Erno Lehtinen & Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erno Lehtinen & Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus"

Transkriptio

1 YLIOPISTOLLISEN ASIANTUNTIJAN KEHITTYMINEN JA KOULUTUS, osa 2 Erno Lehtinen & Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus

2 YLIOPISTOKOULUTUS JA ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN Suuri osa yliopistokoulutuksesta on tieteenalaperustaista ilman suoraa kytkentää ammattikäytäntöihin Näillä aloilla välittömin kytkentä liittyy tieteellisen toiminnan asiantuntijuuteen Osa aloista on tiedeperusteista ammattiin tähtäävää koulutusta

3 YLIOPISTOKOULUTUKSEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET ASIANTUNTIJUUSNÄKÖKULMASTA Yliopisto on vahvimmillaan teoreettisen ja käsitteellisen perustan rakentamisessa, jonka varassa dynaaminen asiantuntijuus voi kehittyä Yliopistojen ongelmana teoreettisen tiedon, ammatillisten käytäntöjen ja käytännöllisten toimintaympäristöjen yhdistäminen sekä tähän liittyvä intensiivinen tarkoituksellinen harjaannuttaminen (deliberate practice)

4 MIKÄ ROOLI ON PERUSTUTKINNON JÄLKEISILLÄ MUODOLLISILLA TUTKINNOILLA JA SERTIFIKAATEILLA? Alat, joilla vakiintuneet, arvostetut ja usein kansainvälisesti tunnustetut muodolliset ammatilliset jatkotutkinnot ja erityispätevyydet (esim. erikoislääräri, tilintarkastaja) Alat, joilla jossain määrit villit jatkotutkintomarkkinat ja arvostus riippuvainen tutkinnon antaneen instituution statuksesta (esim. MBA) Alat, joilla ei ole yleisesti tunnustettuja jatkotutkintoja ja erityispätevyyksiä

5 YLIOPISTOJEN ROOLI DYNAAMISEN ASIAN- TUNTIJUUDEN KEHITYKSEN TUKEMISESSA Sulkeutuvan tai valmiin asiantuntijuuden mielikuvan välttäminen peruskoulutuksessa Eksplisiittisesti ilmaistu ajatus siitä, ettei peruskoulutus pyrikään kattamaan kaikkea käytännön työssä tarvittavaa Yliopistojen roolin vahvistaminen ammatillisten jatkotutkintojen ja erityispätevyyksien tuottamisessa Akateemisen asiantuntijuuden kehittymiseen kohdistuvan tutkimuksen vahvistaminen

6 MISSIO! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu kokemus muodostavat sellaisen kokonaisuuden, jonka avulla asiantuntijan oma osaaminen uusiutuu samaa tahtia tai nopeammin kuin häntä ympäröivä maailma muuttuu.

7 Lähtökohdat Työelämässä edellytettävä osaaminen määrittyy käytännöistä käsin. Samalla se rikkoo koulutuselämän kenttiä ja rajoja ja nojaa monialaiseen ja nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön, jossa resurssien puute tai muut paikalliset reunaehdot säätelevät toimintaa. Tällä hetkellä korkeasti koulutetuilla ei ole riittävästi mahdollisuuksia hankkia laaja-alaista uutta osaamista työuran aikana. Yliopistollisen täydennyskoulutuksen ja pitkäkestoisten erikoistumisopintojen tarjonta ja osallistujamäärä ovat laskeneet rajusti koko 2000-luvun. Tarvitaan työelämälähtöisyyttä!

8 Mistä alkuun? Jatkokoulutuksen mallit ovat monimutkaisella tavalla sidoksissa työelämän rakenteisiin. Jos joltain alalta puuttuu jäsentynyt jatkotutkintojen ja sertifikaattien järjestelmä, niin sieltä puuttuu usein myös selkeästi organisoitu asiantuntijuushierarkia. Vaivana on siis muna-kana ongelma prosessia on vaikea saada alkuun: kun ei ole asiantuntemukseen perustuvaa tehtävähierarkiaa, niin puuttuvat insentiivit vaativaan pitkäkestoiseen täydennyskoulutukseen. Toisaalta tunnustettujen erityisasiantuntijoiden puuttuminen rajoittaa tehtävähierarkioiden rakentamista. Monella sellaisella (julkisella) alalla joilla on vakaat virat eikä selkeää erityisasiantuntijuuteen perustuvia tehtävä, eivät työntekijät ehkä tunne kovin vahvaa tarvetta huolehtia osaamisensa päivittämisestä.

9 Bolognan jälkeen tulee mitä? Suomen ohella muutkin eurooppalaiset korkeakoulujärjestelmät ovat voimakkaan murrosvaiheen keskellä. Toisaalta maat ovat korkeakoulujärjestelmiensä kehittämisessä eri vaiheissa ja niissä on päällimmäisinä jossain määrin toisistaan poikkeavia kysymyksiä. Esimerkiksi Hollannissa ja Englannissa on viety läpi isoja korkeakoulutuksen rakenteita ja toimintamalleja muuttaneita uudistuksia jo ennen Bolognan prosessia, mutta esimerkiksi Saksassa eurooppalaisen korkeakoulualueen tuomat uudistukset ovat ehtineet vaikuttaa vasta hetken eivätkä niiden pitkän aikavälin seuraukset ole vielä näkyvillä. Työmarkkinoiden vaste koulutusuudistukselle on vasta edessä.

10 Julkista ja yksityistä sektoria Opetus ja terveydenhuolto ovat aloja, joiden koulutusmalleja kontrolloidaan mutta myös tuetaan yhteiskunnan toimesta. Monet muut alat on usein jätetty yritysten, muiden organisaatioiden ja asiantuntijoiden itsensä vastuulle. Monissa maissa yhteiskunta ei juurikaan rahoita tai järjestä jatkokoulutusta elinkeinoelämää lähellä olevilla toimialoilla. Niille on kuitenkin syntynyt runsaasti yritysten ja ammatillisten järjestöjen järjestämää koulutusta. Osa siitä tapahtuu korkeakoulujen ulkopuolella mutta monet koulutukset on järjestetty korkeakoulujen, yritysten ja ammatillisten organisaatioiden yhteistyönä. Sekä Iso-Britanniassa että Saksassa on malleja, joissa yritykset ovat tehneet sopimuksen tietyn yliopiston kanssa maisteri- tai tohtoritasoisen koulutuksen järjestämisestä työntekijöilleen. Tutkinnot vastaavat perinteisiä tutkintostandardeja mutta ottavat huomioon juuri kyseisen yrityksen kehittämistarpeet.

11 Kokonaisia instituutteja valjastettu uuteen täydennyskouluttautumiseen Euroopassa on myös syntynyt kokonaan jatko- ja erikoistumiskoulutukseen profiloituneita korkeakouluja ja instituutteja. Esimerkiksi Itävallassa Tonavan Krems yliopisto on tällainen monialaiseen ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen erikoistunut oppilaitos. Oppilaitos toimii sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja sillä on laaja yhteistyöverkosto sekä yritysten että muiden maiden yliopistojen kanssa.

12 Ammatillisia tohtorintutkintoja Yhdysvalloissa, Australiassa ja monissa mannereurooppalaisissa maissa on pyritty vastaamaan korkeimpaan ammatilliseen jatkokoulutuksen tarpeeseen ammatillisilla tohtorintutkinnoilla. Nimikkeet vaihtelevat, mutta yhteistä on ajatus liittää korkeimpaan tieteelliseen tutkintoon ammatillisia sisältöjä ja se että sen voi tehdä muun työn osana. Ohjelmissa on paljon eroja siinä, miten voimakkaasti ammatillinen painotus näkyy tutkintojen sisällössä ja siinä kelpoisuudessa, jonka ne tuottavat. Osa ammatillisista tutkinnoista on selvästi ajateltu tieteellisessä mielessä perinteistä tohtorintutkintoa alemmiksi tutkinnoiksi, kun taas toisissa jopa nimikkeessä on mukana PhD. Osaan liittyy jonkin määritellyn ammatillisen kvalifikaation suorittaminen (esim. erikoispsykologi) kun taas useimmat niistä tarjoavat yleisen jatkokouluttautumisen väylän ilman kytkentää selkeään ammatilliseen nimikkeeseen.

