Kuntien avainhetki. Muutoksesta menestyksen eväät
|
|
- Ilmari Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuntien avainhetki Muutoksesta menestyksen eväät
2
3 Kuntien avainhetki Muutoksesta menestyksen eväät
4 Sisältö Esipuhe 3 Kuntien uusi rooli: monitoimijasta kapellimestariksi 4 Mitä yrityksillä on tarjota kuntalaisille ja kunnille? 8 Millä eväillä kunta menestyy? 10 Palvelut uudistuvat kuntien ja yritysten yhteistyöllä 18 Vastuullinen talouden hoito ja hyvä hallinto 26 Yhteystiedot Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Julkaisun tilaukset Sihteeri Riitta Pellikka Puh. (09) Sähköposti: riitta.pellikka@ek.fi Julkaisu internetissä /julkaisut Lisätietoja Johtaja Jukka Ahtela Puhelin (09) Sähköposti: jukka.ahtela@ek.fi Asiantuntija Anna-Kaisa Auvinen Puhelin (09) Sähköposti: anna-kaisa.auvinen@ek.fi Julkaisun toimitus Hannele Mayer-Pirttijärvi Graafinen suunnittelu Ulla Nurminen, Arja Nyholm (kansi) Helsinki, toukokuu Muutoksesta menestyksen eväät EK
5 Esipuhe Hyvä kuntavaikuttaja, Työ, osaaminen sekä kannattava ja menestyvä yritystoiminta ovat perusta kunnan elinvoimaisuudelle. Vain taloudellisesti elinvoimainen ja hyvinvoiva kunta pystyy tarjoamaan kestävällä tavalla laadukkaita palveluja sekä turvaamaan tasapuolisen palvelujen saatavuuden myös tulevaisuudessa. Elinkeinoelämä keskusliitto EK on koonnut tähän julkaisuun näkemyksiään kuntien menestymisen eväistä. Haluamme tuoda ne kuntapäättäjien tietoon. Muuttuva toimintaympäristö asettaa kasvavia haasteita kuntien päätöksenteolle. Elinkeinoelämä kannustaa kuntia uudistamaan toimintatapojaan ja tekemään rohkeita valintoja tulevaisuuden hyväksi. Kuntien tulisi keskittyä ydintoimintoihinsa ja laajentaa yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Kunnilla on myös merkittävä rooli ilmastotalkoissa, yrittäjyyden edistämisessä ja yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa. Tässä julkaisussa olemme kiinnittäneet huomiota työvoiman saatavuuteen ja yritysten tarpeista lähtevään koulutukseen. Korostamme erityisesti yksityisen ja julkisen sektorin asiakaslähtöistä yhteistyötä palvelutuotannossa. Toivomme, että julkaisumme hyödyttää Teitä terveen, toimivan ja yritysmyönteisen kunnan rakentamisessa. Leif Fagernäs, toimitusjohtaja EK Muutoksesta menestyksen eväät 3
6 Kuntien uusi rooli: monitoimijasta kapellimestariksi Muutosvaltuustoilla avaimet menestykseen Terve talous on kunnan elinvoimaisuuden kulmakivi. Se voidaan turvata vain rohkealla, uudenlaisella ja tulevaisuuteen katsovalla kuntapolitiikalla. Globaali toimintaympäristö ja julkisen talouden haasteet pakottavat kunnat uudistamaan rooliaan ja muuttamaan toimintatapojaan. Syksyn 2008 vaaleissa kuntiin on valittava todelliset muutosvaltuustot! Ne pitävät hallussaan kuntien menestymisen avaimia. Uudessa roolissaan kunta ei enää toimi monella alueella, vaan muuttuu mahdollisuuksien luojaksi ja ohjaajaksi. Kunnasta tulee muutosagentti, joka vauhdittaa palvelujen uusia tuottamistapoja ja harjoittaa laaja-alaista, kannustavaa ja innovatiivista elinkeinopolitiikkaa. Näin kuntataloudelle luodaan terve pohja. Elinkeinoelämä kannustaa kuntia keskittymään perustehtäviinsä: palvelujen järjestämiseen, elinkeinoelämälle suotuisan toimintaympäristön kehittämiseen sekä hyvän infrastruktuurin turvaamiseen. Kuntien pitää päättää, mitä tehtäviä ne hoitavat itse ja mitkä tehtävät hoidetaan uudella tavalla. Perustehtäviin keskittyminen auttaa tuottavuuden kääntämisessä kasvuun. Muutos edellyttää avointa ja ennakkoluulotonta asennetta. Vanhoista toimintatavoista on tarvittaessa luovuttava ja kuntarakennettakin arvioitava uudelleen. Kuntakokoa tärkeämpää on, etteivät kuntarajat estä rakentavaa ja innovatiivista päätöksentekoa alueen kehittämisessä. Usein niin sanottu työssäkäyntialue muodostaa yhtä kuntaa luontevamman kokonaisuuden. Kunnan uusi rooli vaatii yhteistyötä elinkeinoelämän ja toisten kuntien kanssa. Tieto- ja viestintäteknologian laajempi käyttö, tilaaja-tuottajamallin soveltaminen sekä kumppanuuksien ja markkinamekanismien hyödyntäminen ovat keinoina avainasemassa. 4 Muutoksesta menestyksen eväät EK
7 Työvoima vähenee työmarkkinoilla henkilöä Työmarkkinoille tulevat (ikä 20) Työmarkkinoilta poistuvat (ikä 60) '50 '60 '70 '80 ' '10 '20 '30 ' Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2007 Kuntien rahoitustilanne kiristyy Kuntien vuosikate, tilinpäätös 2004 Kuntien vuosikate 2009 (ennuste) Vain 12 prosentilla kunnista on positiivinen vuosikate vuonna Negatiivinen vuosikate tarkoittaa, ettei kunnan tulorahoitus riitä edes juokseviin menoihin. Positiivinen Negatiivinen Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Kuntaliitto EK Muutoksesta menestyksen eväät 5
