta. Cutoff-rajaus 2 on rajauksen 1 sisällä. Näin ollen cutoff-laskelmien summa antaa kokonaistuloksen cutoffilla 1 g/t. Mahdollisia mineraalivaroja ei ole silmukoitu, joten ne puuttuvat konelaskelmasta. SUMMARY FOR PROPERTY Osikko, kultakaivos CUTOFF = SPEC AREA VOLUME TONNAGE CUT OFF 1.0 MATERIAL GRAV. Au g/t RESERVES g Au MALMI RAJAM TRAJAM MINERA MINERA TOTAL(1) SUMMARY FOR PROPERTY Osikko, kultakaivos CUTOFF = SPEC AREA VOLUME TONNAGE CUT OFF 2.0 MATERIAL GRAY. Au g/t RESERVES g Au MALMI T.MALMI RAJAM TRAJAM MINERA TOTAL(2) TOTAL (1+2) MAHDOLLISET MINERAALIVARANTO KAIKKIAAN : LOUHINTA-ARVIO 4.1 Malmiarvio Malmiarviota varten mineraalivarannosta on karsittu - mahdolliset mineraalivarat - minera- ja minera2-varat - pienet (alle 5000 tonnin) erilliset malmiosueet. Leikkausten vaikutusmatkat poikkisuunnassa on tarkistettu.

7 6 Esiintymään on rajattu kolme potentiaalista louhinta-aluetta, malmiot A, B ja C, joista B ja C ovat avolouhittavia. A on kultapitoisuudeltaan paras (7.1 g/t) mutta sijaitsee syvyysvälillä m merenpintaan nähden. Selityksiä : Leikkaus : X-koordinaatin mukainen leikkausnumero Paksuus summa leikkaustiedon vaikutusmatkoista itään ja länteen No : Silmukan numerointi a.o. leikkauksessa Koodi : MM = todettu malmi, TM = todennäköinen malmi, RM = todettu rajamalmi, TRM = todennäköinen rajamalmi Cutoff : silmukoiden luokittelu, cutoff = 1 ja cutoff = 2. Leikkaus Pak- Koodi OM. Ata cutoff 2g/t 1g/t Yhteentaskut X = suns pain 2 Au Au Massa Massa Au m No g/cm m g/t g/t t t g/t MALMIO A Todetut matmivarat MM MM MM MM Todetut rajamatmivarat RM RM RM Todennäköiset matmivarat TM Todennäköiset rajamatmivarat TRM TRM TRM TRM MALMIO A : malmi- ja rajamatmivarat yhteensä

8 7 MALMIO B Todetut matmivarat MM MM Todetut rajamalmivarat RM Todennäköiset malmivarat TM TM MALMIO B : malmi- ja rajamalmivarat yhteensä : MALMIO C Todetut rajamatmivarat RM RM RM RM RM RM Todennäköiset rajamalmivarat TRM TRM MALMIO C : rajamalmivarat yhteensä MALMIOT A + B + C Todetut malmivarat Todennäköiset matmivarat Todetut rajamalmivarat Todennäköiset rajamalmivarat Malmi- ja rajamalmivarat yhteensä

9 4.2 Syötelaskelma 8 Syötelaskelmia on kaksi. Laskelmaan I on kelpuutettu todetut ja todennäköiset malmit malmioista A ja B. Malmitappioksi avolouhinnassa ja maanalaisessa louhinnassa on oletettu keskimäärin 20 %. Laimenne koostuu pääasiassa esiintymän Au-pitoisesta isäntäkivestä ; sen keskipitoisuudeksi on laskettu 0.2 g/t kultaa. SYÖTELASKELMA I Massa Au Massa Au t g/t t g/t Laimenteessa kultaa 0.2 g/t Todetut ja todennäköiset malmivarat Malmitappio 20 % vähennettynä Laimennus 20 % lisättynä Syöte-ennuste 1 : SYÖTELASKELMA II Laimenteessa kultaa 0.2 g/t Malmi- ja rajamalmivarat Matmitappio 20 % vähennettynä Laimennus 20 % lisättynä Syöte-ennuste II : Suuntaa-antava taloudellinen arvio Alkuasetukset Kullan hinnaksi on asetettu 55 mk/g, investointien alarajaksi toimivalle kaivokselle 25 Mmk ja käyttökustannusten alarajaksi 137 mk/malmitonni. Näillä asetuksilla Osikonmäki ei ole taloudellinen. Sulaton maksuprosentti (95) on asetettu alhaiseksi arseenin erottelusta aiheutuvien lisäkustannusten johdosta. Arseeni-pitoisuus syötteessä tulee olemaan luokkaa %. Arseeni-kiisu seuraa muita sulfideja ja kultaa rikasteeseen. Sen poistami-seen näyttävät olevan vaihtoehtoina syanidileaching lähellä esiintymää tai arseenin poisto sulaton toimesta. Valitettavasti GTK :n TKK :lta tilaamia rikastuskokeita ei saatu suoritetuiksi, joten laboratoriomittakaavankin koetulokset puuttuvat. Rikastusmenetelmäksi on tässä oletettu syanidileaching + aktiivihiiliuutto ja tuotteeksi 50 % :n kultarikaste.

10 Taloudellinen laskelma Kassavirran nykyarvo Mmk Sisäinen korko X SYÖTE I Kokonaislouhinta t Syötteen määrä t I SYÖTE II Syötteessä kultaa g/t KuLtarikastetta kg Rikasteessa kultaa X Kullan hinta mk/g Sulaton maksupros. % Tuotannon arvo Mmk Käyttökustannukset Mmk Käyttökustannukset mk/malmi t Pääomakustannukset, - investointi Mmk toiminta-aika v 3 4 korkokanta X korot Mmk Verot OPO-kassavirrasta 50 % Laskelman mukaan taloudellinen. Osikonmäen esiintymä ei sellaisenaan ole Kassavirta, SYÖTE II KASSAVIRRAT SISÄINEN KORKO KASSAVIRRAN NYKYARVO 10.0 %.0 % 13.0 % PO ENNEN VEROJA Y PO VEROINEEN OMA PÄÄOMA Y KUMJLAT?IVISET KASSAVIPAAT. M FIM). LASKENTAKORKO i i i i PO ENNEN %TROJA..O P0 VEROINEEM PÅKOMA

11 9 10 Nykyarvon herkistely, SYÖTE II Oletusarvot Muuttujat : A Syötemäärä t B Kullan hinta mk/g 55 C Käyttökustannukset Mmk 42 D Investoinnit Mmk 28.5 E Kultapitoisuus g/t 4.1 Herkistys +/- 100 % kassavirran Yksikkö Mmk (Y -akseli) nykyarvolle (X -akseli) NYKYARVO (M FIM) LASKENTAKORKO 10 Nykyarvon herkistely osoittaa, että Osikonmäen esiintymä kattaisi korkeintaan 6 Mmk :n investoinnin. Toisaalta yli 7 g/t :n kultapitoisuus tai yli 1 Mt :n syötemäärä nykypitoisuudella veisi tuloksen positiiviseksi. Tämän perusteella Osikonmäki voisi olla osana usean esiintymän taloudellisesti kannattavassa ryppäässä.

12 SUOSITUKSET JATKOTOIMIKSI Osikonmäen malmivarojen arviointi perustuu paikoin harvaan näyteverkkoon ja uskoon esiintymän geologisesta homogeenisuudesta. Niinpä nyt rajattujen malmioiden rajoja, esiintymän paksuutta, yhtenäisyyttä ja keskipitoisuutta tulisi tarkistaa lyhyin kairarei'in. Käyttökelpoisia malmivaroja saattaa löytyä nyt arvioitua enemmän. Osikonmäen malmityyppi on kansainvälisestikin ottaen erikoinen ja uusi. Sen merkittävyyden selvittämiseksi esiintymän jatkotutkimus ja jatkokartoitus ovat perusteltavissa, samoin alueellinen etsintä. Geofysiikan ja tähän mennessä hahmoteltujen rakennemallien avulla Osikonmäen jatkeita ja mahdollisia kertaumia sekä analogeja voidaan kartoittaa nykyisen alueen ulkopuolelle. Ongelmana tosin tulee olemaan seudun asutus. 7. LÄHTEET Kontoniemi, 0., (1990). Osikonmäen kulta-aiheen tutkimukset Rantasalmella vuosina GTK, malmiosasto, raportti M19/3233/-90/1/10. Perä, P., (1989). Osikon Au-esiintymän teknillis-taloudellinen selvitys. Mak Kalliorakennuskohteen suunnitteluseminaari. TKK, kalliotekniikan laboratorio. 30 s.