13 erityisesti Britanniassa Erityisesti Iso-Britanniassa ammatilliset tohtoriopinnot voi monella alalla aloittaa varsin joustavasti hyvin erilaisten pohjatutkintojen ja työkokemuksen varassa. Ammatillinen tohtorintutkinto eroaa tieteellisestä tohtoritutkinnosta lähinnä siinä, että kirjallisen työn painoarvo ja osuus on pienempi kuin tieteellisessä tutkinnossa. Se on luonteeltaan modulaarinen ja voidaan siis koostaa useanlaisista osista, jotka tukevat opiskelijan omaa suuntautumista. Tärkeässä roolissa on siitä päättäminen, minkälaista osaamista voidaan lukea hyväksi tutkinnon osaksi. Näin tutkinto tarjoaa periaatteessa joustavan korkeatasoisen ammatillisen jatko- ja erikoistumiskoulutuksen väylän. Ammatillisen tohtoritutkinnon etuna on pidetty sitä, että tohtorinimike antaa ammatillisesti suuntautuneelle jatkotutkinnolle vahvemman statuksen.

14 Tarvitaanko joka alalle täydennyskoulutusta? On erikseen pohdittava, tarvitaanko kaikilla aloilla vahvaa koulutusammattia vai onko olemassa sellaisia aloja jotka saavat riittävän lujittuneen, kansainväliseen toimijakenttää valautuneen käytännön ja yhtenäisen perustan työelämän mekanismien välityksellä eivätkä tarvitse siihen suoraa tukea. Jos tällaisia aloja on, mitä ne ovat ja tarvitaanko niiden tueksi minkäänlaista kontrollijärjestelmää?

15 Erilaisia yhdistelmiä (satoa kv-vertailuista) Teoreettiset opinnot johtavat tutkintoon Erikoispsykologi (Iso-Britannia) Insinööriopinnot (Alankomaat) Teoreettiset opinnot + Työharjoittelu pääosin johtavat tutkintoon Erikoislääkärit (Iso-Britannia ja Alankomaat) Opettajat (Iso-Britannia ja Alankomaat. Huom.: Iso-Britannia: tutkinnon saaminen vaatii myös tentin läpäisyn) Rehtorit (Iso-Britannia > oikeus toimia rehtorina) Notaari (Alankomaat) Asianajajat (Iso-Britannia ja Alankomaat) Teoreettiset opinnot + työharjoittelu joko tutkinto tai sertifikaatti Rahoitusala / vakuutusala / tilintarkistus (Iso-Britannia - tutkinto) European Engineer (EU:n alueen kattava sertifikaatti) Tuomari (Iso-Britannia ja Alankomaat -> oikeus toimia tuomarina) Tilintarkistaja ( Certified Accountant Management Alankomaat - sertifikaatti) Koulutus työn ohessa joko tutkinto tai sertifikaatti Registered Accountant (Alankomaat - tutkinto) European Financial Planner (EU:n alueen kattava sertifikaatti) Insinöörien jatkopätevöitymiset (Iso-Britannia tutkinto tai sertifikaatti) Graduate teacher programme (Iso-Britannia - tutkinto)

16 Summa summarum Kansainväliset mallit viittaavat siihen, että korkeakoulutuksen ja työelämän suhteet ovat eri maissa muotoutuneet hyvin eri tavoin. Mm. siinä, mikä on tosiasiallinen työmarkkinoille johtava perustutkinto ja mitkä korkeakouluopinnot katsotaan tieteellisiksi tai ammatillisiksi jatko-opinnoiksi, on suurta vaihtelua eri maiden välillä. Pitää pohtia, voidaanko korkeasti koulutettujen jatko- ja erikoistumiskoulutusta lainkaan tarkastella erillisenä kysymyksenä vai tulisiko samassa yhteydessä ottaa kantaa koko tutkintojärjestelmän toimintaan. Erityisesti tällöin joudutaan pohtimaan ensimmäisen ja toisen syklin tutkintojen suhdetta työmarkkinoihin sekä jatko- ja erikoistumiskoulutuksena suoritettavien tutkintojen sijoittumista eri tasoille.