8 Kuntien uusi rooli: monitoimijasta kapellimestariksi Toimivat palvelumarkkinat: laatua, vaihtoehtoja, säästöjä Elinkeinoelämä odottaa kunnilta aktiivisuutta palvelumarkkinoiden avaamisessa ja kehittämisessä. Kuntien palvelutuotantoon tarvitaan uusia tuottajia, enemmän vaihtoehtoja ja lisää kilpailua, sillä kunnat tuottavat tarjoamansa palvelut edelleen pääasiassa itse. Palvelumarkkinoiden avaaminen tehostaa toimintaa, lisää kuntalaisten valinnanmahdollisuuksia, pienentää kustannuksia ja kannustaa toimivien markkinoiden kehittämiseen. Syntyy myönteinen kierre, josta hyötyvät kuntalaiset, kunnat ja yritykset. Markkinoiden avaaminen vaatii kunnalta pitkäjänteistä ja ennakkoluulotonta strategiaa. Kertaluontoisilla tempuilla tai ideologisella kiistelyllä ei päästä eteenpäin. Kuka tuottaa terveys- ja sosiaalipalvelut? Kunnat käyttävät terveydenhuollon menoistaan ostoihin vajaat 4 prosenttia. Sosiaalipalvelujen menoista ostojen osuus on 16 prosenttia. mrd Yksityinen sektori on kasvattanut osuuttaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonnasta. 0 6,4 % 12,6 % 81,0 % ,0 % 15,6 % 78,4 % ,3 % 17,3 % 77,4 % ,3 % 6,1 % 17,2 % 11,0 % 14,5 % 3,9 % 70,7 % 81,6 % 76,7 % Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Julkinen toiminta Yritykset Kolmas sektori Lähde: TEM 6 Muutoksesta menestyksen eväät EK
9 Kuntien uusi rooli: monitoimijasta kapellimestariksi Kuntien ja kuntayhtymien yksityisiltä ostamat palvelut vuosina mrd Elinkeinoelämä odottaa kunnilta pitkäjänteistä palvelustrategiaa, joka viestittää markkinoiden avaamisesta. Näin hankinnat yksityiseltä sektorilta lisääntyvät ,11 4,55 4,88 5, Lähde: Tilastokeskus Kunnat edistämään työvoiman liikkuvuutta Työvoimapula vaivaa useiden toimialojen yrityksiä eri puolilla Suomea. Jotta ihmiset hakeutuisivat töihin laajemmalle alueelle kuin nykyisin, tarjolla pitää olla enemmän kohtuuhintaisia asuntoja, parempia liikenneyhteyksiä ja työssäkäyntiä tukevia palveluja. Kunnat voivat parantaa työvoiman liikkuvuutta monilla keinoilla: määrätietoisella asuntopolitiikalla, tonttitarjonnalla, tonttien saamisella nopeasti rakenteille sekä liikenneyhteyksien kehittämisellä. Myös työssäkäyntiä tukevat palvelut, esimerkiksi lasten päivähoito ja julkinen liikenne, ovat tärkeässä asemassa. Huomioita on kiinnitettävä sekä palvelujen saatavuuteen että monimuotoisuuteen. Käytännön toimia ilmastotalkoisiin Kunnilla on tärkeä tehtävä ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä ilmastotalkoissa tarvitaan nyt paikallisen tason käytännön toimia ja asenteisiin vaikuttamista. Ilmastonmuutoksen hillintä on kaikkien niin elinkeinoelämän kuin jokaisen kansalaisen ja päätöksentekijän asia. Kunnissa tehdään paljon esimerkiksi energiantuotantoon, käyttöön, hankintoihin, yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja jätehuoltoon liittyviä päätöksiä. Kaikissa näissä kunta voi edistää luonnonvarojen säästävää käyttöä sekä toiminnan ja tuotannon energia- ja materiaalitehokkuutta. EK Muutoksesta menestyksen eväät 7
10 Mitä yrityksillä on tarjota kuntalaisille ja kunnalle? Työtä, veroeuroja ja hyvinvointia Menestyvä yritystoiminta on kuntalaisten hyvinvoinnin, työllisyyden ja kunnan talouden kivijalka. Yritykset tarjoavat työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja. Mitä paremmin kuntalaiset tulevat toimeen, sitä enemmän alueelle syntyy myös esimerkiksi palveluyrityksiä. Yrittäjyyden kasvu taas lisää verotuloja. Hyvinvoiva kunta tarvitsee alueelleen vireää elinkeinoelämää. Menestyvien yritysten avulla voidaan houkutella uusia kuntalaisia ja yrityksiä sekä saada näin kunnallisverokertymä kasvuun ilman veroprosentin nostoa. Yritykset rahoittavat kuntataloutta myös suoraan yhteisöveroa maksamalla. Aktiivinen elinkeinopolitiikka tulee mieltää pitkäaikaiseksi sijoitukseksi terveeseen kuntatalouteen. Hyviä esimerkkejä uusista toimintatavoista Kunta ja yritys kohtaavat samanlaisia haasteita avoimen talouden maailmassa. Molemmat toimivat kilpailutilanteessa. Kunnan vetovoimaa voi mitata sillä, miten hyvin se houkuttelee asukkaita ja yrityksiä. Elinympäristön laatu, palvelujen saatavuus ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset painavat paljon vaakakupissa, kun ihmiset päättävät asuinpaikastaan ja yritykset sijoittautumispaikastaan. Yritykset vertaavat kotimaassa ja kansainvälisesti eri alueita, missä niillä olisi parhaat mahdollisuudet menestyä. Menestyäkseen myös suomalaisten kuntien on osattava vastata kilpailuun. Määrittäessään menestystekijöitään kuntien kannattaa hyödyntää yritysten kokemusta, taitoa ja tietoa kilpailussa pärjäämisestä. Yritysten innovaatiot kuntalaisten hyödyksi Kilpailu pakottaa yrityksiä kehittämään jatkuvasti toimintaansa ja innovoimaan. Innovaatiolla ymmärretään helposti vain uusia teknisiä tai teknologisia ratkaisuja, mutta niitä ovat myös uudet aiempaa paremmat tuotteet, palvelut tai tuotantoprosessit. Kuntalaisilla on kuluttajina keskeinen rooli etenkin palveluinnovaatioissa, sillä palvelu syntyy kuluttajan ja palveluntuottajan läheisen yhteistyön kautta. Kuntalaisia ei saakaan unohtaa palveluja kehitettäessä! Juuri innovatiivinen toimintatapojen uudistus vaatii rohkeutta ja visioita tulevasta. 8 Muutoksesta menestyksen eväät EK
11 Case Envor jalostaa kuntien biojätteet energiaksi Forssalainen Envor Group kierrättää vuodessa 55 miljoonaa kiloa materiaaleja. Lounaishämäläistä Forssan seutua voi kutsua Forssa suomalaisen ympäristöbisneksen edelläkävijäksi, sillä sinne keskittyy Euroopankin mitassa ainutlaatuista jätemateriaalien käsittelyn ja kierrätyksen erityisosaamista. Hyvän perusinfrastruktuurin ja jätevirtoihin nähden otollisen sijainnin lisäksi täällä asennoidutaan ennakkoluulottomasti uuden kehittämiseen. Nokittelun asemesta yritykset ja kunnat tekevät yhteistyötä, kehittävät palveluja, verkostoituvat ja menestyvät, kehaisee Envor Oy:n toimitusjohtaja Mika Laine. Paikallisten yritysten ja kuntien yhdessä rakentamalla Forssan Envitech-alueella on muun muassa otettu käyttöön uutta ympäristöteknologiaa ja käynnistetty uusia kierrätystoimintoja ensimmäisenä Suomessa, jopa koko maailmassa. Teollisen jätelasin kierrätyksessä olemme Suomen suurin operoija, samoin olemme yksi suurimmista biojätteen käsittelijöistä. Envor Biotech Oy ja MK-protech Oy rakentavat uutuutena alueelle biokaasulaitoksen, jonka käsittelykapasiteetti on ensi vaiheessa tonnia ja täysin valmiina tonnia vuodessa. Vuoden 2009 alkupuolella käyttöön otettava laitos jalostaa teollisuuden ja yhdyskuntien sivutuotteista laadukkaita lannoitteita, maanparannustuotteitta sekä bioenergiaa. Laitos tuottaa alkuvaiheessa energiaa noin MWh/a, jonka Envor Group Nokittelun asemesta yritykset ja kunnat tekevät yhteistyötä ja kehittävät palveluja. hyödyntää omissa prosesseissaan sähkönä ja lämpönä. Ylimääräinen energia myydään joko kaasuna voimalaitoksille tai jalostetaan tulevaisuudessa liikennepolttoaineeksi. Sitä hyödynnetään esimerkiksi jätteen kuljettamisessa. Investointi mahdollistaa kuntien ja kuntayhtiöiden sivutuotteiden käsittelyn ulkoistamisen tehokkaasti ja kestävän kehityksen mukaisena ratkaisuna. Yrityksillä on paljon kuntiakin hyödyttäviä esimerkkejä ja kokemusta innovaatioista muun muassa sähköisten palvelujen ja sähköisen asioinnin, tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen, toimintojen organisoimisen, palvelujen kehittämisen sekä ympäristön hyvinvoinnin parista. Yritysmaailman kokemukset osoittavat, etteivät investoinnit pelkkään teknologiaan ja ohjelmistoihin riitä, vaan uutta teknologiaa on osattava myös hyödyntää. Tarvitaan siis investointeja myös osaavaan henkilöstöön ja uusiin palveluihin. EK Muutoksesta menestyksen eväät 9
12 Millä eväillä kunta menestyy? Tarvitaan ennakoivaa ja kannustavaa elinkeinopolitiikkaa Kuntien elinkeinopoliittinen rooli kasvaa. Yritykset odottavat, että niiden sijaintikunnat edistävät yritysten kasvua, kilpailukykyä, työllisyyttä ja myös uusien yritysten syntymistä. Kunnan elinkeinopolitiikan pitää olla pitkäjänteistä, johdonmukaista ja ennustettavaa. Onnistunut elinkeinopolitiikka edellyttää tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa ja sen tulee vastata yritysten tarpeita. Kunnan elinkeinostrategian pitää olla linjassa kunnan palvelustrategian kanssa. Konkreettisen strategian rakentaminen edellyttää kuntien päättäjiltä näkemystä siitä, miten väestön ikärakenne, koulutustaso, muuttoliike ja elinkeinorakenne vaikuttavat tulevaisuuteen tai millaiset valmiudet kunnalla on organisaationa muutoksen kohtaamiseen. Elinkeino-, palvelu- ja henkilöstöstrategiat on välttämätöntä linkittää kiinteästi toisiinsa. Samalla kannattaa miettiä, miten kunta kannustaa yksiköitään ja alueensa yrityksiä innovaatiotoimintaan ja miten uudet innovaatiot saadaan käyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Elinkeinopoliittisesti vastuullinen kunta edistää markkinoiden syntyä ja tervettä toimintaa. Markkinoita hyödyntämällä voidaan löytää uusia toimintamuotoja, jota julkisten palvelujen onnistunut uudistaminen vaatii. Usein kuulee kritisoitavan, ettei ole markkinoita, joilta kunta voisi ostaa palveluja. Kuntien selkeät kannanotot palvelujen ostamisesta ja markkinoiden avaamisesta luovat pohjan yksityisen palvelutuotannon kehittymiselle. Kuntien tulisi käydä säännöllistä vuoropuhelua yritysten kanssa ja kertoa tulevista linjauksistaan. Samassa yhteydessä yksityiset palveluntarjoajat voivat kertoa osaamisestaan, tarjonnastaan ja toimintatavoistaan. Kuntien liiketoiminta harvoin perusteltua Kiristyvä kuntatalous on herättänyt kuntien kiinnostuksen liiketoiminnan harjoittamiseen. Yritysten näkökulmasta siitä seuraa usein ongelmia, sillä julkista ja yksityistä toimijaa ei aina kohdella tasapuolisesti. Julkisen liikelaitosten konkurssisuoja ja kevennetty verokohtelu vääristävät kilpailua. Elinkeinoelämä haluaa korjata kilpailua vääristävät lainsäädännön esteet ja tehdä kuntien liiketoiminnasta läpinäkyvää. Kuntalaisten pitää pystyä näkemään, mihin liiketoiminnan kustannukset perustuvat. Se lisää avoimuutta ja helpottaa palvelujen vertailtavuutta. Liiketoiminnan harjoittaminen ei kuulu kunnan toimialaan. Liiketoimintaa tulisi harjoittaa vain, jos palvelun tarjoaminen perustuu selkeään julkisen palvelun velvoitteeseen eivätkä markkinat 10 Muutoksesta menestyksen eväät EK
13 Case Kuusamo Koillistie Määttä urakoi kunnan kadut ja valtion tiet Kuusamon kaupunki ja tiehallinto kilpailuttivat yhdessä vuonna 2004 koko kunnan alueen teiden, katujen ja yksityisteiden kunnossapidon. Tarjouskilpailun voitti kuusamolainen Koillistie Määttä Oy. Urakoitsijan kanssa tehtiin erilliset sopimukset, joiden kesto on kolme vuotta. Lisäksi sovittiin kahden lisävuoden optiomahdollisuudesta, joka nyt on otettu käyttöön. Kunnossapitoon ja yhteistyömalliin ollaan runsaan tieverkoston Kuusamossa tyytyväisiä. Pienehkön kunnan ja tiepiirin voimavaroja on yhdistetty ja tietotaitoa jaettu kilpailutuksessa ja hankintamenettelyssä. Pääsimme melko pienellä vaivalla mukaan toimintamalliin. Yhteistyö on parantanut toiminnan laatua. Urakoinnin valvonnassa voimat on yhdistetty niin, että tiemestari tarkastaa samalla käynnillä koko alueen väyläverkon, kertoo Kuusamon kunnan toimialajohtaja Mika Mankinen. Yhteistyö on parantanut toiminnan laatua. Valtion teiden kunnossapitoa avattiin Suomessa kilpailulle vaiheittain vuosina Koillistie Määttä Oy on ollut mukana alusta lähtien ja voittanut lisää urakoita Koillis-Suomesta. Toimimme kunnossapidon kokonaisvastuullisena alueurakoitsijana neljässä naapurikunnassa: Kemijärvellä, Posiolla, Kuusamossa ja Taivalkoskella, laskee johtaja Jouni Määttä Koillistie Määttä Oy:stä. pysty hoitamaan tarjontaa. Kunnallinen liiketoiminta herättää epäilyksen toiminnan subventoimisesta jollakin tavalla. EU:n komission joulukuussa 2007 tekemä päätös vaatii Suomea muuttamaan valtion liikelaitoksia koskevaa lainsäädäntöä niin, että liikelaitosten konkurssisuoja ja kevennetty verokohtelu poistetaan. Myös kunnat joutuvat pohtimaan omien liikelaitostensa osalta, mitä liiketoimintaa niiden on tarpeen harjoittaa ja miten varmistetaan yleisten kilpailusääntöjen noudattaminen. Jokainen kunta tarvitsee elinkeinostrategian, jossa kuvataan elinkeinopoliittiset periaatteet, toimintatavat sekä suunnitelmat niiden toteuttamiseksi. Palvelustrategiassa kunta määrittelee, mitkä palvelut se tuottaa itse, mitkä hoidetaan yhteistyössä esimerkiksi yritysten tai muiden yhteisöjen kanssa ja milloin markkinat avataan. Kunnallinen liikelaitos on kunnan tai kuntayhtymän perustama yksikkö liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Liikelaitoksen tehtävien tulisi kuulua kuntalain mukaiseen kunnan toimialaan. Liikelaitos on osa kuntaa tai kuntayhtymää, ei itsenäinen oikeushenkilö. EK Muutoksesta menestyksen eväät 11
14 Millä eväillä kunta menestyy? Toimivista yrityspalveluista menestystekijä Yritykset tarvitsevat sekä yksityisen että julkisen sektorin yrityspalveluja. Kunnilta ne hakevat esimerkiksi rakennus- ja ympäristölupia. Kunnan tapa hoitaa viranomaispalvelujaan on näkyvä käyntikortti yritysten suuntaan. Yritysten tarvitsemat palvelut syntyvät yhä useammin eri toimijoiden välisen yhteistyön tuloksena. Tärkeintä yrityksille on palvelujen laadukkuus ja asiakaslähtöisyys ei se, kuka palvelut tuottaa. Kunta voi hankkia tarjoamansa yrityspalvelut myös yksityisiltä tuottajilta ja luoda näin markkinoita näiden palvelujen tarjoajille. Elinkeinoelämä odottaa kunnan viranomaispalveluilta asiantuntevuutta, joutuisuutta ja tasapuolisuutta. Esimerkiksi lupapalvelut on pystyttävä tarjoamaan sähköisinä. Lupakäytäntöjen tulee olla valtakunnallisesti yhdenmukaisia ja kannustaa yritystoimintaan. Työvoiman saatavuus ja ilmastonmuutoksen torjunta prioriteeteiksi Työvoiman liikkuvuuden turvaamiseen tarvitaan määrätietoista asuntopolitiikkaa. Haasteena on saada eri väestöryhmien asumistarpeet ja asuntotarjonta kohtaamaan. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon varmistamiseksi on tarpeen tehdä vähintään työssäkäyntialueen laajuista kuntayhteistyötä, etteivät hallinnolliset rajat nouse kehityksen esteeksi. Jotta asuntoja saataisiin riittävästi tarjolle, kuntien maapolitiikan pitää olla aktiivista ja ennakoivaa. Tonttikysyntään pystytään reagoimaan tarvittaessa nopeastikin, jos kunta on hankkinut maata omistukseensa hyvissä ajoin. Maareserviä tarvitaan myös taloudelliseen yhdyskuntarakentamiseen. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen pohjautuvat maankäyttösopimukset ovat hyvä keino kuntien tonttitarjonnan turvaamiseen. Kiinteistöverotuksella ja rakennuskehotuksilla voidaan puolestaan vauhdittaa tonttien saamista ripeästi asuntotuotantoon. Lisäarvoa tiiviistä yhdyskuntarakenteesta Kunta kehittää yhdyskuntarakennettaan pitkäjänteisesti sovittamalla yhteen maankäytön ja liikenteen tarpeita kaavoituksessa ja suunnittelussa. Tiivis yhdyskuntarakenne yhdistää työpaikat, asumisen, liikenteen ja palvelut toimivaksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi. 12 Muutoksesta menestyksen eväät EK
15 Millä eväillä kunta menestyy? Case Yhteistyö nopeuttaa kaavoitusta Tampereella M-Real omistaa Tampereen Lielahdesta maa-alueita, joiden kehittämisestä yhtiö on keskustellut Tampere Tampereen kaupungin kanssa. Kyseessä on 70 hehtaarin alue, jolle voitaisiin rakentaa tulevaisuudessa asuntoja kuntalaiselle. M-Realin puolelta asiaa hoitava Metsämannut Oy haki vuonna 2005 alueen kehittämiseen kumppania ja kilpailutti rakennusliikkeitä. Kilpailutuksen jälkeen kumppaniksi valittiin YIT. Kaupungin kanssa sovittiin, että maanomistaja osallistuu yhdessä rakennusliikkeen kanssa alueen kaavoitus- ja suunnitteluprosessiin. Maanomistaja on teetättänyt yleiskaavoitukseen taustaselvityksiä, jotka liittyvät muun muassa ympäristöön, luonnonolosuhteisiin, liikenteeseen, kulttuuriin ja arkeologiaan. Näin maanomistaja toi lisää suunnittelukapasiteettia kaavoitustyön käynnistymisvaiheeseen. Kaavoitus on kaupungin prosessi, sen vetovastuulla ja ohjausvallassa. Kaupunkilaisten osallistuminen ja suunnitteluvaiheen yleisötilaisuudet toteutettiin Tampereen normaalien menettelyjen mukaan, Maanomistaja toi lisää suunnittelukapasiteettia kaavoitustyöhön. korostaa Metsämannut Oy:n maankäyttöpäällikkö Mikko Nurminen. Kuulemisista saimme erinomaista tietoa alueen käyttötoiveista. Tällaisessa yhteistyöhankkeessa kuulemisilla on jopa tavallista suurempi merkitys. Aktiivisuutta riitti ja se hyödytti kaikkia osapuolia, kertoo Tampereen kaupungin kaavoitusjohtaja Jyrki Laiho. Yleiskaava on nyt luonnosvaiheessa. Varsinaista maankäyttösopimusta ei ole vielä luonnosteltu, mutta sen tarpeellisuus on todettu. Alueen kehittämisprosessi vie aikansa, mutta uudella kumppanuudella sitä pystytään nopeuttamaan oleellisesti. Yhteistyö antaa uusia resursseja ja uudenlaisia näkökulmia. Kaupunki hyötyy, koska sen omaa organisaatiota ei kuormiteta, Laiho sanoo. Kun maanomistaja, kaupunki ja tuleva rakentaja ovat mukana alusta lähtien, on varmaa, että hanke myös toteutuu, Nurminen täydentää. Sujuvat liikenneyhteydet ovat tärkeitä työssäkävijöille, kaikille kuntalaisille ja ne ovat tärkeä tekijä myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Elinkeinoelämä tarvitsee toimintavarmat logistiset yhteydet sekä lähikuljetuksiin että pitkien etäisyyksien liikenteeseen. Yritykset arvostavat ennakoitavaa ja pitkäjänteistä liikenneväylien kehittämistä. Kaavoituksella tilaa yritysten kasvulle Kuntien tulee varata kaavoituksessa riittävästi tilaa yritystoiminnan kasvulle ja yritysten logistisille toiminnoille. Yritykset toivovat kunnilta hyvää yhteistyötä kaavoitusprosesseissa. EK Muutoksesta menestyksen eväät 13
16 Millä eväillä kunta menestyy? Elinkaarimallilla tehokkaasti liikenneväyliä Elinkaarimalli on suomalainen sovellus PPP-mallista (Public Private Partnership). Tällä mallilla toteutettavassa väylähankkeessa julkinen taho ostaa yksityiseltä toimijalta tietyn yhteysvälin kokonaispalvelusopimuksella. Sopimus sisältää väylän suunnittelun, rakentamisen, ylläpidon ja rahoituksen. Näin liikenteelle saadaan käyttöön nopeasti laadukas väylä. Elinkaarimalli ei tarkoita väylän yksityistämistä, vaan tilaaja omistaa väylän. Järvenpää Lahti-moottoritie oli ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu hanke Suomessa. Siitä on saatu paljon myönteisiä kokemuksia: tie valmistui lähes vuoden etuajassa, se on pysynyt hyvässä kunnossa ja onnettomuudet ovat vähentyneet. Hyvällä kustannustehokkuudella saatiin säästöjä, jolla voitiin kattaa yksityisrahoituksesta koituneet kustannukset. Kunnat sähköisten palvelujen etulinjaan Sähköisen asioinnin lisääminen ja kehittäminen antaa kunnille paljon uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintojaan. Kuntien tulisi astua Suomessa sähköisten palvelujen käyttöönoton etulinjaan! Myös kuntapalveluja käyttävät asiakkaat vaativat hyvin toimivia sähköisiä palveluja. Esimerkiksi sähköinen potilastietojen siirto tulee vaikuttamaan monella tavalla terveydenhuoltoon. Se edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Yksi tapa tehostaa kunnan toimintaa on sähköiseen laskutukseen siirtyminen. Paitsi että e-lasku säästää huomattavasti kustannuksia arviolta jopa 20 euroa laskua kohden se on myös tehokas informaatiokanava. Siihen voidaan liittää esimerkiksi linkkejä kunnan nettisivuille laskun saajalle tärkeistä asioista. Näin asiointi helpottuu ja vuorovaikutus kuntalaisten kanssa paranee. 14 Muutoksesta menestyksen eväät EK
17 Millä eväillä kunta menestyy? Case Jyväskylä hakee tehoja toiminnanohjauksella Jyväskylän kaupunki otti käyttönsä uuden toiminnanohjausjärjestelmän vuosina Se Jyväskylä korvaa osan yli sadasta tietojärjestelmästä. Esimerkiksi taloushallinto ja laskutus hoidettiin 20:lla eri järjestelmällä, projektijohtaja Matti Jormakka muistelee. Uudistus käynnistyi, kun kaupunki suunnitteli hallinnon toimintojen organisointia. Taloushallinnon järjestelmätkään eivät enää soveltuneet Jyväskylän tarpeisiin. Järjestelmätoimittajaksi valittiin kilpailutuksen jälkeen WM-data (nykyisin Logica). Uusi kokonaisuus kattaa integroidut talous-, hankinta- sekä henkilöstöhallinnon järjestelmät. Se korvaa parisenkymmentä erillistä tietojärjestelmää ja sen käyttöä voidaan tarvittaessa laajentaa useamman kunnan alueelle seudulliseksi järjestelmäksi. Jyväskylä odottaa uudistukselta paljon. Tänä vuonna henkilötyövuosia säästyy arviolta 15. Tulevaisuudessa säästöjen uskotaan vielä kasvavan, kun tietojenkäsittelyn uudelleenorganisointi saadaan valmiiksi ja päällekkäinen työ poistuu. Raportointi ja tiedon luotettavuus paranevat. Tietojärjestelmän on pystyttävä mukautumaan kunnan muuttuviin tarpeisiin ja kuntien välisen yhteistyön laajenemiseen, Jormakka painottaa. Palvelutuotannon toimintaprosessien, ohjauksen ja tietotekniikan täytyy pelata saumattomasti yhteen, jotta saadaan parhaat tulokset, kertoo Juha Ruokari Logican toiminnanohjausratkaisutyksiköstä. Tietojärjestelmä pystyy mukautumaan kuntien välisen yhteistyön laajenemiseen. Kyseessä on paljon enemmän kuin tietojärjestelmätoimitus: kaupunki uudisti prosessinsa ja toimintatapansa, minkä ansiosta talouden ohjaus selkeytyy, kokonaisuuden hallinta helpottuu ja prosessit virtaviivaistuvat. Säästöjä syntyy, koska tiedot syötetään järjestelmään vain kerran. Ja kun toiminta tehostuu, kaupungin tarjoamien palvelujen laatu paranee ja saatavuus nopeutuu. EK Muutoksesta menestyksen eväät 15
18 Millä eväillä kunta menestyy? Yhteistyöllä monipuolisia ja laadukkaita koulutuspalveluja Kansainvälistyminen, työelämän nopea muutos ja uudet osaamisvaatimukset haastavat kehittämään koulutuksen rakenteita ja sisältöjä jatkuvasti. Laadukkaat koulutuspalvelut ovat yrityksille tärkeä vetovoimatekijä, niiden varmistaminen edellyttää eri oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja verkostoitumista. Liian pieniä koulutusaloja ja toimipisteitä on koottava laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Jokaisella kunnalla tulisi olla oma tai yhdessä lähikuntien kanssa tehty koulutuspoliittinen strategia. On tärkeää huolehtia siitä, että perusopetus luo vahvan perustan myöhemmälle oppimiselle. Työvoiman saatavuus edellyttää, että koko ikäluokka saa ammatillisen tai korkea-asteen koulutuksen avulla valmiudet työelämään. Aikuiskoulutuksella huolehditaan osaamisen jatkuvasta kehittämisestä. Oppilaitosverkoston perustamisen tulee pohjautua alueen todelliseen koulutustarpeeseen ja elinkeinoelämän tuleviin tarpeisiin. Koulutuksen sisällön ja koulutusmäärien tulee vastata työelämän osaamis- ja työvoimatarpeisiin. Oppilaitosten ja yritysten välille tarvitaan tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän tuntemuksen lisäämiseksi. Myös opettajien ja oppilaiden työelämäjaksot sekä opettajien täydennyskoulutus ovat tärkeitä. Kuntien on voitava hankkia myös koulutuspalveluja muilta kunnilta ja yksityisiltä koulutuksen järjestäjiltä. Rahoituksessa yksityisiä koulutuksen järjestäjiä tulee kohdella tasapuolisesti muiden järjestäjien kanssa. Yrittäjämäistä otetta ammattikorkeakouluun Kokkolassa Kokkola Menestyvä kaupunki hakee vaihtoehtoisia toimintatapoja seutukuntansa palvelutuotannon kehittämiseen. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun omistaa osakeyhtiö, jossa on mukana sekä kunnallisia että yksityisiä toimijoita. Osakeyhtiömuoto mahdollistaa laadukkaan opetuksen usealla koulutusalalla ja maantieteellisesti laajalla alueella. Se tuo ammattikorkeakoulun toimintaan yrittäjämäistä otetta: taloudellisuutta, kilpailukykyä, tehokasta hallintoa, nopeaa päätöksentekoa, asiantuntemuksen keskittymistä sekä uskottavuutta kansainvälisessä yhteistyössä. Antti Isotalus, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja, Kokkolan kaupunginjohtaja 16 Muutoksesta menestyksen eväät EK
19 Millä eväillä kunta menestyy? Kuntien tulevat henkilöstötarpeet vaikeuttavat yksityisen sektorin rekrytointimahdollisuuksia Kuntien henkilökunnan laskennallinen lisätarve ja kansantalouden kokonaistyöllisyys , kumulatiivinen muutos Kuntien toimintatapojen muutos turvaa tasapuolisemman kilpailun työntekijöistä henkilöä Kuntien henkilökunnan laskennallinen lisätarve Tarjolla oleva työvoima Yksityisen sektorin käyttöön jäävä työvoima, jos yllä oleva skenaario toteutuu 2020 Lähteet: Valtiovarainministeriö, Työvoima 2025 ja Kuthanek Ei kilpailua niukkenevasta työvoimasta Työvoiman tarjonta niukkenee Suomessa tulevina vuosina. Elinkeinoelämä korostaa, ettei kuntien ja yritysten pidä alkaa kilpailla niukkenevasta työvoimasta. Kuntien on kehitettävä ja tehostettava järjestelmällisesti toimintojaan sekä selvitettävä, milloin tarvitaan omia työntekijöitä, milloin voidaan hyödyntää yksityistä henkilöstövuokrausta ja milloin kunnan tarjoamat palvelut voidaan ostaa yksityiseltä sektorilta. Kuntien satsattava maahanmuuttajiin Hyvinvoinnin ylläpitäminen kunnissa edellyttää ulkomaisen työvoiman lisäämistä. Suomi tarvitsee lähivuosina nimenomaan sellaisia maahanmuuttajia, jotka sijoittuvat suoraan työelämään. Kuntien avoin ja kannustava maahanmuuttoilmapiiri on ensiarvoisen tärkeä. Kunnat voivat helpottaa maahanmuuttajien kotoutumista tarjoamalla esimerkiksi kielikoulutusta, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja hyviä kotouttamispalveluja. EK Muutoksesta menestyksen eväät 17
20 Palvelut uudistuvat kuntien ja yritysten yhteistyöllä Yritykset ovat havainneet ydintoimintoihin keskittymisen menestyksen avaimeksi. Toimintojen keskittäminen ja verkostoituminen eri toimijoiden kanssa lisää yrityksen joustavuutta ja parantaa osaamista. Myös kunnat voivat saavuttaa näitä hyötyjä yhteistyöllä yksityisen sektorin kanssa. Kuntien tehtävät ovat lisääntyneet suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittyessä. Kunnilla on paljon lakisääteisiä tehtäviä, mutta myös sellaisia tehtäviä, joita ne ovat itse omilla päätöksillään ottaneet hoidettaviksi. Kunta ei voi olla osaaja kaikilla saroilla. Sen on tarjottava tietyt palvelut, mutta palveluja ei välttämättä tarvitse tuottaa itse, vaan valittavana on vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Niihin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä tulevaisuudessa kunnilla on vain rajalliset mahdollisuudet tuottaa kustannustehokkaasti asiakkaiden odotukset ja laatuvaatimukset täyttäviä palveluja. Työvoimapula yhdestoista hetki muutokselle Kuntasektorilta jää lähivuosina eläkkeelle kolmannes henkilö stöstä. Samaan aikaan palvelujen kysyntä kasvaa voimakkaasti väestön ikääntyessä ja eliniän pidentyessä. Tämä muutos on oivallinen tilaisuus kunnan palvelurakenteen ja toimintatapojen kehittämiseen. Mutta se on myös välttämätön pakko. Kehittämistyö vaatii uusilta valtuustoilta rohkeita poliittisia linjauksia. Kunnissa tarvitaan muutosjohtamista, henkilöstön osaamisen päivittämistä sekä sisäisten prosessien ja organisaatiorakenteiden kehittämistä. Ihmiset vaativat yhä joustavampia, parempia ja yksilöllisempiä palveluja. Kuntalainen on myös kuluttaja. Esimerkiksi hyvinvointipalvelujen asiakkaat pitävät omaa tilannettaan ja tarpeitaan aina ainut laatuisina. He odottavat monipuolista tietoa palveluvaihtoehdoista ja näkevät vaivaa parhaan vaihtoehdon löytämiseksi. Kovenevat vaatimukset koskevat myös julkisen sektorin palveluja. Kuntalaiset haluavat sisällöltään erilaisia vaihtoehtoja ja useampia palveluntarjoajia. 18 Muutoksesta menestyksen eväät EK
Kuntien avainhetki. Muutoksesta menestyksen eväät
Kuntien avainhetki Muutoksesta menestyksen eväät Kuntien avainhetki Muutoksesta menestyksen eväät Sisältö Esipuhe 3 Kuntien uusi rooli: monitoimijasta kapellimestariksi 4 Mitä yrityksillä on tarjota kuntalaisille
LisätiedotFiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut
Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä
LisätiedotKUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne
KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta
LisätiedotYritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät
Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotRatkaisuja. kunnan terveyspalveluihin
Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.
LisätiedotTerveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon
LisätiedotPalveluntuottajien eettinen näkökulma
Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotKunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013
1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne
LisätiedotKuntatalouden näkymät elinkeinoelämän näkökulmasta. Aluepäällikkö Jarmo Immonen 12.9.2011
Kuntatalouden näkymät elinkeinoelämän näkökulmasta Aluepäällikkö Jarmo Immonen 12.9.2011 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä 27 jäsenliittoa
LisätiedotKunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori
Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
LisätiedotSuomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma
Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotMissä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!
Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotSuomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017
Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut
LisätiedotPALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ
PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotMIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007
MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotYritykset kunnan palvelutuotannossa
Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)
LisätiedotPalvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta
Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen
LisätiedotVammaispalvelut maakuntarakenteessa
Vammaispalvelut maakuntarakenteessa Pirkko Valtanen Tulosaluejohtaja, vammaispalvelut PHHYKY 2017 12 kunnan omistama kuntayhtymä 212 550 asukasta 7 500 työntekijää 703 M liikevaihtoa 5 toimialaa 2 liikelaitosta
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotSOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.
SOTE-yrittäjyys Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.2018 Ylivoimainen valtaosa yrityksistä on pieniä 0,2 % Suuryritykset
LisätiedotOnnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Ajankohtaiskatsaus. Johtaja Terhi Päivärinta. Kuntamarkkinat 12.9.
Ajankohtaiskatsaus Johtaja Terhi Päivärinta Kuntamarkkinat 12.9.2018 Hallituskausi päättymässä Mitä jäi käteen? Kärkihankkeet? Rahoitus? 2 6.9.2018 Uuden vaalikauden isoja kysymyksiä Miten vahvistetaan
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotTavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta
Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen
LisätiedotPalvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet
Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön
LisätiedotYritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta
Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä
LisätiedotPirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA
Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.
LisätiedotHYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI
HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotParas sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen
Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen
LisätiedotHyvinvointialan muuttuvat markkinat
Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain
LisätiedotTARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
Lisätiedot01.09.2015 Mia Lindberg
01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotMYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020
Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten
LisätiedotKH KV
Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotOsaamista yhteistyöhön - Yksityinen palvelutarjonta kuntien palvelukapasiteetin kehittäjänä
Osaamista yhteistyöhön - Yksityinen palvelutarjonta kuntien palvelukapasiteetin kehittäjänä Pekka Lindeman ISS Palvelut Oy EK-elinkeinopäivä 28.04.2005 Lahti Aihealueet Väestön ikääntyminen edellyttää
LisätiedotHYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012
HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
LisätiedotKirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
LisätiedotPaikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena
Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,
LisätiedotYritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta
Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä
LisätiedotKuntien haasteita vuoteen 2015
Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,
LisätiedotHelsingin kaupungin hankinnat seminaari
Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot
LisätiedotKUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.
KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotHelsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011
Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotMikä maakuntauudistus ja miksi?
Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti
LisätiedotElinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ylitornio. Ylitornio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 YLITORNIO... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotVisio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LisätiedotJulkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /
Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / 7.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Haasteet samanaikaisia Eläköityminen ja väestön vanheneminen Työvoimapula ja samaan aikaan
LisätiedotYksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään
Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset
LisätiedotSTRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT
MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla
LisätiedotPalveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotElinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Muonio. Muonio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 MUONIO... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS
LisätiedotElinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto
Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden
LisätiedotPalvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.
Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien
LisätiedotMitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mistä Sotessa olikaan kyse? 17.1.20173.1 1.20161 Vammaispa lveluiden neuvottelu
LisätiedotHankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala
Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588
LisätiedotHYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013
HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013 Kilpailukykyä ja uusia palveluja hyvinvointialan yritysten osaamista vahvistamalla Toimijoiden esittely 2 Tuija Rantala, LPKKY Hallintotieteiden maisteri Projektitehtävissä
LisätiedotLeif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007
Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotKumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku
Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen
Lisätiedot6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD
6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ
Lisätiedotämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet
ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio, toiminta-ajatus ja arvot Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kunkin strategisen kärkitavoitteen suunnitelmien laatimisesta
LisätiedotMitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo Antti Parpo muutosjohtaja
Mitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo 28.1.2019 Antti Parpo muutosjohtaja Sote-uudistuksen lähtökohdat tuottajien näkökulmasta Mitä tavoittelemme? Asiakas ennen organisaatiota
LisätiedotURJALAN TAVOITTEET LYHYESTI
Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS
LisätiedotVastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia
Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET
LisätiedotHankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro
Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotYleishyödyllisten vuokrataloyhteisöjen rooli kuntien elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toiminnan tukena. johtaja Tatu Rauhamäki
Yleishyödyllisten vuokrataloyhteisöjen rooli kuntien elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toiminnan tukena johtaja Tatu Rauhamäki Työllisyys Hyvinvoinnin lisäämiseksi parasta politiikkaa on yritysten toimintaympäristön
LisätiedotVastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marjut Putkinen
FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotKirkkonummen kuntastrategia
Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kuntakehitysjaosto 14.11.2017 Ehdotus kunnanhallitus 27.11.2017 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta kokeilla
Lisätiedot