13 o K) 0 t, rl m M M M w to in n In 0 CD 0 M M Nt to 0 0 in in In Irj In 0 In 14 It to in 0 0 Al IT 19 in AI r ~ lf F A s f ` -j KUVA 1. OSIKONMAKI Pintakartta 1 :5000 OJP/90 Esiintymän pääjuonen pintapuhkeama sekä projisoidut malniot A,B,C. Osa kairausleikkauksista (L60.65-L60.85), malmiamioleikkaukset

14 I R481 R484 w 0 II IIU Lt m 0 ion, ui ~~ KUVA 2. OSIKON"KI Pintakartta 1 :2000 OJP/90 Keskeisen alueen kairanreikädrojektiot kultapitoisuushistogrammein sekä taustalla projektiot malmioista A, B ja C

15 se 0 N - =ä-todettu malmi Todennäköinen malmi Todettu rajamalmi ETodennäköinen rajamalmi Mineralisoitunut kivi~,, = Siirrosvyöhyke O N a Q IQ N W W ' O W 0 0' Ö ui 0 ' In ut, 0 In, 0 In m QI} 0) O IT 0! N N m m - v v v Q 1 ' to 1 ul ut " ~ It) ~ Ol, ~ 11 KUVA 3. OSIKONMÄKI Pintakartta 1 :2000 OJP/90 Malmioiden A, B ja C projektiot malmiluokituksin, pääjuonen puhkeamat' eri tasoilla : pinta, + 40, 0 ja -100, leikkaava siirros W 0 0

16 å ö 139 ~ R399 U Ui R _ - R410 '40 R391 R _=,102 ^ +LU R474 R40' i.o R4~4 R411 X x ö å~ ID KUVA 4. OSIKONMÄKI Pituusleikkaus :2000 OJP/90 Esiintymän pääjuoni ja paralleeleja, kairanreiät 50 m paksusta viipaleesta kultapitoisuushistogrammein (reikien leikkauskohdat on merkitty neliöin).

17 1 6 KUVA 5. OSIKONMÄKI Apuleikkaus MALMI 1 :2000 OJP/90 Esiintymän pääjuoni ja paralleeleja, kairanreiät 50 m paksusta viipaleesta kultapitoisuushistogrammein (reikien leikkauskohdat on merkitty neliöin). Yläosassa pintaprojektio leikkauksen vaikutusviipaleesta kairanrei'in.

18 KUVA 6. OSIKONMÄKI Leikkaus :2000 OJP/90 Esiintymän pääjuoni ja paralleeleja, kairanreiät 50 m paksusta viipaleesta kultapitoisuushistogrammein (reikien leikkauskohdat on merkitty neliöin). Yläosassa pintaprojektio leikkauksen vaikutusviipaleesta kairanrei'in.

19 1 8 Kuva 7. OSIKONMÄKI Leikkaus :1000 OJP/90 Esiintymän pääjuoni ja paralleeleja, kairanreiät 50 m paksusta viipaleesta kultapitoisuushistogramein. Malmiluokitukset värein kuten kuvassa 3.

20 19 Kuva 8. OSIKOMKI Leikkaus :1000 OJP/90 Esiintymän pääjuoni ja paralleeleja, kairanreiät 50 m paksusta viipaleesta kultapitoisuushistogra=ein. Malmiluokitukset värein kuten kuvassa 3.

21 2 0 Kuva 9. OSIKONMÄKI Leikkaus :1000 OJP/90 Esiintymän pääjuoni ja paralleeleja, kairanreiät 50 m paksusta viipaleesta kultapitoisuushistogrammein. Malmiluokitukset värein kuten kuvassa 3.

22 2 1 Kuva 10. OSIKONMÄKI Leikkaus :1000 OJP/90 Esiintymän pääjuoni ja paralleeleja, kairanreiät 50 m paksusta viipaleesta kultapitoisuushistogramein. Malmiluokitukset värein kuten kuvassa 3.

23 2 2 Kuva ii. OSIKONMÄKI Leikkaus :1000 OJP/90 Esiintymän pääjuoni ja paralleeleja, kairanreiät 50 m paksusta viipaleesta kultapitoisuushistogrammein. Malmiluokitukset värein kuten kuvassa 3.

24 2 3 cn m LO 4- Kuva 12. OSIKONMÄKI Leikkaus :1000 OJP/90 Esiintymän pääjuoni ja paralleeleja, kairanreiät 50 m paksusta viipaleesta kultapitoisuushistogrammein. Malmiluokitukset värein kuten kuvassa 3.

25 2 4 Kuva 13. OSIKONMÄKI Leikkaus :1000 OJP/90 Esiintymän pääjuoni ja paralleeleja, kairanreiät 50 m paksusta viipaleesta kultapitoisuushistogrammein. Malmiluokitukset värein kuten kuvassa 3.