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Erno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus

Erno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus Vaikuttavaa tutkimusta ja tutkimusperustaista opettajien erikoistumiskoulutusta Erno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus MITEN TUTKIMUSTIETO VAIKUTTAA KÄYTÄNNÖN TOIMINTAAN Akateeminen

Lisätiedot

Futurex 24.10.2013 Helsinki

Futurex 24.10.2013 Helsinki Futurex 24.10.2013 Helsinki Asiantuntijuus edellä korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus Työryhmän esitykset kokonaisuudessaan Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Markku Kainuun Suonpää, ammattiopisto, opettaja, aikuiskoulutus NTM, tutkintovastaava Ohjelma

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ 27.3.2012 Helsinki Tuire Palonen

HYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ 27.3.2012 Helsinki Tuire Palonen HYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ 27.3.2012 Helsinki Tuire Palonen KORKEAKOULUTETTUJEN JATKOKOULUTUKSEN HAASTEET JA EHDOTUS JÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Sisältö Mitä muuta merkitään? HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1) AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO

Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 30.1.2013 yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus Sisältö Tutkinnon perusteiden toimeenpano ammatillisena peruskoulutuksena

Lisätiedot

Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus ja sen kehittäminen. 9.6.2015 ylitarkastaja Sanna Hirsivaara

Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus ja sen kehittäminen. 9.6.2015 ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus ja sen kehittäminen 9.6.2015 ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Erikoistumiskoulutus Erikoistumiskoulutukset ovat osa koulutusjärjestelmää ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä

Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä alalla Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto, kaupallis-tekninen tiedekunta Kauppatieteellisen alan valtakunnallinen tapaaminen Turun kauppakorkeakoulu,

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Savonlinna 28.10.2013 Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa

Lisätiedot

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden

Lisätiedot

Korkeakouludiplomit. - näkökulmia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia

Korkeakouludiplomit. - näkökulmia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia Korkeakouludiplomit - näkökulmia Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia 1.11.2016 Taustalla korkeakouludiplomikokeilu Korkeakouludiplomikoulutuskokeilussa

Lisätiedot

TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILUN TILANNE JA TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN VAKINAISTAMISEN VAIHTOEHDOT

TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILUN TILANNE JA TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN VAKINAISTAMISEN VAIHTOEHDOT TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILUN TILANNE JA TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN VAKINAISTAMISEN VAIHTOEHDOT VERKOSTOTAPAAMINEN 1.11.2012 Tampere Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos Työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto 26.1.2017 Mitä tavoitellaan? Ketterämpää, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ-

Lisätiedot

Erno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus

Erno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus Asiantuntijuuden kehittäminen ja asiantuntijoiden koulutus Erno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus ESITYKSEN RAKENNE: KOLME KYSYMYSTÄ Miksi huomion kiinnittäminen perustutkinnon

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus 4. Vapaasti

Lisätiedot

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Maailma haltuun Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla Tutkintoon johtavaa opiskelua, jonka kesto riippuu suoritettavasta tutkinnosta 2. asteen ammatilliset opinnot Alempi

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen. Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén

Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen. Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén 29.9.2010 Yliopistouudistus Hallinto Johtaminen Rahoitusmalli Muu ohjaus Yliopistolaki - Aiempaa vahvemmin

Lisätiedot

Henkilökohtaistamisen prosessi

Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

OKM:n lausuntopyyntö koskien Asiantuntijuus edellä, Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus työryhmämuistiota

OKM:n lausuntopyyntö koskien Asiantuntijuus edellä, Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus työryhmämuistiota Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM:n lausuntopyyntö koskien Asiantuntijuus edellä, Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus työryhmämuistiota Viite Dnro OKM/ Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN. Virkamiesryhmän suunnitelma Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto

AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN. Virkamiesryhmän suunnitelma Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN Virkamiesryhmän suunnitelma 25.5.2000 Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 1. NYKYINEN SÄÄDÖSPOHJA Toistaiseksi ammattikorkeakoulut ovat

Lisätiedot

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke 10.2.2012 Yli-insinööri Kati Lounema Ammattikoulutus Opetushallitus Sisältö! Tulevaisuuden näkymiä TUTKE-hankkeen loppuraportin esitykset ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus

Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus TEKEEKÖ HARJOITUS MESTARIN? Futurex seminaari 6.6.2011 Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus Taituruus ilmenee: Hyvin organisoituneena ja käyttökelpoisena tietämyksenä taitona ratkaista ongelmia tehokkaalla

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO ARMANIN TARINA TÄSTÄ

Lisätiedot

Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin

Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin Miten yliopisto-opiskelu tuottaa työyhteisövalmiuksia? Ida Mielityinen asiantuntija, koulutuspolitiikka Suvi Pulkkinen varapuheenjohtaja, Akavan opiskelijat

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Työn opinnollistaminen ammattikorkeakoulussa. Liisa Vanhanen-Nuutinen

Työn opinnollistaminen ammattikorkeakoulussa. Liisa Vanhanen-Nuutinen Työn opinnollistaminen ammattikorkeakoulussa Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynti Opintojen aikainen työssäkäynti on vakiintunutta, 50-60 % kaikista korkeakouluopiskelijoista (Tilastokeskuksen aineistot

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Matkailualan perustutkinnon perusteiden muutokset ja

Matkailualan perustutkinnon perusteiden muutokset ja Matkailualan perustutkinnon perusteiden muutokset ja 1.8.2015 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi 18.11.2014 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta opiskelijan oppimiseen

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 11.11.2009 Osaamisen tunnistaminen selvitetään ennen kyseisten opintojen alkamista, mitä ja millaista osaamista opiskelijalla

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIETOSISÄLTÖ JA KÄSITTEISTÖ ( ) Käsitteet ja selitteet

HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIETOSISÄLTÖ JA KÄSITTEISTÖ ( ) Käsitteet ja selitteet HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIETOSISÄLTÖ JA KÄSITTEISTÖ (19.12.2017) Asetuksen (673/2017) 9 :n 1 momentin kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Vuosina 2001 ja 2006 toisen asteen opinnot aloittaneiden seurantatutkimus Simo Aho Ari Mäkiaho Tutkimuksen tavoitteet 1) Kuinka yleistä on toisen asteen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI Yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen, TAKK Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pirkanmaan TE-toimisto

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI Yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen, TAKK Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pirkanmaan TE-toimisto AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI 26.1.2018 Yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen, TAKK Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pirkanmaan TE-toimisto 26.1.2018 Tampereen Aikuiskoulutuskeskus www.takk.fi

Lisätiedot

ECVET periaatteet todeksi

ECVET periaatteet todeksi ECVET periaatteet todeksi Tornio Ecvet Expert Virpi Spangar Oulun seudun ammattiopisto Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa koulutuksessa käytettävä oppimistulosten eurooppalainen siirto- ja kerryttämisjärjestelmä,

Lisätiedot

ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA

ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA Ann-Nina Maksimainen, LAMK, TtM, Työelämäpalvelut; vastaava lehtori Maria Tuominen, LAMK, TtM, Hoitotyö: vastaava lehtori Mistä löytyy

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen

Lisätiedot

Pelastusalan koulutuksen kehittämishanke

Pelastusalan koulutuksen kehittämishanke Pelastusalan koulutuksen kehittämishanke Ensihoidon ja pelastustoiminnan koulutuspäivät 28.9.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni Taustaa Kehittämishankkeen lähtökohtana on hallitusohjelman

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

ECVET periaatteet todeksi

ECVET periaatteet todeksi ECVET periaatteet todeksi TIETOISKU KANSAINVÄLISEEN LIIKKUVUUTEEN Opiskelijan työssäoppimisjakso ulkomailla ja ECVET 3.9.2014, Kerava Opetusneuvos Hanna Autere Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita

Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita Työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittava osaaminen ja ammattitaito Koulutuksen laadun parantaminen, innovointi ja kansainvälistäminen Eurooppalaisen elinikäisen

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot