Kuntien avainhetki. Muutoksesta menestyksen eväät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien avainhetki. Muutoksesta menestyksen eväät"

Transkriptio

1 Kuntien avainhetki Muutoksesta menestyksen eväät

2

3 Kuntien avainhetki Muutoksesta menestyksen eväät

4 Sisältö Esipuhe 3 Kuntien uusi rooli: monitoimijasta kapellimestariksi 4 Mitä yrityksillä on tarjota kuntalaisille ja kunnille? 8 Millä eväillä kunta menestyy? 10 Palvelut uudistuvat kuntien ja yritysten yhteistyöllä 18 Vastuullinen talouden hoito ja hyvä hallinto 26 Yhteystiedot Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Julkaisun tilaukset Sihteeri Riitta Pellikka Puh. (09) Sähköposti: Julkaisu internetissä /julkaisut Lisätietoja Johtaja Jukka Ahtela Puhelin (09) Sähköposti: Asiantuntija Anna-Kaisa Auvinen Puhelin (09) Sähköposti: Julkaisun toimitus Hannele Mayer-Pirttijärvi Graafinen suunnittelu Ulla Nurminen, Arja Nyholm (kansi) Helsinki, toukokuu Muutoksesta menestyksen eväät EK

5 Esipuhe Hyvä kuntavaikuttaja, Työ, osaaminen sekä kannattava ja menestyvä yritystoiminta ovat perusta kunnan elinvoimaisuudelle. Vain taloudellisesti elinvoimainen ja hyvinvoiva kunta pystyy tarjoamaan kestävällä tavalla laadukkaita palveluja sekä turvaamaan tasapuolisen palvelujen saatavuuden myös tulevaisuudessa. Elinkeinoelämä keskusliitto EK on koonnut tähän julkaisuun näkemyksiään kuntien menestymisen eväistä. Haluamme tuoda ne kuntapäättäjien tietoon. Muuttuva toimintaympäristö asettaa kasvavia haasteita kuntien päätöksenteolle. Elinkeinoelämä kannustaa kuntia uudistamaan toimintatapojaan ja tekemään rohkeita valintoja tulevaisuuden hyväksi. Kuntien tulisi keskittyä ydintoimintoihinsa ja laajentaa yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Kunnilla on myös merkittävä rooli ilmastotalkoissa, yrittäjyyden edistämisessä ja yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa. Tässä julkaisussa olemme kiinnittäneet huomiota työvoiman saatavuuteen ja yritysten tarpeista lähtevään koulutukseen. Korostamme erityisesti yksityisen ja julkisen sektorin asiakaslähtöistä yhteistyötä palvelutuotannossa. Toivomme, että julkaisumme hyödyttää Teitä terveen, toimivan ja yritysmyönteisen kunnan rakentamisessa. Leif Fagernäs, toimitusjohtaja EK Muutoksesta menestyksen eväät 3

6 Kuntien uusi rooli: monitoimijasta kapellimestariksi Muutosvaltuustoilla avaimet menestykseen Terve talous on kunnan elinvoimaisuuden kulmakivi. Se voidaan turvata vain rohkealla, uudenlaisella ja tulevaisuuteen katsovalla kuntapolitiikalla. Globaali toimintaympäristö ja julkisen talouden haasteet pakottavat kunnat uudistamaan rooliaan ja muuttamaan toimintatapojaan. Syksyn 2008 vaaleissa kuntiin on valittava todelliset muutosvaltuustot! Ne pitävät hallussaan kuntien menestymisen avaimia. Uudessa roolissaan kunta ei enää toimi monella alueella, vaan muuttuu mahdollisuuksien luojaksi ja ohjaajaksi. Kunnasta tulee muutosagentti, joka vauhdittaa palvelujen uusia tuottamistapoja ja harjoittaa laaja-alaista, kannustavaa ja innovatiivista elinkeinopolitiikkaa. Näin kuntataloudelle luodaan terve pohja. Elinkeinoelämä kannustaa kuntia keskittymään perustehtäviinsä: palvelujen järjestämiseen, elinkeinoelämälle suotuisan toimintaympäristön kehittämiseen sekä hyvän infrastruktuurin turvaamiseen. Kuntien pitää päättää, mitä tehtäviä ne hoitavat itse ja mitkä tehtävät hoidetaan uudella tavalla. Perustehtäviin keskittyminen auttaa tuottavuuden kääntämisessä kasvuun. Muutos edellyttää avointa ja ennakkoluulotonta asennetta. Vanhoista toimintatavoista on tarvittaessa luovuttava ja kuntarakennettakin arvioitava uudelleen. Kuntakokoa tärkeämpää on, etteivät kuntarajat estä rakentavaa ja innovatiivista päätöksentekoa alueen kehittämisessä. Usein niin sanottu työssäkäyntialue muodostaa yhtä kuntaa luontevamman kokonaisuuden. Kunnan uusi rooli vaatii yhteistyötä elinkeinoelämän ja toisten kuntien kanssa. Tieto- ja viestintäteknologian laajempi käyttö, tilaaja-tuottajamallin soveltaminen sekä kumppanuuksien ja markkinamekanismien hyödyntäminen ovat keinoina avainasemassa. 4 Muutoksesta menestyksen eväät EK

7 Työvoima vähenee työmarkkinoilla henkilöä Työmarkkinoille tulevat (ikä 20) Työmarkkinoilta poistuvat (ikä 60) '50 '60 '70 '80 ' '10 '20 '30 ' Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2007 Kuntien rahoitustilanne kiristyy Kuntien vuosikate, tilinpäätös 2004 Kuntien vuosikate 2009 (ennuste) Vain 12 prosentilla kunnista on positiivinen vuosikate vuonna Negatiivinen vuosikate tarkoittaa, ettei kunnan tulorahoitus riitä edes juokseviin menoihin. Positiivinen Negatiivinen Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Kuntaliitto EK Muutoksesta menestyksen eväät 5

8 Kuntien uusi rooli: monitoimijasta kapellimestariksi Toimivat palvelumarkkinat: laatua, vaihtoehtoja, säästöjä Elinkeinoelämä odottaa kunnilta aktiivisuutta palvelumarkkinoiden avaamisessa ja kehittämisessä. Kuntien palvelutuotantoon tarvitaan uusia tuottajia, enemmän vaihtoehtoja ja lisää kilpailua, sillä kunnat tuottavat tarjoamansa palvelut edelleen pääasiassa itse. Palvelumarkkinoiden avaaminen tehostaa toimintaa, lisää kuntalaisten valinnanmahdollisuuksia, pienentää kustannuksia ja kannustaa toimivien markkinoiden kehittämiseen. Syntyy myönteinen kierre, josta hyötyvät kuntalaiset, kunnat ja yritykset. Markkinoiden avaaminen vaatii kunnalta pitkäjänteistä ja ennakkoluulotonta strategiaa. Kertaluontoisilla tempuilla tai ideologisella kiistelyllä ei päästä eteenpäin. Kuka tuottaa terveys- ja sosiaalipalvelut? Kunnat käyttävät terveydenhuollon menoistaan ostoihin vajaat 4 prosenttia. Sosiaalipalvelujen menoista ostojen osuus on 16 prosenttia. mrd Yksityinen sektori on kasvattanut osuuttaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonnasta. 0 6,4 % 12,6 % 81,0 % ,0 % 15,6 % 78,4 % ,3 % 17,3 % 77,4 % ,3 % 6,1 % 17,2 % 11,0 % 14,5 % 3,9 % 70,7 % 81,6 % 76,7 % Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Julkinen toiminta Yritykset Kolmas sektori Lähde: TEM 6 Muutoksesta menestyksen eväät EK

9 Kuntien uusi rooli: monitoimijasta kapellimestariksi Kuntien ja kuntayhtymien yksityisiltä ostamat palvelut vuosina mrd Elinkeinoelämä odottaa kunnilta pitkäjänteistä palvelustrategiaa, joka viestittää markkinoiden avaamisesta. Näin hankinnat yksityiseltä sektorilta lisääntyvät ,11 4,55 4,88 5, Lähde: Tilastokeskus Kunnat edistämään työvoiman liikkuvuutta Työvoimapula vaivaa useiden toimialojen yrityksiä eri puolilla Suomea. Jotta ihmiset hakeutuisivat töihin laajemmalle alueelle kuin nykyisin, tarjolla pitää olla enemmän kohtuuhintaisia asuntoja, parempia liikenneyhteyksiä ja työssäkäyntiä tukevia palveluja. Kunnat voivat parantaa työvoiman liikkuvuutta monilla keinoilla: määrätietoisella asuntopolitiikalla, tonttitarjonnalla, tonttien saamisella nopeasti rakenteille sekä liikenneyhteyksien kehittämisellä. Myös työssäkäyntiä tukevat palvelut, esimerkiksi lasten päivähoito ja julkinen liikenne, ovat tärkeässä asemassa. Huomioita on kiinnitettävä sekä palvelujen saatavuuteen että monimuotoisuuteen. Käytännön toimia ilmastotalkoisiin Kunnilla on tärkeä tehtävä ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä ilmastotalkoissa tarvitaan nyt paikallisen tason käytännön toimia ja asenteisiin vaikuttamista. Ilmastonmuutoksen hillintä on kaikkien niin elinkeinoelämän kuin jokaisen kansalaisen ja päätöksentekijän asia. Kunnissa tehdään paljon esimerkiksi energiantuotantoon, käyttöön, hankintoihin, yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja jätehuoltoon liittyviä päätöksiä. Kaikissa näissä kunta voi edistää luonnonvarojen säästävää käyttöä sekä toiminnan ja tuotannon energia- ja materiaalitehokkuutta. EK Muutoksesta menestyksen eväät 7

10 Mitä yrityksillä on tarjota kuntalaisille ja kunnalle? Työtä, veroeuroja ja hyvinvointia Menestyvä yritystoiminta on kuntalaisten hyvinvoinnin, työllisyyden ja kunnan talouden kivijalka. Yritykset tarjoavat työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja. Mitä paremmin kuntalaiset tulevat toimeen, sitä enemmän alueelle syntyy myös esimerkiksi palveluyrityksiä. Yrittäjyyden kasvu taas lisää verotuloja. Hyvinvoiva kunta tarvitsee alueelleen vireää elinkeinoelämää. Menestyvien yritysten avulla voidaan houkutella uusia kuntalaisia ja yrityksiä sekä saada näin kunnallisverokertymä kasvuun ilman veroprosentin nostoa. Yritykset rahoittavat kuntataloutta myös suoraan yhteisöveroa maksamalla. Aktiivinen elinkeinopolitiikka tulee mieltää pitkäaikaiseksi sijoitukseksi terveeseen kuntatalouteen. Hyviä esimerkkejä uusista toimintatavoista Kunta ja yritys kohtaavat samanlaisia haasteita avoimen talouden maailmassa. Molemmat toimivat kilpailutilanteessa. Kunnan vetovoimaa voi mitata sillä, miten hyvin se houkuttelee asukkaita ja yrityksiä. Elinympäristön laatu, palvelujen saatavuus ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset painavat paljon vaakakupissa, kun ihmiset päättävät asuinpaikastaan ja yritykset sijoittautumispaikastaan. Yritykset vertaavat kotimaassa ja kansainvälisesti eri alueita, missä niillä olisi parhaat mahdollisuudet menestyä. Menestyäkseen myös suomalaisten kuntien on osattava vastata kilpailuun. Määrittäessään menestystekijöitään kuntien kannattaa hyödyntää yritysten kokemusta, taitoa ja tietoa kilpailussa pärjäämisestä. Yritysten innovaatiot kuntalaisten hyödyksi Kilpailu pakottaa yrityksiä kehittämään jatkuvasti toimintaansa ja innovoimaan. Innovaatiolla ymmärretään helposti vain uusia teknisiä tai teknologisia ratkaisuja, mutta niitä ovat myös uudet aiempaa paremmat tuotteet, palvelut tai tuotantoprosessit. Kuntalaisilla on kuluttajina keskeinen rooli etenkin palveluinnovaatioissa, sillä palvelu syntyy kuluttajan ja palveluntuottajan läheisen yhteistyön kautta. Kuntalaisia ei saakaan unohtaa palveluja kehitettäessä! Juuri innovatiivinen toimintatapojen uudistus vaatii rohkeutta ja visioita tulevasta. 8 Muutoksesta menestyksen eväät EK

11 Case Envor jalostaa kuntien biojätteet energiaksi Forssalainen Envor Group kierrättää vuodessa 55 miljoonaa kiloa materiaaleja. Lounaishämäläistä Forssan seutua voi kutsua Forssa suomalaisen ympäristöbisneksen edelläkävijäksi, sillä sinne keskittyy Euroopankin mitassa ainutlaatuista jätemateriaalien käsittelyn ja kierrätyksen erityisosaamista. Hyvän perusinfrastruktuurin ja jätevirtoihin nähden otollisen sijainnin lisäksi täällä asennoidutaan ennakkoluulottomasti uuden kehittämiseen. Nokittelun asemesta yritykset ja kunnat tekevät yhteistyötä, kehittävät palveluja, verkostoituvat ja menestyvät, kehaisee Envor Oy:n toimitusjohtaja Mika Laine. Paikallisten yritysten ja kuntien yhdessä rakentamalla Forssan Envitech-alueella on muun muassa otettu käyttöön uutta ympäristöteknologiaa ja käynnistetty uusia kierrätystoimintoja ensimmäisenä Suomessa, jopa koko maailmassa. Teollisen jätelasin kierrätyksessä olemme Suomen suurin operoija, samoin olemme yksi suurimmista biojätteen käsittelijöistä. Envor Biotech Oy ja MK-protech Oy rakentavat uutuutena alueelle biokaasulaitoksen, jonka käsittelykapasiteetti on ensi vaiheessa tonnia ja täysin valmiina tonnia vuodessa. Vuoden 2009 alkupuolella käyttöön otettava laitos jalostaa teollisuuden ja yhdyskuntien sivutuotteista laadukkaita lannoitteita, maanparannustuotteitta sekä bioenergiaa. Laitos tuottaa alkuvaiheessa energiaa noin MWh/a, jonka Envor Group Nokittelun asemesta yritykset ja kunnat tekevät yhteistyötä ja kehittävät palveluja. hyödyntää omissa prosesseissaan sähkönä ja lämpönä. Ylimääräinen energia myydään joko kaasuna voimalaitoksille tai jalostetaan tulevaisuudessa liikennepolttoaineeksi. Sitä hyödynnetään esimerkiksi jätteen kuljettamisessa. Investointi mahdollistaa kuntien ja kuntayhtiöiden sivutuotteiden käsittelyn ulkoistamisen tehokkaasti ja kestävän kehityksen mukaisena ratkaisuna. Yrityksillä on paljon kuntiakin hyödyttäviä esimerkkejä ja kokemusta innovaatioista muun muassa sähköisten palvelujen ja sähköisen asioinnin, tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen, toimintojen organisoimisen, palvelujen kehittämisen sekä ympäristön hyvinvoinnin parista. Yritysmaailman kokemukset osoittavat, etteivät investoinnit pelkkään teknologiaan ja ohjelmistoihin riitä, vaan uutta teknologiaa on osattava myös hyödyntää. Tarvitaan siis investointeja myös osaavaan henkilöstöön ja uusiin palveluihin. EK Muutoksesta menestyksen eväät 9

12 Millä eväillä kunta menestyy? Tarvitaan ennakoivaa ja kannustavaa elinkeinopolitiikkaa Kuntien elinkeinopoliittinen rooli kasvaa. Yritykset odottavat, että niiden sijaintikunnat edistävät yritysten kasvua, kilpailukykyä, työllisyyttä ja myös uusien yritysten syntymistä. Kunnan elinkeinopolitiikan pitää olla pitkäjänteistä, johdonmukaista ja ennustettavaa. Onnistunut elinkeinopolitiikka edellyttää tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa ja sen tulee vastata yritysten tarpeita. Kunnan elinkeinostrategian pitää olla linjassa kunnan palvelustrategian kanssa. Konkreettisen strategian rakentaminen edellyttää kuntien päättäjiltä näkemystä siitä, miten väestön ikärakenne, koulutustaso, muuttoliike ja elinkeinorakenne vaikuttavat tulevaisuuteen tai millaiset valmiudet kunnalla on organisaationa muutoksen kohtaamiseen. Elinkeino-, palvelu- ja henkilöstöstrategiat on välttämätöntä linkittää kiinteästi toisiinsa. Samalla kannattaa miettiä, miten kunta kannustaa yksiköitään ja alueensa yrityksiä innovaatiotoimintaan ja miten uudet innovaatiot saadaan käyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Elinkeinopoliittisesti vastuullinen kunta edistää markkinoiden syntyä ja tervettä toimintaa. Markkinoita hyödyntämällä voidaan löytää uusia toimintamuotoja, jota julkisten palvelujen onnistunut uudistaminen vaatii. Usein kuulee kritisoitavan, ettei ole markkinoita, joilta kunta voisi ostaa palveluja. Kuntien selkeät kannanotot palvelujen ostamisesta ja markkinoiden avaamisesta luovat pohjan yksityisen palvelutuotannon kehittymiselle. Kuntien tulisi käydä säännöllistä vuoropuhelua yritysten kanssa ja kertoa tulevista linjauksistaan. Samassa yhteydessä yksityiset palveluntarjoajat voivat kertoa osaamisestaan, tarjonnastaan ja toimintatavoistaan. Kuntien liiketoiminta harvoin perusteltua Kiristyvä kuntatalous on herättänyt kuntien kiinnostuksen liiketoiminnan harjoittamiseen. Yritysten näkökulmasta siitä seuraa usein ongelmia, sillä julkista ja yksityistä toimijaa ei aina kohdella tasapuolisesti. Julkisen liikelaitosten konkurssisuoja ja kevennetty verokohtelu vääristävät kilpailua. Elinkeinoelämä haluaa korjata kilpailua vääristävät lainsäädännön esteet ja tehdä kuntien liiketoiminnasta läpinäkyvää. Kuntalaisten pitää pystyä näkemään, mihin liiketoiminnan kustannukset perustuvat. Se lisää avoimuutta ja helpottaa palvelujen vertailtavuutta. Liiketoiminnan harjoittaminen ei kuulu kunnan toimialaan. Liiketoimintaa tulisi harjoittaa vain, jos palvelun tarjoaminen perustuu selkeään julkisen palvelun velvoitteeseen eivätkä markkinat 10 Muutoksesta menestyksen eväät EK

13 Case Kuusamo Koillistie Määttä urakoi kunnan kadut ja valtion tiet Kuusamon kaupunki ja tiehallinto kilpailuttivat yhdessä vuonna 2004 koko kunnan alueen teiden, katujen ja yksityisteiden kunnossapidon. Tarjouskilpailun voitti kuusamolainen Koillistie Määttä Oy. Urakoitsijan kanssa tehtiin erilliset sopimukset, joiden kesto on kolme vuotta. Lisäksi sovittiin kahden lisävuoden optiomahdollisuudesta, joka nyt on otettu käyttöön. Kunnossapitoon ja yhteistyömalliin ollaan runsaan tieverkoston Kuusamossa tyytyväisiä. Pienehkön kunnan ja tiepiirin voimavaroja on yhdistetty ja tietotaitoa jaettu kilpailutuksessa ja hankintamenettelyssä. Pääsimme melko pienellä vaivalla mukaan toimintamalliin. Yhteistyö on parantanut toiminnan laatua. Urakoinnin valvonnassa voimat on yhdistetty niin, että tiemestari tarkastaa samalla käynnillä koko alueen väyläverkon, kertoo Kuusamon kunnan toimialajohtaja Mika Mankinen. Yhteistyö on parantanut toiminnan laatua. Valtion teiden kunnossapitoa avattiin Suomessa kilpailulle vaiheittain vuosina Koillistie Määttä Oy on ollut mukana alusta lähtien ja voittanut lisää urakoita Koillis-Suomesta. Toimimme kunnossapidon kokonaisvastuullisena alueurakoitsijana neljässä naapurikunnassa: Kemijärvellä, Posiolla, Kuusamossa ja Taivalkoskella, laskee johtaja Jouni Määttä Koillistie Määttä Oy:stä. pysty hoitamaan tarjontaa. Kunnallinen liiketoiminta herättää epäilyksen toiminnan subventoimisesta jollakin tavalla. EU:n komission joulukuussa 2007 tekemä päätös vaatii Suomea muuttamaan valtion liikelaitoksia koskevaa lainsäädäntöä niin, että liikelaitosten konkurssisuoja ja kevennetty verokohtelu poistetaan. Myös kunnat joutuvat pohtimaan omien liikelaitostensa osalta, mitä liiketoimintaa niiden on tarpeen harjoittaa ja miten varmistetaan yleisten kilpailusääntöjen noudattaminen. Jokainen kunta tarvitsee elinkeinostrategian, jossa kuvataan elinkeinopoliittiset periaatteet, toimintatavat sekä suunnitelmat niiden toteuttamiseksi. Palvelustrategiassa kunta määrittelee, mitkä palvelut se tuottaa itse, mitkä hoidetaan yhteistyössä esimerkiksi yritysten tai muiden yhteisöjen kanssa ja milloin markkinat avataan. Kunnallinen liikelaitos on kunnan tai kuntayhtymän perustama yksikkö liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Liikelaitoksen tehtävien tulisi kuulua kuntalain mukaiseen kunnan toimialaan. Liikelaitos on osa kuntaa tai kuntayhtymää, ei itsenäinen oikeushenkilö. EK Muutoksesta menestyksen eväät 11

14 Millä eväillä kunta menestyy? Toimivista yrityspalveluista menestystekijä Yritykset tarvitsevat sekä yksityisen että julkisen sektorin yrityspalveluja. Kunnilta ne hakevat esimerkiksi rakennus- ja ympäristölupia. Kunnan tapa hoitaa viranomaispalvelujaan on näkyvä käyntikortti yritysten suuntaan. Yritysten tarvitsemat palvelut syntyvät yhä useammin eri toimijoiden välisen yhteistyön tuloksena. Tärkeintä yrityksille on palvelujen laadukkuus ja asiakaslähtöisyys ei se, kuka palvelut tuottaa. Kunta voi hankkia tarjoamansa yrityspalvelut myös yksityisiltä tuottajilta ja luoda näin markkinoita näiden palvelujen tarjoajille. Elinkeinoelämä odottaa kunnan viranomaispalveluilta asiantuntevuutta, joutuisuutta ja tasapuolisuutta. Esimerkiksi lupapalvelut on pystyttävä tarjoamaan sähköisinä. Lupakäytäntöjen tulee olla valtakunnallisesti yhdenmukaisia ja kannustaa yritystoimintaan. Työvoiman saatavuus ja ilmastonmuutoksen torjunta prioriteeteiksi Työvoiman liikkuvuuden turvaamiseen tarvitaan määrätietoista asuntopolitiikkaa. Haasteena on saada eri väestöryhmien asumistarpeet ja asuntotarjonta kohtaamaan. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon varmistamiseksi on tarpeen tehdä vähintään työssäkäyntialueen laajuista kuntayhteistyötä, etteivät hallinnolliset rajat nouse kehityksen esteeksi. Jotta asuntoja saataisiin riittävästi tarjolle, kuntien maapolitiikan pitää olla aktiivista ja ennakoivaa. Tonttikysyntään pystytään reagoimaan tarvittaessa nopeastikin, jos kunta on hankkinut maata omistukseensa hyvissä ajoin. Maareserviä tarvitaan myös taloudelliseen yhdyskuntarakentamiseen. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen pohjautuvat maankäyttösopimukset ovat hyvä keino kuntien tonttitarjonnan turvaamiseen. Kiinteistöverotuksella ja rakennuskehotuksilla voidaan puolestaan vauhdittaa tonttien saamista ripeästi asuntotuotantoon. Lisäarvoa tiiviistä yhdyskuntarakenteesta Kunta kehittää yhdyskuntarakennettaan pitkäjänteisesti sovittamalla yhteen maankäytön ja liikenteen tarpeita kaavoituksessa ja suunnittelussa. Tiivis yhdyskuntarakenne yhdistää työpaikat, asumisen, liikenteen ja palvelut toimivaksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi. 12 Muutoksesta menestyksen eväät EK

15 Millä eväillä kunta menestyy? Case Yhteistyö nopeuttaa kaavoitusta Tampereella M-Real omistaa Tampereen Lielahdesta maa-alueita, joiden kehittämisestä yhtiö on keskustellut Tampere Tampereen kaupungin kanssa. Kyseessä on 70 hehtaarin alue, jolle voitaisiin rakentaa tulevaisuudessa asuntoja kuntalaiselle. M-Realin puolelta asiaa hoitava Metsämannut Oy haki vuonna 2005 alueen kehittämiseen kumppania ja kilpailutti rakennusliikkeitä. Kilpailutuksen jälkeen kumppaniksi valittiin YIT. Kaupungin kanssa sovittiin, että maanomistaja osallistuu yhdessä rakennusliikkeen kanssa alueen kaavoitus- ja suunnitteluprosessiin. Maanomistaja on teetättänyt yleiskaavoitukseen taustaselvityksiä, jotka liittyvät muun muassa ympäristöön, luonnonolosuhteisiin, liikenteeseen, kulttuuriin ja arkeologiaan. Näin maanomistaja toi lisää suunnittelukapasiteettia kaavoitustyön käynnistymisvaiheeseen. Kaavoitus on kaupungin prosessi, sen vetovastuulla ja ohjausvallassa. Kaupunkilaisten osallistuminen ja suunnitteluvaiheen yleisötilaisuudet toteutettiin Tampereen normaalien menettelyjen mukaan, Maanomistaja toi lisää suunnittelukapasiteettia kaavoitustyöhön. korostaa Metsämannut Oy:n maankäyttöpäällikkö Mikko Nurminen. Kuulemisista saimme erinomaista tietoa alueen käyttötoiveista. Tällaisessa yhteistyöhankkeessa kuulemisilla on jopa tavallista suurempi merkitys. Aktiivisuutta riitti ja se hyödytti kaikkia osapuolia, kertoo Tampereen kaupungin kaavoitusjohtaja Jyrki Laiho. Yleiskaava on nyt luonnosvaiheessa. Varsinaista maankäyttösopimusta ei ole vielä luonnosteltu, mutta sen tarpeellisuus on todettu. Alueen kehittämisprosessi vie aikansa, mutta uudella kumppanuudella sitä pystytään nopeuttamaan oleellisesti. Yhteistyö antaa uusia resursseja ja uudenlaisia näkökulmia. Kaupunki hyötyy, koska sen omaa organisaatiota ei kuormiteta, Laiho sanoo. Kun maanomistaja, kaupunki ja tuleva rakentaja ovat mukana alusta lähtien, on varmaa, että hanke myös toteutuu, Nurminen täydentää. Sujuvat liikenneyhteydet ovat tärkeitä työssäkävijöille, kaikille kuntalaisille ja ne ovat tärkeä tekijä myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Elinkeinoelämä tarvitsee toimintavarmat logistiset yhteydet sekä lähikuljetuksiin että pitkien etäisyyksien liikenteeseen. Yritykset arvostavat ennakoitavaa ja pitkäjänteistä liikenneväylien kehittämistä. Kaavoituksella tilaa yritysten kasvulle Kuntien tulee varata kaavoituksessa riittävästi tilaa yritystoiminnan kasvulle ja yritysten logistisille toiminnoille. Yritykset toivovat kunnilta hyvää yhteistyötä kaavoitusprosesseissa. EK Muutoksesta menestyksen eväät 13

16 Millä eväillä kunta menestyy? Elinkaarimallilla tehokkaasti liikenneväyliä Elinkaarimalli on suomalainen sovellus PPP-mallista (Public Private Partnership). Tällä mallilla toteutettavassa väylähankkeessa julkinen taho ostaa yksityiseltä toimijalta tietyn yhteysvälin kokonaispalvelusopimuksella. Sopimus sisältää väylän suunnittelun, rakentamisen, ylläpidon ja rahoituksen. Näin liikenteelle saadaan käyttöön nopeasti laadukas väylä. Elinkaarimalli ei tarkoita väylän yksityistämistä, vaan tilaaja omistaa väylän. Järvenpää Lahti-moottoritie oli ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu hanke Suomessa. Siitä on saatu paljon myönteisiä kokemuksia: tie valmistui lähes vuoden etuajassa, se on pysynyt hyvässä kunnossa ja onnettomuudet ovat vähentyneet. Hyvällä kustannustehokkuudella saatiin säästöjä, jolla voitiin kattaa yksityisrahoituksesta koituneet kustannukset. Kunnat sähköisten palvelujen etulinjaan Sähköisen asioinnin lisääminen ja kehittäminen antaa kunnille paljon uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintojaan. Kuntien tulisi astua Suomessa sähköisten palvelujen käyttöönoton etulinjaan! Myös kuntapalveluja käyttävät asiakkaat vaativat hyvin toimivia sähköisiä palveluja. Esimerkiksi sähköinen potilastietojen siirto tulee vaikuttamaan monella tavalla terveydenhuoltoon. Se edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Yksi tapa tehostaa kunnan toimintaa on sähköiseen laskutukseen siirtyminen. Paitsi että e-lasku säästää huomattavasti kustannuksia arviolta jopa 20 euroa laskua kohden se on myös tehokas informaatiokanava. Siihen voidaan liittää esimerkiksi linkkejä kunnan nettisivuille laskun saajalle tärkeistä asioista. Näin asiointi helpottuu ja vuorovaikutus kuntalaisten kanssa paranee. 14 Muutoksesta menestyksen eväät EK

17 Millä eväillä kunta menestyy? Case Jyväskylä hakee tehoja toiminnanohjauksella Jyväskylän kaupunki otti käyttönsä uuden toiminnanohjausjärjestelmän vuosina Se Jyväskylä korvaa osan yli sadasta tietojärjestelmästä. Esimerkiksi taloushallinto ja laskutus hoidettiin 20:lla eri järjestelmällä, projektijohtaja Matti Jormakka muistelee. Uudistus käynnistyi, kun kaupunki suunnitteli hallinnon toimintojen organisointia. Taloushallinnon järjestelmätkään eivät enää soveltuneet Jyväskylän tarpeisiin. Järjestelmätoimittajaksi valittiin kilpailutuksen jälkeen WM-data (nykyisin Logica). Uusi kokonaisuus kattaa integroidut talous-, hankinta- sekä henkilöstöhallinnon järjestelmät. Se korvaa parisenkymmentä erillistä tietojärjestelmää ja sen käyttöä voidaan tarvittaessa laajentaa useamman kunnan alueelle seudulliseksi järjestelmäksi. Jyväskylä odottaa uudistukselta paljon. Tänä vuonna henkilötyövuosia säästyy arviolta 15. Tulevaisuudessa säästöjen uskotaan vielä kasvavan, kun tietojenkäsittelyn uudelleenorganisointi saadaan valmiiksi ja päällekkäinen työ poistuu. Raportointi ja tiedon luotettavuus paranevat. Tietojärjestelmän on pystyttävä mukautumaan kunnan muuttuviin tarpeisiin ja kuntien välisen yhteistyön laajenemiseen, Jormakka painottaa. Palvelutuotannon toimintaprosessien, ohjauksen ja tietotekniikan täytyy pelata saumattomasti yhteen, jotta saadaan parhaat tulokset, kertoo Juha Ruokari Logican toiminnanohjausratkaisutyksiköstä. Tietojärjestelmä pystyy mukautumaan kuntien välisen yhteistyön laajenemiseen. Kyseessä on paljon enemmän kuin tietojärjestelmätoimitus: kaupunki uudisti prosessinsa ja toimintatapansa, minkä ansiosta talouden ohjaus selkeytyy, kokonaisuuden hallinta helpottuu ja prosessit virtaviivaistuvat. Säästöjä syntyy, koska tiedot syötetään järjestelmään vain kerran. Ja kun toiminta tehostuu, kaupungin tarjoamien palvelujen laatu paranee ja saatavuus nopeutuu. EK Muutoksesta menestyksen eväät 15

18 Millä eväillä kunta menestyy? Yhteistyöllä monipuolisia ja laadukkaita koulutuspalveluja Kansainvälistyminen, työelämän nopea muutos ja uudet osaamisvaatimukset haastavat kehittämään koulutuksen rakenteita ja sisältöjä jatkuvasti. Laadukkaat koulutuspalvelut ovat yrityksille tärkeä vetovoimatekijä, niiden varmistaminen edellyttää eri oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja verkostoitumista. Liian pieniä koulutusaloja ja toimipisteitä on koottava laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Jokaisella kunnalla tulisi olla oma tai yhdessä lähikuntien kanssa tehty koulutuspoliittinen strategia. On tärkeää huolehtia siitä, että perusopetus luo vahvan perustan myöhemmälle oppimiselle. Työvoiman saatavuus edellyttää, että koko ikäluokka saa ammatillisen tai korkea-asteen koulutuksen avulla valmiudet työelämään. Aikuiskoulutuksella huolehditaan osaamisen jatkuvasta kehittämisestä. Oppilaitosverkoston perustamisen tulee pohjautua alueen todelliseen koulutustarpeeseen ja elinkeinoelämän tuleviin tarpeisiin. Koulutuksen sisällön ja koulutusmäärien tulee vastata työelämän osaamis- ja työvoimatarpeisiin. Oppilaitosten ja yritysten välille tarvitaan tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän tuntemuksen lisäämiseksi. Myös opettajien ja oppilaiden työelämäjaksot sekä opettajien täydennyskoulutus ovat tärkeitä. Kuntien on voitava hankkia myös koulutuspalveluja muilta kunnilta ja yksityisiltä koulutuksen järjestäjiltä. Rahoituksessa yksityisiä koulutuksen järjestäjiä tulee kohdella tasapuolisesti muiden järjestäjien kanssa. Yrittäjämäistä otetta ammattikorkeakouluun Kokkolassa Kokkola Menestyvä kaupunki hakee vaihtoehtoisia toimintatapoja seutukuntansa palvelutuotannon kehittämiseen. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun omistaa osakeyhtiö, jossa on mukana sekä kunnallisia että yksityisiä toimijoita. Osakeyhtiömuoto mahdollistaa laadukkaan opetuksen usealla koulutusalalla ja maantieteellisesti laajalla alueella. Se tuo ammattikorkeakoulun toimintaan yrittäjämäistä otetta: taloudellisuutta, kilpailukykyä, tehokasta hallintoa, nopeaa päätöksentekoa, asiantuntemuksen keskittymistä sekä uskottavuutta kansainvälisessä yhteistyössä. Antti Isotalus, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja, Kokkolan kaupunginjohtaja 16 Muutoksesta menestyksen eväät EK

19 Millä eväillä kunta menestyy? Kuntien tulevat henkilöstötarpeet vaikeuttavat yksityisen sektorin rekrytointimahdollisuuksia Kuntien henkilökunnan laskennallinen lisätarve ja kansantalouden kokonaistyöllisyys , kumulatiivinen muutos Kuntien toimintatapojen muutos turvaa tasapuolisemman kilpailun työntekijöistä henkilöä Kuntien henkilökunnan laskennallinen lisätarve Tarjolla oleva työvoima Yksityisen sektorin käyttöön jäävä työvoima, jos yllä oleva skenaario toteutuu 2020 Lähteet: Valtiovarainministeriö, Työvoima 2025 ja Kuthanek Ei kilpailua niukkenevasta työvoimasta Työvoiman tarjonta niukkenee Suomessa tulevina vuosina. Elinkeinoelämä korostaa, ettei kuntien ja yritysten pidä alkaa kilpailla niukkenevasta työvoimasta. Kuntien on kehitettävä ja tehostettava järjestelmällisesti toimintojaan sekä selvitettävä, milloin tarvitaan omia työntekijöitä, milloin voidaan hyödyntää yksityistä henkilöstövuokrausta ja milloin kunnan tarjoamat palvelut voidaan ostaa yksityiseltä sektorilta. Kuntien satsattava maahanmuuttajiin Hyvinvoinnin ylläpitäminen kunnissa edellyttää ulkomaisen työvoiman lisäämistä. Suomi tarvitsee lähivuosina nimenomaan sellaisia maahanmuuttajia, jotka sijoittuvat suoraan työelämään. Kuntien avoin ja kannustava maahanmuuttoilmapiiri on ensiarvoisen tärkeä. Kunnat voivat helpottaa maahanmuuttajien kotoutumista tarjoamalla esimerkiksi kielikoulutusta, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja hyviä kotouttamispalveluja. EK Muutoksesta menestyksen eväät 17

20 Palvelut uudistuvat kuntien ja yritysten yhteistyöllä Yritykset ovat havainneet ydintoimintoihin keskittymisen menestyksen avaimeksi. Toimintojen keskittäminen ja verkostoituminen eri toimijoiden kanssa lisää yrityksen joustavuutta ja parantaa osaamista. Myös kunnat voivat saavuttaa näitä hyötyjä yhteistyöllä yksityisen sektorin kanssa. Kuntien tehtävät ovat lisääntyneet suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittyessä. Kunnilla on paljon lakisääteisiä tehtäviä, mutta myös sellaisia tehtäviä, joita ne ovat itse omilla päätöksillään ottaneet hoidettaviksi. Kunta ei voi olla osaaja kaikilla saroilla. Sen on tarjottava tietyt palvelut, mutta palveluja ei välttämättä tarvitse tuottaa itse, vaan valittavana on vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Niihin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä tulevaisuudessa kunnilla on vain rajalliset mahdollisuudet tuottaa kustannustehokkaasti asiakkaiden odotukset ja laatuvaatimukset täyttäviä palveluja. Työvoimapula yhdestoista hetki muutokselle Kuntasektorilta jää lähivuosina eläkkeelle kolmannes henkilö stöstä. Samaan aikaan palvelujen kysyntä kasvaa voimakkaasti väestön ikääntyessä ja eliniän pidentyessä. Tämä muutos on oivallinen tilaisuus kunnan palvelurakenteen ja toimintatapojen kehittämiseen. Mutta se on myös välttämätön pakko. Kehittämistyö vaatii uusilta valtuustoilta rohkeita poliittisia linjauksia. Kunnissa tarvitaan muutosjohtamista, henkilöstön osaamisen päivittämistä sekä sisäisten prosessien ja organisaatiorakenteiden kehittämistä. Ihmiset vaativat yhä joustavampia, parempia ja yksilöllisempiä palveluja. Kuntalainen on myös kuluttaja. Esimerkiksi hyvinvointipalvelujen asiakkaat pitävät omaa tilannettaan ja tarpeitaan aina ainut laatuisina. He odottavat monipuolista tietoa palveluvaihtoehdoista ja näkevät vaivaa parhaan vaihtoehdon löytämiseksi. Kovenevat vaatimukset koskevat myös julkisen sektorin palveluja. Kuntalaiset haluavat sisällöltään erilaisia vaihtoehtoja ja useampia palveluntarjoajia. 18 Muutoksesta menestyksen eväät EK

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Aluetilaisuus Keski-Suomi

Maakuntauudistus. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Aluetilaisuus Keski-Suomi Maakuntauudistus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Aluetilaisuus Keski-Suomi 12.9.2016 12.9.2016 1 Miksi maakuntauudistus tarvitaan mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Kolari. Kuntaraportti

Kolari. Kuntaraportti Kolari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan Kuntamarkkinat 14.9.2016 Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Kansallinen koulutuspolitiikka luo vision ja suunnan tasaarvolle.

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Ylitornio. Kuntaraportti

Ylitornio. Kuntaraportti Ylitornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Enontekiö. Kuntaraportti

Enontekiö. Kuntaraportti Enontekiö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tekes 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Hannu Kemppainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Kemi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tornio. Kuntaraportti

Tornio. Kuntaraportti Tornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot